Podcasts about kierr

Pontuksen kuuluminen: Pontus on löytänyt hyvinvointia elämäänsä keskiluokkaisuudesta. Keskiluokkaisuutta voi tarkastella esimerkiksi terapeuttisena minuuden tuotantona, elämää helpottavana ylimääränä tai eteenpäin pyrkimisen mentaliteettina. Mutta miten ihmisten halua parempaan ja vakaampaan voisi kanavoida mielekkäästi politiikkaan? Veikan vaiva: Yhdysvalloissa konservatiivinen lakiaktivismi on johtanut laajaan oikeusjärjestelmän haltuunottoon ja miehittämiseen omilla asiantuntijoilla. Erityisen selvästi tämä näkyy korkeimman oikeuden perustuslakitulkinnoissa. Entä Suomessa? Oikeistopoliitikkojen viime vuosien lausunnot viittaavat perustuslain roolia ja tulkintoja koskevaan jännitteeseen. Konfliktin ytimessä on leikkauspolitiikan ja perustuslain ristiriita. Pontuksen vaiva: Aktiivista sijoittamista myydään ihmisille valtavalla volyymilla, vaikka se on hyvin epäolennainen harrastus suurimmalle osalle ihmisistä. Kyse ei ole vain sijoittajavaikuttajien eliittiasemasta ja innokkuudesta: sijoittamisen kautta levitetään elämäntapaa, jossa ihmiset kantavat enemmän ja vakavampia riskejä omien valintojensa seurauksista. Vaihtoehtona olisi tasata riskit ja hoitaa niitä yhdessä. KU-lehdistökatsauksessa tarkastellaan Suomen alueellista polarisaatiota ja sen poliittisia seurauksia. Suosituksissa Kierrätyskeskuksen nettikauppa, Pontuksen uutuusteos Keskeytysten arkisto, Laura Böökin näyttely Taukotila ja Eetu Virenin teksti Trumpin toisesta kaudesta. Jaksossa mainittuja asioita: Brunila, Harni, Saari, Ylöstalo: Terapeuttinen valta — Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa Lindgren, Mokka, Neuvonen & Toponen: Digitalisaatio. Murroksen koko kuva Juha Siltala: Keskiluokan nousu, lasku ja pelot 5-4 -podcast https://open.spotify.com/show/5W7uOd5p8kDwRzQU2CaBe7?si=sZfvc9xmRHehFpuRY7EQ5w Ari Mölsä: Estääkö perustuslaki kaiken järjellisen toiminnan? https://yle.fi/a/3-11849667 Tuula Kärki: 2040-luvun Suomi on polarisaation Suomi (Kansan Uutiset) Laura Böök: Taukotila (HAM galleriassa 4.5. saakka) Eetu Viren: Donald Trumpin tammikuun kahdeskymmenes https://komeetta.info/2025/03/13/donald-trumpin-tammikuun-kahdeskymmenes/ Kierrätyskeskuksen verkkokauppa https://kauppa.kierratyskeskus.fi/ Pontus Purokuru: Keskeytysten arkisto Tilaa yhteistyökumppanimme KU: https://ku.fi/tilaa Tue meitä Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa

Yhteiskunnallista pohdintaa, hävikin seurantaa ja innovaatioita. Lohiläppää jossa innovoidaan lohen hampaista nilkkakoru ja nahasta uimalakkia, lopussa vedetään hatusta muunnelma cacio e pepestä, pecorino vaihtuu aurajuustoksi.

OLSC Finland -Podcast! Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville. Tässä jaksossa: Miten huono Trent oli? Saiko kukaan puhtaita papereita? Kierrätyksiä Cupin peleihin? AFTERJOULU 2025 Muutaman vuoden paussin jälkeen AfterJoulu tekee paluun pääkaupunkiseudulle!Tällä kertaa paikkana on All Star Sports Bar & Grill, Helsinki! Ohjelmassa tietovisa, tulosveikkaus ja tietysti LFC - Ipswich! Aikataulu:15:00 - Tapahtuma alkaa!15:30 - Tarjolla pientä purtavaa!15:45 - Kokoonpanon julkaisu!16:00 - Tietovisa!17:00 - LFC - Ipswich - Tulosveikkaus!!19:30 - ManC - Chelsea (mahdollinen tulosveikkaus) Aikataulu ja ohjelma saattaa vielä muuttua! Tapahtuma on avoin KAIKILLE LFC-kannattajille! Yhdistys: Kauppa - ⁠⁠https://www.slfcky.painokauppa.fi/⁠ ⁠ Norwegian Wood app - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠norwegianwood.goodbarber.app⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Liittyminen - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/liittyminen⁠⁠ Music by KIEO! @kieomusic AIKAJANA: 00:00:00 - AFTER JOULU 2025 00:08:50 - LFC 2-2 ManU osa1 00:35:05 - LFC 2-2 ManU osa2 01:09:25 - Carabao Cup ja FA Cup

Tulivuori purkautuu Islannissa. Odotettu laavapurkaus on käynnistynyt Reykjanesin niemimaalla Islannissa. Hurjista kuvista huolimatta laavavirta on ajautunut poispäin asutuksesta ja tilanteeseen oli varauduttu hyvin. Mitä purkauksesta voi seurata? Puhelimessa Viron geologisen tutkimuskeskuksen seismologi Heidi Soosalu. Miten talouden synkistely näkyy arjessa?  Miten rahaa käytetään joulun aikaan? Kuinka valtiontaloustoimet vaikuttavat kansalaisten kukkaroon? Keskustelemassa toimitusjohtaja Risto Murto eläkeyhtiö Varmasta ja ekonomisti Juho Kostiainen Nordeasta. Kierrätystuote sopii myös lahjaksi. Haastateltavana myymäläpäällikkö Päivi Vartiainen Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskusta. Ilmaiset koronarokotukset päättyvät Virossa. Rain Kooli raportoi Tallinnasta.  Joulun aikaan kiertävät hengitystieinfektiot. Kuinka huomioida tämä joulunvietossa? Haastateltavana johtava asiantuntija Niina Ikonen THL:stä sekä anestesiologian ja tehohoidon professori  Matti Reinikainen (KYS, Itä-Suomen yliopisto). Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Anna Lehmusvesi ja Seppo Kivimäki, Marija Skara.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Ringin kanssa. https://rinkiin.fi/ Kierrätys on aina lapsesta asti ollut tapa jota minulle on opetettu, ainakin on yritetty. Kierrätän kotona suurimman osan jätteistäni. Mutta pienetkin määrät ei kierrätettyä pakkausmuovia eri kotitalouksissa kumuloituu isoiksi hävikeiksi kiertotaloudessa. Toisaalta, eihän se nyt niin vaarallista tai vakavaa ole jos epähuomiossaan tai laiskuuttaan välillä laittaa muovipakkauksen normiroskiin. Molemmat asiat ovat totta, ja sen dilemman kanssa Ringin Juha-Heikki Tanskanen työskentelee. Tässä jaksossa kuulemme hänen ajatuksiaan muovin kierrättämisestä ja vinkkejä sen helpottamiseen. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Minna Haapasalo opettaa luovia prosesseja sekä soveltaa niitä omassa kirjoittamisessaan. Keskustelimme luovuudesta, omaan kriittiseen ääneen suhtautumisesta, kirjoittamisesta ja muistakin tärkeistä asioista. Kiitos Minna vierailusta! Minnan blogi luovuudesta: https://www.minnahaapasalo.fi/blog Kirjat Tilkkuterapiaa ja Kierrätyshäät: https://www.minnahaapasalo.fi/basic-01-1 Kuva: Maria Grönroos --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Ilmastovaroitus-jaksossa vieraana on vastuullisuusjohtaja Outi Pyy, joka on tullut monelle tutuksi Outi Les Pyy -nimisen blogin ja Instagram-tilin kautta. Outi käsittelee näissä mm. vastuullista muotia, tekstiilikierrätystä ja kestävää kulutusta. Jaksossa pohditaankin vaatteiden ja kodintekstiilien hankintaa, huoltamista ja kierrätystä. Outi Pyyn seurana studiossa ovat näyttelijä Minka Kuustonen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Lumppua, jätteitä, luita, rautaa ja romua – näistä on tämän päivän jakso tehty, kun tutustumme romualan ja kierrätyksen historiaan. Romukauppiaita voisi sanoa kiertotalouden pioneereiksi, ja jaksossa tutustumme heidän alaansa. Keitä romukauppiaat olivat ja mitä he tekivät? Mitä kaikkea oli mahdollista kerätä ja mikä merkitys romun keräämisellä, jaottelulla ja jalostamisella oli yhteiskunnallisesti? Kuulemme jaksossa myös kiinnostavia havaintoja menneisyyden romukaupan ja nykypäivän kierrätyksen yhteydestä. Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Kati Toivanen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #78 Romukauppiaita, kierrätystä ja kiertotaloutta →

Mitä metallikeräysastiassa tapahtuu? Tiesitkö, että siellä on meneillään bändiharjoitukset. Pääseekö kaikkien hyljeksimä hapan omenaraato bändiin mukaan? Kuuntele, niin tiedät. Kierrätys on pop ja rok.

Kaikki läpät samassa paketissa! Aamulla keskusteltiin mm. unesta ja sen tärkeydestä, kierrätyksen ongelmista Yhdysvalloissa, siitä mistä saa Helsingin kalleimmat ravintola-annokset, missien aina yhtä ihanista lupauksista, päästettiin Jere soittamaan Italiaan ja erittäin nopeista kengistä. -Haalandin uni -Kierrätys Yhdysvalloissa -Ravintola-annokset -Missien lupaukset -Puhelu Italiaan -Jenkit Vimpelissä -Nopeet kengät

Tässä vieraana Kimmo Lehtonen, Leppävirralla toimivan Konnustuvan yksi yrittäjistä. Espanjalainen munakas Sain tämän reseptin Kataloniassa, Barcelonan pohjoispuolella pienessä maalaiskylässä, jossa vierailin ystäväni ja kollegani valokuvataiteilijaprofessori Joan Fontcubertan luona. Sunnuntain aamiaiseksi hän halusi tarjota minulle isoäitinsä ohjeella tehdyn aidon katalonialaisen tortilla -munakkaan. Raaka-aineet: 3 – 5 perunaa pannun ja perunoiden koosta riippuen 4-6 kananmunaa pannun koosta riippuen oliiviöljyä n. 0,5 dl kivennäisvettä 3-4 kiertoa suolaa myllystä 1.Pese perunat ja leikkaa ne noin 4mm viipaleiksi. Tässä voidaan käyttää joko raakoja perunoita, joita itse suosin, tai tähteeksi jääneitä keitettyjä perunoita. Kesällä, keitetyt uudet perunat toimivat tässä loistavasti. Ainoa ero raa'an ja valmiiksi kypsän perunan välillä on se, että raakana pannulle nostettu pottu imee sekoitusvaiheessa mielestäni valmiiksi kypsää perunaa paremmin kananmunaa ja lopputulos on mehevämpi. 2. Lämmitä paistinpannu keskilämmölle, pyyhkäise pannulle oliiviöljyä ja lisää pannulle perunat. Paistele lohkoja siten, että ne kypsyvät, älä kuitenkaan ruskista. 3. Perunoiden kypsyessä riko kananmunat kulhoon ja sekoittele niiden rakenne rikki. 4. Nyt munamassaan kaadetaan sekaan kivennäisvesi, hämmennetään kevyesti ja lisätään sekaan perunat suoraan pannulta. Kääntele seosta pari kertaa ja jätä lepäämään sen verran, että pyyhkäiset pannun puhtaaksi ja lorautat sille tilkkasen puhdasta öljyä. Sitten vain pannu takaisin liedelle. 5. Kun pannu on taas reilusti keskilämpöinen, muna-perunamassa kaadetaan pannulle, lämpö säädetään heti reilusti miedommaksi ja massan reunoja käydään hyvin varovasti painelemaan irti pannun reunoista kohti paistoksen keskustaa. Sitten vain kaikessa rauhassa lastalla tortillan reunaa varovasti koko ajan ”hoitaen” annetaan massan kypsyä. Kaiken kaikkiaan tämä vie helposti reilun 10 minuuttia. Kaada oliiviöljyä aivan hienon hienona nauhana reunoja pitkin koko paistoksen reunoja ja auttele sitten lastalla reunoja nousemaan. Voitele pannun kokoinen matala lautanen oliiviöljyllä ja laita lautanen paistinpannun päälle. 6. Käytä paistokinnasta tai reilunkokoista keittiöliinaa, ota tukevaote lautasesta ja pyöräytä tasaisella nopealla käännöllä pannu ja lautanen ympäri niin, että paistos tipahtaa ehjänä lautaselle. Liu'uta tortilla heti takaisin pannulle ja painele paistinlastalla reuna kauniisti ehjäksi ja kokoon. Kierrä myllystä muutama kierros suolaa koko komeuden päälle ja anna sen kypsyä vielä 4-5 minuuttia pannulla. Pesaise ja kuivaa lautanen ja laita se vielä uudelleen pannun päälle. Nyt paistopinnan pitäisi olla tasainen ja perunaviipaleiden kuin kaunista kevyesti ruskistunutta pitsiä. Anna tortillan antaa levätä vartti, jonka jälkeen se on valmis nautittavaksi. Päijänteellä on saari, johon olemme purjehtineet vuosien saatossa lukemattomia kertoja. Sunnuntaiaamuisin meitä koko viikonlopun kestinnyt emäntä ei ole enää vuosiin edes kysynyt miten toimitaan. Lieden reunalle ilmestyy pestyt perunat, munakenno ja talon kuuluisa valurautapannu. Vissyn haen kuistin jääkaapista, ja öljy on paikallaan lieden yläpuolella mauste ja kahvikaapissa. Pöytä katetaan, cafe au'lait keitellään, ja brunssin kuningattareksi loihditaan tortilla a'la Fontcuberta!

Maailmassa on melkein 8 miljardia ihmistä ja ilmaston lämpeneminen kuivattaa nykyisiä viljelysmaita aroiksi ja aavikoiksi, joten kasvavan väestön ruokkiminen voi tuottaa ongelmia tulevaisuudessa. Tehomaatalous ei ole enää kovin tehokasta, koska se vaatii kalliita lannoitteita, koneita, polttoainetta yms tuotantopanoksia niin paljon, että nykyisellä hintatasolla homma ei enää kannata. Vaihtoehtoja valitessa on hyvä muistaa, että mikään yksittäinen keino ei ratkaise kaikkia ongelmia. Hyvin erilaisen ratkaisut toimivat erilaisissa oloissa ja maissa. Mitä ovat regeneratiivinen viljely, hiiliviljely ja soluviljely kasvatustankeissa, ja löytyykö niistä ratkaisu? Esimerkiksi apilanurmi imuroi typpeä ja hiilidioksidia ilmasta, ja tuottaa bioenergiaa sekä syötäviä proteiineja ja sokereita. Entä miten käy suomalaisten ruokaturvan, jos monet maatilat lopettavat kannattamattomina? Kaisaniemen kasvitieteellisessäpuutarhassa tulevaisuutta pohtivat agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopiston Ruralia Instituutista ja kestävyystieteen apulaisprof. Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta ja Luononvarakeskus LUKE:sta. Toimittaja on Leena Mattila.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Remeon kanssa. https://remeo.fi Jäte, roju, romu, skeida, roina, Game of Thronesin vika jakso; roskalle löytyy monta eri nimeä. Suomi on maailmassa kierrätyksen edelläkävijöitä, mutta edes täällä ei olla vielä osattu täydellisesti sisäistää ja maksimoida jätteen potentiaalia hyödyntämättömänä raaka-aineena kiertotaloudessa. Johan Mildin johtama Remeo on perustanut Vantaalle Euroopan moderneimpia lajittelulaitoksia, joka on suunnannäyttäjä sille, mitä skaalautuva kiertotalous voi tulevaisuudessa tuoda tullessaan. Tämä jakso on mielenkiintoinen case study kiertotalouden käytäntöön ja tulevaisuudeen. Voisiko tulevaisuudessa täydelliseen kierrätykseen tarvita vain yhden roskiksen lajittelun sijaan? --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Sillä mitä sanot, on vaikutusta! Tässä jaksossa päästään pintaa syvemmälle Ilmaisuvaivojen sloganiin. Miten omaan elämään ja ihmissuhteisiin voi vaikuttaa? Entä yhteiskunnallisiin ongelmiin? Keskustelunaiheiden kirjo on laaja, sillä puheissa vilahtaa niin life coach-neuvoja kuin kansalaisaloitteitakin. Zaida saa tieteellisen orgasmin ja puhuu isovanhempiensa kanssa fatphobiasta kahvipöydässä. Kirsi revittelee jakamalla Instagramiin kuvia kaksoisleuastaan ja toivoo, että somessa voisi esittää myös keskeneräisiä ajatuksia. Mukana myös pohdintaa siitä, tarvitaanko vaikuttajana toimimiseen tuhansia seuraajia.

Keramiikkaradiossa on vieraana tänään keramiikkataiteilija Kirsi Backman. Kirsi luo upeita uniikkeja veistoksia ja reliefejä yhdistellen taidokkaasti keramiikkaa ja kierrätysmetallia. Juttelemme keramiikkataiteesta, näyttelyistä ja Kirsin galleriasta Vanhassa Raumassa. Jakson rakenne: 00:00:54 Kirsin polku saven parissa 80-luvulta tähän päivään 00:06:26 Savityöskentely galleriassa ja kotona 00:10:02 Raakapoltto ei ole pakollinen 00:12:36 Teosten synty 00:17:57 Kierrätysmetallin käyttö omassa taiteessa 00:21:42 Poikkitaiteellista yhteistyötä, mm. vedenalainen veistosnäyttely 00:26:00 Rauman taidemuseolla Rauman taiteilijaseuran yhteisnäyttely Sininen 00:34:00 Näyttelyt tuovat boostia tekemiseen 00:38:18 Yhdistystoiminta on antoisaa ja rikastuttavaa 00:40:40 Yrittäminen Raumalla 00:44:44 Toiveet ja unelmat tulevaisuudelle 00:47:19 Kirsin toivotus keramiikan ystäville Kirsi Backman eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/kirsibackman/ FB: https://www.facebook.com/keramiikkataidekirsibackman Web: https://kirsibackman.net/ Keramiikkaradio eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/keramiikkaradio/ FB: https://www.facebook.com/Keramiikkaradio-105813995157674 Web: https://www.hasajaputu.com/keramiikkaradio YouTube: https://www.youtube.com/channel/UChGoj_BVoDxgOw-UbJqXwEw LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/76990560 Spotify: https://open.spotify.com/show/1xIrTXPHXk70BMrs6zhtPC?si=b12c13ef815c4854 Tunnusmusiikki: Just gone - King Olivers Creole Jazz Band https://pixabay.com/music/vintage-just-gone-82/ Kiitos, että kuuntelit jakson! Seuraa Keramiikkaradiota somessa ja osallistu keskusteluun. Yhteyden saat myös rustaamalla sähköpostia osoitteeseen keramiikkaradio@gmail.com.

Muoti- ja kuvataiteilija Jukka Rintala täytti 70 vuotta 9. huhtikuuta 2022. Hänen merkkipäivänsä kunniaksi ilmestyi Ulla-Maija Paavilaisen kirjoittama elämäkerta Elämänviiva. Rintalan veistokselliset, uniikit juhlapuvut ovat tuttuja Linnan juhlista ja Savonlinnan Oopperajuhlista. Jukka Rintala on maamme ranskalaisin muotitaiteilija. Hänen taiteelliset piirroksensa muistuttavat Karl Lagerfeldin ja Christian Diorin elegantteja viivoja. Rintala saa inspiraationsa maaseudun rauhasta, omasta puutarhasta ja Yyterin rantaviivasta. Jukka Rintala on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Uusi vuosi alkaa lupauksilla ja hyvillä aikomuksilla, mutta kuinka helppoa ekologinen elämä Lontoossa ja  Amsterdamissa loppujen lopuksi on? Julia ja Mirka vertailevat kierrätysjärjestelmiä eri kaupungeissa. © Sound effects by dobroide via freesound.org. CC BY 3.0 License: https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/legalcode 20160529_forest.with.cuckoo.05.wav https://freesound.org/s/346925/

Pystyykö Dubaissa kierrättämään, entä löytyykö täältä samanlaista kirppiskulttuuria kuin Suomesta? Tässä jaksossa Janni ja Jenni avaavat Dubain kierrätysmahdollisuuksia, muovipulloista vanhoihin vaatteisiin. Mikä app on paras omien tarpeettomiksi jääneiden tavaroiden myyntiin, entä ovatko Facebook-kirppisryhmät suosittuja Arabiemiraateissa?

AlfaTV on kanava, joka tarjoilee klassisia nostalgisia ohjelmia, kuten Seinäjoen tangomarkkinat, Syksyn sävel ja missikisat. Tänä syksynä kanavalla alkaa uusia asiaohjelmia kokeneiden toimittajien juontamana.Mukaan on saatu nimekkäät Matti Virtanen ja Tommi Parkkonen. Muissa medioissa pohditaan AlfaTV:n uusien rahoittajien vaikutusta kanavan sisältöön. Miten konservatiivinen ja kristillinen kanava on, sekä tekeekö se uutisia samalla tavalla kuin kohuttu Trumpin linjaa tukenut Fox News. Keskustelemassa AlfaTV:n taiteellinen johtaja Timo Suomi, AlfaTV:n uuden haastatteluohjelman juontaja Matti H. Virtanen sekä viestintäyrittäjä ja media-asiantuntija Pasi Kivioja. Jakke Holvas juontaa ohjelman.

Onko normien rikkominen coolia? Miksi parisuhteessa kannattaa piereskellä? Ilmaisuvaivojen 6. tuotantokausi starttaa patalaiskojen työttömien huutelulla yhteiskunnan epäkohdista. Kirsi kokee vallantunnetta joratessaan yksin kadulla ja Zaida hätkähtää ihonvärisiä sukkahousuja. Mukana myös pohdintaa aikansa eläneistä normeista ja niiden kristillisestä taustasta!

Kierrät vuosi toisensa jälkeen ympyrää: Teet liikaa töitä, lähdet lomalle lähes burnoutin partailla, palaat täynnä intoa ja energiaa, teet taas liikaa töitä ja palat taas lähes loppuun ennen seuraavaa lomaa. Kuullostaako tutulta? Näin teki yrittäjä Minnie Tuomisto vuosien ajan. Oma hyvinvointi on kuitenkin koko homman A ja O. Jos ei itse voi hyvin, miten yritys voi voida hyvin? Tässä jaksossa Lana ja Minnie juttelevat tasapainon löytämisestä, yrittäjän kateudesta, Instagramin huonoista puolista sekä naisyrittäjien itsevarmuudesta. Minnie Tuomisto omistaa hyvän olon kahvilaa ‘Makers Kahvila' Helsingin Lauttasaaressa. Toimintaan kuuluu myös catergin ja raakakakkujen tekeminen muihin kahviloihin ja ravintoloihin, sekä ruokakurssien järjestäminen. Seuraa Inspiroivat Naiset ohjelmaa: Instagram: www.instagram.com/inspiroivatnaiset iTunes: https://apple.co/31TgccL Spotify: https://spoti.fi/3dIUrSl YouTube: https://bit.ly/3dG1j2V Castbox: https://bit.ly/39kGI35 Seuraa Minnie Tuomistoa: IG: makerskahvila (kahvila) FB: Makers Kahvila www.makerskahvila.com YouTube: Feed Your Darlingsin by Minnie IG&FB: fydbyminnie Juontaja: Lana Rynty @lanaleksandra

Ympäristöpääkaupunki myönsi projektitukea 31 Päijät-Hämeen alueella järjestettävälle tapahtumalle. Projektituen viidennellä hakukierroksella etsittiin vastuullisesti toteutettavia tapahtumia, jotka tukevat ympäristöpääkaupunkivuoden teemoja. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 200 912 euroa. Radio Voiman iltapäivässä otettiin yhteyttä kolmeen erikoiselta kuulostavan tapahtuman järjestäjään. Kuuntele ohesta, mitä Myllysaaren Kelluntapäivä, Niittykestit ja Metsäkylpy pitää sisällään. Tapahtumarahoitusta on myönnetty seuraaville hankkeille: Heinolan kaupunki / kulttuuripalvelut, Unelmien Heinola, 15000 € Toriklubi Oy, Heittämällä puhdas puisto!, 15000 € Koulutuskeskus Salpaus – kuntayhtymä, Villi & Luomu – päijäthämäläinen lähiruokakatu, 10000 € Ilo ja Vimma, HEADLAND, 10000 € Asikkalan kunta, ympäristönsuojelu, Asikkalan Ympäristövuosi 2021, 10000 € Painovoima ry, Hälwälän Heinä-KeMut, 10000 € Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistys ry ja kumppanit, Päijät-Hämeen kuvataiteen päivä 2021–Lanun ja Schjerfbeckin syntymäpäivä 10000 € Eventhits Oy, Myllysaaren Kelluntapäivä, 10000 € Lahden Lähimmäispalvelu ry, Niittykestit, 8739 € Lions Club Hollola ry, Järvien kierros, 8570 € Kivimaan koulu, Kivimaan hyötypuutarhan perustaminen, 8000 € Lahden valokuvataide ry, Ilmastoutopia, 8000 € LUT-yliopisto, Lahti Raze, 8000 € Päijät-Hämeen mielenterveystyön tuki Miete ry, Luontokummit, 6400 € Hämeen ja Pirkanmaan Geokätköilijät ry, Puusta Pitkälle, 6000 € Lahden 4H-yhdistys ry, Kierrätyksen Starat, 6000 € Taidekasvattaja Jonna Piipponen-Karkulowski, Metsäkylpy, 5503 € Pinna Skateboarding ry, PINNA S.K.A.T.E. -turnaus & skeittisessarit, 5000 € FC Reipas ry, Lahti Soccer 2021, 5000 € Orimattilan Taideyhdistys ry, KALLIS-ympäristötapahtuma, 4300 € Lahden museot/Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö, Päheet museot – museoviikko Päijät-Hämeessä 4000 € Lahden seudun oppaat ry, Kestävä Lahti – opastetut ympäristöpääkaupunkikierrokset, 4000 € Lahden NNKY ry, Seniorien Geopark retket, 4000 € Koski-seura ry, Yhdistystapahtumat Kosken VPK:n 125-vuotis juhlaviikolla, 4000 € Kannaksen lukio, Minun Lahteni, 3040 € Lahden Nuorkauppakamari ry, Taking Care of the Future -webinaari, 3000 € Luhtikylän Nuorela ry, Luhtikylän kesän ilot!, 2750 € Citycon Finland Oy, Taimien vaihtopiste, 2250 € Villähteen Nuorisoseura ry, Perinneleikit ja -välineet kunniaan!, 2000 € Asikkala-Oppaat ry, Rantojen roskia ja rikkauksia – tarinalliset roskakävelyt, 1560 € Asikkalan Taiteilijaseura ry, Kierrätystaiteen työpaja, 800 €

Harva pystyy tiivistämään työelämänsä tarkoituksen yhtä lyhyeen kuin Tomi Nyman. Hänelle se on 1 Gt. Tomi on insinööri, yrittäjä ja neuvonantaja, joka aikoo vähentää maailman hiilidioksidipäästöjä yhdellä gigatonnilla kiertotalouden keinoin ennen kuin menee eläkkeelle. Tavoite on ympäristön kannalta välttämätön, mutta myös liiketoimintamahdollisuus, jonka mittakaavaa ei Suomessa vielä ole ymmärretty. Meillä on runsaasti maailmanluokan osaamista biomateriaalien kehittämisessä ja soveltamisessa, mutta ala ei ole seksikäs eikä kykene keräämään tarvitsemiaan pääomia. Puhumme Tomin kanssa sekä materiaalivallankumouksesta, jonka kynnyksellä olemme, että niistä yksinkertaisista, mutta vaikuttavista asioista, jotka jokainen voi tehdä jo tänään. Innostavia kuunteluhetkiä.

Jaksossa keskustelemme kierrätyksen ja kiertotalouden merkityksestä varhaiskasvatuksessa ja esikoulussa. Kuinka onnistumme siirtämään kyvykkyyden lapsille toimia ympäristössämme niin, että tulevat sukupolvetkin voivat nauttia puhtaasta luonnosta ja kestävästä tulevaisuudesta, jossa kaikki huolehtivat ympäristöstään? Jaksossa kuulet tällaisia pohdintoja ja paljon muuta.

Koronapandemia on nopeasti valjastanut lähes jokaisen meistä taisteluun yhteistä uhkaa vastaan. Käytämme maskeja ja istumme kotikaranteenissa, yritykset mukauttavat toimintaansa turvallisemmaksi, valtiot suunittelevat ahkerasti rajoitustoimia ja budjetoivat virustaistoon miljardeja euroja. Samanlaista ja yhtä laajaa tarmokkuutta ei kuitenkaan tunnu löytyvän vähintään yhtä vaarallisen ilmastonmuutoksen kohdalla. Miksi reagoimme olemassaoloamme uhkaaviin kriiseihin niin eri tavoin? Entä voiko koronakriisi opettaa meille jotain siitä, mitä ilmastonmuutoksen ehkäisyssä tulisi tehdä toisin?

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 48. jakson vieraana kolmen lapsen isä, yrittäjä, freelance-kirjoittaja, energia-analyytikko, tietokirjailija ja capoeira-opettaja Rauli Partanen. Jakso taltioitiin 17.10.2020. Videoversio: https://youtu.be/BUmy8LVAaLs RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Jaksossa käsiteltyjä teemoja: 00:00:12 Esittely. Energia ja ekologia. Ekomodernismi. 00:12:35 Valintojen tekeminen puutteellisen tiedon pohjalta. Totuuden hahmottaminen. 00:31:42 Päästöttömiin energiamuotoihin siirtymisen haasteet. Suomen kaivoslaki ja vastuullinen liiketoiminta. 00:46:21 Energiainfrastruktuurin päivittäminen. Elokapinan vaatimukset ja pyrkimykset. Öljyhuippu. 01:22:11 Suomen öljyriippuvuuden erityispiirteitä. 01:38:14 Öljyn kustannustehokas korvaaminen. Ydinenergia-alan pelkovetoisuus. Ydinvoimaloiden sarjatuotanto. 02:03:17 Energian rooli taloustieteessä. Ydinvoima ja ilmastonmuutos. 02:30:08 Hiilineutraalius ilman ydinvoimaa. EROEI. Rebound-vaikutus. 03:00:56 Ydinjäte ja sen loppusijoitus. Fukushima. 03:40:10 Pienreaktorit ja niiden purkaminen purkamiskustannukset. 03:54:00 Hyötöreaktorit. Ydinkärjet energiaksi. Ydinaseet. 04:05:27 Ydinvoimalaprojektien aikataulut. Suomalainen uraani. Valtio ja ydinvoiman rahoitus. 04:29:06 Paljonko ydinvoimaa tarvitaan? Talouskasvun rajat. Biopolttoaineiden ympäristövaikutukset. 04:50:02 Tulevaisuuden energiatuotanto. Otaniemen reiät ja vetytalous. 05:02:32 Miksi markkinaehtoiset ratkaisut eivät riitä? Ekologinen jälleenrakennus. 05:17:01 Miksi Suomen pitää, kun Kiina? 05:23:19 Romahdus. Trump, kaaos ja epäluottamus. Ydinvoiman missattu potentiaali. 05:32:05 Capoeira. 05:41:33 Mikä on Suomen Ekomodernistit ry? 05:45:52 Loppukysymykset Lisäksi: • Ulkoiskustannukset • Fossiiliset polttoaineet • Ympäristöongelmat • Energiatehokkuus • Nettoenergia • Energiapolitiikka • Synteettiset polttoaineet • Jevonsin paradoksi • Kierrättäminen • Ympäristötuho • Biodiversiteetti Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Ilmastoratkaisut ja impossible burger https://bit.ly/3mWMnjr • IEA:n World Energy Outlook -raportti https://bit.ly/3mUbQtS • LUTin raportti https://bit.ly/2Md5V6H • IEA:n raportti voimaloiden käyttöikien jatkamisesta https://bit.ly/2WLZn0X • BIOSin ekologisen jälleenrakennuksen ohjelma https://eko.bios.fi • J. M. Korhonen ja ekologinen jälleenrakennus https://bit.ly/2KDrTzi • Suomen Ekomodernistit ry https://bit.ly/2L00CGY • Ydinvoimaloiden sarjatuotannon kustannusvaikutukset https://bit.ly/3rzL1yH • Raulin Kaikenhuipun blogi https://bit.ly/3aKxnms • Raulin FB https://bit.ly/3nY3piD • Raulin Twitter https://bit.ly/38CDGpz • Raulin, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen kirja Suomi öljyn jälkeen https://bit.ly/34KORv2 • Raulin ja Aki Suokon kirja Energian aika https://bit.ly/2KE3x8C • Missing Link -raportti https://bit.ly/3nUswD5 • Decarbonising cities: Helsinki metropolitan area https://bit.ly/2KZIVHw • Raulin kirjoitukset Fennonen-sivustolla https://bit.ly/3mSvZk3 • Raulin kirjoitus Verde-lehdessä https://bit.ly/2KHxxjZ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi Suomen kattavin ääninäyttelijäpankki Audiospot, https://www.audiospot.fi

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä on vanha Venäläinen satu. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä on Venäläinen kansansatu. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä on venäläinen kansansatu. Äänisuunnittelija: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. tämä on kreikkalainen kunigastaru. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä tarina on Kreikkalainen. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä tarina on peräisin Kreikasta. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä on kreikkalainen satu. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä on vanha Kreikkalainen satu. Äänisuunnittelija: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä tarina tulee Kreikasta

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä satu tulee Kreikasta. Äänisuunnittelija: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tätä satua kerrotaan sekä Tsekeissä että Saksassa. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämän sadun kotimaa on Espanja. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä satu on vanha englantilainen kansansatu. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä satu tulee Kraikasta.

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä kansansatu tulee Tanskasta. Äänisuunnittellu: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä satu on peräisin Sveitsistä. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Suomalainen hölmöläissatu: "Peiton jatkaminen. Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa.

Suomalainen hölmöläissatu: "Rahakaapin ovi". Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa.

Latvialainen kansansatu: "Kolme toivomusta". Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa.

Suomalainen kansansatu: "Korppi ja kettu". Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa.

Voiko kosmetiikkaa kierrättää ja kuinka tehdä se oikeaoppisesti? Entä mistä tietää milloin tuote pitää heittää pois ja kuinka vakavasti purkkeihin merkatut eräpäivät tulisi ottaa? Millainen kosmetiikka menee pilalle nopeiten, entä hitaiten? Näitä teemoja käsittelevät tänään kokonaisvaltaisen ihonhoidon asiantuntijat Kati Partanen ja Veera Brückler. ......................................................................................................................... Kaikki ihonhoidosta -podcastin takaa löydät kolme kokonaisvaltaisen ihonhoidon asiantuntijaa. Me Veera, Kati ja Annina olemme opiskelleet kauppatieteitä, ihon biologiaa, kosmetiikan valmistusta, ravintotieteitä ja palautumisen ja stressin välistä tasapainoa. Tiedämme mitkä kaikki tekijät vaikuttavat ihosi kuntoon, mitä ihosi tarvitsee, mitkä raaka-aineet täyttävät tämän tarpeen, sekä sen mistä tuotteista sinun kannattaa maksaa saadaksesi rahoillesi parhaan vastineen. Jaamme tietoa joka auttaa sinua oman kehon viestien tulkinnassa sekä ohjaamme valitsemaan omaan tilanteeseesi parhaiten sopivan tavan hoitaa mahdollisia oireita yksinkertaisesti, systemaattisesti ja luonnonmukaisesti. Haluamme sydämestämme voimaannuttaa kuulijoitamme ja asiakkaittamme huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ilman stressiä tai syyllisyyttä itseensä investoimista ja auttaa sen oivaltamisessa, että omien oireiden panttivangiksi ei tarvitse jäädä. Tätä tietoa haluamme jakaa sinulle podcastissä, nettisivuillamme sekä Uusi Alku Ihollesi - verkkovalmennuksessa. uusialkuihollesi.twistbe.fi/

Tänään mennään kahdella aiheella, ei muuta kuin menoksi!Dynamiikkahyrrä. Dolby Atmos. Kootut meriselitykset. Opintopisteet, Jukka Haapalainen. Yksityisautoilun aisankannattaja. Top-4 peräkärryt. Majava persiissä. Aleksi Valavuori, skeittiramppi ja tötteröt. Folio. Ornitologia. Mikro ja korvamaakari. Persu-spinoff. Verotiedot ja Hesari. Nenukki. Sonnin taacca. Artikkeliarmeija. Rosso ja suhteellisuusteoria. Lassille kehuja. Köyliö ja hifisysteemit. Kahvi, suomalaiset ja kateellisuus. Pipettisysteemit ja Helsingin paahtimot. Krögerin Hannulle terveisiä! Elämäntapagifistely ja seuraava askel. Hymähtely ja nakuttelu. Avioerokangas ja harmaan eri sävyinen sisustus. Nauraminen, eläminen, hauskuus, kauneus, rohkeus ja ongelmista selviäminen. Eestaas. Anorakki ja kumisaappaat. Bensaa liekkeihin ja muutos 2020. Swägä. Flipflop. Kierrätysmuoti. Jjäp. Värikkäät vaatteet ja tiukat farkut. Neljän koon market. Timo, Pasi ja horisontti. Lappeen rannan elämäm koulun puollustus linja. Ostosteevee-efekti. Promenadi, prompteri ja dromedaari.Jakso on nauhoitettu 10.3.2020.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Rivitalo on rivari, kerrostalo on....? Keskustelijat ovat tänään laulutuulella, kun he lähtevät verbaaliset torvet soiden perkaamaan monimutkaisten tittelien ongelmatiikkaa, kierrättämisen tulevaisuuden näkymiä ja ensitreffejä leffassa.Usko-Eevertti Luttinen ja Gorilla. Nepakasi. Onnea Viki! Zönerzin aamu. Kiss-FM:n chätti. Äärettömät mahdollisuudet. Jone Nikula. Camo on epäilyttävä kuosi. Suomen toiseksi paskin työympäristö. Roadmap to TES. Pirkkoparkki. Customer success manager developer specialist. Marja-Leena Perävuo-Soijapelto. Liabilities money laundring team manager. Guru. Löysät vaatteet, joissa on värikkäitä norsukuvioita. Tietynlaista epäselvyyttä. Pelastaja käy lounaalla. Dynaamisuus. Lohkoketju. Pamppupotut ja vuusio. Mäkisen leipomo. Hyvä mutta kallis. Häkkyrä ja himmeli. Kertsari. Terveiset Euroopan Unionille. Nymenomaan. Telkkä ei mahdu pönttöön. Pehmustetöhnetti ja siemenrahoitus. Hirvensarvet. Sinkkutalous. Pistä jääkaappiin se biopussi. Kestokassi ja -vaipat. Pelastakaa edes Kanadan lapset. Halvemmalla ei saa kuin ilmaseksi. LeKa. Bussipysäkki, Sale, uimahalli. Rajanveto. Ensitreffit rippituolissa. FDAAS. Peräruoka. Kaneli ja perse. Matthew CockMcManahan. Boonuskysymys. Massaluento. Hohtokeilaus ja frappuccino. See juu leittör ällikeittör. Smart casserolle. Late linguistiikka. Takosen kellot. Reino Nordin, Vesterinen ja Teleks. Jaakko Laitinen & Väärä Raha. Treffi-ihminen. Call-to-action-MacCönähän-ratio. Hobitti. Skoda-lippis.Jakso on nauhoitettu 21.1.2020.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Tiistaiaamun kimppakyytiläisenä tänään NRJ:n Aamu! Jannen joulunodotus on viimein alkanut heräillä, kun mies odottaa taas spesiaalilahjaa tänä vuonna. Jere taas kertoi, miksi ei voisi koskaan olla lentokentällä töissä! Mielessä myös Insta-tykkäysten katoaminen, Postin ammattirikolliset ja vegaanittomat vegaanihampparit!

Akseli arvioi Vihreenmuijan sisustustyylin värikkääksi. Sama pätee taas kahvipöydän juttuihinkin. Raumalta puuttuu esteetön kierrätystavaratalo. Kulkeeko tavaroissa edellisen omistajan levoton henki?

Keskiviikon parhaan radiobuffetin tarjoilee NRJ:n Aamu! Jos meinaat elämäsi aikana lyödä kunnolla rahoiksi, niin kannattaa kuunnella Jeren stoori verottajan välttelystä. Jannen kotirappuun taas on iskenyt kierrätysmania! Mielessä myös vegaaniset perinneruuat, rakkauden löytäminen tosi-tv:stä ja luksuskerrostalo!

Kun vanhat piirilevyt murskataan ja niistä erotetaan metallit talteen, saadaan runsaasti arvoaineita, kuten kuparia, kultaa, hopeaa ja harvinaisia maametalleja. Pitoisuudet ovat moninkertaiset kaivoksiin verrattuna. Ja millainen kultakaivos on jätevedenpuhdistamo. Osa viemäriveden mukana virtaavasta kullasta ja hopeasta voi olla peräisin sinun sormuksestasi tai kaulakorustasi. Tai teknisistä alusasuista, joissa käytetään hopeaa hajujen hallitsemiseksi. Menetelmiä niiden talteenottamiseksi kehitetään. Mutta metallien kierrätys kuitenkin takkuaa. Vanhat kännykät ja tietokoneet jäävät herkästi pölyttymään kodin nurkkiin - arviolta Euroopassa vain viidennes elektroniikasta päätyy asianmukaisesti kierrätykseen. Tämä on huono yhtälö, sillä metallien tarve kasvaa jatkuvasti. Sähköautoissa ja elektroniikassa, kuten kännyköissä, magneeteissa, led-valoissa ja näytöissä, vaaditaan yhä enemmän harvinaisia metalleja. Kiinalla on lähes monopoli harvinaisten maametallien tuotannossa, mutta on jo kehitetty menetelmiä, jolla nuo metallit voidaan saada talteen elektroniikkaromusta. Koska erottaminen on toistaiseksi hyvin haastavaa, metalleja louhitaan vielä mielummin kaivoksista. Ohjelmassa Jyväskylän yliopiston analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen kertoo, mistä metalleista voi tulla pulaa, mitä meiltä Suomen maaperästä löytyy ja miten metallien kierrätys onnistuu. Hän on ryhmineen kehittänyt uusia menetelmiä metallien eristämiseen elektroniikkaromusta. Ryhmä selvittää ICP-OES-laitteella eli optisella emissiospektrometrilla, miten paljon piirilevyissä on arvokkaita alkuaineita ja hyödyntää 3D-printterillä tulostettuja metallisieppareita niiden talteenotossa. Jyväskylään on suunnitteilla tehdas, jossa jätemateriaaleista voidaan louhia arvokkaita metalleja talteen. Toimittaja on Mari Heikkilä. Kuva: All Over Press

Sähköllä toimivien laitteiden, isojen ja pienten, määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Niistä jokainen tarvitsee akun, jonka valmistamiseen puolestaan tarvitaan harvinaisia maametalleja – mutta onko ne pakko kaivaa esiin maasta vai voisimmeko hankkia raaka-aineet kierrättämällä vanhoja akkuja? Aallon professori Ari Jokilaakso ja Outotecilla akkumetalleista vastaava teknologiapäällikkö Tuomas Van Der Meer kertovat, miten tällainen tulevaisuus on saavutettavissa.

Pannarit uuniin, se on torstai NRJ:n Aamussa! Kaikkea sitä on tullut nettikirppiksillä vastaan, mutta nyt Janne oli bongannut jotain ainutlaatuista! Jere taas kertoi, kuinka mies on saanut itsellensä arkkivihollisen. Mielessä myös nugettien historia, tonnin sonni ja Putinin maistelumenu!

“Hiukset ei kuulu biojätteeseen! Mun aivot räjähti ehkä kolmasti kun kuulin tän.” Kulta Katriinan podcastin kolmannessa jaksossa jutellaan kierrättämisestä. Kalenterikarjun vieraana tubettaja ja Instagram-humoristi Karoliina Tuominen. Kuuntele, mitä Karoliina kierrättää eniten – ja kenelle hän lahjoittaisi kahvipaketin. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

PODCAST: Note to Self - muistilappuja matkan varrelta. Klami ja Wikström dokumentoivat uutta aikaa, globaaleja ja yhteiskunnallisia ilmiöitä tavallisen ihmisen silmin. Podcastin toisessa jaksossa puhumme kierrättämisestä elämäntapana. Juttelemme niin vertaiskaupasta ja tavaroiden kierrättämisestä kuin kiertotaloudesta ja jätteiden kotikierrätyksestä.

Osta halvalla ja myy kalliilla. Helppoa! Tai sitten ei. Poutiainen joutui tavaroineen kollektiivisen lynkkauksen silmään, siinä missä Porokka pisti merkkimukeilla rahoiksi. Verottajakin kiinnostuu, jos kirppistelijät tekevät jättivoitot bisneksillään. Kierrätysvinkissä pelastetaan tuijankarahka. Podcast jää nyt kesätauolle, mutta seuraa Facebookissa Porokka&Poutiainen-sivuja ja Savon Sanomia, niin selviää, milloin Porokka ja Poutiainen palaavat ääneen!

Nyt imaistaan pussit tyhjiksi – sillä postituksessa litteys on tärkeää. Kuinka paljon vaivaa nähdäänkään kirppistuotteiden postittamiseen? Kauniita paketteja kunnia-asianaan pitävä Porokka on ravannut kauppoja metsästäen täydellistä osoitetussia, ja Poutiainen puolestaan joutui häpeäpilkuksi Postin kassalla. Kerromme myös, miten postitettavat paketit saa mahdollisimman litteiksi imaisemalla turhat ilmat pois. Kierrätysvinkissä pelastetaan rikkonaiset astiat, ja Viikon nosto tuo esiin käytetyistä alusvaatteista kiinnostuneet. Käy myös osallistumassa arvontaan ja voita mahdollisimman litteä makeispaketti!

Saako Facebookissa myydä rintapumppua tai ylämaankarjan kalloa? Poutiainen pani vielä paremmaksi ja yritti myydä tori.fillä perheensä korkattuja makuviskejä! Viikon nostossa Porokka ymmärtää miehiä, jotka eivät halua vaaleanpunaisia aterimia. Kierrätysvinkissä kerrotaan, miksi pääsiäismunien palkintokoteloita ei pidä viskata roskiin. Löydät meidät myös osoitteesta savonsanomat.fi/podcast sekä Facebookista ja Instagramista.

Poutiainen ahnehtii lautasia ja astuu miinaan, Porokka laittaa rahat ”Lapin-miehen” tilille verhokaupoilla. Mutta saapuvatko verhot? Kierrätysvinkissä pohditaan, mitä voisi keksiä pöytäviireille. Löydät meidät myös osoitteesta savonsanomat.fi/podcast sekä Facebookista ja Instagramista.

Uskotko keinuefektiin? Miksi Sinin aivoista kuuluu PIIP? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen löydät vastaukset tämän viikon jaksossa, jossa vakiopanelistit ja VIERAS ovat pihalla EU-vaalien tylsyydestä, kierrättämisen kalleudesta, kasvissyönnin aloittamisesta sekä ongelmien vakiomäärästä. Vieraana Haukiputaan ikuinen balettilupaus SINI! Jaksossa myös Jyrin lintsaustunnustus sekä Lassin epätoivoinen yritys rinnastaa CHL ja EU-vaalit. Kasvissyönnistä jeesustellaan korvat punaisina. Henkan verotuksellinen villi kortti. Imitaattorivieraana Sami Borg.Jakso nauhoitettu maaliskuussa 2019.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Tämä podcast jatkaa aiheesta vaatteiden kierrätys ja lahjoittaminen. Miksi vaivaa kannattaa nähdä, ja miksi H&M keräys ei ole paras ratkaisu ongelmaan. Lue loppuun → The post Arkijärki-podcast 56: ”En sitten kierrätä ollenkaan, jos se kerran on noin vaikeaa!” appeared first on Arkijärki.

Kulttuuriykkösen kisastudiossa Annu Kemppainen, Anna Moilanen ja Mirva Saukkola ruotivat viikon ajankohtaisaiheita. Tällä kertaa he ainakin repivät Linnan kierrätysvaatteet ja sosiaalisen median. Jakke Holvas juontaa.

Mikko oli saanut jännittävän kutsun, mutta innostuksen sijaan häntä alkoi hirvittää. Torstaina tuli puhetta myös kierrätyksen iloista ja tietysti kisattiin Sukupuolten taistelua, jossa Toni sai kinkkisen kierukka-kysymyksen.

Lääketieteellisen solubiologian professori Eeva-Liisa Eskelinen piti professoriluentonsa otsikolla Lysosomi, solutason kierrätyskeskus. Eskelisen merkittävimpiä tutkimusaiheita ovat lysosomaalinen kalvoproteiini LAMP2 autofagiassa ja solunsisäisessä kolesterolin kuljetuksessa, RAB-proteiinien tehtävät autofagiassa sekä autofagosomien kalvojen alkuperän selvittäminen käyttäen kolmiulotteista kuvantamista elektronitomografialla.

Ihmiskunta käyttää nykyisin 50 % enemmän luonnonvaroja kuin mitä maapallo pystyy uusiutuvasti tuottamaan. Mikäli kaikki maapallon asukkaat eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme yli kolmen maapallon resurssit. Ja koska toistaiseksi meillä on käytössä vain tämä yksi maapallo, meidän pitää nopeasti oppia käyttämään sitä vastuullisemmin ja kestävämmin. Voiko kiertotalous pelastaa maapallon? Kuinka hyvin suomalaiset ovat omaksuneet säästäväisyyteen ja kierrättämiseen perustuvan elämänasenteen? Vieraina ovat kokki ja kiertotalousravintoloitsija Henri Alén ja Sitran kiertotalousasiantuntija Riitta Silvennoinen.

Viikko käyntiin NRJ:n Aamussa! Jannen perheessä on otettu jo lähtölaukaus jouluun, kun jenkkityyliin Jannen äitipuoli halusi kuvata koko perheestä joulukorttikuvan. Eipä tullut käyttökelpoista matskua niistä kuvaussessioista. Jere taas biletti viikonloppuna tornitalon näköalasaunassa, mutta juhlat eivät olletkaan niin yksityiset, kuin mies luuli.Mukana menossa myös NRJ:n Päivän uusi juontaja Julianna, jonka pojat lähettivät keskustaan leikkimään toooodella eksynyttä turistia. Mielessä myös kierrätettävät joululahjat, suuntavaistoton taksikuski ja shottiruletti!

Hyppää mukaan ympäristöystävälliseen junaamme ja aloita matka meidän kanssa tän planeetan pelastamiseen. Käsitellään ympäristöön vaikuttavia asioita meidän perspektiivistä ja kuinka me voidaan omalla tekemisellä kantaa vastuu tästä maapallosta. Jos haluat lukea enemmän vegaaniudesta löydät paljon tietoa osoitteesta www.vegaaniliitto.fi. Veeran käyttämä kirpputori on Pirkan Kirpputorikeskus ja heistä voit lukea osoitteessa www.pirkankipputorikeskus.fi. Lisäksi haluamme tuoda esille tämän nuoren vaikuttajan joka lupaa meille siivota Tyynenmeren roskalautasta 50% viidessä vuodessa. Hänen nimensä on Boyan Slat ja enemmän hänen The Ocean Cleanup projektista voit lukea sivustolta: www.theoceancleanup.com/

Haastattelussa Rosk’n Rollin toimitusjohtaja Vesa Heikkonen, joka kertoo Porvoon jätehuollosta ja sen kehityksestä viimeisen 10 vuoden aikana. Miten Suomi sijoittuu jätteiden käsittelyssä ja kierrätyksessä muihin Euroopan maihin verrattuna? Onko muoviongelmaan ratkaisua ja miltä jätteidenkäsittelyn tulevaisuus näyttää? Jakso julkaistu 26.4.2018

Suurin osa länsimaista viedyistä käytetyistä vaatteista myydään edelleen Afrikassa. Kierrätysvaatteet ovat kuitenkin olleet tuohoamassa kehitysmaiden omaan tekstiiliuotantoa. Tietoisuus kestävästä vaatteiden kulutuksesta ja materiaalien valmistuksesta saattavat kuitenkin muuttaa globaaleja vaatevirtoja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Keniassa ja Filippiineillä. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Liselott Lindström / Yle

Kierrätyslelut eivät aina vastaa nykyajan turvallisuusnormeja. Suomalaisasiantuntija varoisi etenkin pehmeitä muoveja ja vanhoja puuleluja. Lisää >> http://ift.tt/2DKkWYJ

Kierrätyslelut eivät aina vastaa nykyajan turvallisuusnormeja. Suomalaisasiantuntija varoisi etenkin pehmeitä muoveja ja vanhoja puuleluja. Lisää >> http://ift.tt/2rNGZYC

Voimassa olevan kiertotalouspaketin ja tekeillä olevan uuden jätedirektiivin myötä jätteiden käsittelysäädökset ovat EU:ssa tiukkenemassa. Suomelle ongelmia tästä tilanteesta aiheuttaa ennen kaikkea kuormalavojen kierrätysvaatimukset. Niiden kierrätyksessä me emme yllä edes EU:n nykyiseen kierrätyksen vaatimustasoon, koska meillä ei kuormalavoja kierrätetä - suurin osa niistä käytetään uudestaan sellaisinaan, ilman että niitä mitenkään kierrätettäisiin esimerkiksi prosessoimalla tai muokkaamalla niitä jotenkin käyttökertojen välillä. Haastateltavana ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä ja toimittajana Maija Elonheimo

toimittajina ovat Olli Haapakangas ja Jaana Selin puheenaiheita: Trump, iäkkäät pressat, vanhukset lasten työpaikoille, arvonlisäverokertymät paikkakunnittain, Guggenheim, Tampereen ratikka, kuntien kaavoitus, asekauapt, hirvien aiheuttamat tuhot, kierrätyksestä, kirpputorilta varastetaan, uudenlaisia heijastimia,

VPTV:n Poliittisesti Sitoutumattomat Kierrättäjät Ry:n jäsenet pohtivat kuumeisesti omaa tapaansa näyttää välittävänsä maapallosta. Julius se oli joka sen keksi: ”Kierrätetään vitsejä!” Kymmenen vuotta sitten relevantit huuliheitot heräävät eloon VPTVcastin 44. jaksossa. Puhetta oli myös muun muassa Playstationin ja Xboxin konsolipuolikkaista. Onko päivityspaketit totisinta totta? Kustaanko jonkun näpeille nyt pahemman kerran, vai onko tässä nyt herätty haippaamaan jotain mikä ei ole todellista? Kuuntele, niin tiedät. Äänitetty 18.4.2016 ja äänessä Markus, Pasi, Konsta ja Julius.

VPTV:n Poliittisesti Sitoutumattomat Kierrättäjät Ry:n jäsenet pohtivat kuumeisesti omaa tapaansa näyttää välittävänsä maapallosta. Julius se oli joka sen keksi: ”Kierrätetään vitsejä!” Kymmenen vuotta sitten relevantit huuliheitot heräävät eloon VPTVcastin 44. jaksossa. Puhetta oli myös muun muassa Playstationin ja Xboxin konsolipuolikkaista. Onko päivityspaketit totisinta totta? Kustaanko jonkun näpeille nyt pahemman kerran, vai onko tässä nyt herätty haippaamaan jotain mikä ei ole todellista? Kuuntele, niin tiedät. Äänitetty 18.4.2016 ja äänessä Markus, Pasi, Konsta ja Julius.

Tanja on laulaja, näyttelijä, tanssija. Hän on syntyisin Värmlannista ja sinne hän on nyt palannut, lapsuudenmaisemistaan Suomesta Venäjän rajalta Norjan rajalle. Tanja Kortelainen syntyi 30.12.1984 Kilissä, Värmlandissa.Itse tekeminen on opittu kotoa. Ei pelota tarttua hommiin!Tanja kertoo: Isän sukujuuret ovat Pohjois-Karjalassa, äidin Värmlannissa. Äiti halusi oppia suomea ja 1986 muutimme Ruotsista Suomeen, Joensuuhun, jossa vanhemmat ovat edelleen. Molemmat kulttuurit ja kielet ovat olleet läsnä pienestä saakka. Olin liikkuva lapsi, urheilin ja tanssin. Tein esityksiä kotona, kiinnostuin teatterista. Aloitin sellon soiton 6-vuotiaana, kanteleen soiton 12-vuotiaana; opiskelin Joensuun Konservatoriossa n.1990-2006. Kaikki kouluvuodet lauloin kuorossa. 1994 näyttelin lapsipääosaa (Jaana) Markku Pölösen ohjaamassa elokuvassa Kivenpyörittäjän kylä. Haaveet näyttelijän urasta alkoivat orastaa. Kouluvuodet Pohjois-Karjalassa, Pyhäselässä, ja lukio Joensuussa. Olin suhteellisen ahkera koulussa, kiinnostunut ja valitsin mahdollisimman paljon kursseja laidasta laitaan, paljon kieliä ja luonnontieteitä. Ylioppilas 2004. Ammatinvalinta ahdisti; mitä valita monista kiinnostuksen kohteista? Musisointi ja tanssiminen oli hauskaa siitä tuli lopulta luonnollinen valintani. 2002-2003 vaihto-oppilasvuosi Torsbyssä, Värmlannissa. Vuosi merkitsi paljon identiteetilleni ja voimisti juuriani Ruotsissa. Ensimmäistä kertaa kohtasin kunnolla ruotsalaisen kulttuurin, sain ystäviä Ruotsissa ja koin ensimmäiset kulttuurishokkini. Kiinnostuin Värmlannin suomalaismetsistä ja samaistuin niihin. Tein (kesä)töitä jo 12-vuotiaasta. Kokeilin kaikenlaista postin lajittelusta ja lasten ohjaamisesta isäni antiikkiliikkeessä restauroimiseen. Matkustin/reilasin itsekseni Euroopassa, mm. saksalaisen kummini Hellmutin luokse. Jännittäviä teinivuosia. Hellmut opetti viinitilallaan viinikulttuuria ja sain käyttöä saksankielentaidoilleni. (Vietin Saksassa kuukauden ensimmäisen kerran jo 12-vuotiaana vieraassa perheessä asuen.) 2004-2007 tanssikoulutus Outokummussa. Aivan uusi maailma, seikkailu ja sukellus taiteeseen, identiteetin etsimiseen ja aikuisuuteen. Hain ammatillista suuntaani tanssi vai musiikki? Näyttelin Joensuun Kaupunginteatterissa koulun ohella. 2007 muutin Tukholmaan. Kohtasin jälleen ruotsalaisen kulttuurin, hieman vanhempana. Kulttuurishokkeja ja ihmetystä. 2008-2010 olin juontajana SVT:n suomenkielisessä lastenohjelmassa Karamelli. Kesät 2008 (Bannlyst) ja 2009 (Kalevala) näyttelin Västanån Teatterissa Sunnessä. Lapsuuden haaveeni toteutui.Tapasin siellä Ola Stinnerbomin, jonka kanssa työskentelen edelleen. Hänen kauttaan olen saanut tutustua saamelaiseen kulttuuriin, joka minua kiehtoo. Saamelaisuudessa on tuttuja elementtejä suomalaisiin juuriini liittyen, mutta myös kiehtovaa eksotiikkaa. 2010 muutin Torsbyyn, Pohjois-Värmlantiin, jossa sain tanssinopettajan sijaisuuden 2010-2012. Elämäni ehkä hienoin työnantaja antoi haasteita, vapautta ja vastuuta. Ammatillisesti kukoistin ja sain kokeilla siipiäni erilaisissa projekteissa. Opetin, ohjasin, esiinnyin. Talven 2011-2012 vietin ummikkona Sevillassa, Espanjassa, jossa tanssin flamencoa ja opettelin espanjaa. Ah vihdoin ulkomailla! 2012-2014 hain uudelleen ammatillista suuntaa mitä valita, mihin keskittyä? Olin työttömänä, Riksteatterilla suomenkielisen teatterin kiertueenvetäjänä , tein tanssiprojekteja, ohjasin, opetin tanssia ja musiikkia, opiskelin kulttuurin johtamista/tuottamista, jne. Paljon kytköksiä suomalaisuuteen ja suomen kieleen. 2013-2015 muutin taiteilijakommuuniin Hagsätraan. 5-6 muusikkoa kotona oli kivoja jameja ja aina seuraa. 2014 lähtien olemme Ola Stinnerbomin kanssa kiertäneet kouluissa Norjassa, jossa esitämme saamelaista esitystämme Mjandasj. Tämänhetkinen pääasiallinen projektini. Kierrämme Norjassa n. 2-3 kk/vuosi. Kiertue-elämän ja matkalaukussa elämisen välillä paluu Tukholmaan alkoi ahdistaa yhä enemmän. Kaipasin luontoa ja rauhaa omaa kotia, puutarhaa, pysyvyyttä. Lapsuuden mummolani (äidin vanhemmat) Kilissä, Värmlanissa, vapautui vuokralaisten muuttaessa sieltä kesällä 2015 ja heti syksyllä muutinkin jo sinne remonttipesään. Pikkuhiljaa siitä kaivautunee hieno 50-luvun helmi. Omaa fyysistä kotia vielä voimakkaammin löysin kotiin tutustuessani Andreakseen talvella 2014-2015. Olen lähes koko ikäni hakenut eksotiikkaa, jännitystä ja uusia (kulttuuri)kokemuksia nyt löysinkin kotiin siihen tuttuun ja turvalliseen. Andreas on kotoisin Pohjois-Ruotsista ja muistuttaa minua jotenkin suomalaisesta jähmeydestä, ollen samalla myös sopivasti ruotsalainen. Vaikkei yhteistä polkua vielä kauaa olla tallattukaan, tuntuu tämä syvemmällä kuin koskaan. Suunnittelen (ja haaveilen) edelleen oman esiintyjyyden kehittämistä, monitaiteellisia projekteja. Olen lopultakin hyväksynyt monipuolisuuden olevan valttikorttini, jota voin kehittää ja hyödyntää. Suomalaiset juureni ovat minulle tärkeät etenkin Ruotsissa asuessani. Ammennan niistä inspiraatiota niin arjessa kuin taiteessanikin. Monet ystävistäni asuvat Suomessa, mutten oikein tällä hetkellä osaa kuvitella muuttavani takaisin. Minulla on aina ollut vähintään kaksi kieltä ja kaksi kotia, niin hyvässä kuin pahassa. On ihanaa kypsyä ja vanhentua. Teini-iän uutuudenviehätys ja epävarmuus on vaihtunut itsensä hyväksymiseen ja itsestään ja elämästä nauttimiseen. Halusin kehittää itseäni ihmisenä, päästä pois vanhoista tavoista ja rooleista ja aloitin viime keväänä vuoden mittaisen taideterapia-työskentelyn. 30-kriisi on siis kohta paketissa.Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Ohjelma on uusinta.Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Kierrätys on iso bisnes, mutta voisiko se olla vielä isompaa? Mitä tapahtuu kun ennen hyljitystä jätteestä onkin tullut haluttu raaka-aine? Nyt käytetyn tavaran kauppoja perustetaan lisää ja puhutaan peräti ekotredistä. Ohjelmassa mukana pohjoisen Euroopan suurimman kierrättäjän Kuusakoski Oy:n johtaja Risto Pohjanpalo, professori Mika Horttanainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Helsingin kierrätyskeskuksen toimitusjohtaja Juha Lehtikuja.

Lehtiartikkeli ja Mallorcan esimerkki innostaa puhumaan kierrätyksestä. Toisena aiheena puhutaan elokuvissa käynnistä ja elokuvateatterikultuurista. Lopuksi puhutaan lisää Espanjalaisesta ruuasta. Ohjelmassa soitettu musiikki: Marlene Dietrich - Ich Bin Von Kopf Bis Fuss Auf Liebe Eingestellt Original Dixieland Jazz Band with Al Bernard - St. Louis Blues (1921) Billie Holiday - Baby I don´t Cry Over You Paul Whiteman with Johnny Hauser - Gloomy Sunday (1936)