Podcasts about yhdysvaltoja

Kulttuuriykkösessä pohditaan autokratioiden nousua. Niissä valta keskittyy yhdelle henkilölle tai pienelle ryhmälle ilman merkittäviä rajoituksia. Päätökset tehdään itsenäisesti, ja kansalaisten poliittinen osallistuminen on rajoitettua, sisältäen propagandaa ja sensuuria. Esimerkkejä ovat Kiina ja Venäjä, mutta myös Unkarin ja USA:n murros sekä Suomen demokraattisuuden tulevaisuus ovat esillä. Lähetyksessä kuullaan Anne Applebaumin haastattelu. Keskustelemassa ovat Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen, toimitusjohtaja Kristiina Helenius ja poliittisen historian dosentti, Helsingin yliopiston itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklossy. Anne Applebaum, toimittaja ja historioitsija, keskittyy autoritaarisiin hallintoihin. Hän puolustaa demokratiaa ja kritisoi autoritaarisuutta, ja jakaa näkemyksensä kirjassaan Autokratiat Oy (Siltala, 2025). Suurvaltasuhteet ovat muutoksessa, Kiina haastaa Yhdysvaltoja. Hentusen ja Heleniuksen kirja Kiinan maailma: Tulevaisuuden supervalta ja se tavoitteet (Tammi, 2025) käsittelee Kiinan pyrkimystä johtajuuteen, ja teknologiayritysten roolia valtataistelussa. Kirja tarkastelee myös Euroopan ja NATO-Suomen asemaa. Katalin Miklóssyn kirja Demokratian rappio: Unkarin tiellä tulevaisuuteen? (Tammi, 2024) kuvaa, miten Unkarin oikeusvaltiota on heikennetty. Viesti on, että demokratiaa voidaan heikentää asteittain missä vain. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tällä viikolla Kansanradiossa harmitellaan kun kadut täyttyvät ulosteista ja uutiset turhista tunnareista. Eurooppaa kehoitetaan julistamaan sota Yhdysvaltoja vastaan ja kaikkia suomalaisia tarkastamaan kassakuitit. Ja voitaisiinko nyt vihdoin ja viimein tuoda mäkihyppyyn takaisin se perinteinenkin tyyli? Toimittajana Lasse Olkinuora

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Brittilehti Financial Timesin (FT) tietojen mukaan Trump ja Tanskan pääministeri Mette Fredriksen ovat käyneet "hirvittäväksi" kuvaillun puhelinkeskustelun Grönlannista. Kiihkeässä puhelinkeskustelussa Tanskan pääministeri ilmaisi Trumpille, ettei Grönlanti ole myytävänä. Lauantaina Trump sanoi, että olisi Tanskalta ”epäystävällistä”, jos se estäisi Yhdysvaltoja hankkimasta Grönlantia itselleen. Tukeeko Suomi Tanskaa Grönlanti-kiistassa Trumpia vastaan? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.), Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Pia Kauma (kok.) sekä entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa Kiinan kanssa diilin, joka tasaisi maiden keskinäistä kauppaa. Kiina on kauppasuhteissa selvästi niskan päällä. Trumpin mukaan Kiina käyttää Yhdysvaltoja hyväkseen. Tästä huolimatta Trump on kehunut suhteitaan Kiinan presidenttiin Xi Jinpingiin hyviksi. Trump kutsui myös Xin virkaanastujaisiinsa. Ohjelmassa kuultavien asiantuntijoiden mukaan maiden suhteissa on menossa kuherruskuukausi, joka voi kuitenkin jäädä lyhyeksi. Kiina on varautunut Trumpiin ja mahdollisiin tuontitulleihin huomattavasti paremmin kuin Trumpin ensimmäisellä kaudella. Työkalupakissa on esimerkiksi vastatulleja ja mahdollisesti kriittisten mineraalien myyntirajoituksia. Kiinan vastatoimista tuoretta kokemusta on Liettualla. Se joutui Kiinan hampaisiin sallittuaan Taiwanin edustuston Vilnaan muutama vuosi sitten. Ohjelmassa käydään selvittämässä Liettuassa, millaisten Kiinan kostotoimien keskelle se joutui. Taiwan-kysymys luo jännitettä myös Yhdysvaltain ja Kiinan suhteisiin. Trump ei halua Kiinan uhittelevan Taiwania sodalla, eikä joutua vedetyksi mukaan uuteen sotilaalliseen konfliktiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitellään, mihin suuntaan maailman kahden suurimman talouden suhteet ovat Trumpin myötä kehittymässä. Ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Mainitut kirjat: Jacques Ellul: Propaganda: The Formation of Men's Attitudes Jacques Ellul: The Technological Society Ted Kaczynski: Industrial Society and Its Future Henry David Thoreau: Walden; or, Life in the Woods Thoreaun sitaatti oikein: "Most men lead lives of quiet desperation and go to the grave with the song still in them. Live your beliefs and you can turn the world around. Nothing can be more useful to a man than the determination not to be hurried." -Henry David Thoreau

Trump valittiin, mutta miksi ja mitä seuraavaksi? Pontus selittää juurta jaksain. Selitys pohjaa Veikan Instagram Q&A-vastauksiin. Jakso on äänitetty 7.11.2024. Jaksossa mainittu Reko Ravelan analyysi: https://www.facebook.com/reko.ravela/posts/pfbid041eTpuQrDrtQQCb6oyMLVH7RPktX7XjuUR38CMmLEQRsDb6zQdZWaTDZUQPh8moUl Tue työtämme Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa

Yhdysvaltojen presidentinvaalit järjestetään tiistaina 5. marraskuuta 2024. Suurvallan johtajuudesta kisaavat demokraattien ehdokas Kamala Harris ja republikaanien ehdokas Donald Trump. Yhdysvaltojen kahtiajakautuneella poliittisella kentällä he edustavat hyvin erilaisia käsityksiä siitä, kuka tai mikä on “oikeasti amerikkalaista” sekä ajatuksia siitä, mihin suuntaan tulevaisuuden Yhdysvaltoja olisi syytä kuljettaa. Voidaan puhua jopa kulttuurisodista, joiden keskellä vastapuolen kanssa ei olla ainoastaan eri mieltä, vaan toisen edustamien aatteiden ja tavoitteiden nähdään muodostavan uhan koko kansakunnalle. Tässä yhteydessä keskeistä roolia näyttelevät myös kiistat uskonnollisista ja moraalisista aiheista. Mutta miksi, ja mitä ylipäätään ajatella uskonnon roolista USA:n presidentinvaaleissa? Minkälaisia symboleja Harris ja Trump omille tukijoilleen ja vastustajilleen edustavat? Entä miten polarisoituneen nykytilanteen taustalla vaikuttaa esimerkiksi yhä pitkälti käsittelemätön orjuuden perintö? Onko tulevaisuudessa toivoa kahtiajaon ylittämisestä vai kulkevatko jakolinjat jo liian syvällä kansakunnan DNA:ssa? Vieraina ovat Washingtonissa työelämäprofessorina toimiva rauhantyön asiantuntija Antti Pentikäinen sekä Yhdysvaltojen uskonnollisuuteen ja kulttuurisotiin erikoistunut kirkkohistorian väitöskirjatutkija Olli Saukko. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Fiare tunnetaan autojen markkinapaikka-alustoista, jotka saivat alkunsa nettiauto.com:ista.  Välillä yrityksen menestystä määrittelee onnekas sattuma, johon osattiin tarttua. Juuri startanneella Fiaren intialaisella kehitystiimillä oli työt vähissä, mutta Fiaren perustajan Hannu Kytölän entisellä kolleegalla, autoista kiinnostuneella Fagerströmin Mikalla oli sopiva harjoitusprojekti. Mikan mielestä Suomen johtava autojen markkinapaikka ei täyttänyt hänen toiveitaan. Tuskinpa tätä hanketta olisi sijoittajille saatu myytyä, sillä kuka hullu lähtee markkinapaikkabusinekseen, ja vieläpä haastamaan menestynyttä markkinajohtajaa, jonka omistajilta eivät rahat lopu.  Kolme vuotta myöhemmin Nettiautosta tuli markkinajohtaja. Sittemmin Nettiauto myytiin Otavalle, ja siitä Alma Medialle, Fiaren jatkaessa itsenäisenä ja mukana sen kehittäjänä. Nettiauton pohjalta syntyi alustatuote, jota käytetään nyt ajoneuvojen markkinapaikkoissa Yhdysvaltoja myöten.  Tänä päivänä Fiare konserni kuuluu keskisuuriin suomalaisiin SaaS-yrityksiin 4 miljoonan liikevaihdolla.  Matkaan kuuluu monta mutkaa ja projektitalotaustasta johtuen rönsyjäkin. Oppirahojakin lienee maksettu. Seuraavaksi edessä olisi kasvuloikka ja siihen luotsaamassa 100 päivää Fiaren toimitusjohtajana toiminut Juha Nurmela, jonka tarina on yhtä värikäs kuin yrityksenkin. Töihin ei ole haettu, vaan kysytty ja samalla sattuma on rakentanut juuri oikean osaamisen autoinsinöörin koulutuksesta, HR:n ja strategian myymisen kautta toimitusjohtajaksi.  Sattumaan kuuluu myös kestävyysurheilu, sillä sen kautta on auennut monta ovea. Pitkillä lenkeillä ja kisamatkoilla on luotu suhteita ja näytetty mistä mies on tehty. Nimi on tullut ennen mainetta. 56 maratonia vuodessa kertoo siitä paljon. Nyt haasteena on sovittaa yhteen lapsiperhearki, haastava toimitusjohtajuus ja urheilu, joista viimeinen on arvatenkin ollut hetken taka-alalla. Podcastissa tutustumme Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjän Antti Pietilän haastattelemana Fiaren ja Nurmelan tarinaan. Keskustelua vetää tuttuun tapaan Loyalisticin perustaja ja SaaS Finlandin vetäjä, kasvuvalmentaja Antti Pietilä. Katso tai kuuntele episodi suosituissa podcast-alustoissa kuten Spotify, YouTube ja Apple Podcasts hakemalla kanavaa nimellä ‘Loyalistic'. Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/autokaupan-haastajasta-alustaksi-ja-mediatalojen-ratkaisutoimittajaksi-vieraana-juha-nurmela-fiare Seuraa Juha Nurmela https://www.linkedin.com/in/juha-nurmela-a268b010/ Fiare https://fiare.com/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic (markkinoinnin automaatio B2B-yrityksille) https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic Studio (episodi on nauhoitettu Loyalisticin studiolla) https://loyalistic.com/fi/studio/ SaaS Finland (osa Software Finlandia) https://www.saasfinland.com/

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miten Suomeen saataisiin enemmän talouskasvua? Miksi Eurooppa on Yhdysvaltoja jäljessä talouskehityksessä ja mitä asialle voitaisiin tehdä? Studiossa kansantaloustieteen professori Björn Wahlroos. Jakso on kuvattu 18.9.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Suomen tilanne (3:59) Mistä investointeja? (8:49) Osaajien houkuttelu (15:31) Hallituspolitiikka (18:01) Perintövero (23:21) Euro (32:37) Eurooppa vs Yhdysvallat (34:49) Kulttuuriset erot (37:03) Draghin raportti (39:34) IRA-paketti (41:37) Turvallisuusympäristö

Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkijan Markus Kantolan uusi tietokirja Aatteiden Yhdysvallat: Politiikan suunnannäyttäjiä 1800-luvun lopulta Trumpin aikaan (Gaudeamus, 2024) avaa teoksessaan Yhdysvaltojen poliittisen ajattelun kehitystä viimeisen sadan vuoden ajalta. Kantola tarkastelee teoksessaan, miten älymystön ideat ovat muokanneet maan politiikkaa ja vaikuttaneet jopa presidenttien päätöksiin. Kirja käsittelee laajasti erilaisia teemoja kapitalismikritiikistä kansalaisoikeusliikkeisiin ja uusliberalismiin. Kantolan mukaan yhdysvaltalaiset intellektuellit keskittyvät enemmän oman aatteellisen ryhmänsä ylläpitoon kuin laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Myös aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helon vuoden 2022 tietokirja Ihanteiden kansakunta – Amerikan Yhdysvaltojen historia käsitteli Yhdysvaltoja aatehistoriallisesta näkökulmasta. Suurvaltaa voi ymmärtää paremmin, jos muistaa että Yhdysvallat perustettiin tasavallaksi eikä demokratiaksi, antiikin maailmasta ja Rooman tasavallasta mallia hakien. Miten tasavaltalaisuus ohjaa Yhdysvaltain nykypolitiikkaa? Miten aatteiden kehitys on muovannut maailman vaikutusvaltaisinta valtiota, ja mihin suuntaan se on menossa? Ketkä älymystöstä ovat olleet USA:n peräsimessä, ja ketkä ovat tämän päivän yhdysvaltalaisintellektuellit? Keskustelemassa ovat teologi, Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkija Markus Kantola ja aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Donald Trump näytti jo matkaavan seuraavaksi Yhdysvaltain presidentiksi, kun kisa meni uusiksi. Miten Kamala Harris sai demokraatit nousuun? Millainen merkitys maanantaina alkavalla demokraattien puoluekokouksella on? Mikä puhuu sen puolesta, että Trumpista tulee presidentti, mikä Harrisin? Aiheesta keskustelevat Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson ja Yhdysvaltoja seuraava Ylen ulkomaantoimittaja Ilmari Reunamäki. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Tämän viikon podcastissa Heini Pitkänen, Rasmus Helaniemi ja Oskari Eronen käyvät läpi maailmaa ja etenkin Yhdysvaltoja järkyttäneen salamurhayrityksen: Donald Trumpia ammuttiin kesken kampanjatilaisuuden, ja seurauksena oli ainakin soraääniä äärivasemmiston retoriikasta, ikoninen sankarikuva ja presidenttikisan käänne. Lisäksi ase ja poliitikko -teeman ympärillä perataan kansanedustaja Timo Vornasen uusimmat lausunnot hänen bar Ihkun ulkopuolella ampumistaan laukauksista. Viimeisenä asialistalla ovat Turun epäilyttävän, jopa mahdottoman halvat pizzat.

Eurovaalien ennakkoäänestys käynnistyy tänään. Kampanjoivatko puolueet teemoilla, joista EU-parlamentissa todella päätetään? Ja mitä parlamentin joukkoa tulet kannattaneeksi, kun annat äänesi kotimaisen puolueen ehdokkaalle? Vieraina äänestyskäyttäytymiseen perehtynyt väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta ja yliopistonlehtori Hanna Tuominen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Puhelimessa vaalijohtaja Arto Jääskelänen oikeusministeriöstä. Yhdysvaltoja kohahduttaneessa Donald Trumpin hyssyttelyoikeudenkäynnissä on loppulausuntojen aika. Washingtonista raportoi Iida Tikka. Mihin suuntaan kuolemanrangaistusten määrä on kehittymässä maailman mullistusten myötä? Puhelimessa Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson. Kevään myötä kadunvarsille ilmestyivät taas sähköpotkulaudat, joiden suosio kasvaa vuosi vuodelta. Skuuttiajelua säädellään nyt entistä tarkemmin, jotta onnettomuuksilta vältyttäisiin. Vieraina Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen ja yksikön johtaja, liikenneneuvos Saara Reinimäki, Liikenne- ja viestintäministeriö. Puhelimessa yhteiskuntavastaava Hannu Oskala Voi Technology Finland. Juontaja Jaakko Parkkinen, toimittajat Mira Stenström, Veera Sinervo ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Perinteisten ilma-, maa- ja merivoimien lisäksi nykyaikaisessa sodankäynnissä on myös toimintaa avaruudessa ja tietoverkoissa. Ne ovat hieman näkymättömissä, mutta muista poiketen näillä rintamilla tapahtuu jo toimia, joita voisi kutsua vihollisuuksiksi. Avaruuspuolustuksessa Eurooppa on eräs maailman johtavista toimijoista sotilaskäyttöön tarkoitettujen satelliittien määrässä ja laadussa, mutta laahaa jäljessä Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Kuten puolustusasioissa muutenkin, kantavat vastuun toimista EU:n sijaan sen jäsenmaat – Bryssel komppaa vain taustalla. Brysselin koneen haastattelussa avaruuspuolustuksesta väitöskirjaa Maanpuolustuskorkeakoululla tekevä kapteeniluutnantti Juuso Liekkilä. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Gazassa yli viisi kuukautta jatkunut sota on ajanut siviilit nälänhädän partaalle. Avustusjärjestöjen mukaan Israel tarkoituksellisesti vaikeuttaisi avun perillemenoa. Avustusrekkoja pääsi helmikuussa Gazaan keskimäärin sata päivässä, kun tarve olisi 500–600 rekalle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään humanitaarisen avustustyön asiantuntijoilta, miten onnistuu avustustyö politisoituneissa konflikteissa. Norjalaisen Norwegian Refugee Council -avustusjärjestön johtaja Jan Egeland arvostelee Suomea ja Ruotsia YK:n alaisen palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n rahoittamisen keskeyttämisestä. Hänestä Suomi ja Ruotsi peesasivat päätöksessä Yhdysvaltoja ja uskoivat kritiikittä Israelia. Israelin mukaan UNRWA:n työntekijöistä 12 olisi osallistunut Hamasin lokakuiseen terrorihyökkäykseen. Suomi päätti maaliskuussa, että meneillään olevista selvityksistä on saatu riittävästi tietoa tuen jatkamiseksi. Ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Vaalivuosi Yhdysvalloissa on kärjistämässä maan kahtiajakoa entisestään. Edellisten vaalien jälkeen jopa koko demokraattinen prosessi oli vaakalaudalla, kun presidentinvaalituloksen vastustajat hyökkäsivät kongressiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman 60-vuotisjuhlavuoden toisessa erikoisjaksossa pohditaan mikä repii Yhdysvaltoja kahtia. Polarisaation syitä ja seurauksia käy läpi kolme Ylen entistä Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajaa: Reijo Lindroos, Tarja Oinonen ja Paula Vilén, joka on myös toimittanut ohjelman. Äänitarkkailijana toimivat Panu Willman ja Joonatan Kotila. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Presidentinvaaleihin valmistuvassa Yhdysvalloissa äänestäjien luottamus poliittisiin instituutioihin on pohjamudissa. Vaalien jyrkentämässä ilmapiirissä republikaanipuolueen ehdokkuudesta kamppaileva Donald Trump on vihjaillut jopa poliittisesta vallankumouksesta. Kestääkö amerikkalainen demokratia repivän presidentinvaalivuoden? Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän kriisistä keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden sekä tutkijatohtori Oscar Winberg Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

00.00 Alkusanat 01.20 PWHL-katsaus 06.40 Kassidy Sauvén vierailu 21.30 Tyttöjen MM-kisakatsaus 25.15 Loppusanat Vuoden 2024 ensimmäisessä jaksossa pureudutaan tammikuussa käynnistyneen PWHL:n alkutahteihin ja luodaan silmäys käynnissä oleviin tyttöjen MM-kisoihin ja Tyttöleijonien edesottamuksiin sekä jatkonäkymiin turnauksessa. Vieraaksi saapuu Naisten Liigaan ja HPK:hon palaava kanadalaismaalivahti Kassidy Sauvé, joka kertoo uransa käänteistä viime vuosilta sekä muistelee omia kokemuksiaan alle 18-vuotiaiden arvokisoista. − Se oli oikeastaan ensimmäinen kerta, kun matkustin kunnolla Pohjois-Amerikan ulkopuolelle Eurooppaan. Kokemus oli upea. Voitimme myös lopulta koko turnauksen. Perheenikin oli paikalla, joten pääsin juhlimaan heidänkin kanssaan, Sauvé muistelee 2014 Budapestissa pelattua turnausta ja kehuu kuinka mahtava tilaisuus tyttöjen kisat ovat nuorille urheilijoille ja miten muut maat haastavat Kanadaa sekä Yhdysvaltoja.

Yksi vuoden elokuvailmiöitä on Christopher Nolanin uutuuselokuva Oppenheimer, joka kertoo yhdysvaltalaisesta ydinpommin kehittäjä Robert Oppenheimerista sekä hänen johtamastaan Manhattan-projektista. Projektin lopputuloksena Japanin Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettiin atomipommit, jotka veivät hetkessä yli sadan tuhannen siviilin hengen ja aiheutti lähes saman verran loukkaantuneita. Pommien käytön katsotaan olevan yksi ratkaisevimmista tekijöistä toisen maailmansodan päätökselle, mutta myös alkulaukaus kylmän sodan sekä ydinsodan pelon ajalle. Oppenheimer on historiallinen elokuva, joka perustuu Kai Birdin sekä Martin J. Sherwinin Pulitzer-palkittuun American Prometheus -kirjaan. Elokuva pyörii intensiivisen, maailmaa mullistaneen ja ristiriitaisen projektin lisäksi myös vakoilu- sekä kommunistivainokuvioissa sekä aikansa etevimpien fyysikkojen mielenmaisemissa. Keskeinen osa elokuvaa on myös Oppenheimerin kohtalo pommien pudottamisen jälkeen sekä kiista, jossa hänen uskollisuuttaan Yhdysvaltoja kohtaan mitattiin. Kulttuuriykkönen selvittää, millaisesta elokuvasta loppujen lopuksi on kyse, ja miten insinöörimäisen teknisistä ja monitasoisista elokuvistaan tunnettu Christopher Nolan onnistuu Oppenheimer-kuvauksessaan. Vieraina ydinfysiikan professori Anu Kankainen Jyväskylän yliopistosta, KAVI:n erikoistutkija Jari Sedergren sekä kirjailija-emeritusprofessori Kari Enqvist. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Hunter Biden tunnusti syyllistyneensä kahteen rikokseen. Eipä siinä kuitenkaan vielä kaikki. Korkein oikeus muokkasi Yhdysvaltoja jälleen kerran – joskaan ei niin pahasti kuin pelättiin. Lopuksi Suuri Harhautus. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/vaalirankkurit/message

Virginia Tech yliopistolla tapahtui maanantaina 16.huhtikuuta 2007 koko Yhdysvaltoja ja maailmaa järkyttänyt kouluampumistapaus. Erityislaatuisen tapauksesta tekee, että isku toteutettiin kahdessa osassa yhden miehen toimesta ja siitä tuli modernin ajan tuhoisin kouluampuminen. Tuona päivänä 32 ihmistä menetti henkensä ja useita loukkaantui. Yhteydenotto: rikosarvoitukset@gmail.com Instagram: @rikosarvoitukset Lähteet: https://www.weremember.vt.edu/biographies.html https://topdocumentaryfilms.com/massacre-at-virginia-tech/ https://www.standard.co.uk/hp/front/massacre-gunman-s-deadly-infatuation-with-emily-7238319.html https://www.weremember.vt.edu/biographies/hilscher.html https://www.history.com/this-day-in-history/massacre-at-virginia-tech-leaves-32-dead https://www.britannica.com/event/Virginia-Tech-shooting https://www.npr.org/2017/04/14/523042249/the-uninjured-victims-of-the-virginia-tech-shootings https://www.weremember.vt.edu/april-16-memorial.html https://www.weremember.vt.edu/memorial_funds.html https://www.standard.co.uk/hp/front/massacre-gunman-s-deadly-infatuation-with-emily-7238319.html https://www.nbcnews.com/id/wbna18246671 https://criminologyjust.blogspot.com/2011/05/va-tech-massacre-mentally-ill-or.html#.ZCLgtC0Rpz8 https://encyclopediavirginia.org/entries/virginia-tech-shootings/ https://en.wikipedia.org/wiki/William_Morva https://www.edweek.org/leadership/school-shooter-drills-is-there-a-right-way-to-do-them/2022/06 https://www.savethechildren.org/us/charity-stories/how-to-talk-to-children-about-school-shootings https://edition.cnn.com/2013/10/31/us/virginia-tech-shootings-fast-facts/index.html https://edition.cnn.com/2013/06/07/us/connecticut-shootings-fast-facts/index.html https://edition.cnn.com/2011/12/09/justice/virginia-tech-incident/index.html https://edition.cnn.com/2023/03/27/us/covenant-school-shooting-nashville-tennessee/index.html

Miten iso rooli Yhdysvalloilla on ollut siihen, miten EU:ssa suhtaudutaan Venäjän ja Ukrainan sotaan ja miksi Yhdysvaltoja kiinnostaa niin suutesti nimenomaan tämä sota? Millä tavoin Saksan ja Ranskan välit eivät nyt vaikuta niin hyviltä kuin millaiset ne aiemmin vaikuttivat? Ja miten meidän jatkossa on syytä edetä EU:n ja Venäjän suhteissa? Haastateltavana on erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Kiina peesaa Venäjää jopa tilanteessa, jossa Venäjä hyökkää Ukrainaa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Kiina on antanut ymmärrystä Venäjälle, että sodan syttymisen syynä on Naton itälaajeneminen. Kallion mukaan Kiina pelkää, että Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta, jopa Naton toiminta, laajenisi Aasiaan. Kiina ei kuitenkaan ole antanut selkeää tukeaan Venäjälle, vaan tasapainottelee tilanteessa, jotta säilyttää kauppasuhteet länteen. Kiina on kuitenkin käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, jotta se saa edullisia öljykauppoja, kun kukaan muukaan ei tee kauppaa Venäjän kanssa. Kiina haluaisi Kallion mukaan esiintyä Yhdysvaltojen veroisena maailmanpoliittisena toimijana. "Mikään ei olisi Kiinalle mieluisampaa kuin, että maailman asioista päättäisivät yhdessä Yhdysvaltojen johtaja ja Kiinan johtaja", Kallio sanoo. Kun tämä ei ole onnistunut Xi Jingping on "ikään kuin kostona" esiintynyt Vladimir Putinin ystävänä. Kuitenkaan todellisesta ystävyydestä Kiinan ja Venäjän kanssa ei voi hänen mukaansa puhua. Kallio korostaa, että sotatilanteen eskaloituminen ei ole Kiinan kannalta hyvä asia. Kiina saattaa saada hyötyjä siitä, että Ukrainan sota on aiheuttanut ruoka- ja energiakriisin. "Pitkällä aikavälillä sota on Kiinan intressien vastainen. En usko, että Kiinassa ajatellaan niin lyhytnäköisesti, että tämä sota on hyvä asia. Ei edes poliittisesti, vaikka näyttää olevan syntymässä Venäjän ja Kiinan kova leiri Yhdysvaltoja ja Natoa vastaan", Kallio toteaa. Erityisesti Yhdysvallat antaa kuvaa siitä, että on muodostumassa uusi kylmän sodan aika, jossa Kiina on Yhdysvaltojen päävastustaja. Siihen ei kannattaisi Euroopassa Kallion mielestä lähteä mukaan. Kallio ihmettelee spekulaatioita ja uhkakuvia, joita Suomen mediassa on viime aikoina esitetty siitä, että jos Kiina ja Eurooppa ajautuisivat poliittisesti eri linjoilla, ja Kiina kostoksi laittaisi kauppasuhteita poikki Eurooppaan. Hänen mielestään tämä on kaukaa haettua, koska Kiina on myös riippuvainen Euroopasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi toiset kansakunnat ovat niin paljon vauraampia kuin toiset, vaikka maantieteellinen etäisyys ei ole välttämättä suuri. Ajattele esimerkiksi Meksikoa ja Yhdysvaltoja. Mikä merkitys on kilpailulla, valtarakenteilla ja kulttuurilla? Tällaisia asioita pohtii israelilaisyhdysvaltalainen taloustieteilijä Oded Galor teoksessaan ‘Ihmiskunnan nousu - vaurauden ja eriarvoisuuden juuret'. Galoria pidetään yhtenä aikamme kiinnostavimpana ajattelijana ja häntä on ennustettu jopa yhdeksi Nobelin talouspalkinnon saajista. Lähetyksessä perehdytään Galorin ajatuksiin Helsingin yliopiston taloushistorian professorin Jari Elorannan kanssa. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Yhdysvallat jakautuu. Korkeimman oikeuden päätösten vaikutuksista keskustelemassa Ylen ulkomaankirjeenvaihtaja Iida Tikka sekä Ulkopoliittisen insituutin tutkija Maria Annala.  Siirtolaiset Euroopan etelärajalla. Maija Salmi raportoi Espanjasta.  Vanhustenhoidon kesä. Mikä on hoitajapulan vaikutus vanhustenhoitoon ja kotihoitoon? Haastateltavina Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin asiantuntija Sari Ilonummi sekä yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustava Halin johtaja Arja Laitinen. Pohjavedet kuivuvat Italiassa. Maailman vesivaroista on haastateltavana Aalto-yliopistolta vesitalouteen perehtynyt professori Matti Kummu. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Jukka Vanninen ja  Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Alma Onali keskustelevat Yhdysvaltoja kuohuttavasta korkeimman oikeuden vuodosta ja sananvapauden tilasta Suomessa. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

-Ukraina. Venäjä käy hökkäyssotaa Itä-Ukrainassa Kiovan taisteluissa kuluneilla joukoilla samaan aikaan kun Ukraina saa aseellista tukea lännestä. Naton puolustusministerien kokouksen alla Venäjä varoitti Yhdysvaltoja tilanteen kärjistämisestä. Mitä tämän viikon diplomaattisilta tapaamisilta voidaan odottaa? Tätä pohtivat tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta sekä euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa Itä-Suomen yliopistosta.  Berliinistä raportoi toimittaja Anna Saraste,  -Sairastavuusindeksi. Suomen terveimmät ihmiset löytyvät pääkaupunkiseudulta ja Pohjanmaalta, kun taas Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa sairastetaan eniten.  Mistä erot johtuvat? Puhelimessa on terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Seppo Koskinen. -Hyvinvointialueiden rahoitus. Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Niiden rahoitusta valmistellaan paraikaa, ja viimeisimmässä käänteessä hallituksen pääsiäisen tienoilla annettu esitysluonnos herätti joissain hyvinvointialueissa kritiikkiä. Hyvinvointialueiden alkumatkasta kertoo Jukka Lindberg, vt. johtaja Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja Sanna Lehtonen, kuntatalousjohtaja Kuntaliitosta. Puhelimessa kuntaministeri Sirpa Paatero. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajina Veera Sinervo, Veikko Eromäki, Katariina Lahtonen, tuottaja Hanna Juuti.

Dopesick on kahdeksanosainen draamasarja, joka kertoo Yhdysvaltoja 90-luvun lopulta 2020-luvulle saakka riivanneesta opioidikriisistä, jonka seurauksena on kuollut melkein miljoona ihmistä. Sarja on vaikuttava kuvaus pikkukaupungin lääkärin ja hänen potilaidensa kamppailusta riippuvuutta aiheuttanutta kipulääkettä vastaan sekä oikeusviranomaisten ja poliisin taistelusta lääkkeen kehittänyttä yritystä ja sen häikäilemätöntä johtoporrasta vastaan. Minisarja on kerännyt ylistävät arviot sekä yleisöltä että kriitikoilta. Sarja on myös yksi eniten Batroomin käsiteltäväksi toivotuista sarjoista.

Vuosina 1967-2005 toiminnassa ollut CEDU kertoi tarjoavansa oppimis- ja kuntoutusmahdollisuuksia niin sanotuille ongelmanuorille CEDU:n eri puolilla Yhdysvaltoja sijaitsevissa sisäoppilaitoksissa. Useiden tulkintojen mukaan CEDU oli kuitenkin vain sisäoppilaitokseksi naamioitu kultti, johon lapset ja nuoret huijattiin mukaan valheellisilla lupauksilla paremmasta tulevaisuudesta. Lähteet: https://survivingcedu.wordpress.com/ https://meaww.com/who-is-james-crummel-paris-hiltons-boarding-school-hunting-ground-child-rapist-killer-cedu-probe https://www.reuters.com/article/us-usa-deathrow-suicide/california-inmate-used-cord-to-hang-himself-in-death-row-cell-idUSBRE84T1LV20120530 https://nypost.com/article/provo-canyon-school-abuse/ https://www.oxygen.com/crime-news/lost-kids-cedu-school-daniel-yuen-disappearance-synanon-cult https://www.youtube.com/watch?v=cAv3p5vv5cs https://charleyproject.org/case/john-christopher-inman https://charleyproject.org/case/blake-wade-pursley https://charleyproject.org/case/daniel-ted-yuen https://www.nytimes.com/2005/08/17/business/a-business-built-on-the-troubles-of-teenagers.html

Trumpin kannattajien suorittama Washingtonin kongressitalon väkivaltainen valtaus loppiaisena 2021 oli Yhdysvaltojen sisäisen sekasorron kulminaatiopiste. Se shokeerasi ihmisiä ympäri maailmaa. Loppiaisen tapahtumien jälkeen mahdollisuus maan toisesta sisällissodasta alkoi nousta esiin poliittisten kommentaattoreiden puheissa yhä toistuvammin. Maan vaikutusvaltaisimmaksi valtioksi tähän asti luettu Yhdysvallat on uuden edessä myös ulkopolitiikassa, sillä Kiina haastaa USA:n avoimesti monella kentällä, myös kulttuurimahtina. Vieraina ovat Washingtonin entinen kirjeenvaihtaja, ulkomaantoimittaja Mika Hentunen ja Markku Henriksson, joka on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas-professori emeritus sekä Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Koronatilanteesta. Joko osataan arvioida, kuinka pahaksi tilanne sairaaloissa äityy? HUSin apulaisylilääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen ja Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä. Vuosi vaihtuu jännitteisissä kansainvälisissä tunnelmissa, kun Vladimir Putin koettelee Yhdysvaltoja, Eurooppaa ja Natoa. Mikä on Suomen osa? Keskustelemassa johtaja Mika Aaltola, UPI ja tutkija-kollegiumin johtaja Tuomas Forsberg, Helsingin yliopisto. Ulkomaanlehtikatsaus Latinalaisesta Amerikasta. Maija Salmi, Montevideo. Blogi. Anton Vanha-Majamaan blogi: Botox jähmetti tähtien kasvot, mutta onko sillä väliä. Juontajana Aki Laine, toimittajina Carolus Manninen ja Anna Nevalainen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Jos ajattelet itseäsi ja omaa historiaasi, varmasti näet että se henkilö kuka olet 10 vuotta sitten ei tunnistaisi sitä henkilöä, kuka olet tänään. Ja toisaalta, jos vertaat 1800-luvun alun Yhdysvaltoja nykypäivän Yhdysvaltoihin, voisi helposti luulla että kyseessä ei todellakaan ole sama maa. Kun organismi elää, se muuttuu. Tämä sama tapahtuu yrityksille. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä yritykselle kasvaessa tapahtuu.

Kaksipäiväinen työviikko paperitehtaille! Sitä tarkoittaisi pääministeri Sanna Marinin Bloombergin haastattelussa puoltama nelipäiväinen työviikko. Mutta kannattaako tätä Marinin Forssan julistuksen henkistä aloitetta edes demarit? Vuosi sitten potkuja aiheesta pelännyt ulkoministeri Pekka Haavisto on nyt rehabilitoitu, kiitos ansiokkaiden Afganistan-esiitymisiensä. Haavistokin kiittelee Yhdysvaltoja. Mitä seuraavaksi? NATO-jäsenyys? Mitä ajatella eutanasiasta, avustetusta itsemurhasta? Asiantuntijatyöryhmä ei löytänyt yksimielistä näkemystä eutanasian laillistamisesta selvityksessään perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. Eivät löytäneet yksimielisyyttä ÄVÄ-ukotkaan.

Jokainen itseään kunnioittava somevaikuttaja on ottanut Afganistanin kriisin omakseen. Mutta onko siitä hyötyä afganistanilaisille? Vai hoitaako Instagramissa itkeminen vain hyväosaisten tunteita? Kirjeenvaihtajat Iida Tikka ja Suvi Turtiainen pohtivat, miksi juuri tämä kriisi tuntuu kiinnostavan länsimaissa. 20 vuotta kestäneen sodan aikana Afganistanista on tullut meille läheinen. Kyse on myös omatunnosta, uskoo Suvi. Suomalaisia ja saksalaisia hävettää, että oma maa luki tilannetta niin väärin seuraamalla sokeasti Yhdysvaltoja. Jenny puolestaan etsii mittakaavaa: Onko Afganistanin valtaus lännen loppu? Onko nyt alkamassa uusi ajanjakso, jossa Yhdysvallat käpertyy varjoihin? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kirjailija Lucia Berlin asui teini-ikäisenä perheensä kanssa Chilessä. Novellissa Matkapäiväkirja lentokone nousee Santiago de Chilen kentältä kohti pohjoista, lentää yli Perun kohti Yhdysvaltoja, jossa Berlin syntyi. Synnyinmaasta tulee mieleen jotain hyvää. Novellin on suomentanut Kristiina Drews ja mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.

Annina Rajahuhta varmisti maalillaan jääkiekon naisten Suomen mestaruuden 2021 Kiekko-Espoolle finaalisarjassa KalPaa vastaan. Hyökkääjän kanssa kelataan läpi Kuopiossa pelatun neljännen finaaliottelun mestaruusmaaliin johtanut tilanne sekä pohditaan millainen kokemus poikkeusoloissa läpi viety Naisten Liigan kausi oli. Rajahuhdalle jääkiekon SM-kulta oli jo peräti kahdeksas, mutta miten koronakauden saavutus rinnastuu hänen aiempiin liigamestaruuksiinsa? Millaisella pelillä espoolaisjoukkue mestaruuden varmisti ja ketkä olivat joukkueen avainpelaajia Rajahuhdan silmissä? Rajahuhta ilmoitti viime keväänä lopettavansa vuosikymmenen mittaisen maajoukkueuransa, mutta jatkuvatko pelit vielä Kiekko-Espoon sinipaidoissa? Rajahuhdan kanssa palataan myös Naisleijonien unohtumattomaan kotikisojen MM-finaaliin Yhdysvaltoja vastaan ja Petra Niemisen hylättyyn maaliin loppuottelun jatkoerässä. Väittelyissä Erling Braut Hålandin nimmari, kreikkalaisvoimistelijoiden syytökset sekä Naisleijonien 15-vuotias Vanhanen.

Ympäri Yhdysvaltoja järjestetyissä mielenosoituksissa on vaadittu loppua aasialaistaustaisiin kohdistuvalle väkivallalle. Mielenosoituksia järjestettiin lauantaina noin 60 paikkakunnalla, esimerkiksi Los Angelesissa, Detroitissa ja New Yorkissa. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/aziz-mustaphi/message

Tästä lähtee käyntiin uusi jaksokokonaisuus, jossa käsittelemme omia tutkimusaiheitamme Yhdysvalloissa (sekä muita meitä kiinnostavia tutkimuksia). Yhdysvaltoja kutsutaan mahdollisuuksien maaksi (land of opportunity), mutta tämä maa on varastettu alkuperäiskansoilta. Puhumme Annan maisteriopintoja varten tehdystä tutkimuksesta Oglala Lakota-heimon parissa Pine Ridgen reservaatilla Etelä-Dakotassa. Reservaatteja kuvaillaan täällä melkein ainoastaan negatiivisilla sanoilla kurjuutta ja köyhyyttä korostaen, mutta millaisia tarinoita selviytymisestä niiltä löytyy? Samalla on tärkeä puhua alkuperäiskansojen tämänpäiväisistä haasteista nostamalla esiin maan menettämisestä ja yhteisöjen systemaattisesta tuhoamisesta johtuvaa ylisukupolvista traumaa. Alkurupatteluissa käymme läpi myös paluuta “normaaliin” eli aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa, päällimmäisenä mielessä Atlantan ja Boulderin tapahtumat. Mitä historia voi opettaa meille siitä, miten Yhdysvalloissa aseenkantolupa liittyy erityisesti valkoisen miehen valtaan ja vallantuntoon? Laura kertoo myös mitä Floridan politiikassa on meneillään. P.S. Vinkkaamme myös jaksossa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja aineistoa: David Treuer - The Heartbeat of Wounded Knee Tommy Orange - There There Brandon Hobson - The Removed Podcast: This Land

Aiheita: Hiusmuoti on kauheata, miksi Espanjalle ei aseteta pakotteita, miksi Venäjää haukutaan mutta Yhdysvaltoja kehutaan, auton käyttömaksu on kohtuuton, mitään ei saa enää tehdä, netinkäyttö on vaikeaa, puhelinvaleluiden palvelu ja robotti, kiusaajat tarvitsevat uhreja, Rauman telakka sekä korona ja postia ei jaa ainoastaan Posti. Omat sivallukset ja tarinat automaattiin 0800 154 64 tai WhatsApp numeroon 044 55 154 64. Ohjelman toimittajina Petri Rinne ja Airi Saastamoinen.

Loppiaisen mellakka on konkreettinen todiste Yhdysvaltoja jo pitkään vaivanneiden salaliittoteorioiden, vaihtoehtoisten totuuksien ja polarisaation olemassaolosta. The Ulkopolitistin kevätkauden avausjaksossa pureudutaan Yhdysvaltojen viimeaikaisiin tapahtumiin sekä maan arkeen mullistusten keskellä. Asiantuntijavieraana on Yhdysvalloissa asuva valokuvaaja Uwa Iduozee ja jakson juontaa Anni Lindgren.

Vuonna 1974 Patty Hearst oli 19-vuotias yliopistossa opiskeleva miljonäärisuvun perijätär. Eräänä tavallisena helmikuisena maanantai-iltana hänet kaapattiin kotoaan, ja kaikki hänen elämässään muuttui. Tulevat tapahtumat hämmensivät koko Yhdysvaltoja ja hämmentävät yhä monia.  Lähteet: https://www.youtube.com/watch?v=bjF_tW-mflg https://www.youtube.com/watch?v=BMbDGjtEllk  https://www.blackpast.org/african-american-history/symbionese-liberation-army-1973-1975/ https://en.wikipedia.org/wiki/Donald_DeFreeze http://law2.umkc.edu/faculty/projects/ftrials/hearst/hearstdolaccount.html https://pastdaily.com/2018/01/06/nam e-tania-past-daily-pop-chronicles/  http://law2.umkc.edu/faculty/projects/ftrials/hearst/hearstaudiotranscripts.html https://www.blackpast.org/african-american-history/marcus-foster-1923-1973/ https://allthatsinteresting.com/patty-hearst-symbionese-liberation-army/4  https://famous-trials.com/pattyhearst/2217-home Kuva: CNN.com

Electors voted across the United States on Monday at sessions that formally chose Joe Biden as the next US president, effectively ending President Donald Trump’s failing attempt to overturn his loss in the 3 November election. - Valitsijamiehet antoivat maanantaina äänensä eri puolilla Yhdysvaltoja istunnoissa missä Joe Biden muodollisesti valittiin Yhdysvaltain suraavaksi presidentiksi, samalla käytännössä lopettaen Donald Trumpin epäonnistuneen yrityksen kumota tappionsa marraskuun 3. päivän vaaleissa.

Mediamme, uutisemme ja ajatuksemme ovat täynnä Yhdysvaltoja koska USA valtasi meidät henkisesti, pohtii Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkärin päätoimittaja Tuukka Tervonen kolumnissaan.

A string of European countries is seeing record Covid infections as Europe surpasses 250,000 deaths.And Joe Biden says President Donald Trump is the worst person to lead the U-S out of the pandemic. - Kansainvälinen koronaviruskatsaus 27.10.20 - Useassa Euroopan maassa nähdään ennätysmäärä Covid-tartuntoja, Euroopan alueen kuolemien määrän ylittäessä 250 000. Joe Biden sanoi Donald Trumpin olevan kaikkein sopimattomin henkilö johtamaan Yhdysvaltoja ulos koronakriisistä

Koronadiplomatiaa ja Yhdysvaltain tilanne. Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Mukana myös Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Paula Vilen. Kolumni; Pekka Juntti: Korona halkaisi kaupunkini Koronaviruksen talousvaikutukset. Hallitus on nimittänyt asiantuntijatyöryhmän selvittämään kriisin vaikutuksia Suomen talouteen. Ykkösaamun haastattelussa on ryhmän jäsen, taloustieteen professori Roope Uusitalo. Pääsiäisviikko ja henkinen tila koronan runtelemassa Euroopassa. Puhelut Maija Salmi, Espanja, Jenna Vehviläinen, Italia ja Kirsi Heikell, Ruotsi. Uusinta: UPI:n Mika Aaltola koronadiplomatiasta ja Yhdysvaltain tilanteesta. Viikon luontoääni: ahma. Sen esittelee Paavo Hellstedt. Juontajana Tom Kankkonen, toimittajina Marja Ala-Kokko ja Atte Uusinoka, tuottajana Tarja Oinonen.

Arviot koronaviruksen vaikutuksista Yhdysvaltojen sisällä synkkenevät. Uuden skenaarion mukaan epidemia voisi vaatia Yhdysvalloissa jopa 100 000 – 200 000 ihmisen hengen. Skenaariossa kuolleisuus suhteutettuna väestön kokoon olisi dramaattisesti isompi kuin toistaiseksi missään maassa on nähty: Italia mukaan lukien. Oliko Yhdysvallat lainkaan valmistautunut pandemiaan? Kestääkö maan terveydenhoitojärjestelmä? Kestääkö maan talous? Repiikö koronavirus maan sisäpolitiikan rikki? Koronaviruspandemian vaikutuksia Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan on arvioimassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miltä näyttää EU:n ja Britannian tulevaisuus? Mitä EU tekee ilmastonmuutokselle? Politiikkaradiossa etäyhteys Strasbourgiin: haastattelussa europarlamentaarikot Heidi Hautala, Mauri Pekkarinen ja Nils Torvalds. Britannian hyvin todennäköiseltä näyttävän EU-eron jälkeen alkaa siirtymäaika, jonka kuluessa EU:n ja Britannian pitäisi neuvotella tulevan kauppasuhteensa. Onko Britannialle luvassa Unkarin, Norjan tai Singaporen tyylinen asema suhteessa EU:hun? Hautala, Torvalds ja Pekkarinen löytävät brexitistä myös hyvää. "Jos brexitneuvottelut pakottaa meidät katsomaan budjettia suoraan silmiin, tämä ei ole pelkästään huono asia", Torvalds kiteyttää. EU-parlamentin pöydällä on myös ilmastokysymykset. EU tähtää nollapäästöiseksi vuoteen 2050 mennessä, mutta vastaan hankaava Puola on saanut erillisratkaisun. Mitä tämä merkitsee? Entä miten EU motivoi ilmastotalkoisiin Yhdysvaltoja ja Kiinaa? Toimittajana Linda Pelkonen.

Vieraana Index Varainhoidon varainhoitaja ja osakas Viggo Löfgren. Podissa käsitellään kokonaisvaltaisesti indeksisijoittamista ja pohditaan voiko indeksisijoittaminen johtaa markkinoiden tehottomuuteen? 00:47 Viggo Löfgrén 04:58 Index Varainhoito 07:00 Indeksisijoittaminen 11:24 Ovatko indeksisijoittajat vapaamatkustajia? 13:25 Markkinoiden tehokkuus 18:35 Miksi enemmistö ammattilaisista häviää indekseille? 23:11 Indeksisijoittamisen suosio 30:23 Rahastopääoman jakautuminen 31:24 Voiko indeksisijoittaminen johtaa markkinoiden tehottomuuteen 37:06 Miksi Eurooppa on “jäljessä” Yhdysvaltoja indeksisijoittamisessa? 41:00 ESG-sijoittaminen 48:03 Vaihtoehtoiset sijoitustuotteet 52:24 Miten valikoida sopivimmat indeksirahastot? (AUM >100 MEUR, hallinnointipalkkiot

26-vuotias Susanna Tapani on ringeten kolminkertainen maailmanmestari sekä jääkiekon viisinkertainen arvokisamitalisti. Kevään 2019 jääkiekon MM-kotikisoissa Tapani iski maalit sekä välierässä Kanadaa vastaan että finaalin jatkoajalle vieneen tasoituksen Yhdysvaltoja vastaan. Moni muistaa ottelusta kuitenkin erityisesti Jenni Hiirikosken hylätyn jatkoaikamaalin, Suomen “kahdeksan minuutin maailmanmestaruuden” sekä Tapanin epäonnistuneen yrityksen voittomaalikilpailussa, jonka myötä Yhdysvallat sinetöi lopulta voittonsa. Mitä Susanna Tapani miettii itse tuosta rankkarista, jota kertoo harjoitelleensa jopa kahden vuoden ajan? Miltä Suomen kotikisojen esitykset lajin mahtimaita Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan tuntuvat runsaan puolen vuoden jälkeen? Entä onko tasoero Pohjois-Amerikkaan aidosti kaventunut ja missä? Tällä kaudella Naisten Liigasta miesten puolelle TPS:n B-nuorten akatemiajoukkueeseen vaihtanut Tapani kertoo myös millaisiksi kokee eron miesten ja naisten jääkiekon välillä. Väittelyissä jääkiekkoilijoiden kaapistatulo, Uefan sakot Bulgarialle sekä naisten jääkiekon taklaussäännöt.

Millä tavoin Venäjä pyrkii vaikuttamaan ihmisiin sosiaalisen median kautta? Haastateltavana Putinin trollit -kirjan kirjoittaja Jessikka Aro. Toimittajana Linda Pelkonen. Kirjassa Aro kertoo millaisia informaatiovaikuttamisen kampanjoita Venäjä on tehnyt ympäri maailmaa. Politiikkaradiossa käydään esimerkinomaisesti läpi Liettuassa ja Yhdysvalloissa tapahtuneita sosiaalisen median lokakampanjoita, kuten diblomaatti Renatas Jushkan joutuminen lokakampanjan kohteeksi ja toimittaja Liz Wahlin dramaattisesta irtisanoutumisesta suorassa lähetyksessä. Onko Venäjä pyrkinyt RT:n kautta heikentämään Yhdysvaltoja ja Eurooppaa? Jessikka Aro on haastatellut kirjana lukuisan määrän ihmisiä ja kerännyt tietoa Venäjän trollien tavoista vaikuttaa. Aron mielestä olisi hyvä, että trollitehtaista alettaisiin puhua rikostehtaina. Hän myös pohtii Politiikkaradiossa keinoja trollaamisen ja informaatiovaikuttamisen suitsimiseksi. Suomessa pitäisi hänen mielestään tiukantaa lainsäädäntöä. Aro kertoo kirjassaan, miten myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja poliitikot Laura Huhtasaari sekä Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola ovat osallistuneet trollien ja valemediasivuston aloittamaan lokakampanjaan vähättelemällä julkisesti Aron saamia kärsimyskorvauksia.

11 . syyskuuta 2001 on jäänyt ihmisten mieleen Yhdysvaltoja vastaan tehdyistä terrori- iskuista, jotka kohdistuivat mm. New Yorkissa sijaitsevaan World Trade Centeriin. Yli kaksi tuhatta ihmistä menetti henkensä ja satoja ihmisiä jäi pysyvästi kadoksiin. Yksi iskujen oletettu uhri on nuori intialais-amerikkalainen lääkäri Sneha Anne Phillip. Hänet nähtiin viimeisen kerran elossa 10. syyskuuta 2001 New Yorkissa. Snehan perhe uskoo hänen saaneen surmansa terrori-iskuissa, mutta poliiseilla on erilainen teoria. Heidän mukaansa on mahdollista, että Sneha saattoi kadota omasta tahdostaan tai tehdä itsemurhan, johtuen henkilökohtaisista ongelmista, joita hänellä oli ennen katoamistaan.Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the Hood See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Vuonna 1995 julkaistiin kirja Mindhunter: Inside the FBI's Elite Serial Crime Unit, jossa toisena tekijänä oli John E. Douglas, eläkkeellä oleva FBI:n erikoisagentti. Douglas rakensi järjestelmää, jonka avulla rikollisia alettiin profiloida. Hän kiersi Yhdysvaltoja opettamassa metodia poliiseille, ja kävi samalla vankiloissa haastattelemassa tunnetuimpia väkivaltarikollisia, sellaisia kuten David Berkowitz, Charles Manson, Ted Bundy ja Edmund Kemper. Syntyi käsite sarjamurhaaja. Oscar-palkinnon roolistaan sarjamurhaaja Aileen Wuornosina voittanut Charlize Theron tutustui Mindhunter-kirjaan, osti sen oikeudet ja antoi opuksen David Fincherille, Seven- ja Zodiac-elokuvien ohjaajalle. Mindhuter alkoi Netflixillä 2017, Fincherin ohjastaman sarjan pohjana ovat Douglasin kokemukset 1970-luvun lopulta alkaen. FBI-agentit Holden Ford (Jonathan Groff) ja Bill Tench (Holt McCallany) lähtevät FBI:n päämajasta lähtevät tapaamaan kaikkein väkivaltaisimpia rikollisia. Murhaajilta saatu tieto sen synnyttämä ymmärrys muuttavat rikostutkintaa ja samalla maailmaa. J.P. Pulkkisen vieraana keskustelee Mindhunterista käsikirjoittaja ja näytelmäkirjailija Mika Ripatti. Toimittajana J.P. Pulkkinen

Kanadalaiskirjailija Margaret Atwood julkaisi vuonna 1985 alkupuolella romaanin The Handmaid’s Tale (Orjattaresi), jossa vei loogiseen päätepisteeseen ajan sosiaaliset, poliittiset ja uskonnolliset trendit. Runsaat 30 vuotta myöhemmin kirjasta sovitettu tv-sarja osuu täsmälleen ajan hermoon. Yhdysvaltoja ei enää ole. Sen sijaan on Gilead, jossa naisten oikeudet on poistettu. Elisabeth Mossin esittämä Offred eli Frediläinen on orjatar, joka hedelmällisenä on alistettu pelkäksi hallitsevan luokan lisääntymisalustaksi. Vieraana elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen. Television tiiliskivet on toimittanut J.P. Pulkkinen. Kuva: STR

Nykyään katkera viha suurta saatanaa eli Yhdysvaltoja ja länttä kohtaan sekä antisemitismi ovat Iranin koossapitävät voimat. Mutta toisin oli aiemmin. Mohammad Reza Pahlavi nousi Iranin valtaistuimelle toisen maailmansodan aikana 1941 brittien ja neuvostoliittolaisten syrjäytettyä hänen natsimielisen isänsä vallasta. Iranin öljy oli länsimaille äärettömän tärkeä ja se piti länsimaiden teollisuuden rattaat pyörimässä. Varaa virheille ei ollut, ja shaahista tuli länsimaiden öljynsaannin korvaamaton takuumies. Britannian M16:sta ja Yhdysvaltojen CIA:sta tuli puolestaan shaahin vallan takuumiehiä lähes 40 vuodeksi. Shaahi oli viettänyt nuoruutensa vahvan äitinsä johtamana ja isäänsä peläten. Pelko oli eräs shaahia ohjaava voima. Tultuaan valtaan Reza Pahlavi oli idealisti. Shaahin tarkoitus oli tehdä Iranista johtava moderni länsimaalainen maailmanvaltio. Ei ainakaan itsevarmuutta ja kunnianhimoa nuorukaiselta puuttunut, mutta ehkä järkeä hivenen. Shaahi antoi kansalle toivon mutta vei sen itse. Iranin salainen palvelu SAVAK tukahdutti poliittiset vastalauseet kovin ottein ja tästä kidutus- ja murhakoneistosta tuli vallan säilymisen vahtikoira, ei niin kovin länsimainen tapa. Yritystä kuitenkin oli. Vuonna 1963 shaahi aloitti Iranissa niin sanotun valkoisen vallankumouksen, johon kuului paljon uudistuksia. Mm. huntupakko poistettiin ja naisille luvattiin tasa-arvo, naiset saivat äänestää, ajaa autoa ja käydä töissä. Naiset myös pääsivät ehdokkaiksi parlamenttivaaleihin. Näin shaahi sai lisänimen äijäfeministi. Iranin uudistusohjelmat kuitenkin epäonnistuivat, koska shaahin vastustajista yhdet syyttivät Irania demokratian puutteesta ja toiset perinteisen šiiapapiston syrjäyttämisestä uudistuksia tehtäessä. Shaahin kerrotaan valitelleen julkisesti, että kun en hoitanut asioita minua sanottiin playboyksi ja kun ryhdyin hoitamaan asioita minua sanottiin itsevaltaiseksi. Iranin nykyisen virallisen kannan mukaan shaahi oli homo ja länsimaissakin shaahia pidettiin vähintäänkin biseksuaalina, mutta tätä ei haluttu turhaan korostaa, koska Iran on muslimimaa. Shaahin voimakas länsimaalaistamispolitiikka ja Israelin tunnustaminen sai monelta iranilaiselta kupin nurin. Shaahi halusi saavuttaa nopeasti Ruotsin elintason ja olla itsevaltias modernissa länsimaisessa Iranissa. Shaahin mukaan vain diktatuuri pystyi takaaman länsimaalaisuuden. Niinpä shaahi rupesi pönkittämään asemaansa diktaattorimaisin ottein ja poliittinen oppositio tehtiin toimintakyvyttömäksi muun muassa lakkauttamalla kommunistinen Tudeh-puolue. Tehtiin myös maauudistus, metsien kansallistaminen ja teollisuuden voitot jaettiin osittain työntekijöille. Aikaisemmin teollisuuden omistus oli jaettu pääosaltaan yläluokille, joista tulikin sitten älyttömän rikkaita. Vuonna 1976 vähemmän kuin yksi prosentti väestöstä omisti 80 prosenttia kaikesta yksityisomaisuudesta Iranissa. Epäsuhta oli kestämätön. Shaahi lapioi rahaa omiin taskuihinsa ja shaahin tulonlähde oli jopa kolehti, jota kerättiin pyhiinvaelluspaikalla, jonka suojelija shaahi oli. Englantilainen lehtimies Robert Graham on onnistunut jäljittämään kolmen ja puolen sivun mittaisen listan Pahlevi-säätiön omistamista osakkeista, joille arvoa kertyi likimain 3 miljardia dollaria. Totuutta Iranin korruptiosta on kuitenkin vaikea sanoa, sillä perinteisesti Lähi-idän monarkioissa on ollut vain vähän eroa hallitsijan ja kansakunnan aarteiden välillä. Shaahin motto oli, että jos totuuden puhuminen on vaarallista, sen puolustaminen on uhkarohkeaa. Shaahi puhui niin kuin eli. Väestön pitämiseksi kurissa tarvittiin uudenaikainen kalusto armeijalle ja siihen tuhlattiinkin rahaa valtavat määrät, samaan aikaan kun maanviljelys oli kuokka-asteella ja maaseudulta tapahtui valtaisa pako. Shaahi, jonka sanotaan katsoneen paljon televisiota ja pääosin täyttä roskaa - länkkäreitä, salapoliisielokuvia ja huonoja romansseja, ei kyennyt näkemään ruudun takaa kuinka syvästi kansalaiset vihasivat korruptiota ja poliisiterroria, kuinka vakavasti länsimaistuminen uhkasi islamilaisia perinteitä, kuinka paljon keskiluokka, johon hän oli kohdistanut toiveensa, kaipasi poliittista ilmaisunvapautta ja aineellista vaurautta. Shaahi oli rakentanut ympärilleen muurin, jonka yli hän ei kyennyt näkemään. Shaahista oli tullut M16:ta ja CIA:n tukema despootti operettikeisari ja länsimaat kompastuivat omaan ahneuteensa, kertoo Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: YLE

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toivoo ensimmäisen liittovaltion tilaa käsittelevän puheensa yhdistävän Yhdysvaltoja. Trump kommentoi asiaa v .. Lisää >> http://ift.tt/2npbDTC

Donald Trumpin kannattajat ja vastustajat ovat varmasti yhtä ainakin yhdestä asiasta: Trump on muuttanut radikaalisti USA:n presidentti-instituutiota. Presidentin ensimmäiset 100 päivää ovat tuottaneet runsaasti kohu-uutisia. Mielipidemittausten mukaan Trump on ennätyksellisen epäsuosittu presidentti. Mutta miten Donald Trump on muuttanut Yhdysvaltoja ja maailmaa? Millainen on Trumpin sotilaallinen doktriini? Onko Valkoisen talon nykyinen hallinto kaaosta vai suunniteltua suon kuivaamista?  Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Pekka Sivonen ja Ylen ulkomaantoimittaja Mika Hentunen.

Donald Trumpin presidenttiyttä on kutsuttu hypyksi tuntemattomaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kysyy, viekö hän maatansa eteenpäin vai kenties aimo askelen taaksepäin. Ohjelman on koonnut Jaana Kanninen. Kuva: Alba Vigaray / EPA

Lentoliikenteen uusi ympäristömaksu on vaikuttanut vain vähän matkalippujen hintaan. Jännitys lisääntyy Persianlahdella, koska Iran varoittaa Yhdysvaltoja. Suomeen tulee keskiviikkona uusi myrsky.