Podcasts about aloitin

Radio Voimalla Hyvän Mielen Ketjureaktiossa tutustuttiin maanantaina Maksim Gladostsukiin (28), joka kertoi muuttaneensa Ukrainasta Lahteen kolmevuotiaana. - Mummon puolelta suku on Karjalasta. Mummo syntyi junassa Siperiaan. Gladostsuk työskentelee toiminnanjohtajana ja yksilövalmentajana Inspis Lahti ry:ssä. - Työllistämme Lahdessa pitkäaikaistyöttömiä nuoria. He tulevat meille työkokeiluun, palkkatukityöhön tai oppisopimuskoulutukseen. Meillä on viiden tunnin työpäivät ja jumppaamme heidän kanssaan työelämän peruspelisääntöjä. Gladostsuk on ollut Inspiksen toiminnassa jo kymmenen vuotta. - Aloitin itsekin siellä pitkäaikaistyöttömänä nuorena ja olen käynyt koko prosessin. Ymmärrän sitä kautta myös näitä nuoria. Kuuntele haastattelusta myös, mitä Gladostsuk miettii palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta, miten hän hahmottaa vapaa-ajan sekä rohkeuden käsitteet, ja miten hän huijasi alkutaipaleella Inspiksen vetäjänä toiminutta Veikko Juutilaista - joka on Hyvän Mielen Ketjureaktion seuraava vieras.

Muistisairauksista on viime vuosien aikana tullut yleisin syy omaishoidolle. Väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan palveluiden heikentyminen on yhtälö, jonka seurauksena moni työssäkäyvä huolehtii jollain tavalla ikääntyneestä tai sairastuneesta läheisestään. Itse hoiva toimintana on monimutkaista ja se on sellainen prosessi ja vuorovaikutusten kokonaisuus mitä ihmiset ovat aina tehneet ja huolehtineet toisistaan. Sitä ei tällä hetkellä näytä mahtuvan hoivan käsitteellistämiseen, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Roolit vanhemman ja aikuisen lapsen välillä kiepsahtavat toisin päin, kun vanhempi sairastuu tai ikänsä vuoksi tarvitsee yhä enemmän apua arjessa. Esimerkiksi nimimerkki 20 N äiti sai aivoinfarktin ja vasen puoli halvaantui sen vuoksi. Aloitin äitini omaishoitajana heti ammattikoulun jälkeen, jotta äiti pääsi kotiutumaan. Omasta itsestä huolehtiminen jäi sivuun, mielenterveys heitteli miten sattuu ja kaikki vaikutti myös omaan parisuhteeseen, kertoo parikymmppinen nimimerkki 20 N Havaintoja ihmisestä -sarjassa. Lähteet: Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhäkangas, Leila Leppo, Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla Jensen, Hanna (2013) 940 päivää isäni muistina Jensen, Hanna (2022) Äitini muistina, toinen kierros Salmi, Virpi (2023) Miksi ihmisen hoitaminen on vähemmän arvokasta kuin koneen hoitaminen? Feministitutkija kyseenalaistavat taloustieteen vanhat itsestäänselvyydet Seniori-Suomi (2003) Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset Sosiaali-ja terveysministeriö Omaishoito Pekonen, Juho-Pekka (2023) Helsingin Sanomat, Vasta 19-vuotiaalla havaittiin Alzheimerin tauti Punainen Risti (2022) Vapaaehtoiset lisäävät omaishoitajien toiveikkuutta Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Lukijat: Miika Lauriala ja Susanna Vainiola Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Mediatyöstään tunnettu Kirsi Salo kertoi miten helsinkiläisnainen kääntyi metsästyksen vastustajasta metsästykseksi ja millaisia havaintoja hänellä metsästyksen aloittamisesta on. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/metsasta/message

En olisi ikinä uskonut todeksi, jos joku olisi väittänyt minun aloittavan vapaaehtoisesti saliharrastuksen ja vieläpä maksavan siitä kuukausittain läjän kruunuja. Mingelmaatin toisessa jaksossa juontaja yrittää muistella hyvällä menneisyyden liikuntatuntejaan, päästelee jääkiekkohöyryjä ulos ja kertoo, miltä ensimmäinen kerta salilla tuntui. Podcastin toteutus: Daniel Halonen Kuvitus: Linda Halonen (2020)

Uusimaan artistikattaus ei petä! Maaliskuun jaksostamme löytyy mm. kaksikin uutta Bon Jovia, juontajamme Joonaksen kaikkien aikojen TOP10-listalle menevä kappale jonka soisi soivan jokaisen itseään arvostavan amerikkalaisen indieleffan ja draamasarjan lopputekstien päällä, hulvatonta punkmenoa ja vaikka mitä muuta elintasopakolaisista tyylikästä soundia tuottaviin rap-artisteihin. Eikä siinä tietenkään kaikki, sillä tämän kuun tähtivieraana jututamme legendaarisen Tavastia-klubin kellarissa toimivan Semifinalin klubi-isäntää Tomi "Roudi" Hämäläistä. Ja odottakaahan vaan että hän pääsee ääneen! Tämä mies on nähnyt maamme suurimmat bändit jo silloin kun ne olivat vasta tämän jakson bändien kokoisia. Toivottavasti tästä jaksosta löytyy teille paljon uusia seurattavia suosikkeja! Jakson ajastus löytyy tuttuun tapaan alta. Tomin haastattelu Youtubessa liikkuvan kuvan kera. Tässä Uusimaan artistimme: 01. Shout The Band – Falling Into You (Helsinki, rock) Shout on vuonna 2010 perustettu suomalainen pop-rock yhtye. Lyhyessä ajassa bändi on saavuttanut paljon vakuuttaen kuulijoitaan energisellä ja tiukalla otteellaan sekä tarttuvilla melodioillaan.  Shout osallistui vuonna 2013 maailman suurimpaan Emergenza Festival -livebändikilpailuun ja voitti Tukholmassa käydyssä pohjoismaiden finaalissa ensimmäisen sijan. Finaalia edelsivät alkukarsinnat yli 500 bändin joukosta. Voitto avasi Shoutille tien Emergenza Festival -maailmanfinaaliin, Saksan Taubertal Open Air festivaaleille, josta bändi nappasi itselleen huikean viidennen sijan. Kilpailuun osallistui kyseisenä vuonna yhteensä 4000 bändiä eri puolilta maailmaa. Shout on käynyt esiintymässä Suomen, Ruotsin ja Saksan lisäksi myös Unkarissa sekä Venäjällä. Unkarissa Shout esiintyi yksillä Euroopan suurimmista festivaaleista, Szigetissä, missä bändi soitti täyspitkän keikan yhdellä festivaalin isoimmista lavoista. Määrätietoisen ja tavoitteellisen työskentelyn tuloksena Shout on hioutunut etenkin vahvana live-esiintyjänä. Viime aikoina Shout on työstänyt uutta materiaalia ja keikkaillut harvakseltaan panostaen keikoissaan enemmän laatuun, ei niinkään määrään. Kokoonpanoon kuuluvat Hannu Hirvensalo (laulu), Carl Sjöblom (kitara), Ville Sjöblom (rummut) ja Aki Karumaa (basso/laulu). LINKIT:Facebook PARASTA KOTIKULMILLA:Varmaan kesäinen stadi meren rannalla. Paras kahvi löytyy Cargo Coffeelta. TUE!Seuraile Facebookiamme keikkojen ja julkaisujen tiimoilta!   02. The Liar – Flowers & Fists (Helsinki, rock)Helsinkiläinen rock-yhtye The Liar perustettiin vuonna 2009 laulaja-kitaristi Eero Mämmin ja rumpali Timo Halosen toimesta. Bändin muut jäsenet, basisti Ville ”VV” Virtanen liittyi mukaan myöhemmin.  The Liarin ensimmäinen albumi  ”Hard Times, Happy Lives” julkaistiin keväällä 2012. Albumilta julkaistiin kaksi singleä ja videota kappaleista ”Bad Excuse” ja ”Man Over Board”.  Kolmikon etsittyä kauan toista kitaristia, yhtyeen basso-, ja kitarateknikko Mika Kivi liittyi yhtyeen riveihin 2013.  Neljähenkisen miehistön ensimmäinen julkaisu oli video ja single kappaleesta ”Free Ride” keväällä 2014. Saman vuoden kesän aikana Halonen jätti yhtyeen, jonka jälkeen rumpaliksi tuli mm. Collarbonesta tuttu Janne Sivunen.  Uuden kokoonpanon ensi julkaisu oli neljän kappaleen EP, joka julkaistiin syksyllä 2015. EP sisälsi kappaleet: "Suffering", "Sunday", "Rebound for Glory" ja "Half-Way There".  The Liarin toinen albumi “The Final Chapter” julkaistiin 01.03.2019.  LINKIT:Kaikki linkit täältä.   03. Antti Karsee – Kunhan muistelin (Kirkkonummi, rap)Musiikki on ollut koko elämäni tärkeimpiä asioita, ensimmäisen räp-biisini kirjoitin 12-vuotiaana. Luojan kiitos sillon ei ollut youtubea. Sen jälkeen tuli tehtyä biisejä lähinnä omaksi iloksi. Vuonna 2010 tapasin Prossin ja siitä asti ollaan tehty musiikkia tiiviisti yhdessä vakavammalla otteella. Muutama vuosi sen jälkeen ”Läpimurto” tapahtui: kaulaa myöten kyliltä musiikkivideon julkaisun myötä ja tahti jatkuu! Antti Karsee nimellä teen soolona musiikkia ja kuuluin Etelän Vetelät nimiseen kokoonpanoon, joka kuopattiin. Olen myös solistina Rappio Saaga nimisessä bändissä, joka yhdistelee räppiä, punkkia ja metallia. Festareita ja baarikeikkoja on tullut kierrettyä ympäri Suomen useamman vuoden verran. Vaikea eritellä, mikä olisi mieleenpainuvin keikka, mutta kovimpia keikkoja on ne, missä yleisö laulaa mukana ja tukee artistia hyvällä meiningillä. Haastatteluja on ollut muutama ja musiikkimediat uutisoineet.   Tällä hetkellä on työn alla uusi sololevy, toinen julkaisu Rappio Saagan kanssa, sekä kolmen eri artistin kanssa yhteislevyt, ei niistä vielä sen enempää. Stay tuned!  LINKIT:YoutubeSpotifyFacebook PARASTA KOTIKULMILLA:Paras seikka Kirkkonummella on luonto, täällä on paljon upeita järviä ja metsiä, minne voi mennä rauhoittumaan. Täällä ei ole liikaa hulinaa ympärillä. Ruokapaikoista jo vuosia parhaiten on natsannut Pizzeria Angora, keikkapaikoista puitteiltaan paras on Bar Shake, se on myös tilavin.  Parasta menomestaa en osaa sanoa, itselleni mieluisat ovat lopettaneet.    04. Phunky Mr. Olavi – Aluekeskusmatalalento (Espoo, rap)Kuvan ottanut Jari Siili. Aloitin musiikin tekemisen FL Studiolla vuonna 2009, kun halusin saada tehtyä omia räppibiittejä joissa on kunnon syntikkavinkunaa 90-luvun Jenkkien länsirannikon hengessä. Biittien teko jatkui muutaman vuoden satunnaisena ja pääasiassa sämplepohjaisten instrumentaalien merkeissä, kunnes aloin tekemään musiikkia aktiivisemmin kotikaupunkini Espoon räppiskenen innoittamana. Vuonna 2013 aloimme tekemään Kassun kanssa yhteisiä biisejä, mutta ne eivät vielä päätyneet julkiseen jakoon. Varsinaisia diskografiaan kuuluvia julkaisuja ovat Phunky Ant –mixtape Lazy Antin kanssa (2016), Pitää olla phunky –debyyttialbumi (2017) ja Matinkylästä maailmalle (2019). Tein myös biitit Zörz Händel –nimisen kouvolalaisräppärin kasetille 2017. Erityisin tapahtuma on se, kun MCP & Kimbon Kartanovolvo-kappale nousi Suomen Spotifyn viraalilistan kärkeen (biisin sävellys ja talkbox ovat käsialaani). Toinen virstanpylväs on levyjen myyminen Japaniin: eräs levykauppa otti minuun taannoin yhteyttä ja halusi saada tuotantoani cd-formaatissa kaupan hyllyyn. Tällä hetkellä keskityn Matinkylästä maailmalle –albumin fyysisten kopioiden myymiseen. Myös ideoita seuraavaa julkaisua varten on olemassa, mutta en ole vielä päättänyt tarkemmin minkälaista projektia lähden työstämään. Tyyli tulee kuitenkin pysymään G-funkina, se on varmaa!  LINKIT:FacebookInstagramSpotifyBandcamp PARASTA KOTIKULMILLA:Matinkylässä parasta on meren läheisyys. Olen asunut pari vuotta Kilossa ja hetken Helsinginkin puolella, mutta kaipasin aina merta ja Matinkylän rantamaisemia. Lähialueen paras meno- ja keikkapaikka on ehdottomasti sporttibaari Davisto Olarissa, jossa on tullut käytyä jo lähes vuosikymmenen ajan. Siellä törmäilee aina aluekeskuksen räppikollegoihin ja voi juonitella seuraavia musaprojekteja, sekä nauttia lähipanimon mallastuotteita. Davistossa vedin myös ensimmäisen keikkani vuonna 2017. TUE!Paras tapa tukea mun espoolaisia G-funk-unelmia on ostaa levy fyysisessä formaatissa levykaupasta tai suoraan minulta.    05. Juoksukaljat – Ureapää (Vantaa, punk)Juoksukaljat syntyi, kun vuoden verran musiikin tekemisestä lomaa pitänyt Mitja päätti että nyt on pakko tehdä jotain ja ihan täysin puhtaalta pöydältä. Ideana oli perustaa bändi, tehdä EP:n verran biisejä ja tehdä se kaikki yksin. No melkeen tällä kaavalla mentiinkin, paitsi että miksaajaksi pestattiin silloinen tyttöystävä ja jokaiselle biisille tuli joku feattaamaan, joko kitaroinnin tai sitten taustalaulun muodossa. EP valmistui noin parissa kuukaudessa. Äänitysprosessi myös toimi eräänlaisena pariterapiana, sillä miksajaana toimineen tyttöystävän kanssa saatettiin käydä monia riitoja levyn soundeista jne.  Juoksukaljan elämä loppui niin nopeasti kuin alkoikin ja niin kävi myös parisuhteelle. Juoksukaljat (ja se seurustelusuhde) kuopattiin melkeenpä heti sen jälkeen kun EP oli fyysisenä muodossa kätösissä.   Vaikka kyseisen projektin historia oli lyhyt, avasi se paljon uusia ovia. EPllä vierailleen Juhon kanssa perustettiin peräti kaksi bändiä: Kirkkovene ja Ripitori OD jotka elää ja voi oikein hyvin tällä hetkellä.  Ken tietää, ehkä Juoksukaljat julkaisee vielä EP part kakkosen...  LINKIT:YoutubeSoundcloud PARASTA KOTIKULMILLA:Parasta Vantaassa on se, että se on vähän ku landella, mutta silti niin lähellä Helsingin menoa ja hälinää.  Itse Vantaan menomestoista en niin välitä, mutta Helsingin On the rocks ja Lepakkomies nappaa oikein hyvin!  TUE!Jos jollakin tavalla haluaa nimenomaan Juoksukaljoja tukea, niin levyjä löytyy vielä 5e/kpl hintaan. Levytilaukset voi laittaa sähköpostiosoitteeseen: pahaasia@gmail.com   06. Q&A – Left Hook (Espoo, laulaja-lauluntekijä)Q&A alkoi hyvin vaatimattomista lähtökohdista. Aloin tehdä kappaleita ihan omaksi huvikseni ja hyvin pelkistetysti. En silloin ajatellut, että niitä kukaan kuulisi, mutta kun kappale määrä kasvoi, niin ehkä myös ajatus niiden esittämisestä. Suuria tavoitteita ei minulla ollut, mutta halusin silti tehdä levyn. Koska rahaa minulla ei ollut silloinkaan liikaa, niin päätin nauhoittaa levyn itse omassa keittiössäni. Ja niin syntyi levy Regression To The Mean. Keikkoja on tullut soitettua melko monta ja olen niistä nauttinut paljon. Tällä hetkellä, viimeistelen seuraavaa levyäni ja siitä tulee ensimmäinen single ulos 5.6.2020 ja koko levy syksyllä. Kiitos.  LINKIT:FacebookRegression To The Mean-levy (Spotify)Left Hook-lyriikkavideo (Youtube) PARASTA KOTIKULMILLA:Lempiseikkani Saunalahdesta on se, että täällä saa olla hyvin rauhassa. Toki, jos haluaa ihmisten ilmoille niin lähistöltä löytyy kaksi hiekkarantaa, kesällä auki oleva karaoke terassi ja ulkoilma punttisali  Saunalahdessa ei ole kovin montaa, jos yhtään, menopaikkaa, mutta lähistöstä löytyy Gymstone, jossa käyn treenaamassa Thai nyrkkeilyä ja myös Espoon Oma Panimo. Ruokapaikkoja on muutama, mutta kotona loihditut ruokannokset ovat silti parhaita. Bravuurina on itse tekemä Moussaka.  TUE!Paras tuki kuuntelijoilta on se, että he jatkavat kuuntelua ja jos keikkoja on tulossa niin sinne kannattaa tulla.   07. Köysistö – Pohjaan (Järvenpää, suomirock)Romanttisen tabun soundeissa on himottu vahvaa suomirockiskelmää avaruusmaisilla beatlesvivahteilla.  Biisit vaihtelevat tempoiltaan nopeasta badding-rockista gospelmaisiin tunnelmointeihin. Biisintekijänä olen hakenut suoraa ja röyhkeää ilmaisua henkilökohtaista punaista lankaa noudattaen; Omaa mieltä ja sydäntä kalvavat asiat ovat saatava ulos selkeässä paketissa. Biisien aiheet kulkevat parisuhdeongelmien, oman itsen etsimisen ja kuolemisen välimaastossa. Koko levy on avunhuuto , tai vastakohtaisesti sodanjulistus ihmisen eloon nykymaailmassa.  Kävimme Köysistössä Romanttisen tabun äänitysten aikana läpi metamorfoosia.  Nimi muuttui Köysistöön ja sen myötä myös uusien bändin jäsenten luut narahtivat paikoilleen. Suuri kiitos entiselle Et ceteralle menneistä vuosista. Joskus elämän oikkujen ja ryhmän jäsenten erilaisten näkemysten takia tapahtuu tällaisia luonnollisia amputaatioita. Oli hyvä, että ne tapahtuivat nyt ystävyyssuhteet edellä ja niitä arvostaen, eikä jääty löysään hirsiköysistöön roikkumaan. Köysistön kitaristin paikan otti Boneyardista tuttu Joni Ketola. Rumpalin pallille istahti Nätti Antti ja Rattopojista tuttu Teemu Ranta.    LINKIT:KotisivuFacebookYoutubeSpotify PARASTA KOTIKULMILLA:Myllypubi klo 12-16 joka päivä! Kylän suopein tarjoilu, mut sit on tietty Eikan pubi, joka vilpittömänä musaihmisenä ja ratanaamana osaa arvostaa Köysistöläistä toimintaa. Joskus on hyvä lisätä suolaa maistamatta, ja kotikylämme kaikessa pienuudessaan tarjoaa siihen mahtavat puitteet ihan mihin ikinä menemmekin. Tarjonta on tuttua ja turvallista kaikkine vaaratekijöineen. Kamaa apatiaa vastaa laulettiin laulussa, me sanomme elämää apatiaa vastaan!  Zapatan lounassalaattipöytä ja Sauhun peräreikäburgerit! Sen jälkeen onkin jo päivä täys ja on sopivaa ruveta miettimään Myllyyn tai Einoon siirtymistä. Myllyn pilvilinnakaraoket tarjoaa viihdebisneksen nellekarkit, jotka on tasan. Sit ku nallekarkit on vedetty, ni siirrytään Eikan pankkiin tai Eikan pubiin. Mikäli enemmän inde ja ug live-musiikkia mielii, niin kengän kärjet  kohti Fridaa!  TUE!Paras tapa tukea Köysistöä on ostaa vinyylit ja cd:t pois kuleksimasta ja kuunnella musiikkia, käydä aktiivisesti keikoilla seuraamassa nettisivuilta mitä ihmettä Köysistö on taas keksinyt.   08. Päivi Johanna – Valopilkku 7 (Porvoo, instrumentaalinen)Teen musiikkia nimellä PäiviJohanna. Työkseni olen ihan muulla alalla, mutta musiikki on ollut aina jossain muodossa tärkeä osa elämääni.  Lapsena ja nuorena kävin muutamia vuosia pianotunnilla, teoriaopintoja musiikista minulla ei juurikaan ole. Lasten aikuistuessa on jäänyt enemmän aikaa toteuttaa itseään. Luontevin tapa soittamisessani on aina ollut oman luominen, intuitiivisesti soittaminen ja improvisointi, vapaa säestys. Sävellyksiä pianolla vaan tulee, itsestään, miettimättä.   Parisen vuotta sitten olen alkanut äänittää ja tallentaa kappaleitani muistiin.  Intuitiivisia sävellyksiä syntyy myös ollessani silmät täysin kiinni. Tein vuosi sitten CD-albumin "Valopilkkuja", 15 kappaletta, silmieni ollessa soittaessani koko ajan kiinni. Kappaleet syntyivät siinä hetkessä ja niitä en pysty koskaan toistamaan. Podcastissa kuuluva sävellys on syntynyt ja soitettu silmät kiinni.  Musiikkini sopii erityisesti rentoutumiseen ja mediaation taustalle.   Varsinaisia esiintymiskeikkoja PäiviJohanna-nimellä en ole koskaan tehnyt. Olen vuosien varrella joissain tilaisuuksissa soittanut tilanteeseen sopivaa taustamusiikkia.  Säestän mielelläni laulajia. Ystävättäreni kanssa minulla on ollut cover-duo, jossa hän soittaa kitaraa ja laulaa.  Olin taannoin parin vuoden ajan eräässä harjoitus-jazz-bändissä, jossa sain kipinän erityisesti blues-improvisointiin. Niinpä blues-pohjainen improvisointi on jotain, mihin uppoudun huomaamattani joskus pitkäksikin ajaksi.   Musiikin kuuntelijana olen melko kaikkiruokainen.  Musiikin hoitavasta vaikutuksesta olen erityisen kiinnostunut ja tietynlainen ambience-musiikki on paljon esimerkiksi rentoutumisen ja keskittymisen taustalla itselläni käytössä.   Jos pitäisi valita yksi genre, mikä jaksaa vuodesta toiseen koskettaa, se olisi progemusa. Ilmeisesti jonkinlainen proge-reseptori istutettiin minuun nuorena isoveljeni kautta. En voinut välttyä kuulemasta sitä ja se jätti jälkensä hyvällä tavalla. =)  Perheeni ja ystäväni ovat kannustaneet minua tuomaan musiikkiani pöytälaatikosta ulos.  Eräs ystäväni on hiljakkoin innostunut myös tekemään omaa musiikkiaan, ja kokemusten jakaminen myös inspiroi. Hyvin tärkeänä auttajana ja studiotöistä vastanneena julkaisuprosesseissani on ollut ystäväni Mika Kalmi, joka tekee itse myös hienoa intuitiivista musiikkia.   Itselleni on ollut ratkaisevan tärkeää, että yhteistyökumppanini ymmärtää musiikkiani ja sen syntymistä pitkälti samalla tavalla kuin minäkin ja voin olla musiikkini kanssa täysin oma itseni. Sen myötä olen myös alkanut luottamaan huomattavasti enemmän siihen, että voin todellakin tehdä musiikkia juuri sillä tavalla, kuin sisimpäni eniten kutsuu. Välillä vaikka silmät kiinni.   Moni on kokenut musiikkini rentouttavana ja hoitavanakin ja minulta onkin kysytty lisää julkaisuja, mikä on ilahduttanut mieltäni. Joten: lisää on tulossa. :)   LINKIT: YoutubeSoundcloud  PARASTA KOTIKULMILLA:Porvoossa olen asunut reilut 20 vuotta, kotoisin olen Savosta. Porvoon Vanha kaupunki on tutustumisen arvoinen. Omat lempipaikkani Porvoossa ovat pari paikallista luontopolkua.  Paras ruokapaikka Porvoossa on Ani´s Cafe  TUE!  Paras tapa tukea toimintaani on kuunnella pian keväällä ilmestyviä digitaalisia julkaisujani tai minut voi tilata vaikkapa johonkin tilaisuuteen soittamaan rauhallista taustamusiikkia.    09. Lyrae – Bethesda (Sipoo, progrock) Lyrae on yhden miehen musiikkiprojekti Sipoosta. Idea Lyraeen syntyi pienistä pianoaihioista joita olin kirjoitellut viimeisten vuosien aikana. Näitä aihioita sitten yhdistin ja sekoitin läjään käyttämättömäksi jääneitä riffejä sekä harmonioita jotka olivat jääneet homehtumaan kaukaisiin muistini syövereihin ja pöytälaatikoihin. Answers-EP on tulos tällä erää. Jatkoa on luvassa... LINKIT:KotisivuFacebookInstagramYoutubeVimeo   10. Ludowica – Det är tyst (Hanko, roots)Uutta matskua pukkaa ja 2020 elokuussa keikka Le petite-festareilla Hangossa viulukvartetin kanssa.  Koko Kärlek, kärlek-levy löytyy Spotifysta ja YouTubessa on myös musikkivideo nimikkobiisistä. LINKIT:Youtube   11. Ville Paganus – Elintasopakolainen (Back in the U.S.S.R.)Ville Paganus, ei TeeVeestä, vaan puliukoista tuttu, on alkanut vääntämään musaa. Helsingin Kalliosta tähtitaivaalle ponnistava Paganus aloitteli musailut alunperin kotikaupungissaan Joensuussa ysärillä. Kallion jokaisen kadunkulman tullessa kuvatuksi, katosi kuvausinspiraatio. Tilalle tupsahti onnekkaasti musailu taiteentekemisen himoa sekä mielenterveyttä lääkitsemään.  "Soittamisen lopettaminen aikoinaan on kaduttanut niin paljon että 13 vuoden tauon jälkeen otin itseäni niskasta ja aloin taas soittamaan. Asko Keräsen kannustamana aloin myös laulamaan, sanailemaan ja lopulta Altai Studiolle äänittämään. Altailla saatiin purkkiin vanha kipale "Masentunut ameba" uudessa muotissa, jossa Asko näki single potenttiaalia. Kesäkuussa 2015 julkaistiin ensimmäiset singleni Masentunut Ameba ja Orja. Vuoden edetessä tuli paljon uusia biisejä. Levy koostuu myös vanhoista kipaleista uusin sovituksin. Kuten valokuvanikin, myös musiikki on varsin melankoolista mollimongerrusta. Sekä yksinkertaista, mies ja kitara revitystä. Olin onnekas saamaan levylle apureita, bändimenoakin löytyy. Sanoituksissa panostan sanahelinän sijaan sisältöön. Sekakäyttöinen mieleni puuttuu välillä menoon ja levyltä löytyy myös huumoria sekä kreisi menoo. Biisit ovat hyvin aitoja, rehellisiä. Kokonaisuutta voisi kuvata "lihapiirakka kaikilla mausteilla", räkä punkista britti poppiin ja instrumenttaalista folkkiin. Alkuperäinen Potenttiaalia julkaistiin viime vuoden lopulla. Markkinointi ja jakelukanavien silloin puuttuessa on onni että Temmikongi julkaisee levyn uudestaan uusilla biiseillä höystettynä. Rok rok!"  Eka levy julkaistiin kahdesti, 2015 sen julkaisi Bare bone music ja 2016 "deluxe editionin" julkaisi Temmikongi. Sen jälkeiset julkaisut on lähes kaikki omia julkaisuja ja nauhotettu kotona tietokoneella. Ei potenssiaalia levyn pääpointti on instrumentalit joita elävöitin sämpleillä. Levyllä myös remix versioita. Eka levyn mies ja kitara saundi laajeni tällä levyllä. Soittelin nettisyntikalla rumpuja ja koskettimia sun muuta levylle.  2017 muutin Kalliosta elintasopakolaiseks tallinnaan, kun ei ole suomessa varaa asua. Siitä tuli Elintasopakolainen in the u.s.s.r. biisi ja toinenkin uusi biisi. Elintasopakolainen (back) in the u.s.s.r. ep:n täydensi remix versiot vanhoista biiseistä.  Lopuissa julkaisuissa ei paljoa uutta ole, lähinnä biisiparannuksia kappaleista joiden alkuperäsiin versioihin en enää ollu tyytyväinen sekä alternate versioita.  LINKIT:KotisivuYoutubeSpotifyBandcamp PARASTA KOTIKULMILLA:Paras ruokamesta kalliossa oli legendaarinen Mare chiaro pizzeria, paras juomamesta on oikeestaan maren "veli" juomapuolella eli Pub Sirdie. Kumpikin omalaatuisia paikkoja pitkällä historialla joissa aika pysähtynyt paikoilleen.  TUE! Miten voisi tukea niin mulla on aina ollu vaikeuksia löytää kuuntelijoita, koska en tee keikkaa enkä ole somessa enää missään muotoa. Yleisön saantiin tartteisin jeesiä.   Ajastus  0:00:00 Intro & koronatilanteesta johtuvat solidaarisuusalennuksemme  0:02:29 Shout The Band (rock, Helsinki)  0:06:57 The Liar (rock, Helsinki)  0:11:00 Antti Karsee (rap, Kirkkonummi)  0:16:1 5 Tomi Hämäläinen, Semifinal, osa 1/4: Tomin & Semin historia  0:19:59 Phunky Mr. Olavi (rap, Espoo)  0:24:36 Juoksukaljat (punk, Vantaa)  0:27:01 Q & A (laulaja-lauluntekijä, Espoo)  0:31:55 Tomi Hämäläinen, Semifinal, osa 2/4: Semistä isoksi kasvaneet bändit  0:35:33 Köysistö (suomirock, Järvenpää)  0:39:59 PäiviJohanna (instrumentaalinen, Porvoo)  0:44:02 Tomi Hämäläinen, Semifinal, osa 3/4: Onnistuneen keikan anatomia  0:50:45 Lyrae (proge, Sipoo)  0:57:14 Ludowica (roots, Hanko)  0:59:48 Tomi Hämäläinen, Semifinal, osa 4/4: Mikä on toimiva ohjelma?  1:03:49 Ville Paganus (alternative, Helsinki)  1:09:10 Outro

Aloitin parikymmentä jaksoa sitten “Hio asiakaskokemusta” -sarjan, ja nyt on vuorossa toinen osa. Jaksossa 74 puhutaan kuuntelemisesta, korvat höröllään olemisesta. Pohdin miksi kuuntelun taidot ovat tärkeitä ja mitä konkreettista hyötyä niistä on yrittäjälle? Lisäksi jaan pari harjoitusta, joiden avulla voit tsekata missä jamassa kuuntelun taitosi ovat. Jakson runko 00:45 Uudet nettisivut 01:25 Kaksi kysymystä kuuntelijoille Luovia-podcastista 02:45 Johdatus päivän jaksoon 03:35 Nani kuuntelijana 05:45 Kuulemisen ja kuuntelemisen välinen ero 08:30 Miten tiedostaa se, että nyt kannattaa kuunnella? 09:30 Kuuntelun taidoilla luottamusta 12:20 Esimerkkejä keholla kuuntelusta, aktiivinen kuuntelu 20:30 Miten kuuntelun taidot auttavat dialogissa? 22:40 Kuuntelun taidot ovat kokonaisvaltaisia, harjoitus 26:00 Miten kommunikoidaan syvällisesti? 29:25 Aggressiivisuuteen vastaaminen 33:40 Tunteiden tunnistaminen 34:10 Miten sivuuttaa oma tunne asiakkaan kanssa? 37:00 Ammattilaisen tehtävä kuuntelijana 37:30 Kuuntelun taidot sähköpostissa ja puhelimitse Jaksomuistiinpanot: https://luoviapodcast.com/blog-jaksot/074-hio-asiakaskokemusta-kuuntelun-taidot Liity Luovia-verkostoon: https://www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: http://facebook.com/groups/luovia

Kun elämään pitäisi saada muutosta aikaan, on haasteiden ratkaisemiseksi tarjolla erilaisia koulukuntia ja viitekehyksiä pitkä lista. Aloitin itse alkuvuodesta 2019 Ratkaisukeskeinen Coach -koulutuksen ja olin myyty ensimmäisestä istunnosta eteenpäin. Kyseessä varsin yksinkertainen ja suoraviivainen tapa päästä pisteestä A pisteeseen B, riippumatta siitä mistä teemasta puhutaan. Kun mietin ratkaisukeskeistä lähestymistapaa meidän teematiikkaamme vasten eli syömistä, treeniä, palautumista, arjenhallintaa ja elämäntapamuutosta niin se sopii siihen kuin valettu. Jotta sinäkin voisit saada tästä hyötyä omaan arkeesi, soitin studioon vieraaksi Lyhytterapiainstituutin kouluttajan, psykoterapeutti Maiju Aholan.

Koodausvuosia on takana jo lukemattomia, mutta mitä jää kertoman jälkipolville? Löytävätkö pojat tässäkään jaksossa vastausta miksi aina React eikä Vue? Kuuntele niin tiedät mistä kylillä puhutaan. Kysymykset Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät erot siinä, päätyykö alalle yliopiston vai ammattikorkeakoulun kautta? Onko jotakin yleisiä eroja odotuksissa työnantajan puolelta ja vaikuttaako se esimerkiksi palkkaan tai työllistymismahdollisuuksiin valmistumisen jälkeen? Moro Antti ja Riku, kaikki alan ""sotatarinat"" on mun mielestä aina hauskoja ja niitähän kyllä kertyy näissä koodailuhommissa. Kertokaapa joku kuumottavan nerokas hack tai kantapään kautta saatu oppi, mikä on tullut vuosien varrella nähtyä ja on erityisesti jäänyt mieleen. Kiitti mahtavasta podcastista ja terveiset Suomen Turusta! Teemu Pöntelin Moro! Teen tässä pikkuhiljaa siirtymää tai laajentumista WordPress- ja LAMP-stack-maailmasta kohti Reactia ja Nodea (sitä mukaa, kun ehdin Helsingin yliopiston oivaa Fullstack Open -kurssia töiden ohessa tehdä). Nyt pohdituttaa se, miten tällaista React-projektia lähtisi sitten hahmottelemaan, jos haluaisin jonkun harrasteprojektin tehdä. Mielessä on parikin harrasteprojektia, joita lähteä viemään eteenpäin ja molemmissa olisi tarvetta tehdä jonkinlainen frontti, jonka avulla sitten veivataan dataa, jota jossain tietokannassa säilötään, joten joku backend siihen väliin sitten varmaan – mutta missäs järjestyksessä tätä kannattaisi rakennella? Tehdäkö ensin jollain json-serverillä feikkiä dataa ja frontti käpistelemään sitä, vai pitäisikö lähteä pohtimalla miten data asettuu ja kenties miten sitä backendissa pyöritellään ja sitten kasata fronttia päälle vai kui? Varmasti vaihtoehtoja on monia eikä yhtä oikeaa ole, mutta kuinka te, oi gurut, tekisitte? Mikko Saari Moi! Miten tunnistat tilanteen, milloin tarvitset reactia tai vastaavaa framework:iä ja milloin et. Eli on varmasti tilanteita, jolloin vue, react, angular jne ovat ikään kuin turhan yliampuvia tarpeeseen. P.S. Aloitin ohjelmoinnin suurinpiirtein samaan aikaan, kun teidän podcastinne alkoi, olen kuunnellut lähes joka jakson ja saanut niin monta hyvää vinkkiä joita olen sitten heti kokeillut itse, viimeisimpänä otin sentry:n tarkasteluun. Kiitos!!! P.S 2 Ja appelsiinit säilötään jääkaapissa nykyään. tuuletinpoika Miksi aina React eikä Vue? Mitä mieltä olette netissä tarjottavista erilaisista kurssisivustoista ohjelmoinnin oppimiseen? Ovatko kalliimmat sivustot kuten frontendmasters ja egghead.io hyviä sijoituskohteita verrattuna vaikkapa udemyn tarjontaan? OnkoWörtti Linkit json-server Frontend Masters egghead Jakson valinnat Riku: Club-Mate Cola Antti: Hyper.is Ota yhteyttä! @webbidevaus webbidevaus.fi

Ella ja Fanny Holmberg pelaavat Porvoon Salibandyseuran naisten edustusjoukkueessa samassa ketjussa. Sisarukset ovat löytäneet oivallisen vireen naisten Salibandyliigassa. Porvoon Salibandyseuran naisten edustusjoukkueen hyökkäyspäässä häärivät sisarukset ovat olleet useammassa pelissä ratkaisijan roolissa. Runkosarjan pistepörssissä Ella Holmberg sijoittui toiseksi heti TPS:n Sofia Leinon jälkeen. Kaksikolla oli samat tehopisteet, Holmbergilla 33 (13+20). Pikkusisko Fanny Holmberg oli vastaavasti runkosarjan pistepörssin seitsemäs tehoilla 29 (16+13). Suomen Cupissa nuorempi Holmberg ratkaisi mestaruuden porvoolaisille. Hänet valittiin myös helmikuussa kuukauden pelaajaksi naisten Salibandyliigasta. Kumpikin on aloittanut salibandyn kuuden vanhana. Ella hiukan pikkusiskoaan aikaisemmin ikänsä puolesta, mutta hyvin pian myös Fanny oli mukana samassa joukkueessa. Pallopelit alkoivat kuitenkin ensi jalkapallolla. – Aloitin aluksi jalkapallon pelaamisen. Koska koko joukkue pelasi talvella salibandyä, niin halusin myös itse kokeilla sitä, Ella Holmberg kertoo. – Itse tuli mukaan, koska Ellakin pelasi salibandya. Pelasin myös Ellan ohella jalkapalloa, käsipalloa ja harrastin yleisurheilua, Fanny Holmberg sanoo.

Viihdetaiteilija Danny tulee Suomesta esiintymään #MittFinland Live -konserttiin 29.11. Jo 60-luvulla hän oli Suomi-popin kruunamaton kunkku ja Danny-Shown kautta on syttynyt monta muutakin tähteä.  Ilkka "Danny" Lipsanen on syntynyt Porissa 1942. Hän on yksi Suomen suosituimmista laulajista, yrittäjä ja musiikkineuvos. Dannyn levyjä on myyty yli puoli miljoonaa kappaletta ja listahittejä on kertynyt muutamaa vaille sata. "Aloitin 75-vuotispäiväni kiitosrukouksella, laitoin perään anomuksen, että josko saisi vielä lisäaikaa. Näin sitä mennään sitä lisäaikaa." Dannyn ja hänen tyttöystävänsä, tangokuningatar Erika Vikmanin suhde on herättänyt kohua lähinnä suuren ikäeron takia. Erika on syntynyt 1993. Pari suhtautuu median kiinnostukseen tyynesti. "Olen saanut elää ikäisteni, vähän nuorempien ja nyt vähän enemmän nuoren kanssa. Pysyn paremmin ajassa kiinni kun tiedän, mitä nuorempi sukupolvi ajattelee." Haastattelija: Soili Huokuna.

Biniyam Schelling on elävä esimerkki siitä, että kansalaisuuden käsite on luonteeltaan kyseenalainen. Kokkolassa syntyneen, viisivuotiaana perheensä kanssa Helsinkiin muuttaneen Biniyam Schellingin elämä pyörii musiikin ympärillä. Aloitin viisitoistavuotiaana kavereiden kanssa tekemään musiikkia huvin vuoksi. Kun huomasin, miten kaverit siitä tykkäsivät, innostuin jatkamaan. Nykyään teen alternative hip hop/pop -suuntaista musaa, Schelling kertoo.Unelmani tulevaisuudessa on tehdä musiikkia työnä, ja mahdollisuus vaikuttaa taiteen kautta. Muusikko Biniyam SchellingVedellä hiukset suoriksiSchellingin vanhemmat ovat tulleet aikanaan Suomeen opintojen perässä - äiti on Etiopiasta ja isä Saksasta. Kotikieleni ovat suomi ja englanti. Pienenä puhuttiin myös saksaa ja amharaa, mutta ne jäivät, Schelling toteaa.Identiteettiin liittyvät seikat ovat mietityttäneet Schellingiä pienestä pitäen: Tarhasta kerran kotiin tullessani olen mennyt suoraan vessan lavuaarin ääreen ja yrittänyt vedellä suoristaa hiuksiani. En kuulemma halunnut, että minulla on kiharat hiukset.Suomalaisuuden dilemmaBiniyamin on vaikeaa vastata, onko hän suomalainen. Aikaisemmin en ole ajatellut, että vaikka olisi aina asunut Suomessa ja puhuu suomea, ei välttämättä ole suomalainen, vaan silti ulkomaalainen, Schelling miettii.Suomalaisessa yhteiskunnassa oman erilaisuuden kanssa eläminen on aaltoillut: Toisinaan asiaan ei kiinnitä huomiota ja toisinaan se on painanut enemmänkin mieltä.Joskus on ollut aikoja, jolloin olen ajatellut olevan helpompaa olla suomalainen.Muusikko Biniyam Schelling Korostetaan myös sitä, että on puoliksi jotakin.Suhtautuminen ulkomaalaisiin heittelehtii Pakolaisten myötä Schelling kokee, että yhteiskunnallinen keskustelu on mennyt äärimmäisyyksiin: Kaikki ulkomaalaiset leimataan yhdeksi ryhmäksi yleistäen.Ihmiset eivät ole fiksuja, mitä tähän asiaan tulee.Muusikko Biniyam SchellingVaikka ilmapiiri kiristyy ja rauhoittuu vaihdellen, Schellingin mielestä ihmisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on kuitenkin tullut jonkin verran avoimemmaksi. Monikulttuuristen äänien lisääntymisen muusikko näkee luonnolliseksi kasvuksi. Suomalaisuus-käsitteen muuttumista tapahtuu enemmän tai vähemmän. Vertailukohdat pääkaupunkiseutu ja muu Suomi hankaloittavat yleiskuvan luomista, mutta muuttumista tapahtuu, Schelling pohtii. Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Tanja on laulaja, näyttelijä, tanssija. Hän on syntyisin Värmlannista ja sinne hän on nyt palannut, lapsuudenmaisemistaan Suomesta Venäjän rajalta Norjan rajalle. Tanja Kortelainen syntyi 30.12.1984 Kilissä, Värmlandissa.Itse tekeminen on opittu kotoa. Ei pelota tarttua hommiin!Tanja kertoo: Isän sukujuuret ovat Pohjois-Karjalassa, äidin Värmlannissa. Äiti halusi oppia suomea ja 1986 muutimme Ruotsista Suomeen, Joensuuhun, jossa vanhemmat ovat edelleen. Molemmat kulttuurit ja kielet ovat olleet läsnä pienestä saakka. Olin liikkuva lapsi, urheilin ja tanssin. Tein esityksiä kotona, kiinnostuin teatterista. Aloitin sellon soiton 6-vuotiaana, kanteleen soiton 12-vuotiaana; opiskelin Joensuun Konservatoriossa n.1990-2006. Kaikki kouluvuodet lauloin kuorossa. 1994 näyttelin lapsipääosaa (Jaana) Markku Pölösen ohjaamassa elokuvassa Kivenpyörittäjän kylä. Haaveet näyttelijän urasta alkoivat orastaa. Kouluvuodet Pohjois-Karjalassa, Pyhäselässä, ja lukio Joensuussa. Olin suhteellisen ahkera koulussa, kiinnostunut ja valitsin mahdollisimman paljon kursseja laidasta laitaan, paljon kieliä ja luonnontieteitä. Ylioppilas 2004. Ammatinvalinta ahdisti; mitä valita monista kiinnostuksen kohteista? Musisointi ja tanssiminen oli hauskaa siitä tuli lopulta luonnollinen valintani. 2002-2003 vaihto-oppilasvuosi Torsbyssä, Värmlannissa. Vuosi merkitsi paljon identiteetilleni ja voimisti juuriani Ruotsissa. Ensimmäistä kertaa kohtasin kunnolla ruotsalaisen kulttuurin, sain ystäviä Ruotsissa ja koin ensimmäiset kulttuurishokkini. Kiinnostuin Värmlannin suomalaismetsistä ja samaistuin niihin. Tein (kesä)töitä jo 12-vuotiaasta. Kokeilin kaikenlaista postin lajittelusta ja lasten ohjaamisesta isäni antiikkiliikkeessä restauroimiseen. Matkustin/reilasin itsekseni Euroopassa, mm. saksalaisen kummini Hellmutin luokse. Jännittäviä teinivuosia. Hellmut opetti viinitilallaan viinikulttuuria ja sain käyttöä saksankielentaidoilleni. (Vietin Saksassa kuukauden ensimmäisen kerran jo 12-vuotiaana vieraassa perheessä asuen.) 2004-2007 tanssikoulutus Outokummussa. Aivan uusi maailma, seikkailu ja sukellus taiteeseen, identiteetin etsimiseen ja aikuisuuteen. Hain ammatillista suuntaani tanssi vai musiikki? Näyttelin Joensuun Kaupunginteatterissa koulun ohella. 2007 muutin Tukholmaan. Kohtasin jälleen ruotsalaisen kulttuurin, hieman vanhempana. Kulttuurishokkeja ja ihmetystä. 2008-2010 olin juontajana SVT:n suomenkielisessä lastenohjelmassa Karamelli. Kesät 2008 (Bannlyst) ja 2009 (Kalevala) näyttelin Västanån Teatterissa Sunnessä. Lapsuuden haaveeni toteutui.Tapasin siellä Ola Stinnerbomin, jonka kanssa työskentelen edelleen. Hänen kauttaan olen saanut tutustua saamelaiseen kulttuuriin, joka minua kiehtoo. Saamelaisuudessa on tuttuja elementtejä suomalaisiin juuriini liittyen, mutta myös kiehtovaa eksotiikkaa. 2010 muutin Torsbyyn, Pohjois-Värmlantiin, jossa sain tanssinopettajan sijaisuuden 2010-2012. Elämäni ehkä hienoin työnantaja antoi haasteita, vapautta ja vastuuta. Ammatillisesti kukoistin ja sain kokeilla siipiäni erilaisissa projekteissa. Opetin, ohjasin, esiinnyin. Talven 2011-2012 vietin ummikkona Sevillassa, Espanjassa, jossa tanssin flamencoa ja opettelin espanjaa. Ah vihdoin ulkomailla! 2012-2014 hain uudelleen ammatillista suuntaa mitä valita, mihin keskittyä? Olin työttömänä, Riksteatterilla suomenkielisen teatterin kiertueenvetäjänä , tein tanssiprojekteja, ohjasin, opetin tanssia ja musiikkia, opiskelin kulttuurin johtamista/tuottamista, jne. Paljon kytköksiä suomalaisuuteen ja suomen kieleen. 2013-2015 muutin taiteilijakommuuniin Hagsätraan. 5-6 muusikkoa kotona oli kivoja jameja ja aina seuraa. 2014 lähtien olemme Ola Stinnerbomin kanssa kiertäneet kouluissa Norjassa, jossa esitämme saamelaista esitystämme Mjandasj. Tämänhetkinen pääasiallinen projektini. Kierrämme Norjassa n. 2-3 kk/vuosi. Kiertue-elämän ja matkalaukussa elämisen välillä paluu Tukholmaan alkoi ahdistaa yhä enemmän. Kaipasin luontoa ja rauhaa omaa kotia, puutarhaa, pysyvyyttä. Lapsuuden mummolani (äidin vanhemmat) Kilissä, Värmlanissa, vapautui vuokralaisten muuttaessa sieltä kesällä 2015 ja heti syksyllä muutinkin jo sinne remonttipesään. Pikkuhiljaa siitä kaivautunee hieno 50-luvun helmi. Omaa fyysistä kotia vielä voimakkaammin löysin kotiin tutustuessani Andreakseen talvella 2014-2015. Olen lähes koko ikäni hakenut eksotiikkaa, jännitystä ja uusia (kulttuuri)kokemuksia nyt löysinkin kotiin siihen tuttuun ja turvalliseen. Andreas on kotoisin Pohjois-Ruotsista ja muistuttaa minua jotenkin suomalaisesta jähmeydestä, ollen samalla myös sopivasti ruotsalainen. Vaikkei yhteistä polkua vielä kauaa olla tallattukaan, tuntuu tämä syvemmällä kuin koskaan. Suunnittelen (ja haaveilen) edelleen oman esiintyjyyden kehittämistä, monitaiteellisia projekteja. Olen lopultakin hyväksynyt monipuolisuuden olevan valttikorttini, jota voin kehittää ja hyödyntää. Suomalaiset juureni ovat minulle tärkeät etenkin Ruotsissa asuessani. Ammennan niistä inspiraatiota niin arjessa kuin taiteessanikin. Monet ystävistäni asuvat Suomessa, mutten oikein tällä hetkellä osaa kuvitella muuttavani takaisin. Minulla on aina ollut vähintään kaksi kieltä ja kaksi kotia, niin hyvässä kuin pahassa. On ihanaa kypsyä ja vanhentua. Teini-iän uutuudenviehätys ja epävarmuus on vaihtunut itsensä hyväksymiseen ja itsestään ja elämästä nauttimiseen. Halusin kehittää itseäni ihmisenä, päästä pois vanhoista tavoista ja rooleista ja aloitin viime keväänä vuoden mittaisen taideterapia-työskentelyn. 30-kriisi on siis kohta paketissa.Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Ohjelma on uusinta.Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

"Aloitin bingosta, sitten tulivat kolikkoautomaatit. Menetin lopulta asuntoni 65-vuotiaana ja lisäksi minulla oli pelivelkaa." Vuosikymmenet pelikoukussa ollut Kalevi Laine kertoo ohjelmassa muun muassa siitä, mikä pelaamisessa addiktoi. "Peliautomaattiin voi jopa rakastua. Aloin luulla ymmärtäväni niitä." THL:n tutkija Sari Castrèn kertoo peliriippuvuuden biologisista taustatekijöistä ja erikoistutkija Jani Selin maamme rahapelipolitiikasta. "Suomi on ainutlaatuinen pelimaa. Missään muualla Euroopassa ei hajasijoiteta peliautomaatteja marketteihin ja huoltoasemille." Selin myös kertoo, että vain 5 % pelaajista tuottaa peliyhtiön tuotosta puolet. Toimittajana Perttu Häkkinen.

Tällä kertaa uudessa podcastissa käsitellään Androidin 4.4 KitKattia, Nexus 5 puhelinta sekä sähelletään vlogin kanssa. Mobiili.fi artikkeli KitKatista Googlen oma blogijuttu KitKat showcase Nexus 5 tuotesivu Aloitin taas vlogin pitämisen. Videot tulevat blogiin sekä Youtubeen. KitKatin ominaisuuksia videolla: Nexus 5 puhelimen videoita: http://www.youtube.com/watch?v=hQ0XTJqFLIE 010 Android 4.4 KitKat, Nexus 5 & Vlog julkaistiin ensin Marko Kaartinen sivulla.