Podcasts about suomen kuvalehden

Naiset vasemmistoliberaaleja, miehet oikeistolaisempia ja konservatiivisempia? Uutisissa on toistettu nuorten naisten ja miesten arvojen, poliittisten asenteiden ja uskonnollisuuden erkaantumista. Kansainvälistä ilmiötä uusista arvokuiluista on soviteltu myös Suomeen. Mitä oikeasti tiedämme suomalaisten arvojen ja asenteiden viimeaikaisesta muutoksesta? Kulkevatko merkittävimmät jakolinjat jossakin muualla kuin sukupuolten välillä? Entä onko uskonto tullut takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan? Keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Titus Hjelm, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja psykologian tohtori, yliopistotutkija Sointu Leikas. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Eriytyvätkö suomalaisten arvot? -tilaisuudessa 8.4.2025.

Masennus on yksilöllinen sairaus, ja siksi kaikki hoidot eivät toimi samalla tavoin kaikille. Tutkimusjohtaja Matias Palva Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksesta on ryhmineen kehittänyt tietokonepelin masennuksen hoitoon. Palva keskustelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenojan kanssa siitä, miten peliä voidaan käyttää hoitokeinona, mitä masennuksesta ja sen syistä nykyään tiedetään ja miksi aivojen muovautuvuus on hoidoissa avainasemassa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/nfZIzgsHj_w

Uni on tärkeää esimerkiksi hermosolujen palautumiselle ja tunteiden säätelylle. Jo kahden vuorokauden valvominen saa ihmisen näkemään harhoja. Helsingin yliopiston psykiatrian professori Tiina Paunio kertoo unesta ja aivojen toiminnasta: Mikä merkitys unen eri vaiheilla on ja kuinka mielenterveysongelmat ja uni liittyvät toisiinsa? Pauniota haastattelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ABcXbMu5wu4

Tiede paljastaa jatkuvasti uusia salaisuuksia ihmisaivojen toiminnasta. Esimerkiksi merkit psykopatiasta ja skitsofreniasta voidaan nykymenetelmillä havaita jo lasten aivoissa. Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutin johtaja, professori Jari Koistinaho keskustelee Vappu Kaarenojan kanssa siitä, olisiko aivosairauksien tarkempi seulominen järkevää ja eettistä. Haastattelussa selviää myös, mitä murhaajien aivoista paljastui ja millaiset ovat tutkijoitten kehittämät miniaivot. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/q4ua5dIy5qM

Perjantaistudiossa ovat ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä ja arvokysymyksistä keskustelemassa yrittäjä Sami Kuusela, Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö. Tällä viikolla uutisoitiin, että Petteri Orpon hallituksen ministerit joutuvat pakolliseen rasismikoulutukseen. Juuret ulottuvat viime kesän rasismikohuun, kun perussuomalaisten ministerien rasistiset kirjoitukset aiheuttivat hallituskriisin. Siitä selvittyään hallitus lupasi yhteistuumin edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä vähentää rasismia. Tiistaina pääministeri Petteri Orpo esittelemä ”Me puhumme teoin” -kampanjan on yksi hallituksen 23:sta yhdenvertaisuustoimenpiteestä. Perussuomalaiset ilmoittivat, etteivät osallistu kampanjaan. "Perussuomalaiset vetivät maton rasisminvastaisen kampanjan lanseeranneen pääministerin alta", kirjoitti Ylen politiikan toimittaja Matti Koivisto. Miksi juuri rasismi hiertää hallituspuolueiden välejä? HSL:n kampanja väärennetyillä lipuilla matkustamisen estämiseksi herätti kohua, kun tummaihoisten somevaikuttajien Ibrahim Manzan ja Abdirahman Keinaanin mukanaolo aiheutti syytöksiä rasismista. HSL poisti mainokset palautteen vuoksi, mutta Manza ja Keinaan kritisoivat päätöstä. Somalialaistaustaisen aktivistin Ujuni Ahmedin mukaan kaikki mikä tuntuu rasismilta, ei aina ole rasismia. Hän kirjoitti LinkedInissä, että jatkuva toiseuttaminen voi ylläpitää haitallisia mielikuvia, joita nuoret eivät välttämättä enää jaa. Näemmekö rasismia myös siellä, missä sitä ei ole? Kansansuosikki Kari Hotakaisen uuden “Pirkka-kirjan” eli tuoreen Helmi-romaanin lanseeraus on aiheuttanut närää. Onko kirjan myyminen yksinoikeudella Keskon kautta eli käytännössä superemarketeissa tämä uusi tapa tuoda kirjallisuus suuren yleisön saataville vai vaarantaako se perinteisten kirjakauppojen elinvoimaisuuden? Brittirock-yhtye Oasis palaa keikkalavoille 16 vuoden tauon jälkeen. Mikä saa riitaisat Gallagherin veljekset palaamaan yhteen? Onko kyse rahasta, nostalgiasta vai jostain muusta? Sukellamme myös Oasiksen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja siihen, miksi heidän paluutaan odotetaan niin kovasti. Musikaalit ovat nousseet valtavaan suosioon, ja Helsingin kaupunginteatterin Moulin Rouge -musikaali myi lähes kaikki lippunsa jo ennen ensi-iltaa. Miksi musikaalit vetävät niin hyvin väkeä? Onko kyse eskapismista vai kulttuurimakumme keventymisestä? Pohdimme myös, onko musikaalien tulevaisuus käännöksissä ja elokuva-adaptaatioissa vai voisiko suomalainen alkuperäisidea nousta jymymenestykseksi. Lähetyksen päätteeksi keskustelemme Ruotsissa kuohuttavasta aloitteesta kieltää morsiamen luovuttaminen hääkirkossa. Onko tämä patriarkaalinen perinne aikansa elänyt vai voiko sen säilyttää nykyaikaisella tavalla? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Radio Novan Aamussa Minna on palannut nuoruuden muistoissaan siihen, kuinka hän on käyttänyt Suomen Kuvalehden syntymäpäivät-sivua tulevan viikon ennustuksen tekemiseen. Budapestiläisen kylpylän saunasäännöt menevät pahasti Kimmon ihon alle ja saavat hänen tunteet kuumenemaan! Missä Euroopan kaupungeissa on eniten taskuvarkaita? Minna ja Kimmo saavat kuulijoilta tiedon, että Suomessakin saa varoa. Kuuntele Iltapalat tästä!

Viikon sisällä kolme julkisuuden henkilöä on pyytänyt anteeksi: näyttelijä Aku Hirviniemi epäasiallisesta käytöksestään ja seksuaalisesta häirinnästä, mediapersoona Tuomas Enbuske huonosta käytöksestään Enbuske, Veitola & Salminen -keskusteluohjelman kulisseissa ja Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson hänen Suomen historian jännät naiset -tietokirjansa plagiointisyytöksiin liittyen. Anteeksipyyntöä on penätty ja anteeksi on pyydetty, mutta ketä sirkus palvelee? Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet TBPL2-geenin, joka on merkittävässä roolissa naisten lisääntymisterveydessä. Millainen painoarvo löydöksellä on, ja mitä geenipankeista tulisi ajatella? Helsingissä Jakomäen avokonttorikoulu vaati miljoonan euron uudistusremontin, sillä kunnianhimoiset avotilat eivät toimineet käytännössä. Opettajat olivat alusta asti esittäneet uudistusta vastaan kritiikkiä, mutta heitä ei kuultu. Sama ilmiö on nähty myös koulujen digiloikassa. Uudistukset eivät ole parantaneet oppimistuloksia tai koulujen viihtyisyyttä. Onko suomalaisilla noussut PISA-päähän? Kotimaisella elokuvalla meni vielä 2010-luvulla lujaa, mutta nyt suosio Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -teosta lukuunottamatta on vaisua. Mistä on kysymys? Eroa kirkosta -sivusto täytti juuri 20 vuotta. Sen kautta on vuosien aikana eronnut 850 000 evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsentä. Millaisena sivusto näyttäytyy nyt, ja selittääkö se kirkosta eronneiden suuren määrän? Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemassa ovat kirjailija Tiina Raevaara, markkinoinnin ja mainonnan suunnittelija Jussi Turhala ja Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Palestiinalainen Adania Shibli oli määrä palkita maailman suurimpien, Frankfurtissa paraikaa käynnissä olevien kirjamessujen yhteydessä, mutta palkintoseremoniaa on Hamasin ja Israelin välisen sodan takia lykätty myöhemmäksi. Palkinnon perusteena oleva Shiblin tositapahtumaan perustuva romaani Tafsil thanawi (2017) kertoo israelilaisten sotilaiden vuonna 1949 raiskaamasta ja murhaamasta beduiiniteinitytöstä. Palkinnonjaon siirtäminen on nostanut äläkän kirjallisuusväen keskuudessa. Englannin kentiltä Saudi-Arabian liigaan siirtyneelle, aiemmin LGBT+-vähemmistöjen oikeuksien puolustajana profiloituneelle Jordan Hendersonille buuattiin jalkapallo-ottelussa Lontoon Wembleyllä. Reaktion taustalla kytevät sekä harmi suurella rahalla pelaajia haalivasta Saudi-liigasta ja sen harjoittamasta ”urheilupesusta”. Sekä Saudi-Arabia että Qatar haalivat joukkueisiinsa ja maidensa mainoskasvoiksi länsimaisia uransa ehtoopuolella olevia urheilijoita kovalla rahalla ja polkevat samalla ihmisoikeuksia avoimesti. Suomeen on tulossa kansalaisuuskoe. Millaisia asioita jokaisen suomalaisen pitäisi suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista tietää? Niko Hallikaisen puolitoistatuntinen esitysrunoteos Petrolio on palkitun kirjailijan yhdeksäs sooloteos, joka innoitti Annu Kemppaista. Mutta mikä luetaan runoudeksi? Lidl ilmoitti lopettavansa kasvisten lentorahdin kokonaan, S-ryhmä ja Kesko kertovat lopettaneensa sen lähes kokonaan. Käveltiinkö tässä asiakkaiden yli? Kultuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja arvokysymyksistä ovat tänään keskustelemassa (Helsingin kaupunkitietopalveluiden päällikkö,) ekonomisti Heikki Pursiainen, Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö - tervetuloa remmiin pitkän tauon jälkeen - ja Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Vuonna 2013 Laura Koljonen työskenteli Suomen Kuvalehden toimittajana, kun hän unohti juttuunsa suoria lainauksia lähdeaineistona olleelta verkkosivustolta. Plagiointiepäilyt nousivat valtakunnan julkisuuteen, ja osa Koljosen aiempiakin juttuja tutkittiin plagioinnin varalta. Jaksossa Koljonen kertoo, millainen vaikutus tapauksella oli hänen myöhempään työuraansa.

Kulttuurin ajankohtaisista aiheista ja ajan hengestä ovat Perjantaistudiossa keskustelemassa mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö ja Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen. Mitä ajatuksia herättää nimekkäiden taiteilijoiden Kiasma-boikotti? Suomalaiset taiteilijat ovat asettuneet vaatimaan miljardööri Chaim Poju Zabludowiczia eroamaan Kiasman tukisäätiön hallituksesta. Suomen valtio ostaa ohjuksia Israelista. Pitäisikö taiteilijoiden myös boikotoida Suomen valtion apurahoja? Suomessa on vietetty itsenäisyyspäivää rauhallisissa merkeissä eikä natseja ja hakaristilippuja ole nähty kaduilla, mutta Saksassa tilanne on toinen. Saksan liittotasavallan laillisuuden kieltävän äärioikeistolaisen liikkeen suunnitelmissa oli tarkoituksena oli syrjäyttää Saksan nykyinen hallinto ja korvata se ryhmän haluamalla hallinnolla. Vaarallinen salaliitto paljastettiin ja osalliset pidätettiin. Annu Kemppainen kysyy, sensuroiko Yle samansukupuolisia pareja Linnan juhlien selostuksissa. Oletetut heteroparit esiteltiin taas Linnan juhlien suorassa lähetyksessä puolisoineen, mutta oletetusti samansukupuolisten kohdalta jätettiin järjestään puoliso-sana pois aveceja esitellessä järjestelmällisesti. Nyt kuullaan miten Yle toimii Linnan juhlien selostuksissa. Meta aikoo ehkä boikotoida mainoksia. Media-alalle on some-ajan alussa pesiytynyt ajatus, jonka mukaan someen on pakko jakaa ilmaisesti kalliilla tehtyä sisältöä. Tämä oli mediayhtiöiltä ilmeinen valtava virhearvio, jota sittemmin ollaan epätoivoisesti yritetty korjata. Mutta jos nyt uutiset katoaisivat somesta, olisiko some enää kiinnostava? Jos some täyttyisi ainoastaan ihmisten itse tuottamasta sisällöstä? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Elina Järvinen on featurekirjoittamisen virtuoosi, jonka ilmaisu on tiivistä, hallittua ja iskevää. Tässä jaksossa hän kertoo, miten syntyi Suomen Kuvalehden juttu sattumalta toisensa löytävistä sisaruksista ja keinohedelmöityksen historiasta. Järvinen paljastaa, millaista rajausta ja rakenteellista hiomista tämän uskomattoman tarinan erilaisten käänteiden huomioiminen edellytti. Podcast-sarjan on tuottanut ja toimittanut Olli Seuri. Äänisuunnittelijana Jussi Liukkonen/Artlab Productions.

Pienessä karanteenikirjakerhossa luetaan ja keskustellaan tällä viikolla naisen katseesta, naiskirjoittamisesta, ranskalaisista feministisistä teoreetikoista ja siitä, miten hienosti kaikki tämä voi näkyä ja tuntua suomalaisessa romaanissa. Aura Sevón, joka on tutkinut ja kääntänyt mm. Hélène Cixous'ta, on kirjoittanut Okulovulva-teoksensa kudelmaksi esseetä ja kokemuksellista, runonkin keinoja käyttävää fiktiota. Puhumme siitä, miten teoria muuttuu taiteeksi, ja mitä oikein tarkoitetaan, kun puhutaan "naiskirjoittamisesta" (vihje: ei esimerkiksi kirjailijan tai lukijan "olemuksellista" sukupuolta), ja mihin muihin suuntiin kuin eurooppalaisen taideromaanin älylliseen perinteeseen voisi itse kukin kurotella. Toimittajan huomautus: Lainasin noin 76 % ajatuksistani Virpi Alasen kirjoittamasta Okulovulva-kritiikistä, Suomen Kuvalehden numerosta 24/2021, https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kirjat/kirja-arvio-aura-sevonin-okulovulva-havainnoi-maailmaa-naiskatseella-kokeellinen-teos-vaatii-lukijalta-tiedostavaa-lasnaoloa/ Aura Sevónin kuva Heli Sorjonen, Aviador

Miksei rokotevalmistajilta saa kunnon vastauksia? Koronarokotevalmistajien ongelmat ja dilemmat, lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta, Lääketeollisuus ry. Latvian iso korruptio-oikeudenkäynti, freelance-toimittaja Markus Kuokkanen. Politiikkaraati pohtii pääministerin sunnuntaisia puheita, vaalien siirtämistä ja muita ajankohtaisia aiheita. Studiossa MTV:n politiikka- ja yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki, Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimies Jussi Pullinen ja Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Heikki Vento. Ulossulkeminen ja yksinäisyys. Ostrakismista puhumassa kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta. Toimittajana Katariina Lahtonen. Blogi. Kerttu Kotakorpi: Ilmaston muuttuminen tietää ongelmia Suomen rakennuksille. Uusinta. Koronarokotevalmistajien ongelmat ja dilemmat, lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta, Lääketeollisuus ry. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Marja Ala-Kokko, Katariina Lahtonen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Valtio-omistaja suivaantui ja vaihtoi Postin hallituksen. Postin hallituksen uusi puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae. Kuka? Journalistiikan uusi työeläprofessori, toimittaja Reetta Räty. Tauti hellittää, politiikka virkoaa? Ylen politiikan toimittaja Pirjo Auvinen, Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen ja Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Heikki Vento. Luonnon monimuotoisuus ja suojelun onnistuminen? WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen ja Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila. Kolumni Rysky Riiheläinen. Mitä Suomi nyt sanoo ydinaseista? Juontaja Hanna Juuti. Toimittajat Jukka Vanninen, Pia Pakarinen ja kaija Kellman. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Mikä ihmeen ilmastorahasto? Valtion kehitysyhtiö Vaken toimitusjohtaja Paula Laine. Viro itsenäisyyspäivänään. Lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemi, Suomen suurlähetystö, Tallinna. Politiikkaraati. STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen,  Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Paavo Teittinen ja Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Heikki Vento. Saksa pahassa poliittisessa kriisissä. Tutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta ja Ylen Saksan kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Kolumni Sari Kontra. Tärkein koulutuksellinen pääomamme on luottamus. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Atte Uusinoka ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Suomen Kuvalehden päätoimittajana toiminut Ville Pernaa vetäytyi tehtävästään joulukuussa 2019. Kamppailu työuupumusta vastaan kesti koko vuoden. "Kun ryhdyin päätoimittajan tehtävääni 2014, päätin lopettaa lehden 'sormi pystyssä'-journalismin." Suomen Kuvalehti uutisoi vuonna 2016 pääministerin painostaneen Yle Uutisia. Kulttuuriykkösen haastattelussa Ville Pernaa kertoo myös, miltä Ylegate näyttäytyi Suomen Kuvalehden päätoimittajan näkokulmasta. Jakke Holvas haastattelee Pernaata.

Kirjeitä, sähköposteja, dataa. Mistä niitä toimittajille oikein vuotaa? Miten journalisti käsittelee saamansa tietovuodon? Poliittisesta journalismista keskustelemassa pääministerin syrjäyttämis-operaatiosta skuupin kirjoittanut Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi, edellisen pääministerin viestipommitukseen joutunut Suomen Kuvalehden toimittaja Salla Vuorikoski sekä JSN:n seuraava puheenjohtaja Eero Hyvönen. Jakke Holvas juontaa.

Totuudenjälkeisestä ajasta on puhuttu etenkin sen jälkeen, kun Donald Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi. Tunteet, helpot vastaukset tai jopa valheet syrjättävät faktat. Missä on kirkon paikka totuudenjälkeisessä maailmassa? Kun kirkon moraalinen monopoli murtuu, mistä etsimme oikean ja väärän, eettisen ja epäeettisen rajoja? Keskustelemassa ovat Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen ja Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

Ukrainassa äänestetään sunnuntaina presidentinvaaleissa. Haastateltavana vaalitarkkailijana Ukrainassa toimiva kansanedustaja, Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ja  tutkija, opettaja Arseniy Svynarenko. Sloviakssa järjestetään presidentinvaalien toinen kierros lauantaina. Vastakkain vaalissa ovat maan hallituksen äänekäs arvostelija Zuzana Čaputová sekä maan nykyinen EU-komissaari Maroš Šefčovič. Kotimaan vaaliasetelmat tuoreiden kannatusmittauslukujen valossa. Eduskuntavaalikamppailusta keskustelemassa Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Heikki Vento ja Politiikka-lehden päätoimittaja Mikko Poutanen. Helsingissä koululaiset on valjastettu mukaan rottatutkimukseen. Vieraana tieteen kansantajuistamisesta palkittu evoluutiobiologian ja ekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta. Blogistina Tuija Siltamäki: Yhtenäiskulttuuri kuolla kupsahti, mutta kaipuu yhteisiin kokemuksiin ei – ja siksi me jonotamme museoon kuin idiootit. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Hanna Juuti ja Atte Uusinoka. Tuottajana Terhi Tammi.

Miksi maahanmuutto ja turvapaikanhakijat herättävät voimakkaita tunteita? Mistä Seinäjoen arabikevät -dokumentti kertoo ja mistä idea dokumenttiin on tullut? Minkälainen prosessi dokumentin ohjaaminen on ja millä tavalla dokumentin tekeminen eroaa tutkivasta journalismista? Näitä asioita pohtivat Suomen Kuvalehden toimittaja Salla Vuorikoski ja ohjaaja Matti Reinikka. Keskustelua juontaa Rami Kurimo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Soteuudistusta on leivottu jo useamman vaalikauden ajan, mutta valmista ei taida tulla vieläkään. Mikä siinä oikein on niin vaikeaa? Selvitysnaiset katsovat hieman kauemmas historiaan (150 vuoden taakse jopa) yhdessä Suomen Kuvalehden päätoimittajan, poliittisen historian tutkijan Ville Pernaan kanssa.

Miten uskonnot pääsivät uutisotsikoihin vuonna 2017? Mikä kiihdytti ja puhutti kotimaassa ja ulkomailla, kirkon piirissä ja laajemmin yhteiskunnassa? Keskustelemassa ovat Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen, toimittaja Emilia Karhu Kotimaa-lehdestä sekä Pasi Kivioja, Suomen Kuvalehden mediakolumnisti sekä viestintäyrittäjä Viestintäluotsi Oy:stä. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Erkka Mykkänen puhuu Nuoren Voiman podcastissaan kirjoittamisesta. Kolmannessa jaksossa puhutaan oman tekstin editoimisesta: miten keskeneräisestä hiotaan valmista? Vieraina kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen ja Suomen Kuvalehden toimittaja Aurora Rämö. Huom! Podcastissa käsitellyt tekstit voit kuuntelun ohessa lukea Nuoren Voiman sivuilta.

Hiihtolomaviikko osoittautui antropologiseksi ilotteluksi: tieteenala on nousemassa uudella tavalla suuren yleisön tietoisuuteen. Keskustelua siivitti Suomen Kuvalehden artikkeli, jossa käsiteltiin antropologian 'hyödyllisyyttä' sekä työllistymismahdollisuuksia. On eriskummallista, että keskustelu koulutusalojen 'hyödyllisyydestä' käy jälleen niin vilkkaana, kun koulutuksen soveltuvuus työtehtäviin on usein pitkälti mielikuvakysymys. The post Lisää antropologiaa! appeared first on AntroBlogi.

Suomen Kuvalehden poliittinen toimittaja Leena Sharma on kiertänyt vuoden perussuomalaisten tilaisuuksissa ja kokouksissa. Näistä kohtaamisista on syntynyt kirja "Ne - kohtaamisia perus-Suomessa". Sharma sanoo, että hänen käsityksensä perussuomalaisista muuttui. Samalla on hän on saanut liberaalien puolelta ankaraa arvostelua siitä, että hän on yrittänyt ymmärtää perussuomalaisten näkökantoja. Sharma ihmettelee sitä, kuinka sosiaalinen media on onnistunut ruokkimaan kahtiajakoa suomalaisessa yhteiskunnassa.