Podcasts about palestiina

Eletään palestiinalaisen yhteiskunnan kohtalonhetkiä. Israel yrittää "ratkaista" Palestiina-kysymyksen omalla tavallaan, kansainvälisestä oikeudesta viis. Israel ei ole suurvalta. Maa on riippuvainen kansainvälisistä tukijoistaan ja kauppakumppaneistaan, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Tämä antaisi EU:lle vipuvartta, jos se olisi valmis sitä käyttämään. Podcast-jaksossa kysytään: Mitä Israel tavoittelee, ja miksi maa saa jatkaa Palestiinan tuhoamista? Miksi Ukrainan tukeminen on EU:ssa itsestäänselvää, mutta Palestiinan tukemista vältellään? Mihin kansainvälisen järjestyksen säännöt oikeastaan perustuvat? Jaksossa vieraana juuri Harvardista palannut Fulbright-tutkija, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Tuhannet suomalaiset ovat palvelleet rauhanturvaajina Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla. Antropologi Laura Menard valottaa lapsuutensa rauhanturvaajaperheen arkea, jota sävyttivät etuoikeudet, eksotiikka ja orientalismi.

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miksi sekä Iran että Hizbollah ovat hyökänneet ohjuksilla Israeliin ja miten ohjusiskut liittyvät Israelin sotaan Hamasia vastaan Gazassa? Minkälainen voimatasapaino Lähi-idässä on ja minkälaiset suhteet eri valtioilla ja muilla toimijoilla on toisiinsa? Studiossa eversti-luutnantti Juha Mäkelä. Jakso on kuvattu 10.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Iranin 2. ohjusisku (2:00) Israelin Ohjuspuolustus (6:05) Lähi-itä (12:52) Rajat (15:27) Palestiina (17:29) Voimatasapaino (23:01) Libanon (25:47) "Shakkipeli" (28:15) Iran (30:05) Yhdysvallat (34:30) Retoriikka (35:59) Johtajat (40:44) Hakulaiteisku (46:58) Informaatiovaikuttaminen (49:50) Media (55:03) Neuvottelu (57:39) UNIFIL (1:09:28) Etelä-Libanon (1:11:27) Libanonin asevoimat (1:13:01) Hizbollah (1:15:21) Egypti (1:20:19) Jordania (1:31:35) Palestiinan kohtalo (1:34:17) "Pattitilanne" (1:37:47) Länsiranta (1:39:12) Siirtokunnat (1:44:39) Syyria (1:57:06) Suurvallat (2:04:13) Saudi-Arabia (2:06:51) "Arabikatu" (2:07:59) Muslimiveljeskunta (2:11:39) Turkki (2:16:17) Mossad (2:25:31) Suomi (2:27:54) Daavidin linko (2:31:00) Kriisitietoisuus (2:32:24) Nato-jäsenyys (2:34:15) Rauhanturvaaminen (2:36:18) Seuranta

“It is forbidden to kill; therefore all murderers are punished unless they kill in large numbers and to the sound of trumpets.” Nõnda kirjutas kord prantsuse filosoof Voltaire. Iisraeli peetav sõda ei näita vaibumise märke, see on valgunud välja ajaloolise Palestiina piiridest. Gaza sektoris ja Liibanoni lõunaosas käivad ägedad lahingud, Iisraeli õhuvägi jätkab õhulöökidega, nüüd juba pea terve Lähis-Ida ulatuses. Iraan saatis Iisraeli militaarsihtmärkide suunas rakette, mis Iisraeli kaitsekuplist ka läbi tungisid, demonstreerides oma tehnoloogilisi edusamme relvastuse osas. Kõik elavad pinevas ootuses Iisraeli kättemaksu ees või tema sõja- ja õhuväe rünnakute hirmus. Kas Lähis-Ida ootab ees täiemahuline sõda? Kuidas hinnata Iisraeli senist tegevust Liibanonis ning Gazas? Kellel on õigus end kaitsta ja kellel mitte? Terrorism või vastupanu? Miks on Lähis-Idas toimuv meile oluline ning kuidas peaks Eesti ÜRO-s hääletama? Kus peituvad selle sõja juured? Vastused kõikidele nendele küsimustele leiate käesolevast Ringjoone saatest. Stuudios on Erik, Aleksander, Kjete (saatejuht) ja Anna Gerda (moderaator).

Viimatisel ÜRO peaassambleel tekitas palju kõneainet Eesti hääl Palestiina-teemalisel hääletusel. Samuti on avalikkuse tähelepanu all olnud küsimus, kuidas me peaks suhtuma Hiina Rahvavabariiki. Postimehe otsestuudiosse tuleb neil teemadel arutama välisministeeriumi kantsler Jonatan Vseviov. Saade algab esmaspäeval kell 12. Saatejuht on Tarvo Madsen.

Lukutaito saa rappeutua rauhassa, koska syventyvä ja tulkitseva tekstien lukeminen ei ole oleellista pääoman arvonlisäykselle. Kapitalismi ei tarvitse merkityksellistä kirjoitusta, vaan tehokkuutta ja tuottavuutta. Niihin päästään koodeilla, käskyillä ja tunteilla, jotka nopeuttavat pääoman kiertoa. Olemme siirtymässä entistä enemmän suulliseen kerrontaan, eleisiin ja performansseihin, mistä todistavat podcastien, äänikirjojen ja Tiktokin suosio. Eurovaaleissa tuli ilmi eurooppalaisen vasemmiston sisäisiä ristiriitoja Ukrainan tukemisesta ja Venäjän sanktoimisesta. Tämä liittyy vanhavasemmiston ja uusvasemmiston eroihin. Vanhavasemmistolaiset kannattavat Ukrainaan“rauhaa”, mutta mitä tarkoittaa luovutusrauha hyökkäyssotaa käyvän fasistisen valloittajan kanssa? Entä miten Palestiina-solidaarisuus sopii vanhavasemmistolaisuuteen? Politiikanfilosofisesti vanhavasemmistolaiset vetoavat objektiivisiin rakenteisiin siinä missä uusvasemmistolaisuudessa keskeistä ovat toimijoiden kokemukset ja liikkeet. Suosituksissa Ray Bradburyn “haaste” lukea joka päivä yksi runo, yksi novelli ja yksi essee, tuhannen päivän ajan. Jaksossa mainittuja asioita: Antti Ronkaisen havainto lukutaidottomuudesta https://suomenkuvalehti.fi/vallan-mahotonta/viela-tanaan-huolehdimme-totuudenjalkeisyydesta-mutta-huomenna-mekin-joudumme-poreammeeseen-tai-pattayalle Theresa Macphailin havainto https://www.threads.net/@drtheresamacphail/post/C4MGhBKvX3a Deleuze & Guattari, Anti-Oidipus, 2020, s. 274-290 Bradburyn haasteeseen: Kiinalaisen runouden antologiat (Pertti Seppälä ja Pertti Nieminen), Sinikka Vuola, toim.) : Olet täyttänyt ruumiini tulella, Kaija Rantakari: Salit, Harry Salmenniemi: Kuume, Raisa Marjamäki: Ihmeellistä käyttäytymistä, Shakespearen sonetit (Kirsti Simonsuuri: Nautintojen ajan aarre), Antti Holma: Kauheimmat runot; Lydia Davis: Kafka valmistaa päivällistä, Kafka: Kootut kertomukset; Ville Luoma-aho: Cancel ja Delete, Harry Salmenniemen neljä novellikirjaa; Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja Jorge Luis Borges: Kertomukset, Joan Didion, Antti Nylén: Esseet, Aino Frilander: Los Angeles -esseet, Eetu Viren: Esseitä, Montaigne: Esseitä I-III. Tue podcastia ja tilaa lisäjaksot: https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Tämän viikon podcastissa Anni, Salla ja Sohvi käyvät läpi vaalien jälkeiset tunnelmat niin pettyneissä perussuomalaisissa ja Sdp:ssä kuin iloitsevissa kokoomuksessa ja vasemmistoliitossa. Lisäksi he käyvät läpi tällä viikolla puhuttaneet mielenosoitukset eli Elokapinan ja Helsingin yliopiston Palestiina-mielenosoituksen sekä puhuvat Donald Trumpista, joka on jatkanut tuomionsa jälkeen presidentinvaalikampanjointia.

Riigikaitselises saates "Si Vis Pacem..." räägitakse sellest, et Eesti valitsus seob ÜRO-s meie riiki Vene-Valgevene blokiga ja küsitakse, kas Kaja Kallas toetab Hamasi? Saates tuleb juttu Eesti välispoliitikast Ühinenud Rahvaste Organisatsioonis.Kaja Kallase võimukoalitsioon toetas ÜRO peaassambleel resolutsiooni Palestiina täisliikmelisuse saavutamiseks. Palestiina – see on aga Hamas. Kas järgmisena toetab võimutsev koalitsioon sel juhul ka Hezbollah, Talebani ja Al Qaeda võtmist mingitpidi ÜRO katuse alla? Palestiina resolutsiooni toetamine seob aga Eesti riigi moraalselt Vene-Valgevene blokiga. Saates räägime ka e- ja m-valimistest, usaldusest ja negatiivsest rahvusvahelisest hinnangust e-valimiste süsteemile ning seni ignoreerituks jäänud protestidest.Ja lõpuks küsimus Eesti naabrusest – eriti pärast seda, kui diktaator Putin sai e-valimistega(!) uuesti oma võimu kindlustada ja hakkas 9. mail taas tuumarelvadega ähvardama.Küsimustele vastab Ants Frosch – Riigikogu liige, erudiplomaat ja omaaegne Eesti välisluure looja ning esimene juht. Saatejuht on Erik Boltowski.Vabandame ebakvaliteetse heli pärast saate alguses.

Jaksossa keskustellaan palestiinalaisen mediataiteilijan Shareefin Askarin kanssa Palestiinan miehityksestä, päivittäisestä sortamisesta, jota alueella koetaan, sekä lännen hiljaisuudesta meneillään olevan sodan osalta. 

Palestiinalaista tatreez-kirjontaa on käytetty asujen, asusteiden ja kodintekstiilien koristeluun. Esteettisyyden lisäksi tatreez kantaa myös poliittisia ja sosiaalisia merkityksiä.

Tämän viikon jaksossa aiheina Suomen osittain pysäyttänyt ja yrittäjät kokonaan raivostuttanut lakkopäivä, sekä suomalaisten että yhdysvaltalaisten opiskelijoiden tulehtuneiksi äityneet Gaza-mielenosoitukset, ja KKO:n shokkipäätös estää venäläisterroristi Jan Petrovskin luovutus Ukrainaan. Studiossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Anni Keski-Heikkilä. Jakson leikkasi Mikko Peura. Jaksoon liittyviä linkkejä: Uutinen suomalaisten opiskelijoiden Palestiina-miekkareista: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009995348.html Noona Bäckgrenin erinomaista analyysiä: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010014146.html Meduzan aivan erittäin seikkaperäinen kirjoitus Petrovskin terroriurasta: https://meduza.io/en/feature/2017/01/20/enemy-of-the-state-or-its-founding-element Uutinen KKO:n Petrovski-päätöksestä: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010044101.html EIT:n päätös, johon perustui KKO:n päätös olla luovuttamatta Petrovskia: https://hudoc.echr.coe.int/fre?i=001-200448 Kidutuksenvastaisen komitean Ukraina-vankilavierailun raportti vuodelta 2009: https://rm.coe.int/1680698430. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/uutisraporttipod. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Voit tukea tämän podcastin tekemistä ottamalla HS:n ilmaisen näytetilauksen. Sen voit tehdä osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Mikä merkitys maantieteellä on Israelin–Palestiinan konfliktissa? Minkälainen sotilaallinen kyky Israelilla on ja miksi konfliktissa on kyse asymmetrisestä sodankäynnistä? Millä tavoin kansainvälistä oikeutta ja propagandaa käytetään aseina Israelin–Palestiinan konfliktissa? Onko Israelin valtio luotettavampi informaation lähde kuin terroristijärjestö Hamas? Voiko sairaala olla legitiimi sotilaallinen kohde ja voiko siviiliuhrien määrästä päätellä, kumpi konfliktin osapuolista on moraalisesti oikeassa? Kuinka vahva tuki kahden valtion mallille on israelilaisten ja palestiinalaisten keskuudessa ja mitä vaatimuksia palestiinalaiset ovat esittäneet Israelille rauhan ehdoiksi? Studiossa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen. Jakso on kuvattu 20.11.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Sotilasmaantiede (8:10) Israelin sotilaallinen kyky (12:36) Hizbollah (15:55) Asymmetrinen sodankäynti (19:16) Iran (21:57) Terroristijärjestöt (27:47) "Lawfare" (30:33) Propaganda (34:41) Israelin sodankäynti (37:34) Sodan lait (41:47) Siviiliuhrit (47:10) Kansainvälinen reaktio (49:33) Israelin uhkaskenaariot (52:08) Mielenosoitukset (54:23) "Joelta merelle" (59:03) Miehitys (1:05:05) Rauhansopimukset (1:12:04) Gazan saarto (1:15:07) Egypti (1:18:31) Oikeutettu voimankäyttö (1:23:26) Kahden valtion malli (1:27:03) Golanin kukkulat (1:30:08) Demilitarisointi (1:31:04) Sisällissota 1948–1949 (1:31:53) Suezin kriisi 1956 (1:34:08) Kuuden päivän sota 1967 (1:36:41) Jom Kippur -sota 1973 (1:38:06) Libanonin sota 1982 (1:39:51) Intifadat (1:40:46) Informaatiosota

Keskustelua Puheenaiheelle tulleesta palautteesta, Israelin–Palestiinan konfliktista, ihmisen tribalistisesta luonteesta, kansallisvaltioista ja Puheenaihe Klipit -kanavasta. Jakso on kuvattu 3.11.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Palaute (3:11) Väittely (4:50) Israel-Palestiina (8:00) Aseapu (10:54) Israelin vaihtoehdot (14:30) Hamas (16:18) Terrorismi (22:06) Heimoutuminen ja tunteet (26:31) Ukrainan sota (30:22) Iran (31:49) Tribalismi (36:31) "Politiikan kolme kieltä" (42:08) Siirtokunnat (43:49) Viha ja katkeruus (45:44) Israelin valtio (47:07) Kansallisvaltiot (51:27) Länsimaiset arvot (54:07) Puheenaihe-klipit (56:09) Havainnot (56:48) Sosiaalinen media

Kokoomusnuorten puheenjohtajaehdokas, lakimies Binga Tupamäki kritisoi intersektionaalista feminismiä ja sen lähisukulaista, vasemmistovaikutteista kriittistä teoriaa. (00:00) Sami suojaa setämiestaustansa esitellessään intersektionaalisen feminismin (00:59) Binga Tupamäki tekee saman identiteettitestin jonka Ivan Puopolo suoritti jaksossa #neuvottelija 51. Lisänä “oletko oikeistolainen pick me girl?” (02:30) Identiteetit ovat ongelmallisia – pahiksien ja hyviksien identiteetit leimakirveinä. Adoptoitu suomalainen kuten Binga rikkoo ennakko-oletukset (04:08) Englantilaisen filosofian yliopisto-opetuksen woke-lomake Lontoossa kummastutti suomalaisin silmin. Etnisen identiteetin ongelmallisuus (06:18) Blumenbachin luokittelun ongelmat. Mitä edes on etninen kiinalaisuus tai suomalaisuus? Ovatko termit ruskea tyttö ja rodullistettu loukkaavia tai toiseuttavia? (08:22) Toiseuden varjo valtadominanssin alla, Simone de Beauvoir ja Jean-Paul Sartre. Naiseus toiseutena (10:22) Tuija Siltamäen kolumni ”Maailma pitää saada vakuutettua siitä, että naiset voivat olla yhtä perseestä kuin miehet”, stereotypiat vasemmiston ongelmana (12:20) Intersektionaalinen feminismi – määritelmä ja toimintatapa. Intersektionaalisuus on marxismia (14:26) Mitä feminismi tuo lisää intersektionaalisuuteen? (15:43) Uhrihierarkia ja väistämisvelvollisuus. Marxilaiset luokat ja Helsingin Sanomien etuoikeuskehä (17:32) Sama vihollinen – eli ally-ajattelu. Liittolaisesi liittolainen on vihollisesi vihollinen. Kriittinen teoria unohtaa objektiivisuuden. Tieteellisyys unohdettu politikoinnin tieltä (19:11) Francis Fukyaman identiteettiteoria universalismista kansallisella tasolla. Palestiina ja Israel. Intersektionaalisuus vaatii jatkuvia lisäselityksiä ja karkeita oletuksia (20:55) Binga Tupamäen identiteetit. Adoptoidun kokemus eroaa maahanmuuttajan kokemuksesta (22:24) Jari Kuikanmäen outo case - suomalaisen mutta kiinassa syntyneen vaimon aiheuttama keksitty identiteettiongelma (23:38) Intersektionaalisuus on pilannut feminismin. Afganistan esimerkkinä todellisesta sovinistisesta sorrosta. (25:15) Tyttöjen tuki Plan-järjestön kautta. Binga on globaalilla tasolla feministi, Suomessa ennemminkin tasa-arvon kannattaja (26:01) Sam Harris, efektiivinen altruismi ja Sam Bankman-Fried. Rakenteisiin vaikuttaminen objektiivisesti. Poikien pärjääminen Suomessa (27:20) Intersektionaalisuus ei ole oikeaa tiedettä. Kuten ei ole tieteellinen kommunismikaan. Sokal ja Sokal2 huijaukset feministisissä julkaisuissa (29:14) Sote on sysipaska - €15,000/kk sanoo että ei ole meemit rasismina. Tilaa instagram.com/neuvottelija (30:20) Kuka huutaa eniten voittaa mm. rasismikeskustelussa (31:35) Marxilla oli pointti kapitalismin kritiikissä vaan ei sosialismi-kommunismi-siirtymässä (33:24) Lenin marxismi (35:52) Vasemmiston ja oikeiston politiikan käsitteistö. Acemoglun kapea käytävä ja Suomen ylisuuri julkinen valta (38:58) Binga Tupamäki kokoomusnuorten puheenjohtajaksi. Syvällisempää oikeistolaisuutta. Mitkä ovat oikeistolaisuuden perimmäiset arvot? (40:05) Kapitalismi ja markkinatalous ovat molemmat hyviä mutta eri käsitteitä. Jopa sosialistit hyväksyvät markkinatalouden (42:00) Samin räntti siitä, että suomalaiset vasemmistolaiset haluavat köyhdyttää nimenomaan suomalaisia vaikka verot ovat jo nyt kovat ja varallisuus matala (43:22) Bingan pamfletissa suomalaisen hyvinvointivaltion ongelmat ovat yhteismaan ongelmia. Vain ”keskituloiset demarit” hyötyvät. Suomen jättimäinen julkinen sektori (46:11) Binga voittoon. Vaali käynnissä. Ben Zyskowicz esikuvana – Ben-ben-ben TV (47:55) #neuvottelija Sisäpiiri – Mistä Binga-nimi tulee? Yhteystiedot: www.dcmcapital.fi/neuvottelija

TURVAS, TURBA, TURVAST. Seekordne 18.10 Kuku raadio majandussaade "Buum" on päevakajaliselt Eesti turbaloo teemaline. Külas on Erki Niitlaan, Eesti Turbaliidu kliima ja keskkonnanõunik ning mäeinsener, kellega räägime Eesti turbatootmise ajaloost ja tulevikuperspektiividest. Arutleme ka meie turba rolli üle eurooplaste toidulaual ning laiemalt köögiviljade ja taimede kasvatamisel. Uudisteplokkides teeme juttu ebakindlusest maailmamajanduses ja arutleme selle üle, kas riikide rekordiline võlakoorem on meid viinud uude finantskriisi lävepakule. Juttu tuleb ka sõja mõjust Palestiina start-up sektorile, disaintoodete supervõltsingutest, roheinvesteeringute jätkuvast buumimisest ning 35-aastasest banaanikuninga pojast, kellest saab Ecuadori uus president. Saatejuhid on Ott Pärna ja Raivo Vare.

Miten Israelin valtio sai alkunsa? Miten palestiinalaiset järjestäytyivät ja miksi kahden valtion mallia ei ole otettu käyttöön? Miksi Israelia ympäröivät valtiot hyökkäsivät Israeliin vuonna 1967? Toimiko Israel sodassa imperialistisesti ja mitä pitkäaikaisvaikutuksia sodalla on ollut Lähi-Idän kehitykseen? Milloin Hamas perustettiin ja miten Hamas eroaa muista palestiinalaisista liikkeistä PLO:sta ja Fatahista? Onko Hamas antisemitistinen ja mitä tavoitteita Hamasilla on Israelin suhteen? Studiossa ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Jakso on kuvattu 12.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Israelin perustaminen (3:23) Palestiina ennen vuotta 1948 (6:23) Palestiinalaiset (9:24) Kahden valtion malli (11:40) Kuuden päivän sota (19:14) Jom Kippur sota (26:18) A-, B- ja C-vyöhykkeet (32:19) Palestiinalaishallinto (34:42) PLO ja Fatah (39:35) Hamas (43:08) Antisemitismi (45:32) Nykytilanne (53:25) Hamasin kannatus (57:11) Hamasin strategia (1:03:27) Iran (1:10:22) Konfliktin ratkaisu

Nädalavahetusel kuulutas Iisrael peale Hamasi rünnakut välja sõjaseisukorra. Mida tähendab väga veriseks kujunenud konflikt aktsiaturgudele? Vaatame otsa USA tugevalt tööjõuturule ning majandusele, mida hoiavad üleval rikkad pensionärid. Juttu tuleb ka Louis Vuittoni kottidest, Google'i uuest telefonist ja sellest, mida on teinud AI teemadel vaikne püsinud Apple, et tehisintellekti-rallist mitte kõrvale jääda. Saadet juhtisid LHV investorkogukonna juht Nelli Janson ja investeerimisteenuste juht Allan Gaidunko. Kirjuta meile aadressil turutegijad@lhv.ee.Finantsteenuseid pakub AS LHV Pank. Tutvu finantsteenuste tingimustega aadressil www.lhv.ee ja küsi nõu meie asjatundjalt. Podcastis esitatud seisukohad on informatiivsed ja ei ole mõeldud soovitusena müüa või osta mainitud väärtpabereid. AS LHV Pank ei vastuta teabe põhjal tehtud otsuste eest. Investeerimine on seotud võimaluste ja riskidega, väärtpaberite turuväärtus võib nii kasvada kui ka kahaneda. Välisturgudel võivad tootlust mõjutada valuutakursside kõikumised. Võimalike kajastatud väärtpaberite ja finantsindeksite eelmiste või tulevaste perioodide tootlus ei tähenda lubadust ega viidet järgmiste perioodide tootluse kohta. Investeerimisotsuste tegemisel kasuta ametlikku informatsiooni väärtpaberi kohta, tutvudes iseseisvalt riskide ja tingimustega.

Nädalavahetusel kuulutas Iisrael peale Hamasi rünnakut välja sõjaseisukorra. Mida tähendab väga veriseks kujunenud konflikt aktsiaturgudele? Vaatame otsa USA tugevalt tööjõuturule ning majandusele, mida hoiavad üleval rikkad pensionärid. Juttu tuleb ka Louis Vuittoni kottidest, Google'i uuest telefonist ja sellest, mida on teinud AI teemadel vaikne püsinud Apple, et tehisintellekti-rallist mitte kõrvale jääda. Saadet juhtisid LHV investorkogukonna juht Nelli Janson ja investeerimisteenuste juht Allan Gaidunko. Kirjuta meile aadressil https://lhv.ee. Finantsteenuseid pakub AS LHV Pank. Tutvu finantsteenuste tingimustega aadressil https://gate.sc/?url=http%3A%2F%2Fwww.lhv.ee&token=362984-1-1672234110067 ja küsi nõu meie asjatundjalt. Podcastis esitatud seisukohad on informatiivsed ja ei ole mõeldud soovitusena müüa või osta mainitud väärtpabereid. AS LHV Pank ei vastuta teabe põhjal tehtud otsuste eest. Investeerimine on seotud võimaluste ja riskidega, väärtpaberite turuväärtus võib nii kasvada kui ka kahaneda. Välisturgudel võivad tootlust mõjutada valuutakursside kõikumised. Võimalike kajastatud väärtpaberite ja finantsindeksite eelmiste või tulevaste perioodide tootlus ei tähenda lubadust ega viidet järgmiste perioodide tootluse kohta. Investeerimisotsuste tegemisel kasuta ametlikku informatsiooni väärtpaberi kohta, tutvudes iseseisvalt riskide ja tingimustega.

Laupäeva hommikul rünnati Iisraeli tuhandete Gaza sektorist tulistatud rakettidega. Miks alustas Palestiina äärmusrühmitus Hamas Iisraeli vastase sõjaga just nüüd, sellest räägime Postimehe erisaates välisekspert Erkki Bahovskiga.

Alanud on 2023. aasta ja sellega koos on tagasi ka Ringjoon. 2023. aasta esimeses saates võtame fookusesse sündmused Iisraelis ja Palestiinas, kus on praeguseks hukkunud 39 palestiinlast ning kaheksa iisraellast. Kuidas nii? Vastuse saamiseks kuulake sellenädalst Ringjoont. Külalisteks on Solveig ja Karl, saadet juhib Siim ning saate lõikas kokku Anna Gerda.

Saate teema on Yāsir ʿArafati (1929-2004) elukäik ja palestiinlaste vaevarikas ajalugu. See on lugu Lähis-Ida probleemide keerdsõlmest, araablaste sõdadest Iisraeliga, palestiinlaste kannatustest ja võitlustest, rahvusvahelisest terrorismist kui võitlusmeetodist, ning ühest saatanlikult kavalast mehest kõige selle keskel.

Viidennessä jaksossa puhutaan Palestiinan miehityksestä, Israelin apartheid-politiikasta ja muistutetaan, että Palestiinassa on elämää. Noora Dadu lausuu runon. Vieraina mediataiteilija ja elokuvantekijä Shareef Askar, ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä Noora Dadu sekä väitöskirjatutkija Antti Tarvainen. Keskustelua moderoi Olga Palo ja se on nauhoitettu toukokuussa 2021. Keskustelussa mainittuja suosituksia: Taiteilijoita: Sama Abdulhadi (dj), Yusor Hamed (muusikko), Jowan Safadi (muusikko), Shadia Mansour (muusikko, rap), DAM (hip hop/rap), 47Soul (Electronic Music Group), Shabjdeed (rap), Rasha Nash (muusikko) Suomesta: Umayya Abu-Hanna (kirjailija, toimittaja ja entinen Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen), Moe Mustafa (teatteriohjaaja ja taiteilija), Samar Zur (graafinen suunnittelija ja kuvittaja), Razan Askar (runoilija, muusikko ja taiteilijia), Nuura Askar (laulaja), Nemat Battah (laulaja, muusikko, Oudin soittaja), Nora Sayyad (valokuvaaja), Lena Khalaf Tuffaha (runoilija) Palestinian Voices Finland: insta @palivoicesfin Kirjoja: Hannu Juusola: Israelin Historia, Anna Kontula: Muuri - matka maailman suurimpaan avovankilaan, Hannu Reime: Israel/Palestiina -Kahden kansan luvattu maa, Syksy Räsänen: Israelin Apartheid Raportteja ym. Adalah (https://www.adalah.org/en/law/index) ; Human Rights Watch -raportti 2021 ("A Threshold Crossed") ; B'tselem raportti 2021 (https://rauhanpuolustajat.org/juutalaisten-ylivaltajarjestelma-jordanilta-valimerelle-tata-on-apartheid/) ; Jewish Voice for Peace Statement 2019 Parfyymin tuulahdus -podcast

Israel alkoi viime sunnuntaina vyöryttää raketti-iskuja palestiinalaisalueille, uhreja oli kymmeniä ja sitten satoja. Joskus tuntuu että täytyy olla todella vihkiytynyt, kuulua jonkinlaiseen sotahistorian salaseuraan, jotta pystyy seuraamaan Israelin ja Palestiinan konfliktin syy-seuraussuhteita alkuun asti. Mutta onneksi Jukka Huusko on juuri sellainen.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Jukka Huusko.Tämä podcast julkaistiin 19.5.2021.Lue lisää aiheesta:

Verine konflikt Iisraelis kestab juba viiendat päeva. Gaza sektorist on Iisraeli poolele lennanud tuhandeid rakette, Iisraeli pommid on Gazas tapnud üle saja inimese. Raske on näha, kuidas see konflikt vaibub või kust see üldse algas. Kui küsida, et kes alustas – kas Iisrael või Palestiina – sõnab riigikogu väliskomisjoni esimees Marko Mihkelson, et vastata saab kahte moodi. Nädala eest viis Iisraeli politsei jõukasutus araablaste vastu Ida-Jeruusalemmas kokkupõrgeteni. Ent taustal podises üks teinegi viimatine probleem: Iisrael ajas Ida-Jeruusalemmas araablasi nende kodudest välja. Pinged kuhjusid ja Hamas kasutas võimalust ning ründas Iisraeli.

Vägivallatsemine Jeruusalemmas, raketid Tel Avivis, pommitamised Gazas. Mis toimub? Tulikuuma seisu kommenteerivad välkväelased Helena Eglit ning Jan Lucas Videvik ja Postimehe podcasti "Maailm taskus" esindajad Merili Arjakas ja Margus Parts. Head kuulamist!

Hilma Granqvist on yksi antropologisen kenttätyön uranuurtajista, mutta hänen tutkimuksensa jäi aikanaan vähälle huomiolle. Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran ja Suomen Lähi-Idän instituutin järjestämässä tapahtumassa sukellettiin Granqvistin äskettäin digitalisoituun kenttätyöarkistoon, joka nostaa tutkijan perinnön vihdoin sen ansaitsemaan arvoon.

Donald Trump on sajandi võimsaim USA president. Ta on suutnud ühe aastaga koostada Iisraelile kaks sajandi lepet. Esimene, palestiinlased kõrvale jätnud lahendus Iisraeli ja Palestiina riikide rahuks, ei läinud rahvusvahelisel areenil läbi. Teine, sõlmitud diplomaatilised suhted 'Lähis-Ida ainsa demokraatia' ja Araabia Ühendemiraatide vahel, on aga teedrajav. See lükkab ümber senise Araabia riikide vankumatu seisukoha hoiduda ametlikult Iisraeliga suhtlemast, kuni viimane pole Palestiinat tunnustanud. Millise pikkusega saableid võib veel leida palestiinlaste seljast, kuulakem allolevast saatest. Saadet juhib Rauno Matvejev, tal on külas Helena Eglit ja Fred Gregor Rahuoja. Puldis Jan Lucas Videvik.

Vastupanuliikumise korrespondendid Helena, Rauno ja Fred Gregor keerutavad taas üles tormi Lähis-Ida lääneimpeeriumi valitseja, Iisraeli pikaaegase ja ikkagi vastse peaministri Netanyahu õuel. Tormis keerlevad Gantzi ja Netanyahu teineteisega leppiva valitsuse moodustamine, lahmakas korruptsiooniskandaal ja üksikud püüdmatud mõtted Palestiina ja Iisraeli kuvandist rahvusvahelisel loomeskeenel. Tormi keerutatakse zoomi vahendusel, sest arvamused on kiired üksteisega põrkuma. Pane Ringjoon kõrva ja hüppa pöördesse!

Miten taloustiede edistää teini-ikäisen tahtoa siivota huoneensa? Saavuttavatko Israel ja Palestiina koskaan rauhan? Entä oliko Mauno Koivisto viisaampi kuin taloustieteen akateemikot? Vastaus kysymyksiin löytyy peliteoriasta, jonka pariin Apunen/Maliranta-podcastin yhdeksäs jakso sukeltaa. Jaksossa selviää, miten peliteoria toimii taloustieteen osa-alueena ja miten sitä voidaan soveltaa lastenkasvatuksessa, kansainvälisessä politiikassa ja talouspolitiikassa. Onko tärkeintä pelata harkittua shakkia vai bluffata...

Ahron Bregman "Neetud võit - Iisraeli ja Iisraeli poolt okupeeritud territooriumide ajalugu" 1967. aastal aset leidnud lühikese, kuid pöördelise Kuuepäevasõja jooksul hõivas Iisrael Läänekalda, Gaza sektori, Golani kõrgendikud ja Siinai poolsaare – see oli samm, mis võis igaveseks muuta Lähis-Ida kaarti. „Neetud võit“ on esimene täielik ülestähendus sõja tagajärgedest – sõjalisest okupatsioonist Palestiina territooriumil. Tuginedes usaldusväärsetele allikatele, ülisalajastele märgukirjadele ja varem avaldamata kirjadele, pakub raamat kaasahaaravat ja ilustamata kroonikat okupatsioonist, mis pidi Iisraeli sõnul olema „valgustatud“, kuid mis muutus kiirelt kibedaks, ning valusatest diplomaatilistest püüetest seda okupatsiooni lõpetada. (Küllo Arjakas)

Arp Müller toob kuulajateni intervjuud, mis on salvestatud Palestiinas, kus on lahvatanud uus palestiinlaste ja Iisraeli vaheline vägivallalaine. Kuulete, kuidas kirjeldavad Iisraeli okupatsiooni ning takerdunud Iisraeli-Palestiina rahuläbirääkimisi Palestiina parlamendi liige, Palestiina Rahvusliku Liikumise liider, kunagine presidendikandidaat Mustafa Barghouti, Palestiina valitsuse pressiesindaja Ehab Bessaiso ning EL esinduse Läänekaldal ja Gazas juht Ralph Tarraf. Iisraeli seisukohtasid esindab Iisraeli suursaadik Eestis Dan Ashbel.Kuula 12. novembril kell 14.05.

Arp Müller toob kuulajateni intervjuud, mis on salvestatud Palestiinas, kus on lahvatanud uus palestiinlaste ja Iisraeli vaheline vägivallalaine. Kuulete, kuidas kirjeldavad Iisraeli okupatsiooni ning takerdunud Iisraeli-Palestiina rahuläbirääkimisi Palestiina parlamendi liige, Palestiina Rahvusliku Liikumise liider, kunagine presidendikandidaat Mustafa Barghouti, Palestiina valitsuse pressiesindaja Ehab Bessaiso ning EL esinduse Läänekaldal ja Gazas juht Ralph Tarraf. Iisraeli seisukohtasid esindab Iisraeli suursaadik Eestis Dan Ashbel.Kuula 12. novembril kell 14.05.

EU:n etu olisi vakaa Lähi-itä, mutta tilanne ei näytä hyvältä. Vaikka suurin huomio kohdistuukin tällä hetkellä Isikseen ja Syyrian tilanteeseen, niin myös esim. Israelin ja Palestiinan kofliktin ratkaisun etenemin on ollut hidasta. Kun Obaman kaudella USA:n aktiivisuus rauhan tukemisessa on hidastunut, niin EU:n merkitys on samalla voimistunut asiassa. Mutta mitkä ovat EU:n keinot viedä Lähi-idän kehitystä vakaampaan suuntaan? EU ja sen jäsenmaat ovat sitä mieltä, että sekä Israelille, että Palestiinalle kuuluu omat valtiot, mutta EU ei voi tunnustaa Palestiinaa valtiona, vaan se on kaikkien jäsenmaiden oma asia. Viime syksynä Ruotsi tunnusti Palestiinan ensimmäisenä läntisen EU:n maista. Monet maat ovat sitä mieltä, että koska rauhanprosessi Israelin mukaan etenee paremmin, kun Palestiinaa ei tunnusteta omaksi valtiokseen, niin tunnustusta ei kannata tehdä. Periaatteessa EU voisi myös käyttää kauppapoliittisia keinoja asioiden eteenpäin viemiseksi. Tällä hetkellä Israel on hyvin riippuvainen viennistään EU-alueelle ja sillä on myös voimassa assosiaatiosopimus EU:n kanssa. Palestiina taas on riippuvainen EU:n Pegasos-rahoista, joilla siellä pidetään yllä monia palveluita, esim. kouluja ja poliisilaitosta, huolimatta siitä, että ne kulut kuuluisivat kansainvälisen käytännön mukaan miehittäjälle eli Israelille. Samaan aikaan EU on rahoittanut myös Gazan alueen jälleenrakennusta yhä uudelleen pommitusten jäljiltä. Mutta entä muu Lähi-itä? EU:n ja sen ulkopuolisten Välimerta ympäröivien maiden yhteinen Välimeren unioni toimii, mutta sen toiminta kärsii myös alueen konflikteista. Kriisimaiden tilannetta EU pyrkii rauhoittamaan lähinnä YK:n linjoittamalla tavalla. Prosessi on kuitenkin hidas, sillä tarkoitus on paitsi auttaa paitsi ihmisiä, myös tukea heitä kaikkia valtioidensa rakenteiden uudelleen luomisessa. Ohjelmassa haastateltavana on vanhempi vieraileva tutkija Mari Neuvonen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana Maija Elonheimo.

Puheenaiheita: raippavero, eläkeläinen, naishirviö, 4 G verkko, liikenne, autokoulu, moottoripyörä, käyttömaksu, veneet, suurlähetystöt, Israel, Palestiina, telakkateollisuus, saunavihta, koulukiusaaminen. Toimittajana Jaana Selin

PRO Peaassamblee, Palestiina

PRO Peaassamblee, Palestiina