Podcasts about ihmiskunta

Risto Isomäen tieteisseikkailu Pimeää jäätä (Into, 2024) vie meidät takaisin Pimeän pilven ritarit (Into, 1997) -kirjan kosmiseen maailmaan, mutta tällä kertaa panokset ovat entistäkin korkeammalla. Ihmiskunta on suuremman uhan edessä kuin koskaan aiemmin: luotaimet ovat paljastaneet, että maapalloa uhkaavia komeettoja on huomattavasti enemmän kuin aiemmin on luultu. Tarinassa suomalainen teknologia nousee avainasemaan. Sen juoni rakentuu vahvasti sähköpurje- eli plasmapurjeteknologian ympärille. Tämä Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pekka Janhusen kehittämä konsepti on tehokkain ihmisen keksimä avaruusalusten käyttövoiman lähde pitkille matkoille. Romaanissa Johnny Kororo lähtee retkikuntineen sähköpurjealus Arsinoella kohti tuntematonta kappaletta, joka on suistanut komeetat radoiltaan. Romaanissaan Isomäki paitsi ylistää ihmisen teknistä kekseliäisyyttä myös pohtii turvallisuushakuista ajatteluamme, joka estää meitä ratkaisemasta maailmaamme uhkaavia, ihmisestä johtuvia ongelmia. Ja miten suuri uhka asteroidit ja komeetat todellisuudessa ovat ihmiskunnalle? Mihin sähköpurjetta todellisuudessa tarvitaan ja onko tulevaisuutemme avaruudessa? Vieraina ovat kirjailija Risto Isomäki ja Ilmatieteenlaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen. Toimittajana on Pauliina Grym.

Jo 2000 vuotta on kulunut siitä, kun Jeesus Nasaretilainen kärsi ja kuoli ristillä äärettömän väkivaltaisen ja julman häpeäkuoleman. Jälleen tänä pääsiäisenä, kristikunta kerääntyy muistamaan teloitetun Kristuksen viatonta uhria, ja sitä, miten lopulta elämä voittaa, narsissit kukkivat ja kaikki saavat ylösnousemuksen merkiksi nauttia suklaamunia. Mutta mitä ajatella siitä, ettei inhimillinen pahuus ole suinkaan missään vaiheessa kadonnut maailmasta? Entä esimerkiksi Apartheid, Auschwitz tai se, miten tälläkin hetkellä Lähi-idässä, Jeesuksen sovituskuoleman maisemissa, tuhansia viattomia lapsia on kuollut sodan sivullisuhreina? Onko ihmiskunta oppinut mitään, vai tuleeko ihminen aina vuodattamaan toisen ihmisen veren maahan? Mitä tarkoittaisi, jos pääsiäisen sanoma otettaisiin vakavasti keskellä maailmaa, joka on vuosituhannesta toiseen täynnä julmuutta, väkivaltaa ja suoranaista pahuutta? Vieraina ovat piispa Mari Parkkinen ja dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

"Aurinko lemmi häntä puolestani" laulaa J.Karjalainen samannimisessä kappaleessaan. Auringon säteet hyväilevät meitä maapallolla eläviä silloin kun pääsevät kunnolla laskeutumaan toisinaan asuinympäristöämme verhoavan pilviverhon läpi. Aurinko pitää yllä kaikkea elävää ja siksi aurinkoa täytyisi kunnioittaa kaikin mahdollisin keinoin. Ihmiskunta ei onneksi pysty tekemään auringolle minkäänlaista harmia omilla toimillaan. Ei vaikka tahtoisi. Aurinko on ja pysyy. Ainakin vielä 5 miljardia vuotta. Blomis on tervehtinyt aurinkoa ja ottanut lähitähdestämme muutaman kuvankin elämänsä aikana. Ja tarinoi tänään kolmiosaisen trilogiansa keskimäisessä jaksossa auringosta. Koska hän voi.

Petteri Järvinen keskustelee tekoälyn rajoista, tulevaisuudesta ja tuleeko ATK viimeinkin ihmisten apuriksi. Keskustelu pohjautuu Tekoäly ja Minä : Ihmisenä tekoälyn aikakaudella (Tammi, 2023) -kirjaan. 00:00 Petteri Järvinen, Minä ja Tekoäly. Ihminen pärjää hyvin tekoälyn kanssa ja vastaan 00:40 Audiokanava, äänikirjat, puhe ja palauttava hiljaisuus. Hetkessä eläminen vs. jatkuva syöte 02:40 Hidastuuko ihmisten “kellotaajuus” ikääntyessä? Miten ihminen sopeutuu somen pätkätykitykseen 04:11 Lineaaritelkkari on roskaa 04:44 Jyri Engeström, YES VC. Tekoälyvisio 1: Tekoäly tuo vihdoinkin suuremmoisen käyttöliittymän ja delegointialustan ihmiskomennoille 05:52 Puheohjaus on ollut pettymys. Emme ole vieläkään saamassa ATK:ta eli Automaattista Tietojen Käsittelyä. 07:20 Flynnin ilmiö on huolestuttava. Ihmiset tyhmenevät ja menettävät keskittymiskyvyn. Kultakalat 08:43 Tekoälyvisio 2: Henkilökohtainen dataismi eli omalla käytöksellä ja datalla koulutetut apurit, mini-Petterit ja mini-Samit. Kahnemann-mehu-utopia kulman takana? 09:40 ChatGPT:n käyttöliittymä on vasta alkua. Vastauksien optimaalisuuteen ei voi luottaa olivat ne sitten itse koulutetusta aineistosta tai massasta 11:20 Varjoja robottiutopian paratiisissa 12:05 Tekoälytiivistykset ovat luotettavampia kuin tekoälyhallusinaatiot. Voiko alkuperäisaineistoon perehtymistä kuitenkaan ikinä välttää? Kuratointi ja ChatGPT:n kiusaaminen kehityksen välineenä 13:18 ChatGPT:eiden ylilyönnit – eduskunnan tekoälyapuri 14:49 Aliohjelmat ja erikoistuneet pluginit kuten Wolfram Alpha ja AI PDF hallunisoinnin vähentäjinä 15:33 Ohjelmointi kansalaistaitona – hyödytöntä vai ei? 16:08 Tekoälyn historiaa. Elon Muskin neurolinkki – vammautuneet ensimmäinen käyttäjäryhmä 17:43 Muskin autonomiset autot eivät tulleet vuonna 2017 kuten visioitiin, eivätkä vieläkään toimi 19:02 Sandstorm, DARPA ja Kalifornian merkitys 20:28 Vaunuonglema, trolley problem ja tekoälyn etiikka. Juridiikka länsimaissa vs. Kiina 22:48 TikTok vaikutusalustana ja urkinta. Meta tutkii silmän liikkeitä 24:33 Samin ränttäys radikaalista rehellisyydestä. Voiko sisältötulvalla puolustautua cancel-höykkäyksiltä? 25:51 GDPR ja yksityisyyden suojeleminen. Hollannin viranomaisten tekoälypilottikatastrofi 29:51 Neuroverkon päätöksiä ei ole helppo analysoida. Neuroverkko ei ole tietämysjärjestelmä tai päätöspuu 31:18 Tekoäly syrjii, mutta korjausyritykset voivat vääristää todellisuutta. Adoben Fireflyn monimuotoisuus 32:08 Ennakkoluuloa vai rationalisuutta? Keinotekoiset lopputulosten koodaukset eivät ole läpinäkyviä. Yksityiset koulutusympäristöt yksi ratkaisu 34:28 Talousteoreettinen tuuppaus tai nudge-ohjaus voi olla perusteltua. ESG-ohjaus voi mennä vikaan 35:38 Samin räntti Nordnetin kuluttomien indeksirahastojen muutoksesta yleisestä indeksistä ESG-painoiseksi 38:08 Miksi ihmistyö ei ole täysin uhattuna. Polarisointi vaarana. Ihmiskunta on tavattoman joustava. Luomureaktio 40:44 Ihmisälyn mysteeri. Luovuus pohjautuu aiemmin luotuun ja satunnaisvaihteluun 42:36 Miten tekoäly voi ohjelmoida. Alatason koodaustaidon turhuus. Singulariteetti ja tekoälydystopiat 44:46 Miten Sami säilyttää tarkkaavaisuuden äänikirjassa tekemällä oheistoimintoja kuten mobiilipeliä 46:04 Väite hyödyntämättömästä aivokapasiteetista. Alitajunnan ja intuition hyödyntäminen 48:00 Ihmisen ja tekoälyn yhdistäminen. Google Glass ei tullutkaan 49:33 Timo Honkelan merkitysneuvottelu 50:27 Minä ja Tekoäly-kirja 50:55 #neuvottelija Sisäpiiri 18 Suomen kirkot dronekuvissa #tekoäly #kognitio #neuvottelija #neuvottelijat #tietokirja #ai

Ihmiskunta on katsellut taivaalle muutaman sadan tuhannen vuoden ajan ja koittanut päätellä millaisessa paikassa oikein elämme ja olemme. Ymmärrys maailmankaikkeudesta on rakentunut osa osalta, havaintojen taistellessa uskontoja ja uskomuksia vastaan: aluksi maapallo oli kaikkeuden keskus, mutta vähä vähältä se on siirtynyt syrjemmäksi ja muuttunut yhä pienemmäksi osaksi aikaa ja avaruutta. Vaikka se on meille kaikkein tärkein paikka koko kylmässä kosmoksessa, maailmankaikkeuden mittakaavassa se on vähäisempi kuin hiekanjyvä aurinkorannalla. Miten olemme rakentaneet maailmankuvamme? Mitä merkitystä sillä on meille? Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on kertonut tästä monissa kirjoissaan, ja selittää tässä Tiedeykkösessä toimittaja Jari Mäkiselle missä maailmankuvamme juuret ovat.

Ihmiskunta on energiamurroksen edessä: öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta pitäisi päästä eroon. Fossiilisten polttoaineiden tilalle pitäisi saada uusiutuvaa energiaa, mutta tuuli- ja aurinkoenergia on riippuvaista sääolosuhteista. Tarvitaan keinoja, joilla energia saadaan talteen. Vetyyn pystytään varastoimaan energiaa, ja se nähdään tärkeänä tekijänä tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Jos Suomi pelaa nyt korttinsa oikein, sillä on mahdollisuus olla tässä kehityksessä mukana. Hallituksen periaatepäätöksen mukaan meillä on edellytykset valmistaa jopa kymmenen prosenttia EU:n vihreästä vedystä 2030. Vetyä on tutkittu Suomessa jo pitkään, ja nyt VTT:n Bioruukissa avattiin aivan uudenlainen testilaitos E-fuel-nimisessä tutkimushankkeessa. Siellä valmistetaan vedestä vetyä, josta jatkojalostetaan lopulta sähködieseliä Nesteellä. Hankkeella tähdätään suomalaisen vetyteknologian läpilyöntiin maailmalla, sillä Suomi haluaa viedä vedyn lisäksi myös vihreään vetyyn liittyvää osaamista ja teknologiaa – kokonaisia vetyekosysteemejä. Haastateltavana teollisuus ja vety tutkimusalueen johtaja Antti Arasto ja vetytiimin tutkimusryhmän vetäjä Olli Himanen VTT:ltä. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Jumala on valinnut jokaisen ihmisen syntymään tähän maailmaan. Jumalalle kukaan ei ole turha, vaan Jumala tuntee jokaisen sydäntä myöten. Jokainen on Jumalalle ”sinä”.  Jumalan aurinko paistaa kaikille ihmisille, ja Jumalan sade lankeaa kaikkien ylle. Hän on valinnut jokaisen, hän on valinnut koko ihmiskunnan. Ihmiskunta on Jumalan valittu kansa. Meille hän antaa vastuun ja mahdollisuuden rakastaa takaisin, käyttää sitä vapauden ja rakkauden lahjaa, jonka olemme saaneet. Jumala kestää myös sen, jos hänet torjutaan. Jumalan rakkaus on vahvaa. Se yltää jokaiseen. 

Eduskuntavaalien jälkeen lähtivät puheenjohtajakisat käyntiin SDP:ssä ja vihreissä. Miltä näyttävät SDP Sanna Marinin jälkeen ja vihreät Ohisalon lähdettyä? Ihmiskunta kuluttaa peleihin 200 miljardia vuodessa, viisi kertaa enemmän rahaa kuin elokuvissa käymiseen. Käynnissä tuntuu oleva valtaisa kulttuurimuutos, samanlainen kun elävän kuvan ja television saapuminen viime vuosisadalla. Pohdimme myös onko intellektuellien aika auttamatta ohitse, kun puhe on aina rahasta ja taloudesta. Britanniasta on uutisoitu miten taideyleisö on sikaillut. Miksi huono käytös kulttuuritapahtumissa näyttäisi maailmalla lisääntyneen? Perjantaistudion juontaa Nicklas Wancke, ja vieraina ovat kirjailija Jarkko Tontti, kosmologi Kari Enqvist, Hki Pride -yhteisön toiminnajohtaja Annu Kemppainen.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Monet ihmiskunnan tulevaisuuden huolista liittyvät ruokaan. Miten kasvavalle väestölle tuotetaan ruokaa ympäristön kannalta kestävästi, kysyy agroekologian professori Juha Helenius tekstissään. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Juha Heleniuksen teksti Kuinka ihmiskunta ravitaan kestävästi? on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Sosiaalisessa mediassa ja muualla internetissä ja puskaradioissa leviää mitä erilaisempia väitteitä koronasta. Mikä on totuus koronasta. Politiikkaradio esittää erilaisia yleisiä väitteitä koronasta ja asiantuntijat kertovat, pitääkö väite paikkansa vai ei. Onko korona peräisin Wuhanilaiselta tehtaalta? Tuhoaako korona aivojen harmaata ainetta? Onko rokotusten tustalla eliitin salajuoni? Yksi edellä mainituista väitteistä pitää paikkansa ja yksi on arviolta 5/6 todennäköisyydellä virheellinen väittämä. Entä onko Suomen koronatoimet olleet tiukkoja verrattuna muiden maiden toimiin? Vieraana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ja Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen. Nohynek on huolissaan, että elämme niin sanottua "infodemiaa" eli ihmisillä on jatkuva oikean ja väärän tiedon tulva ympärillään. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kirjailija ja tutkija Tiina Raevaaran keskustelu kuvaa ihmisen rinnakkaiseloa toisten eläinten kanssa. Miksi toisten ihmisten seura on joskus niin rasittavaa, mutta eläimen läsnäolo pikemminkin rauhoittaa? On tärkeää huomata, että ihmisen evoluutio koirien ja kissojen lähellä ei ole yksisuuntaista. Samalla ihminen on domestikoitunut, muuttunut lauhemmaksi. Tiina Raevaara on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kutsuimme vieraaksi Ylämuistialan kartanolle kirjailija ja reserviupseeri Helena Immosen, jonka viime syksynä ilmestynyt Operaatio Punainen Kettu-kirja on karmivan realistinen kuvaus modernista sodasta. Keskustelemme kirjaa varten tehdystä tutkimustyöstä ja kirjan kuvaamassa sodassa käytetyistä vaikutuskeinoista kuten sähkökatkoista ja tietoverkkoiskuista. Tämän lisäksi sekä Helena, että herrasmieshakkerit paljastavat lempikirjansa ja kertovat minkälaisesta kirjallisuudesta pitävät.  Äänijulkaisun lähdeluettelo: Vieras: Helena Immonen https://twitter.com/heimmonen Yle kirjoittaa Abittitapauksesta https://yle.fi/uutiset/3-11939828 Abitti Open Access https://abitti.testausserveri.fi/ Colonial Pipeline https://www.colpipe.com Colonial Pipeline security review https://apnews.com/article/va-state-wire-technology-business-1f06c091c492c1630471d29a9cf6529d Shining a light on Darkside ransomware operations https://www.fireeye.com/blog/threat-research/2021/05/shining-a-light-on-darkside-ransomware-operations.html F-Secure C3 https://labs.f-secure.com/tools/c3/ Microsoft korjaamassa tietoturvaansa C3:n ansiosta https://www.f-secure.com/en/consulting/our-thinking/rip-office365-command-and-control Arbitrary data transmission via Apple's Find My network https://positive.security/blog/send-my PHDays https://www.phdays.com/en/ Operaatio Punainen Kettu https://docendo.fi/sivu/tuote/operaatio-punainen-kettu/2721379 Pikku Prinssi https://www.wsoy.fi/kirja/antoine-de-saint-exupery/pikku-prinssi/9789510069851 Sally Salminen https://fi.wikipedia.org/wiki/Sally_Salminen Katriina http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/kev%C3%A4t-2018/katrina.html The Way of the Knife https://www.adlibris.com/fi/kirja/the-way-of-the-knife-9781922247063 Me olemme Bellingcat https://docendo.fi/sivu/tuote/me-olemme-bellingcat/2767624 Eric Schlosser: Command and Control https://www.amazon.com/Command-Control-Damascus-Accident-Illusion/dp/0143125788 Tony Temple: Missile Commander: A Journey to the Top of an Arcade Classic https://www.amazon.com/Missile-Commander-Journey-Arcade-Classic/dp/1838537406 Amanda Ripley: Unthinkable: Who Survives When Disaster Strikes - And Why https://www.amandaripley.com/the-unthinkable Hyvän historia (Rutger Bregman) https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4n_historia_%E2%80%93_Ihmiskunta_uudessa_valossa Better: A Surgeon's Notes on Performance https://www.amazon.com/Better-Surgeons-Performance-Atul-Gawande/dp/0312427654   The Checklist Manifesto: How to Get Things Right https://www.amazon.com/Checklist-Manifesto-How-Things-Right/dp/0312430000 Viesti, vaikuta, vakuuta (Peter Nyman) https://www.adlibris.com/fi/kirja/viesti-vaikuta-vakuuta-9789522466846 Oscar Santolalla - Rock the Tech Stage https://rockthetechstage.com Kebu Live In Oslo http://kebu.fi/music.html Nelikopteri, DJI FPV https://www.dji.com/fi/dji-fpv

MY DAY alkaa olla jo vanha ja ummehtunut konsepti, siksi päätimme lanseerata OUR DAY:n, eli ihmiskunnan päivän kulkua käsittelevän formaatin. Kaikkea tärkeää ei tietenkään saatu mahtumaan mukaan mutta tämä toimii kuitenkin jonkunlaisena pintaraapaisuna siihen, mitä tänään tapahtui ja paljonko meitä täällä on. Toivottavasti nautit jaksosta, hyvää yötä ja Kauniita Unia! :)

Kuiva beauty blender? Taulut aina vinossa? Huu-Haaa Huttuset keskelllä tietä? Aina tiellä oleva pyykinpesukone? Liian lyhyet laturijohdot? Tänään studiossa listataan asioita jotka taatusti v*tuttaa myös sinua kun alat tarkemmin miettimään! Jaa omat hauskat tarinat @nikotellen instagramissa! Mikä sinua v*tuttaa just nyt? Ongelmat onneksi on tehty ratkottavaksi ja studiossa oivalletaan monta juttua joille lähdetään hakemaan patenttia! Ihmiskunta pelastuu ja tunnelin päässä on valoa ..(tänäänkin). Aamuvirkkujen iloksi jatkot julkaistaan jatkossa 06.00 perjantai aamuisin. Joten herätyskellot soimaan ja kohti uutta ihanaa päivää joka on täynnä mahdollisuuksia!

Vuosi 2020 oli ihmiskunnan historiassa jotain täysin muuta kuin monikaan meistä olisi vielä edellisen vuoden loppuessa osannut ennustaa. Mutta minkälaiseen maailmaan koronapandemia meidät toi ja miltä tästä muuttuneesta perspektiivistä näyttää vuosi 2021 – tai lajimme tulevaisuus pidemmällä tähtäimellä? Onko pandemialla meille jotakin opetettavaa ja mistä ammentaa toivoa paremmasta huomisesta? Horisontin uuden vuoden jaksossa ovat tulevaa ennustamassa tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ja filosofi Elisa Aaltola. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

“Ihmiskunta ei ole ehkä aikaisemmin tällaiseen missä omilla teoilla voisi pystyä tuottamaan oman ikään kuin tuhonsa tällä tavalla hitaasti. “ Tässä podcast-sarjassa tutkimme miten teknologia vaikuttaa ympäristöön, ilmastoon, ihmisiin ja miten näistä asioista voi kertoa nuorille.

Seppo Tanhua näkee koronakriisissä tarkoituksellista valtapeliä. Samalla tämä ajankohta on erityisen valoisa, koska voimme yhdistyä ihmiskuntana ja tehdä enemmän töitä maapallon hyväksi. "Meillä on nyt hieno mahdollisuus siirtyä korkeampaan tietoisuuteen ja löytää elämään uutta tarkoitusta."

Ihmiskunta on päätynyt tilanteeseen, jossa historian kirjoihin merkitään uskomattomia tapahtumia, jotka ovat saaneet alkunsa somesta. Tässä jaksossa Juuso ja Henna miettivät, miten meidän tietojamme käytetään vaalivaikuttamiseen ja rahantekemiseen. Muuttaako ihminen käyttäytymistään, kun somen synkät puolet paljastuvat ja avoimuus tietoturvasta lisääntyy – vai jatkammeko samaan vanhaan malliin ajatellen, että tieto lisää vain tuskaa? Pitääkö sinun mielestäsi tietoturva-asioiden olla osa ihmisoikeuksia? Juuso ja Henna opettelevat hiljalleen koko termin merkitystä.

Ihmiskunta on aina halunnut laajentaa elinpiiriään, etsiä uusia paikkoja. Avaruuden asuttaminen on ollut jo pitkään tieteiskirjallisuuden aihepiiriä. Tutkimus avaruuden asuttamisesta sai vauhtia 1970-luvulla kuututkimuksesta. Tällä hetkellä suunnitellaan pyöriviä lieriöitä ihmisten asuinsijoiksi asteroidivyöhykkeelle tai päiväntasaajan yläpuolen kiertoradalle, jossa säteily on alhaisempi kuin muualla avaruudessa. Toki osa visioi Marsissa asumisesta, mutta Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Pekka Janhunen pitää sitä jokseenkin epärealistisena. Onhan Marsin vetovoima vain noin kolmannes Maan vetovoimasta, joten siellä kasvanut lapsi ei ehkä sopeutuisi enää aikuisena Maan olosuhteisiin, vaikka haluaisi muuttaa maankamaralle. ”Hän jäisi tavallaan Mars-ympäristön vangiksi”, sanoo Janhunen. Muitakin haasteita on, Marsin ilmakehä koostuu lähes kokonaan hiilidioksidista. Meillä taas on runsaasti typpeä ja jonkun verran happea. Ovatko avaruuden asuttamiseen tähtäävät tutkimushankkeet pelkkää utopiaa? Tätä pohtii dosentti Pertti Grönholm Turun yliopistosta. Hän vertaa avaruuden asuttamista 1400-luvulla alkaneisiin löytöretkiin. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva All Over Press

Menemme kiihtyvällä tahdilla kohti sellaista tulevaisuutta, jossa ei tarvitse käydä töissä tai olla hyvä työssään voidakseen elää, asua, harrastaa tai matkustaa aikaisempiin sukupolviin katsottuna aika lailla vapaasti. Tulevaisuudessa olemme yhä vähemmän riippuvaisia ajan, paikan ja resusrssien kahleista. Rakas ystävä meistä tulee yhtä. Ihmiskunta muodostaa tulevaisuudessa superorganismin.

Elämme vuoden pimeintä aikaa ja se saa pahuutemme esiin. Varjot pääsevät valtaan. Piilottelemme omia varjojamme muiden katseilta, vaikka ne pitäisi nostaa esiin. Piilottelemme, kunnes jännitteet sisällämme kehittyvät impulssiksi vapauttaa paine tuhon muodossa. Jos tuomme varjomme valoon, ne katoavat, koska saamme muilta tukea. Ystävä. Ihmiskunta on vähemmän paha kuin koskaan aiemmin, koska puutumme asioihin. Koska välitämme.

Ihmiskunta käyttää nykyisin 50 % enemmän luonnonvaroja kuin mitä maapallo pystyy uusiutuvasti tuottamaan. Mikäli kaikki maapallon asukkaat eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme yli kolmen maapallon resurssit. Ja koska toistaiseksi meillä on käytössä vain tämä yksi maapallo, meidän pitää nopeasti oppia käyttämään sitä vastuullisemmin ja kestävämmin. Voiko kiertotalous pelastaa maapallon? Kuinka hyvin suomalaiset ovat omaksuneet säästäväisyyteen ja kierrättämiseen perustuvan elämänasenteen? Vieraina ovat kokki ja kiertotalousravintoloitsija Henri Alén ja Sitran kiertotalousasiantuntija Riitta Silvennoinen.

Olemme eläneet avaruusaikaa jo yli 60 vuotta, sillä ensimmäinen satelliitti laukaistiin Maata kiertämään lokakuussa 1957. Sitä seurasi kylmän sodan värittämä, kiihkeä 1960-luku, jonka aikana opeteltiin avaruuslentämisen perusteet ja lopulta laskeuduttiin myös Kuun pinnalle. 70-luku toi mukanaan suuren määrän avaruuden arkisia sovelluksia, jotka 80-luvulla muuttuivat tylsän tavallisiksi. Nyt etenkin tietoliikenne-, tiedonvälitys- ja navigaatiosatelliitit ovat niin olennainen osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, ettemme kiinnitä niihin enempää huomiota kuin katujen asfalttiin. Tiedeykkösessä käydään läpi tärkeimmät merkkipaalut ihmiskunnan avaruuden valloituksen historiasta ja katsotaan, missä kaikessa avaruus näkyy nykyisin ympärillämme. Jos olet hukassa kaikkien avaruustoimista kertovien pikku-uutisten seassa, niin tämä ohjelma antaa sinulle koko kuvan siitä, mitä avaruudessa tapahtuu ja miten tähän on tultu. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen Kuva: Astronautti John Glenn menossa kapseliin. Nasa

Maailmanpolitiikan arkipäivää ohjelmassa tavataan kesällä tulevaisuudentutkijoita ympäri maailmaa. Ensimmäisenä vuorossa on suomalainen Sari Stenfors, joka tutkii Kalifornian Piilaaksossa sitä, miten ihmiskunta tulevaisuudessa käyttää internetiä. Hän sanoo, että olemme uuden digitaalisen vallankumouksen kynnyksellä. Satu Helin tapasi Stenforsin Töölössä pienessä älykodissa, joka osaltaan edustaa tulevaisuutta.

Ihmiskunta sahaa omaa oksaansa - lajimme toimet maapallolla ovat heikentäneet ja hävittäneet elinympäristöjä sekä vähentäneet luonnon monimuotoisuutta. Elinympäristöjen ja biodiversiteetin heikkenevä tila taas uhkaa potentiaalisesti jopa 3,2 miljardin ihmisen hyvinvointia. Näin väittää kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n laatima, noin 3000 tieteelliseen artikkeliin lähteeseen perustuva raportti. Juuso Pekkinen keskustelee raportista Jari Niemelän ja Janne Kotiahon kanssa. Niemelä on Suomen kansallisen IPBES-paneelin puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen professori. Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho on yksi raportin koordinoivista pääkirjoitustoimittajista. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Miten saadaan yhteys avaruusolentoihin? Mitä eksopolitiikka on ja miten sitä harjoitetaan? Onko eksopoliitikoilla puoluekuria? Vieraana on biologi, eksopoliitikko Olli Pajula. Mistä tiedämme, että oliot ovat ystävällismielisiä, eivätkä ihmisten tavoin vihamielisiä ja sadistisia? Entä, onko ihmiskunta valmis kohtaamiseen maan ulkopuolisten sivilisaatioiden kanssa? Kuinka voimme kehittää tietoisuuttamme kohdataksemme tuon toisen todellisuuden? Lisäksi Veli-Martin Keitel kertoo viljakuvioista. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Teemana ihmiskunta. Vieraana filosofi, professori Tere Vadén. Riku ja Tunna - Docventures -ohjelmissa käsitellään syksyn aikana 12 suurta teemaa, joihin liittyvä kaksikon itse valitsema dokumenttielokuva nähdään samana iltana TV2:lla.