Podcasts about joillekin

Rauhoittavaa tasaista valkoista kohinaa, joka rentouttaa, helpottaa nukahtamista ja parantaa unenlaatua. Joillekin valkoisesta kohinasta voi olla myös apua keskittymiseen! Valkoinen kohina on ääniterapiaan ja rentoutumiseen käytetty äänimaisema, joka koostuu monista eri taajuuksista yhtä voimakkaasti. Se on nimetty "valkoiseksi" sen samankaltaisuuden vuoksi valkoisen valon kanssa, joka koostuu kaikista näkyvän valon väreistä. Valkoisen kohinan ääni on jatkuva ja tasainen, eikä siinä ole selkeitä korostettuja taajuuksia tai ääniaaltojen huippuja. Sen rauhoittava ääni on verrattavissa esimerkiksi sateen ropinaan tai tuulen huminaan. Vaikka valkoinen kohina saattaa aluksi tuntua yksinkertaiselta tai jopa huomaamattomalta, sen hyödyt rentoutumiselle ja nukahtamiselle ovat merkittäviä. Valkoinen kohina peittää ympäristön ärsyttäviä ääniä. Tämä on erityisen hyödyllistä niille, jotka asuvat vilkkailla alueilla tai joilla on taipumus heräillä helposti ääniin. Rentouttava valkoinen kohina luo ikään kuin ääniseinän, joka estää ulkopuolisten ärsykkeiden tunkeutumisen unen aikana. Tämä auttaa ylläpitämään keskeytyksetöntä unta ja parantaa unen laatua. Monille valkoinen melu auttaa hiljentämään että valkoinen kohina luo miellyttävän taustamelun, joka auttaa heitä keskittymään sisäiseen rauhaan ja hiljentymään päivän kiireiden jälkeen.

Riitelyä tuomarin kanssa, mailojen ja suksien paiskomista. Itkua ja murjottamista. Miksi häviäminen on joillekin niin vaikeaa?

Lammas, lehmä, koira ja kissa. Kotieläinten ääniä voi matkia monella tavalla. Joillekin se on helppoa, toisille äärimmäisen vaikeaa. Linnuista tunnettuja matkintakohteita ovat varpuspöllö, harmaapäätikka, kuhankeittäjä, mutta osaako kukaan viheltää sujuvasti vaikkapa punatulkkua? Luontoretkellä Juha Laaksonen tapaa Mäntyharjun maisemissa arkkitehtiopiskelija Anton Ahlstedtin, joka kertoo, että hän harrastaa eläinten matkimista. Millainen eläinten matkija Anton Ahlstedt oikein on ja millaisiin musikaalisiin keskusteluihin lintujen laulujen jäljittely johdattaa?

The World Health Organisation is suggesting people with compromised immune systems have an extra COVID-19 vaccine dose due to their higher risk. But health authorities are battling to ensure everyone is fully vaccinated ahead of mandates soon to take effect in some countries, while developing countries continue to lag behind. - Maailman terveysjärjestö suosittelee kolmatta rokotusannosta niille joilla on heikentynyt immuniteetti. Tällä hetkellä pidetään kuitenkin tärkeämpänä jakaa rokotuksia tähän saakka rokottamattomille henkilöille.

Radio Cityn Aamussa Samuel ja Jere puivat kaikkea mitä voi pestä astianpesukoneessa. Ja etenkin sitä, että mitä kaikkea siellä voi kokata. Hallikaisen Joel veistelee omat arkkunsa ja Kimillä on hieman erilaista asiaa Alfa Romeon tehtaalle. Millaista on seurustella kuuden ihmisen kanssa ja mitä hyviä puolia se tuo jouluihin? Joillekin iso penis on kirjaimellisesti taakka ja jotkut tykkäävät harrastaa viikon mittaisia ensitreffejä metsässä. Mukana myös perseelle läpsimistä sportissa ja rumia strippareita!

Ei liene liioiteltua sanoa, että valtaosalla suomalaisista on jonkinlainen henkilökohtainen suhde kahviin. Joillekin kahvi on piriste joka starttaa päivän, mutta jollekin suhde pitää sisällään syvempää mielenkiintoa lajikkeista ja uutosta. Sen äärellä mekin Cappuzinessa olemme! Syvempi mielenkiinto kahviin voi syttyä tutun kahvihifistelijän myötävaikutuksesta, hienosta Instagram-postauksesta tai ihan sisäsyntyisestä kiinnostuksesta erilaisiin makuihin. Mutta miten kahviharrastuksessa pääsee alkuun? Mistä tietoa kannattaa hakea? Jos ei ole tuttuja kahvihifistelijöitä näyttämässä tietä, niin tässä jaksossa Cappuzine tarjoaa sille korvikkeen! Juontajat Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen ovat päätyneet erikoiskahvin harrastajiksi ja ammattilaisiksi hyvin erilaisia reittejä. Omien taustojensa kautta he viitoittavat mahdollisia tapoja löytää tietoa erikoiskahvista ja sen ympärille rakentuneesta alakulttuurista. Osaltaan käsitellään myös kahvin ammattilaiseks päätymistä. Alalle ei ole olemassa erityistä koulua ja baristan ammattitaitoon liittyykin runsaasti mystiikkaa. Kyse ei kuitenkaan ole lainkaan mystisestä prosessista ja siihenkin Cappuzinen toimitus tarjoaa omat vinkkinsä! Cappuzine on podcast kahvista ja kahvikulttuurista. Juontajina toimivat kahvin pitkän linjan ammattilaiset Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen. Podcastin äänenlaatua roplaa jälkikäteen ex-kahviammattilainen Tuomas Paavola.

Joidenkin mielestä se on kurki, kotka tai metso, toiset tykkäävät enemmän karhusta, ilveksestä tai ketusta. Joillekin suosikkieläin voi olla lohi, hauki tai vaikkapa rapu. Myös nokkosperhonen, lehtohepokatti, meduusa, vanamo, mänty ja sinivuokko ovat tunnetusti ihmisten arvostamia lajeja. Mikä on suosikkieläimesi tai kasvisi? Kerro miksi pidät jostain eliölajista erityisesti tai kerro mitä eläintä kaipaat. Asiantuntijana studiossa on Riku Lumiaro. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Mika Saarelainen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lapsen menehtyminen on suuri tragedia, joka johtaa elämän mullistavaan kriisiin. Joillekin pariskunnille jälkeläisen kuolema voi olla tapahtuma, joka erottaa heidät, kun taas toisia pariskuntia kriisi voi nivoa tiukemmin yhteen. Oma lapsi on oma lapsi, oli hän sitten nuori tai jo kiinni itsenäisessä elämässä. Juha ja Marja-Liisa kertovat, miten elämä luodaan uudelleen lapsen kuoleman jälkeen.

Joillekin kuluttajille on voinut olla hämmentävää esim. se, miksi mineraaliöljyt ovat kalvonmuodostajia ja ihoa tukkivia raaka-aineita, kun taas mineraalimeikit eivät tuki ihoa ja antavat ihon hengittää. Mistä siis on kyse? Tässä jaksossa Sanna ja Henkka selventävät näiden erot ja myös kasviöljyjen erot mineraaliöljyihin. Tämä jakso on siis toivon mukaan silmiä avaava jakso ja saat tietää näiden raaka-aineiden hyvät ja huonot puolet! Kannattaa siis kuunnella! Rakastu Ihoosi...™ Podcastia voit seurata: Spotify: https://open.spotify.com/show/0MbYFugmMYeLMcV6o58m26?si=SCsLmZCjThqONRFEel4BuA Soundcloud: https://soundcloud.com/rakastuihoosipodcast iTunes: https://itunes.apple.com/fi/podcast/rakastu-ihoosi-podcast/id1452671806?l=fi&mt=2 Facebook: www.facebook.com/rakastuihoosipodcast Instagram: https://www.instagram.com/rakastuihoosipodcast/ YouTube: www.youtube.com/channel/UCGVBYIrdhsadMRi0-rppeFQ Tai meidän kotisivuilla: https://www.rakastuihoosipodcast.com #mineraalimeikki, #mineraaliöljy, #kasviöljy, #eteerisetöljyt, #kalvonmuodostaja, #vaselin, #parafinumliquidum, #mineraloil, #janeiredale, #dermalogica, #isclinical, #precleanse, #kylmäpuristettuöljy, #tislattuöljy, #öljynlaatu, #hintalaatusuhde, #keinotekoisethajusteet, #keinotekoisetväriaineet, #talkki, #jatkeaineet, #vegaaninen, #maamineraali, #titaniumdioxide, #rautaoksidi, #sinkkioksidi, #mica, #uvauvbsuoja, #hengittävämeikki, #huulirasva

Joillekin se on ensimmäinen mustarastaan säe, toisille leskenlehti, nokkosperhonen tai talvihorroksesta kalliolle noussut käärme. Joidenkin mielestä kevät tulee tuoksujen ja valon myötä. Tunnelmallinen piknikretki pellonlaidalle voi olla myös kevään avaus. Mistä kevät alkaa? Tätä Juhat Laaksonen ja Roiha yrittivät selvittää Inkoon Kopparnäsin rantakalliolla muuttolintuja odotellessa.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä tutkimusjohtajana Anna-Mari Simunaniemen kanssa johtamisesta. Simunaniemi toimii tutkimusjohtajana Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREssä. Asiantuntijaorganisaatiossa korostuu usein se, että jokaisen työntekijän henkilökohtaista valmiutta ja osaamista olisi tärkeä esimiehen tunnistaa ja tukea. Lisäksi yksilöiden omien tavoitteiden tunnistamisen tukeminen sekä yksilölle sopivien, mielekkäiden tehtävien ja työntekemisen tapojen tunnistaminen on jotain missä johtaja voi olla tukena. Johtamisessa toimii tällöin valmentava, sparraava ote. Yrittäjämäisen tiimin johtamisessa korostuu usein tavoitteet. Tavoitteet tulee olla selkeitä eikä välttämättä vain pelkkään kasvuun liittyviä (julkaisut, rahoitus, jne). Esimies voikin auttaa tunnistamaan myös ns. perinteisestä polusta poikkeavia tavoitteita. Tavoitteet ja arvot voivat olla hyvin monenlaisia. Joillekin tärkeää on tutkinto ja asema, toisille esimerkiksi opettaminen tai yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja toisille vaikkapa yritysten tukeminen. Näiden tunnistamisen tärkeys korostuu nuorilla, mutta toki se on tärkeää kaikille iästä riippumatta. Työtehtävän tai työnantajan vaihtoa ei tehdä enää vain pakon edestä, vaan se voi olla myös suunniteltu osa omaa urapolkua. Nykyisin ei siis niinkään haeta yhden työnantajan parissa tehtävää selkeää urapolkua, vaan voi kokeilla monenlaista ja kaikki vievät eteenpäin eikä edes tarvitse tietää heti alussa. Osa nykytyötehtävistä voidaan jo nyt sekä tulevaisuudessa korvata teknologialla. Samanaikaisesti tulevaisuus tuo uudenlaisia ammatteja ja osaamistarpeita. Siksikään ei voida eikä tarvitse jumittautua tämän hetken tutkintoihin. Oman ydinosaamisen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää tekoälyn ja erilaisten sovellusten kehittymisen rinnalla. Asiantuntijaorganisaatiossa ja samoin yrityksissä täytyy jatkuvasti seurata toimintaympäristön muutoksia ja työhön kuuluu uuden kokeilemista ja kehittämistä. Oman osaamisen kehittäminen onkin tärkeä osa työtä. Tietyntyyppinen työuran periodimaisuus on yleisempää kuin aiemmin ja se myös mahdollistaa sitä, että esimerkiksi koulutustausta ei määritä työmahdollisuuksia. Digietäyhteyksien myötä myös työn sijainnillakaan ei ole enää rajoittavaa merkitystä eikä se määritä mahdollisuuksia samalla tavoin kuin aiemmin. Oleellista onkin tarttua avautuviin mahdollisuuksiin ja kokeilla omia siipiään. Aika iso osa nuorista pitää yrittäjyyttä varteen otettava vaihtoehtona itselleen. Myös erilaiset yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmät kiinnostavat. Tärkeää kuitenkin olisi, että jokaiselle olisi tarjolla vertaistukea ja sparrausmahdollisuuksia omiin ideoihin. Tähän varmasti tarvitaan jonkinlaisia uudenlaisia palveluita. Myös yhteisjohtaminen saattaisi olla yksi ratkaisu. Itsensä johtamisen taito on tärkeä, mutta kukaan ei voi olla pelkästään sen varassa. Tuskan ja oppimisen jakaminen on tärkeää kaikille. Johtajan tärkeä tehtävä on tavoitteiden kirkastaminen ja sitä kautta työn merkityksellisyyden lisääminen. Teksti: Mirva Leppälä

Brändin ja strategian pitäisi kulkea käsi kädessä. Päälleliimatussa brändissä taistellaan logon väristä tai muista pikkuseikoista, kun taas aito brändi on tapa toteuttaa ja viestiä strategiasta. Jos brändi ei ole hallittu ei yrityksen strategiakaan ole kovin kirkas, uskoo brändikonsultti Petri Uusitalo Tiedotusosaston haastattelussa. Aina ei tulla ajatelleeksi brändin yhteyttä organisaatiokulttuuriin. Syvän ristiriidan saa aikaiseksi sillä, että asiakkaille väitetään sellaista, mitä organisaatiokulttuuri ei pysty allekirjoittamaan. Joillekin yrityksille brändin hallinta ohjaa organisaatiokulttuuria jopa rekrytointeihin asti. Kuuntele Petri Uusitalon haastattelu ja vie organisaatiosi brändi kokonaan uudelle tasolle. Haastattelijana Siina Repo.

Joillekin pandemia ja etätyön yleistyminen on ollut siunaus. Toisista tuntuu, että koronan aiheuttamien rajoitusten jälkeen alkaa kaivata aitoja ihmiskontakteja. Kumpaan ryhmään sinä kuulut? Periaatteessa etätyö tehostaa työskentelyä, mutta samaan aikaan on monessa asiassa menty taaksepäin. Työtä tehdään samoilla periaatteilla kuin ennen, vaikka välineet ovat vaihtuneet. Sen jälkeen kun etätyöbuumi alkoi, on tuottavuus kasvanut yli 10%. Samaan aikaan kuitenkin n. kolmannes työntekijöistä kokee, että työnteko on muuttunut huonompaan suuntaan. Työajankäsite on erilainen kuin aikaisemmin. Tulisiko meidän antaa itsellemme hieman happea ja käyttää aikamme paremmin, jotta ehdimme inspiroitua ja elää elämäämme kestävällä pohjalla? Tässä podcast-jaksossa keskustelemme ajankohtaisista etätyön teemoista sekä jaamme Dustinin asiantuntijoiden parhaat vinkit etätyötä tekeville tiimeille: 1. Aseta selkeät tavoitteet 2. Luo selkeä työkulttuuri 3. Seuraa työtä 4. Rakenna luottamusta Kuuntele Lead & Trust by Jani ja Ruba sponsored by Dustin Jaksossa mainitut lähteet: https://www.microsoft.com/en-us/microsoft-365/blog/2020/04/22/how-remote-work-impacts-collaboration-findings-team/ http://www.salescommunications.fi/janijaruba https://www.dustin.fi/solutions/tietopankki/archive/asiantuntijoiden-parhaat-vinkit-etaenae-toeitae-tekeville-it-tiimeille/ https://www.statista.com/statistics/1123023/top-collaboration-tools-for-remote-workers-in-the-us/ Kiitos Dustin!!! “Olemme ylpeitä siitä, että Dustin on sponsorimme, joka mahdollistaa tämänkin lähetyksen.” “Dustin rakentaa asiakkailleen menestystä teknologian avulla keskittyen palvelu- ja ratkaisumyyntiin. Dustin on Suomen merkittävin päätelaitetoimittaja ja yksi suurimmista IT palveluntarjoajista Pohjoismaissa yrityksille ja julkishallinnolle.” Osallistu kilpailuun ja voita Dustinin Prokord-sähköpöytä. www.salescommunications.fi/janijaruba

Joillekin on hyvin vaikeaa tunnistaa esimerkiksi negatiivisia tunteita, kuitenkin ne ovat erittäin tärkeitä. Tunteilla on meille aina jokin viesti.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Work goes happy – toimitusjohtaja, yrittäjä Jyri Kansikkaan kanssa johtamisesta. Perjantaina 2.10.2020 vietetään valtakunnallista unelmien työpäivää, jonka päätapahtumana Work goes happy yhteistyökumppaneineen järjestää maksuttoman, koko päivän kestävän livestriimmatun tilaisuuden, jossa mukana myös YZ-hankkeen projektipäällikkö Hilkka Heikkilä, aivotutkija Minna Huotilainen, organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa ja moni muu. Hyvän työntekemisen fiiliksen voi aistia nopeastikin mennessään yritykseen. Tärkeää siinä on myös se, mukava, vapaa ilmapiiri johtaa usein myös menestyksekseen taloudellisesta näkökulmasta. Ilmapiiri on liima, jonka avulla pystytään ottamaan vastoinkäymisetkin vastaan helpommin. Hyvään työilmapiiriin vaikuttaa toki moni asia, mutta kaiken päällä on kuitenkin hyvä johtaminen. Olkoonkin niin, että joskus myös huono johtaminen voi tiivistää työntekijöitä, jolloin voi syntyä hyvä ilmapiiri työntekijöiden kesken. Miksi -kysymys on ylivoimaisesti tärkein kysymys työelämässä. Kukaan ei ole ajatusten lukija, joten vuorovaikutus on äärimmäisen tärkeää – varmaankin tärkein hyvän työelämän väline. Nuoret ovat loistavia kyseenalaistajia ja hakevatkin usein selitystä. Nuorten aikaansaamaa muutos on ottanut mukaan kaikki sukupolvet. Ilman rakentavaa kyseenalaistamista kehitystä junnaa paikallaan. Siksi myös kritiikki on äärimmäisen tärkeä muutoksen ajuri. Jos tuntuu, että johtamisessa on ongelmia, on tärkeää vain uskaltaa lähestyä johtajaa reilusti ja rakentavasti. Muistaen, että me kaikki olemme ihmisiä, joilla on hyviä ja huonoja päiviä. Kannattaa siis aistia myös mikä olisi hyvä hetki vaikeamman asian esiin nostamiseen. Ideaalitilannetta ei vain ole, joten siksi täytyy vain uskaltaa. Moni johtaja kärsii suorastaan kosmisesta yksinäisyydestä. Heille on jäänyt ajan kuluessa päälle suojakilpi, johon he itse ovat todella kyllästyneitä. Ja sitten jos työyhteisössä kukaan ei uskalla nostaa kissaa pöydälle, niin tilanne vain mutkistuu. Siksi kannattaakin haastaa johtajia ja esimiehiä, sillä lopputulos voi yllättääkin ja se voi tuoda luottamuksen ilmapiiriä. On olemassa hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tosissaan työhyvinvointi voidaan yrityksessä ottaa. Elävä esimerkki suomalaisesta IT-alan yrityksestä, missä työhyvinvointikysely lähetetään työntekijän luvalla myös työntekijän perheelle, ystäville. Kyselyssä on lisäksi kysymyksiä monesta näkökulmasta ja kyselyssä kysytään myös sitä, että onko ko. henkilö liian innostunut työstään. Tämä on tärkeä näkökulma, koska työlle omistautuvat henkilöt ovat vaarassa uupua. Tasapaino kaikessa on avain kaikkeen hyvään. Joskus myös innostumista pitää tavallaan hillitä, jotta ei muutaman vuoden kuluttua ole loppupalanut. Digitaaliset välineet ovat mahtava keino ja tärkeä osa tämän päivän työelämää. Kuitenkin spontaanit kohtaamiset ovat luovuuden siitepölyä. Nyt kun puuttuvat täysin ennalta sovitut kohtaamiset, meiltä puuttuu paljon sellaista vapaata vuorovaikututusta, josta yleensä syntyy jotain täysin uutta. Joillekin toimialoille tai työtehtäville kahvitauot ja muut vapaat hetket voivat olla todella tärkeä vastapainoa esimerkiksi sosiaalisesti hyvin kuormittavassa työssä. Lähiesimiesten on tärkeä miettiä viestintää talon sisällä. Johtajien on tärkeä sanoittaa kokonaisuutta ja sitä miksi tietyt asiat ovat tärkeitä ja toiset vähemmän. Usein kuuluu työntekijän sanoneen jostain tietystä asiasta usein, mutta siihen ei ole koskaan reagoitu. Syynä tähän reagoimattomuuden voi johtajalla olla se, että kokonaisuuden kannalta sitä ei voida ottaa huomioon. Mutta tämä tulisi sanoa. Vuorovaikutuksessa on tärkeää pienetkin asiat. Sanomatta jättäminen voi syödä työntekijää. Vuorovaikutus ei ole pelkästään sitä mitä sanoo, vaan myös sitä mitä jättää sanomatta. Johtaminen on vuorovaikutusta, vuorovaikutus on johtamista. Teksti: Mirva Leppälä

Tämän päivän jaksossa Effiina ja Saara keskustelevat kiusaamisesta jakaen samalla omia kokemuksiaan. Helppo aihehan ei ole kyseessä, joten jaksossa saattaa pudota kyynel jos toinenkin.Kiusaaminen on henkistä väkivaltaa, jota ilmenee kaikissa ikäluokissa. Kiusaamisen muodot vaihtelevat ja erityisesti aikuisten keskuudessa niitä voi olla vaikea tunnistaa. Kiusatuksi tuleminen on aina henkilökohtainen kokemus ja jokaiselle kiusatulle on tärkeää tulla kuulluksi ja ymmärretyksi – tärkeintä on siis se, miten kiusattu itse kokee tilanteen eikä se, miten tai mistä syystä häntä kiusataan. Huom, tarkennan: kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun vika ja kiusaaminen on juuri niin pahaa, kuin kiusattu itse sen kokee.Henkilö, jolla on tarvetta kiusata, haluaa aina käyttää valtaa. Hän on tunnistanut kiusattavan häpeäpisteet eli heikot kohdat, joista saa keinon käyttää henkistä väkivaltaa tätä kohtaan. Kiusaajan toiminnan taustalla voi olla monia tekijöitä, kuten esimerkiksi heikko itsetunto, pätemisen tarve, mielenterveysongelmia tai kykenemättömyys empatiaan.Kaikilla meistä on yksilöllinen henkinen kipukynnys. Joillekin kiusatuille syntyy loppuelämän kestäviä traumoja kiusaamisesta, kun taas toiset selviävät kiusaamisesta helpommin. Vahva tukiverkko sekä kiusaamiseen puuttuminen ovat tärkeimpiä keinoja, joilla kiusattua voi auttaa.Jos kiusattu jää täysin yksin eikä tule koskaan kenenkään nähdyksi ja huomioiduksi, se voi pitkään jatkuessaan johtaa masennukseen ja syrjäytymiseen.Kiusaamisen jättämiin jälkiin voi saada apua esimerkiksi psykoterapiasta, vaikka kiusaamisesta olisi kulunut vuosia. Keskeistä traumojen hoidossa on, että kiusattu tulee kuulluksi ja ymmärretyksi kokemuksensa kanssa, ja että hänet otetaan todesta.Jos koet, että sinua kiusataan oppilaitoksessa, työpaikalla, tanssikoulussa tai muussa ryhmässä, puhu asiasta rohkeasti aikuiselle, omalle vanhemmalle, opettajalle, esimiehelle, työkaverille, tanssinopettajalle, valmentajalle tai muulle luotettavalle ihmiselle, jotta saat apua ja kiusaaminen loppuu.Nyt podi korville, koska tän tauon sä oot ansainnut! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Hammasrautoja, ensisuudelmia, salaisia alkoholikokeiluja ja ovien paiskomista. Tällä viikolla Afterworkin äärellä muistellaan ihania, kamalia teinivuosia. Joillekin teinivuodet ovat olleet elämän huolettominta ja hauskinta aikaa, toisille taas ahdistavaa tunnemyrskyä. Kumpaan kokemukseen mahtavat mimmit samaistua enemmän? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kannattaisiko aloittaa lintuharrastus? Sitä lienee moni pohtinut elämänsä varrella. Joillekin sysäyksen antaa ikimuistoinen linturetki, mukavat kaverit, hyvät eväät tai jokin harvinaisuus. Jyväskyläläiselle Vilma Niskaselle puukiipijä paljasti, että lintuharrastus vois olla sun juttu. Ja niin se taisi olla. Nyt harrastus on edennyt jo niin pitkälle, että Vilma on lähtenyt linturetkelle Hangon lintuasemalle. Luvassa on petolintujen liikehdintää ja punarintojen tutkimista, ihan kädestä pitäen. Retkikaverina Suomen lounaisimmassa kärjessä on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Onko suomalaisista vankiloista tullut jo liian mukavia paikkoja? Kuinka nopeasti muodostuu vangin identiteetti? Onko vankien välillä edelleen tietty hierarkiajärjestys entä minkälaiset ovat vankien digitaidot? Kysy mitä vaan -ohjelmassa tällä viikolla vieraana on vankilalanjohtaja Kaisa Tammi-Moilanen. Toimittaja on Mira Selander.

Joillekin se on ainoa vaihtoehto sodalle ja kaaokselle, toisille se on kleptomaanikerho, jossa kaikki yrittävät huijata toisiltaan niin paljoin kuin mahdollista. Toiset uneksivat vahvasta liittovaltiosta , toiset haluavat palata kansallisvaltioiden kulta-aikaan. Millainen on Euroopan Unionin ja maanosamme tulevaisuuden suunta? Onko Eurooppa siirtymässä sosialismin jälkeisen liberaalieuforian jälkeen taas kohti konservatiivisia ja nationalistisia arvoja? Onko tulevaisuuden Eurooppa entistä moniarvoisempi vai tuleeko siitä loputtomien kulttuurisotien taistelukenttä? Roman Schatzin vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja taloustutkija Antti Ronkainen.

Joillekin Eurooppa on joukko mukavia lomamaita ja hienoja ruokakulttuureja.  Joillekin se on visio tulevasta liittovaltiosta, jolla on yhteiset rajat, säännöt ja arvot? Mitä on eurooppalaisuus? Pitääkö sitä jotenkin puolustaa tai edistää? Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan Suomen ja suomalaisten suhteesta Eurooppaan. Vieraina ovat kansanedustaja Wille Rydman ja Perussuomalsiten nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila.

Ihmisten tunteet metsähakkuiden osalta vaihtelevat. Joillekin on järkytys, jos pihapiirin viereinen metsä kaadetaan kokonaan, toiset taas voivat ajatella, että vihdoinkin aurinko paistaa kotipihalle ja ruma ryteikkö on poissa. Vantaalaisten luontoharrastajien Leena ja Heikki Luodon kotipihan viereinen metsä avohakattiin viime talvena. Millaisen asenteen Luodot ovat ottaneet maiseman muutokseen? Onko herne niin kutsutusti nenässä vai löytyykö ymmärrystä metsänhoitotoimille? Millaisia luontohavaintoja he ovat tehneet kaadetussa kotimetsässä, millaiset odotukset ovat alueen lajiston kehittymiselle. Retkikaverina syyssateessa Vantaan Kuhajoella oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Muodin Huipulle -ohjelmasta nousukiitoon lähtenyt vaatesuunnittelija Mert Otsamo näkee, että jotkut haluavat kertoa vaatteilla tarinaa, toiset peitellä. Joillekin vaatteet ovat aseita, joillekin haarniska. Hän kertoo jaksossa myös muuttaneensa omaa suuntaansa, kun huomasi lakanneensa näkemästä unia ja haavailemasta. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Jos metsään haluat mennä nyt… meillä Suomessa se on tavattoman helppoa. Luonto alkaa ihan parkkipaikan reunasta eikä montaa askelta tarvitse ottaa päästäkseen myös metsään. Ja siellä ikimetsäosastolla ollaan nyt pahoittamatta mieltänne. Metsäksi voi kutsua vaikka taajamassa sijaitsevaa useamman puun rykelmää. Blomiksen mielestä. Mutta, että ihan metsään mieli tekisi? Melkein kaikki suomalaiset tietävät, että meillä on poikkeuksellinen oikeus mennä sinne metsään ihan vapaasti. Kävellä vaan ja olla rennosti. Poimia marjoja. Kerätä sieniä. Onkia. Pilkkiä. Ottaa valokuvia ja tienata niillä. Pistää vaikka teltta pystyyn ja olla yötä. Jos siltä tuntuu eikä pelota. Jokamiehenoikeudeksi sitä kutsuvat. Ihan jokapaikkaan toki ei jokamiehenoikeuksilla voi tai saa mennä. Eikä siellä metsässä ihan mitä tahansa saa tehdä. Avotulta ei saa tehdä ilman metsänomistajan lupaa. Toisaalta ei voi metsänomistajakaan kieltää yksiselitteisesti omalla maallaan liikkumista. Kokonaan toinen asia on, kuka on antanut metsänomistajalle sen metsän. Tai siellä liikkumisen rajoittamisen oikeuden. Mutta se on ihan eri jutun aihe. Joillekin metsänomistajille on valitettavasti noussut lippalakkiin, joillakin jopa kalliiseen huopahattuun, pahasti omistamisen mukanaan tuoma ylivertaisuus ja heillä on pyrkimyksenä rajoittaa muiden liikkumista heidän omistamissaan metsissä. Toisinaan nämä tapaukset ovat johtaneet kieltomerkkien pystyttämiseen metsänreunaan, liikkumisen estämistapaukset ovat varsin yleisiä ja kaikenlainen pelottelu ja uhkailu kuuluvat myös omistavan luokan keinovalikoimiin. Pahimmillaan ylenpalttinen rajoittamisenhalu yhdistyneenä aineenvaihdunnalliseen häiriöön munuaisissa on johtanut jopa hengenvaarallisten ansojen virittelyyn ulkoilualueiden läheisyyteen. Toivottavasti näissäkin tapauksissa a) joko järki voittaa ja ansat poistetaan ennenkuin kukaan satuttaa itseään tai b) ansojen rakentelija jää kiinni saaden ansaitsemansa rangaistuksen ja kokee julkisen häpeän kohteeksi joutumisen. Jokamiehenoikeus ei kuitenkaan tarkoita pelkkiä oikeuksia. Meillä jokaisella Tellusta kuluttavilla ns. ajattelevilla nisäkkäillä on velvollisuus pitää huoli tämän maailmankaikkeuden uhanalaisimman maapallon tulevaisuudesta. Niin metsässä kuin urbaanimmissa olosuhteissakin. Tarvitseeko sitä oikeasti edes sanoa? No sanonpa nyt kun kerran sanomaan ryhdyin. Roskat kuuluvat roskiksiin. Jos jaksat kuljettaa metsään täyden oluttölkin, jaksat kantaa sen tyhjänäkin kiertoon. Sama koskee kaikkea muutakin roinaa. Metsään tai muuhun luontoon niitä ei jätetä. Luontoa ei häiritä, pesivää lintua ei mennä kuvaamaan metrin päästä. Eikä häiritä sitä maan- ja/tai metsänomistajaakaan. Ei vahingossa saati tahallisesti. Ja ne koirat pidetään kytkettynä, kuulettako työ? Siis, jos metsään haluat mennä nyt toimi niin, että jälkipolvemme yllättyvät vielä sadan vuoden kuluttua. Ja positiivisesti. Saaden nauttia luonnosta samalla tavalla kuin me olemme saaneet. Jokamiehenoikeuksin velvollisuuksia unohtamatta. Ugh! Olen puhunut!

Jos metsään haluat mennä nyt… meillä Suomessa se on tavattoman helppoa. Luonto alkaa ihan parkkipaikan reunasta eikä montaa askelta tarvitse ottaa päästäkseen myös metsään. Ja siellä ikimetsäosastolla ollaan nyt pahoittamatta mieltänne. Metsäksi voi kutsua vaikka taajamassa sijaitsevaa useamman puun rykelmää. Blomiksen mielestä. Mutta, että ihan metsään mieli tekisi? Melkein kaikki suomalaiset tietävät, että meillä on poikkeuksellinen oikeus mennä sinne metsään ihan vapaasti. Kävellä vaan ja olla rennosti. Poimia marjoja. Kerätä sieniä. Onkia. Pilkkiä. Ottaa valokuvia ja tienata niillä. Pistää vaikka teltta pystyyn ja olla yötä. Jos siltä tuntuu eikä pelota. Jokamiehenoikeudeksi sitä kutsuvat. Ihan jokapaikkaan toki ei jokamiehenoikeuksilla voi tai saa mennä. Eikä siellä metsässä ihan mitä tahansa saa tehdä. Avotulta ei saa tehdä ilman metsänomistajan lupaa. Toisaalta ei voi metsänomistajakaan kieltää yksiselitteisesti omalla maallaan liikkumista. Kokonaan toinen asia on, kuka on antanut metsänomistajalle sen metsän. Tai siellä liikkumisen rajoittamisen oikeuden. Mutta se on ihan eri jutun aihe. Joillekin metsänomistajille on valitettavasti noussut lippalakkiin, joillakin jopa kalliiseen huopahattuun, pahasti omistamisen mukanaan tuoma ylivertaisuus ja heillä on pyrkimyksenä rajoittaa muiden liikkumista heidän omistamissaan metsissä. Toisinaan nämä tapaukset ovat johtaneet kieltomerkkien pystyttämiseen metsänreunaan, liikkumisen estämistapaukset ovat varsin yleisiä ja kaikenlainen pelottelu ja uhkailu kuuluvat myös omistavan luokan keinovalikoimiin. Pahimmillaan ylenpalttinen rajoittamisenhalu yhdistyneenä aineenvaihdunnalliseen häiriöön munuaisissa on johtanut jopa hengenvaarallisten ansojen virittelyyn ulkoilualueiden läheisyyteen. Toivottavasti näissäkin tapauksissa a) joko järki voittaa ja ansat poistetaan ennenkuin kukaan satuttaa itseään tai b) ansojen rakentelija jää kiinni saaden ansaitsemansa rangaistuksen ja kokee julkisen häpeän kohteeksi joutumisen. Jokamiehenoikeus ei kuitenkaan tarkoita pelkkiä oikeuksia. Meillä jokaisella Tellusta kuluttavilla ns. ajattelevilla nisäkkäillä on velvollisuus pitää huoli tämän maailmankaikkeuden uhanalaisimman maapallon tulevaisuudesta. Niin metsässä kuin urbaanimmissa olosuhteissakin. Tarvitseeko sitä oikeasti edes sanoa? No sanonpa nyt kun kerran sanomaan ryhdyin. Roskat kuuluvat roskiksiin. Jos jaksat kuljettaa metsään täyden oluttölkin, jaksat kantaa sen tyhjänäkin kiertoon. Sama koskee kaikkea muutakin roinaa. Metsään tai muuhun luontoon niitä ei jätetä. Luontoa ei häiritä, pesivää lintua ei mennä kuvaamaan metrin päästä. Eikä häiritä sitä maan- ja/tai metsänomistajaakaan. Ei vahingossa saati tahallisesti. Ja ne koirat pidetään kytkettynä, kuulettako työ? Siis, jos metsään haluat mennä nyt toimi niin, että jälkipolvemme yllättyvät vielä sadan vuoden kuluttua. Ja positiivisesti. Saaden nauttia luonnosta samalla tavalla kuin me olemme saaneet. Jokamiehenoikeuksin velvollisuuksia unohtamatta. Ugh! Olen puhunut!

Itsenäisyyspäivän lähestyessä on hyvä pohtia, mitä itsenäinen valtio ja itsenäisyys tarkoittavat? Joillekin ihmisille kotimaan itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys, vaan sen vuoksi on taisteltava joka päivä. Kurdi Airin Bahamani ja skotti Suzy McAnsh kertovat, miltä tuntuu kun omalla kansalla ei ole omaa itsenäistä valtiota. Toimittajina Ali Jahangiri ja Abdirahim Husu Hussein.