Podcasts about markku ollikainen

Kansainväliset luonto- ja ilmastokokoukset ovat massiivisia tapahtumia, joilla on haastava tehtävä: saada maailman maat toimimaan yhdessä ympäristökriisien pysäyttämiseksi. Mikä on kokousten realistinen rooli kriisien torjunnassa? Miten tuore USA:n vaalitulos vaikuttaa luonto- ja ilmastopolitiikkaan? Hanna Nikkasen johdolla keskustelemassa ovat ympäristöturvallisuuslähettiläs Kerstin Stendahl ja YK:n luontokokouksen Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sekä tutkimusjohtaja Markku Ollikainen ja yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla? -tapahtumassa 7.11.2024. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja ympäristöministeriön yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/O5De0DuZB_Y

Mikä on ilmastokokouksen saldo? Siitä kertoo Ilmastopaneelin väistyvä puheenjohtaja, vakiovieraamme Markku Ollikainen. Entä saammeko Unkarin ruotun ja mitä kevät tuo tullessaan? Och har du några nyårslöften, Saara-Sofia?

Hallitusneuvotteluista on tullut vuotoja liittyen ilmastotavoitteisiin ja bensan jakeluvelvoitteeseen. Haastattelussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen. Hufvudstadsbladetin lähde kertoo, että tuleva hallitus ei aio edistää toimia, jotta Suomi olisi hiilineutraali 2035 mennessä. Tavoitevuosi 2035 on kirjattu ilmastolakiin. Hallitusneuvotteluja johtava Petteri Orpo (kok.) kuitenkin sanoi, että ilmastolakia ei olla avaamassa. Mitä tuosta hiilineutraaliustavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi? Ollikaisen mukaan 2035 vuoden tavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi sitä, että Suomi ei pysy Pariisin ilmastosopimuksessa sovitulla polulla. Jos Suomen hiilinieluja ei saada kuntoon, Suomen pitäisi ostaa nieluyksiköitä muilta mailta. Perussuomalaisten puheenjohtaja on nostanut esiin, että esimerkiksi Ruotsissa hiilineutraalisuustavoite on vasta 2045. Voisiko Suomi ottaa jonkun muun tavoitteen kuin 2035? Ollikainen korostaa, että Ruotsissa on kaksinkertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, mutta päästöt ovat silti samaa tasoa kuin Suomessa. Ruotsissa kuitenkin hiilinielut ovat paremmassa kunnossa kuin Suomessa. "Ruotsi noudattaa samaa laskentalogiikkaa kuin Suomi, mutta he ovat tehneet yhden oleellisen muutoksen suhteessa meihin. He haluavat pitää oman maankäyttösektorin nettonielun vakiona ja kompensoida jäljellä olevat päästöt tekemällä uusia nieluja. Toisin sanoen Ruotsi Suomen ajattelutavalla on ihan kahden tai kolmen vuoden sisällä hiilineutraali", Ollikainen kertoo. Helsingin Sanomien lähteen mukaan muodosteilla oleva hallitus aikoo jäädyttää bensan jakeluvelvoitteen vielä vuodeksi. Tämä voi Ollikaisen mukaan johtaa siihen, että Suomen pitää ostaa päästöoikeuksia muilta mailta. "On järkevää meittiä, kannattaako ruveta maksaa Suomesta rahaa ulos, vai kannattaako korjata asioita Suomessa, kun tiedetään, että hirmuosalla näistä ilmastotoimista on muitakin hyötyjä. Esimerkiksi ilman puhtaus, terveys, elinympäristön viihtyisyys. Nämä hyödyttävät ihan jokaista", Ollikainen pohtii. Ollikaisen mukaan olisi paljon parempiakin keinoja pitää autoilun kustannukset kurissa kuin jakeluvelvoitteen pitäminen alhaalla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopan neuvoston huippukokouksessa koittaa päätöspäivä, Reykjavikista raportoi Rikhard Husu.  Tehoavatko Venäjälle asetetut pakotteet jo paremmin? Vieraina vanhempi neuvonantaja Laura Solanko, Suomen Pankki ja taloushistorian professori Jari Eloranta, Helsingin yliopisto. Ilmastopolitiikka kivenä kengässä Säätytalolla. Vieraina pj. Markku Ollikainen, Ilmastopaneeli ja pj. Antti Asikainen, Metsäbiotalouden tiedepaneeli. Yliopistojen valintapisteytystä rukataan jälleen. Puhelimessa puheejohtaja Ella Siltanen, Suomen lukiolaisten liitto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Matti Konttinen ja Marjo Näkki. Tuottaja Hanna Juuti.

Miten Suomi pystyy saavuttamaan omat ja kansainväliset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Mikä ilmastoteko on kaikista tärkein? Millaisia vaikuttavia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen on tarjolla? Näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija ja Luontopaneelin varapuheenjohtaja Liisa Kulmala, yliopistotutkija Kaisa Matschoss Helsingin yliopistosta sekä Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Juontajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Mikä ilmastoteko on kaikkein tärkein? -tapahtumassa Tiedekulmassa 21.3.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/yM0PaSSoF_I

Henkilö- ja rahtiliikennettä uhkaavaa junalakkoa sovitellaan viikonloppuna. Tuoreet tiedot tilanteesta, emeritusprofessori Harri Melin Tampereen yliopistosta.  Suomen Nato-tien esteet poistuvat, mutta Ruotsin tilanne on vaikea. Nato-laajeneminen, Ukrainan sotatilanne ja hävittäjätoimitukset sekä Venäjän ja Kiinan presidenttien tapaaminen ja reaktiot. Moskovan kuulumiset päivittää kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen, ja Kiovasta Ukrainan  tilanteen toimittaja Maxim Fedorov.  Studiossa turvallisuuspolitiikan käänteitä arvioivat johtaja Mika Aaltola ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti kertoo tuoreet tiedot ilmaston tilanteesta ja näkymistä. Onko Suomi tehnyt voitavansa, ja minkälaisia paineita kasaavat seuraavalle hallitukselle ilmastopanelistit ilmakehätutkija Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta ja ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen.  Juontajana Mira Stenström, valmistelijat Marjo Näkki ja Elina Sonkajärvi, tuottaja Marja Ala-Kokko.

We came to COP27 with a sense of urgency, as we know from science that we are already running out of time. Technological fixes are certainly not enough - we need deep systemic change within every sector. Recently the pandemic showed us that it is possible to respond rapidly to a worldwide crisis. So, can we use this ability to fight the climate crisis? In the final episode of our COP27-special, the panelists shed light on what was discussed at COP27 in Egypt, and more importantly, they discuss where we go from here. The panel consists of Matilde Angeltveit, Norwegian Youth Delegate to the UNFCCC, Hans Bruyninckx, Executive Director at the European Environment Agency, Markku Ollikainen, Professor Emeritus and Chair of the Finnish Climate Panel, and Espen Barth Eide, Norway's Minister of Climate and Environment, and is moderated by André Jamholt, Senior Advisor at the Nordic Council of Ministers.

"Vähän järkyttyneenä kuuntelin Suomen puheenvuoroa Glasgow'n ilmastokokouksessa siitä, kuinka hienosti me osataan hoitaa metsiä, kun mä ajattelin, että meille tulee katastrofi kohta, ja näin me esiinnytään täällä", kertoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Ilmastovaroitus-jaksossa keskustellaan mm. metsänhakkuusta, nieluista, Suomen ilmastopaneelin tehtävästä sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raporttien merkityksestä. Keskustelemassa ovat Markku Ollikaisen lisäksi pääekonomisti ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Mitä YK:n meneillään olevassa ilmastokokouksessa tapahtuu, ja mitä voidaan odottaa? Haastateltavana komission tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila, joka on aiemmin toiminut EU:n neuvottelijana ilmastokokuksissa ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Tärkeä kysymys tässä ilmastokokuksessa on, kuka maksaa ilmastonmuutoksen vahingot. Rikkaat kehittyneet maat ovat vastuussa suurimmasta osasta päästöjä, ja vahingoista kärsivät eniten kehittyvät maat. Nyt Kiina ja kehitysmaat vaativat kokonaan uutta rahoitusmekanismia, jonka kautta teollisuusmaat korvaisivat tuhoja kehitysmaille. Uutta rahoitusmekanismia on vastustettu EU:ssa ja Yhdysvalloissa. Ulvila pitää uutta rahoitusmekanismia hankalana, koska uusien mekanismien perustamiseen menee aina aikaa ja on olemassa jo esimerkiksi vihreä ilmastorahasto ja YK:n ilmastosopimuksen sopeutumisrahasto, jonka kautta rahoitusta tehdään. Ollikaisen mielestä tärkeää on pohtia, kuinka paljon rahoitus kehitysmaihin lahjarahaa ja kuinka paljon lainarahaa. "Taloustieteilijän näkökulmasta on aina huono asia, että on pelkkää lahjarahaa. Jos ei ole investoinneissa tuottovaadetta, se ei välttämättä johda hyviin ratkaisuihin", Ollikainen pohtii. Yksi Pariisin ilmastosopimuksen keskeisistä osista on sen artkila 2.1.c, jonka mukaan kaikista rahavirroista tulee tehdä ilmaston kannalta kestäviä, myös kestävissät alouksissa. Tämä tarkoittaa, että tuhansien miljardien vuosittaiset globaalit ilmastoinvestoinnit pitäisi toteuttaa valtaosin yksityisten investointien kautta. Miten yksityiset investoinnit saadaan liikkeelle? Yksi tärkeä EU:n tavoite on vähentää fossiilisten energialähteiden tukia. Ollikainen ja Ulvila pitävät energiaa ratkaisevana kysymyksenä ilmastokriisin ratkaisemisessa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ensimmäinen laboratoriossa kasvatettu hampurilaispihvi tuotettiin vuonna 2013. Viimeistään siitä lähtien tutkijat ja yritykset ovat työskennellyt soluviljellyn ruoan parissa, joka tarjoaa lupaavan vaihtoehdon kestävässä ruokatuotannossa. Jaksossa ruoan tulevaisuudesta ja lihatuotannon korvaamisesta keskustelevat Sanna Lötjönen (HY & BlueAdapt), kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori Hanna Tuomisto (HY), sekä Suomen ilmastopaneelin johtaja professori Markku Ollikainen ja isäntämme Mikael Sokero BlueAdaptista. Our GDPR privacy policy was updated on August 8, 2022. Visit acast.com/privacy for more information.

Hallituksen ilmastopolitiikka on ollut tutkimuslaitosten tiukassa syynissa. Paljastui, että syksyllä tehdyt päätökset eivät ole aivan riittäviä, jotta päästään hallitusohjelmassa sovittuun 2030 hiilineutraaliustavoitteeseen sekä EU:n Suomelle asettamaan päästötavoitteeseen. Keskustelemassa Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja Suomen ympäristökeskuksen johtaja Jyri Seppälä. Ilmastopaneelin mukaan ilmastotavoitteeseen pääsy vaatii yhä jopa miljoonan hiilidioksiditonnin edestä lisää päästövähennyksiä. Syke nosti esiin, että Suomen metsien kasvu on hidastunut ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, mikä vaikuttaa hiilinielujen määrään. Ollikainen ja Seppälä kertovat, mitä hallituksen nyt pitäisi tehdä, jotta jo aiemmin sovittuihin tavoitteisiin päästään. Mitä ratkaisuja liikenteen ja maatalouden päästövähennyksiin on olemassa? Ja onko realistista päästä näihin tavoitteisiin ilman, että se näkyy kansalaisen kukkarolla? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Glasgow'n ilmastokokouksen on määrä päättyä - mitä jää käteen? Ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen ja puheenjohtaja Markku Ollikainen,  Suomen ilmastopaneeli. Naisten ja miesten palkat. Mistä sitkeä ero johtuu? Ekonomisti Youssef Zad, JHL. Nenäpäivä. Korona ja kehitysmaiden lasten koulutus.  Asiantuntija Pasi Pitkänen, Suomen Lähetysseura, johtaja Anne Haaranen, Pelastakaa Lapset  ry. ja kehityspolitiikan neuvonantaja Paula Malan, ulkoministeriö. Miten EU vastaa Valko-Venäjän synnyttämään siirtolaiskriisiin? Kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen Istanbulista ja studiossa europarlamentaarikot Heidi Hautala, vihr. ja Nils Torvalds, ruots. Kolumni. Päivi Happonen: Nainen osti pyörän 150 eurolla, mutta sai ajaa vain 10 minuuttia – Huijarit vaanivat joka klikkauksen takana. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Atte Uusinoka, Katariina Lahtonen ja Veera Sinervo. Tuottaja Tarja Oinonen.

Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta. Ihmiset pakenevat Afganistanista ja Valko-Venäjän diktaattori lähettää siirtolaisia yli Baltian-maiden rajojen. Miten Suomen sisäministeri näkee kansainvälisen tilanteen. Ulkomaanlehtikatsaus. Ranskalaisia lehtiä on lukenut Annastiina Heikkilä. Sitran selvitys Suomen kyvystä päästä ilmastotavoitteisiin. Mariko Landström, asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Haiti maanjäristyksen jälkeen. Tiina Saarikoski, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja, Suomen Punainen Risti. Kolumni. Riku Siivonen: Somevaikuttajat tekevät meistä kovaäänisiä lampaita. Uusinta. Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta.  Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Akseli Innanen, Carolus Manninen ja Sanna Savikko. Tuottajana Tarja Oinonen.

Turpeen energiakäyttö ja ilmastotavoitteet ovat ristiriidassa. Keskustelemassa ympäristöekonomian professori, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja Sitran ilmastoratkaisujen johtava asiantuntija Outi Haanperä. Turve-energialla tuotetaan noin kuusi prosenttia Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Turpeen tuottajat protestoivat vappuna Eduskuntatalon edessä, ja vaativat turpeen luokittelua uusiutuvaksi. Haanperän ja Ollikaisen mukaan turvetta ei voi muuttaa osittain uutisutuvaksi energialähteeksi, ja jokatapauksessa turpeen energiakäytöstä pitää lupua sen ilmastohaittojen takia. Sanna Marinin hallitus sopi yhteensä 70 miljoonan euron tuesta, josta valtaosa ohjataan alalle jo tänä vuonna. Yrittäjille tarjotaan tukea yritystoiminnasta luopumiseen ja uuden yritystoiminnan käynnistämiseen tai kouluttautumiseen. Turpeen energiakäyttö Suomessa halutaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman mukaisesti. Suomella on kansainvälisesti kunnianhimoinen ilmastotavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Haanperän mielestä hallituksen turvepäätös ja hiilineutraaliustavoite ovat ristiriidassa. "Tämä päätös, jolla nostettiin turpeen käytön verottomuuden ylärajaa on tuki turpeen tuotantoon ja on tuki turpeen tuotantoon, ja on epäjohdonmukainen hallituksen ilmastopoliittisten linjausten kanssa," Haanperä sanoo. Turvetukia on perusteltu pitkälti sillä, että turpeen tuotanto työlllistää ihmisiä. Miten estetään tilanne, jossa turpeen tuottajia odottaa työttömyys? Ollikaisen mielestä rahaa tulisi käyttää turvesoiden ennallistamiseen, ja siinä olisi myös työtä ihmisille. "Jos soita ei ennallisteta, niistä tulee kaivosongelmiin verrattavissa oleva ympäristöhaitta", Ollikainen toteaa. Hän korostaa myös, että uusiutuvat energiaratkaisut työllistäisivät vielä enemmän ihmisiä kuin turpeen tuotanto. Irlannissa entisille turvesoille on tehty tuulipuistoja. Mitä Suomessa voidaan oppia Irlannin esimerkistä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Shakespearen Hamlet ja Romea ja Julia ahdistavat joitakin Teatterikorkeakoulun opiskelijoita koska ne edustavat raiskauskulttuuria. Taidekouluissa vaaditaan sensitiivisyyskasvatusta ja turvallisia tiloja. Milloin poliittisesti korrekti herkkyys menee överiksi? Teatterityön professori Pauliina Hulkko analysoi ilmiötä. Älä sorru kompromissiharhaan! Professori Juhani Knuuti taistelee huuhaata vastaan. Hän kertoo mikä on kompromissiharha. Mitkä ajatusvirheet Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja professori Markku Ollikainen haluaa korjata? Syödäänkö vuonna 2050 sikaa joulupöydässä?

Päästöt laskevat ja kansallisvaltiot kääntyvät huolehtimaan omasta selviytymisestään. Miltä ilmastonmuutoksen torjunta näyttää EU:ssa ja globaalilla tasolla? Onko kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen tärkeämpää kuin pitkän aikavälin globaali yhteinen hyvä? Voiko korona-ahdingosta päästä pois kestävästi? Ketkä määrittävät tulevaisuuden ilmastopolitiikan suunnan? Vieraina ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen ja yleisen valtio-opin apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, juontajana dosentti Hanna Wass. Intervention tekee ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Ohjelma on osa Helsingin yliopiston #siksitiede-kampanjaa ja siinä keskustellaan myös tieteestä osana Suomen ja maailman kriisinkestävyyttä. Miksi tiedettä tarvitaan – ja voidaanko tieteellä ratkaista ilmastonmuutos? Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 13.5.2020.

Seitsemäsluokkalainen Unna Eteläinen ja yhdeksäsluokkalainen Petrus Heikkilä ovat sukupolvea, joka kasvaavauraaseen mutta ympäristökriisien vaurioittamaan maailmaan. He joutuvat opettelemaan uudenlaisen tavan suhtautua sekä ympäristöön että energiaan, jonka käyttö on synnyttänyt ongelmat. Apulaisprofessori Ilkka Ratinen vastaa kestävyys- ja luontokasvatuspainotteisesta luokanopettajaopettajankoulutuksesta Lapin yliopistossa. Ratinen sanoo, että nykyinen luontokasvatus on osittain vanhan koulumaailman virheiden korjaamista. Edelliset sukupolvet kasvatettiin kuluttajakansalaisiksiloputtoman fossiilienergian maailmaan, mikä on osasyynä koko ympäristökriisiin.Nuorten kasvattaminen on sikäli helppoa, että he eivät ole ehtineet luutua tapoihinsa. Ilmastonmuutosta eivät voi kuitenkaan hillitä vain lapset ja nuoret. Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on tutkija mutta myös vanhempien sukupolvien kasvattaja. Yksi hänen tehtävistään on saada päätöksentekijät ymmärtämään, miten kiireisen ongelman äärellä olemme. Jälleenrakennus 2.0. -podcastin toisessa osassa puhutaan kasvamisesta ja kasvattamisesta ja pureudutaan entistä syvemmälle myös siihen, mitä ilmastonmuutokselle voi Lapissa tehdä.

Mitä tehdä Suomen raideliikenteelle? Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen. Eduskunta aloittaa kevätkautensa - asiallista asiaa vai loanheittoa luvassa? Politiikan toimittaja Pekka Kinnunen, Yle. Hallituspuolueet yrittävät yhteisymmärrystä ilmastopäästöjen rajoittamisessa - mihin se riittää. EK:n energia- ja ilmastoasiantuntija Kati Ruohomäki ja Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Iowassa äänestettiin demokraattien presidenttiehdokkaasta. Vanhempi tutkitja Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittinen instituutti. Kolumni Tuija Siltamäki. Jokainen voi päättää, millaista sisältöä somessa kuluttaa - miksi katsomme kuvia, joista tulee paha olo? Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Marja Ala-Kokko ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Mitä ilmastopanelin IPCC:n maankäyttöraportin pitäisi merkitä? Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen. Maatalousinnovaatiot ja kestävä maatalous. Tuotantotalouden professori Pekka Kess, Oulun yliopisto. Politiikan raati. Professori Markku Jokisipilä, Eduskuntatutkimuksen keskus sekä politiikan toimittajat Marko Junkkari, Helsingin Sanomat ja Heikki Vento, Suomen Kuvalehti. Kolumni Rajkumar Sabanadesan. Isis-leirin äidit ansaitsevat syytteen maanpetoksesta, mutta lasten pelastamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Kun musikaali järisytti maailmaa - Hair 1969. Mediatutkija Veijo Hietala ja Museokeskus Vapriikin kuva-arkiston tutkija, Antti Liuttunen. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Jukka vanninen ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Toisessa jaksossa ”Luopumisen tuska ja autuus” aiheena on se, miten kaupungistuminen, vaurastuminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat kulutustottumuksiimme. Kestävästä elintasosta ja luopumisesta keskustelevat ympäristöekonomian professori, Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta sekä yrittäjä, vaikuttaja ja bloggaaja Natalia Salmela. Studio Planet on kestävämmän yhteiskunnan podcast, jossa keskustellaan siitä, miten käyttää maapallon resursseja vastuullisesti arkemme aineksina. Viisiosaista sarjaa juontaa Riku Rantala ja sen on tuottanut Metso. Podcast-jaksot ovat kuunneltavissa Spotifyssa, SoundCloudissa ja iTunesissa sekä Metson verkkosivujen kautta osoitteessa www.metso.com/studioplanet. Jaksot julkaistaan kesätorstaisin 6.6., 13.6., 20.6., 27.6. ja 4.7. Jaksoon liittyvää keskustelua voit seurata tai jatkaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #StudioPlanet

Miten toteuttaa uuden hallituksen ilmastotavoitteet? Energiateollisuus ry, toimitusjohtaja Jukka Leskelä ja Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Tanskan vaalien tulos. Pohjoismaiden tutkimuksen apulaisprofessori Johan Streng, Helsingin yliopisto. Ministereiden nimet tiedossa. Miltä näyttää? Valtio-opin dosentti, puoluehistorioitsija Rauli Mickelsson sekä toimittajat Heikki Vento ja Pekka Ervasti. Suomen eläkejärjestelmän tulevaisuus. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajana 1.6.2019 aloittanut  Mikko Kautto. Kolumni Maryan Abdulkarim. Beyoncé on musta ja vesi on märkää. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Jukka Vanninen, Atte Uusinoka, Johanna Östman ja Marija Skara. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Ympäristöekonomian professori ja Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja MEP Miapetra Kumpula-Natri keskustelevat SDP:n Tulevaisuuslinjalla-podcastissa ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta. Miksi ilmastonmuutos on niin suuri kysymys tulevaisuutemme kannalta? Mitä päätöksiä tulisi tehdä yhteiskunnan tasolla, ja mihin taas yksilö voi vaikuttaa? Miten siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tehdään oikeudenmukaisesti?

Jos aika on rahaa ja raha ratkaisee, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen voisi olla helppo nakki. Missä on syy jos raha ei liiku? Kuluttajat, yritykset, valtio ja Euroopan unioni - laittaako joku vielä kapuloita edistyksen rattaisiin vai onko suuri käänne jo tapahtunut? Ja onko Suomi tosiaan eurooppalaisen ilmastopolitiikan jarrupala? Tällä viikolla on puhe siitä mistä puute, kun Jarin vieraaksi rahoja laskemaan tulevat Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja BIOS-tutkimusyksikön jäsen, talouskulttuurin tutkija Paavo Järvensivu. Tulevaisuusfiktioissa kuulustellaan ovelaa talousrikollista vuonna 2037, ja mässäillään luksuselintarvikkeiden maahantuojan illalliskutsuilla vuonna 2039. Näyttelijöinä kuullaan Erja Manto ja Jussi Lehtonen. Tulevaisuus hanskassa on osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -teeman jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu ajoissa.

Toiveet uudesta sitovasta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta ovat pitkästä aikaa korkealla. Viime viikkoina sekä EU, Yhdysvallat että Kiina ovat ilmoittaneet tavoitteitaan päästöjen suitsimiseksi. Onko laaja sopimus saavutettavissa ja mitä kansalaiset eri puolilla maailmaa ajattelevat ilmastoasioista? Yle Radio Suomen studiossa professori Markku Ollikainen ja toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen. Juontajina Johanna Numminen ja Heikki Tikkanen. Kuva: EPA/Bernd Settnik