Podcasts about Esko Valtaoja

Esko Valtaoja kertoo tieteiskirjallisuudesta, jumalasta, epäilyksestä ja ehtymättömästä uskosta ihmisyyteen.Kaupallinen yhteistyö:Kuunteleminen kannattaa aina! Kakskolmosen ystäville Storytel Standard 2 kuukautta -50%: https://www.storytel.com/fi/c/23minuuttia-25

Vuonna 2017 spekulointi aurinkokuntaamme saapuneen Oumuamua-komeetan ympärillä oli kiihkeää. Olisiko se sittenkin jotakin muuta kuin komeetta? Tänä kesänä Yhdysvaltain kongressissa on käsitelty ufoväitteitä, ja vaikka silminnäkijöiden puheille on helppo hymähdellä, ovat todistajanlausunnot herättäneet innostusta monessa. Uutisista noussutta keskustelua seuratessa tuntuu kuin eläisimme todeksi suosittua Salatut kansiot -nimellä Suomessa esitettyä X-Files-sarjaa, jossa salaileva valtionjohto peittelee ulkoavaruuden elämänmuotoja. Miten paljon viihde vaikuttaa havaintoihimme, miksi ihminen haluaa uskoa avaruusolioihin ja voimmeko luottaa omiin silmiimme? Keskustelemassa ovat avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja, uskontotieteilijä Jaakko Närvä ja Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan Psykologian ja logopedian osaston tutkija, havaintopsykologi Jukka Häkkinen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ihmiskunta on katsellut taivaalle muutaman sadan tuhannen vuoden ajan ja koittanut päätellä millaisessa paikassa oikein elämme ja olemme. Ymmärrys maailmankaikkeudesta on rakentunut osa osalta, havaintojen taistellessa uskontoja ja uskomuksia vastaan: aluksi maapallo oli kaikkeuden keskus, mutta vähä vähältä se on siirtynyt syrjemmäksi ja muuttunut yhä pienemmäksi osaksi aikaa ja avaruutta. Vaikka se on meille kaikkein tärkein paikka koko kylmässä kosmoksessa, maailmankaikkeuden mittakaavassa se on vähäisempi kuin hiekanjyvä aurinkorannalla. Miten olemme rakentaneet maailmankuvamme? Mitä merkitystä sillä on meille? Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on kertonut tästä monissa kirjoissaan, ja selittää tässä Tiedeykkösessä toimittaja Jari Mäkiselle missä maailmankuvamme juuret ovat.

Mitä aika on ja miksi aika kuluu vain yhteen suuntaan? Onko aikamatkustus mahdollista mustien aukkojen ja madonreikien avulla? Miten valonnopeus liittyy aikamatkustukseen ja miksi avaruusmatkalle lähtevät ihmiset voisivat matkustaa tulevaisuuteen? Miksi suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka ovat epäyhteensopivia? Mitä fysiikka kertoo todellisuuden rakenteesta ja mitkä teoriat ovat toistaiseksi scifiä? Studiossa avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Jakso on nauhoitettu 10.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Varoitus (2:39) Aika (6:17) Suhteellisuusteoria (12:07) Kellot (15:59) Aika ja liike (19:25) Kiihtyvä liike (22:05) "Aika on illuusio" (26:12) Neliulotteinen aika-avaruus (28:56) Vapaa tahto (30:35) Ulottuvuudet (34:56) Kaiken teoria (38:08) Inertiaalikoordinaatisto (42:58) Mustat aukot (45:54) Schwarzschildin metriikka (49:24) Aika ja paikka (51:41) Äärettömyys (53:41) Matematiikka (55:47) Madonreiät (57:15) Havainnot (59:38) Kvanttifysiikka (1:01:55) Hawkingin säteily (1:05:31) Madonreikä aikakoneena (1:07:28) Valkoinen aukko (1:09:52) Aikakone (1:12:30) Tietoisuus (1:16:14) Mikä on mahdollista? (1:20:29) Aikamatkustus ja fysiikka (1:23:22) Monimaailmatulkinta (1:27:12) Ajan suunta (1:28:49) Ihmisen käsityskyky (1:30:21) Lomittuminen (1:36:29) Teoriat (1:40:22) Kommentit

Leevi ja Rami vastaavat yleisön kysymyksiin. Jakso on nauhoitettu 3.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) 20 000 tilaajaa (1:19) Esko Valtaoja (1:52) Koulutustausta (3:23) Alkoholipolitiikka (6:16) Vaurastuminen (11:57) Soittaminen (16:06) Taide (19:15) Fanitus (21:13) Musiikin kuunteleminen (31:41) Keikat (34:19) "Kummalla on isompi?" (34:42) Juontaminen (41:13) Kehittyminen (44:58) Podcastin vaikutus elämään (50:08) Julkisuus (53:38) Tieto ja uteliaisuus (58:00) Keskusteleminen

Ilmastovaroitus-jaksossa vastataan kuulijakysymyksiin. Mitä konkreettista voimme tehdä hillitäksemme ilmastonmuutosta? Mikä merkitys suomalaisten tekemisillä on oikeasti esimerkiksi Kiinaan, Intiaan tai Yhdysvaltoihin verrattuna? Onko ilmastodenialisteista uhkaa kokonaisuutta ajatellen? Studiossa työelämäprofessori Jouni Keronen, avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja, pääekonomisti ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Uutiset ilmastonmuutoksesta ovat lähtökohtaisesti aina huonoja. Ilmastovaroitus-jaksossa keskustellaankin siitä, onko meillä toivoa ilmastonmuutoksen suhteen. Asiaa tarkastellaan niin teknologian, talouden kuin innovaatioidenkin osalta. Studiossa työelämäprofessori Jouni Keronen, avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja, pääekonomisti ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Mitä maailmankaikkeus eli universumi tarkoittaa? Voiko meidän havainnoima universumi olla vain yksi osa jotain isompaa kokonaisuutta eli multiversumia? Onko eri maailmankaikkeuksien välillä mahdollista liikkua? Milloin viimeksi on tehty merkittäviä havaintoja ja löytöjä maailmankaikkeuden rakenteesta? Miksi uudet havainnot eivät vielä ole johtaneet uusiin merkittäviin teorioihin? Mikä merkitys matematiikalla on maailmankaikkeuden ymmärtämisen kannalta? Mitä suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan avulla voidaan selittää ja miksi näitä kahta on toistaiseksi ollut vaikea sovittaa yhteen? Mitä mustan aukon sisällä tapahtuu ja miten mustat aukot liittyvät suhteellisuusteoriaan ja kvanttifysiikkaan? Mikä kaiken teoria on ja mitä ominaisuuksia kaiken teorialta vaaditaan? Onko näköpiirissä, että kaiken teoria voidaan keksiä? Voiko tekoäly keksiä kaiken teorian? Miksi suhteellisuusteoriaa on vaikea ymmärtää arkijärjellä ja voiko ihminen ikinä ymmärtää todellisuuden fundamentaalista rakennetta? Onko maailmankaikkeuden rakenne ylipäätään sellainen, että se voisi olla ymmärrettävissä millekään älylliselle olennolle? Elämmekö simulaatiossa ja jos elämme, onko tätä mahdollista saada selville? Mitä tietoisuus on ja onko tietoisuus osa maailmankaikkeuden rakennetta? Mitä tapahtuu ihmisen tietoisuudelle, jos aivosolut yksitellen korvataan mikropiireillä? Missä vaiheessa evoluutiota tietoisuus on kehittynyt ja voiko yksisoluinen organismi olla tietoinen? Mitä maailmankaikkeudesta nykyhetkellä tiedetään ja mistä asioista maailmankaikkeuden suhteen on tieteellinen konsensus? Mitä alkuräjähdyksessä tapahtui ja mitä pimeä aine sekä pimeä energia ovat? Mitä aika on ja mikä on ajan suhde entropiaan eli epäjärjestyksen asteeseen? Minkälaisilla työkaluilla maailmankaikkeuden rakennetta on selvitetty ja mikä merkitys kaukoputken keksimisellä on ollut uuden tiedon karttumiselle? Mitä tarkoittaa, jos teleskoopilla katsotaan miljardien vuosien taakse historiaan? Miten valonnopeus vaikuttaa siihen, miten maailmankaikkeutta on mahdollista aistia ja havaita? Onko osa maailmankaikkeudesta ikuisesti ihmisen tavoittamattomissa? Mikä vaikutus maailmankaikkeuden kiihtyvällä laajentumisella on havaittavan maailmankaikkeuden kokoon ja miksi maailmankaikkeus voi laajentua nopeammin kuin valonnopeudella? Minkälainen ilmiö lomittuminen on kvanttifysiikassa ja mistä tiedämme, että maa kiertää aurinkoa? Studiossa vieraana avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Jakso on nauhoitettu 15.2.2022.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 58. jakson vieraana avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tieteen kansantajuistaja Esko Valtaoja. Jakso taltioitiin 13.11.2021. Videoversio: https://youtu.be/xUI1bolcs0o Spotify: https://spoti.fi/34kg22P Apple Podcasts: https://apple.co/3gwr8nP RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Esittely. Mitä on tieto? 00:02:17 Onko sellaista tietoa, joka ei ole tieteen ulottuvilla? 00:13:26 Tietoisuuden vaikea ongelma. Dennett, Rovelli ja muu hölynpöly. 00:16:09 Meditaatio ja tiede. Aivojen uudelleenohjelmointi. 00:24:09 Mitä tarkoittaa, ettei meditaatio toimi Eskolla? Mikään uskonto tai lääke ei toimi kaikille. 00:32:04 Missä mielessä "sielu" tai "minuus" ovat mielekkäitä käsitteitä? Tietoisuuteen havahtuminen. 00:37:55 Miksi kirjoitit Tiedonjano-kirjan? Informaationarkkarit. 00:44:17 Todellisuuskäsityksen muodostaminen ja päivittäminen. 00:53:50 Maailman kompleksistuminen. Maapallon pyöreys ja todellisuuskäsitysten etääntyminen. 01:00:33 Tieteenalojen sokeat pisteet ja paradigmanmuutokset. 01:04:19 Lääketiede, lääketeollisuus ja opioidikriisi. Lääkeaineiden erilaiset vaikutukset eri ihmisryhmiin. 01:07:56 Tieteen itseäänkorjaavuus ja avomielisyys. 01:11:52 Tieteen valtavirtakäsitysten ja omien näkemysten haastamisen vaikeus. Vertaisarviointi ja vinoumat. 01:19:33 Mitä on teknologia? Onko kieli teknologiaa? Eskon teknologiaoptimismi ja teknokraattisuus. 01:25:33 Pinker-optimismin ongelmat. Öljyriippuvuus ja fossiilisista irtautumisen vaikeus. 01:34:31 Entä jos öljylle ei löydy korvaajaa? 01:39:39 Jarruttaminen, kasvu, energia ja kohtuullistaminen. 01:48:06 Miltä näyttäisi ulkoisvaikutukset huomioiva BKT? Henryn tappamisen myönteinen vaikutus BKT:hen. 01:50:45 Kestävä sivilisaatio. Eskon luottamus ihmisten kykyyn ratkaista ongelmia. 01:55:56 Esko, Elokapina ja Greta. 01:57:11 Minne avaruus laajenee? 02:00:46 Henry, aikahuimaus ja kauhu. Esko, pimeän pelko ja eksistentiaaliset kysymykset. 02:04:38 Ihmisten pohjimmainen ja synnynnäinen erilaisuus. 02:09:37 Onko elämän levittäytyminen mahdollisimman laajalle maailmankaikkeudessa moraalinen hyvä? Emergenssi, omegapiste ja viimeinen kysymys. 02:15:00 Loppulyhyet. Muita avainsanoja: Tietoteoria Uskomukset Fysiikka Jumala Simulaatio Totuus Todellisuus Tieteenfilosofia Usko Luulo Rajallisuus Tietoisuuden vaikea ongelma Kvaliat Neuroplastisuus Zenbuddhalaisuus Uteliaisuus Ihmettely Asiantuntijuus Salaliittoteoriat Litteä maa Kannustimet Itseäänkorjaavuus Teknokraattisuus Muutosvastarinta Teknologiauskovaisuus Ympäristötuho Kohtuullistaminen Bruttokansantuote Tragedia Teleologia Linkkejä: Eskon kirjat https://bit.ly/35SHDsv Luonnonlain puolue https://bit.ly/3HKzzIx Thoreaun Walden https://bit.ly/3J3bzQX Marcia Bjornerud Henryn Curious on Earth -podcastissa https://bit.ly/3J8pQMq Stuart Kauffmanin Pyhän uudelleen keksiminen https://bit.ly/3B2fquY Asimovin novelli The Last Question https://bit.ly/3utkerR Patrick Rothfussin The Kingkiller Chronicle -trilogia https://bit.ly/3HxC8gJ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi

SpaceX -yhtiön perustaja Elon Musk on tullut tunnetuksi haaveestaan perustaa Marsiin siirtokuntia. Itse asiassa hän perusti yhtiönsä sitä varten ja on kehittämässä parhaillaan jättiläisrakettia, jolla massamatkat Marsiin tulisivat mahdolliseksi. Suomalainen Mars-tutkija Jarmo Korteniemi kuitenkin toppuuttelee ja perustelee vuoden viimeisessä Tiedeykkösessa miksi Marsiin kannattaa toistaiseksi mennä vain käymään. Pitkällä tähtäimellä ihmiskunnan siirtyminen asumaan myös avaruuteen on kuitenkin varmaa. Niin sanoo myös Esko Valtaoja, joka löi ohjelmaa toimittavan Jari Mäkisen kanssa vetoa viitisen vuotta sitten siitä, milloin ihminen laskeutuu ensimmäisen kerran Marsiin.

On suuri houkutus jämähtää siihen mitä jo tiedämme. On myös helppoa tiedon hankkimisen sijaan olettaa asioita. Samoin on valitettavan helppoa keskittyä tavoitteluun tai menneiden murehtimiseen tässä hetkessä elämisen ja iloitsemisen sijasta. Tätä kaikkea kyseenalaistaa podcast-vieraani, tieteen kansaintajuistajana tunnettu Esko Valtaoja, kun keskustelemme tieteestä, tiedosta ja hetkessä elämisessä. Pääsemme keskustelussa suurten filosofisten kysymysten ääreen muun muassa tietoisuuden ja elämän ihmeen teemoihin liittyen. Valtaoja on Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori emeritus ja palkittu kirjailija. Hän vastustaa nykyiseen tietoon jämähtämistä ja koittaa avoimin mielin oppia ja lukea mahdollisimman paljon eri aloilta erityisesti tietokirjallisuutta. Tähtitiede on osaltaan antanut Valtaojan ajattelun avaruutta ja perspektiiviä. Tiedon haaliminen oman alan ja piirien ulkopuolelta on yleissivistävää ja ajatuksia laajentavaa. Voit lukea lisää Valtaojasta täällä: https://www.speakersforum.fi/esko.val... Mukana keskustelussa palomacoaching-kollegani Ira Lange. Ammatiltani olen laillistettu psykologi ja työkseni valmennan yksilöitä ja organisaatioita muutostilanteissa. Puhun, keskustelen ja kirjoitan mielelläni muutokseen, työssä onnistumiseen, huippusuoriutumiseen ja hyvään elämään liittyvistä teemoista. Löydät tietoni osoitteesta http://www.ilonarauhala.fi Facebookissa minulla on sivut: https://www.facebook.com/ilonarauhala... Instagramista löydät minut nimellä: ilonarauhala https://www.instagram.com/ilonarauhala/ Twitteristä löydät minut nimellä Ilona Rauhala https://twitter.com/IlonaRauhala Blogini löydät täältä: https://www.palomacorento.fi/blogi Valmennussivustoni on: https://www.palomacorento.fi Itsensä kehittämisen yhteisöt: https://www.palomacoaching.fiNÄYTÄ VÄHEMMÄN

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

"Vielä 1800-luvulla ihminen ymmärsi suunnilleen kaiken, minkä ympärillään näki ja koki.” Näin kirjoittaa Esko Valtaoja uudessa kirjassaan Tiedonjano: vuosi seikkailuja tieteen viidakossa. 1800-luvun ihminen osasi valjastaa hevosen, tehdä uudet valjaat, panna oluensa ja rakentaa itselleen talon metsästä kaatamistaan puista, muun muassa. Höyrykoneen toiminnankin saattoi jotenkin ymmärtää. Nyt maailma ei enää ole näin näkyvillä vaan elämme mikroaaltouunien ja tekoälyn maailmassa. Luotamme monimutkaiseen, arkea helpottavaan teknologiaan, mutta sen turvallisuus herättää myös kysymyksiä. Kulttuuriykkönen tutustuu tekoälyyn ja sen mahdollisuuksiin ja uhkiin ja lisäksi selvittää, mikä on ihan oikea tiedeuutinen ja mistä tavallinen ihminen sen tunnistaa. Tieto Finlandia -palkittu avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja vie uudella kirjallaan "Tiedonjano - Vuosia seikkailuja tieteen viidakossa" meidät tieteen ihmeiden äärelle. Kirjassa Valtaoja samoilee vertaisarvioituja tiedeartikkeleiden ja tiedeuutisten lomassa ja kertoo kansantajuisesti löydöksistään. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Alla bör ha rätt till en värdig död. Det här kräver en medborgarorganisation, som i dag demonstrerar utanför riksdagshuset. Frågan om att tillåta aktiv dödshjälp var uppe i riksdagen för fyra år sedan, men då förlorade anhängarna klart i omröstningen. Är tiden nu mogen för ett nytt försök? Verksamhetsledaren för Finlands läkarförbund, Kati Myllymäki, och Esko Valtaoja, aktiv i föreningen Rätten till en värdig död, debatterar eutanasi under ledning av Bettina Sågbom.

Ilmastonmuutoskeskustelu pyörii usein toivottomuuden, komentelun, vaatimisen ja syyllistämisen ympärillä, ja osin ihan aiheellisesti, mutta hyviäkin asioita ilmastonmuutoksen ympärillä tapahtuu. Tässä Ilmastovaroitus-jaksossa onkin tarkoitus puhua positiivisista asioista, joita ilmastonmuutoksen hillitseminen luo. Studiossa Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälän kanssa Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen, Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Jouni Keronen sekä tähtitieteen professori Esko Valtaoja.

Haluatko kirjoittaa kirjaa tekoälyn kanssa? Jukka Aalho teki runoteoksen GPT 3- kielimallin avulla ja kertoo kokemuksestaan. Millainen on auringon tulevaisuus? Pitäisikö huolestua myös maahan törmäävistä asteroideista? Meille syötetään tuhon kuvia, joten on aika asettaa uhat kosmisiin mittasuhteisiin. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja paljastaa millainen yhteys kehollasi on alkuräjähdykseen. .

Ruben Stiller tarjoaa kaikkea taivaan ja maan väliltä. Mitä emeritusprofessori Esko Valtaoja kysyisi ulkoavaruuden korkeammalta älyltä? Onko hallitus pettänyt esiintyvät taiteilijat? Mihin Maija Vilkkumaa on pettynyt? Ja lopuksi puhetta sananvapaudesta. Kirjailija Jarkko Tontin mielestä Trumpin karkoitus twitteristä onvaarallinen ennakkotapaus.

Sami Miettinen haastattelee #Futucastin jountajia William von der Pahlenia ja Isak Rautiota, jotka ovat onnistuneet nostamaan podcastinsa Suomen eturivin asiakanavaksi, jossa on vieraillut mm. Björn Wahlroos, Bengt Holmström, Reijo Karhinen, Mikko Hyppönen, Ilkka Herlin, Jan Vapaavuori, Li Andersson ja Esko Valtaoja. Jaksossa keskustellaan Futucastin Wilin ja Isakin tausta sekä Futucastin kehittymisestä yli sadan jakson ajan, ensin suomenkielisenä ja sitten rinnalla Slushin yhteistyökanavana. Slushin kanssa tehdyissä jaksoisssa on ollut vieraana mm. Ouran Petteri Lahtela ja Masterclassin David Rogier. Jakso antaa maistiaisia tulevasta #futucast- jaksosta, jossa Isak, Wili ja Sami keskustelevat amerikkalaisista tubejättiläisistä kuten Joe Roganista, Sam Harrisista sekä Jordan Petersonista. Joe Rogan siirtyy YouTubesta Spotifyin sadan miljoonan dollarin siirtosummalla, joka osoittaa tubettajien medialustojen arvon. Mikään ei tule itsestään, formaatti vaatii avoimuutta, improvisaatiota ja rohkeutta. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Oikeusministeri muistuttaa kansalaisten perusoikeuksista, mm. oikeudesta lähteä maasta ja siitä, että kaikilla on itsemääräämisoikeus. Haastattelussa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, RKP. Merkelin ja Macronin ehdotus EU:n yhteisestä velasta, yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Italiassa poliittinen elämä kuohuu koronakriisin helpottaessa, tietokirjailija Anton Monti ja Italian-tuntija, valtiotieteiden tohtori Pekka Korpinen. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja: korona-aikana pitää luottaa tieteeseen, ei huuhaahan. Kolumni: Saara Särmä: Kenen uusi ja kenen normaali? Uusinta: Oikeusministerillä haastava aika. Kuinka tarkkana oikeusministerin pitää olla? Haastattelussa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, RKP. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Atte Uusinoka, Pia Pakarinen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Pari vuotta viime näkemästä. Isak, William ja Esko Valtaoja istuivat taas mikkien ääreen puhumaan maailmastamme. Eskon uusi kirja ”Avaruudesta” on nyt ulkona. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Suomalaiset luottavat tieteeseen enemmän kuin koskaan, näin kertoi vastikään julkaistu uusi tiedebarometri. Horisontti pohtii tällä kertaa, millainen on uskonnon ja tieteen suhde. Ovatko ne toistensa kumppaneita vai vastavoimia? Miten uskonnon ja tieteen suhde on muuttunut, ja mikä sitä tässä ajassa haastaa? Horisontissa ovat vieraina uskonnonfilosofian dosentti Ritva Palmén Helsingin yliopistosta, tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta ja tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Ajatuksia uskonnosta ja tieteestä kuullaan myös arkkipiispa Tapio Luomalta. Evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkistivat marraskuun lopussa Tieteiden lahja -nimisen tiedekannanoton. Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen puolestaan pohtii, miksi jotkut toisaalta kyseenalaistavat tiedettä ja asiantuntijoita. Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

Ilmaston lämpötila on vuosien varrella vaihdellut, ja maapallolla on ollut sekä kylmempiä että lämpimämpiä kausia. Myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut nykyistä korkeampi. Miksi nyt puhutaan ilmaston lämpiämisestä niin paljon ja miten maapallon tilanne eroaa siitä hetkestä, kun viimeksi lämpötilat olivat näin korkealla? Hermanni Seppälän kanssa asiasta ovat keskustelemassa professori Esko Valtaoja ja ekonomisti Timo Tyrväinen.

Hiukan laajentaen ajatustenvaihtoa, päätin tällä kertaa hypätä rajojen yli, kuunnella ja kommentoida tässä episodissa erään toisen uskonto-, filosofia- ja tutkimusorientoituneen suomalaisen podcastin eli Maailmanpuun 17.5.2019 julkaistua jaksoa nimeltä "Mitä on totuus? - Esko Valtaoja." Kyseinen jakso on hyvä kuunnella etukäteen tämän episodin kontekstin ymmärtämisen vuoksi.

Tähtitieteilijä Esko Valtaoja on omien sanojensa mukaan agnostikko. Mutta mikä saa hänet keskustelemaan dogmatiikan dosenttien, ensin emerituspiispa Juha Pihkalan, nyt Jyri Komulaisen kanssa? Keskustelua myös Jumalasta, kvanttifysiikasta ja luonnontieteistä.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö puhuttaa ilmastonmuutostalkoissa. Miten niitä voisi korvata muilla ja millä aikataululla? Hermanni Seppälän kanssa asiasta keskustelemassa johtaja Mari Pantsar Sitrasta, professori Esko Valtaoja sekä CLC:n toiminnanjohtaja Jouni Keronen.

Suomalaisten henkilökohtainen hiilijalanjälki on yksi maailman suurimmista. Kuitenkin usein vedotaan siihen, että suomalaisten on turha esimerkiksi pohtia ruokavalintoja tai vähentää kodin lämpötilaa, kun Intiassa ja Kiinassa ei asioista välitetä. Mikä yksilön vastuu ilmastokysymyksessä on, ja mikä kannattaa? Aiheesta keskustelemassa Hermanni Seppälän kanssa professori Esko Valtaoja ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä sosiaalisen median asiantuntija Kira Hagström.

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on ihmetellyt maailmankaikkeutta lapsesta asti. Hänet tunnetaan paitsi tieteellisistä saavutuksistaan, myös kosmologian saloja avaavista suosituista kirjoistaan. Maailmanpuun pöydän ääressä pohditaan tällä kertaa, millaisessa maailmankaikkeudessa me oikeastaan elämme. Mikä on tietoisuus ja mikä on sen rooli kosmoksessa?... Lue lisää →

Lähes kaikki ymmärtävät sen, että ilmastonmuutos on suurin ihmiskunnan kollektiivisesti kohtaama haaste. Silti siitä puhumisesta ei aina tykätä, vaan vedotaan ilmastopaniikkiin ja ilmastoahdistukseen. Toisaalta taas ilmastonmuutoksesta puhutaan hyvin usein ainoastaan tavoilla, jotka aiheuttavat ahdistusta. Voiko tulevaisuuteen uskoa ja onko meillä toivoa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Asiasta keskustelemassa Hermanni Seppälän kanssa professori Esko Valtaoja ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja, ekonomisti Timo Tyrväinen.

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja vierailee Esko Eerikäisen Sunnuntaibrunssissa. Useita palkintoja ja tunnustuksia saanut tieteen kansantajuistaja jakaa Eskolle mietteitään. Onko avaruudessa elämää ja milloin alkaa avaruusmatkailu? Valtaoja kertoo ajatuksiaan ilmastonmuutoksesta, eliniän noususta ja teknologian kehityksestä. Entä mitä ajatuksia Valtaojalla on politiikasta ja valta-asemista? Esko Valtaoja on mukana huhtikuussa RadioPlayssä julkaistavassa Ilmastovaroitus podcast-sarjassa.

Vieraana professori Esko Valtaoja. Aiheina muun muassa maailman pitkän aikavälin tulevaisuus, simulaatioteoria, maailman tieteen isot kysymykset ja ikuisesti eläminen. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja visioi kirjassaan ’Kohti ikuisuutta’ (Ursa, 2017) ihmiskunnan ja maailman tulevaisuutta. Hänen mukaansa maailmalla menee nyt paremmin kuin koskaan ja tulevaisuudessa vielä tätäkin paremmin. Taloudellinen kasvu ja teknologinen kehitys ovat parantaneet ihmisen elinoloja huimasti, ja niiden avulla ihmiskunta selviää myös tulevaisuuden haasteista – aina ilmastonmuutosta myöten. Vain kasvu voi pelastaa maailman, Valtaoja katsoo. Kirjassaan Valtaoja antaa kyytiä kaiken maailman pessimisteille ja maailmanlopun ennustajille. Hän sanoo voivansa perustella omat optimistiset näkymänsä pessimistejä paremmin ja kehottaa näitä tutustumaan faktoihin. Hän on aidon tiedon ja ymmärryksen puolestapuhuja – mistä hyvästä hänet juuri äsken palkittiinkin vuoden 2017 Mensa-palkinnolla. Tiedeykkösen tiedetoimittaja Pasi Toiviainen otti Valtaojan haasteen vastaan. Hän luki kirjan, kävi Valtaojan luennolla, ja tutustui faktoihin. Sitten optimisti ja pessimisti kohtasivat, pitkän keskustelun merkeissä. Kuva: Jukka Lariola / Ursa

Nenäpäivä on perjantaina 6. marraskuuta. Suuressa Nenäshowssa TV2:lla on mukana myös emeritusprofessori Esko Valtaoja, joka vieraili Tansaniassa syyskuussa. Esko vieraili Ihan pihalla Olga Ketosen vieraana. Kuuntelijoilla oli myös mahdollisuus kysyä Eskolta mitä tahansa maailmankaikkeudesta tai ihan mistä vaan. Ja hra professorihan vastasi.

Viime vuonna Esko Valtaojalta leikattiin suorassa tv-lähetyksessä ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin parta 3 miljoonan keräysrajan ylityttyä. Hän myös soitti elämänsä ensimmäistä kertaa oboella “Tuiki tuiki tähtönen” -kappaleen Nenäpäiväkonsertissa. Kuluvan vuoden syyskuussa hänet lennätettiin ensimmäistä kertaa kehitysmaan kamaralle itä-afrikkalaiseen Tansaniaan. Mitä tähtitieteen emeritusprofessori teki ensimmäisenä toimenpiteenään päästyään Afrikan taivaan alle? Esko Valtaojan ensimmäisenä eläkeläispäivänä alkaneella matkalla oli mukana myös toimittajamme Juha Blomberg.

Esko Jorma Johannes Valtaoja (s. 20. kesäkuuta 1951 Kemi) on avaruustähtitieteen professori. Turun yliopistossa ja Tuorlan observatorion entinen johtaja. Valtaoja on myös tunnettu tieteen kansantajuistajana. Hänen teoksensa Kotona maailmankaikkeudessa sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2002. Valtaoja tunnetaan julkisuudessa erityisesti ”ahkerana kirjoittajana ja keskustelijana, jonka mielipiteet saattavat herkimpiä närästää”. Hän on arvostellut tieteen jäämistä muiden uutisaiheiden varjoon tiedotusvälineissä. Hänen vahvuudekseen on sanottu erityisesti kykyä kirjoittaa ymmärrettävästi vaikeistakin asioista. Valtaojan ensimmäinen kirja, Kotona maailmankaikkeudessa, käsitteli yleistajuisesti astrobiologiaa, tiedettä joka tutkii elämän synnyn ja kehittymisen mahdollisuutta Maanulkopuolella. Toinen teos, Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen käsitteli ihmiskunnan, maapallon ja elämän mahdollisia tulevaisuuksia. Nurkkaan ajettu Jumala? on painettu kirjeenvaihto professori Valtaojan ja Tampereen hiippakunnan silloisen piispan Juha Pihkalan välillä. Pihkala ja Valtaoja keskustelevat kirjeenvaihdossaan uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta. Suomalaisten näkemyksiä tutkineen Tiedebarometri 2013:n mukaan Valtaoja oli Suomen tunnetuin tieteilijä.

Vieraana tähtieteen professori Esko Valtaoja, joka palasi juuri Islannista kyläilemästä Björkin luota! Tämän visiitin sisällön lisäksi Ali ottaa selvää tulevaisuudesta: Miltä maailmankaikkeus näyttää vuonna 2100?

Suomalaiset ovat perinteisesti pimeän aineen ja pimeän energian asiantuntijoita - mutta mikä on Suomen paikka maailmankaikkeudessa? Maamme-kirjassa tänään aiheena Kaaos, kaamos ja kosmos.Haastateltavana avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja.

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja kirjoitti viime vuonna käsikirjan "kaikesta", tai ainakin kaikesta sellaisesta tiedosta, jonka hän itse katsoo keskeiseksi. Esko Valtaoja on nyt Kalle Haatasen vieraana keskustelemassa muun muassa filosofiasta, fysiikan laeista, alkuräjähdyksestä ja elämän synnystä. Vaikka luonnonkatastrofit ja meteorit ovat useammankin kerran tuhonneet lähes kaiken elämän maapallolta, Valtaojan tulevaisuuskuva on kuitenkin optimistinen. Hän uskoo niin ihmisen kuin teknologiankin etenemiseen eikä vaivu pessimismiin suhteessa ihmisen tulevaisuuteen. Ohjelma on uusinta tammikuulta. Kuva: Hubble-avaruusteleskoopin ottama kuva avaruudesta