Podcast appearances and mentions of minna huotilainen

Miten lukeminen muovaa aivojamme ja ajatteluamme? Kuinka se vaikuttaa kehoomme, hermostoomme ja ominaisuuksiimme? Entä miten meihin kansana vaikuttaa, jos osa ihmisistä ei enää tartu kirjaan? Haastateltavina aivotutkija Minna Huotilainen ja sosiologi Riie Heikkilä. Toimittaja Minna Korhonen.

Vielä Yhdysvallat haluaa olla maailman poliisi? Kuinka tarpeellista on Yhdysvaltain sotilaallinen tuki Ukrainalle ja Israelille? Millaisia riskejä Yhdysvaltain joukoilla on lähi-idässä? keskustelemassa professori Tommi Koivula MPKK sekä taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Kuinka pian Unkari etenee Ruotsin Nato-ratiointiin? Haastateltavana valtio-opin yliopisto-opettaja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Yhä useampi ottaa kulutusluottoja. Haastateltavana Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä. Kuinka jaksaa sotauutisten varjossa? Resilienssistä ja rankkojen uutisten jaksamisesta ovat keskustelemassa aivotutkija Minna Huotilainen sekä johtava psykologi Frans Horneman Mieli ry:stä.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Janette Leino sekä Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Kesälomalla moni haluaa päästä irti arjen vaatimuksista ja palautua stressistä. Mutta minkälaista taukoa ihmisen aivot oikeastaan tarvitsevat ja mistä? Mikä meitä kuormittaa ja mitä voisi aivojen kannalta tarkoittaa hyvä ja onnistunut loma? Horisontti kerää aivotutkijoiden vinkit onnistuneeseen kesälomaan, kun vieraina ovat Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta ja Katri Saarikivi Turun yliopistosta. Kannattaako esimerkiksi kännykkää ottaa lainkaan mukaan laiturin nokkaan ja miksi työläppärin voisi suosiolla piilottaa sohvan alle? Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Iskikö muistisairaus tai ADHD? Missä vika, kun ei enää muista mitään eikä jaksa keskittyä viittä minuuttia? Moni epäilee ADHD:tä tai työikäisen muistisairautta, mutta ongelma voikin olla itseaiheutettu tai työstä johtuva hankittu keskittymishäiriö ADT. Ja itseiheutetusta keskittymishäiriöstä voi palautua muuttamalla elämäntapaa ja nukkumalla riittävästi. Työelämän jatkuvat keskeytykset ja häiriöt avokonttorissa tai suuressa luokassa muovaavat ihmispolon aivot tottumaan katkoihin ja pätkittäiseen työskentelyyn. Aivot sopeutuvat huonoihinkin oloihin. Lopulta ihminen alkaa itse keskeytellä tekemisiään ja vilkuilee vähän väliä viestejä tai kännyä. Pitkään jatkuva aivojen väärinkäyttö kutistaa aivojen harmaata ainetta, mikä näkyy aivokuvantamisessa. Onneksi harmaan aineen kato on korjattavissa, kunhan antaa aivoille aikaa palautua pitkäjännitteisessä puuhailussa ja unessa, toteavat aivotutkijat professori Minna Huotilainen ja psykologian tohtori Mona Moisala. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Kyberturvallisuuspuhe on usein turvattomuuspuhetta. Tulevaisuudessa digitaalinen turvallisuus on yhteiskunnan toimimisen ehto. Voiko kyberturvallisuuden kehittäminen nostaa teknologian hyödyntämisen uudelle tasolle? Viimeisessä jaksossa kuulemme myös kvanttitietokoneiden potentiaalista lisätä tietoturvaa. Entä milloin maailmassa on avaruushissejä, keinokohtuja ja kyborgien urheilukisoja? Vieraina kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta sekä VTT:n ennakointitiimin päällikkö Antti-Jussi Tahvanainen. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Yhä kiihtyvä luontokato on uhka myös ihmisen terveydelle. Mistä saamme tulevaisuudessa elintärkeitä mikrobeja? Tuuppaako robotti meidät vuonna 2102 metsälenkille, kun stressitasot ovat koholla? Miten tulevaisuuden terveydenhoidossa huomioidaan aiempaa paremmin moninaisuus ja aivojen hyvinvointi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tutkimuspäällikkö Shadia Raskin (THL) ja tutkimustiimin päällikkö Teemu Ahmaniemen (VTT) kanssa. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Millaisia muutoksia kehittyvä terveysteknologia tuo terveydenhoitoon tulevaisuudessa? Kiertääkö elimistössämme nanobotteja, jotka mittaavat terveydentilaamme? Onko sairaaloita vielä olemassa vai hoidetaanko akuutteja vaivojamme liikuteltavissa konteissa? Millaisia ratkaisuja pitää tehdä nyt, jotta laadukas terveydenhuolto on kaikkien ulottuvilla 80 vuoden kuluttua? Vieraina tutkimuspäällikkö Shadia Rask Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä tutkimustiimin päällikkö Teemu Ahmaniemi VTT:ltä. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Viljelykelpoinen maa-ala hupenee, ja globaalit ruokaketjut ovat haavoittuvia. Millaisiin toimiin pitäisi nyt ryhtyä, jotta tulevaisuuden ihmiselläkin riittää syötävää? Mistä ruoka silloin tulee? Vieläkö ruokailu ja yhdessä syöminen ovat nautinto vuonna 2102? Kokkaako kukaan enää omassa kodissaan vai nautimmeko ravintotahnoja ja mikrobiruokaa? Vieraina ruokakriisin ratkojat, biotekniikan tohtori Lauri Reuter Nordic Foodtech VC:ltä ja tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Millaista arkea tulevaisuuden ihminen elää? Jos robotit vapauttavat meidät manuaalisesta työstä ja kotiaskareista, mitä teemme ylimääräisellä ajallamme? Mistä löytyy merkityksellisyys, kun kiire vähenee, kuluttaminen nykyisessä muodossaan katoaa ja jopa talousjärjestelmä muuttuu? Vieraina erikoistutkija Pauli Komonen VTT:ltä ja tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva Sitrasta. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Onko suomalaisella mökkikansalla erityinen luontosuhde? Miten tuo suhde muuttuu vuoteen 2102 mennessä? Onko luonnolla itsessään nykyistä enemmän arvoa? Millaisiin tekoihin pitäisi nyt ryhtyä, jotta voimme nauttia luonnosta tulevaisuudessakin? Vieraina ovat meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi sekä professori ja tulevaisuudentutkija Markku Wilenius Turun yliopistosta. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Millaisia haasteita muuttuva ilmasto tuo ihmiselle ja ympäristölle? Osaammeko tulevaisuudessa antaa myös luonnolle, emmekä vain ottaa omaksi hyödyksemme? Mitä pitäisi tehdä, jotta meillä on 80 vuoden päästä puhdasta luontoa? Onko jätteettömän ja vähäpäästöisen maailman tavoittelu realistista? Vieraina ovat meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi sekä professori ja tulevaisuudentutkija Markku Wilenius Turun yliopistosta. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Tietotyössä eli asiantuntijatyössä aivoilta vaaditaan paljon, sillä työ on jatkuvaa tiedonkäsittelyä. Miten työn kognitiivista ergonomiaa voidaan kohentaa? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen teksti Ihmisaivoille sopivampaa tiedonkäsittelyä on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769 Tekstin lukija on Ville Saarenketo.

Digitalisaatio toi mukanaan lukuisia ohjelmistoja ja järjestelmiä, jotka vievät aikaamme ja vaativat huomiotamme. ”Huomaan aivojen ylikuormittumisen siitä, että väsyn ihan fyysisesti. Unohtelen asioita ja keskittymiskykyni hajautuu”, kertoo Ivertti kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Työterveyslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan keskeytyksiä, häiriöitä ja multitaskaamista on yli 80 prosentilla vastaajista. Meidän tulisi olla vaativampia ja uskaltaa valittaa järjestelmistä, ja niistä tavoista millä tavoin, meitä kehotetaan niitä käyttämään, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen. Lukijat: Susanna Vainiola ja Miika Lauriala. Tuottaja: Pertti Ylikojola.

Korona-aika rasittaa aivoja ja mieltä, mutta suomalaiset ottavat osin yllättävänkin rennosti. Studiossa aivotutkija Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto ja vanhempi tutkija, psykologi Satu Pakarinen, TTL. Ulkomaanlehtikatsaus, toimittaja Pasi Myöhänen, Lontoo. Hallituksen koronavuosi ajatuspajojen näkökulmasta. Keskustelemassa johtaja Karina Jutila, e2 Tutkimus ja tutkija Mikko Majander, Ajatuspaja Magma. Wuhan, Kiina - mistä koronapandemia alkoi, miten se nitistettiin ja mitä nyt? Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Kolumni. Kati Kelola: Ensi vuonna haluan vuoden sanoiksi ”ohi” ja ”on”. Uusinta. Korona-aika rasittaa aivoja ja mieltä mutta suomalaiset ottavat osin yllättävänkin rennosti. Studiossa aivotutkija Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto ja vanhempi tutkija, psykologi Satu Pakarinen, TTL. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Mira Stenström ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Töissä huomenna on Kauppalehden uusi podcast, joka pureutuu isossa muutoksessa olevaan työelämään. Ensimmäisessä jaksossa aivotutkija, professori Minna Huotilainen kertoo, miten työntekijä voi pitää huolta tärkeimmästä työkalustaan, aivoista. Toimittaja: Hanna Eskola Äänitys ja editointi: Joonas Tuominen

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Work goes happy – toimitusjohtaja, yrittäjä Jyri Kansikkaan kanssa johtamisesta. Perjantaina 2.10.2020 vietetään valtakunnallista unelmien työpäivää, jonka päätapahtumana Work goes happy yhteistyökumppaneineen järjestää maksuttoman, koko päivän kestävän livestriimmatun tilaisuuden, jossa mukana myös YZ-hankkeen projektipäällikkö Hilkka Heikkilä, aivotutkija Minna Huotilainen, organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa ja moni muu. Hyvän työntekemisen fiiliksen voi aistia nopeastikin mennessään yritykseen. Tärkeää siinä on myös se, mukava, vapaa ilmapiiri johtaa usein myös menestyksekseen taloudellisesta näkökulmasta. Ilmapiiri on liima, jonka avulla pystytään ottamaan vastoinkäymisetkin vastaan helpommin. Hyvään työilmapiiriin vaikuttaa toki moni asia, mutta kaiken päällä on kuitenkin hyvä johtaminen. Olkoonkin niin, että joskus myös huono johtaminen voi tiivistää työntekijöitä, jolloin voi syntyä hyvä ilmapiiri työntekijöiden kesken. Miksi -kysymys on ylivoimaisesti tärkein kysymys työelämässä. Kukaan ei ole ajatusten lukija, joten vuorovaikutus on äärimmäisen tärkeää – varmaankin tärkein hyvän työelämän väline. Nuoret ovat loistavia kyseenalaistajia ja hakevatkin usein selitystä. Nuorten aikaansaamaa muutos on ottanut mukaan kaikki sukupolvet. Ilman rakentavaa kyseenalaistamista kehitystä junnaa paikallaan. Siksi myös kritiikki on äärimmäisen tärkeä muutoksen ajuri. Jos tuntuu, että johtamisessa on ongelmia, on tärkeää vain uskaltaa lähestyä johtajaa reilusti ja rakentavasti. Muistaen, että me kaikki olemme ihmisiä, joilla on hyviä ja huonoja päiviä. Kannattaa siis aistia myös mikä olisi hyvä hetki vaikeamman asian esiin nostamiseen. Ideaalitilannetta ei vain ole, joten siksi täytyy vain uskaltaa. Moni johtaja kärsii suorastaan kosmisesta yksinäisyydestä. Heille on jäänyt ajan kuluessa päälle suojakilpi, johon he itse ovat todella kyllästyneitä. Ja sitten jos työyhteisössä kukaan ei uskalla nostaa kissaa pöydälle, niin tilanne vain mutkistuu. Siksi kannattaakin haastaa johtajia ja esimiehiä, sillä lopputulos voi yllättääkin ja se voi tuoda luottamuksen ilmapiiriä. On olemassa hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tosissaan työhyvinvointi voidaan yrityksessä ottaa. Elävä esimerkki suomalaisesta IT-alan yrityksestä, missä työhyvinvointikysely lähetetään työntekijän luvalla myös työntekijän perheelle, ystäville. Kyselyssä on lisäksi kysymyksiä monesta näkökulmasta ja kyselyssä kysytään myös sitä, että onko ko. henkilö liian innostunut työstään. Tämä on tärkeä näkökulma, koska työlle omistautuvat henkilöt ovat vaarassa uupua. Tasapaino kaikessa on avain kaikkeen hyvään. Joskus myös innostumista pitää tavallaan hillitä, jotta ei muutaman vuoden kuluttua ole loppupalanut. Digitaaliset välineet ovat mahtava keino ja tärkeä osa tämän päivän työelämää. Kuitenkin spontaanit kohtaamiset ovat luovuuden siitepölyä. Nyt kun puuttuvat täysin ennalta sovitut kohtaamiset, meiltä puuttuu paljon sellaista vapaata vuorovaikututusta, josta yleensä syntyy jotain täysin uutta. Joillekin toimialoille tai työtehtäville kahvitauot ja muut vapaat hetket voivat olla todella tärkeä vastapainoa esimerkiksi sosiaalisesti hyvin kuormittavassa työssä. Lähiesimiesten on tärkeä miettiä viestintää talon sisällä. Johtajien on tärkeä sanoittaa kokonaisuutta ja sitä miksi tietyt asiat ovat tärkeitä ja toiset vähemmän. Usein kuuluu työntekijän sanoneen jostain tietystä asiasta usein, mutta siihen ei ole koskaan reagoitu. Syynä tähän reagoimattomuuden voi johtajalla olla se, että kokonaisuuden kannalta sitä ei voida ottaa huomioon. Mutta tämä tulisi sanoa. Vuorovaikutuksessa on tärkeää pienetkin asiat. Sanomatta jättäminen voi syödä työntekijää. Vuorovaikutus ei ole pelkästään sitä mitä sanoo, vaan myös sitä mitä jättää sanomatta. Johtaminen on vuorovaikutusta, vuorovaikutus on johtamista. Teksti: Mirva Leppälä

Vieraanani oli professori ja aivotutkija Minna Huotilainen ja teemana oli tuore kirja Uuden ajan muistikirja, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Leeni Peltosen kanssa. Keskustelimme siitä millaisia hyvän elämän elementtejä voisi ottaa mukaan (työ)elämään, jotta 2020-luvusta tulisi terveempiä ja vähemmän sähläävä kuin edellisestä vuosikymmenestä. Kiitos Minna vierailusta! Uuden ajan muistikirja: https://otava.fi/kirjat/uuden-ajan-muistikirja/

Millä tavalla muistiaan voi auttaa digiajan tietotulvassa? Miten asioita voi tietoisesti painaa mieleen? Entä miten muistiaan voi tehostaa? Monet työikäiset kokevat kuormittumista ja stressiä. Sairauslomista iso osa johtuu mielenterveyssyistä. Millainen määrä haasteita on muistille hyväksi ja milloin mennään ylikuormittumisen puolelle? Entä sitten kun unohduksia alkaa tulla enemmän? Milloin kannattaa alkaa epäillä muistisairautta? Suomessa on noin 7000 työikäistä muistisairasta mutta muistisairaus koettelee ruuhkavuosissa eläviä myös omien vanhempien sairastumisen myötä. Miten muistisairas läheinen pitäisi kohdata? Vieraina ovat aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen sekä tietokirjailija ja toimittaja Leeni Peltonen, joilta on juuri ilmestynyt Uuden ajan muistikirja. Muistisairauksista kertoo Anita Pohjanvuori, joka työskentelee Muistiliiton työikäisten muistisairaiden hoito- ja palvelujärjestelmien asiantuntijana.

Tahmaavatko aivosi? Karkaako käsi älypuhelimelle, kun pitäisi lukea kirjaa? Keskittymiskyvyn heikkeneminen ja aivojen ylikuormittuminen ovat nykyajan vitsauksia, mutta tilanne ei ole peruuttamaton. Tapahtumassa Helsingin yliopiston aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala sekä Työterveyslaitoksen johtava tutkija Virpi Kalakoski kertovat, miten aivomme selviävät älylaitteiden, avotoimistojen ja multitaskaamisen aikakaudella. Keskustelua vetää Ville Blåfield. Videotallenteen tapahtumasta voit katsoa täältä: https://youtu.be/eA0hTAUIiYM Keskustelu on nauhoitettu Tiedekulmassa 28.11.2019 ja se on osa Smart as HEL -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/smart-as-hel

Mitä aivotutkija ajattelee "fake it untill you make it" - ajatuksesta eli voiko aivoja huijata onnellisemmiksi? Millä tavalla eri sukupuolet näkyvät aivoissa? Miten terapia muokkaa aivoja ja onko terapiasuuntauksella väliä? Muun muassa näihin kuulijoiden lähettämiin kysymyksiin Kysy mitä vaan -ohjelmassa vastaa aivotutkija Minna Huotilainen, joka antaa myös top 3- vinkit aivojen hyvinvointiin. Toimittaja on Mira Selander. Lähetä oma kysymyksesi tuleville vieraille https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/19/kysy-mita-vaan-esita-oma-kysymyksesi-ja-ehdota-vieraita

Aivomme ovat arjessa kovassa käytössä, kun elämme multitaskauksen kulta-aikaa. Älypuhelimen näytölle ilmestyy jatkuvalla syötöllä ilmoituksia ja se värisee vähän väliä vierellämme. Ei ihme, että ihmiskunnalla on keskittymisvaikeuksia. Elämmekö jatkuvassa ylivireystilassa? Tässä jaksossa opimme ymmärtämään aivojamme ja miten niistä pidetään huolta, jotta onnistumme suoriutumaan ja palautumaan hektisestä arjesta. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Mitä aivoissa tapahtuu kestävyyssuorituksen aikana? Tekeekö dopamiini- ja endorfiinikylvyt urheilijoista oppimisen mestareita? Tässä jaksossa Polkuporinat pääsi keskustelemaan näistä ja monista muista aivoihin liittyvistä aiheista aivotutkija Minna Huotilaisen kanssa.

Addiktiivisuus, lapsiin kohdistuva rikollisuus, räikeä informaatiovaikuttaminen ja eri alustojen skandaalit ovat syöneet somen hohtoa. Hommaa on vaikea enää lopettaa, mutta mitä jos kiillottaisimme somesta jotain kauniimpaa? Sometohtori ja Someturvan perustaja Suvi Uski ja kasvatustieteen professori Minna Huotilainen kutsuttiin studiolle pohtimaan käytön tulevaisuutta.

Mitä aivoissa tapahtuu kestävyyssuorituksen aikana? Tekeekö dopamiini- ja endorfiinikylvyt urheilijoista oppimisen mestareita? Tässä jaksossa Polkuporinat pääsi keskustelemaan näistä ja muista aivoihin liittyvistä aiheista aivotutkija Minna Huotilaisen kanssa. Räjäytä mielesi Minnan tarinalla (20.3.2019 Helsinki).

Seitsemännessä jaksossa sukellamme keskittymisen saloihin. Mitä ihmisen aivoissa tapahtuu, kun keskittymiskyky alenee? Syytämme usein työskentely-ympäristöämme erilaisista häiriötekijöistä, vaikka olemme itse keskittymiskykymme pahimpia vihollisia. Miksi keskeytämme itse itseämme? Entä millaista keskittymiskykyä tulevaisuuden työt vaativat, ja miten koulumaailman pitäisi reagoida muutokseen? Näitä kysymyksiä pohdimme upouudessa studiossamme yhdessä Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilaisen kanssa.

“YT-neuvottelut painavat päälle eikä ole tietoa tulevasta, jatkuuko työ vai ei. Kaikki asiat alkavat tuntua siltä v-alkuiselta sanalta. Töiden tekeminen avokonttorissa on vaikeaa, aina on joku tulossa tai menossa”, kertoo avokonttorissa työskentelevä Tiina. Fyysinen työergonomia on sadan vuoden aikana hiottu huippuunsa, mutta aivoergonomian kanssa otetaan vasta ihan pieniä askeleita. Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan aivotyötä ei voi myöskään mitata fyysisen työn mittareilla. Minna Huotilainen puhuu fiksummasta tavasta tehdä työtä. Kyse on joskus pienistäkin keksinnöistä, joita työntekijä voi omassa arjessaan tehdä. Havaintoja ihmisestä -sarja selvittää ihmisyyden mysteerejä. Sarjassa pureudutaan ihmisen käytökseen vaikuttaviin ilmiöihin sekä kokemusten että tutkimustiedon avulla. Kaikki jaksoissa kuultavat kokemukset ovat aitoja. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Mira Stenström, Miika Lauriala, Riikka Rahi ja Heikki Puskala. Kuvat: Tuuli Laukkanen

Töissä on kiire, kotona on kiire, autossa on kiire, punttisalilla on vähän kiire ja pulkkamäestäkin on kiire kotiin syömään. Kiireestä on tullut mantra, jota hokevat jo perheen pienimmätkin leikeissään. Tänään huoltamolla kysytään, mistä tässä kaikessa kiireessä on kysymys. Mistä kiire tulee ja mitä se tekee aivoille? Omat näkökulmasta kertovat entinen jalkapalloilija ja nykyinen bisnescoach ja henkinen valmentaja Christina Forsell, yrittäjä ja työyhteisövalmentaja Henri Karjula, aivotutkija Minna Huotilainen ja bloggaava monitoiminainen Katja Lahti.

Tällä viikolla puhumme (tulevaisuuden) oppimisesta, elinikäisestä oppimisesta, opetuksesta ja koulutuksesta. Vieraana Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori ja aivotutkija Minna Huotilainen. Mukana vakio-osioista Viikon video. Lisäksi mukana muutama innostava yrittäjä-erimerkki koulutuksen maailmasta! Studiossa Klaus Elfving, Tuuti Piippo & Kira Elfving

Aivot on eloisa kimpale, joka muovautuu käytön mukaan. Hermoyhteydet ja toiminnat vahvistuvat käytöstä ja näivettyvät käytön puutteessa. Päätä pitää siis käyttää, jos haluaa pitää sen toimintakunnossa. Toisaalta ihmisaivot heittäytyvät luovaan tilaan silloin, kun ihmisellä on tylsää ja ajatukset alkavat huidella omissa maailmoissaan. Tehtävästä toiseen hyppiminen on resurssien tuhlausta. Hyppiminen aiheuttaa tehtävänvaihtokustannuksia, jotka hidastavat työtä ja lisäävät virheitä, toteaa aivotutkija Minna Huotilainen. Toistuvat katkot pirstovat ihmisen työrauhaa ja elämää. Pirstotusta silppuelämästä voi seurata se, että ihminen ei enää pystykään keskittymään. Aivoille sopii monenlainen käsillä puuhastelu, mehän kuulumme kädellisiin. Eikä pidä unohtaa, että iso osa aivoista on varattu käsittelemään käsiä. Isoa varausta ei ole tehty turhan takia. Käsityöt ja puuhastelu tekevät hyvää myös nykyihmisen aivoille, vakuuttavat MInna Huotilainen ja Leena Mattila. Kuva: Shutterstock

Miten musiikki vaikuttaa meihin? Entä vaikuttaako livemusiikki erilailla kuin äänitetty? Näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan tämän viikon Nollahypoteesissa, jossa Annilla on vieraana aivotutkija Minna Huotilainen. Jaksossa keskustellaan myös musiikin roolista tunteiden ilmaisijana sekä siitä, minkälaista potentiaalia musiikilla on hoitomuotona. Musiikin vaikutukset hoitomuotona Musiikin historiasta ja vaikutuksista Unen aikana kuunneltu musiikki parantaa muistia

Lääketieteellisen kuvantamisen professori Lauri Parkkonen, neurofarmakologian dosentti Tomi Rantamäki ja kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen keskustelevat toimittaja Kaarle Hurtigin johdolla aivoista ja aivotutkimuksesta. Keskustelussa käsitellään aihepiiriä asiantuntijavieraiden erilaisista näkökulmista. Podcastissa sivutaan muun muassa aivojen toiminnan selvittämistä eri menetelmin, tietoisuutta, unta, aivojen lääkehoitoa, placebo-vaikutusta ja uusia tutkimussuuntauksia. Vastaava tuottaja: Samuel Kohtala Tuottajat: Anttoni Palm, Kaarle Hurtig Äänitetty Artlab Studiossa

Kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen ja toimittaja Kaarle Hurtig keskustelevat musiikista, työkulttuurista ja aivojen kuormittumisesta. Keskustelu polveilee myös tutkimuksen kansantajuistamisessa ja kognitiotutkimuksen käytännön sovellutuksissa. Podcast on osa kansainvälistä aivoviikkoa, jonka tavoitteena on tehdä käytännön aivotutkimusta tutuksi suurelle yleisölle. Tuotannon ovat mahdollistaneet Dana-säätiö, Federation of European Neuroscience Societies ja Artlab Productions. Vastaava tuottaja: Samuel Kohtala Tuottajat: Anttoni Palm, Kaarle Hurtig Äänitetty Artlab Studiossa