Podcasts about eduskunnassa

Eduskunnassa on puitu kolmatta päivää opposition sote-välikysymystä vailla päätepistettä. Pitkäksi puhemyllyksi venynyttä keskustelua jatketaan eduskunnassa tiistaina. Onko normaalia jatkaa sote-keskustelua yöt läpeensä? Eivätkö sadat puheenvuorot riitä tekemään selkoa hallituksen sote-säästöistä? Kuohuntaa eduskunnan sote-välikysymyksen ympärillä arvioivat oppositiopuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat Tytti Tuppurainen (sd.) ja Antti Kurvinen (kesk.). Hallituksen puolelta vastaamassa ovat entinen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Maaret Castren (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eduskunnassa on puitu kolmatta päivää opposition sote-välikysymystä vailla päätepistettä. Tunteikkaassa debatissa on vaadittu pääministeri Petteri Orpoa (kok.) tilille eduskunnalle luvatusta sote-säästölistasta. Mikä on totuus hallituksen sote-säästöistä? Miksi yli 300 välikysymyspuheenvuoroa ei riitä tekemään asiasta selkoa? Miksi välikysymysdebatissa puhuttiin Postimies Patesta, sote-säästöjä saksivista saunaveijareista, tai hullusta miehestä Huittisista? Lähtikö eduskunnan sote-säästökeskustelu lapasesta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan on ”täysin älytöntä”, että oppositio väittää hallituksen pimittävän sote-säästöjä vaalien alla. Purran mukaan erityisesti hän itse on puhunut hyvin suoraan säästöjen tarpeesta. Eduskunnassa oppositiopuolueet ovat vaatineet alue- ja kuntavaalien alla hallitukselta selvyyttä 170 miljoonan euron sote-leikkauksiin. Politiikkaradiossa Purra kertoo tekevänsä parhaansa, että äänestäjille kerrotaan ennen vaaleja erikoissairaanhoitoon ja sosiaalipalveluihin kohdistuvista leikkauksista, joista hallitus on tehnyt päätöksen. Alue- ja kuntavaalien puheenjohtajatentissä on Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Tentaattorina on Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen.

Eduskunnan entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) arvosteli MTV-uutisten haastattelussa puhemies Jussi Halla-ahon (ps.) toimintaa eduskunnan kyselytunneilla. Vanhasen sanoin Halla-aho johtaisi kyselytuntia ”hallituksen silmälasit päässä”. Halla-aho vastasi arvosteluun muistelemalla Vanhasen ”varsin johdonmukaisesti” jakaneen perussuomalaisille liian vähän puheaikaa. Kumpi puhemiehistä on oikeassa? Jarruttaako puhemies Jussi Halla-aho opposition ryöpytyksiä eduskunnan kyselytunneilla? Jakoiko Matti Vanhanen puheaikaa epäreilusti? Mitä eduskunnan pöytäkirjat kyselytunneista paljastavat? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mihin suuntaan komissio lähtee viemään EU:ta? Euroopan parlamentti äänestää uudesta komissiosta Strasbourgissa. Saamme raportin Ranskan-toimittaja Miina Väisäseltä ja keskustelemme komission kokoonpanosta ja Henna Virkkusen komissaarin paikasta. Studiossa VTT:n kansainvälisten asioiden johtajan Janica Ylikarjula ja Helsingin yliopiston tutkijatohtorin Laura Nordström. Virossa keskustellaan jalkaväkimiinoista samalla, kun Suomessa selvitetään jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta. Molemmat maat kuuluvat jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Miten Virossa arvioidaan tilannetta ja ollaanko siellä valmiita muuttamaan suhtautumista? Toimittajamme Rain Kooli raportoi. Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisee uudet ravitsemussuositukset. Uusissa suosituksissa esimerkiksi kasvisten ja hedelmien määrää on lisätty ja toisaalta suositellaan välttämään punaista lihaa ja lihajalosteita. Miten helppoa suosituksia on noudattaa ja onko terveellinen ruoka riittävän edullista kaikille? Studiossa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ja Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Pia Jallinoja. Eduskunnassa keskustellaan sosialidemokraattisen, keskustan, vihreän, vasemmistoliiton ja Liike Nyt -eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteista. Perkaamme kolmen suurimman oppositiouolueen kärkiehdotuksia yhdessä asiantuntijan kanssa. Puhelimessa Helsingin yliopiston taloustieteen professori Jukka Pirttilä. Lähetyksen juontaa Justus Laitinen ja tuottaa Jaakko Parkkinen.

(1:01) Eduskunnassa kuohuu (16:09) Nikotiinia aikuiseen makuun (25:00) Epäuskottava väestöennuste (32:16) Kokoomusruletti

Talouskasvu – ja sen puute – aiheuttavat eduskunnassa isoja kiistoja. Viimeksi Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo hiillosti eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Petteri Orpoa (kok.) talouskasvusta. ”Te ette saa sitä taloutta kasvamaan”, kipuili Harkimo. Miksi politiikassa kaikki kaipaavat talouskasvua? Mistä politiikan ikikiista talouskasvusta kumpuaa? Mitä on talouskasvu? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Eduskunnassa puhkesi poikkeuksellinen kiista siitä, että hallituksen esitykset sairaalaverkon supistamisesta ja alkoholin kotiinkuljetuksesta lähetetäänkin sote-valiokunnan sijaan muualle. Ohittamista esitti perussuomalaiset kokoomuksen kannattamana. Poliitiikkaradio pureutuu siihen, mistä kiistassa on pohjimmiltaan kyse. Mitä pitäisi ajatella, että kiista jakaa hallituksen rivit? Mitä sote-valiokunnassa tapahtuu? Murenevatko eduskunnan työtavat, kuten oppositio arvostelee? Mitä sairaalaverkolle tarkoittaa, että sote-valiokunta joutuu ohi-sektorille? Aiheesta on puhumassa kolme eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsentä. Hallituspuolue kokoomusta edustaa lääkäri, kansanedustaja Maaret Castrén ja oppositiota vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sekä keskustan valiokuntavastaava Hanna-Leena Mattila. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Eduskunnassa on vielä liuta asioita käsiteltävänä ennen istuntotaukoa. Miten niistä selvitään? Studiossa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kurvinen (kesk) ja Jussi Saramo (vas) sekä varapuheenjohtajat Pia Kauma (kok) ja Vilhelm Junnila (ps). Politiikan superviikko on alkamassa Ruotsin Almedalenissa. Kokouksesta raportoi Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Helle kurittaa Etelä-Eurooppaa. Maija Salmi kertoo tilanteesta Espanjassa ja Etelä-Ranskassa, Maija Liuhto Turkissa. Suomessakin hellesää yleistyy. Mihin meidän on kuumina kausina sopeuduttava? Vieraana tutkimusprofessori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittaja Anssi Väisänen, tuottaja Hanna Juuti.

Eduskunnassa on kaksi tunnusväriltään vihreää puoluetta: tumman vihreä Suomen Keskusta ja vaalean vihreä Vihreät. Ympäristöpolitiikassa, maatalouspolitiikassa tai ilmastopolitiikassa puolueet ovat olleet kuin kissa ja koira. Ovatko keskusta ja vihreät myös EU-asioissa toistensa kimpussa? Vaativatko vihreät Brysseliä pitämään näppinsä erossa suomalaisista metsistä? Peräänkuuluttavatko vihreät keskustan lailla ryhtiä Eurooppaan? Taisteeko keskusta eurovaaliohjelmassaan ilmastokriisiä vastaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Aluksi ritarit puhuivat työmarkkinoista: Onko suhtautuminen muuttunut lakkoviikkojen aikana? Kaarina Hazard on tutustunut Ruotsin nuorisobarometriin, jonka tulos oli pessimistinen. Miten me voimme parantaa nuorten luottamusta tulevaisuuteen, vai voimmeko? Anu Koivunen puhututtaa ritareita kielimuurista. Rekrytoijien mukaan suomalaisten tulee tottua siihen, että esim. kahviloissa ei saa aina palvelua suomeksi. Eduskunnassa on vaadittu kielilain muutosta. Taru Tujunen on lukenut arvion, että 20 vuoden kuluttua alle puolet suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkooon. Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, esimerkiksi pyhien viettoon?

Kiista paikallisesta sopimisesta on politiikan ikiliikkuja. Eduskunnassa paikallisesta sopimisesta on riidelty ainakin 1990-luvulta lähtien. Mistä paikallisen sopimisen kestoriidassa on kyse? Tarkoittaako paikallinen sopiminen työehtojen heikentämistä vai parantamista? Miksi puhe paikallisesta sopimisesta on vaikeaa, epäselvää, epämääräistä jopa hähmäistä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tällä viikolla Kaikki Uusiksi -podcastissa käydään läpi viikon käänteitä Suomessa ja maailmalla. Täällä kotimaassa eduskunta kävi keskustelua kolmen oppositiopuolueen välikysymyksestä.Mistä välikysymyksessä oikeastaan oli kysymys, ja onko välikysymyksillä mitään väliä? Onko valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps) järkevää kutsua Suomen Margaret Thatcheriksi? Näitä kysymyksiä pyöritellään päivän jakson kotimaan osuudessa.Tällä viikolla tulee kaksi vuotta kuluneeksi siitä, kun Venäjä aloitti täyden hyökkäyssotansa Ukrainassa. Ukraina puolustautuu edelleen, mutta länsimaiden tuki sille horjuu. Lisäksi presidentti Zelenskyi on vaihtanut asevoimien komentajan, eikä viime kesän vastahyökkäys tuottanut toivottuja tuloksia. Miten Venäjä saadaan lopettamaan sotansa, ja miksi Yhdysvaltojen oikeisto on siinäkin heikoin lenkki?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista. Käsittelyssä olivat SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja Liike Nyt:in vaihtoehdot Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjetille. Käytiinkö eduskunnassa tasokas talouskeskustelu budjettivaihtoehdoista? Miksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) käänsi keskustelun paikoin puhtaaksi retoriikaksi? Onko valtiovarainministeri valinnut tyylikseen ”hyökkäys on paras puolustus”? Mihin Purra pyrki puhuessaan oppositiosta himoverottajina? Onko kyseessä samanlainen argumentti kuin taannoinen puhe Nato-kiimaista poliitikoista? Kuinka usein eduskunnassa ylipäätään puhutaan himosta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Israelin puolustusvoimat on vastannut Hamasin hyökkäykseen voimalla. Millainen tilanne on Gazan alueella yön jälkeen? Otamme yhteyden toimittaja Antti Kuroseen. Israelin puolustusministerin mukaan maan joukot ovat saartaneet Gazan alueen täydellisesti ja sinne isketään ilmasta. Alueet, joille Hamas eteni viikonvaihteen hyökkäyksessään on Israelin mukaan vallattu takaisin. Miten tilanne alueella etenee ja miten se voi vielä eskaloitua? Studiossa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön yksikönpäällikkö Riikka Eela. Sotilaallista tilannetta arvio Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta everstiluutnantti Juha Mäkelä. Israelissa on arviolta 1 000 suomalaista. Hamasin hyökkäys on järkyttänyt turvallisuutta myös Jerusalemissa. Otamme yhteyden kirjailija Jarkko Tonttiin, joka asuu alueella. Keihin hallituksen leikkaukset osuvat? Eduskunnassa käynnistyy budjetin eli valtion tulevan vuoden talousarvion lähetekeskustelu. Maanantaina saatiin valtiovarainministeriön talousennuste ja myös sosiaali- ja terveysministeriön vaikuttavuusarviot. Studiossa eduskuntaryhmien puheejohtajat SDP:n Tytti Tuppurainen kokoomuksen Matias Marttinen ja rkp:n Otto Andersson. Juontajana Mikko Haapanen, toimittajat Mira Stenström ja Rasmus Montonen. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Sunnuntaina 1.10. vietetään Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää. Miina Sillanpää nousi torpantytöstä, piiasta ja palvelijattaresta merkittäväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Sillanpään ensimmäinen puheenvuoro eduskunnassa koski lakialoitetta, jolla haluttiin parantaa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten elämää ja perustaa ensikoti yksinhuoltajaäideille. Sillanpää yritettiin vaientaa, mutta hän jatkoi. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Joni Timonen.

Eduskunta pääsi perjantaina äänestämään hallituksen ja kahden sen ministerin, eli valtiovarainministeri Riikka Purran ja elinkeinoministeri Wille Rydmanin luottamuksesta. Purra, Rydman ja koko hallitus saivat eduskunnan luottamuksen.Tässä jaksossa Jussi ja Toivo keskustelevat luottamusäänestyksistä eduskunnassa ja Toivo myöntää tappionsa vedonlyönnissä. Jaksossa käsitellään myös SDP:n tilannetta uuden puoluejohtajan alaisuudessa. Onko Antti Lindtman nyt Suomen Keir Starmer?https://www.youtube.com/@KriittinenUusintahttps://www.ku.fi/artikkeli/4909299-lindtmanin-sdp-muistuttaa-paljon-britannian-labouria-jossa-vasemmistosiipi-on-joutunut-puhdistuksen-kohteeksiSupport the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Millainen arvojen taistelu on luvassa kun eduskunta taas aloittaa työnsä? Keskustelemassa kansanedustajat Aura Salla (kok.) ja Minja Koskela (vas.). Salla arvostelee kovin sanoin velan ottamista, ja peräänkuuluttaa houkuttelevampaa veropolitiikkaa, jotta Suomeen saadaan lisää huippuosaajia. Koskela kritisoi kokoomusvetoisen hallituksen kovia leikkauksia, jotka kohdistuvat muun muassa yksinhuoltajiin. Hän pitää ylimielisenä väitteitä, että sosiaaliturvan varassa eläminen olisi kiinni omista valinnoista. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Kulttuuriykkönen kokoa Perjantaistudioon vakioraatilaiset mediayrittäjä Sami Kuuselan, päätoimittaja Mirva Saukkolan ja kirjailija Jarkko Tontin ajankohtaisten ilmiöiden ja kulttuuriaiheiden äärelle. Translaki hyväksyttiiin Eduskunnassa ja raatilaiset ovat eri mieltä lain hyvistä ja huonoista puolista. Olivatko arvokonservatiivien argumentit tyhmää vähemmistön demonisoimista vai täyttä asiaa? Miksi Eduskunnassa translain vastustajista oli enemmän miehiä kuin naisia? Onko sukupuolijako miehiin ja naisiin vanhentunut asia? EDIT: Toisin kuin kohdassa 02min:03sek Sami Kuusela mainitsee, translakiin kriittisesti suhtauva Sirkka-Liisa Anttila on ex-kansanedustaja, jonka dokumentaatiota translain käsittelyprosesseista ei voi lukea eduskunnan pöytäkirjoista. Konmaritus-metodista eli kodin siivoamisesta turhista tavaroista tunnettu japanilainen Marie Kondo kertoi itsekin luopuneensa konmarituksesta - siitäkin huolimatta, että hän oli kerännyt siivousmetodiinsa liittyvillä kirjoilla ja suoratoistosarjalla omaisuuden. Onko konmaritus ohi trendinä? Mikä on suhteemme tavaroihin ja kulutukseen? Ruotsissa oikeistoaktivisti poltti Koraanin demonstraationa ja aiheutti ongelmia Ruotsin natoprosessille. Suomea Erdogan kiitteli, koska täällä ei Koraaneja polteta. Mitä mieltä meidän pitäisi olla siitä, että toisinajattelijoita, journalisteja ja poliittisia vastustajia avoimesti vainoavat erdoganilaiset kiittävät Suomea, koska meillä on niin ankarat sananvapauden rajoitukset rikoslaissa? Onko uskonpilkkalaki ristiriidassa sananvapauden kanssa? Museoliiton tilaama tutkimus hämmästyttää ja aiheuttaa huvittunutta epäuskoa. Tutkimuksen mukaan yksi museovierailu tuottaa museokävijälle keskimäärin 864 euron arvosta hyvinvointivaikutuksia. Raatilaiset yrittävät ymmärtää outoa tukimustulosta ja arvioivat kulttuurin rahallista arvoa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ennallistamisjupakka repinyt hallitusta. Millä mielin eduskunta käy kohti perjantain välikysymysäänestystä? Vieraina eduskuntaryhmän pj. Kai Mykkänen (kok) ja kansanedustajat Niina Malm (sd) ja Jouni Ovaska (kesk). Ukrainasta raportoi Antti Kuronen. EU tarttumassa napakammin jäsenmaidensa taloudenpitoon ja velkaantumiseen. Vieraina ennustepäällikkö Päivi Puonti, Etla ja pääekonomisti Penna Urrila, EK. Ulkomaanlehtikatsaus Tukholmasta, toimittajana Anni Riit'aho.  Juontaja Mira Stenström, toimittajat Elina Sonkajärvi ja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Ensimmäisessä väittelyssä kesätauon jälkeen keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa tuttuun tapaan Pauli Aalto-Setälä. Taru arvelee, ettei kansalaisaloite huumeiden käyttöhuoneista etene eduskunnassa. Ruben kysyy, mitä Sauli Niinistön kannatusluvut kertovat suomalaisista. Hänen mielestään on kummallista, että presidentti on kuin pylväspyhimys. Kaarina keskusteluttaa debatointipaineitaan koko kesän pidätelleitä ritareita siitä, onko tarpeen rajoittaa venäläisten viisumien saantia vai ei.

Eduskunnassa esitetään joka vuosi valtavat määrät kysymyksiä. Etenkin ministereiltä kysellään paljon mitä erilaisimmista asioista. Eduskunnan kyselytunnin lisäksi kansanedustajat esittävät hurjat määrät myös kirjallisia kysymyksiä. Ovatko kansanedustajien eduskunnassa esittämät kysymykset aitoja kysymyksiä aidoista ongelmista? Käytetäänkö kysymyksiä poliittisiin hyökkäyksiin, tai julkiseen profiloitumiseen? Mistä kansanedustajat kyselevät? Mitkä kysymykset kansanedustajia askarruttavat? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Eduskunnassa keskustellaan turvallisuudesta. Naton kannatus on kasvanut Ruotsissa. Presidentti Niinistö vierailee toukokuussa Ruotsissa. Koronapotilaiden määrä sairaaloissa vähenee. Kesämökit ovat suosittuja. Aurinkoinen sää jatkuu.

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksista on eduskunnan käsittelyssä. Selonteko valmisteltiin pikavaudilla Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Selonteossa kuvataan Suomen olevan tienristeyksessä, jossa valitaan uusi ulkopolitiikan suunta. Mitään tiettyä ratkaisua ei esitetä, mutta tekstin on tulkittu tukevan Suomen Nato-päätöstä. Yhtyykö eduskunta selonteossa esitettyyn analyysiin? Onko ajankohtaisselonteko paperi, jolla Suomi astuu Natoon? Miten Ruotsin päätös Natoon liittymisestä tai liittymättä jättäytymisestä vaikuttaa Suomeen? Selonteon eduskuntakäsittelystä ja Suomen mahdollisesta Nato-ratkaisusta ovat keskustelemassa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.), ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) ja valiokunnan jäsen Jouni Ovaska (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Minkälainen poliittinen keskustelu eduskunnassa on käynnissä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uusista ratkaisusta, kuten mahdollisen liittymishakemuksen jättämisestä Natoon? Löytyykö eduskunnasta poliittista yksituumaisuutta muuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa keskustelemassa ovat eduskunnan varapuhemies Antti Rinne (sd.), perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, sekä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo (vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatit ovat osa hyvään puhekulttuuriin pyrkivää Hyvin sanottu -hanketta, jota Yle vetää ja jossa myös eduskunta on mukana. Vieraina ovat eduskunnan puhemiehet ja puhemiesneuvoston jäsenet. Hyvin sanottu -debatteja järjestetään Politiikkaradiossa kerran kuussa.

Eduskunnassa on ruuhka: selontekoruuhka. Eduskunnan käsittelyssä on peräti kolme eri selontekoa: puolustusselonteko, kehityspolitiikan selonteko sekä kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeiden selonteko. Mistä valtiopäiväasiasta on kyse? Mikä on selonteko? Voisiko päihdepolitiikasta, tai paljon puhuttavasta kannabiksesta, antaa valtioneuvoston selonteon? Miksi kaikki kohisevat nyt kannabiksesta? Mikä on päivän poliikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Suomalaisten poliitikkojen puheissa ja kirjoituksissa talvisota syttyy yhä uudestaan.

Sote-uudistus. Eduskunnassa välikysymys, mutta meneekö tämä versio maaliin? Keskustelemassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj Markus Lohi, kesk. ja valiokunnan varapj. Mia Laiho, kok. Uusi väestöennuste. Puhelimessa Rasmus Aro, asiantuntija, MDI. Teknologiateollisuus elpymispaketista ja digivihreydestä. Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola ja Accenturen toimitusjohtaja Tomas Nyström. Oikeusvaltiokehitys Euroopassa, yliopistolehtori, dosentti Heino Nyyssönen, Turun yliopisto. Kolumni. Julia Thurénin kolumni: Aikuista lasta ei saa kontrolloida rahalla. Uusinta.Sote-uudistus. Eduskunnassa välikysymys, mutta meneekö tämä versio maaliin? Keskustelemassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj Markus Lohi, kesk. ja valiokunnan varapj. Mia Laiho, kok. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Marja Ala-Kokko, Jukka Vanninen ja Seija Vaaherkumpu. Tuottajana Tarja Oinonen.

Eduskunnassa keskustellaan neljättä vuorokautta Suomen osallistumisesta EU:n elvytyspakettiin. Keskustelun jatkumisesta on pitänyt huolta lähinnä elvytyspakettia vastustavat perussuomalaiset. Elvytysrahastoasioiden lisäksi puhujapöntöstä on kuultu muun muassa Punahilkka-satu, virsitekstejä, runoja. Missä ovat kansanedustajien vapaan puheoikeuden rajat? Mitä eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet ajattelevat EU:n elpymispaketista? Otetaanko Kristallipuolueen ohjelmassa kantaa Euroopan unioniin? Mikä on päivän poliikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Väsytystaistelu käynnissä (0:00) Kompurointia julkisuuslain kanssa (14:09) Lisää kierroksia maakuntaverodebattiin (26:16)

Eduskunnassa käytiin kiivas ja pitkä keskustelu EU:n elpymispaketista. Keskustelussa esitettiin railakkaita puheenvuoroja puolesta ja vastaan. Samassa keskustelussa kuultiin myös syytös maanpetturuudesta. Kykeneekö eduskunta rakentavaan debattiin, jos pöydällä on kuuma ja poliittisesti jakava kysymys? Oliko elpymispakettikeskustelu äänestäjille suunnattu show? Kohdistuuuko eduksuntaan elpymispaketin kaltaisissa isoissa kysymyksissä ulkopuolista painostusta? Saako median seuraamista eduskunnan salikeskusteluista oikean vai väärän kuvan politiikan ja eduskuntatyön todellisuudesta? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa vieraina ovat kansanedustajat Mika Niikko (ps.) ja Joakim Strand (r.) eduskunnan puhemiesneuvostosta. Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatteihin kutsutaan eduskunnan puhemiehistöä ja puhemiesneuvoston jäseniä käymään julkista keskustelua eduskunnan ja politiikan keskusteluilmapiiristä. Debatit ovat osa hyvään puhekulttuuriin pyrkivää Hyvin sanottu -hanketta, jossa sekä Yle että eduskunta ovat mukana. Hyvin sanottu -debatteja kuullaan Politiikkaradiossa kerran kuussa. Debatit juontaa Politiikkaradion Tapio Pajunen.

Perustuslakivaliokunta linjasi että eduskunnan tulee hyväksyä tai hylätä EU:n kertaluonteinen elpymisväline 2/3 enemmistöllä. Päätös on nyt kansanedustajien ratkaistavana. Kantakaa vastuuta! Tuomas Malinen kertoo kantansa miksi EU:n paketti tulee kansanedustajien toimesta hylätä: - EU:n sääntöperusteisuus rikkoutuu, erityisesti perussopimuksien artiklojen 310 ja 125 osalta - Paketti on portti huonosti mietittyyn tulonsiirtounioniin - EKP:n helpolta näyttävän monetisoinnin sijaan EU:n tiekartta sisältää omia varoja ja veroja, jotka on katettava suomalaisista tulonsiirroista jos veroastetta ei haluta tai voida lisätä. #neuvottelija-kanavan mielipidekyselyssä 65% vastanneista arvelee kuitenkin että eduskunta hyväksyy paketin esitetyssä muodossa mutta mm. talousvaliokunnan antamin rajauksin. Tuomas toivoo tässä tilanteessa kansanedustajien ja ministerien ottavan vastuuta siitä, että paketti todella pysyy kertaluonteisena ja 2/3 enemmistövaatimusta ei vaaranneta. 00:00-00:16 EU:n elvytyspaketti on portti liittovaltioon, suomalaisen elintason laskuun ja EU:n sääntöperusteisuuden rikkoutumiseen 00:16-06:28 Tuomas Malinen ja Sami Miettinen keskustelevat erimielisyydestään koronan suhteen ja siirtyvät nopeasti analysoimaan kuinka historiallinen tuleva eduskunnan 2/3 enemmistöä vaativa äänestys on. Siinä EU saisi ottaa pääomamarkkinoilta enintään 750 miljardia euroa lainaa, josta 390 miljardia annettaisiin tulonsiirtoina jäsenvaltioille sekä enintään 360 miljardia lainoina. Enemmistö #neuvottelijat- yhteisöstä arvelee paketin menevän läpi eduskunnassa. 06:28-08:32 Jos paketti kaadetaan eduskunnassa, tuleeko maailmanloppu? Onko Italia ja euro kaatumassa ilman pakettia ja tulonsiirtoja? 08:32-11:20 Mitä ovat TEU 125 ja TEU 310 ja miksi paketin läpimeno poistaa EU:n sääntöperusteisuuden ja perussopimuksen artiklojen uskottavuuden. 11:20-13:09 Miksi kansainvälisten sopimusten uudelleentulkintaa ja budjettisuvereniteetin siirtoa ei tuomita vaan vastuuta vältetään? Miksi kertaluonteisuus ja ainutkertaisuus on vakava lupaus. 13:09-14:50 Miksi EKP:n monetisointiin ei kannata luottaa ja miksi EU:n omat varat ja verot ovat todennäköisempi tiekartta? Sananen myös TARGET2:n luonteesta. 14:50-16:52 EKP:n gospankkisaatio ja suunnitelmatalous ei ole hyvä visio vaan dystopia ja sen insentiivit olisivat vääristyneitä. Onko EU:n tulonsiirtoja mahdollista rahoittaa ilman suomalaisten omien tulonsiirtojen laskua ja veroasteen nousua talousvaliokunnan toiveen mukaisesti? #ekonomistit #yhteiskunta #EU #euro #neuvottelijat #politiikka Sami Miettinen Twitterissä: https://twitter.com/samimiettinen neuvottelija Instagramissa: https://www.instagram.com/neuvottelija Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat/

Kannattiko painia yli viikko? (0:00) Tyhjiä arpoja ja poliittisia manöövereitä (19:18)

Erkki Tuomioja on Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri. Hän toimi kyseisessä tehtävässä yhteensä 4052 päivän ajan vuosina 2000-07 ja 2011-15. Häntä on myös kutsuttu ikuiseksi radikaaliksi. Politiikka kulkee Tuomiojan suvussa, sillä hänen isänsä oli pääministeri ja Suomen Pankin pääjohtajana toiminut Sakari Tuomioja ja hänen isoäitinsä kirjailija, kansanedustaja ja Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki. Hänen isovanhemmistaan yhteensä kolme toimivat eri aikoina kansanedustajina. Ei siis ihmekään, että Erkki Tuomioja osoitti poliittista aktiivisuutta jo nuorena. Hän osallistui vuonna 1968 tapahtuneeseen Vanhan valtaukseen, jossa Helsingin yliopiston opiskelijat vaativat muutosta yliopiston hallintoon ja opetuksen sisältöön. Näihin tavoitteisiin pyrittiin valloittamalla Vanhan ylioppilastalo päivää ennen ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlia. Kaikkien yllätykseksi presidentti Kekkonen antoi tukensa mieltään osoittaneille opiskelijoille, joista useat siirtyivät pian tapauksen jälkeen luontevasti suomalaisen politiikan syövereihin. Erkki Tuomiojakin valittiin jo samana vuonna SDP:n listoilta Helsingin kaupunginvaltuustoon ja kaksi vuotta myöhemmin kansanedustajaksi. Eduskunnassa hän on toiminut vuosina 1970-79 sekä uudestaan vuodesta 1991 lähtien. Tuomiojan ulkoministerikausille mahtui lukuisia maailmanpoliittisesti kiperiä tilanteita, kuten vuoden 2000 pääsiäisenä alkanut Jolon panttivankikriisi. Kriisissä Abu Sayyaf -sissiryhmä kaappasi 21 matkailijaa Etelä-Filippiineillä sijaitsevalle Jolon saarelle. Matkailijoiden joukossa oli kaksi suomalaista. Kriisin aikana Tuomioja matkusti itse Filippiineille neuvottelemaan maan presidentin kanssa, mutta panttivangin saatiin vapaaksi vasta, kun heistä vaaditut lunnaat maksettiin Libyan kassasta. Erkki Tuomioja on poliittisen historian dosentti ja kirjailija. Hän on kirjoittanut lukuisia ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia, uusimpana tänä vuonna julkaistu Tulevaisuuden varjossa: Selviääkö ihmiskunta. Hän on myös vuonna 2015 perustetun Historioitsijat ilman rajoja -järjestön perustajajäsen ja toimii sen hallituksen puheenjohtajana. Jean Mancini haastatteli Erkki Tuomiojaa puhelimitse 21.3.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Paasikivi (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/59/Erkki_Tuomioja_2017_Helsingin_kirjamessut_06.jpg) CC BY-SA 4.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/. Kuvaa muokattu.

Eduskunnassa keskusteltiin opposition vaihtoehtobudjeteista. Minkälaisia vaihtoehtoja oppositioryhmät esittävät Marinin hallituksen budjetille? Keskustan ryhmäjohtajan Antti Kurvisen mukaan ”aika samoilla linjoilla ollaan”. Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan oppositio on keskenään eri linjoilla. Kansanedustaja Juhana Vartiaisen mukaan ei opposition kuulukaan olla keskenään samalla linjalla. Nousiko eduskunnan vaihtoehtobudjettidebatti ”nextille levelille”, uudelle tasolle? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Eduskunnassa on väitelty talouspolitiikasta. Hallitus rajoittaa ravintoloiden aukioloaikoja. Tyttöjen sukuelinten silpominen halutaan kieltää entistä selvemmin. Lonely Planetin mielestä Rovaniemi on Euroopan paras talvilomakohde.

Eduskunnassa kansanedustajat nauttivat syytesuojaa: tarkoitus on suojata kansanedustajia ulkoparlamentaarista painostusta vastaan, ei asettaa rikosasioissa suojattuun asemaan muihin verrattuna. Onko tapaus Mäenpää kääntämässä pykälän päälaelleen? Millä tolalla makaa nykypoliitikkojen kielitaito? Ovatko tankero-Karjalaiset kadonneet? Käytetäänkö briljeeraavaa kielitaitoa liiankin kanssa fakenewsiin tai mustamaalaukseen? Mikä on brexit-päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Mikä johti pääministeri Antti Rinteen eroon? Sopivatko SDP ja Keskusta samaan hallitukseen? Miten valtion omistajaohjausta tulisi kehittää? Näihin kysymyksiin ottavat kantaa Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo ja toimittaja Matti Virtanen. Keskustelua juontaa Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu Eduskunnassa 4.12.2019. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Miten energiantuotantoa, rakentamista ja maataloutta kehitetään ilmastoystävällisempään suuntaan? Miten elintarvikkeiden hiilidioksidipäästöjä mitataan? Suomen ilmastopolitiikasta keskustelevat Vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko ja Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä. Keskustelua juontaa Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu Eduskunnassa 22.10.2019. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Tämän viikon jaksossa Janne ja Valtteri reagoivat polttavimpiin uutisiin. Mitkä on miesten fiilikset kun Timo Soini kertoo jättävänsä politiikan ja mitä ajatuksia heissä herättää uusien perussuomalaisten kansanedustajien rikostuomiot tai se, että listalta löytyy myös Jannen eksä. Jaksossa tutustutaan myös tutkimukseen, jonka mukaan kasvoista voi päätellä onko mies pettäjä. Polttavia aiheita ovat myös pissan haju ja Britneyn mysteerinen ja traaginen tilanne.

Miltä politiikka näyttää pitkän linjan keskustalaisen silmin? Haastateltavana entinen kansanedustaja, Tyrnävän kunnanjohtaja ja Suomen työnantajain keskusliiton asiamies Tapani Tölli (kesk.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Töllin mielestä politiikka on muuttunut 70-luvulta selvästi pinnallisemmaksi. Hän ei myönnä, että keskusta olisi kriisissä, vaikka haasteita on. Pian väistyvästä keskustan puheenjohtajasta Juha Sipilästä on Töllin mukaan maalattu vääränlaista julkisuuskuvaa. Mielikuvat ja todellisuus Sipilästä poikkevat hänen mielestään rajusti. Suomalaisten pitäisi Töllin mielestä ottaa enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. -Jos ei ihmisten oma vastuu nouse, menemme yhteiskuntana kohti auringonlaskua, Tölli toteaa. Tölli on vakaumukseltaan vanhoillislestadiolainen. Eduskunnassa hänen lestadiolaiseen vakaumukseensa on suhtauduttu arvostavasti. Hän avaa myös mitä legendaarinen lausahdus "siitä on lähdettävä, että tähän on tultu" tarkoittaa. Elämää ja politiikkaa -sarjassa Linda Pelkonen haastattelee yhden politiikan jättävän pitkän linjan poliitikon. Sarja Yle Puheen kanavalla keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.30.

Missä menee kansanedustajan hyvän käytöksen raja? Eduskunnan täysistunnossa ei saa syyttää toista valehtelmisesta, puhelin ei saa soida ja olkapäät pitää olla peitettyinä. Brittiparlamentissa T-paidan ja haarniskan käyttö on kielletty. Yhdysvalloissa edustajat saavat nukkua työpaikallaan. Jokaisella parlamentilla on omat sääntönsä ja toimenpiteet niistä rankaisemiseksi. Pitäisikö Suomen eduskunnan sääntöjä päivittää? Ovatko rangaistukset ja niin sanotut "harjaamiset" oikeassa mittakaavassa? Pari viikkoa sitten eduskunnassa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) viittasi "vieraslajien kitkemisellä" turvapaikanhakijoihin. Mäenpään puheenvuorosta tehtiin poliisille rikosilmoitus. - Kukaan ei rupea paapomaan aikuisia ihmisiä, mitä puhuu ja miten puhutaan, kommentoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arja Juvonen. Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kommentoi tapausta toteamalla, että kansanedustajan immuniteeti ei poista kansanryhmää vastaan kiihottamisen rangaistavuutta. Neljännen kauden kansanedustaja, puhemiesneuvoston jäsen Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) on huomannut eduskunnan käytöstapojen heikentyneen. Hänen mielestään määräaikainen erottaminen voisi joissain tapauksissa olla paikallaan. Entinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) korostaa, että vihapuhe ja mustamaalaaminen tukahduttavat keskustelun. - Mieluummin kuin lähdetään huutokilpailuun, koitetaan hoitaa asia niin, että siihen löytyy ratkaisu niin, että hekin, jotka haluavat olla politiikan klikkijournalismin ilmentymä, pitkässä juoksussa ymmärtävät, että se ei ole kovin kestävä tie, Guzenina sanoo. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) pitää tärkeänä, että puheen rajat ovat nyt isosti esillä. - Puhe on tie valtaa ja vallan kautta pääsee tekemään poliittisia tekoja. Tässä korostuu vastuu, Kosonen sanoo. Studiossa kansanedustajat Maria Guzenina (sd.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Arja Juvonen (ps.) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). Toimittajana Linda Pelkonen.

Eduskunnassa on tänään pääministerin tiedonanto hallitusohjelmasta. Uuden hallitusohjelman työllisyystavoite on 75 prosenttia. Miksi Antti Rinteen hallitus pääsisi tähän paremmin kuin Juha Sipilän hallitus? Sipilän hallituksen luoma aktiivimalli ollaan perumassa ja työmarkkinajärjestöjä kuullaan työllisyyden nostamisen keinojen suunnittelussa. Politiikkaradion studiossa ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen (sd.), kansanedustaja Wille Rydman (kok.) ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Eduskunnassa uudet kansanedustajat saavat valtakirjansa ja uusi eduskunta järjestäytyy: eduskuntaryhmät valitsevat puheenjohtajat, puhemiehistö valitaan, valiokuntien puheenjohtajat valitaan. Samalla suurimman puolueen puheenjohtaja SDP:n Antti Rinne käy alustavia tunnusteluja hallitusohjelmasta ja hallituksen kokoonpanosta. Keväällä 2015 keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti eduskuntaryhmille 15 kysymystä, joissa haarukoitiin tulevaa hallitusohjelmaa: valtiontalouden sopeutustarvetta, sopeutuksen aikataulua, veroastetta. Millä kysymyksillä Suomea johdetaan seuraavat neljä vuotta? Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikan asetelmia.

Pia Pekonen toimii Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön akatemiaohjelman valmennusosaamisen asiantuntijana. Mikä on urheiluakatemiaverkosto tai "suomalainen kaksoisuramalli" ja millaisiin toimintaympäristöihin nuorille urheilijoille urheiluakatemiat tähtäävät? Kuinka valveutuneita huippu-urheilijoiksi tähtäävät suomalaisnuoret ovat Pekosen mielestä? Millaisin keinoin suomalainen valmennuskulttuuri hakee etua kovassa kansainvälisessä kilpailussa? Väittelyissä Räikköstä, ex-urheilijat Eduskunnassa ja Naisleijonilta hylätty mestaruusmaali. 1

EU-johtajat käsittelivät huippukokouksessa Iso-Britannian pyytämää lykkäystä EU-eroon. Eurooppa-neuvosto myönsi brexitille kaksi viikkoa lisäaikaa huhtikuun 12. päivään saakka. Jos eropimus hyväksytään, määräaikaa voidaan jatkaa lakiteknisten valmisteluiden takia 22. toukokuuta saakka. Mitä huippukokouksen myöntämä lisäaika merkitsee? Onko edessä brexit sopimuksen kera, brexit ilman sopimusta, eroprosessin keskeyttäminen vai pitkä lykkäys erolle? Eduskunnassa vaalikauden viimeinen täysistunto on pidetty. Mistä kulunut vaalikausi muistetaan? Raskaista leikkausriitelyistä, kiky-prosessista, perussuomalaisten hajoamisesta, tiedustelulaeista, soten floppaamisesta? Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat viikon tärkeimpiä politiikan uutisia.

Voiko maatalous pelastaa maailman ilmastonmuutokselta? Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen uskoo, että maatalous ainakin voi olla suuri osa ratkaisua. Eduskunnassa pohditaan notifikaatiota ja Sinisiset pohtivat äänestyskäyttäytymistään och fastlagsbullen är verkligen ingen världslig sak.

Eduskunnassa oppositio yrittää kaataa hallitusta vanhustenhoivasta tekemällään välikysymyksellä. Välikysymys on tehty pikapikaa tuoreiden kohu-uutisten takia, jotka ovat paljastaneet vakavia laiminlyöntejä hoivakodeissa ja vanhusten hoidossa. Loppuvatko vanhusten laiminlyönnit puuttumalla hoitajamitoituksen desimaaleihin, vai pistämällä rahaa rutkasti enemmän vanhustenhoitoon? Kenen takki on kääntynyt hoitajamitoituskysymyksessä? Johtuvatko räikeät laiminlyönnit hoivabisneksestä? Vai koskevatko vanhusten hoidon ongelmat sekä yksityistä että julkista sektoria? Vieraana ovat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ja valiokunnan jäsenet Pekka Puska (kesk.) ja Jaana Laitinen-Pesola (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ärsyttääkö politiikka sinua? Kuunneltuasi uuden #rahapodi-jakson saatat hypätä Arkadianmäen raskaan työn raatajien faniklubiin. Toista kymmentä vuotta Eduskunnassa työskennellyt Velipekka Nummikoski on mukana avaamassa politiikan kiemuroita. Jakso julkaistu 11.10.2018 Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: https://www.nordnet.fi Nordnet Blogi: https://blogi.nordnet.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: https://www.twitter.com/nordnetfi Youtube: https://www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Euroopan parlamentissa vaihtuu kevään aikana kaksi suomalaismeppiä, kun keskustan Hannu Takkula siirtyy Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen ja p .. Lisää >> http://ift.tt/2EmiDYR

Eduskunnassa puhutaan, ja siitä on puhumassa eduskunnan keskuskanslian entinen päällikkö Keijo Koivukangas. Lähetys on uusinta (4.9.2009). *** Eduskunnan kesäloma alkaa olla ohi ja uusi täysistuntokausi on alkanut. Pelkkää puhetta, sanovat politiikkaan kyllästyneet, ja ovat aivan oikeassa. Valtion johtaminen ja puhuminen liittyvät toisiinsa tiukasti. Kaksi paljon käytettyä valtion johtamisen tapaa on nimetty erilaisten puhetyylien mukaan. Parlamentarismi on meille tutuin valtiomuoto, ja sen perustana on ranskan sana parlera, puhua. Taustalla on ajatus siitä, että yhteiskunnassa vallitsevat tahtotilat sopivat yhteisistä asioista ja ristiriidoista keskenään puhumalla asiat halki. Tämän länsimaisen ja ajatusmallin mukaan pääasia on että ihmiset puhuvat. Lopullinen totuus asioista löytyy keskustelemalla, tai sitten tuo totuus muuttuu alituisesti keskustelun jatkuessa. Tärkeintä on se, että erilaisten poliittisten tahtotilojen välillä on puheyhteys. Toinen huomattava valtio-opillinen puhumiseen liittyvä suuntaus on diktatuuri, joka sisältää ajatuksen siitä, että on olemassa joku, joka sanelee, dikterar tai dictate, mitä muut tekevät. Kaikki diktaattorit eivät ole olleet hirmuhallitsijoita, vaikka kenraali Franco, Adolf Hitler ja Josif Stalin termiä värittävätkin. Historioitsijoiden mielestä mm. Antiikin Rooman yksinvaltias Cincinnatus oli hyvä diktaattori, mutta modernit itsevaltiaat vaikuttavat järkiään suuruudenhulluilta ääliöiltä, jotka olisi pitänyt ajoissa passittaa koulukuraattorin puheille. Parlamentarismiin läheisesti liittyy kansanvalta eli demokratia, jonka arvellaan syntyneen antiikin Kreikassa. Ateenan kaupunkivaltion demokratiassa äänioikeus oli vapailla miehillä, ei orjilla eikä naisilla. Nykyaikaisessa demokratiassa valinnan vapaus on niin pitkälle vietyä, että ihmiset saavat itse päättää, ovatko he kansalaisia ja käyttävät äänioikeuttaan vai ovatko he orjia eivätkä käytä äänioikeuttaan. Politiikan ja puhumisen tärkeä yhteys näkyy Suomen poliittisessa järjestelmässä mm. maan virallisessa protokollassa. Ensimmäisenä on tietenkin presidentti, jonka latinasta juontuva nimikin tarkoittaa edessä istujaa. Mutta protokollan seuraava ei olekaan pääministeri, jonka sana minister tulee myös latinasta ja tarkoittaa apulaista, vaan puhemies, mies joka puhuu ja säätelee muiden puhumista. Millaista on puhemiehen työ täysistunnossa? Millainen keskustelufoorumi eduskunnan täysistuntosali on? Millaisia puhujia kansanedustajat ovat? Eduskunnan keskuskanslian päällikkö lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukangas on avustanut maamme puhemiehiä, kysytäänpä häneltä. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura. Kuva: Jyrki Lyytikkä.