Podcasts about ylell

Ensimmäinen ja ainoa suomalainen moottoripyöräilyn rata-ajon soololuokkien maailmanmestari Jarno Saarinen kuoli onnettomuudessa Italian Monzan radalla toukokuussa 1973 vain 27-vuotiaana. Ylellä parhaillaan esitettävä tositapahtumiin perustuva Jarno ja minä -draamasarja kertoo idoliksi nousseen urheilusankarin traagisesta kohtalosta ja samalla myös kahden nuoren, Jarnon ja Soilin rakkaustarinan. Jarnon vaimo Soili oli tärkeässä osassa Jarnon kisauralla ja Soili Karme on myös ollut tiiviisti mukana myös tv-sarjan taustalla. Draamasarja onnistuu tavoittamaan 1960-70 -lukujen taitteen tunnelman ja vie katsojansa kälyisiltä leirintäalueilta Grand prix -kisojen huumaan. Ilmapiiri sähköistyi ja suuri maailma oli hetken läsnä, kun “Continental Circus” ja kansainväliset kuljettajatähdet saapuivat vaikkapa Imatralle.Tupakkamainoksia, nahka-asuja, polttoaineen käryä, vauhtia, vaaroja ja nuorta uskoa kuolemattomuuteen. Miten kehuttu draama iskee sellaiseen tajuntaan, joka ei moottoriurheilusta juuri innostu? Miksi Jarno Saarisesta tuli legenda, jota muistetaan edelleen? Miten kansainvälinen sarja syntyi ja miten sen ajankuva toteutettiin? Millainen oli naisen paikka moottoriurheilun maailmassa?Jarno Saarisen puoliso Soili Karme kertoo Kulttuuriykkösessä todellisen elämän tapahtumista, tv-sarjan maailmaa avaa käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälä ja aikakauden väreihin sukeltaa musiikkitoimittaja Pekka Laine. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Miten vanhaksi Suomen linnut voivat elää? Miten kaukaa ne tänne tulevat? Minna Pyykkö kävi juttelemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistolla intendentti Jari Valkaman kanssa siitä, mitä lintujen renkaat kertovat. Ohjelmassa puhuttiin myös satelliittisääskistä, joita Ylelläkin seurattiin viime keväänä osana Muuttolintujen kevättä ja tullaan seuraamaan myös tänä keväänä.

Blinken jälleen Lähi-idässä, jännitteet alueella kasvavat. Puhelimessa Lähi-idän tutkimuksen prof. Hannu Juusola.  Presidentinvaalien yksilötentit jatkuvat Ylellä, miten pärjäsi perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho. Vieraina politiikan tutkija Erkka Railo ja viestintäjohtaja, tietokirjailija Unna Lehtipuu. Yhdysvaltain kongressinvaltauksesta jo kolme vuotta. Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Tänä iltana Ylen yksilötentissä kansanliikkeen presidenttiehdokas Mika Aaltola. Kannatusjoukoista haastateltavana tukiyhdistyksen hallituksen pj. Valtteri Vuorisalo. Kuinka pitkään paukkupakkaset vielä jatkuvat? Puhelimessa meteorologi Ville Siiskonen, Ilmatieteen laitos. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti.

Kulttuuriykkönen sukeltaa viikon ajankohtaisimpien sekä puhuttelevimpien kulttuuriaiheiden kimppuun ruotien median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Käsittelyssä ovat kehotus kotivaran kuntoon laittamisesta, näyttelijöiden tekijän­oikeus­korvaukset ääni­kirjojen lukemisesta, rikollisten kirjatuotot, hengellisyyden kanavoiminen ja kulttuurijournalismin tila. Lapin yliopisto hylkäsi elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan aivan loppumetreillä, koska se ei täytä kriteerejä. Törhösen väitöskirja läpäisi kaikki vaiheet: ohjauksen, esitarkastuksen ja lokakuussa väitöstilaisuuden. Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjä, emeritusprofessori Esa Saarinen päätyi esittämään väitöskirjan hyväksymistä. Väitöskirja on saanut osakseen jo aiemmin paljon kritiikkiä muun muassa sen vuoksi, että sen lähdeviitteet on tulkittu puutteellisiksi. Suomalaisia hätkähdytti alkuviikosta kun Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Ylellä, että suomalaisten on varauduttava huonompaan vaihtoehtoon eli jopa sotilaalliseen konfliktiin jo vuonna 2025. Hänen mukaansa ”jokaisen reserviläisen Suomessa kannattaisi oikeasti miettiä ja luvata itselleen, että 2025 alussa he ovat elämänsä kunnossa, fyysisesti ja henkisesti.” Lisäksi hän kehotti suomalaisia laittamaan kotivaran kuntoon ”jo tänään”. Kirjailijat tyrmistyivät, kun näyttelijät alkavat saada tekijän­oikeus­korvausta ääni­kirjojen lukemisesta. Tämä vähentää entisestään kirjailijoiden tuloja. Moni sanoo lukevansa äänikirjansa jatkossa itse. Mitä se sitten tietää äänikirjan laadulle? Helsingin sanomien mielipidesivustolla hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen kirjoitti, että rikollisten kirjatuotot pitäisi tuomita valtiolle menetetyksi - myös kustantajien kirjatuotot. Hän viittaa siihen, että tekemistään rikoksista kertovat rikollispomot ovat nykyisin luetuimpia ja kuunnelluimpia kirjailijoita. Rasilainen perustaa kantaansa sillä, että rikosoikeus lähtee siitä, että rikos ei saa kannattaa. Missä määrin ihmisten hengellisyyden kaipuu näkyy eräiden kirjailijoiden, kuten syvästi uskonnollisen Jon Fossen, vahvana tulona kirjalliseen kenttään? Ovatko keskimääräiset suomalaiset (ja monet muutkin) niin vieraantuneita uskonnosta, että se alkaa vähitellen näyttää heistä joltakin uudelta ja kiinnostavalta? Long Play -verkkolehti sai Koneen säätiötä täyspotin, jolla aikovat perustaa kulttuuritoimituksen. ”Näemme, että kulttuurijournalismi ei ole digitalisaatiokehityksen voittajia, ja olemme huolissamme siitä, millaiseksi kulttuurijournalismi tässä digipaineessa muuttuu”, perustelee Sonja Saarikoski. Millaista kulttuurijournalismia kaivataan nykyisen rinnalle tai peräti tilalle? Perjantaistudiossa vakiraatilaisista paikalla ovat toimittaja Leena Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ylellä työskentelevä Happonen teki vuosia sitten puoli yhdeksän uutisiin ison uutisen, jossa väitettiin kansanedustajan saaneen syytteet talousrikosjutussa. Oikeasti syytteitä ei nostettu. Happonen kertoo jaksossa, mitä tapaus opetti hänelle ja puhuu muun muassa siitä, mitä kiinnostavuus uutiskriteerinä tarkoittaa rikosjournalismille.

Toimittaja, kirjailija Kimmo Ohtonen tapaa Maailmanparannus-podcastissa asiantuntijavieraita, joiden kanssa hän parantaa maailmaa pohtien luonto- ja ympäristökysymyksiä. Etsiessään tiedonjyväsiä ja oivalluksia ympäristökysymysiin Kimmo huomasi, että teknologian huimasta kehityksestä huolimatta usein kurantein tieto löytyy kirjoista. Siksi podcastin vieraat ovat kirjailijoita. Kimmo valitsi jokaiselta kirjailijalta yhden hänen kirjoittamansa kirjan, joka toimii oppaana maailmanparannusmatkalla. Mukana 5-osaisessa podcast-sarjassa ovat kirjailijat Kerttu Kotakorpi, Juha Kauppinen, Risto Isomäki, Tiina Raevaara ja Panu Pihkala. Meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorvelta on mukana teos ”Suomen luonto 2100: tutkimusretki tulevaisuuteen” (Bazar, 2021). Kerttu on koko kansan tuntema meteorologi ja podcastin julkaisun aikaan syksyllä 2023 hän työstää Ylellä ilmastonmuutosta käsittelevää tv-sarjaa. Lisätietoja: - Maailmanparannus-podcast SoundCloudissa, https://soundcloud.com/kirjastokaista/sets/maailmanparannus-podcast - Maailmanparannus-podcast Spotifyssa, https://open.spotify.com/show/4qfja8bgS423qzTspfwI9h?si=fbf08ee53c574778 - Lisätietoa podcastista Kirjastokaistan blogissa, https://www.kirjastokaista.fi/maailmanparannus-podcastista-tiedonjyvasia-ja-oivalluksia-ymparistokysymyksiin/ - Jakso litteroituna tekstivastineeksi (pdf), http://www.kirjastokaista.fi/app/uploads/2023/09/maailmanparannus_kotakorpi_litterointi-1.pdf Sarjan ideointi, käsikirjoitus ja toimittaja: Kimmo Ohtonen Äänitys, editointi ja sarjan grafiikat: Mikko Helander Tuottaja: Riitta Taarasti Musiikit: storyblocks.com Äänityspaikka: Itäkeskuksen nuorten toimintatalo Kipinän studio Tuotanto: Kimmo Ohtonen ja Kirjastokaista, 2023

Perjantaistudiossa puhutaan Suomen Kansallisbaletin vallan väärinkäyttöä ja seksuaalista häirintää mahdollistaneesta johtamisesta. Tällä viikolla Kansallisbaletin ex-tanssijat kertoivat Ylellä huonoista kokemuksistaan. Baletin edellyttämä ulkonäkökontrolli ja kehojen negatiivinen kommentointi aiheuttaa mm. anoreksiaa. Kuinka paljon kannattaa taiteen edestä uhrata ja kärsiä? Raati ihmettelee myös moralismia korostavaa henkeä kulttuurissa. Onko vallalla oikeaoppisuuden ja vaikuttavuuden vaatimus? Imagen kolumni väittää, että taiteilijoiden apurahahakemuksissa kannattaa mainita ekokriisi ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet, mikäli aikoo saada rahoitusta. Jos taiteen tehtäväksi ei mielletä etsimistä, anarkismia, haahuilua, kapinaa tai älyllistä leikkiä tms. vaan siltä odotetaan "tuloksia", mitä menetetään? Saadaanko edes hyvää taidetta? Turun Sanomien mukaan yliopisto-opiskelijat eivät jaksa enää lukea tenttikirjoja. Vaatimustasoa on myös alennettu lukioissa koska oppilaat eivät vaan jaksa nähdä vaivaa. Raati pureutuu koulutuksen nykytilaan: onko porukasta tullut tiedon runsaan ruokapöydän ääressä välinpitämättömiä kun tarjolla on vielä helpommin jotakin vielä kivempaa, jonka eteen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa? Jos ihanneammatti on someinfluensseri, mihin koko peruskoulua tarvitaan? Aiheuttaako opiskelu stressiä siksi, että siltä ovat kadonneet selvät rakenteet ja tavoitteet, ja nuorille sysätään näistä liikaa vastuuta? Eikä perinteitä unohdeta: suomalainen promootioperinne kuuluu UNESCOn aineettoman maailmanperinnön listalle. miten tällaiset perinteet voivat rikastaa elämäämme? Mitä perinteitä meidän aikamme voisi luoda jälkipolvien vaalittaviksi? Studiossa ovat Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Matti Rämö ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Ylellä tutkivassa ryhmässä ja MOT-ohjelmassa työskentelevän Maria Mannerin juttujen kohteilla on usein taustallaan traumaattisia tai vaikeita elämäntilanteita. Jaksossa Manner kertoo tapauksesta, jossa hän yritti liian kovaa neuvotella siitä, mitä tietoja jutun kohteesta voidaan julkaista. Se vei juttuprojektin hetkeksi solmuun vain vähän ennen julkaisua. Manner puhuu jaksossa laajemminkin toimittajan roolista suhteessa haastateltavaan sekä virheistä, jotka vaanivat erityisesti tutkivia toimittajia.

Mitkä ovat Ylen ydintehtäviä? Mikä asema Ylellä on suomalaisessa mediakentässä ja suomalaisessa kulttuurielämässä? Pitäisikö Ylen budjetista ja kulttuurin rahoituksesta leikata tulevalla eduskuntakaudella ja tulisiko julkisesti tuetun kulttuurin vahvistaa kansallista identiteettiä? Studiossa vieraana SDP:n kansanedustaja ja eduskuntavaaliehdokas Kimmo Kiljunen sekä Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Joakim Vigelius. Jakso on nauhoitettu 28.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yleisradioyhtiö (6:26) Koronapandemia (23:06) Vaalien siirtäminen (30:49) Vaalit (38:38) Mediakenttä (47:25) Ylen tehtävä (52:29) Velkaantuminen (57:23) Ylen budjetti (1:06:42) Kansallinen identiteetti (1:10:58) Leikkaukset (1:13:04) Kulttuurin rahoitus (1:22:48) Kansallismielisyys (1:32:22) Yle ja demokratia (1:35:26) Ylen puolueettomuus (1:41:59) Overtonin ikkuna (1:49:49) Sananvapaus (2:02:30) Some-alustat (2:18:32) Arvopohja

Viime aikoina on puhuttu paljon sähköpulasta ja tarpeesta säästää sähköä. On varoiteltu, että saatetaan joutua turvautumaan suunniteltuihin sähkökatkoksiin kulutuksen suitsimiseksi. Mutta mitä oikein tapahtuisi, jos syntyisi vaikea sähköpula, eikä sähköä enää olisikaan riittävästi kulutukseen nähden? Sammuisivatko kaikki valot kerralla? Lamaantuisiko koko Suomi? Tiedeykkösessä puhutaan siitä, miten sähköverkkoa pidetään Suomessa pystyssä. Kulutuksen ja tuotannon pitää olla joka sekunti tasapainossa, mutta miten ihmeessä tämä onnistuu jatkuvasti vaihtelevissa tilanteissa: välillä tuulee ja välillä on tyyntä ja välillä maailman suurin ydinvoimala Olkiluoto 3 tuottaa sähköä, välillä ei? Entä miten sähkön hinta käyttäytyy tulevaisuudessa eli jatkuuko heilunta? Kuinka varautua sähkökatkoksiin? Pitkissä sähkökatkoksissa kannattaa kaivaa esiin perinteinen patterikäyttöinen FM-radio. Se on väylä, jota kautta tiedonvälitys toimii kaikissa tilanteissa. Yleisradiolla on lain mukaan velvollisuus pitää lähetystoiminta pystyssä tapahtui mitä tahansa. Miten tämä hoidetaan eli millaiset varajärjestelmät Ylellä on käytössä? Haastateltavina ovat valvomopäällikkö Maarit Uusitalo Fingridin kantaverkkokeskuksesta ja Ylen teknologiajohtaja Janne Yli-Äyhö. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 63. jakson vieraana tarinoita tulviva videojournalisti Jaakko Keso. Jakso taltioitiin 4.8.2022 Videoversio: https://youtu.be/_PihcB5xWFA Spotify: https://spoti.fi/3VEQl2T Apple Podcasts: https://apple.co/3TqFQi0 RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X Jaakon ääni on ekan puolituntisen ajan vähän kämänen koska piuha oli irti. Sitten paranee. 00:00:00 Alkumalja, kahvi ja rituaalit. 00:07:56 Uuden juhlapäivän perustaminen. 00:10:36 Japanilaisen kulttuurin pidettävyys. 00:14:10 Ohjelman rakenteesta ja lähestymistavasta. 00:21:47 Jaakon journalismin alkumetrit. 00:28:24 Mikä tekee journalismista journalismia? 00:31:17 Gonzo. Objektiivisuus ja subjektiivisuus tiedonvälityksessä. 00:38:18 Mukaan heittäytymisen arvo. 00:40:03 Ylellä kriiseillään nuorten saavuttamisesta. 00:43:22 Monilähteinen tiedonhankinta. 00:45:16 QAnon tiedonhahmottamisprosessina. 00:50:53 Huolestuttaako vaihtoehtomediat? 00:58:51 Kulttuurien valtavirtojen sokeat pisteet. 01:04:15 Fringe-ilmiöt ja misinformaatio. 01:12:10 Kuvalaudat. 01:16:27 Operaatio Mauno ja muu masinointi. 01:25:39 Kiljuhakkerointi. 01:37:02 Graffiti. 01:40:57 Katy Bowman ja stäkkääminen. 01:44:28 Vääntö "aidosta" graffitista. 01:49:51 Banksyn motiivit. 01:53:28 Mainokset ja tupakkapropaganda. 02:01:24 Henryn lähestymistavat. 02:05:40 Jaakon valaiseva matka journalismiin. 02:14:35 Lisää ajavista voimista. 02:20:38 Yksinäisyys ja nöyristely. 02:25:30 Natsit ja miellyttämisenhalu. 02:29:44 Fasismi ja voiman ja väkivallan ihannointi. 02:43:13 Platformaaminen. 02:49:37 Digimaailman pelisäännöt ja vapaus. 02:56:58 Avaruusoliot ja kuvalaudat. 03:08:24 Trollaamisen ja poliittisen vaikuttamisen raja. 03:15:40 Alt-rightin ja Trumpin nousun syyt. 03:22:13 Henryn kaoottiset tiedonhankintamenetelmät. 03:32:54 Näkökulmia Jordan Petersoniin. 03:43:55 Vaivaantuneisuuden tutkailua. 03:51:53 Keskustelijoiden edellinen kohtaaminen. 03:59:59 Autenttisuus ja itsetietoisuus. 04:17:01 Somen vaikutus todellisuuteen. 04:32:20 Nathan Fielder ja cringe. 04:43:56 Kaavojen rikkominen journalismissa. 04:49:50 Kännissä töissä. 04:55:16 Fielderin Rehearsal-sarja. 05:04:33 Cringe-leffat. 05:10:30 Ihmisille nauraminen ja ilkeys. 05:14:49 Jogiin86-ilmiön tausta ja kuvalautakieli. 05:23:50 Ruisleipää, nokkosia ja munien rääkkäämistä. 05:35:21 Dolan ja muut hauskat ankat. 05:40:18 Suomen nettikultturin ainutlaatuisuus ja memeettinen sodankäynti. 05:50:50 Tosi-TV:n autenttiset ulottuvuudet. 06:02:19 Kyltymätön suhde elämään. 06:06:41 Loppulyhyet Linkkejä: Jaakko ja ufotutkijasukulainen https://bit.ly/3eLOJDN Jaakon 5-osainen itsenäisyyspäiväreportaasi https://bit.ly/3VD1rp6 Jonathan Rowson ja jordanpetersonitis https://bit.ly/3ScZ4GA Jaakon alkoholireportaasi https://bit.ly/3giMwjU Sota, energia ja ympäristökriisi https://bit.ly/3MKorOV (Jordan Hallin QAnon-tekstiä ei valitettavasti enää löytynyt netistä) Jaakon Kioski-Youtube https://www.youtube.com/c/JaakkoKeso-YleKioski Jaakon oma Youtube https://www.youtube.com/c/JaakkoKeso Jaakon Insta https://www.instagram.com/ug_keso/ Jaakon Twitter https://twitter.com/j_keso ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi

Veeran haastattelu Ylellä herätti huomattavan vastareaktion. Vegaaniliitto julkaisi voimakasta kritiikkiä riistavegaani-termin käytöstä ja julkaisun seurauksena keskustelu alkoi sisältää hyvin asiattomia sävyjä. Vegaaniaktivistiryhmä Viral Vegansin Pavel liittyi keskusteluun avaamaan sitä miksi juuri metsästyksen ja vegaaniuden yhdistäminen aiheutti vastareaktion. Sukelsimme lukuisiin vegaaneja ja metästäjiä kutkuttaviin kysymyksiin: ihmisen ja koiran suhteeseen, metsästykseen ja eläinoikeuksiin ja siihen kuinka asioita voi muuttaa parhaiten sisältä käsin.  --- Send in a voice message: https://anchor.fm/metsasta/message

Radio Cityn Aamussa kevät tekee tuloaan! Miksi Samuel vanhentui viikonlopun aikana 20-vuotta? Ovatko kansalaiset tyytyväisiä Suomen Euroviisuedustajaan? Mitä kaksintaistelua NHL ja Aira Samulin kävivät Ylellä? Entä ollaanko Tampereella valmiita ottamaan Marko Anttila vastaan? Jere kärsii sokerilakon tuomista vieroitusoireita samalla kun Samuel keksi uuden dietin, joka hellii viikonloppuisin. Pornhub on kantanut kortensa kekoon Ukrainan puolesta mielenkiintoisella tavalla. Juttua myös afrikkalaisista punkeista, doping markkinoista, talviurheilusta, Salpparin kisoista sekä Valtteri Bottaksesta ja hänen rakkaudesta uutta autoansa kohtaan.

Valko-Venäjän temput ja niihin vastaamisen ongelmat. Johtaja Jukka Savolainen, Euroopan hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resilienssi –verkosto ja tutkija Kristiina Silvan, UPI. Lisäksi raportti Puolasta, ulkomaantoimittaja Erja Tuomaala.  Veropäivä Ylellä - mitä tietoja saamme ja miksi nämä kerromme. Taloustoimittaja Timo-Pekka Heima. Veropäivä: Ensimmäiset tiedot: suurituloisimmat. Taloustoimittaja Antti Parviala.  Saatujen verotietojen analysointi: Koronan vaikutus, yrityskaupat, kuka ansaitsee ja maksaa veroja. Mitä verotiedot kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta? Keskustelemassa Emilia Kullas, johtaja, EVA ja julkisen talouden erikoistutkija Ohto Kanninen, Palkansaajien tutkimuslaitos. Veropäivä: Uusimmat tiedot. Taloustoimittaja Antti Parviala. Kulttuurialan ihmisten tulot ja tulonmuodostus koronan aikana. Johtaja Marjo Mäenpää, CUPORE. Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, Veronmaksajien Keskusliitto summaa veroaamun. Kolumni. Matti Mörttinen: Elämme yltäkylläisyyden pulataloudessa. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Atte Uusinoka ja Carolus Manninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

FC Futuran miesten edustusjoukkue toimi isäntänä Malmin Palloseuralle (MPS) Kolmosen C-lohkon ottelussa Porvoon Keskuskentällä perjantai-illalla. Porvoolaiset eivät olleet vieraskoreita, vaan saalisti jo viidennen peräkkäisen voittonsa, kun se nappasi täydet kolme sarjapistettä 4–0 (1–0) lukemin. Malmin Palloseuran riveissä viiletti pelaajavalmentajana Matti Härkönen, joka on tullut tunnetuksi myös jalkapallon ystäville sinivalkoisena futisäänenä. Härkönen on pidemmän aikaa selostanut jalkapalloa Ylellä, muun muassa kesällä miesten Euroopan-mestaruuskilpailuiden loppuotteluita. Härkönen myönsi, että hänen valmentamansa, nuori joukkue, jäi tällä kertaa Futuran jalkoihin. – Numerothan ovat aika karut, 4–0 Futuralle, eikä tulos ihan hirveästi valehtele, Härkönen totesi.

Oscarit lähetetään jälleen ja 93 kerran ja näytetään perinteisesti YLEllä - asiantuntijana Nikke Willandt palaa vieraaksi ja kertoo ennustuksensa Oscareihin liittyen. Voittaako Chloe Zhaon ennakkosuosikki Nomadland parhaimman elokuvan Oscarin vaiko joku muu? Kuuntele jakso ja heittäydy Oscar- tunnelmiin. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/popcornwithesko/message

Ylen budjetti on Suomen kokoisessa maassa valtava. Ylellä on tärkeä tehtävä, mutta tarvitseeko sen täyttäminen todella 500 miljonaa euroa vuodessa?

Uupumus vie ilon ja tekemisen riemun. Uupumus tuo tullessaan kyynisyyden ja alakulon. Epävarmuus työelämässä pistää suorittamaan - ja se kostautuu herkästi uupumisena. Mutta löytyykö apu uupumukseen metsästä, joogasalilta, unesta, tietokonepelejä pelaamalla vai työterveyslääkärin vastaanotolta? Se voi löytyä näistä kaikista, mutta erityisesti itseä kuuntelemalla. Näin toteavat huoltamolla uupumuksen läpikäyneet sarjakuvapiirtäjä ja tuottaja Karoliina Korhonen sekä Ylellä asiakaspalvelun koordinaattorina ja yhteisömanagerina työskentelevä Riikka Porttila. Molemmat naiset kokivat burnoutin muutamia vuosia sitten. Molemmat tekivät isoja muutoksia elämässään ja löysivät muutoksen kautta uuden kipinän sekä uskon omiin kykyihin. Finnish Nightmares -sarjakuvistaan tunnettu Karoliina Korhonen on koostanut yhdessä Anssi Vieruahon kanssa sarjakuvateoksen Katkenneita lankoja, joka käsittelee nimenomaan uupumista eri näkökulmista. Teoksen tuotosta 75 % menee Mieli ry:lle. Riikka Porttila opiskeli joogaopettajaksi ja oppi kuuntelemaan kehoaan sekä tunnistamaan omat arvonsa joogaharjoituksen kautta. “Ilman joogaa en olisi ehkä ymmärtänyt pysähtyä ajoissa”, hän toteaa.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Livenä YouTubessa ja Facebookissa ma-pe klo 18. Seuraa, tykkää ja ♥️

Tässä Kansanradion lähetyksessä käsittelyssä muun muassa: Vinkit silmälasien pesuun, halvat silmälasit huonoja, operaattorit yrittävät huijata, juominen ei vie töitä kun ei niitä ole, eipä oo paljoa ravintolat auki, lasketaan lentokoneita, hirvikärpäset vieraslajike, miksi uutiset Ylellä kestää vaan 2min, uutisankkurit nättejä, outo tarina lokista ja kuvitteleeko joku ministereiden kuuntelevan Kansanradiota. Toimittajana Aleksi Pöytäkangas ja Petri Rinne Soita omat ajatukset Kansanradion automaattiin numeroon 0800 154 64 tai laita vaikka mailia osoitteeseen kansan.radio@yle.fi

Animaatiosarja, aikuisten piirretty... YLEllä vuosina 2007-2013 esitettyä Pasila-sarjaa voi kuvata monella eri tavalla. Käsikirjoittaja ja ohjaaja Atte Järvinen loi animoidun sarjan Suomeen, jossa Itsevaltiata lukuunottamatta ei aikuisille suunnattuja piirrettyjä juuri oltu aiemmin tehty. Pasila merkitsi uudenlaista merkkipaalua suomalaisen tv:n tekemisessä. Eestinlaivasta, mysteerimiehestä sekä mediakritiikistä juttelevat tällä kertaa Ossi Rajala ja Pasila-sarjan asiantuntija, Jyväskylän yliopistoon pro gradu-tutkielman Pasilasta tehnyt Noora Rantanen

Ylellä on parhaillaan käynnissä Naisten maaliskuu -teemasarja, joka nostaa esiin pelkästään naisten ohjaamia elokuvia kautta historian. Jaksossa tutustumme muun muassa Alice Guy-Blachéen, elokuvapioneeriin, joka kirjoitettiin miehisestä elokuvahistoriasta ulos. Pohdimme myös, onko enää tarpeen puhua erikseen naispuolisista elokuvantekijöistä – ja jos on, miksi.

Yleisradio ja kasvuhakkerointi: kaksi sanaa, joita en osannut pystynyt päässäni yhdistelemään. Tämänkertaiset vieraamme Joonas ja Anne työskentelevät Ylellä ja molemmat tietyllä tapaa kasvun maailmassa. Joonas hyödyntää kasvuhakkeroinnista tuttuja menetelmiä Ylen digitaalisessa kasvun vauhdittamisessa ja Anne pohtii kasvua taas yleisöjen ja mediankäytön kautta.

Yleisradio ja kasvuhakkerointi: kaksi sanaa, joita en osannut pystynyt päässäni yhdistelemään. Tämänkertaiset vieraamme Joonas ja Anne työskentelevät Ylellä ja molemmat tietyllä tapaa kasvun maailmassa. Joonas hyödyntää kasvuhakkeroinnista tuttuja menetelmiä Ylen digitaalisessa kasvun vauhdittamisessa ja Anne pohtii kasvua taas yleisöjen ja mediankäytön kautta.

Toinen tila -podcastin ensimmäisessä jaksossa vierailee tutkiva toimittaja ja tietokirjailija Kukka Ranta. Ranta on käsitellyt teksteissään muun muassa siirtolaisten ja romanien asemaa, kaupunkikontrollia sekä liikakalastusta. Parhaillaan hän kirjoittaa kirjaa saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. Ranta on julkaissut pitkiä artikkeleita mm. Suomen Kuvalehdessä, Ylellä, Imagessa, Long Playssa ja The Guardianissa. Kukka valikoitui ensimmäiseksi haastateltavaksi, koska hän on omaleimainen tekijä, joka on aina kulkenut omia polkujaan. Kukan pomona toimivat aiheet, joita hänen on yksinkertaisesti pakko penkoa. Lisätietoja: Kukan kotisivut ja Muutaman töhryn tähden -kirjan blogi

Pitkin kevättä ja kesää on suomalaismetsissä polkujuostu Mennään metsään -kampanjan nimissä. Kampanja huipentuu alkavan syksyn aikana. Ylen kanavilla radiossa, tv:ssä ja netissä tullaan näkemään ennennäkemätön määrä metsään liittyviä ohjelmia, ja nettiin avautuu laskuri suomalaisten metsässäkäyntikerroista. Yhteinen päämäärämme on tehdä jokamiehenoikeudet tutummiksi ja saada ne Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Se olisi upea saavutus, ja siihen meillä on hyvät mahdollisuudet! Kaikki suomalaiset haastetaan mukaan, kertoo Yle Luonnon tuottaja Tiina Klemettilä. Millainen Metsäkampanjasta tulee ja millainen on Tiina Klemettilän oma lempipuu, joka löytyy Sipoonkorvesta? Toimittaja & kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Yle juhlii vuonna 2016 90-vuotiasta taivaltaan ja samalla vietetään myös Ylen luontovuotta. Luonto- ohjelmilla on Ylellä erityisesti radiossa pitkät ja kunniakkaat perinteet. Teemaillassa muistellaan kuuntelijoiden kanssa luonto-ohjelmien ikimuistoisimpia hetkiä ja pohditaan tulevaisuutta - millaisia luonto-ohjelmat voisivat olla jatkossa? Studiossa ovat luontotoimittajat Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö sekä television Ulos luontoon -sarjan käsikirjoittaja ja ohjaaja Markku Sipi. Juontajana on Juha Blomberg.

Ihan pihalla -lähetyksessä pohdinnassa oli 90-vuotias Yle. Mikä merkitys Ylellä on nyt ja millainen se on ollut menneiden vuosien aikana? Olga Ketosen vieraana oli entinen Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner. Hän oli toimitusjohtajana vuosina 2005-2010. Jungner mainitsee oman toimitusjohtakautensa suurimmaksi saavutukseksi digitaalisuuden. - Omassa päässä oli niin vahva visio, jota juuri kukaan ei jakanut. Oli aika vimmainen juttu kääntää Yleä verkkoon, melkeinpä väkisin. Jälkeenpäin paljastui, että se oli ihan fiksua, syntyivät Yle Areena ja Elävä arkistokin. Tiukkoina aikoina panostettiin 15 miljoonaa vuodessa verkkoon. Tämä työ kaikkineen on määritellyt suomalaista mediamaisemaa. Suomi on ainoa maa pohjoismaissa, jossa Netflix ei ole käytetyin palvelu, vaan Yle Areena. Tämä johtuu siitä että Yle aloitti Areena -julkaisun ajoissa. On mahtavaa, että Ylen rahoituksessa päästiin sopuun ja rahat säilyivät, tuumaa Mikael Jungner. - Samalla kuitenkin tuntuu, että Yle ajaa vähän käsijarru päällä. Kun on sellainen asenne, että meitä vainotaan ja piiritetään, se heijastuu siihen, että otetaan turhankin varovaisesti. Yle on täynnä rohkeita ihmisiä, mutta jostain syysta se ei välity. Ehkä itsesensuuri on liian suuri. Eipä pääse Ylen entinen toimitusjohtaja Jungner Ihan pihalla -lähetyksestä kuin koira veräjästä. Olga Ketonen haastaa hänet pitämään juhlapuheen Ylelle ja toki yllätyksistä pitävä Mikael Jungner tähän haasteeseen tarttuu. - Yle, kun sinä olit nuori, sinä käyttäydyit kuin vanha ja viisas. Talutit suomalaiset kädestä pitäen läpi sotien, läpi teollistumisen, kaupungistumisen - läpi kaiken sen, jossa suomalaiset tarvitsivat viisasta Yleä itseään johdattamaan. - Nyt Yle, kun sinä olet vanha, sinun tulisi käyttäytyä kuin nuori ja intohimoinen. Aivan uudet haasteet pyörivät edessämme - pakolaisaalto ja työpaikatkin katoavat ulkomaille. Kaikki se, mihin on uskottu romahtaa, instituutiot eivät nauti enää arvostusta ja kaiken tämän kaaoksen keskellä Yleisradion ei suinkaan tulisi taluttaa, vaan ottaa suomalaisia kädestä kiinni. - Yleisradion tulee tulevaisuuteen luottaen, intohimosta rinta pahkuen, hypätä huomiseen käsi kädessä yhdessä suomalaisten kanssa. Mikael Jungner oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla -lähetyksessä tiistaina 8.9.2016.

Nightwish yhtyeen kosketinsoittaja, säveltäjä ja sanoittaja Tuomas Holopainen on ollut kiinnostunut luonnosta jo pienestä pojasta lähtien. Hän kertoo suhtautuvansa edelleen luontoon pohjattomalla mielenkiinnolla ja kunnioituksella. Nightwish on uusimmalla ambumillaan käsitellyt evoluutioteoriaa ja biologi Richard Dawkins on ollut Tuomas Holopaisen innoittajana levyn tekovaiheessa. Miten Holopainen löysi Dawkinsin ja miten evoluution ihmeellisyys avautui hänelle? Tuomas Holopainen on myös mukana Ylellä tällä viikolla käynnistyneessä kampanjassa "Miljoona linnunpönttöä". Ohjelmassa puhutaan siitä, miksi hän innostui mukaan kampanjaan. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Aamun vieraana on tänään suomalainen kirjailija ja lääkäri Juhani Seppänen, jonka juontama uusi televisiosarja kuumentaa tunteita sosiaalisessa mediassa. Ylellä tässä kuussa alkanut ja parhaillaan myös TV Finlandissa näkyvä dokumenttisarja Suomi on ruotsalainen pyrkii valottamaan sitä, mitä jälkiä 600 vuoden yhteiselo Ruotsin kanssa Suomeen jätti. Internetin keskustelupalstoilla väitellään parhaillaan kiivaasti siitä, onko ohjelma faktaa vai propagandaa. Katri Nisula haastattelee.