Podcasts about toivomme

Lauantaina Lahdessa Opiston Kunkun juhlasalissa on tiedossa konsertti, jonka tuotoilla tuetaan Ukrainan avustustyötä. Lavalle nousee useampia lahtelaisyhtyettä,kuten Etelärinteen Pojat, Leipomo ja Duo Karhos ystävineen. Mukana on myös iso joukko vierailevia solisteja. Matti Karhos vierailu Duo Karhoksen edustajana ja konsertin järjestäjänä Radio Voimalla torstaina yhdessä niin ikään lauantaina lavalle nousevan Leleka-kuoron kuoronjohtaja Tamara Babaskinan kanssa.- Ukrainalainen Leleka syntyi Lahdessa melkein vuosi sitten, Babaskina kertoi Haikaraa tarkoittavasta kuorostaan.- Haikarat asettuvat asumaan vain hyvien ihmisten lähelle. Uskotaan, että haikaranpesä pihalla tuo onnea, menestystä ja hyvinvointia, Babiskina jatkoi.Karhos muistutti, että paikalle on vapaa pääsymaksu.- Toivomme, että kaikki maksavat sisäänpääsyn, mutta itse saa päättää paljon maksaa ihan sen mukaan, paljonko on rahkeita laittaa, Karhon sanoi.Kuuntele haastattelusta. miten Babiskina perheineen saapui Suomeen ja Lahteen ja mitä lauantaina Opiston Kunkussa kerättävillä varoilla tullaan hankkimaan.

Hyvin hoidettu! -podcastin viidennessä jaksossa keskusteltiin kokemuksista hoitotieteen opiskelemisesta, opintojen arjesta ja sen tuomista tulevaisuuden unelmista. Toivomme, että jakso kannustaa hakemaan yhteishaussa opiskelemaan Terveystieteiden maisteriksi Turun yliopistoon.

Johanna haaveili lapsena sekä eläinlääkärin ammatista että suurperheen äitiydestä maatilalla. Rakastuessaan miehensä kanssa palaset loksahtivat kohdilleen ja perheen perustaminen sai alkaa.  Suhtautuminen synnyttämiseen oli luonnollisen luottavainen ja tältä pohjalta Johanna lähti ensimmäiseen synnytykseensä. Kokemus oli positiivinen, mutta Johanna olisi kaivannut enemmän tietoa ja tukea. Synnytyskokemukset sairaalassa olivat ihan hyviä, kunnes viidennen synnytyksen aika koitti. Viides eli viimeinen synnytyskokemus sairaalassa oli kauhea. Sisätutkimukset tehtiin kovakouraisesti ja kohtelu oli muutenkin väkivaltaista. Johanna ajatteli, että sairaalassa ei kerta kaikkiaan voi synnyttää. Toimenpiteitä tehtiin kielloista huolimatta. Synnytyksen jälkeen Johanna totesi sairaalassa, ettei enää koskaan aio synnyttää siellä, loput lapset saavat syntyä kotona.  Kuudennessa raskaudessa Johanna kuuli ensimmäistä kertaa vapaasynnytyksestä ja tiesi, että se on hänen polkunsa. Ensimmäinen vapaasynnytys meni hienosti! Vauvalla oli napanuora kaksi kertaa kaulan ympärillä, Johanna kiepautti sen pois. Johannan mukaan hyvä synnytyskokemus tuntui niin ihanan tavalliselta ja normaalilta, että sen melkein unohti, kun taas traumaattiset kokemukset ovat pitäneet otteessaan koko vauva-ajan.  Seitsemäs vauva sai syntyä hyvin rakkaudellisessa, rauhallisessa ja lempeässä tilassa Johannan ollessa kahdestaan miehensä kanssa. Vauva avasi silmänsä heti ja näytti hämmästyneeltä. Sisarukset kutsuttiin ihmettelemään vauvaa. Tuota ihanaa hetkeä Johanna ei koskaan unohda.  Jaksossa Johanna jakaa avoimesti ikävistä lastensuojelu-uhkailuista vain kotisynnytysten ja tutkimuksista kieltäytymisten takia. Toivomme, että keskustelu hälventäisi turhaa lastensuojeluilmoitusten pelkoa. Johannan kokemukset lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa ovat pelkästään positiivisia. Olemme aina vapaita tekemään omat päätöksemme, uhkailusta ja painostuksesta huolimatta.

Kirjailija Patricia Highsmithin luoma murhaaja Tom Ripley huijaa häikäilemättömästi, varastaa henkilöllisyyksiä, ei tunne minkäänlaista syyllisyyttä ja tappaa tarvittaessa ilman tunnontuskia. Ripleyn häiritsevä hahmo on kiehtonut dekkareiden ja elokuvien ystäviä vuosikymmenet ja nyt tarina on kokenut uuden tulemisen kehutussa Netflix-sarjassa. Tuoreessa Steven Zaillianin ohjaamassa sarjassa Tom Ripleyn hahmon herättää henkiin näyttelijä Andrew Scott. Italiassa lomailevien boheemien ja rikkaiden amerikkalaisturistien elämään tunkeutuu tyhjätasku, joka saa ainutlaatuisen tilaisuuden tavoitella parempaa elämää ja jälki on murhaavaa. Miksi lukijana ja katsojana samaistumme rikolliseen päähenkilöön, joka tekee pahoja tekoja ja jonka moraali on varsin kyseenalainen? Toivomme, että hän ei jää kiinni. Millainen päähenkilö Highsmithin alter egoksi sanottu Tom Ripley on? Miten mustavalkoinen ja välillä hitaasti etenevä uusi Ripley-sarja onnistuu koukuttamaan Highsmithin teosten ystävät ja uudet sukupolvet? Ja miten Highsmithin omaan elämään vaikuttaneet seksuaalisen suuntautumisen kysymykset heijastuvat Ripleyn hahmoon ja miten niitä käsitellään uudessa tulkinnassa? Kulttuuriykkösen keskustelussa ovat mukana Dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehden päätoimittaja Päivi Remes, kirjailija ja toimittaja JP Pulkkinen sekä mediatutkimuksen professori Kaarina Nikunen.Toimittajana on Leena Peltokangas.

Mielen puolikkaat on podcast, jossa kaksi ihmistä pysähtyy keskustelemaan mielenterveydestä. Podcastin idea lähti siitä, että miehet hakevat apua mielen haasteisiin vähemmän, ja usein vasta sitten, kun korttitalo on jo kaatumassa. Siksi haluamme puhua mielenterveydestä erityisesti miesten kanssa. Kaikissa jaksoissa keskustellaan vieraan omasta tarinasta ja mielenterveydestä hänen näkökulmastaan. Tähän mennessä olemme jutelleet mm. päihderiippuvuudesta, läheisen itsemurhasta, taloudesta ja seksuaalisuudesta. Toivomme että kuuntelijana saisit samaistumispintaa, oivalluksia tai esimerkiksi vertaistukea omaan tilanteeseesi. Emme välttele vaikeitakaan aiheita, koska nekin kuuluvat elämään. Podcastia julkaisee MIELI Suomen Mielenterveys ry, joka on voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö. Mielenterveys kulkee aina mukana. Löydät kaikki jaksot ja niiden tekstivastineet osoitteesta mieli.fi/mielen-puolikkaat.

Vuokralaiset ja niihin liittyvät haasteet ovat monelle asuntosijoittamisesta unelmoivalle lähtökohtaisesti pelottava asia. Tässä jaksossa käsittelemme vuokralaisten mahdollisia stressitekijöitä ja kuinka näitä haasteita voi hallita. Lisäksi jaamme omia henkilökohtaisia kokemuksiamme vuokralaisten kanssa sekä kertomuksia, jotka voivat herättää ajatuksia ja antaa uusia näkökulmia. Toivomme, että näiden jaettujen kokemusten kautta voimme auttaa muita vuokranantajia välttämään samoja virheitä, joita olemme itse saattaneet tehdä matkan varrella. [00:00:11] Pitkäaikaisvuokrauksen dark side. [00:03:44] Pieniä ongelmia asunnossa. [00:08:00] Hämmästyttävä asunnon tuhoaminen. [00:13:48] Vuokralaisen hoito ja vastuut. [00:16:08] Epäsiisti asunto Tampereella. [00:19:06] Poikaporukka hyppii kerrostalojen katolta. [00:24:00] Avainten kadottaminen ja avuttomuus. [00:27:36] Vahingoittuneen asunnon remontti. [00:31:24] Viallinen uuni ja sähkösopimusvirhe. [00:32:28] Aina voi jotain sattua. [00:33:09] Asunnon sijainti ja vuokralaiset. [00:33:33] Pahimmat keissit olisi vältettävissä. [00:34:21] Vältä virhe: kiireellä vuokraaminen [00:37:29] Haasteet asuntosijoittamisessa. [00:39:13] Vuokratuotto ja asuntopula. [00:44:05] Sijoittaminen ja riskit. Jos tykkäsit Rahamanian jaksosta, peukuta ja ota meidät seurantaan

Otsikoon ei juurikaan lisättävää. Tämä määrittelemätöntä taukoa edeltävä jakso sisältää sallivaa, joskin tuskaistakin pohdintaa, jossa henkilökohtaisuuksilta ei vältytä. Tarkastellaan mm. uskomusten luonnetta ja uskon kysymysten käsittelemistä psykologin vastaanotolla. Toivomme, että aihe olisi kenties tulevaisuudessa hieman helpommin lähestyttävä ammattilaisille terveydenhuollossa. Keskusteluvieraana on psykologi ja teologian maisteri Mia Uusioja.

Kuuntele uusi Taskula & Trishin aina keskiviikkoisin Podimossa!Tsekkaa ilmaiskokeilu

Tekoälybotti ChatGPT ehdotti tämän jakson kuvaustekstiksi seuraavaa: “Onko tekoäly yhtä pelottava kuin Terminaattori, vai voimmeko luottaa siihen auttamaan meitä tulevaisuudessa? Ohjelmamme aikana tarkastelemme, miten tekoäly toimii ja kuinka sitä käytetään eri aloilla. Joten istu mukavasti, nosta äänenvoimakkuutta ja valmistaudu syventymään tekoälyn kiehtovaan maailmaan. Toivomme, että saat uusia oivalluksia tekoälystä ja sen tulevaisuudesta.” Miten tekoäly toimii ja miten sen koodaaminen poikkeaa tavallisen tietokoneohjelman tekemisestä? Miten ohjelma oppii muuttamaan toimintaansa? Tekoäly ChatGPT osaa välillä vastata hyvinkin ihmismäisesti, mutta puhuu toisinaan täyttä palturia. Ja miten tekoälyohjelma voidaan opettaa esimerkiksi erottamaan kissa koirasta? Entä voiko tekoäly jossain vaiheessa saavuttaa tietoisuuden, ja mitä se voisi tarkoittaa? Haastateltavana on tekoälytutkija, professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta. Kysymyksiin pääsee välillä vastaamaan myös tekoäly ChatGPT. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Lahden Lasten Talvikarnevaalit käynnistyvät viikonloppuna lauantaina 28. tammikuuta. Karnevaalit järjestetään jo 40. kerran ja ne kestävät lähes helmikuun puoliväliin – aina 12. helmikuuta asti. Lahden kaupungin kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos muisteli Radio Voimalla, että ensimmäiset Lahden Lasten Talvikarnevaalit järjestettiin 40 vuotta sitten välipäivinä joulun ja uudenvuoden välissä. - Siinä oli kaupungin eri toimijoita nuorisopalveluista, kulttuuritoimesta ja kirjastosta, jotka lähtivät tekemään tapahtumaa. Siitä se lähti liikkeelle aika pienestä, mutta aika nopeasti se kasvoi. Hyvin pian huomattiin myös, että parempi aikataulu on vasta vuoden alussa tammikuun ja helmikuun taitteessa, koska sillä tavalla saatiin paremmin mukaan toimijoita. Kulttuurituottaja Sari Tuominen kertoi avajaistapahtumasta, joka järjestetään perinteiden mukaisesti Lahden Konserttitalolla. Avajaistapahtumassa vietetään synttärikemuja lauantaina 28. tammikuuta. Kemuille on vapaa pääsy ja koko perhe voi lähteä yhdessä juhlimaan. - Aikataulua on vaihdettu iltapäivään kello 14-17, koska meillä on ohjelmassa risutaideteoksen rakentaminen vanhan linja-autoaseman aukiolle. Siellä on auttamassa kaksi ammattitaiteilijaa, Kirsi Karppinen ja Nelli Penna. Risutaideteosta voi käydä rakentamassa ennen synttärikemuille saapumista tai sen jälkeen Tämän vuoden karnevaaleilla on Karhoksen mukaan satsattu siihen, että ollaan paljon myös ulkona. - Totta kai esityksiä on myös sisätiloissa, mutta nyt on kehitelty kaikenlaisia juttuja, että voidaan olla ulkona, kun on talvi, Karhos kertoo ja viittaa esimerkiksi Risutaideteokseen, jota pääsee kuka tahansa rakentamaan ja leikkipuistoissa järjestettäviin esityksiin, joissa pääsee osallistumaan temppuiluun ulkona. - Toivomme hyviä talvisia säitä. Kuuntele koko haastattelu:

*Tämä jakso on omistettu kaikille naisille, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet siirtymään kotisynnytyksen aikana tai sen jälkeen sairaalaan* Nuorena Elina pelkäsi synnytystä niin paljon, että ei ollut varma haluaako koskaan lapsia. Oikean kumppanin löydyttyä Elinalle tuli kuitenkin suuri halu tulla äidiksi. Elina kuuli ensimmäistä kertaa kotisynnytyksestä jo ennen raskautta, alkoi kuunnella Vapaasynnytys Suomi -podcastia ja yhdessä puolison kanssa ymmärsi, että kotisynnytys on ihan heitä varten. Synnytys haastoi Elinaa ennenkokemattomalla tavalla, mutta Elina meni siitä läpi ja vauva syntyi kotiin kätilön, doulan ja puolison tuella. Siirtymä neidosta äidiksi vaati suuria ponnisteluja ja tahdonvoimaa. Puoli tuntia syntymän jälkeen, runsaan verenvuodon vuoksi, siirryttiin sairaalaan. Sairaalassa kaikki meni hyvin vaikka olikin järkytys olla siellä ensimmäiset päivät vauvan kanssa kodin sijaan. Toivomme, että Elinan tarina toimii lohdutuksena niille naisille, jotka ovat joutuneet kotisynnytyksessään siirtymään sairaalaan ja tuntevat häpeää siitä. Sairaalaan siirtyminen ei vähennä kokemuksen arvoa millään tavalla, eikä siinä ole mitään hävettävää. Apua pitää, ja on oikeus hakea silloin kun sitä tarvitaan. Lopussa Elina jakaa kokemuksiaan Vapaasynnytys Suomi -yhteisöstä, jonka ensimmäisiä ja pitkäaikaisimpia jäseniä hän on, kannustukseksi kaikille naisille jotka liittymistä harkitsevat. ❤️ Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa. Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Mennyt vuosi, uusi vuosi, sama alati muuttuva minä. Petipuheita on podcast, jossa puhutaan asioista joita kuiskataan pimeässä. Seuraa instassa @petipuheitapodcast @noorakulta ja @senseijudie. Uusi jakso joka toinen sunnuntai, kiitos kun kuuntelet

Room. 15:13. Seurassasi: Iida Hovi

Kulttuurituottaja, säveltäjä ja kitaristi Mauri Lehtovirta sekä säveltäjä-kitaristi Veli-Pekka Oinonen ovat esittäneet Rakkauden evoluutio -nimistä musiikkiteosta lähes sata esitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Projektiin ovat osallistuneet jo vuodesta 2005 lähtien vaihdellen soittajina myös Ari-Pekka Hyrkäs, Marko Manninen, Mikko Romppanen ja Juha Mäntylä. Pienet kokoonpanot ovat olleet levittämässä tätä sana- ja säveltaiteen iloista uutista henkisen tiedon seminaareilla, luennoilla, kesäkursseilla ja lukuisissa palvelutaloissa. Kuuluisien ja vähemmän tunnettujen runoilijoiden teoksista musiikkiteokseen on valittu rakkauden teemaa monipuolisesti valottavia tekstejä. Runoilijoista muun muassa V. A. Koskenniemi, Sylvi Pöyry, L. Onerva, Eino Leino ja Terhi Tuominen siivittävät kuulijaa elämän mysteereistä ehkä kaikkein eniten palstatilaa ja levyraitoja saanutta rakkautta kohti. Rakkauden evoluutio -teos puhuu ihmisenä olemisesta ja IHMISEKSI kasvamisesta. Ilon, onnen, surun, kaipuun, rakkauden, veljeyden, ahneuden, katkeruuden ja myötätunnon muotoja, eettisen itsekasvatuksen kautta; siinä on henkisen evoluution kenttä. Runoilijoiden rikkaus on kertoa samoista asioista lukemattomin sanoin. Muusikoiden taito on muovata sanat melodioiksi ja asettaa ne sointukulkuihin, jotka tarttuvat pysyvästi kuulijan korviin. Teoksen juonnot ja soitot tallennettiin kolmessa osassa kesällä 2020. Editoinnin teki Marko Manninen talven aikana. Työryhmä haluaa kiittää Kulmakoulusäätiötä sekä Vähäkylä säätiötä projektin mahdollistamisesta ja konserttisarjan tukemisesta lukuisien vuosien aikana. Toivomme, että tallenteena Rakkauden evoluutio antaa yhä edelleen myös uusille kuulijoille sen ilon ja ajatuksellisen kipinän, mitä se tähän asti live-tilaisuuksissa on antanut. https://mesokosmos.com/2021/04/24/rakkauden-evoluutio-musiikkiteos-opus-3/

Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka pohti Radio Voimalla Rapala VMC -yhtiön jäljellä olevan tuotantotoiminnan siirtymistä Vääksyssä Viron Pärnuun. Yt-neuvottelut asiasta alkoivat lokakuun alussa ja päättyneiden neuvottelujen myötä 53:n työsuhde irtisanotaan. - Aihe on keskusteluttanut, olemme olleet huolissamme ja käyneet keskusteluja eri toimijoiden kanssa. Ikola-Norrbackalla ei ole selvää tietoa siitä, mitä tyhjäksi jääneille tiloille tapahtuu, mutta keskustelua toimitilan omistajien kanssa on käyty. - Jos tulee toimijoita, joilla on tarvetta toimitiloille, niin voimme ohjata neuvottelemaan asiasta omistajien kanssaan. Asikkalan kunnanjohtajan mielestä tärkein toimija yt-neuvottelujen myötä irtisanottujen kannalta on TE-toimisto ja kunnan työllisyyspalvelut. - Ne yrittävät olla tukena, etsimässä ja kartoittamassa työpaikkamahdollisuuksia Asikkalan kunnan alueelta ja totta kai myös maakunnan alueelta. Myös uudelleenkoulutusta on Ikola-Norrbackan mielestä tärkeää miettiä. - Miten nyt kenenkin tarpeet tulevat esille, niin yritämme olla kaikessa aktiivisesti myös kuntana mukana. Asikkalan näkökulmasta tilanne on kunnanjohtajan mukaan kaksijakoinen. - Olemme iloisia siitä, että tämä osaamiskeskus kuitenkin jää ja sitä yritetään vahvistaa. Se on toki hieno asia. Toisaalta nämä irtisanomiset on ikävä uutinen ja työntekijän näkökulmasta aina henkilökohtainen tragedia. Asikkalassa myös suunnitellaan parhaillaan toimenpiteitä sille, miten kuntaan saataisiin lisää uusia toimijoita. - Pohdinnat ovat vielä hyvin alkuvaiheessa, kun ei ole ollut tietoa neuvotteluiden lopputulemasta. Elinvoiman kasvattaminen ja uusien työpaikkojen saaminen tänne on joka tapauksessa kunnan perustehtävää. Totta kai toivomme tästä vipuvartta valtion taholta, jos saisimme resursseja elinvoimatyöhön uusien avauksien mietintään ja tänne tuomiseen. Asikkalan lähitulevaisuuteen kunnanjohtaja suhtautuu positiivisesti. - Talous on kunnossa ja pystymme tekemään asioita. Tulevaisuudessa täytyy vain tarkkaan harkita, mitä meidän kuntalaiset priorisoivat. Ikävistä uutisista huolimatta on tärkeää pitää uskoa ja toivoa yllä. Asumme hyvässä kunnassa, maakunnassa ja valtiossa. Tulevaisuus on meidän näköinen. Yritetään yhdessä. Kuuntele haastattelu. Kuva: Rinna Ikola-Norrbacka

 Toivo on odottamista jostain tulevasta ja paremmasta ”Mitä toivo tarkoittaa? Onko meillä vielä toivoa? Näitä kysymyksiä jokainen meistä kysyy ja siksi meidän on tärkeä pohtia toivoa Raamatun valossa, joka vakuuttaa meille toivon olevan Jumalassa.” Meidän toivomme on Jumalassa joka on … Lue loppuun →

Tämän viikon tuore Hunajacast vie kuuntelijan sekä myös katsojan mustavalkoiselle aikamatkalle, jossa ei silitellä tai selitellä.   Sen takaa vieraana oleva jääkiekkovalmentaja Kai Suikkanen. Suikkanen on juurikin se edellinen TPS-päävalmentaja, joka on tuonut Suomen mestaruuden Turkuun. Tuliko se muuten pelkällä tuurilla? Senkin selvitämme Suikkaselta.   Suikkanen on saanut TPS:stä myös potkut, valmentanut Venäjällä ja hurmannut Keski-Euroopassa kaukalossa sekä sen ulkopuolella.   Mutta mitä hän haluaisi edelleen jääkiekon parissa saavuttaa?   Huikea jakso, huikea vieras. Toivomme sen tarkoittavan sinulle huikeaa Hunajacast-elämystä.

Miksi naiseus on painettu alas? Mikä naiseudessa on niin vaarallista? Pohdimme Pälvin kanssa, mitä naiseus meille tarkoittaa ja mikä merkitys naiseudella voisi yhteiskunnassamme olla. Miten naiseuden syvän voiman ja viisauden voi löytää? Toivomme, että naiset tulevat yhä enemmän kuulluksi ja nähdyksi naisina. Sitä tarjoamme naisten piireissä, joita järjestämme Lempäälässä sekä arki-iltaisin, että viikonloppuisin. Jos olet kiinnostunut osallistumaan järjestämiimme piireihin, laita viestiä Instagramissa saadaksesi lisätietoa! Studiossa Linda Anniina ja Pälvi Ylönen _______________________________________ Pälvi Ylönen: Ratkaisukeskeistä valmennusta & Kraniosakraaliterapiaa: https://www.kasvunvalo.fi/ INSTAGRAM: https://www.instagram.com/ylonenpa/ _______________________________________ Linda Anniina: YOUTUBE: Linda Anniina • https://www.youtube.com/channel/UClgEgj5PJB-BoJlezw60Ejw INSTAGRAM: lindaanniina • https://www.instagram.com/lindaanniina/ APPLE PODCASTS: Valoa -podcast • https://podcasts.apple.com/fi/podcast/valoa-podcast/id1547081185?l=fi ///// Credits for the music: You're still the one (Cover) Shania Twain by Runtlalala is licensed under a Creative Commons License.,

Tässä jaksossa käsittelemme synnytyskokemusta ja synnytyspelkoa. Olemme saaneet vieraaksemme synnytyspelkoon erikoistuneen kätilön, Pia Bärlundin. Keskustelemme Pian kanssa yleisesti synnytyskokemuksesta sekä siitä mitä tehdä jos synnytys pelottaa. On luonnollista, että synnytys jännittää ja pelottaa, mutta mitä tehdä jos pelko alkaa vainoamaan arkea? Mistä saada apua? Synnytys on yksi suurimmista kokemuksista naisen elämässä ja kokemus on tärkeä. Mitä tehdä jos kokemus jää mietityttämään synnytyksen jälkeen vaikka kaikki olisikin mennyt synnytyksessä hyvin? Tämä jakso on toistaiseksi viimeinen jakso ensimmäistä kautta. Vallitsevan pandemiatilanteen takia nauhoituksiin tulee valitettava tauko. Toivomme, että saamme teille vielä ulos aikaisemmin suunnitellut jaksot koskien monikkosynnytyksiä, sektiosynnytystä, ennenaikaista synnytystä ja perätilasynnytystä. Kiitos että kuuntelette! Palautteenne on erityisen arvokasta, kiitos jokaisesta viestistänne. Kätilön kahvitunnilla keskustellaan rennosti mutta rohkeasti naisen elämänkaaren eri vaiheista: lisääntymisterveydestä, hedelmällisyydestä, lapsettomuudesta, raskaudesta, synnytyksestä ja vanhemmuudesta. Keskustelemme myös seksistä ja seksuaalisuudesta sekä arkaluontoisista asioista ja tabuista. Ensimmäisen kauden aiheena on synnyttäminen. Podcastin takana ovat kätilöt Heidi Eloranta ja Ulla Karhu. Podcastin musiikki www.zapsplat.com.

Toisessa Keskiympyrä-podcastissa käydään läpi seitsemän uutta suomalaista NHL:ssä. Jokaisella pelaajalla on omassa organisaatiossaan hieman eriävät tilanteet, johon nelikkomme kiinnittää tarkat katseensa. Mukana puhetta Jani Hakanpäästä, Juuso Välimäestä, Janne Kuokkasesta, Rasmus Kuparista, Ville Hussosta, Kevin Lankisesta sekä Eeli Tolvasesta. Sivutaan jakson aikana myös tapausta Patrik Laine. Toivomme palautetta sekä ideoita siitä, mitä te haluatte kuulla : keskiympyra@jatkoaika.com

Susan Howard: Mitä lapsi tarvitsee - steinervarhaiskasvatuksen perustoja Käännös: Iiris Taimen ja Pia Pale Tuotanto: Steinerkasvatuksen liitto ry 2021 Lukija: Pia Pale Linkki suomenkieliseen tekstiin: Mitä lapsi tarvitsee - steinervarhaiskasvatuksen perustoja Susan Howard: What Children Need: The Essentials of Waldorf Early Childhood Education Tämä kirjoitus on julkaistu “Mentoring in Waldorf Early Childhood Education” -kirjasessa, jonka on julkaissut WECAN, eli Pohjois-Amerikan steinervarhaiskasvatuksen liitto vuonna 2007. Tämä teksti löytyy englanniksi myös IASWECE:n sivuilta. Koko kirja on saatavilla mm. Adlibriksestä. Susan Howard toimii WECANin koordinaattorina ja on mukana IASWECE:n ohjausryhmässä. Tekstin on kääntänyt Iiris Taimen ja viimeistelyssä auttanut Pia Pale. Käännös on siis amatöörityötä ja toivomme, että katsotte sitä suopein silmin. Parannusehdotuksia saa esittää! Etenkin Rudolf Steinerin sitaatit saattavat olla jossain muualla paljon paremmin käännettyinä. Tekstin aihe ja sisältö on puhutellut meitä suuresti. Toivomme, että tämä teksti inspiroi teitä yhtä paljon kuin meitäkin! Joulukuussa 2020 Pia Pale ja Iiris Taimen

Vieraamme, iskelmälaulaja Anna Hanski kertoo, miksi musiikkialalla ei vieläkään keskustella seksuaalisesta häirinnästä ja sukupuolittuneesta vallankäytöstä. Miksi naiset eivät uskalla kertoa kokemastaan epätasa-arvosta? Entä saako nainen vanheta pop- ja iskelmämaailmassa? Vällyjen välissä on hiljaista, ja siitähän syyllistetään naista. Mitä se nainen sitten haluaa? Vastaus voi olla joko kutumusiikkia ja kynttilöitä tai viktoriaanisen ajan vampyyripornoa. Toivomme myös naistenpäivän kunniaksi kaikilta tasa-arvokeskusteluun osallistuvilta vähän historian tajua. Iso feministi puolestaan vastaa kysymykseen, miksi nuorten naisten kimakka remellys ärsyttää. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus.

Mul ois yks juttu -podcastissä kaksi, siunatun tilan läpikäynyttä, äitiä ruotivat oman raskausajan lisäksi myös sinun, serkkutytön ja naapurinkin raskausaikaa vastaamalla vauvafoorumin kiperimpiinkin kysymyksiin. Pyrimme vastaamaan juuri siihen, mitä sinäkin olet raskausaikanasi googlannut, mutta et välttämättä ole löytänyt vastausta etsimääsi tai haluat kuulla sen vielä kerran, koska ensimmäiset viisi lähdettä saattavat olla väärässä. Haluamme muistuttaa, että luultavasti olemme yhtä väärässä tai emme ainakaan yhtään enempää oikeassa. Et välttämättä ole jakson jälkeen yhtään viisaampi, mutta saatat suhtautua tulevaan äitiyteen asteen rennommalla otteella. Toivomme, että tulet viihtymään seurassamme ja saat hetken huolettoman itsevarmasti nauraa hormoonien huuruiselle googletteluillesi. Tässä podcastissä tyhmätkin kysymykset ovat vastauksen arvoisia, mutta kaikkien meidän antamien ohjeiden noudattaminen on vain ja ainoastaan sinun vastuulla.

Neljänteen jaksoon mennessä on jo ehditty turhautumaan toden teolla Chicago Bullsin ja Lauri Markkasen kauden alun otteisiin. Marinaa Markkasesta tarjolla jakson alkupuolella (13:50). Sekä Markkanen että Zach LaVine joutuvat kriittiseen käsittelyyn, puhumattakaan Bullsin valmentaja Jim Boylenista. Onneksi NBAsta löytyy valopilkkuja ja muutakin kuin Bulls. Atlanta ja Trae Youngin meno on ollut alkukaudesta sen verran hurjaa, että nuori herra ansaitsee omat pohdintansa myös tässä podcastissa (33:16). Toivottavasti loukkaantuminen ei pidä kaveria pitkään sivussa. Trae Young toimii kiinnostavana vertailukohtana Dallasin sensaatioon Luka Donciciin. Väitämme, että molemmat joukkueet voittivat, kun Atlanta vaihtoi Doncicin varausvuoron Youngiin ja tämän vuoden ykköskierroksen varaukseen Cam Reddishiin. Nyt molemmilla jengeillä on vahva identiteetti, joka on rakentunut viime vuoden tulokastähtien ympärille ja molemmat joukkueet ovat Panun ja Juhanin vakiovalintoja, kun valitaan minkä jengin matsi laitetaan pyörimään. Golden State ja Steph Curry ovat nyt ikävässä tilanteessa (52:05). Curryn käsi meni pakettiin ja kausi siinä samalla, joten viimeiset vuodet NBAta hallinneella Warriorsilla voi olla edessään kovat ajat ja joukkueen uudelleenrakentaminen. Curry on kuitenkin ehtinyt jättää NBAhin lähtemättömän jäljen ja siksi kaveria ei voi liikaa hehkuttaa. Toivomme myös näkevämme Curryn vielä tärkeissä otteluissa isossa roolissa. Seuraa Tulilla-podcastia: Facebook Twitter

Arvo, mitä se tarkoittaa? Lähdemme yhdessä seksuaaliterveyden asiantuntija ja tietokirjailija Susanna Ruuhilahden kanssa purkamaan arvojen tärkeyttä. "Kuuntele sydäntäsi" - onko se oikeasti hyvä neuvo?Miten voit aloittaa oman arvomaailmasi ymmärtämisen? Mitä jos kyse on arvojemme ristiriidasta, kun arki väsyttää ja olemme jatkuvasti uupuneita?Luovumme omista arvoistamme, koska emme tiedosta niitä. Oman elämän päätökset saattavat tällöin jäädä muiden käsiin.Käsittelemme myös parisuhteen arvoja ja käymme läpi omia kokemuksiamme. Toivomme, että kuuntelijat pystyvät hyödyntämään näitä vinkkejä omassa arjessaan!

Tässä jaksossa kerromme omat tarinamme ja pohdimme, mitä elämänmuutoksen tekemiseen ja unelmien toteuttamiseen tarvitaan. Miten Peppiina selvisi, kun unelma ei kantanutkaan, ja miksi kaatuminen usein kannattaa? Mistä Anna löysi rohkeuden vaihtaa ammattia ja alkaa yrittäjäksi? Miten meistä tuli meitä ja miten päädyimme molemmat elämään sellaista elämää, jota oikeasti tahdomme elää? Toivomme, että saat tästä jaksosta inspiraatiota ja rohkeutta omien unelmiesi toteuttamiseen. Jos me pystyimme, sinäkin pystyt!

Julius ja Emilia käsittelevät seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistuksia ja ennaltaehkäisyä. Podcastin tähän mennessä helposti raskain aihe herättää paljon ajatuksia ja sanavalintojen kanssa täytyy olla varovainen. Toivomme tämän jakson herättävän keskustelua. Loppukevennyksenä käsitellään myös nuoren ylemmän keskiluokan elämystentavoittelua. Suosittelemme lukemaan Hesarin jutun, jossa käsitellään ennaltaehkäiseviä keinoja hyväksikäyttötapauksiin.  

Mihin toivomme perustuu, Kalle Mäenpää by Verkosto

Mietitkö usein miten saat arkipalapelin toimimaan? Kuuntele Ihanat Ipanat podcastin Ura & Perhe -jakso! Toivomme että helpottaa kuulla että et ole yksin. Saat inspiraatiota ja lohdutusta kun kuulet miten muut hoitavat arkensa ja mitä neuvoja Väestöliiton ihanat asiantuntijat antavat matkaan. Tsemppiä teille kaikille! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Koulun kevätjuhla on hyvää treeniä Vain elämää -ohjelmaa varten. Kuinka paljon ihminen voikaan itkeä tunnin aikana. Näitä paikkoja, joissa itku tulee pakottamatta, on lopultakin aika vähän. Silmistä näkee, että niitäkin itkettää jotka eivät itke. Se ihmistyyppi ei tosin itke äitinsä hautajaisissakaan. Kylmä ja epävakaa – kuin juhlapäivä, sääennusteen mukaan. Mikä kevätjuhlassa itkettää? Itse juhla se ei ole. Pitää porata syvemmälle. Ala-asteen opettajani itki sekä kevätjuhlassa että joulujuhlassa. Hänen kimmokkeensa oli selkeä ja rehellinen. Ope itki, ja paineella, koska hänen harjoittamansa lasten ohjelmanumero ei mennyt KOSKAAN niin virheettä kuin hän olisi toivonut. Vanhemmat puhuivat hänelle, lohduttivat vapisevaa ja yrittivät parhaansa asettaakseen tapahtuneen oikeisiin mittasuhteisiin. Turhaan. Ihan jo se itkettää, miten elämä voi olla näin vaikeata. Kun stressi purkautuu, itku pärähtää. Myös joku vanhemmista stressaa sitä miten lapsi suoriutuu näyttämöllä. Kun on väännetty kolme viikkoa kevätjuhlavaatteista ja poltettu rahaa ja päädytty erikoisen näköiseen kompromissiin, niin stressihän siinäkin on tullut. Ihan jo se itkettää, miten elämä voi olla näin vaikeata. Vaikkei eletä edes Angolassa. Kauneus itkettää. Se on universaalia. Arjessa ei aina noteeraa. Pää on pyykkikoneessa. Kevätjuhlassa lapset ja nuoret ovat ykkösissä. Tärkeämpää on kesän läheisyyden aiheuttama sisäinen kirmaus, joka odottaa vaan saavansa jalat alleen. Se aiheuttaa silmin havaittavaa hehkua. Siinä tajuaa pitkästä aikaa miten kaunis ihminen onkaan. Kyynelkanava painetaan päälle. Toivomme sisimmässämme elävämme henkisempää elämää. Suvivirsi itkettää jumalattomasti. Ensin itkettää lapsikuoro, sitten omat koulumuistot. Sanat itkettävät, koska meidän kansallemme sanoitukset ovat aina olleet tärkeitä. Tarvitsemme valmiita sanoja, koska itse päätämme olla usein pukahtamatta mitään kaunista. Suvivirsi on virsi. Virsi taas on yhteislaulettavaksi tarkoitettu hengellinen laulu. Kun suvivirsi täyttää kaikki aistit ja märkä itku nenäontelot, toivomme sisimmässämme elävämme henkisempää elämää kuin mitä elämme. Emme ehkä kaipaa kirkkoon asti, mutta kaipaamme johdatusta. Täällä tarkoitus hukkuu niin helposti samojen sivujen hipaisuun ja pinnalliseen melskeeseen. Itkemme sitä, että olisimme enemmän. Mitä vielä itkemme? Sitä isi ei kerro. Talouspaperia menee. Kevätjuhla on riitti, joka penslaa karstaa vanhastakin koneesta. Itkemme viattomuuden menetystä. Omaa elämäämme, valintojamme. Siitä pienestä pellavapäästä tuli tämmönen. Muitakin mahdollisuuksia olisi ollut. Kansakoulu alla, tuulipuku yllä. Lähtökuopat on peitetty, vaikka siinä olisi ollut hyvä haudan alku. Jokainen kevät jonka saamme on valmistujaislahjamme. Ehkä eniten itkettää ajan kuluminen. Kuoleman läheisyys. Aika kuluu ja kuluttaa. Vuosien vierimistä ei tiedosta millään. Kevätjuhlassa saattaa säpsähtää siihen ja tuohon. Minun vauvastani on tullut nuori nainen. Missä minä olen ollut? Mitä ehtisin vielä tehdä? Jokainen kevät jonka saamme on valmistujaislahjamme. Meidänkin, jotka emme osaa ottaa lahjoja vastaan, on opeteltava vastaanottamaan se. Muuten menee hukkaan sapluuna ja taju. Maallikkosaarnaaja Maasola.