Podcasts about liikkeen

Mitä yhteistä minäkuvan ja ryhmään kuulumisen kannalta on Altajoen kamppailussa, karvalakkilähetystössä ja Elokapinassa? Identiteettiä ja ryhmään kiinnittymistä ei juuri tule pohdittua ennen kuin ne tulevat uhatuiksi. Näin kävi saamelaisille 1960-70-luvuilla Norjassa, kun valtio oli aikeisssa valjastaa Altajoen. Poronhoito ja lohenkalastus olivat uhattuina, ja saamelaiskylä Masi oli jäämässä veden alle. Tapahtumat saivat aikaan luonnonsuojelu- ja alkuperäiskansaliikkeen, joka ryhtyi kansalaistottelemattomuuteen. 1940-luvulla alkanut Kemijoen valjastaminen ja sen merkittävä heikennys jokivartisten kalastukseen ja elinpiiriin kulminoitui lopulta v. 1979 karvalakkilähetystöön. Jokivarren kuntien miehet ja kalastajat lähtivät valtaamaan oikeusministeriötä puku päällä. He eivät olleet saaneet edes oikeusteitse korvausta menetystä elinkeinostaan. Entä Elokapina, joka kapinoi ilmastonmuutospolitiikkaa vastaan? Liikkeen toiminnan fokus ei suoranaisesti koske elinkeinoja, vaan pikemminkin he kamppailevat tulevaisuuden ihmiskunnan ja elonkirjon puolesta, sanoo yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut yhteiskunnallisia valtakamppailuja. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Jussi ja Toivo pureskelevat tällä kertaa vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen tuloksia. Mitä tutkimuksen tuloksista voi päätellä suomalaisen politiikan nykytilanteesta? Entäpä mitä tutkimus kertoo vasemmistoliiton kannattajista?Lisäksi jaksossa ihmetellään, miksi ammattiliittojen työtaistelutoimilla ei ollut mitään vaikutusta hallituksen työelämäpolitiikkaan. Onko niin, ettei ay-liikkeellä ole enää yhtenäistä tahtoa tai kykyä mobilisoida ihmisiä vastustamaan työntekijöille haitallista politiikkaa?Support the Show.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

1970-luvun Yhdysvalloissa oli vallalla liike, jonka parissa kannustettiin tavallisia ihmisiä yltämään täyteen potentiaaliinsa. Liikkeen vaikutuspiirissä virisi useita uusia terapiamenetelmiä, joiden oli tarkoitus tukea ihmisenä kasvamista mielenterveyden keinoin. Yksi uusien terapeuttisten keinojen keskittymä oli Center for Feeling Therapy, vuonna 1971 perustettu terapiakeskus. Se kasvoi kiivaasti keskeisellä paikalla Los Angelesin Hollywoodissa, ja se saavutti kansainvälistäkin jalansijaa. Useita satoja potilaita jopa asui keskuksen ylläpitämässä kommuunissa. Yhteisöön etsittiin jatkuvasti uusia jäseniä, niin terapeutteja kuin potilaitakin. Heitä houkuteltiin kertomalla, että elämä yhteisössä oli täydellisen stressitöntä ja seesteistä. Todellisuus oli tyystin toisenlainen, mutta ulkopuolisille se raottui vasta liki vuosikymmenen kuluttua. KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Nextory. Lunasta 45 päivän maksuton kokeilujakso ääni- ja e-kirjapalvelu Nextoryyn täältä: [tarjous päättynyt] Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Lähdeluettelo: https://docs.google.com/document/d/1v7B1U9bQfyJ1zb1cL3ZfpcZ8dE4bZycI/edit?usp=sharing&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Miksi The Beatlesista lähtien Krishna-uskonto ja sen filosofiat ovat puhutelleet 60-luvulta alkaen etenkin länsimaisia taiteilijoita sekä populaari- ja alakulttuurin edustajia? Mitä länsimaihin levinnyt Krishna-liike ylipäätään edustaa, ja mitkä ovat sen taustat ja päämäärät? Tuoreessa elämänkertakirjassaan Recovering Materialist Tuomas Mäkinen pohtii, miten henkisyyden kautta voi päästä eroon kulutusyhteiskunnasta ja materialismista? Teos seuraa palokkalaista hardcore-punkista sekä straight edge -kulttuurista innostunutta nuorukaista, joka tunnetaan myös Krishna-nimellä Gurunistha Das. Mikä sai täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevan suomalaisen hurahtamaan pidättyväisyyteen ja kurinalaisuuteen perustuvan uskonnon ja filosofian harjoittamisesta, samalla kun useat hänen ikätovereistaan kokeilivat kaikkea muuta kuin itsekuria? Millainen tie Tuomakselle oli uhrata entinen elämä tiellä kohti henkisen tasapainon löytämistä? Miksi hän sekä sarjakuvataiteilija Kaisa "Krishangi" Leka valitsivat Krishna-liikkeen sijaan vaihtoehtoisemman gaudiya vaishnavismin muodon omaksi henkiseksi kodikseen? Kulttuuriykkönen keskustelee siitä, miten Tuomas ja Kaisa innostuivat noin 500 vuotta sitten perustetusta hindulaisuuden muodosta. Ja miksi Tuomakseen traditio upposi niin fanaattisesti, että hän päätti jättää kaiken ja muuttaa Suomesta Kaliforniaan Krishna-temppeliin asumaan? Liikkeen ympärillä on ollut myös valta-aseman väärinkäytöksiin liittyviä kohuja, jotka ovat antaneet Krishna-liikkeelle lahkolaisuuden leimaa ja huonoa mainetta. Miten nämä asiat on käsitelty liikkeen sisällä, ja kuinka relevantteja liikkeen opetukset ovat ajassamme? Mukana keskustelussa Tuomas Mäkisen lisäksi Sarjakuva-Finlandialla palkittu sarjakuvataiteilija ja Krishna-uskon harjoittaja Kaisa Leka sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Evoluutio näkökulmasta liike on ollut elinehto. Olemmeko vieraantuneet liikunnasta sekä sen vaikutuksesta mielelle? Pienikin muutos auttaa, missä keho on mukana kuten kotityöt ja koulumatkan kävely. Asioita voi tehdä ja aloittaa myös ilman motivaatiota. Vertailusta toisiin voi myös inspiroitua, eikä sen tarvitse olla myrkyllistä. Liikunnasta voi olla apua myös jännityksen purkamiseen vaikkapa ennen hammaslääkäriä. Mihin käytämme aikaa joka vapautuu kun käytämme autoa, robottiimuria ja etätapaamisia? (00:00) Jakso alkaa (00:59) Aiheen pohjustus (03:16) Aiemmin on ollut pakko liikkua (05:55) Arkiliikunta (07:20) Esittelyt (08:25) Liikunta voi hoitaa masennusta paremmin kuin terapia ja lääke (12:35) Rutiinien tärkeys (14:05) Älä mieti liikaa liikkumistapaa (17:18) Liikunta ei vaadi paljoa aikaa (18:17) Mittaaminen (19:53) Liikkeen vaikutus mielialaan (23:20) Motivaatiota ei aina tarvitse olla (28:04) Kehon ja mielen yhteys

Toimittaja ja sosiaalipsykologi Tuula-Maria Ahosen lasten ollessa pieniä, he kävivät kerran Hietaniemen uimarannalla Helsingissä. Vuosi oli 1996. Hiekka oli roskaista ja täynnä tupakantumppeja ja lasinsiruja. Kokemus oli Ahoselle pysäyttävä. Mitä asialle oli tehtävissä? Ja ennen kaikkea: mitä hän itse äitinä ja kansalaisena voisi tehdä roskaantumiselle? Ajatus kypsyi hitaasti, ja se sai muodon vasta neljä vuotta myöhemmin, vuosituhannen vaihteessa. Oivallus oli kaikessa yksinkertaisuudessaan: jos jokainen keräisi roskan päivässä, ympäristömme olisi paljon siistimpi. Ohjelman toimittaa Jonni Roos.

Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin käsittelyssä on liikkeen laatu ja liikeharjoitteluinterventiot fysioterapiassa - ja teeman käsittelymuotona essee-tyyppinen pohdiskelevampi katsaus tai podcast-kuunnelma. Onko liikkeen laadulla merkitystä ja tarvitaanko fysioterapiassa voimaharjoittelua - mitä näillä kummallakaan ylipäätään oikein edes tarkoitetaan ja mitä kaikkia muita mahdollisia tasoja (ja metatasoja) teemaan oikein linkittyy. Näihin ja moniin muihin asiaan liittyviin sivujuonteisiin pyritään tarttumaan kiinni tässä Fysioterapiaa liikkeellä -podcastin bonusjaksossa. Tervetuloa mukaan! Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita sähköpostitse podcast@movementphysio.fi tai Instagramissa @movement_physio. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Kuntoutuskouluttajat, VK-Kustannus ja Kir-Fix. Kuntoutuskouluttajien ajantasaiseen koulutustarjontaan voit tututustua osoitteessa https://www.kuntoutuskouluttajat.fi/koulutukset/koulutuskalenteri/ VK-Kustannuksen verkkokaupasta osoitteessa https://vk-kustannus.fi/kauppa saat koodilla 'PODCAST' jo julkaistuista kirjoista -20% alennuksen Kir-Fixin palvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa https://kir-fix.fi

Tipu liikkuu kananmunan sisällä samalla tavalla kuin vauva kohdussa. Monet eläimet oppivat liikkumaan itsenäisesti jopa tuntien sisällä, mutta ihminen syntyy aivan avuttomana ja pysyy sellaisena pitkään. Ihmislapsi on kasvaessaan kuin pieni löytöretkeilijä, joka tutkii uteliaasti ympäristöään. Liikettä ja oppimista ei voikaan erottaa toisistaan. Se, että lapsi pääsee liikkumaan ympäristössään uteliaasti tutkien saattaa tukea lapsen itsetuntoa ja pärjäämisen kokemusta paremmin kuin älyä kehittävät lelut. Älypotkupuvun avulla neurologit ja fysiologit selvittävät, miten vauva oppii liikkumaan luontaisesti ja miten liike vaikuttaa oppimiseen ja kehittymiseen. Mitä mahdollisuuksia älypotkupuku voi tulevaisuudessa tuoda lapsen kehityksen mittarina? Haastateltavina on fysiologian professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta, hän on myös kliinisen fysiologian erikoislääkäri HUSissa sekä lastenneurologian erikoislääkäri, professori Leena Haataja HUSista. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Feministinen tutkimus on kritisoinut objektiivisen tieteenteon ihannetta jo vuosikymmenet. Silti tutkija voi hämmentyä huomatessaan suhtautuvansa omaan tutkimuskohteeseensa ristiriitaisesti. Moninaiset tunteet on kuitenkin hyvä sanallistaa, jotta niistä voidaan käydä keskustelua ja jopa kääntää ne vahvuudeksi.

Kuopiossa Savonkadulla sijaitseva Pukuliike Fauna on vaatettanut savolaisia erilaisiin juhliin jo vuodesta 1997 lähtien. Liikkeestä löytyy kaikki tarvittava juhla- ja hääpukeutumiseen miehille, naisille ja lapsille. Palveluihin kuuluvat myös pukujen myynti ja vuokraus. Liikkeen yrittäjänä toimiva Hilkka Kokkarinen on tällä hetkellä uuden elämänvaiheen äärellä. Hilkka on laittanut liikkeensä myyntiin ja kun sopiva ostaja löytyy, niin Hilkka suuntaa nauttimaan ansaituista eläkepäivistä. Ennen yrittäjyyttään Hilkka toimi lukuisten vuosien ajan hoitoalan työtehtävien äärellä. Mutta kuinka lopulta Hilkan tie vei aikoinaan yrittäjäksi ja miten pukuliike Fauna sai alkunsa? Entä missä tunnelmissa Hilkka suuntaa kohti eläkepäiviä? Oheisessa juttutuokiossa puhutaan myös lisäksi tämän hetken juhlapukeutumisen trendeistä ja siitä, miten ala on muuttunut vuosien saatossa. Haastattelijana: Sami Turunen

Iisalmen Louhenkadulle avataan uusi yritys 1. elokuuta, kun Kangas Palttina Ky laajentaa toimintaansa Outokummusta Iisalmeen. Käsityöalan erikoisliike on toiminut Outokummussa jo vuodesta 2005 lähtien, ja Iisalmen avataan nyt yrityksen toinen liike. Liikkeen yrittäjä Paula Tuononen saapui Savon Aalloille studiovieraaksi kertomaan aiheesta tarkemmin. Haastattelijana: Sami Turunen

Kun aiheena on ihmisen liike, liikkeen puute ja näistä syntyvät vasteet kehossa ja mielessä, tuskin koskaan voidaan ajautua liian syvälle aiheen syövereihin, aina löytyy jotain uutta opittavaa. Tässä jaksossa sukelletaan pohtimaan mitkä ovat modernin maailman pahimmat vitsaukset kehollemme ja mitä niille voi jokainen tehdä?  Onko pakko "treenata" vai riittääkö "arjen puuhastelu" pitämään kehon hyvässä kunnossa? Kun kehossa tuntuu kipua, saako silloin treenata, täytyykö pitää kokonaan taukoa vai tehdä ainakin jotain? Millaisia ovat treenaamisen fyysiset, psykologiset ja sosiaaliset vaikutukset? Kun joku paikka paukahtaa rikki, milloin saa jälleen palata treenin pariin?  Ammattilaisten kesken puhutaan liikkumisen pelko-välttämiskäyttäytymisestä, mitä se on ja miten ilmenee ihmisten arjessa? Liikkeen sanotaan olevan lääke mutta pitääkö se paikkansa? Mitä kannattaa tehdä jos istuu tietotyöläisenä katkarapuasennossa kaiket päivät? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani jaksossa pohtii fysioterapeutti ja terveystieteiden tohtori Sami Tarnanen. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/tyohyvinvointi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Sami Tarnanen - Kotisivu: https://movedoc.fi/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/company/movedoc-oy/ - FB: https://www.facebook.com/movedoc - IG: https://www.instagram.com/movedocoy - Kirja: https://vk-kustannus.fi/tuote/harjoittelu-ja-tule-terveys

Ihminen on syntynyt liikkumaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana olemme vain unohtaneet sen, ja paikallaan oleminen on lisääntynyt. Miten ihminen löytää uudelleen luontaisen liikkeen? Minkälaiset seikat vahvistavat liikkeen syntyä ja ylläpitämistä sekä aivoterveyttä? Kuinka aivojen palkkiojärjestelmä vaikuttaa liikkumiseen? Siitä tietää liikkeen ja tanssin neurotieteen tohtori Hanna Poikonen. Hän vetää toimittaja Teija Peltoniemelle liikeharjoituksen, johon kytketään tunteet mukaan luonnollisella tavalla. Miten tunteen ottaminen muuttaa liikkumisen luonnetta? Onko aivojen kannalta väliä käveleekö, juokseeko vai tanssii? Reipas kävely ja juoksu kehittävät aerobista kuntoa, mutta liikkeenä ne ovat jokseenkin monotonisia. Pitääkö liikuntaan ottaa mukaan kognitiivista haastetta, jotta se edistäisi paremmin aivoterveyttä? ”Tanssin askelkuviot haastavat työmuistia ja tarvitaan paljon harjoittelua ennen kuin liike on automaattista. Sen jälkeen liikkeeseen tulee luova puoli mukaan sekä ihmisyyden syvä elementti”, sanoo Hanna Poikonen, joka on vieraileva tutkija ETH Zurichin Sveitsin valtiollisessa teknillisessä korkeakoulussa.

Liikkeen sanoma leviää vastamedian välityksellä. Venäjä hyödyntää täysin samaa arvomaailmaa informaatiosodankäyntinsä aseena. Julkaistu 20.08.2018, kirjoittaja Petri Jääskeläinen, lukija Topias Haikala.

Lauri Törhönen on elokuva- ja televisio-ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija. Hän on ohjannut yhteensä 13 pitkää elokuvaa, joista tunnetuimpia ovat kenties Riisuminen (1986), Kasvoton mies (1995), Hylätyt talot, autiot pihat (2000), Raja 1918 (2007) sekä neljä Vares-elokuvaa (2011-2012). Hän on ohjannut myös Salatut elämät -sarjan jaksoja. Vuosina 1995 - 2006 Törhönen toimi Taideteollisen Korkeakoulun elokuvataiteen professorina. Hänelle on myönnetty elokuvataiteen valtionpalkinto vuosina 1989 sekä 2007. Tammikuussa 2018 Yle julkaisi uutisen, jossa noin 20 naista kertoi Törhösen häirinneen heitä seksuaalisesti. Törhönen on kiistänyt kaikki häirintäsyytteet, pyytäen kuitenkin anteeksi niiltä, joita hän on “katsomalla, koskemalla tai puhumalla loukannut”. Yli kolme vuotta Me Too -liikkeen jälkeen Lauri Törhönen on edelleen elossa – vaikka moni hänet haluaisi julistaa jo kuolleeksi. Jean Mancini haastatteli Lauri Törhöstä puhelimitse 10.6.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Anneli Salo (https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_T%C3%B6rh%C3%B6nen#/media/Tiedosto:Lauri_T%C3%B6rh%C3%B6nen_I9172_C.JPG) CC BY-SA 3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/. Kuvaa muokattu.

Punakulman kuudennessa jaksossa haastatteluun tulee AY-liikkeen looppuvastus: SAK:n puheenjohtaja Jarkkko Eloranta. Eloranta kertoo näkemyksiään työmarkkinoista, AY-liikkeen tulevaisuudesta ja myös paljastaa mikä on hänen mielestään AY-liikkeen isoin virhe.

Jussi ja Lauri istahtivat etäyhteyden päähän paketoimaan Flow-Akatemian ensimmäistä vuotta. Ajatuksia vaihdetaan vuoden tärkeimmistä flow'hun liittyvistä oivalluksista ja opeista niin teorian kuin käytännönkin tasoilla. Kuulijakyselyn linkki: https://bit.ly/flowakatemiankuulijakysely Jakson sivut:www.flow-akatemia.fi/podcast/2-kauden-paatosjakso Show notes: [02:33] Kuulijakyselystä [04:45 Fiiliksiä kuluneesta vuodsta [08:00] Mitä vuosi on opettanut flow'sta? Pakottamisen tunnistamisesta ja irtipäästämisestä. [14:01] Liikkeen hitaasta harjoittelusta. Myötävirta, yhteisöllisyys ja etiikka [21:10]Tunteet, tarinat ja keho [30:00] Resetin merkitys [38:44] Kitkat työelämässä [47:50] Kenen kanssa flow'ta?

Terrori-iskujen synkät pilvet peittivät alleen lukuisia Euroopan kaupunkeja viime vuosikymmenen aikana, luoden pelkoa ja levittäen tietoisuutta jihadismista uudessa mittakaavassa. Tänään jihadismin tumma pilvirintama repeilee, mutta ei katoa mihinkään: liikkeen verkostot ovat globaalimmat kuin koskaan. Podcastissa vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Antti Paronen ja jihadismin tutkija Juha Saarinen. Jakson juontaa Annastina Haapasaari.

Kyynikot olivat alunperin hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa. Kapinallisen koulukunnan jäsenillä oli tapana kyseenalaistaa kaikkea ja käyttäytyä tylysti tai jopa aggressiivisesti. Liikkeen nimi lienee tullut sanasta kyon, koira, ja koira onkin kyynikkojen vaakunaeläin. Tuntuu siltä, että olemme nykyään kaikki kyynikkoja. Miten muuten kestäisimme ympäröivää maailmaa ja kaikkia huonoja uutisia, joilla meitä jatkuvasti pommitetaan? Mutta kuinka paljon kyynisyyttä on sopiva määrä ja terveellistä? Milloin kyynisyydestä tulee joukkoilmiö, joka pilaa ilman ja alkaa nakertaa yhteiskunnallista luottamusta? Vieraina ovat kirjailija Sisko Savonlahti ja toimittaja Saska Saarikoski.

Ihmeliikkeen Inkeri Tiitinen kertoo liikkeen voimasta omassa paranemisprosessissaan ja työkaluna omien asiakkaiden elämäntapamuutoksessa.

Ihmeliikkeen Inkeri Tiitinen kertoo liikkeen voimasta omassa paranemisprosessissaan ja työkaluna omien asiakkaiden elämäntapamuutoksessa.

David Berg perusti Jumalan lapset liikkeen Yhdysvalloissa Huntington Beachissä vuonna 1968 yhdessä vaimonsa ja neljän teini-ikäisen lapsensa kanssa. Profeetta Bergin johtama liike oli yhdistelmä uskontoa, politiikkaa, seksiä, ruuanlaittoa, autonkorjausta ja kaikkea mahdollista. Käytetyille toimintatavoille aivopesu on liian lievä ilmaisu. Kulttijohtaja David Bergista kertoo Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Filosofi Rajneesh Chandra Mohan jätti yliopiston professorin uran vuonna 1966 ja ryhtyi meditaation opettajaksi. Hän perusti Rajneesh-liikkeen ja toimi sen yksinvaltaisena guruna. Tämä hulivili jeesukseksi tituleeratun kapitalistipukin mielestä ihmisen piti harrastaa niin paljon seksiä, että hän lopulta pääsi irti sukupuolisista tarpeistaan ja saavutti Buddhan mietiskelytilan. Liikkeen filosofia seksillä irti seksistä sopi monille, mutta vain harva jäsen onnistui. Kulttijohtaja Rajneeshista kertoo Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Kulttuuriykkösen Kisastudio tarttuu Antti Rinteen imagoon, siihen millä tavoin kristinusko enää nykypäivänä näkyy suomalaisessa kulttuurissa, Teollisuusliiton erikoiseen mainoskampanjaan ja pui sitä missä määrin kiinnostus vanhoja huonekaluja kohtaan kertoo rakkaudesta antiikkiin ja nostalgiaan, missä määrin taas laatuun ja ekologisuuteen. Vakiovieraina kosmologi Kari Enqvist, startup-yrittäjä Sami Kuusela sekä kirjailija, Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Tuukka Pasanen juontaa.

Olen halunnut parantaa maailmaa niin kauan kuin muistan. Meni kuitenkin pitkään ennen kuin ymmärsin, että yrittäjänä saan sanoa mitä ajattelen ja kokea tekeväni omien arvojeni mukaista työtä. Luovia-podcastin jaksossa #039 jutellaan maailman parantamisesta Älä mahdu muottiin -liikkeen toisen perustajan, valokuvaaja ja yrittäjä Niina Stoltin kanssa. Niina kertoo liikkeen historiasta ja haaveilee tulevasta. Yhdessä mietimme kuinka yksin- ja pienyrittäjät voivat tuoda itselleen tärkeitä asioita esiin ja tarttua tuumasta toimeen epäkohtia kohdatessaan. Jaksomuistiinpanot: http://naniannette.fi/2018/039-ala-mahdu-muottiin-niina-stolt Liity Luovia-verkostoon: http://naniannette.fi/luovia-verkosto

Teologi ja opettaja, Vineyard-seurakunnan pastori Ari Puonti ei pidä homoseksuaalisuuttaan identiteettinään. Hän tuntee edelleen vetoa samaa sukupuolta olevia kohtaan, mutta pitää kiusauksia kurissa rukouksella ja vertaistuella. Puonti oli aikoinaan perustamassa kiistanalaista Aslan ry:tä (nyk. Suomen Elävät Vedet ry.), jota on kuvattu myös Suomen eheytysliikkeeksi. Liikkeen piirissä uskotaan, että homoseksuaalisuudessa on kyse tunne-elämän rikkinäisyydestä ja siitä voisi eheytyä. Miksi edes pitäisi yrittää? Toimittajana Samuli Suonpää.

Maahanmuuttovirastossakin on pantu merkille Venäjän päätös kieltää liike. Useimmat Jehovan todistajat odottavat vielä turvapaikkapäätöstään. Lisää >> http://ift.tt/2njljy5

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja muutos kiihtyy koko ajan.  Teknologian kehitys, robotisaatio ja tekoäly tulevat hävittämään nykyisiä työpaikkoja.  Kukaan ei vielä tiedä miten katoavat työpaikat korvataan tai millainen on tulevaisuuden elinkeinorakenne. Miten ammattiyhdistysliike valmistautuu sumeaan tulevaisuuteen? Mikä on ay-liikkeen rooli yhteiskunnassa jossa tehdään pätkätöitä, projekteja ja jossa joudutaan tekemään monta erilaista työuraa? Moni suomalainen työpaikka on kadonnut ulkomaille.  Tunteeko ammattiyhdistysväki enää kansainvälistä solidaarisuutta? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraana on SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Vaihtoehtoliikkeen outo saaga jatkuu. Liikkeen aktiiveista Heli Santavuori, Pia Länsman ja Pertti Koskela ovat vieraina. Miksi he kutsuvat itseään nykyään puolakkalaisiksi ja miksi he pitävät itseään Suomen sankareina? Entä, miksi Itu aiheuttaa yhä suuria intohimoja ja ristiriitoja? Lähetyksen lopuksi vielä maistiaisia viikon kuluttua kuultavasta kevätkoosteesta. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Hippiliike syntyi 60-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa vastalauseena keskiluokkalaiselle kulutuskulttuurille. Liikkeen vaikutus näkyi myös Suomessa. Hippikulttuuri näyttäytyi meillä lähinnä musiikin ja muodin kautta. Keitä hipit olivat ja ovatko nykyään kaikki vähän hippejä? Hippiliikkeen merkittäviä piirteitä olivat salliva suhtautuminen erilaisiin seksuaalisiin suuntautumiseen ja aseistakieltäytymiseen sekä alkoholikielteisyys, tajunnan laajentaminen, kasvissyönti ja epäsovinnainen pukeutuminen. Nämä kaikki kiehtoivat myös vastakulttuurilegenda Jorma Elovaaraa. Hän kertoo omasta hippitaustastaan ja ideologiastaan. Goa trancea tutkinut Toni Aittoniemi taas valottaa tuoreempien sukupolvien hippeilyä erityisesti Intiassa. Tutkija Janne Poikolainen kertoo, miten hippiliike syntyi, miten hyvin hippikulttuuri istui Suomeen. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Ääri-islamilaisen Isis-järjestön julmuuksista tulee jatkuvasti uusia tietoja. Liikkeen vankina ollut nainen kertoo kokemuksistaan pakolaisleirillä Pohjois-Syyriassa. Isis on levinnyt myös Libyaan, jonka sekasorto on Välimeren hengenvaarallisen siirtolaislaivaliikenteen taustalla. Johanna Numminen juontaa. Kuva: Tom Kankkonen/Yle