Podcasts about tutkijoiden

Presidentti Donald Trump on lähtenyt miljardööri Elon Muskin kanssa karsimaan kovalla kädellä Yhdysvaltain julkishallintoa. Tuhansia liittovaltion työntekijöitä on irtisanottu. Arvostelijoiden mukaan Trump koettelee toiminnallaan presidentin vallan rajoja. Epävarmuus tulevasta on mullistanut tuhansien liittovaltion työntekijöiden elämän. Ohjelmassa kuullaan erään Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston, USAIDin työntekijän kokemuksia irtisanomispelon keskellä. Lisäksi kysytään oikeusoppineen ja demokratiatutkijan arviot siitä, onko Yhdysvallat matkalla kohti perustuslaillista kriisiä. Tutkijoiden mukaan Trumpin toiminnassa huolettaa erityisesti kongressin yli käveleminen. Yhdysvaltain perustuslain mukaan ”rahapussivalta” eli päätösvalta, mihin liittovaltio rahojaan käyttää, kuuluu kongressille. Asiantuntijoita huolestuttaa myös vaaleilla valitsemattoman, miljardööri Elon Muskin pääsy Yhdysvaltain vallan ytimeen. Musk joukkoineen on päässyt käsiksi yhdysvaltalaisten arkaluontoisiin tietoihin, kuten henkilötunnuksiin ja sosiaalimaksuihin. Yhdysvaltain historiassa vallan rajojen koettelua on kuitenkin tapahtunut aiemminkin. Yhdysvaltain tutkimuksen professori kertoo ohjelmassa, miten esimerkiksi Thomas Jefferson käveli kongressin yli 1800-luvulla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ekokriittistä elokuvatutkimusta johtava Kimmo Laine kaipaa ympäristönäkökulmaa myös jalkapallotutkimukseen Mediatutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Kimmo Laine Turun yliopistosta sanoo, että jalkapallo on kiinnostava akateemisen tutkimuksen kohde, koska se on paitsi urheilulaji myös sosiaalinen, taloudellinen ja esteettinen ilmiö. Jalkapallo on yksi harvoista median välityksellä ja mediassa tapahtuvista täysin globaaleista ilmiöistä, ja Laineen mielestä sitä pitäisi nykyistä enemmän tutkia myös ympäristönäkökulmasta. Mediatutkija Kimmo Laine muistuttaa, että jalkapallo kiinnittyy lähes kaikkiin elämänalueisiin. Siihen tiivistyy paljon yleistä ihmisten välisistä suhteista ryhmien muodostumisesta vastakkainasetteluun. Vaikka suuret ottelutapahtumat ovat valtavia mediatapauksia, tutkija muistuttaa jalkapallon olevan muutakin kuin MM- ja EM-kilpailut, Valioliiga tai Bundesliiga. Ruohonjuuritason sosiaalisessa ja globaalissa merkityksessä jalkapallo ei ole median määrittämää, vaan sen parissa keräännytään yhteen. Laine seuraa otteluita televisiosta lajin innokkaana fanina mutta väistämättä myös mediatutkijana. Samalla kaksoistietoisuuden tasolla hän sanoo elokuvatutkijana katsovansa elokuvia. Parhaillaan Kimmo Laine johtaa Turun yliopistossa laajaa suomalaisten elokuvien ympäristövaikutuksia koskevaa tutkimusta, jolla on Koneen Säätiön yli 500 000 euron rahoitus. Tutkimusjakson aikana, 1900-luvun alusta nykypäivään, Suomessa tuotettiin yli 1500 elokuvaa. Tutkijoiden ekokriittinen näkökulma kohdistuu siihen, miten pukuja ja lavasteita on kierrätetty, miten kuvausten vaatima sähkö on tuotettu tai miten paljon matkustettiin eri puolilla maata taltioimaan vaikkapa koskikuvauksia Kuusamossa. Hiilijalanjäljen arvioinnin ohella Laineen mielestä on syytä muistaa elokuvien symbolinen vaikutus. Suomalainen elokuva on luonut kuvaa luonnon kauneudesta, mikä on osaltaan vaikuttanut suomalaisten luonto- ja metsäsuhteeseen. Podcastin pikatehtävässä haastateltava joutuu valitsemaan, kumpi on parempi, jalkapallon kiistelty videoavusteinen VAR-tuomarointi vai inhimillinen tuomaritulkinta. Kirjavinkkinä Laine suosittelee Ágota Kristófin teosta Iso vihko. Sykähdyttävä kaunokirjallinen teos pani tutkijan ajattelemaan havaitsemisen ja ymmärtämisen tapoja uusiksi. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/humanisti-vastaa

Venäjän presidentti Vladimir Putin on toistuvasti väläyttänyt ydinaseuhkaa Ukrainan sodan aikana. Viimeksi Putin varoitti ydinasekonfliktista, jos länsi lähettää joukkoja Ukrainaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, miten Putinin jatkuvaan ydinuhitteluun tulisi suhtautua ja missä jamassa on Naton ydinasepelote. Lisäksi suomalaistutkijat avaavat millaisia roolimahdollisuuksia Suomelle Naton ydinasepelotepolitiikassa olisi tarjolla. Tutkijoiden laatiman tutkimusraportin mukaan ydinaseiden säilyttämistä Suomelta ei edellytetä, Naton ydinpelotepolitiikkaan voi osallistua myös monin muin tavoin. Ohjelmassa haastateltava yhdysvaltalaisprofessori suhtautuu ydinasepelotteeseen epäillen ja katsoo sen Ukrainan sodan tapauksessa hyödyttäneen eniten Putinia, koska ydinase-eskalaation pelossa länsi on jarrutellut raskaamman aseistuksen lähettämistä Ukrainaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Historiantutkija Ville Kivimäki pohtii vaikenemista artikkelissaan “Sodanjälkeisiä hiljaisuuksia - Kokemusten, tunteiden ja trauman historiaa”. Kivimäki lähtee liikkeelle kirjailija Olavi Paavolaisen motosta “kaikesta jää jälki”. Tutkijoiden haaste on saada esiin se, mikä ei vielä ole muotoutunut sanoiksi. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana Joni Timonen.

Tuplaviikonloppu ja hittiputki käynnissä! Tutkijoiden mukaan tinderin bioon tulisi kirjoittaa paheensa. Mitä Jassu ja Niko kirjottaisi bioonsa? Kumpi raaputtaa arpoja ja kumpi haluaa miestä päiväunien muodossa? Ja mitä lopulta jää käteen. Kuka kehtaa myöntää raapivansa persettä ja pillua omassa biossaan? @nikotellen instagramista ja huomenna lauantaina Podmen puolella lisää Nikottelua!

Eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2023 järjestetty nuorten politiikan tutkijoiden paneeli pohti tulevan hallituksen suurimpia haasteita. Ihmetystä herätti myös ulko-ja turvallisuuspolitiikan aiheiden ja ulkopoliittisten visioiden vähäinen käsittely kevään vaalikeskusteluissa. Podcast on tallenne Tampereen yliopistolla 19.4.2023 järjestetystä paneelikeskustelusta, joka järjestettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston Demokratiatutkimusverkoston, Valtiotieteellisen yhdistyksen ja Poltiikasta-verkkolehden kanssa. Paneelin puheenjohtajana toimi Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen ja panelisteina väitöskirjatutkijat Ville Tynkkynen ja Mikko Räkköläinen sekä tutkijatohtorit Aino Tiihonen ja Josefina Sipinen. Podcastin tekninen tuottaja: Timo Uotinen

Yingying Zhang oli 26-vuotias tutkija ja jatko-opiskelija, joka muutti Kiinasta Yhdysvaltoihin vuoden 2017 keväällä. Jonkin aikaa yliopiston kampuksen asuntolassa asuttuaan hän päätti etsiä uuden asunnon, joka vastaisi hänen tarpeitaan paremmin. Hän oli matkalla allekirjoittamaan vuokrasopimusta, kun hän katosi kampuksen alueella – kesken bussimatkan, keskellä tavallista perjantaipäivää. Tutkijoiden onnistui seurata Yingyingin matkaa valvontakameratallenteiden avulla, ja se johdatti heidät pian epäilyttävän henkilöauton jäljille. Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) LÄHDELUETTELO: https://docs.google.com/document/d/11f4FsQ2Nt-t5OjQg1VT3_8q_6Qu77uBs/edit?usp=share_link&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Toimittajien ja tutkijoiden suhde on aina ollut vähän jännitteinen. Tutkijoiden mielestä toimittajat vetävät usein mutkia suoriksi ja yksinkertaistavat asioita. Tieteellä ja journalismilla on kuitenkin myös paljon yhteistä. Kärjistykset, uskaliaat johtopäätökset ja valikoivat rajaukset ovat ongelmana molemmilla puolilla aitaa. Puhumattakaan kilpailusta sekä paineesta julkaista koko ajan kiihtyvällä tahdilla uusia ja jännittäviä tietoja. Mitkä tiedeaiheet ovat erityisen riskialttiita journalismissa? Miksi terveysjutuissa liioitellaan tutkimustuloksia? Entä miten toimittaja voi harjoittaa lähdekritiikkiä silloin kun hän ei tunne alaa, josta kirjoittaa?  Podcastin kolmannessa jaksossa Anu Silfverbergin vieraina ovat tiedetoimittaja ja tietokirjailija Mikko Pelttari sekä kirjailija Tiina Raevaara.

Tiedon sanotaan olevan valtaa, mutta toisaalta sen väitetään myös lisäävän tuskaa.

Täällä ollaan jo moukarit (aka mikrofonit) valmiina! Nimittäin, tämän päivän jaksossa pohditaan tanssiin ja tanssijoihin liittyviä stereotypioita. Rakkaan Wikipediamme mukaan stereotyyppi on ”yleistys jostain ilmiöiden, olentojen tai asioiden ryhmästä”, eli karkeasti sanottuna se on kaavoittuma tai kangistuma. Tutkijoiden mukaan yleistäminen on meille ihmisille luontaista ja joskus jopa välttämätöntä, mutta muistetaanhan olla avoimin mielin ja sydämin? Hammers ready, set, go! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Millaista on toimia tutkijana susikysymyksessä? Minkälaisia valmiuksia akateeminen koulutus antaa tiedeviestintään? Jatkoimme tohtori Pohja-Mykrän kanssa keskustelua näistä aiheista sekä tutkimuksen ja oikean tiedon levittämisen haasteista. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/metsasta/message

Onko nykyvanhemmuus monimutkaista, uuvuttavaa ja intensiivistä? Tutkijoiden mielestä kyllä, ainakin vanhemmuudesta käydyn julkisen keskustelun perusteella. Aikaa vievää, asiantuntijoihin tukeutuvaa ja lapsilähtöistä kasvatusta nimitetäänkin intensiiviseksi vanhemmuudeksi. Tässä jaksossa saamme vieraaksi Kelan erikoistutkijan Ella Sihvosen, joka vastaa kysymyksiimme intensiiviseen vanhemmuuteen liittyen. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Miten se eroaa aiempien sukupolvien vanhemmuudesta? Onko se sukupuolittunut ilmiö? Ja miten vanhemmuuden intensiteettiä voisi madaltaa? Tervetuloa lämpimään seuraamme viihtymään mielenkiintoisen aiheen parissa. Löydät jakson Podplaysta, Spotifysta ja Apple podcastista. Lisälukemista: Sihvonen, E. Intensiivisyyden vaatimus tekee vanhemmuudesta hektisen projektin. 2016. Saatavilla: https://www.perheyhteiskunta.fi/tag/intensiivinen-vanhemmuus/

Medialiitto teki Euroopan komissiolle kantelun Ylestä: Ylen pitäisi vähentää kirjoitusten julkaisua verkkosivuillaan. Uusi Yle-laki voi astua voimaan jo ensi vuoden alussa. Miten Ylen yleisö kokisi muutoksen? Miksi Yle ei saisi palvella yleisöään tekstiuutisilla? Millainen mediakentän myllerrys tapauksen takana on? Mistä oikein on kyse? Medialiiton kannasta kertoo lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen. Tutkijoiden näkökulmasta Yle-lakia arvioi viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen Helsingin yliopistosta. Liikenne- ja viestintäministeriöstä hankkeen etenemisestä kertoo viestintäneuvos Kreetta Simola. Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Helsingin keskustakirjasto Oodissa ajankohtaisista kultuuriaiheista keskustelemassa ovat yrittäjä Anna Moilanen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Maaseudun Tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Kisastudion aiheina ovat höttöinen konsulttikieli, 2020-luvun trendit kulttuurissa ja kiistely tutkijoiden poliittisuudesta sekä julkisuuteen tauon jälkeen astuneen Timo Soinin mediapeli. Jakke Holvas juontaa.

1900-luvun alkuvuosikymmeninä tuhannet suomalaiset muuttivat Neuvosto-Karjalaan. Suomalaisia punaisia pakeni rajan taa sisällissodan jälkeen. Myöhemmin Karjalaan matkasi vapaaehtoisia sosialismin rakentajia sekä Amerikasta että Suomesta. Myös Lapuan liike muilutuksineen työnsi suomalaisia Neuvostoliittoon. Aloitteleva neuvostovalta tarvitsi loputtoman paljon uutta työvoimaa, sillä Venäjä oli maailmansodan, vallankumouksen ja sisällissodan jäljiltä rappiotilassa. Niinpä amerikansuomalaisia suorastaan houkuteltiin muuttamaan Karjalaan ihan kampanjoiden avulla. Amerikansuomalaiset saivatkin Karjalassa paljon aikaan. He toivat mukaan koneita, laadukkaita työkaluja ja moderneja työtapoja. Heidän ansiostaan metsätyön ja maatalouden tuottavuus nousivat selvästi. Amerikansuomalaiset kunnostautuivat myös rakentajina ja teollisuuden kehittäjinä. Suomalaiset pääsivät merkittäviin asemiin myös v. 1923 perustetun Karjalan autonomisen neuvostotasavallan johdossa. Suomalaisten ponnistelu sosialismin hyväksi sai kuitenkin traagisen lopun. Stalinin vainoissa tuhansia Karjalan suomalaisia pidätettiin ja teloitettiin. Tekaistujen syytteiden aiheena oli usein vakoilu tai sabotaasi. Tutkijoiden arvioiden mukaan nelisen tuhatta suomalaista teloitettiin 1930-luvun aikana Karjalassa. Tietokirjailija Ossi Kamppinen on tutkinut suomalaisten vaihteita Neuvosto-Karjalassa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Tutkijoiden mukaan pelkkä kahvin ajattelu saa kehon heräämään. Aki testasi, toimiiko sama myös alkoholin kanssa. Lähetyksessä kuultiin myös MM-kisoista kieltäytyneet NHL- ja KHL-pelaajat jääkiekkoasiantuntija Kuukan kuuluttamana.

“Olen pitkäaikaistyötön ja saanut huomata mikä asenne ihmisillä usein on pitkäaikaistyöttömiin. Meidät katsotaan patalaiskoiksi, ihmisiksi jotka vaan nukkuvat pitkään ja joilla ei ole elämänhallintaa!”, kertoo nimimerkki Justiina kokemuksistaan. Väitöskirjatutkija Juuso Koponen tutkii huono-osaisuutta, köyhyyttä ja leipäjonoja. Hänen mukaansa työttömyyttä ei voida koskaan kokonaan poistaa. “Kun taloustieteilijät puhuvat täystyöllisyydestä, silloinkin on työttömiä. Se kuuluu tähän kapitalistiseen järjestelmään, että työttömiä on”, sanoo Koponen. Nimimerkki Aktiivityötön joutui työttömäksi vuosittaisten yt-neuvottelujen tuloksena yli 30 vuoden palveluksen jälkeen. “Tyrmistyin, vihastuin, masennuin, tunsin itseni petetyksi, ihminen on vain arvoton resurssi suuressa koneistossa. Saman kohtalon jakoivat monet ikätoverini”, kertoo Aktiivityötön. Aktiivityötön on huomannut kuinka työttömistä puhutaan negatiiviseen sävyyn. “Huomaan seuraavani negatiivisia kannanottoja ja mielipiteitä työttömistä, joille on kohdistettava erilaisia ulkopuolisia aktivointitoimenpiteitä ikään kuin työtön olisi joku passiivinen olio, joka on omasta tahdostaan työtön ja ennen kaikkea haluton vastaanottamaan työtä”, kirjoittaa nimimerkki Aktiivityötön viestissään. Tutkijoiden mukaan empatiakuilu voi estää meitä asettumasta erilaisessa elämäntilanteessa olevan ihmisen asemaan. “Hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat eivät oikein osaa asettua pitkäaikaistyöttömän saappaisiin. Tämän takia esimerkiksi työttömyys, asunnottomuus ja muut yksilön kohtaamat vaikeudet on helpompi sysätä yksilön omaksi syyksi, kun nähdä niitä yhteiskunnallisia mekanismeja, jotka tuottavat huono-osaisuutta”, kertoo väitöskirjatutkija Juuso Koponen. Miten työttömyys vaikuttaa ihmiseen? Mikä on yksilön ja yhteiskunnan vastuu työttömyydessä? Miten työttömyydestä voi selviytyä? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Tatu Tamminen Kuvat: Tuuli Laukkanen

Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen, ihmisten eriarvoisuus ja liikakansoitus vaikuttavat globaalisti koko maailmaan. Näihin ongelmiin pyritään vaikuttamaan kestävän kehityksen periaatteita noudattamalla. Tutkijoiden mukaan vastaaminen laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin edellyttää kulttuurista muutosta. Aiheesta keskustelevat yliopistonlehtori Katriina Siivonen sekä erikoistutkija Sari Puustinen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Tutkijoiden yön tiedebussissa matkustajille tarjottiin rautaisannos tiedettä. Hyppää mukaan kuulemaan ympäristön kemikaaleista. Lisäksi Aspektissa kuullaan äidin ja vastasyntyneen stressin mittaamisesta hiusnäytteistä ja päivettyneen ihon vaarallisuudesta.

Tutkijoiden yön tiedebussissa matkustajille tarjottiin rautaisannos tiedettä. Hyppää mukaan kuulemaan uniterveydestä. Lisäksi Aspektissa kuullaan mikromuovien kulkeutumisesta ympäristöön ja kuljettajan terveydestä liikenteessä.

Tutkijoiden mukaan maailmaa uhkaa vakava puute puhtaasta juomavedestä jo lähivuosikymmenten aikana, mikäli vesivaroja ei aleta suojella paremmin. Suomessa puhdasta vettä riittäisi jopa ulkomaille vietäväksi. Mutta onko Suomen vesistöjen ja pohjavesivarojen tulevaisuus turvattu? Missä tilassa vesivaramme ovat? Kuinka arvokas kansallisaarre puhdas vesi on? Roman Schatzin vieraina ovat Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila ja Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen.

Häilyvä elämäntapa voi olla merkki aikuisen ADHD:sta. Tutkijoiden yö: Kuinka suuri ongelma yksinäisyys on? Hyvinvointiliiketoiminta on pop! Musiikki on varhaiskasvatuksen punainen lanka.

Emme ole tahallamme tämmöisiä. Meillä on tietyt geenit, jotka jylläävät konehuoneessa. Uusi tutkimustieto on tehty armahtamaan monen vaikeaksi havaitun veijarin. Kiitos siitä. Tässä iässä sitä tajuaa, että ainoat geenit jotka on varmuudella saanut, on karsinogeenit. Kaikki ne varhaislapsuuden mustanpuhuvat sopivasti hiiltyneet grillimakkarat ovat olleet hyvää polttoainetta matkalla kohti vehmaampia korpisuoria. Jo kohta unohdin opiskelijakämpässäni ranskalaiset uuniin. Olen puhaltanut yhteen hiileen, jos toiseenkin, ja pohtinut onkohan tämä peruna vai makkara? Mistä minä olen tehty ja minkälaiseksi voinkaan muuttua? Löysivät väkivaltageenin. Tämä on vasta alkua. Ihminen on maailman hämmästyttävin otus ja me tunnemme itsemme vieläkin niin huonosti. Tiede ei tee meistä yhtään tämän onnellisempia, mutta armollisempia se saattaa tehdä. Nakkikioskilla joka viikonloppu tappeleva Arppa näkyy uudessa valossa. Hän ei olekaan tietoisesti kasvattanut itseään vinoon ja puhjennut siksi rajun kurkun kastelun ansiosta luonnevikaiseen kukintoonsa. Hän on vain saanut sellaiset geenit. Sen verran inhottavaa väkivalta on, että vielä jää leijumaan kysymys, onko Arppa syntyjään paha? Hänen geneettinen vahvuusalueensa on siinä, että hänellä on kyky tarttua aina vaan rivakasti toimeen ja satuttaa toista väkivalloin. Näitä Arppoja tuntee jokainen. Karjaportin pikkujouluissa ne tiedettiin kiertää riittävän kaukaa. Jo ennen pääruokaa pihalla luovutettiin verta. Syksyn iloisin juhla, päällä ykköset. Moni sai rintapieleen tontunpunaisen ruusukkeen, kuin tilattuna. Syytä kunniaan ei tiennyt koskaan kukaan. Väkivaltageeni ei käy vielä lieventävänä asianhaarana oikeudessa, mutta se lisää ymmärrystä, miten meidät on rakennettu. Meille annetaan jokaiselle vähän erilainen eväskori, josta huikopalaa nappailla. Löydetäänkö köyhyysgeeni? Varmasti. Sen virallinen nimi saattaa olla Keskitulohakuinen itsetyytyväisyysmediaanigeeni. Se selittäisi miten meistä kaikista ei koskaan tule globaaleille markkinoille suuntaavia kasvuyrittäjiä, vaikka Nuorkauppakamari miten piiskaa. Puuttuu sellainen rahanhimo ja ymmärrys suurten rahavirtojen mukanaan tuomasta kestävästä onnesta. Sillä geenillä ostaminen ei oikein anna tyydytystä, vaikka joku rahaa käteen löisikin. Luotu köyhäksi, hakemaan sisältöä elämäänsä jostain toisaalta. Älkää minusta huolehtiko, minä keitän nyt laihat kahvit ja kirjoitan runon. Sitten löydetään laiskuusgeeni. Se helpottaa. Ei se tahallaan härnää ja muutu osaksi sohvaa, se vain toteuttaa geeniensä mukaista suurta tarinaa. Työnantajat oppivat kauniilla tavalla ottamaan laiskuusgeenin omaavat työntekijänsä huomioon. Tällaisesta ihmisestä ei lähde puristamalla yhtään enempää nektariinia kuin hellästi luovimalla. Laiskuusgeeninen ei ole yhtään huonompi ihminen kuin konttorin sähköjänikset. Hän toteuttaa itseään, antaa näin suurimman arvon itse elämälle, tälle rajalliselle ajalle. Voi sitä ilon päivää, kun löydetään huumorigeeni. Ei ihme, että Seppo ei voinut koskaan olla vitsailematta, edes hautajaisissa. Tämän geenilöydöksen kautta saatetaan nähdä myös ensimmäinen nuohoojatiimi, jossa nuohoojat eivät väännä tauotta rasvaisia vitsejä - jos niin rekrytoinnissa halutaan. Entäs todella ne joilta puuttuu kokonaan huumorigeeni? Laitetaanko heidät samaan työpaikkaan, samaan ihanan hiljaiseen avokonttoriin? Toivottavasti. Ja vielä. Tutkijoiden täytyy löytää jossain vaiheessa politiikkageeni. Mikä muu voisi selittää kaiken? Moni ei lakkaa ihmettelemästä, mikä saa ihmisen lähtemään politiikkaan, jaksamaan hullut vaalikampanjat ja tuhannet omituiset puhelut. Politiikka on yhteisten asioiden sotkemista. Politiikkageenin omaava jaksaa jatkuvaa kokoustamista, ei koskaan saa oireita puolen metrin tomuisista paperipinoista ja kiihottuu millon mistäkin. Vaikka palaveripäivä kestäisi 13 tuntia, sen jälkeen jaksaa vielä lähteä jazzbariin ja jatkoillekin. Mikä saa jaksamaan läpi havujen? Oikeat geenit. (Uusinta lokakuulta 2014) Maallikkosaarnaaja Maasola

Huoli suomalais-ugrilaisten vähemmistökielten säilymisestä EU:n alueella on edennyt tutkimusprojektiksi, jota johtaa aamun vieras, Mainzin yliopiston proferssori Anneli Sarhimaa. 2,7 miljoonaa euroa saanut projekti työllistää 26 tutkijaa kahdeksasta maasta sekä satakunta kenttätutkijaa. Kyseessä on EU:n vähemmistökielten ja suomalais-ugrilaisten kielten historian suurin tutkimusprojekti ja tutkimuksen tekijät kokoontuivat vastikään Haaparannalla. Tutkijoiden työpajoissa taotaan muun muassa kielten elinvoimaa mittaavaa barometriä. Sen avulla voidaan arvioida mitkä tekijät pitävät vähemmistökielen hengissä. Juha Tainio haastattelee.

Tutkijoiden parissa ei vallitse yksimielisyyttä, miten nettiriippuvuus tulisi määritellä. Myös sellaisia puheenvuoroja kuuluu, joissa nettiriippuvuudeksi kutsuttu ilmiö kyseenalaistetaan. Tässä tekstissä pohdin, miksi mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta, potevat nuoret käyttävät nettiä runsain mitoin. Kysymys siitä kumpi oli ensin, masennus vai ylenpalttinen netissä oleminen, saattaa olla väärin asetettu. Univaikeudet ovat osa yhtälöä.   Masennukseen olennaisesti liittyvään eristäytymiseen … Continue reading "Nuorten nettiriippuvuus ja univaikeudet"