Podcasts about juha j

✨ Juha Järä: https://youtu.be/3V8CtAIZkeIStudiossa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen. Jakso on kuvattu 8.1.2024.⌚ AIKALEIMAT (0:00) "3-4 Miljardia" (3:38) Digihankkeet (6:31) Budjentointi (10:17) Hankkeet (14:19) "Löysä raha" (15:47) Säästökuuri (17:25) Osaamisongelma (20:37) Poliittinen lobbaaminen (24:00) Valmisohjelmistot (25:51) Käyttäjien unohtaminen (29:01) Muutovastarinta (34:11) "Käärmettä pyssyyn" (35:40) Konsulttiyritykset (39:46) Budjettien paisuminen (42:23) Apotti (48:51) Toimittajalukko (53:13) Kanta (56:30) SpaceX (1:01:56) Tarjouskilpailut (1:04:34) Julkinen rahankäyttö (1:06:45) Palveluiden käyttö (1:09:17) Kohderyhmä (1:11:31) Poliitikkojen vastuu (1:16:19) Kela (1:19:00) "Pyöröovi"

Köyhyysriski on kasvanut myös työssäkäyvillä inflaation myötä. Rahat eivät riitä ja joka kuu saa laskea rahoja seuraavaan tiliin. Lapsille saa aika monesti tuumata, ettei nyt ole varaa. Se aiheuttaa todella paljon stressiä, kertoo 31-vuotias nimimerkki Persaukinen. Hän työskentelee pienipalkkaisella alalla. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa eri puolella Suomea asuvat ihmiset kertoivat kokemuksistaan. Palkansaajien tilipussin ostovoima on heikentynyt eniten yli 60 vuoteen. Juho Saari on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaani ja professori. Saari tutkii pärjäämis- ja duunariköyhyyttä kolmen käsitteen avulla. Ne ovat niukkuus, autonomia ja statusarvostus. Jos rahat eivät riitä, sitä huonommin ihminen voi. Jos ihmisellä ei ole yhtään autonomiaa eli puskuria elämässään, sillä on valtava elämänlaatua alentava vaikutus, kertoo Saari toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Juha Jäntti. Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Laura Korhonen, Laura Koso ja Pauliina Motturi. Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: De Fresnes, Tulikukka, Hyytinen Tuomas (2023) Yle Uutiset: Hallitusohjelma kääntää uuden lehden suomalaisessa sosiaalipolitiikassa, arvioi professori Juho Saari Elovaino, Mirka, Kivipelto, Minna (2023) Toimeentulotuen tarvetta voidaan vähentää takaamalla ihmisille riittävä perusturva ja varhaista tukea Hyytinen, Tuomas (2023) Yle Uutiset: Toimeentulotuen saajien määrä aiotaan puolittaa – hallitus selvittää myös, voidaanko tuki evätä kokonaan Kajander-Ruuth, Sanna (2021) Laman lapset: Mitä meille tapahtui? Tilastokeskus (2022) Perheiden määrä väheni edelleen vuonna 2022 Yle Uutiset (2011) Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätköhdyttävä kuva

Pipolätkää pelatessa ajantaju katoaa ja huolet jäävät jään ulkopuolelle. Pipolätkä-kirjan kirjoittanut Janne Pirinen pelasi lapsena ja nuorena jääkiekkoa ja pipolätkää. Pirinen lähti ulkojäiltä kotiin vasta, kun kentän lamput sammuivat. Väitän, että olen saanut ammatin pelailemalla. Kaikki se mitä nyt osaan niin johtuu siitä, että minulla on ollut mahdollisuus pelata jääkiekkoa ja pipolätkää, pohtii vapaa kirjoittaja Janne Pirinen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa muun muassa nimimerkki Puukäsisnaipperi kertoo kokemuksistaan. Aikuisiällä pipolätkän kautta on saanut palan lapsuuden huolettomuutta takaisin, peleissä unohtuu arjen haasteet ja keskittyminen on yhteisessä tekemisessä ja kaikille rakkaassa lajissa, sanoo nimimerkki Puukäsisnaipperi. Lähteet: Pirinen, Janne (2022) Pipolätkä. Pehmeä jääkiekkokirja. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (2020) Koulu-uupumus voi sairastuttaa - Ainolla se johti syömishäiriöön Vertaaensin.fi (2022) Lasten ja nuorten harrastusten kustannukset - Jalkapallo Vertaaensin.fi (2022) Lasten ja nuorten harrastusten kustannukset - Jääkiekko Helsingin Sanomat (2023) Nuoret pelaavat luvatta jalkapallohallin nurkissa - Turku puuttui epätoivottuun toimintaan. Helsingin Sanomat (2023) Armoton pudotuspeli Toimittaja: Satu Kivelä. Äänisuunnittelija: Juha Jäntti. Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Kuka tahansa voi ajatua elämän turbulensseihin, joissa tarvitaan matalan kynnyksen tukea. Liuku päihdepolulle ja pois yhteiskunnasta saattaa alkaa post doc -tutkija Keiju Vihreäsalon mukaan tilanteista, joissa lapsi ja nuori tai heidän perheensä ei saa ajoissa tarvitsemaansa tukea. On olemassa risteyskohdissa olevia lapsia ja nuoria tai heidän perheitään, jotka tarvitsevat tukea. Köyhyys, perheen päihdeongelmat, neuropsykiatriset ilmiöt ja erilaiset elämäntapahtumat voivat altistaa sille, että lapsi tai hänen vanhempansa ajatuvat turbulenssiin, jossa matalan kynnyksen tuen tarjoaminen voisi ehkäistä ongelman syvenemistä, sanoo Vihreäsalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjaan kokemuksiaan kertoo 31-vuotias nimimerkki JA. Hän haki yhdeksännellä luokalla apua nuorisopoliklinikalta. ”Olin jo niin vakavasti masentunut etten pystynyt käymään koulua. Ilman terkkaria ja hyvin toimivaa ja koppia ottanutta poliklinikkaa olisin ehkä syrjäytynyt”, sanoo nimimerkki JA. Lähteet: Autio, Antti (2022) Hukkasin sut Ehkäisevän Päihdetyön järjestöverkosto (2022) Päihdejärjestöt ovat huolissaan huumekuolemista - jokaisen luvun takana on jollekin tärkeä ihminen Juntunen, Laura (2022) Subutex-kaupungin kasvatit -kirja Kare Johanna ja Irti Huumeista ry:n TUSKASSA-näyttely (2022). Näyttely on osa Kareen KATSO IHMINEN® -näyttelykonseptia. Toinen Podcast (2022) Nuorten syrjäytyminen - Miika Mehmet ja Muttaqi Khan. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2017) Vanhemman päihdeongelma vaarantaa lapsen kehityksen Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2022) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Vihreäsalo, Keiju Läpinäkyvät lapset ja nuoret. Palvelujärjestelmien syrjäyttävät käytännöt -artikkeli teoksessa teoksessa Johanna Linner Matikka & Tiia Hipp (toim.) Traumainformoitu työote. Helsinki, PS-kustannus, ilmestyy 1/2023. Äänisuunnittelija: Juha Jäntti. Lukijat: Susanna Vainiola ja Jenniina Järvi. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Jäte on jotain jätettyä. Jäte on jotain sellaista mitä joskus halusimme, mutta emme halua enää. Jäte kertoo myös siitä miten me kulutamme, millaista jätettä me tuotamme ja miten me hallinnoimme sitä, sanoo Tampereen yliopiston sosiologian professori Olli Pyyhtinen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan lähettäneet kertoivat vihan, surun ja syyllisyyden tunteistaan liittyen jätteisiin. Nimimerkki Hanna kokee surua kaatopaikkajätteestä ja nähdessään jätettä luonnossa, leikkipuistoissa, metsissä ja rannoilla. Toimittaja: Satu Kivelä. Haastateltava: Tampereen yliopiston sosiologian professori Olli Pyyhtinen. Äänisuunnittelija: Juha Jäntti. Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Silja Raunio. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen. Lähteet: Heikkilä, Sanna (2022) Iltalehti. Maahan heitetty tölkki voi olla maatilan eläimelle riski – Rumba-lehmä kuoli traagisesti Helsingin yliopisto (2022) Kaupunkirottatutkimuksen verkkosivut. Kuluttajaliitto. Ruokahävikki. Lempää, Marika (2017) Turun Sanomat. Maitotila uskoo pellolle heitetyn tölkin aiheuttaneen lehmän kuoleman – repi suolistoa ja aiheutti verenvuodon. MTV UUTISET (2020) Ippa-lehmä kuoli nieltyään rehun sekaan päätyneen tölkin palasen – tilallinen vetoaa roskaaviin ihmisiin: "Jos jaksat kantaa täydet tölkit autoon, niin jaksat myös kantaa tyhjät pois" Poikolainen, Miina (2019) WWF. Tutkimus mikromuovia päätyy ihmisten elimistöön pankkikortin verran viikossa. Pyyhtinen, Olli (2022) WasteMatters-hanke Sandelius, Ninni (2022) Apu-lehti.Huolestuttava arvio inflaation vaikutuksesta Suomessa: Kun hinnat nousevat, ruoka-apua ei välttämättä riitä kaikille tarvitseville.

Erityisherkkiä ihmisiä on noin viidesosa, ja piirrettä on kaikilla sukupuolilla. Elämä suoritusyhteiskunnassa on monille kuormittavaa ja varsinkin herkille, kertoo psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja Heli Heiskanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa kuullaan myös kuuntelijoiden jakamia tarinoita erityisherkkyydestä. Nimimerkki En pysty kaikkeen mihin muut pystyvät on 17-vuotias. Hän kokee erityisherkkyyden synnynnäisenä ominaisuutena, josta ei pysty opettelemaan eroon. Erityisherkkyys on minulle aistiärsykkeitä ja erilaisista tilanteista herkemmin kuormittumista. Myös tunnereaktiot ovat erityisherkällä vahvempia, kertoo nimimerkki En pysty kaikkeen mihin muut pystyvät. Toimittaja: Satu Kivelä. Äänisuunnittelija: Juha Jäntti. Lukijat: Laura Korhonen, Susanna Vainiola ja Laura Koso. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen. Lähteet: Heiskanen, Heli (2022) Erityisherkän lapsen kanssa. Heiskanen, Heli (2016) Herkkyyden voima. Brunila, Kirstiina, Haarni, Esko, Saari, Antti, Ylöstalo, Hanna (2021) Terapeuttinen valta - Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Lukiolaisbarometri (2022) Amisraportti (2022)

Ilmiötä kutsutaan irtisanoutumisaalloksi Yhdysvalloissa. Globaalit kriisit kuten sota, pandemia ja ilmastokriisi saavat ihmiset pohtimaan myös sitä, että vastaako työ omia arvoja. Myös Suomessa on havaittu, että ihmiset pohtivat mitä haluavat elämässään tehdä. Työpaikan tai alan vaihtaminen tai jo sen harkitseminen on identiteettikysymys tai identiteettipeliä, kertoo antropologi Suvi Jaakkola. Nimimerkki Työnteon vastustaja on kolmekymppinen. Hän työskentelee tällä hetkellä rekrytointikonsulttina bisnesmaailmassa. Viime vuosina uratavoitteiden ja kunnianhimon sijaan minut on työssä vallannut kyllästyneisuuden ja merkityksettömyyden tunteet, kertoo Työnteon vastustaja Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Parikymppiset ja sitä nuoremmat kyseenalaistavat koko loputtomaan kasvuun tähtäävää koneistoa, joka muuttaa planeetan luonnovarat kaatopaikalle vietäväksi jätteeksi, kertoo antropologi Ninnu Koskenalho toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Juha Jäntti. Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Pauliina Motturi ja Tuomas Vauhkonen. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Jokainen kuratoi omaa someaan. Sosiaalinen media venyttää henkilökohtaisen ja julkisen rajoja. Esimerkiksi eron jälkeen somesta saatetaan poistaa jopa kokonaisia vuosia. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa nimimerkki, S, kertoo, että hänen perhe-elämänsä ei näy millään tavalla somessa. Uusia näkökulmia datakulttuuriin tuo Digitaalinen intiimi -tutkimushanke, jossa selvitetään eri ihmisryhmien parissa minkä ihmiset kokevat henkilökohtaisena. Jokainen meistä pohtii esittelee perheestä, parisuhteesta ja lapsista, kertoo mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Juha Jäntti. Lukijat: Susanna Vainiola ja Miika Lauriala. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Mosambikin pohjoisosassa ainakin satatuhatta ihmistä on kuluneen vuoden aikana paennut väkivaltaisia islamistisia kapinallisia. ISIS-terroristijärjestöön liitetyt aseelliset joukkiot valtasivat kokonaiseen kaupungin keväällä. Mitä Mosambikin pohjoisella syrjäseudulla oikein tapahtuu? Miten kriisin kärjistymistä voidaan ehkäistä? Ohjelman toimittavat Liselott Lindströn ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Juha Jäntti. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tarinoiden kertominen on tyypillistä ihmislajille. Kertomusten avulla opimme, muistamme ja voimme jäsentää elämämme tapahtumia. Henkilökohtaiset tarinat joita kerromme vain itsellemme esimerkiksi kirjoittamalla voivat kohentaa itsetuntemusta, sanoo psykologi Maarit Lassander toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Nimimerkki Eliisa kertoo muuttaneensa parikymppisenä etelästä pohjoiseen yksin ilman turvaverkkoja. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä. Äänisuunnittelu: Juha Jäntti. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuvat: Tuuli Laukkanen. Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Tuula Rajavaara, Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Tanja Kröger. Musiikki: Epidemic Sound.

Suurin osa korkeakouluopiskelijoista aloittaa opinnot innosta puhkuen. He eivät kärsi opiskelu-uupumuksesta, stressistä, kyynisyydestä saati riittämättömyyden tunteista. Hyvä tilanne ei säily opintojen edetessä vaan moni kuormittuu ja jopa uupuu. Sanni Lehtinen on 27-vuotias yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Hän opiskelee parhaillaan maisteriksi. Lehtisen mukaan monen opiskelijan uupumisen taustalla on rakenteet, jotka pakottavat suorittamiseen. Kaikki korkeakouluopiskelijan ympärillä kertoo, että sinun täytyy valmistua tavoiteajassa ja mahdollisimman hyvillä arvosanoilla. Valmistuessa sinulla tulee olla oman alan työkokemusta. Se on aika paljon ladottu yksilön niskaan, sanoo Sanni Lehtinen. Rakenteellisten muutosten ohella myös korkeakoulujen toimintakulttuuri kaipaa muutosta. Tätä mieltä on Myötätuntoa korkeakouluihin -hankkeen päällikkö Laura Heimonen. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä. Äänisuunnittelu: Juha Jäntti. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuvat: Tuuli Laukkanen. Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Mira Stenström, Susanna Vainiola, Tanja Kröger ja Miika Lauriala. Musiikki: Epidemic Sound.

Seksuaalikasvatuksessa ei saa keskittyä vain riskeihin vaan seksuaalisuudesta on puhuttava myönteisesti, korostaa kliininen seksologi Hilkka Putkisaari toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Parhaimmillaan seksuaalikasvatus antaa tarvittavia tietoja ja taitoja.Se auttaa ihmistä tekemään itselleen parhaita valintoja ja tarvittaessa myös puolustautumaan. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia seksuaalikasvatuksesta. Nimimerkki Gay Girl on parikymppinen ja kertoo peruskoulussa saamastaan seksuaalikasvatuksesta näin: ”Seksuaalikasvatuksessa ei ollut mitään mainintaa HLBTQ-yhteisöstä missään muodossa. Koin osittaista häpeää seksuaalisesta suuntautumisestaan”, kertoo nimimerkki Gay Girl. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä. Äänisuunnittelu: Juha Jäntti. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuvat: Tuuli Laukkanen. Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Marja Vehkanen, Tuomas Vauhkonen, Tanja Kröger, Susanna Vainiola ja Silja Raunio. Musiikki: Epidemic Sound.

Ilman kykyä myötätuntoon ihmislaji ei olisi selviytynyt näihin päiviin saakka. Myötätunto parantaa ajatteluamme ja vaikuttaa myönteisesti terveyteemme, korostaa myötätuntotutkija Miia Paakkanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Myötätunto on myös taitoja, eikä vain synnynnäinen ominaisuus. Tämä on käynyt ilmi Miia Paakkasen tutkimuksista. Niissä hän opetti tunnetaitoja esihenkilöille ja johtajille eri organisaatioissa. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia myötätunnosta tai sen puutteesta. Nimimerkki Annelin mielestä työttömiä syyllistetään, ja se vaikuttaa työttömien omiin asenteisiin. ”Moni korkeasti koulutettu työtön miettii, miksi enää kannattaisi vaivautua. Jos jonkin työkeikan onnistuu saamaan, siitä ei makseta korkeasti koulutetulle soveltuvaa palkkaa. Miksi siis edes yrittää?” Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä. Äänisuunnittelu: Juha Jäntti. Tuottaja: Anna Simojoki. Kuvat: Tuuli Laukkanen. Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Miika Lauriala, Susan Grönholm ja Mira Stenström. Musiikki: Epidemic Sound.

Stressiä ei voi elämässä välttää, mutta sitä voi oppia kestämään melko yksinkertaisillakin keinoilla. Terveellisten elämäntapojen lisäksi ratkaisu piilee siinä, kuinka me suhtaudumme itseemme ja tarpeisiimme, korostaa psykologi Tarja Nummelin Satu Kivelän haastattelussa. Tunnetaitojen avulla voimme nimittäin vahvistaa myönteisiin tunteisiin liittyviä hermosoluyhteyksiä aivoissamme. Pitkäkestoiset myönteiset tunteet suojaavat jopa sairauksilta. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia stressistä. ”Olen yrittänyt muuttaa mieltäni vähemmän itsekriittiseen suuntaan. Olen todella itsekriittinen, ja se on usein stressin alku ja juuri”, kertoo nimimerkki Stressipallo kokemuksistaan. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä. Äänisuunnittelu: Juha Jäntti. Tuottaja: Anna Simojoki. Kuvat: Tuuli Laukkanen. Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Pia-Maria Lehtola, Katri Koivula, Kreeta-Maria Kivioja, Veera Sinervo ja Katja Kostiainen. Musiikki: Epidemic Sound.

Runonlaulanta oli entisaikojen tapa muistaa ja välittää perinnettä sekä kertoa tarinoita. Ja laulaenhan Kalevalankin runot alunperin esitettiin, ei runoja lausuen. Kalevalamittainen runolaulu on perinteistä itämerensuomalaista kerrontaa, jota lauletaan ja käytetään vaikkapa sananlaskuissa vielä tänäkin päivänä. Runolaulun perillinen tuottamistavan perusteella ja tarinankerronnan keinoin on improvisoitu rap eli freestyle, joka on merkittävä ilmiö nykypäivän Suomessa. Runolaulusta ennen ja tänään kertovat tutkija Venla Sykäri sekä muusikko, runolaulaja Taito Hoffrén, joka myös laulaa Vienan karjalaista ja omaa runolaulua. Freestyle räppiä esittävät YleX:n Lyömättömät. Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.

Elias Lönnrot on Suomen arvostetuimpia kielen kehittäjiä, mutta mikä oli Kalevalan rooli siinä? Kalevalaa kootessaan Lönnrot yhtenäisti suomen kirjakieltä eri murteiden pohjalta, jotta sen kieli olisi ymmärrettävää kaikille suomalaisille - Kalevalan runoissahan oli paljon karjalaisia ja itämurteisia sanoja ja muotoja, jotka poikkesivat senaikaisesta, suomen länsimurteisiin pohjautuvasta kirjakielestä, ja joita muualla Suomessa ei välttämättä ymmärretty. Samalla Lönnrot loi uudissanoja, ja siinä hän teki merkittävää työtä erityisesti Kalevalan ulkopuolella. Lönnrotin aikaan suomen kirjakielen kehittämiselle oli tarvetta, mutta mikä on tilanne nyt? Kuinka kieli uudistuu nykyään - vai onko kirjakielemme jo valmis? Dosentti Petri Lauerma ja sosiolingvisti Heini Lehtonen pohtivat Lönnrotin ja Kalevalan merkitystä suomen kielen kehitykselle sekä sitä, kuinka nykysuomi uudistuu. Ohjelmassa kuullaan myös Lönnrotin omia ajatuksia suomen kielen uudistamiseksi. Kalevalan runoja laulaa Taito Hoffrén. Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.

Elias Lönnrot teki kymmenisen matkaa eri puolille Karjalaa 1820-40 -luvuilla ja keräsi runoja paikallisilta runolaulajilta. Hänen käsityksensä mukaan runot kertoivat myyttisiä tarinoita muinaisista suomalaisista ja kuvasivat kansamme historiaa, ja näistä hän kokoaisi Suomelle kansalliseepoksen - nousevan kansallisuusaatteen hengessä. Keräämistään sadoista runoista ja tuhansista säkeistä Lönnrot loi Kalevalan, mutta miten? Mikä Kalevalassa on suomalaista, mikä karjalaista ja mikä Lönnrotin omaa? Entä mitä Kalevalasta ajateltiin sen syntyaikaan Suomessa ja sittemmin rajantakaisessa Karjalassa - tai nykyään? Tutkijat Heidi Haapoja-Mäkelä ja Eila Stepanova valottavat Kalevalan syntyhistoriaa ja keskustelua sen omistajuudesta, sekä pohtivat sen merkitystä Suomelle - ja Karjalalle - silloin ja nyt. Kalevalan runoja ohjelmassa laulaa Taito Hoffrén. Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.

Är basinkomst, eller medborgarlön, modellen när allt fler jobb försvinner i automatiseringens spår? Försöket med basinkomst i Finland har precis avslutats. Finland, Canada, Italien och Kenya är några av de länder i världen som planerar eller har genomfört försök med medborgarlön. Idén föddes redan på 1700-talet men ännu återstår att designa en optimal och ekonomiskt hållbar reform av de sociala trygghetssystemen, där arbetslöshet inte betyder ekonomisk och social otrygghet. I programmet hörs Juha Järvinen, deltagare basinkomstförsöket i Finland, Sini Marttinen, deltagare basinkomstförsöket i Finland, Anna Savonius, reporter YLE, Nils-Erik Sahlin, professor medicinsk etik Lunds universitet, Christiane Woopen, professor i etik Kölns universitet och ordförande i EU:s etiska grupp, Ray Kurzweil, Googles utvecklingschef. Ylva Carlqvist Warnborg vet@sverigesradio.se

Vuosi 2019 on hyvä aloittaa tuplavoimin, kun Kamraattien käsittelyyn otetaan Ville Varakas ja Juha Jääskä. Miten on Viton kielitaidon laita ulkomaan vuosien jälkeen? Entä mistä ovat peräisin Jäkyn väsyneet läpät, joista ollaan kuultu jo monelta taholta? Vastaus näihin sekä moniin muihin kysymyksiin kuullaan tammikuun ensimmäisessä podcastissa. Pääsemme myös kuulemaan, kuinka sentimaalisiksi jätkät heittäytyvät kehuessaan toisiaan.

Finland's two-year basic income trial, a programme that randomly selected 2,000 unemployed jobseekers and paid them 560 euros tax-free every month, wraps up at the end of the year. The aim was to see if the benefits system could be re-designed to deal with a changing labour market, where full-time permanent jobs appear to be becoming a thing of the past. Kela change director Marjukka Turunen and Risto EJ Pentillä, head of the Nordic West Office think tank join us to talk about the experiment, and we'll also hear from Juha Järvinen, a well-known participant in the pilot. 23 November 2018 / All Points North / Yle News

Juha Järvinen, Chief Commercial Officer at Finnair discusses 'Revolutionising the customer experience from booking to landing'. • How can airlines successfully transition to being mobile first? • Making the most of the new wave of tech-heavy airports • BYOD: modernising the in-flight entertainment experience • Overcoming the challenge of connectivity in the clouds Find out more about Accelerate Aviation here >> http://bit.ly/2wIxU18

Mitä me todella tiedämme Jeesuksesta ja hänen elämästään? Suurmiesten henkilöhistoriat nostattavat aina debattia ja tuskin on hahmoa historiassa, jonka elämästä olisi kiistelty enemmän kuin Jeesus Nasaretilaisen. Jotkut eivät suostu pitämään häntä edes historiallisena henkilönä, toisten mielestä hän puolestaan vietti nuoruusvuotensa Intiassa tai Egyptissä ja kolmannet ajattelevat, että hän olisi ristinkuoleman sijaan nainut Magdalan Marian, saanut lapsia ja saattanut alulle Merovingien hallitsijasuvun. Elokuvaohjaaja ja kirjailija Taavi Kassila oli vieraana ja hän kertoi teoksestaan "Nasaretin miehen salaisuus - Matka Jeesuksen elämään ja kuolemaan". Oliko Jeesus joogi? Valaistunut pyhimys, joka vaelsi nuorena Intiassa? Lisäki kuulemme antropologi ja tietokirjailija Juha J. Hiltusta. Hän on perehtynyt 15 vuotta Torinon käärinliinan salaisuuksiin. Mitä se paljastaa kristinuskon vapahtajasta? Onko se valokuva Jeesuksesta vai kenties Graalin malja? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.