Podcasts about matti r

Ohjaaja Luca Guadagninon (mm. Call Me by Your Name, 2017) Queer -elokuva pohjaa William S. Burroughsin tekstiin. Burroughsin löyhästi omaelämäkerralliset satiirit, kuten novelli Queer, jonka pohjalta tämä elokuva on tehty, käsittelevät riippuvuuksia, rumuutta ja eläimellisiä viettejä. Daniel Craig esittää Queer-elokuvassa William Leetä, Burroughsin alter egoa. Amerikkalainen Lee vetelehtii 1950-luvun Mexico Cityssä viettäen aikaansa baareissa. Yhdessä niistä hän kohtaa nuoren sotilaan, johon hullaantuu. Kriitikot ovat pääsääntöisesti kiitelleet ex-Bondin Graigin suoritusta, mutta elokuva on saanut myös risuja. Miten Guadagnino on onnistunut Burroughsin novellin siirtämisessä valkokankaalle, ja millaisena elokuva näyttää vanhenemisen, juurettomuuden, riippuvuuden ja himon? Millaisia tabuja Burroughs on aikanaan ollut rikkomassa, ja mikä hänen teksteilleen on ollut tunnusomaista? Miten homouden kuvaus on muuttunut elokuvissa, ja onko homoseksuaalin Leen rooli Graigille riski? Keskustelemassa ovat elokuvakriitikko Kalle Kinnunen, toimittaja ja Night Visions -elokuvafestivaalin ohjelmistosuunnittelija Matti Rämö ja lukuisia William S. Burroughsin teoksia suomentanut Elina Koskelin ja Kielikeskuksen yliopistonlehtori Tommi Kakko sekä sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi Lapin yliopistosta. Toimittajana on Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruodimme ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudion raatilaisista tällä kertaa mukana kirjailija Vehka Kurjenmiekka, toimittaja, tietokirjailija Matti H. Virtanen ja toimittaja, tietokirjailija Matti Rämö. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Perjantaistudiossa pureudutaan tällä kertaa globalisaation loppuun, Anneli Auerin seksuaalirikosjutun kummallisuuksiin, poliittisiin virkanimityksiin ja kirjallisuuden makulointiin. Ensimmäisenä aiheena on globalisaatio ja Trumpin aloittama kauppasota. 2000-luvun alussa globalisaatiokeskustelu oli optimistista, mutta nykyään globalisaatiokritiikki on siirtynyt vihervasemmistosta populistioikeistoon. Trumpin kauppasota herättää kysymyksen globalisaation loppumisesta ja globaalien tuotantoketjujen vähentämisestä. Tutkijat ovat pitkään todenneet, että populismi on globalisaatiossa hävinneiden liike, joka korostaa halpaa tavaraa ja liikkumismahdollisuuksia, mutta väheksyy työn merkitystä. Seuraavaksi käsitellään Anneli Auerin seksuaalirikosjuttua. Rami Mäkisen ja Matti Rämön kirja Oikeusmurha paljastaa, että Auerin ja hänen entisen miesystävänsä saamat seksuaalirikossyytteet perustuivat johdatteleviin lasten haastatteluihin. Korkein oikeus kumosi tuomiot. Median rooli uuden tietokirjan käsittelyssä on ollut vaisua, eikä oikeuslaitoksen toimia ole käsitelty samalla kriittisyydellä kuin politiikan ja talouden rötöksiä.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Raatilaisina ovat Outi Hupaniittu, Jussi Turhala ja Matti Rämö. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Perjantaistudiossa mietityttää tällä kertaa, voidaanko periaatteessa kenen tahansa maine tuhota väärillä syytöksillä. Teemu Bergmanin elämä tuhottiin pukstoo-saitilla väärillä raiskaussyytöksillä, häneltä meni työt, ystävät ja maine. Pitäisikö poksauttaa shamppanjapullot, sillä Suomi on YK:n sponsoroiman The World Happiness -raportin mukaan jälleen maailman onnellisin maa? Suomi on kahdeksatta kertaa peräkkäin sijoittunut koettua onnellisuutta mittaavassa kyselyssä ensimmäiselle sijalle. Tosin onnellisusarvosana oli vain 7.7! Perjantaistudio ihmettelee myös STT:n ja Bauer Median viime viikolla saamaa suurta journalismipalkintoa. Se tuli tekoälyn valjastamisesta uutistenlukijaksi. Eikö luomuäänellä ole enää arvoa? Raati kummastelee myös ideaa siirtää kesäloma myöhemmäksi sekä hallituksen kulttuurivihamielisyyttä.

Elokuva-alan suurimmat palkinnot Oscarit jaetaan 2.3. sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen aikaa Los Angelesin Dolby-teatterissa. Yhdysvaltain elokuva-akatemia jakaa vuotuiset Oscar-palkinnot vuoden 2024 parhaille elokuville. Tämän vuoden Oscar-ehdokkaita ruotii Kulttuuriykkösen leffaraati, johon kuuluvat kriitikot Silja Sahlgren-Fodstad, Matti Rämö ja Olli Kangassalo. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Kritiikin kohteena Paras elokuva -kategorian elokuvat: *Anora *The Brutalist *A Complete Unknown *Conclave *Dune: Part Two *Emilia Pérez *Nickel Boys *Olen yhä täällä *The Substance *Wicked

Kreivi Dracula, tai oikeastaan Kreivi Orlok tulee taas! Alkuvuoden 2025 suurin kauhuelokuvatapaus herättää klassisen vampyyritarinan uudelleen henkiin. Miten aikamme arvostetuin kauhuohjaaja Robert Eggers onnistuu tuomaan Bram Stokerin alkuperäistarinan ja vuoden 1922 F. W. Murnaun klassikkoelokuvan tähän aikaan? Miten Eggersin Nosferatu vertautuu vuoden 1979 Werner Herzogin Nosferatu tai vuoden 1992 Francis Ford Coppolan Dracula -adaptaatioiden kanssa? Kuinka hyvin uusi versio perustelee paikkansa Dracula-elokuvakaanonissa? Miksi vampyyritarinat ja Kreivi Draculan myytti kiinnostaa meitä vuodesta toiseen, ja millaiset ovat vampyrismin juuret? Kulttuuriykkönen saa vieraakseen kauhukirjailija Tiina Raevaaran sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja-tietokirjailija Matti Rämön. Juhani Kenttämaa toimittaa.

YLEn uutisista eläkkeelle jäänyt Matti Rönkä ei ole jäänyt laakereille lepäämään, vaan on julkaissut uuden kirjan "Onnenkaukoranta"Markus Parkkinen tapasi Matin kirjan julkaisutilaisuudessa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio sukeltaa taas median ja kulttuurin ajankohtaisaiheisiin ja arvokysymyksiin. Ylen Sanna Marin -kuunnelma on kohauttanut, koska siinä tuntuvat faktat ja fiktio sekoittuvan. Onko tositapahtumiin perustuva sepite vaarallinen tuote, joka sotkee ihmisten käsitystä poliittisesta historiasta? Jääkiekkovaimo Sirpa Selänne puolestaan kohautti kuluneella viikolla poliittisilla näkemyksillään, kun hän kertoi äänestävänsä republikaaneja ja kyseenalaisti suomalaisen verotuksen. Mutta oliko some-älämölö suhteessa siihen, mitä Sirpa Selänne lopulta sanoi? Ja synnyttivätkö kommentit laadukasta käsittelyä mediassa? Perussuomalaiset haluavat kumittaa lukion yhteiskuntaopin kirjasta itseään koskevan kuvauksen populistipuolueena. Pitäisikö kaikkien poliittisten puolueiden saada itse määrätä, miten heistä oppikirjoista kirjoitetaan? Oliko kuvailu puolueellinen? Espoossa puolestaan on otettu käyttöön pelkästään naisille tarkoitetut uimahallivuorot. Kyseessä on kädenojennus maahanmuuttajanaisille, mutta onko asiassa periaatteellisia ongelmia? Etelä-korealainen Han Kang sai torstaina Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Mutta prosessi, jolla Ruotsin Akatemiassa palkinnonsaajaehdokkaita listataan, ja se, miten voittajasta spekuloidaan, on suoranaista salatiedettä. Vakioraatilaisista tällä kertaa mukana kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Ville Talola toimittaa.

Kulttuuriykkönen sukeltaa ajankohtaisimpiin ja merkittävimpiin uusiin ja tuleviin elokuviin ja perkaa kiinnostavimmat katsottavat leffasyksystä 2024. Mitkä ovat varteenotettavimmat elokuvat, ja mitä leffoja loppuvuodesta kannattaa odottaa? Käsittelyssä Joaquin Phoenixin ja Lady Gagan tähdittämä Joker-jatko-osa Folie à Deux, Francis Ford Coppolan testamentti ja 40 vuotta työn alla ollut sci-fi-eepos Megalopolis, Donald Trumpin kasvutarina The Apprentice, Seinäjoen Tangomarkkinoiden ympärille punoutuva Anna Brotkinin ja Jenni Toivoniemen komedia Perhoset, Demi Mooren tähdittämä kauneusihanteita ja showbisnestä satiirin ja kehokauhun voimin kritisoiva The Substance sekä Tanskan Oscar-ehdokas – groteskin naturalistinen kuvaus The Girls with a Needle. Tulevista elokuvista käsittelyssä Robert Eggersin Nosferatu, Dingosta kertova Levoton tuhkimo sekä Gladiator 2. Mukana keskustelussa elokuvatoimittajat Silja Sahlgren-Fodstad, Matti Rämö ja tuottaja Olli Kangassalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa jossa käsitellään kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tämän kertaisia aiheita Eduskuntatalon töhriminen, stoppi etätöille ja pakollinen paluu työpaikalle, tekoälyn tunkeutuminen toimittajien työhön, Hanna Kuuselan uusi romaani "Syytös" ja yliopiston tuhoaminen tehokkuusvaatimuksilla sekä Francis Coppolan uutuuselokuva Megalopolis ja jättisuuret intohimoprojektit joissa ei ole "mitään järkeä". Vieraina ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, Suomen kirjallisuusseuran arkistonjohtaja Outi Hupaniittu sekä toimittaja, elokuvakriitikko Matti Rämö. Toimittajana on Vesa Kytöoja.

Matti Röngän uusi romaani "Onnen kaukoranta" vie lukijan 1970-1980-luvun iskelmä-Suomeen, keskittyen tanssilavakulttuuriin ja viihdealan kulisseihin. Kirjassa seurataan savolaispojan, Rissasen Ramin, matkaa maalaiskylästä pääkaupunkiseudulle ammattimuusikoksi. Rönkä taltioi menneen maailman Suomea, pienimpiä yksityiskohtia myöten, ja kirjoittaa samalla tarkasti laulamisen anatomiasta ja ihmisäänen kauneudesta soittimena. Pitkään Ylen uutisissa työskennellyt ja TV-uutisankkurin työstä vuoden 2024 alussa eläköitynyt Matti Rönkä kommentoi toimittajan pyynnöstä myös Ylen rahoituskohua ja keskustelua Ylen DEI-yhdenvertaisuuskoulutuksista, tuoden samalla esiin näkemyksiään media-alan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Perjantaistudiossa ovat ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä ja arvokysymyksistä keskustelemassa yrittäjä Sami Kuusela, Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö. Tällä viikolla uutisoitiin, että Petteri Orpon hallituksen ministerit joutuvat pakolliseen rasismikoulutukseen. Juuret ulottuvat viime kesän rasismikohuun, kun perussuomalaisten ministerien rasistiset kirjoitukset aiheuttivat hallituskriisin. Siitä selvittyään hallitus lupasi yhteistuumin edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä vähentää rasismia. Tiistaina pääministeri Petteri Orpo esittelemä ”Me puhumme teoin” -kampanjan on yksi hallituksen 23:sta yhdenvertaisuustoimenpiteestä. Perussuomalaiset ilmoittivat, etteivät osallistu kampanjaan. "Perussuomalaiset vetivät maton rasisminvastaisen kampanjan lanseeranneen pääministerin alta", kirjoitti Ylen politiikan toimittaja Matti Koivisto. Miksi juuri rasismi hiertää hallituspuolueiden välejä? HSL:n kampanja väärennetyillä lipuilla matkustamisen estämiseksi herätti kohua, kun tummaihoisten somevaikuttajien Ibrahim Manzan ja Abdirahman Keinaanin mukanaolo aiheutti syytöksiä rasismista. HSL poisti mainokset palautteen vuoksi, mutta Manza ja Keinaan kritisoivat päätöstä. Somalialaistaustaisen aktivistin Ujuni Ahmedin mukaan kaikki mikä tuntuu rasismilta, ei aina ole rasismia. Hän kirjoitti LinkedInissä, että jatkuva toiseuttaminen voi ylläpitää haitallisia mielikuvia, joita nuoret eivät välttämättä enää jaa. Näemmekö rasismia myös siellä, missä sitä ei ole? Kansansuosikki Kari Hotakaisen uuden “Pirkka-kirjan” eli tuoreen Helmi-romaanin lanseeraus on aiheuttanut närää. Onko kirjan myyminen yksinoikeudella Keskon kautta eli käytännössä superemarketeissa tämä uusi tapa tuoda kirjallisuus suuren yleisön saataville vai vaarantaako se perinteisten kirjakauppojen elinvoimaisuuden? Brittirock-yhtye Oasis palaa keikkalavoille 16 vuoden tauon jälkeen. Mikä saa riitaisat Gallagherin veljekset palaamaan yhteen? Onko kyse rahasta, nostalgiasta vai jostain muusta? Sukellamme myös Oasiksen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja siihen, miksi heidän paluutaan odotetaan niin kovasti. Musikaalit ovat nousseet valtavaan suosioon, ja Helsingin kaupunginteatterin Moulin Rouge -musikaali myi lähes kaikki lippunsa jo ennen ensi-iltaa. Miksi musikaalit vetävät niin hyvin väkeä? Onko kyse eskapismista vai kulttuurimakumme keventymisestä? Pohdimme myös, onko musikaalien tulevaisuus käännöksissä ja elokuva-adaptaatioissa vai voisiko suomalainen alkuperäisidea nousta jymymenestykseksi. Lähetyksen päätteeksi keskustelemme Ruotsissa kuohuttavasta aloitteesta kieltää morsiamen luovuttaminen hääkirkossa. Onko tämä patriarkaalinen perinne aikansa elänyt vai voiko sen säilyttää nykyaikaisella tavalla? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tuore dokumenttielokuva The Life and Deaths of Christopher Lee kertoo brittinäyttelijä Sir Christopher Leen (1922-2015) elämästä sekä hänen lähes 70-vuotisesta taiteilijaurastaan. Majesteettiseksi ja karismaattiseksi luonnehdittu näyttelijä muistetaan parhaiten joko hirviön (mm. Kreivi Dracula) tai pahiksen (mm. Scaramanga, Saruman, Kreivi Dooku) rooleista, vaikka hänen näyttelijärepertoaariin kuului paljon muunlaisiakin hahmoja. Mistä Leelle langennut antagonistin leima johtuu, ja olisiko hän halunnut tai voinut valita toisin? Lee palveli toisen maailmansodan aikaan brittijoukoissa mm. Etelä- ja Pohjois-Afrikassa, minkä jälkeen hän päätyi jäljittämään sotarikoksista syytettyjä natseja. Ohjaaja John Landisin mukaan Lee olisi toiminut mm. vakoojana, sabotöörinä sekä salamurhaajana. Lee käväisi myös Suomessa osallistumassa vapaaehtoisena talvisotaan. Maamme jäi Leen mieleen vahvasti koko loppuelämäksi, ja hän vieraili Suomessa useaan otteeseen vielä 2000-luvullakin. Millainen vaikutus Leellä ja hänen näyttelemillään hahmoilla on ollut populaarikulttuuriin sekä kauhukuvastoon? Millainen henkilö näyttelijän takaa paljastuu, ja millaisiin kokemuksiin hänen uransa näyttelijänä perustuu? Millaisia paljastuksia tuore dokumentti tarjoaa, ja olisiko hänestä voinut tulle vielä isompi ja tunnetumpi näyttelijä, jos asiat olisivat menneet toisin? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvatoimittaja-tietokirjailijoiden Lauri Lehtisen sekä Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsitellään kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden seurassa. Vieraina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja, myös elokuvan historiaa tutkinut Outi Hupaniittu, elokuva-tutkija Jari Sedergren ja toimittaja/elokuvakriitikko Matti Rämö. Juontaja Vesa Kytöoja. Tällä viikolla otsikoihin nousi 15-vuotiaan tytön raiskaus ja henkirikos Valkeakoskella. Teosta epäiltynä on vangittu 18 -vuotias nuori mies. Iltalehden Ville Ranta teki Valkeakosken traagisesta tapahtumasta pilapiirroksen (28.5), jossa karhu himoitsee kieli pitkällä nuorta tyttöä met- sässä. Kuvassa tyttö hihkaisee törmätessä karhuun: “Huh, pelästyin että siellä on mies!” Seuraavana päivänä YK:n Naisten Suomen osasto julkaisi Instagram päivityksen: ”Jos valkeakoskelainen 15-vuotias tyttö olisi kohdannut metsässä karhun, hän olisi todennäköisesti elossa” Karhu vai mies -meemi on ollut netissä äärimmäisen suosittu ja leviävä aihe. Raati pohtii miehillä yleisen naisvihan syitä, Ylilauta-keskusteluforuumin kulttuuria ja toisaalta johdattiko tragedian meemittäminen keskustelun sivuraiteille. Ja mistä kertoo se, että nuori 20-vuotias nainen saa ison määrän miesten läähätys-viestejä someensa julkisen esiintymisen jälkeen? Tunnetusti kesällä Suomen niemen asukkaat eivät nuukahda, vaan kiertävät maita ja mantu- ja kesäkekkereissä, joita kyllä on riittänyt. Vaan onko nyt raja tullut vastaan, sillä uuti- sointia festivaalien suosion hiipumisesta on havaittu? Paitsi niiden järjestäminen, myös lippujen hinnat ovat taivaissa. Valitusta olen kuullut myös festivaalien sisällä: hintataso pöyristyttää. Hotellien ja muun majoituksen hinnat ovat nekin kovia, useita satoja euroja. Miten käy kesätapahtumien? Raati keskustelee naisten tekemästä taiteesta. Onko naisten näkymättömyyden esiintuominen muuttanut tapaa, jolla katsotte taidetta tai elokuvaa? Millaiselta uusi, monipuolisempi taide näyttäytyy verrattuna vanhempaan? Miten tekijän sukupuoli vaikuttaa sisältöön? Nuorisolle suunnattu printtimedia on kuolemassa sukupuuttoon, niin NYT-liite kuin ylioppilaslehdet. Miksi nuorille suunnattuja sisältöjä on kohdannut tällainen kato? Voiko ”some-aika” olla ainoa syy? Ja mitä sen seurauksena menetetään, kun esimerkiksi nuoret intellektuellit eivät saa ensimmäistä harjoituskenttäänsä?

Loputtomia hiekka-aavikoita, taistelua polttoaineesta ja muista välttämättömistä resursseista, hurjia takaa-ajokohtauksia sekä brutaalia väkivaltaa tribalistisessa post-apokalyptisessä maailmassa, jossa veden, polttoaineen ja luotien haltija on joutomaan hallitsija. Tätä ovat Mad Max -elokuvat tiivistettynä. Australialaisohjaaja George Miller julkaisi ensimmäisen Mad Max -elokuvansa vuonna 1979. Viimeistään jatko-osa, Asfalttisoturi betonoi kyseisen elokuvasarjan dystopiaelokuvien kaanoniin ja nosti maamiehensä Mel Gibsonin yhdeksi aikansa merkittävimmäksi toimintanäyttelijäksi. 2010-luvulle tultaessa Gibson sai väistyä kolmen elokuvan jälkeen pääroolista Tom Hardyn ja Charlize Theronin tieltä, kun yksi modernin ajan parhaaksi toimintaelokuvaksi kehuttu Mad Max: Fury Road julkaistiin. Nyt ensi-iltansa on saanut Millerin viides Mad Max -ohjaus Furiosa: A Mad Max Saga. Millaisen jäljen Mad Max -elokuvat ovat jättäneet populaarikulttuuriin, ja miten ne otettiin aikoinaan vastaan? Miksi Mad Max nostetaan usein keskeisimmäksi dystopiaelokuvakuvaukseksi, ja millainen sen romurallia, luonnonvaroista taistelemista ja kostoa tihkuva maailma oikein kumpuaa? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta teatteriohjaaja-muusikko Liila Jokelinin sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pohtii kulttuurin ja median ajankohtaisia teemoja sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden kanssa. Tämänkertaisina vieraina toimivat kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara, Hki Pride-yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen sekä toimittaja ja elokuvakriitikko Matti Rämö. Ohjelma alkaa keskustelulla Timo Vornasen, kansanedustajan ja entisen poliisin, yöllisestä ammuskelusta. Vertailu kohdistuu aiempiin poliitikkojen suuriin kohuihin, kuten Sanna Marinin biletyskohuun ja Paavo Arhinmäen graffititekoihin. Ovatko poliitikkokohujen mediakäsittelyt ja somekohut olleet lainkaan suhteessa niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen? Ohjelmassa käsitellään myös suomalaisten huonoa työmotivaatiota, joka on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vähäistä. Suomalaiset ovat toisaalta maailman onnellisin kansa. Raati pohtii, voiko onni kummuta muusta kuin työstä. Mikä luo hyvää työmotivaatiota? Pakottaako kulutus ja rahan tarve suomalaisen mukautumaan epämotivoivaa työhön? Keskusteluun tulevat myös sairaat kauneusihanteet ja esteettiset toimenpiteet. Keskustelijat pohtivat, miksi riskialttiit kauneushoidot ovat nousseet suosioon ja millainen psykologia vaikuttaa ilmiön taustalla. Helsingin Sanomissa kolumnisti Laura Friman peräänkuulutti naisten omaa vastuuta kauneusihanteiden levittämisestä. Raati käsittee myös kauneuskulttuurin ja -bisneksen kriittisiä näkökulmia, kuten hoitojen valvonnan häiritsevää puutetta Suomessa. Tanskalaisen mediayhtiö Zetlandin laajentuminen Suomeen nousee esille. Zetland tunnetaan tukivasta journalismista. Keskustelijat pohtivat, millaista sisältöä uuden mediayhtiön tulisi tuottaa vastaamaan suomalaisen yleisön tarpeisiin. Onko "laatumedialla" enää kysyntää? Lopuksi ohjelmassa käsitellään homoseksuaalisuuden ja sateenkaarihistorian esittämistä taiteessa. Annu Kemppainen nostaa esiin Carl Knifin teoksen, joka pyrkii tekemään näkyväksi homoseksuaalisen vähemmistön kirjoittamattoman historian. Raati muistaa useita hyviä tietokirjoja ja dokumentteja joissa sateenkaarihistoriaa ja aids-kriisiä on käsitelty. Onko Suomi kulkenut kehityksen jälkijunassa?

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tällä kertaa median antama tilannekuva lasten ja nuorten pahoinvoinnista, kiusaamiskulttuurista ja nuorisoväkivallasta näyttää olevan vääristynyt tuoreen lapsiuhritutkimuksen mukaan. Mistä tämä johtuu, ja miten rikosuutisointia pitäisi muuttaa, ettei turhia pelkoja ja uhkakuvia lietsoittaisi entisestään? Ylen tutkimuksen mukaan useita kasvisruoka-aterioita on poistettu kouluruokalistoilta. Miksei härkis ja porkkana näytä maistuvan koululaisille? Onko kyse huonosta brändäyksestä, liiasta hypestä vai nuorten ruokailutottumusten muutoksesta? Miten tämä on linjassa Euroopan kasvissyöntitrendin suhteen, jossa ennustetaan että yli 50% asukkaista söisivät pääosin kasvisruokaa vuoteen 2050 mennessä. Grungebändi Nirvanan keulakuva Kurt Cobainin kuolemasta tuli kuluneeksi 30 vuotta. Onko ajassamme tilausta hänenlaiselleen rappioromantiikasta, ahdistuksesta, renttumaisesta olemuksesta, epäsiististä habituksesta ja äänekkäästä rock-musiikista ammentavalle hahmolle ja alakulttuurille, joka iskisi itsensä taas läpi valtavirtaan? Keski-Euroopasta tapahtui vasta kaksi tapausta, jossa taidemuseosta löytyi sen näyttelyihin kuulumattomia teoksia. Toisen taustalla oli museon työntekijä ja toisessa museovieras, jotka ripustivat luvatta omat työnsä kaikkien ihmeteltäväksi. Toinen tekijöistä sai syytteen ja potkut, toista tekijää museo juhlisti ja haluaisi tavat tämän. Missä määrin nämä tempaukset ovat taidetta, ja kuka sekä millä perusteella voi määrittää millaista "oikea" taide on. Millaiseksi taiteeksi nämä tapaukset muuttuvat, ja onko väliä, tietääkö yleisö, kenen tekemää taidetta he todistavat? Tekoäly ja kielimallit tulevat myös ammatikseen tekstiä tekevien pariin. Millaisen muutoksen kanssa olemme tekemisissä? Onko kielimalli hyvä tukiäly jokaiselle kirjailijalle vai viekö se meidät kohti elotonta internetiä, jossa tekoäly syö itseään ja suoltaa yhteiset tietoväylämme täyteen potaskaa? Äänessä kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Jarkko Tontti sekä elokuviin erikoistunut toimittaja Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Ei pitänyt puhua siitä, pitäisikö Irenellä olla hevosen tapaan nuolukivi ja mitä eroa on rekalla ja täysperävaunuyhdistelmällä, mutta puhuttiinpa nyt kuitenkin. Puhuttiin myös Bechdelin testistä, jonka uusi Ghostbusters-leffa läpäisee, Shakiran pick me girl -viboista sekä tietenkin miehistä, jotka eivät saa enää sanoa yhtään mitään, mutta sanoivat nyt kuitenkin podcastissa, josta saavat palkkaa, että lihavat naiset ovat ryhävalaita. Erika haluaa syödä lasagnea ja tortilloja, vaikka Hanna Partanen lowkey kielsi. Irene opettaa Matti Rönkää termeistä. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kulttuuriykkönen uppoutuu kotimaisen elokuvan vaiheisiin Jussi-palkintojen kautta. Kipsinen mutta ylväästi seisova patsas on hyvä symboli vaatimattomasta mutta omilla jaloillaan seisovasta suomalaisesta elokuvainstituutiosta, joka vuosittain palkitsee maamme sykähdyttävämpiä elokuvatapauksia. Vuonna 1944 ensimmäisen kerran jaettu palkinto on kulkenut vuodesta ja vuosikymmenestä riippuen loisteliasta, hyljeksittyä tai arvostettua polkua. Sitkeä Jussi — 80 vuotta elokuvaa, kriisejä ja tähtiloistoa -tietokirjan kirjoittajat pitävät pienenä ihmeenä, että Jussi-palkintoperinne on elänyt näihin päiviin saakka. Mutta minkä takia, ja millainen on ollut Jussien vaikutus kotimaiseen elokuvaan ja sen kehittymiseen? Aiheesta keskustelemassa toimittaja-tietokirjailija Jaana Semeri sekä Sitkeä Jussi -tietokirjan tekijät toimittajat Anton Vanha-Majamaa ja Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio käsittelee jälleen viikon ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Perjantaistudiossa aiheina rauhanturvaajien rasismi, tarkka-ampuja Simo Häyhän globaali kultti, salametsästyksen motiivit, suuren journalistipalkinnon ruodinta ja korkeakulttuurin kato ja sivistyksen statuksen uudelleen määrittely. Raatilaisina tutkiva journalisti ja elokuvakriitikko Matti Rämö, Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen Ja kulttuuritoimittaja, tietokirjailija Ville Hänninen. Lähetyksen juontaa Vesa Kytöoja.

Frank Herbertin tieteiskirjaklassikosta Dyyni julkaistiin Dennis Villeneuven ohjaama jatko-osaelokuva, joka päättää ensimmäisen kirjan seikkailun aavikkoplaneetta Arrakisilla. Kyseessä on yksi vuoden 2024 odotetuimpia elokuvatapauksia. Miten Villeneuve onnistuu eepoksessaan ja aikaisemmin lähes mahdottomalta tuntuneessa filmatisoinnissa, joka jäi kesken Alejandro Jodorowskylta ja puolitiehen David Lynchiltä? Miten Dyyni: Osa 2 -elokuva vertautuu kuuden Oscar-palkinnon pokanneeseen ensiosaan, ja miten elokuva onnistuu lunastamaan korkeat odotukset? Dyyni-kirjasarjan maailmasta, Dyyni: Osa 2:sta ja muista leffasovituksista sekä Herbertin universumin vaikutuksista populaarikulttuuriin keskustellaan runoilija Aura Nurmen, tieteis- ja fantasiakirjatapahtuma Finnconin Sari Polvisen sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

In this episode, I speak with the man in charge of Finland's YLE teletext service. He explains how he got into the industry, his battles with Nokia and the challenges for teletext in the future. Thanks to Dan Farrimond, who cleaned up this recording and provided the edits. There are some audio issues but not as many thanks to Mr Yak who, in my opinion is a wizard to get this to you.   you can X me @tetetextR you can join the discord at https://discord.gg/GQyka9Wt2B you can help me off set the cost of hosting by buying me a Ko-fi.com/bytehigh theme song is by @mrnicness  kEEp it BLocky!

Joululomalla on aikaa rentoutua hyvän elokuvan äärellä. Kulttuuriykkösen leffaraati (Olli Kangassalo, Silja Sahlgren ja Matti Rämö) tarjoaa elokuvavinkkejä ja analysoi mennyttä elokuvavuotta. Mitkä elokuvat menneeltä vuodelta tekivät suurimman vaikutuksen? Minkä elokuvan kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa? Tässä raadin suosituksia: Killers of the Flower Moon Napoleon Vonkka Tappaja (The Killer) The Old Oak Poika ja haikara Lapua 1976 Mummola Neljä pientä aikuista Mummola Je'vida Villi leikki Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Viikon sisällä kolme julkisuuden henkilöä on pyytänyt anteeksi: näyttelijä Aku Hirviniemi epäasiallisesta käytöksestään ja seksuaalisesta häirinnästä, mediapersoona Tuomas Enbuske huonosta käytöksestään Enbuske, Veitola & Salminen -keskusteluohjelman kulisseissa ja Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson hänen Suomen historian jännät naiset -tietokirjansa plagiointisyytöksiin liittyen. Anteeksipyyntöä on penätty ja anteeksi on pyydetty, mutta ketä sirkus palvelee? Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet TBPL2-geenin, joka on merkittävässä roolissa naisten lisääntymisterveydessä. Millainen painoarvo löydöksellä on, ja mitä geenipankeista tulisi ajatella? Helsingissä Jakomäen avokonttorikoulu vaati miljoonan euron uudistusremontin, sillä kunnianhimoiset avotilat eivät toimineet käytännössä. Opettajat olivat alusta asti esittäneet uudistusta vastaan kritiikkiä, mutta heitä ei kuultu. Sama ilmiö on nähty myös koulujen digiloikassa. Uudistukset eivät ole parantaneet oppimistuloksia tai koulujen viihtyisyyttä. Onko suomalaisilla noussut PISA-päähän? Kotimaisella elokuvalla meni vielä 2010-luvulla lujaa, mutta nyt suosio Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -teosta lukuunottamatta on vaisua. Mistä on kysymys? Eroa kirkosta -sivusto täytti juuri 20 vuotta. Sen kautta on vuosien aikana eronnut 850 000 evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsentä. Millaisena sivusto näyttäytyy nyt, ja selittääkö se kirkosta eronneiden suuren määrän? Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemassa ovat kirjailija Tiina Raevaara, markkinoinnin ja mainonnan suunnittelija Jussi Turhala ja Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Palestiinalainen Adania Shibli oli määrä palkita maailman suurimpien, Frankfurtissa paraikaa käynnissä olevien kirjamessujen yhteydessä, mutta palkintoseremoniaa on Hamasin ja Israelin välisen sodan takia lykätty myöhemmäksi. Palkinnon perusteena oleva Shiblin tositapahtumaan perustuva romaani Tafsil thanawi (2017) kertoo israelilaisten sotilaiden vuonna 1949 raiskaamasta ja murhaamasta beduiiniteinitytöstä. Palkinnonjaon siirtäminen on nostanut äläkän kirjallisuusväen keskuudessa. Englannin kentiltä Saudi-Arabian liigaan siirtyneelle, aiemmin LGBT+-vähemmistöjen oikeuksien puolustajana profiloituneelle Jordan Hendersonille buuattiin jalkapallo-ottelussa Lontoon Wembleyllä. Reaktion taustalla kytevät sekä harmi suurella rahalla pelaajia haalivasta Saudi-liigasta ja sen harjoittamasta ”urheilupesusta”. Sekä Saudi-Arabia että Qatar haalivat joukkueisiinsa ja maidensa mainoskasvoiksi länsimaisia uransa ehtoopuolella olevia urheilijoita kovalla rahalla ja polkevat samalla ihmisoikeuksia avoimesti. Suomeen on tulossa kansalaisuuskoe. Millaisia asioita jokaisen suomalaisen pitäisi suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista tietää? Niko Hallikaisen puolitoistatuntinen esitysrunoteos Petrolio on palkitun kirjailijan yhdeksäs sooloteos, joka innoitti Annu Kemppaista. Mutta mikä luetaan runoudeksi? Lidl ilmoitti lopettavansa kasvisten lentorahdin kokonaan, S-ryhmä ja Kesko kertovat lopettaneensa sen lähes kokonaan. Käveltiinkö tässä asiakkaiden yli? Kultuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja arvokysymyksistä ovat tänään keskustelemassa (Helsingin kaupunkitietopalveluiden päällikkö,) ekonomisti Heikki Pursiainen, Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö - tervetuloa remmiin pitkän tauon jälkeen - ja Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kirjailija ja uutisjuontaja Matti Rönkä puhuu kirjaklubissa siitä, miksi hänen kirjojensa miehet ovat niin melankolisia, missä viipyy seuraava Viktor Kärppä -kirja ja mihin hän kirjoillaan haluaa saavuttaa.

Perjantaistudiossa puhutaan Suomen Kansallisbaletin vallan väärinkäyttöä ja seksuaalista häirintää mahdollistaneesta johtamisesta. Tällä viikolla Kansallisbaletin ex-tanssijat kertoivat Ylellä huonoista kokemuksistaan. Baletin edellyttämä ulkonäkökontrolli ja kehojen negatiivinen kommentointi aiheuttaa mm. anoreksiaa. Kuinka paljon kannattaa taiteen edestä uhrata ja kärsiä? Raati ihmettelee myös moralismia korostavaa henkeä kulttuurissa. Onko vallalla oikeaoppisuuden ja vaikuttavuuden vaatimus? Imagen kolumni väittää, että taiteilijoiden apurahahakemuksissa kannattaa mainita ekokriisi ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet, mikäli aikoo saada rahoitusta. Jos taiteen tehtäväksi ei mielletä etsimistä, anarkismia, haahuilua, kapinaa tai älyllistä leikkiä tms. vaan siltä odotetaan "tuloksia", mitä menetetään? Saadaanko edes hyvää taidetta? Turun Sanomien mukaan yliopisto-opiskelijat eivät jaksa enää lukea tenttikirjoja. Vaatimustasoa on myös alennettu lukioissa koska oppilaat eivät vaan jaksa nähdä vaivaa. Raati pureutuu koulutuksen nykytilaan: onko porukasta tullut tiedon runsaan ruokapöydän ääressä välinpitämättömiä kun tarjolla on vielä helpommin jotakin vielä kivempaa, jonka eteen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa? Jos ihanneammatti on someinfluensseri, mihin koko peruskoulua tarvitaan? Aiheuttaako opiskelu stressiä siksi, että siltä ovat kadonneet selvät rakenteet ja tavoitteet, ja nuorille sysätään näistä liikaa vastuuta? Eikä perinteitä unohdeta: suomalainen promootioperinne kuuluu UNESCOn aineettoman maailmanperinnön listalle. miten tällaiset perinteet voivat rikastaa elämäämme? Mitä perinteitä meidän aikamme voisi luoda jälkipolvien vaalittaviksi? Studiossa ovat Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Matti Rämö ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Kulttuuriykkösessä keskustellaan Cannesin elokuvajuhlien annista sekä Aki Kaurismäen maailman ensi-iltansa Cannesissa saaneesta elokuvasta Kuolleet lehdet. Kuulemme millaisen vastaanoton Kaurismäen uusin elokuva on saanut ja miten se eroaa ohjaajan aikaisemmasta tuotannosta. Studiossa on kaksi Cannesin elokuvajuhlista palannutta kriitikkoa, Veli-Pekka Lehtonen Helsingin sanomista ja Matti Rämö Night Visions -festivaalilta. Lähetyksessä on mukana myös Ylen toimittaja Olli Kangassalo. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa puhutaan Kremlin lennokki-iskuista ja niiden valjastamisesta propagandaan. Sen lisäksi pohditaan mikä tekee romaanista "suuren" - aikalaisten, jälkipolvien tai molempien näkemys? Kuulemme miten elokuva-alalla naiset ovat joutuneet kokemaan käsittämätöntä syrjintää. Arvioimme myös Jalmari Helanderin Sisu -elokuvan Yhdysvaltain menestyksen merkitystä. Raatilaisina ovat elokuvatutkija Jari Sedergren, eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta sekä toimittaja Matti Rämö. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Dementiaa ja afasiaa sairastava toimintaelokuvatähti Bruce Williksen viimeinen elokuva julkaistaan toukokuussa 2023. Action-näyttelijöinä ensisijaisesti tunnetut Sylvester Stallone, Arnold Swarzenegger, Michelle Yeoh, Linda Hamilton, Denzel Washington, Jackie Chan, Tom Cruise, Liam Neeson, Jamie Lee Curtis sekä Sigourney Weaver ovat myös yli 60-vuotiaita, ja edelleen kiinni enemmän tai vähemmän toimintaelokuvarooleissa. Mutta kuinka pitkään se on fyysisesti mahdollista? Ikärasismistaan tunnetun Hollywoodin suhteen ilmiötä voi pitää jopa poikkeuksellisena. Janoaako yleisö vanhoja tähtiä valkokankaille, vai mistä tämä kertoo? Kulttuuriykkönen tutkii toimintaveteraanien viimeistä vuosikymmentä sekä toimintaelokuvien kehitystä ja muuttumista muskelimasojen temmellyskentästä isojen draamanäyttelijöiden fantasiarymistelyiksi. Miten toimintaelokuvien eetos on muuttunut, ja miten actionleffat ovat sopeutuneet muuttuvaan aikaamme? Vieraina elokuvaohjaaja Teemu Nikki, teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Liila Jokelin, kirjailija Esa Mäkijärvi sekä elokuvakriitikko Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Los Angelesissa jaetaan elokuvamaailman suurimmat palkinnot, eli Oscarit, sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Kulttuuriykkösen leffaraati, eli Silja Sahlgen-Fodstad, Olli Kangassalo ja Matti Rämö arvioivat tuoreeltaan menivätkö palkinnot oikeisiin osoitteisiin vai jäikö joku epäoikeudenmukaisesti nuolemaan näppejään. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Perjantaistudiossa pähkäillään tekeekö digiähky ihmisistä tyhmempiä ja miksi poliitikot eivät luota tutkittuun tietoon ja tutkijoihin. Valtaosa lukion opiskelijoista on naisia, mitä poikien alisuoriutuminen koulutuksessa tietää yhteiskunnalle ja jopa yhteiskunnan rauhalle? Perjantaistudiossa ajankohtaisia ilmiöitä tarkastelevat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kosmologi Kari Enqvist ja toimittaja/elokuvakriitikko Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Perjantaistudiossa keskustellaan ajan ilmiöistä ja kulttuurin ajankohtaisista asioista. Tässä jaksossa pohditaan, meneekö Suomi Natoon vaikka ilman Ruotsia. Jätetäänkö kaveri sittenkin? tekikö ulkoministeri Haavisto lapsuksen? Mikä taho saattaa olla koraanin polttamishankkeen takana? Ja kummallinen pandaraha-farssi on kummastuttanut koko kansakuntaa. Miten tästä siltarumpupoliittisesta Ähtärin panda-asiasta tuli koko valtakunnan visainen ulkopolittinen kysymys? Puhumme myös siitä, onko kuolema arkinen asia, josta pitää puhua jopa hauskaan sävyyn. Tätä yrittää vakuutusyhtiö. Helpottuuko kuoleman kohtaaminen näin ja pitääkö helpottua? Lisäksi tiukkaa pohdintaa Jokerien odysseiasta eli Jokerien sekavasta yrityksestä palata suomalaiseen jääkiekkosarjajärjestelmään Venäjän harharetkeltään. Raatilaisina ovat professori Helena Ranta, mainosmies Jussi Turhala ja toimittaja Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen pelkää suomen kielen muuttuvan ajattelun kielestä ”kyökkikieleksi” ja vaatii, että muutos estetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin teettämässä laajan selvityksen siitä, uhkaako vieraiden kielten nopea yleistyminen suomen kielen asemaa ja kehitystä. Mitä pitäisi ajatella siitä, että uudelle ostoskeskukselle annetaan englanninkielinen nimi tai että Helsingissä on ravintoloita, joissa ei saa palvelua suomen kielellä? Onko englannin kielen leviäminen joka paikkaan oikeasti kirous vai voisiko se olla myös mahdollisuus? Onko suomen kieli uhanalainen? Entä muut kotimaiset kielet? Vieraina ovat Kotimaisten kielten keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen ja kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset päätoimittaja Jouni Kemppaisen, yrittäjä Anna Moilasen ja toimittaja Matti Rämön ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja kiinnostavien ilmiöiden äärelle. Kielitieteilijä Janne Saarikivi on huolissaan suomen kielen häviämisestä englannille. Varsinkin Helsingissä ravintoloiden ruokalistat ovat pitkälti englanniksi, kun taas suomea näkee lähinnä arkipäiväisissä teksteissä kuten varoituksissa ja kielloissa. Palvelua on varsin usein pelkästään tarjolla englanniksi. Ahdistaako ilmiö? Entäs ruotsinkielen asema Suomessa? Ylen kolumnissa Pekka Seppänen ei keksi "yhtään järkisyytä, miksi ruotsin kielellä pitäisi olla sellainen asema Suomessa kuin sillä on. Laki määrää niin, mutta eihän laki ole mikään järkisyy". Mitä ajattelee Perjantastudion raati niin sanotusta "pakkoruotsista" ja sen hyödyistä tai haitoista? Urheilun korruptioskandaalit ja politiikka mietityttävät. Jouni Kemppainen kysyy, ovatko politiikka ja arvokysymykset tulleet kisoihin jäädäkseen ja miten boikottien tai moraalisten kannanottojen tehoa voitaisiin vielä parantaa? Milloin urheilukansa kyllästyy näihin korruptioskandaaleihin ja kisoihin moraalisesti arveluttavissa maissa ja ryhtyy oikeasti boikottiin? Pitääkö olla yhden alan pro vai miten olisi renessanssi-ihminen? Pitääkö alistua yhden alan laatikkoon ja rooliin? Mitä uusia puolia itsestänne voisitte antaa lahjaksi itsellenne, läheisillenne ja elinpiirillenne, jotta kulttuurimme kukoistaisi? Kiinnostus huumerikoksista tuomittua Jari Aarniota kohtaa ei tunnu laantuvan. Tänä syksynä Aarnio pääsee ääneen ainakin seuraavissa true crime -kirjoissa ja -ohjelmissa. Osa on myös varsin kritiikittömiä. Mikä moneen kertaan kalutussa Aarniossa yhä kiinnostaa ja alkaako rikoksista tuomitusta entisestä poliisista tullakin sankari vahingossa? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuurin ajankohtaisista aiheista ja ajan hengestä ovat Perjantaistudiossa keskustelemassa mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö ja Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen. Mitä ajatuksia herättää nimekkäiden taiteilijoiden Kiasma-boikotti? Suomalaiset taiteilijat ovat asettuneet vaatimaan miljardööri Chaim Poju Zabludowiczia eroamaan Kiasman tukisäätiön hallituksesta. Suomen valtio ostaa ohjuksia Israelista. Pitäisikö taiteilijoiden myös boikotoida Suomen valtion apurahoja? Suomessa on vietetty itsenäisyyspäivää rauhallisissa merkeissä eikä natseja ja hakaristilippuja ole nähty kaduilla, mutta Saksassa tilanne on toinen. Saksan liittotasavallan laillisuuden kieltävän äärioikeistolaisen liikkeen suunnitelmissa oli tarkoituksena oli syrjäyttää Saksan nykyinen hallinto ja korvata se ryhmän haluamalla hallinnolla. Vaarallinen salaliitto paljastettiin ja osalliset pidätettiin. Annu Kemppainen kysyy, sensuroiko Yle samansukupuolisia pareja Linnan juhlien selostuksissa. Oletetut heteroparit esiteltiin taas Linnan juhlien suorassa lähetyksessä puolisoineen, mutta oletetusti samansukupuolisten kohdalta jätettiin järjestään puoliso-sana pois aveceja esitellessä järjestelmällisesti. Nyt kuullaan miten Yle toimii Linnan juhlien selostuksissa. Meta aikoo ehkä boikotoida mainoksia. Media-alalle on some-ajan alussa pesiytynyt ajatus, jonka mukaan someen on pakko jakaa ilmaisesti kalliilla tehtyä sisältöä. Tämä oli mediayhtiöiltä ilmeinen valtava virhearvio, jota sittemmin ollaan epätoivoisesti yritetty korjata. Mutta jos nyt uutiset katoaisivat somesta, olisiko some enää kiinnostava? Jos some täyttyisi ainoastaan ihmisten itse tuottamasta sisällöstä? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemassa kirjailija Jarkko Tontti, tietokirjailija-elokuvakriitikko Leena Virtanen ja toimittaja-elokuvakriitikko Matti Rämö. USA:ssa käytiin tiistaina välivaalit. Yksi politiikan tähti, Donald Trump on sammunut tai ainakin hänen loisteensa on himmennyt. Jos Trumpin menestys on todella ohi, millaiseksi maailma muuttuu? Loppuuko äärimmäinen populismi? Suomen seuraavat presidentinvaalit järjestetään 28.1.2024. Mitä jos vastakkain tuolloin olisivat kaunis Sanna Marin ja komea Mika Aaltola? Mika Aaltola -presidenttispekulaatio on lähtenyt laukalle, mutta yksi yllättävä nosteen aihe on komeaksi kehuttu ulkonäkö. Mikä on ulkonäön vaikutus politiikassa? Saako ulkonäöllä olla vaikutusta äänestämiseen, kun pitäisi keskittyä yhteiskunnallisiin asioihin? Maaria Ylikankaan Hanna Brotheruksen Henkeni edestä -kirjasta Hesariin kirjoittama kritiikki tuntui herättävän paljon närää. Kannattaako kriitikon enää kirjoittaa tyrmäysarviota tässä ilmapiirissä? Vaikka kirjoitus olisi erittäin hyvin perusteltu? Onko media unohtamassa suurimman yleisönsä, seniorit? Mikä on Ylen suhtautuminen iäkkääseen yleisöön? Yli 65-vuotiaiden joukossa Järviradio on ylivoimaisesti kuunnelluin mainosradio, joka tavoittaa enemmän kuulijoita kuin esimerkiksi kaikki Nelonen Median kanavat yhteensä. Ja lauantai-iltaisin Järviradio on Finnpanelin Kansallisen radiotutkimuksen mukaan koko Suomen kuunnelluin kaupallinen kanava. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kaupallinen yhteistyö: työeläkeyhtiö EloMielenterveyden ongelmat tulevat lisääntymään työelämässä. Näin arvioi neljä viidestä yrityspäättäjästä Elon teettämässä tutkimuksessa. Lähes yhtä moni oli huolissaan ongelmien lisääntymisestä omassa organisaatiossa. Mielenterveys ei ole irrallinen osa terveyttä. Se on mukana myös työssä ja työpaikoilla - ja siitä kannattaa puhua.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina mielenterveydestä työpaikalla keskustelemassa ovat Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Kirsi Mäkelä ja SOK:n työhyvinvointipäällikkö Matti Räsänen.Jaksossa pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miten mielenterveys näkyy työpaikalla?- Miten työ ja työympäristö vaikuttaa mielenterveyteen ja -hyvinvointiin?- Miten mielenterveydestä kannattaa puhua työpaikoilla?- Miten mielenterveyden haasteita voidaan ennakoida ja ehkäistä?- Mitä kannattaa tehdä, kun havaitaan mielenterveyden haasteita?Lisätietoja:Lue lisää Elon 449 yrityspäättäjän tutkimuksesta: Yrityspäättäjät huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta työelämässä Kirsi Mäkelä toimii työkykyjohtamisen kehittämispäällikkönä Elossa. Työssään hän sparraa Elon asiakasyritysten henkilöstöjohtoa työkykyjohtamisesta ja työkyvyttömyysriskienhallinnasta sekä neuvoo ja kouluttaa esihenkilöitä arjen työkykyjohtamisen käytännöistä. Kirsi Mäkelä LinkedInissä ja Twitterissä.Matti Räsänen vastaa SOK Henkilöstötoiminnoissa S-ryhmätasoisen työhyvinvointityön tuesta ja ohjauksesta S-ryhmän alueosuuskaupoille ja SOK-yhtymän yrityksille sekä S-ryhmän asiantuntijaorganisaatio SOK:n työhyvinvointiasioiden johtamisesta.Matti Räsänen LinkedInissä ja Twitterissä.Työeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista.Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa. Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy verkkosivuiltamme: https://www.elo.fi/fi-fi/tyonantaja/tyokykyjohtamisen-palvelutS-ryhmä on suomalaisten kotitalouksien omistama kaupparyhmä, joka tarjoaa arjen palveluita päivittäistavarakaupoissa, hotelleissa ja ravintoloissa, tavarataloissa, liikennemyymälöissä, rautakaupoissa ja oman pankkimme kautta. Olemme suurin yksityinen työllistäjä Suomessa – meitä s-ryhmäläisiä on lähes 40 000 – ja merkittävä nuorten työllistäjä: neljännes s-ryhmäläisistä on alle 25-vuotiaita, ja sen päälle työllistimme kesällä 2022 jälleen noin 15 000 kesätyöntekijää. Haluamme panostaa inhimillisempään työelämään, ja yksi painopisteistämme on viime vuosina ollut mielen hyvinvointi. Olemme kehittäneet yhteistyössä työterveyskumppanimme Terveystalon kanssa Mielen tuki -mallin ja tehneet yhteistyötä mm. Mieli ry:n kanssa Mielinauha-keräyksessä ja Hyvän mielen työpaikka -hankkeissa. #parempipaikkaelää -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Tiina Raevaaran, Sami Kuuselan ja Matti Rämön ajankohtaisten kuttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Brad Pitt ja Nick Cave debytoivot kuvataiteilijoina Tampereella Sara Hildenin taidemuseossa. Suomi meni sekaisin ihastuksesta, mutta hävisikö taide tässä myllytyksessä? Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson joutui epäillyksi plagioinnista, kun tutkijat perehtyivät hänen Suomen historian jännät naiset -kirjansa viitteisiin. Historian jännät naiset -kirjat ovat olleet erittäin suosittuja. Oscarit, Emmyt ja muut gaalat ovat yleisön suhteen alamäessä, mutta miksi? Manserock nousi jälleen ilmiöksi uuden kirjan myötä. Onko tamperalainen rock jo eltaantunutta nostalgiaa vai vieläkö Juice puree? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa kuulemme miten DALL-E -tekoäly pystyy luomaan taidetta ja realistisia kuvia helposti sanallisen kuvailun pohjalta. Mutta mihin se jättää tulevaisuudessa ihmistaiteilijat, jos näin huomattava laadullinen edistys on tapahtunut vain vuodessa? Onko fiktiolla oikeus käsitellä tunnistettavia ja vaikka tosielämän vastineidensa nimiä kantavia hahmoja miten lystää? Lisäksi puhutaan kuningatar Elisabet II:n kuolemasta ja erään aikakauden lopusta. Onko aika lopettaa monarkia? Eteneekö hanke määrätä netissä ja somessa tapahtuva maalittaminen rangaistavaksi? Studiossa toimittaja Matti Rämö, Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola sekä ensimmäistä kertaa vakiopanelistina esiintyvä tietokirjailija Ville Hänninen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. EDIT: Lähetyksessä on valitettavasti häiriöitä toimituksesta riippumattomista syistä varsinkin kolmannen puheenaiheen aikana.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset esseisti Silvia Hosseinin, yrittäjä Anna Moilasen ja toimittaja Matti Rämön ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa tarkastelussa mm. Marilyn Monroen ikonisen iltapuvun tuhoutuminen Kim Kardashianin toimesta, uutisten seuraamisen väheneminen uutisahdistuksen vuoksi, suoratoistopalvelu Netflixin suosion hiipuminen ja katselupalveluiden kilpailun kiristyminen, Parnassos-julkaisun skandaalimaisen huonosti taustoitettu kirjallisuusessee ja sen seuraukset sekä kesämökkeilyn järjettömyys. Vieraina vakiraatilaiset tiedetoimittaja-tietokirjailija-geneetikko Tiina Raevaara, toimittaja-elokuvakriitikko Matti Rämö sekä toimittaja-elokuvakriitikko Leena Virtanen. Ohjelman juontaa ja toimittaa Ville Talola, taustatoimittajana Juhani Kenttämaa.

Perjantaistudiossa ajankohtaisista aiheista keskustelemassa toimittaja/kriitikko Matti Rämö, oikeuslääketieteen professori Helena Ranta ja esseisti Silvia Hosseini. Nicklas Wancke juontaa.

Perjantaistudiossa keskustellaan viikon kiinnostavista ilmiöistä ja kulttuuriaiheista. Miksi Paavo Väyrysen hissikuva aiheutti tekijänoikeusongelmia? Mukana myös kummitusten kulttuurihistoriaa - kummituksia tarvitaan näytelmissä ja kirjoissa. Entä miltä kuulostaa kansallinen eheys - ainakin Venäjä on siihen viime vuosina voimakkaasti pyrkinyt. Uusi Mestarit lavalla -konsertti hiertää edellisiä esiintyjiä, onko luopuminen aina niin vaikeaa. Entä miltä näyttää tänään avautunut Ars 22-näyttely, ja milloin lehtikuvan saa julkaista omalla Facebook-sivulla ilman että saa sakkoja? Mielipiteensä esittävät kulttuurituottaja Annu Kemppainen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja elokuvakriitikko Matti Rämö, juontajana toimii Janne Palkisto.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa aiheina Ylen Suomineidot-sarja, sosiaalisesta mediasta poistuminen, vimma yksimielisyyteen sekä Ukraina-uutisten lukeminen tilanteessa, jossa toivomme tiettyjä uutisia. Keskustelemassa tietokirjailija Tiina Raevaara, filosofi Tuomas Nevanlinna sekä toimittaja ja elokuvakriitikko Matti Rämö. Jakke Holvas juontaa.

Yksi poikkeuksellisimpia vuosia elokuvienkin saralla on takana. Mutta mitä koronavuosi 2021 tarjosi ja riisti maailman seuratuimmalta taiteenalalta? Elokuvamaailman keskeisin palkintogaala Oscarit järjestetään 94. kertaa Los Angelesissa sunnuntaina 27.3. Millainen on ehdokasasettelu ja tarjonta sisäisen myllerryksen läpikäyneessä Hollywood-instituutiossa? Mitkä elokuvat tulevat voittamaan ja millä perusteilla? Miksei Juho Kuosmasen Hytti nro 6 päässyt mukaan lopulliselle ehdokaslistalle, ja mitkä leffat sinne olisi pitänyt kelpuuttaa, jos eläisimme täydellisessä maailmassa? Vieraina arvioimassa vuoden 2021 elokuvatarjontaa Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalien johtaja Anna Möttölä sekä elokuvakriitikot Tero Kartastenpää ja Matti Rämö. Ohjelman juontaa ja toimittaa Juhani Kenttämaa.

Perjantaistudiossa puhutaan muun muassa peruuntuneista ulkomaisten artistien konserteista, pehmeästä vaikuttamisesta, sodan kuvista mediassa sekä Volodymyr Zelenskyin komediasarjasta Kansan Palvelija - fiktiosta josta tuli totta. Panelisteina Kari Enqvist, Leena Virtanen ja Matti Rämö. Ohjelman juontajana on Ville Talola.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa vakiovieraat keskustelevat ajankohtaisista aiheista. Ihmisten tietoja kaivava Facebook joutuu nyt itse vakoilun kohteeksi. Korkeimman oikeuden mukaan toimittaja Johanna Vehkoo ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen. Espoon Teatteri jakaa ulkomaista tuotantoa digitaalisesti. Kiinalaistaiteilija Ai Weiwei pitää nykytaidetta viihteenä. Näistä teemoista keskustelemassa yrittäjä Anna Moilanen, kosmologi Kari Enqvist ja toimittaja Matti Rämö. Jakke Holvas juontaa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa ovat keskustelemassa filosofi Tuomas Nevanlinna, esseisti Silvia Hosseini ja toimittaja Matti Rämö. Aiheina woke-liike ja Sannikan tv-ohjelman nostattama kohu, teatteriklassikoiden päivittäminen, konservatiivista maailmankuvaa ylläpitävät uutiset ja tekijänoikeuksia polkeva Suomi. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen vieraaksi saapuu kirjailija ja toimittaja Matti Rönkä, jonka tuorein romaani Surutalo ilmestyi tänä syksynä. Surutalon päähenkilö on Rönkää osin muistuttava hahmo: arkkitehti Jukka Kokkonen on maalta pääkaupunkiin muuttanut, yhteiskunnallisen nousun kokenut kuusikymppinen mies, joka ostaa lapsuudenkotinsa, Surutalon. Röngän parhaaksi kehuttu romaani saa miettimään, kumpi onkaan vaikeampaa, lapsena vai vanhempana oleminen? Ensi vuonna Röngän esikoisromaani Tappajan näköinen mies täyttää 20 vuotta. Millaista on ollut yhdistää kiivas uutistyö kirjailijuuteen? Toimittajana Tuula Viitaniemi.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudissa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat keskustelemassa kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Tiina Raevaara, toimittaja-elokuvakriitikko Matti Rämö ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Highlights from The Monocle Media Summit 2021 with Monocle's editors and Christine Ockrent, Matti Rönkä, Mishal Husain, Christoph Amend, Jeremy Leslie, Clarissa Ward and Peter York.See omnystudio.com/listener for privacy information.

Highlights from The Monocle Media Summit 2021 with Monocle's editors and Christine Ockrent, Matti Rönkä, Mishal Husain, Christoph Amend, Jeremy Leslie, Clarissa Ward and Peter York.

Kulttuuriykkösen Kisastudio kokoaa vakioraatilaiset Helena Rannan, Heikki Pursiaisen ja Matti Rämön ajankohtaisten kulttuuriaiheiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Viikon puheenaiheina jälleen kerran housut kintuissa yllätetty katolinen kirkko sekä jihadistien silmätikuksi päätynyt, liikenneonnettomuudessa kuollut pilapiirtäjä Lars Vilks. Alkuviikosta Facebookin palvelut kaatuivat ja se saa poohtimaan, olemmeko jo aivan liian riippuvaisia nettijäteistä. Lisämausteena on Facebookin ympärillä tehdyt paljastukset koskien yrityksen kyseenalaista etiikkaa. Ja puhutaan myös siitä mitä on kyyry ja miten se liittyy siihen, mistä olemme kotoisin. Kisastudiossa ovat Annu Kemppainen, Kari Enqvist ja Matti Rämö. Juontajana on Ville Talola.

Ajankohtaisista kulttuurin aiheista ovat perjantaiseen tapaan keskustelemassa Kisastudiossa elokuvakriitikko ja toimittaja Matti Rämö, markkinoinnin ja mainonnan suunnittelija Jussi Turhala sekä yrittäjä ja kulttuurin suurkuluttaja Anna Moilanen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Katsaus maailmantalouteen; kasvun ja velan rajat. Studiossa Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.  Koronarajoitusten muutoksia kommentoi ylilääkäri Tuija Leino THL:stä. Euroopan unionin tila ja tulevaisuus. Mitä Ursula von der Leyenin puheelta odotetaan? Janne Toivonen raportoi Strasbourgista. Ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista pohtii, mitä asioita unionilla on edessään. Jussi-palkinnot jaetaan elokuva-alalla. Mainetta on suomalaisfilmeille tullut maailmaltakin. Menestyksen osasia arvioivat elokuvakriitikko Matti Rämö ja tuottaja-käsikirjoittaja Jani Pösö.  Jani Halme puhuu kolumnissaan taloyhtiöistä suomalaiskeksintönä, joka muutti New Yorkia. Uusinnassa maailmantaloudesta keskustelevat Janne Huovari ja Tuuli Koivu. Atte Uusinoka juontaa. Toimittajina Marja Ala-Kokko, Anna Nevalainen ja Carolus Manninen. Tuottaja Katariina Lahtonen

Kirjailija Frank Herbertin 1960-luvun puolessa välissä aloittama Dyyni-kirjasarja on ollut elokuvantekijöille eräänlainen graalin malja. Filmatisoinnista on haaveiltu, mutta tehtävää on pidetty äärimmäisen vaikeana. Ohjaaja David Lynchin versio 1980-luvun puolessa välissä oli katsojille ja tekijöille lopulta pettymys. Nyt tehtävään on tarttunut kanadanranskalainen, art house elokuvillaan suosioon noussut Denis Villeneuve. Moneen kertaan siirretty ensi-ilta on viimein käsillä perjantaina 17.9. Kulttuuriykkösessä katetaan popcorneja leffapöytään ja pohditaan mitä tuleman pitää. Toinen syksyn odotettu uutuus on James Bondin paluu valkokankaalle. Kyseessä on sarjan 25. elokuva. Sarjan aloittanut Salainen agentti 007 ja tohtori No ilmestyi 59 vuotta sitten. Kuinka pitkään agenttitarinassa riittää vielä polttoainetta? Keskustelemassa elokuva-asiantuntija Matti Rämö, Popmedian päätoimittaja Jussi Huhtala ja Sci-fi harrastaja Henri Järvinen. Ville Talola juontaa.

Kulttuuriykkösen kisastudiossa kysytään miksi politiikan kentällä vaikuttaa olevan niin vähän kulttuurin puolustajia, sekä mitä mahtaa kuulua presidenttiparin uudelle koiralle, Oskulle. Keskustelemassa Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, liikemies Sami Kuusela sekä elokuvakriitikko Matti Rämö. Jakke Holvas juontaa.

Kulttuuriykkösen kisastudio kokoaa vakioraatilaiset Antiikki- ja Designlehden päätoimittaja Mirva Saukkolan, toimittaja Matti Rämön ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Aiheina: Suomi entinen designin suurvalta, mökkeily on suomalaista tasa-arvoa, äänierotiikka, köyhyyden kuvaus elokuvissa, mm. Nomadland-elokuvassa. Vieraina tulevaisuus-projektien yrittäjä Anna Moilanen, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala ja toimittaja, elokuvakriitikko Matti Rämö. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Kulttuuriykkösen kisastudiossa ovat ajankohtaisista aiheista keskustelemassa kulttuurituottaja Annu Kemppainen, toimittaja Matti Rämö ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Ohjelman juontaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen kisastudio tekee selkoa ajankohtaisista kulttuuriaiheista. Mielipiteensä kertovat yrittäjä Anna Moilanen, toimittaja Matti Rämö ja päätoimittaja Mirva Saukkola. Erotuomarina toimii Janne Palkisto.

Kulttuuriykkösen kisastudio kokoaa vakioraatilaiset Ujuni Ahmedin, Mirva Saukkolan ja Matti Rämön ajankohtaisten kulttuuriaiheiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen kisastudiossa ovat muun muassa tekeillä olevasta Kikka!-elokuvasta ja nuorten naisten seksuaalisesta vallasta keskustelemassa ekonomi, MustRead-digimedian strategisti Heikki Pursiainen, toimittaja Matti Rämö ja yrittäjä Anna Moilanen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Kisastudio kokoaa vakioraatilaiset Helena Rannan, Jouni Kemppaisen ja Matti Rämön ajankohtaisten kulttuuri-ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen kisastudiossa vieraina kulttuurituottaja Annu Kemppainen, toimittaja Matti Rämö ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Aiheina WhatsAppin vuodot, Renny Harlinin elokuva komisario Palmusta, kirjailija Niko Hallikaisen Kanjoni-niminen roisi romaani, sekä lapsiin kohdistuva laturaivo. Jakke Holvas juontaa.

Kulttuuriykkösen vuoden 2021 ensimmäisessa kisastudiossa kulttuurin ajankohtaisten aiheiden äärelle kokoontuvat esseisti Silvia Hosseini, toimittaja Matti Rämö ja kosmologi Kari Enqvist. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

In this episode, we've prepared two interviews with startups from very different parts of Europe: Finland and France.

Christopher Nolanin ohjaama ja käsikirjoittama Tenet on yksi vuoden odotetuimmista elokuvista. Vakoiluelokuvan pääosia esittävät John David Washington, Robert Pattinson, Elizabeth Debicki, Dimple Kapadia, Michael Caine ja Kenneth Branagh. Nolan on tunnettu todellisuuden rajat murtavista monimutkaisista tarinoista ja huimasta visuaalisuudesta, mutta miten yli hilseen elokuva saa mennä ennen kuin katsojan kokemus kärsii? Keskustelemassa on kosmologi Syksy Räsänen ja elokuvatoimittaja Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Huhhuh, miten huono elokuva! Toisinaan tehdään todella huonoja elokuvia, sellaisia, joista ei saa revittyä edes huumoria. Elokuvahistoriasta löytyy myös leffoja, joiden huonous on kiehtovaa. Mitkä elokuvat ovat epäonnistuneet suurella rahalla tai muuten vaan syvällisen perusteellisesti? Vastaamassa elokuvien tuntijat, toimittajat Matti Rämö Suomen Kuvalehdestä sekä J.P. Pulkkinen Ylestä. Jakke Holvas juontaa.

Hallitsevatko ääripäät keskustelua englannin kielen käytön laajenemisesta Suomessa? Miten teknologia kytkeytyy kielipolitiikkaan? Minkälaisissa tilanteissa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuva voi maassamme joutua epätasa-arvoiseen asemaan? Kotimaisten kielten keskuksen Kielipolitiikan vuosi 2018 -katsaus pureutuu viime vuoden kielipolitiikan tapahtumiin. Julkaisun laatinut Kotuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen on Juuso Pekkisen haastateltavana. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin ja torstaisin kello kymmenestä yhteentoista.

Toni Linbladin ja Toni Kantoluodon liikkeessä myydään unelmapyöriä asiakkaille, joilla on mahdollisuus maksaa polkupyörästä tuhansia euroja. Minkälaisen pyörän saa 15 000 eurolla ja minkälaista tekniikkaa tämän päivän parhaat pyörät sisältävät? Kirjailija ja toimittaja Matti Rämö on tehnyt polkupyörällä matkoja mm. Euroopassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa. Minkälainen rooli unelmilla on silloin, kun Rämö suunnittelee tulevaa matkaa? Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin ja torstaisin kello kymmenestä yhteentoista.

Podcast stand-upist, tussisöömisest ja muust elulisest.  Saatejuhtideks koomikud Ari Matti Mustonen ning Mikael Meema.  Liitu meiega @ https://twitter.com/tussisoojad  Instagram: tussisööjad Kirjuta saatele: tussisoojad@gmail.com  Lindistatud Generaadio stuudios, 12.01.2019 Biit: Tom Demac-White flowers Lõpubiit: French 79-Diamond veins

Romanikieli on hiljaa hiipunut ja jopa vaarassa kuolla kokonaan pois. Tällä hetkellä romanikielen taitajia löytyy Suomesta vain kourallinen eikä kieli siirry enää sukupolvelta toiselle. Nyt kuultavassa Romano Miritsissä puhutaan romanikielen nykytilanteesta sekä kielen elvytyksestä. Vieraana on Kotimaisten kielten keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen, joka luennoi aiheesta vastikään Helsingissä pidetyssä romanikielen elvytysseminaarissa. Ohjelman on toimittanut Maria Friman

Kauhuelokuvat ja muu kauhuun perustuva viihde nojaavat esteettiseen kokemukseen: tuijottava katse, oudot kasvonpiirteet ja goottilaiset linnat kuuluvat monen kauhuelokuvan tunnistettaviin piirteisiin. KulttuuriCocktailin radiolähetyksessä keskustellaan siitä, mitkä esteettiset piirteet tekevät kauhusta kauhua, ja miksi jotkut pitävät kauhusta kun taas toiset eivät nauti siitä. Keskustelijoina ovat kauhun asiantuntijat Matti Rämö ja Sofia Tawast. Toimittajana on Jonni Roos

Tulevaisuus hanskassa -podcast voi olla ohi, mutta Jarilla on vielä asiaa. Ylimääräinen yllätysjakso FutureLeaks tarjoilee fiktion ystäville podcastissa aiemmin kuulemattomia tulevaisuusfiktioita saumattomana kokonaisuutena. On aatonaatto vuonna 2055, ja perheenisän retki aidon joulukinkun perässä on päättymässä vesiperään. Helleaalto korventaa Helsinkiä vuonna 2035, jolloin vanha skeittari pakenee maan alle kohtaamaan yllättäviä muistoja. Kuinka päättyy yhteinen saunailta, kun kansasilainen vesipakolainen saapuu Suomeen vuonna 2074? Robotit ohjaavat rekkoja vuonna 2030, mutta mitä sanoo entinen kuski uudesta työstä joen varrella? FutureLeaks-tarinoille on tehty kymmenen tulevaisuutta kuvittavaa audiovideota, jotka ovat katseltavissa klippeinä podcast-sarjan yhteydessä Yle Areenassa. Tämän lisäksi FutureLeaks -tarinat kuullaan uudelleensovitettuna pitkänä radiokuunnelmana Yle Radio 1:ssä. Tulevaisuus hanskassa on osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -teeman jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu ajoissa. Kaikki teeman ohjelmat Areenassa yle.fi/tehtavanatulevaisuus Ohjaus: Antti Lehtinen Rooleissa: Oona Airola, Antti Autio, Geoffrey Erista, Raimo Grönberg, Jari Hanska, Joanna Haartti, Jarmo Heikkinen, Helmi-Leena Nummela, Tuomas Rinta-Panttila, Janna Räsänen, Matti Rönkä Käsikirjoitus: Juho Gröndahl, yhteistyössä Ville Lähde & BIOS Äänisuunnittelu: Hanna-Helena Kinnunen, Niklas Nybom Musiikki: Niklas Nybom, Joonatan Kotila Tuottaja: Elina Ylä-Mononen

Ali Jahangiri saa vieraakseen toimittaja Matti Röngän. Uutisankkurina tunnettu Rönkä on niittänyt mainetta myös dekkaristina, ja hänen yhdeksäs romaaninsa Eino julkaistiin vuonna 2015. Ali Show’ssa puhutaan niin lapsuudesta kuin sodan käyneestä sukupolvestakin. Ennen muuttoa Helsinkiin Rönkä oli käynyt pääkaupungissa kaksi kertaa, "mikä kuulostaa ihan antiikkiselta, mutta se oli totta". Kulttuurishokki oli melkoinen: "mä tuun opiskelijaporukkaan, jossa puhutaan kovaäänisesti ja siellä on ihmisiä, jotka on olleet "tarhassa", mulle aivan vieras asia". Rönkä muistelee myös isäänsä, joka kuoli Röngän ollessa 20-vuotias. Tunnistettavan puheäänen salaisuudesta Rönkä paljastaa vain sen, että hän juo skottiviskiä.

Vuonna 1979 ensi-iltansa saanut tieteiskauhuelokuva Alien - Kahdeksas matkustaja on poikinut kokonaisen mytologian ja tuoteperheen ympärillensä. Elokuvien lisäksi nämä avaruuden pelottavimmat hirviöt ovat päätyneet myös lukemattomiin videopeleihin, kirjoihin ja sarjakuviin. Juuri ensi-iltaan saapunut elokuvasarjan tuorein osa Alien - Covenant pyrkii taustottamaan happoa vuotavien petojen syntytarinaa. Mutta minkälaista symboliikkaa sekä metaforia kätkeytyy Alien-elokuvasarjan tarinoiden taakse? Entäpä mitä voisi päätellä esimerkiksi alien-hirviöiden väkivaltaisesta synnytyksestä, jossa ensin munasta kuoriutuu rapumainen olento, joka munii ihmisen ruokatorveen munan, josta kasvaa sikiö, joka sitten tunkeutuu ulos ihmisen rintakehän läpi? Alieneista Juuson kanssa on keskustelemassa elokuvatutkija Outi Hakola ja toimittaja Matti Rämö. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon.

Hanna Weseliuksen esikoisteos Alma! on romaani, joka koskettaa lukuisilla älykkäillä havainnoillaan ja pienillä kertomuksillaan. Valokuvataiteen yliopistonlehtori Hanna Weseliuksen Alma! tutkii naiseutta ja naisen asemaa yhteiskunnan eri alueilla ja eri aikakausina. Alma on säveltäjä Gustav Mahlerin vaimo, jonka oman sävellysuran hänen miehensä on kieltänyt. Aino on kahden lapsen kanssa asuva tuskastunut ja itseään vähättelevä kuvataiteilija, joka etsii onneaan miehestä. Alma! on monitasoinen romaani, joka koostuu lukuisista aikaa kuvaavista pienistä kertomuksista.Hyvin feministinen kirja, joka painotti tätä, että naiset antautuvat määrättyihin rooleihin ja miten paljon ne roolit on itsestäänselviä tai yhteiskunnan syitä, vai ovatko ihan valittuja rooleja mukavuuden halukkuudesta.Hanna HallakumpuJäin ajattelemaan kotona, että miten paljon tämmönen lukeminen ja ympäristö vaikuttaa ihmiseen. Mun oma ajatusmaailma on kyllä erilainen mitä se oli 90-luvun alussa, kun mä Suomesta muutin Ruotsiin. Paljon olin semmonen suomalaisempi ja rasistisempi lähinnä, koska ei ollut ikinä nähnyt ketään. Ja tämmöset kirjat, mä oon lukenut seikkailukirjoja ja dekkareita, niin nää kirjat tavallaan pakottaa ajattelemaan ja tuo uusia ajatustapoja ja -malleja. Että näinkinhän se on. Enkä mä ole kaikessa samaa mieltä läheskään kun nämä kirjat, mutta vaikkei muuta oppis, niin oppii, että joku toinen ajattelee toisella tavalla ja sitä pitää arvostaa ja kunnioittaa.Keijo KnutasKai Rauhansalo kai.rauhansalo@sverigesradio.seLukupiiriä ennen tapaamme kijailija Matti Röngän ja hänenkin kääntäjänsä, Pro finlandia palkitun, Janina Orlovin.

Millainen on kauhea elokuva ja miksi se pitää tehdä? Vieraana elokuvatoimittaja Matti Rämö. Kulttuurin välikysymys pohti Suomen menoa vuonna 2016. Mitä jäi käteen? Vieraana kulttuurin asiantuntija Aleksis Salusjärvi. Toimittajina Sampo Mäkelä ja Olli Kangassalo. Kulttuurin kiinnostavimmat havainnot Yle Puheen perjantai-iltapäivissä. Tuotanto: Yle Kulttuuri

Markus Leikolan ja Jussi Lähteen ohjelmassa keskustellaan kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta. Tietokirjamarkkinoilla menevät parhaiten kaupaksi aikuisten värityskirjat ja kaunokirjallisuudessa jännitys ja historialliset romaanit. Mitä tämä kertoo Suomen henkisestä tilasta? Ohjelmassa vieraina ovat kirjailijat Matti Rönkä, Pia Pesonen ja Markku Kuisma. Toimittajina Markus Leikola ja Jussi Lähde.

Suomi on ollut teemamaa maailman suurimmilla kirjamessuilla Frankfurtissa. Suomen vierailun onnistumista käy läpi Roman Schatz Maamme-kirjassaan yhdessä Suomen kirjallisuuden vientiorganisaation johtajan Iris Schwanckin, Bonnier Rights Finlandin päällikkö Hanna Kjellbergin ja kirjailija Matti Röngän kanssa.

Matti Rämö lukee teostaan. 46. osa: Luonnonpuiston kuuma kosteus. Rituaalikukkien poimijoita pellolla.47. osa: Suomalainen Musti. Linja-automatka Helsingin Roihuvuoresta Goalle 1970-luvulla. 48. osa: Aamun virkistävä viileys. Eksyminen pikkutiellä. Ajantan buddhalainen luolaluostari.

Matti Rämö lukee teostaan. 16. osa: Sähkökatkon täysin pimentämässä taajamassa ajetaan ilman valoja. 17. osa: Jatkuvaa ryhmäajoa riisitasangolla. Pimeässä kannattaa polkea peesissä. 18. osa: Vilvoittavaa sadetta ei tule. Koiranraadot haisevat helteessä.

Matti Rämö lukee teostaan. 13. osa: Taj Mahalin ihmeellinen kauneus lumoaa yhä uudestaan. 14. osa: Liikenneympyrässä norsun ohitus. Pyörämekaanikon pajalla yleisön keskellä. 15. osa: Katetun sillan pakokaasuinen suma seisoo. Lounasvieraana kylässä. Sääri turpoaa.

Matti Rämö lukee teostaan. 10. osa: Riikinkukko naukuu hämärässä. Rengastöitä pilkkopimeällä maantiellä. 11. osa: Lisää rengastöitä, nyt poliisivartiossa. Yöllä perille mogulihallitsijoiden Agraan. 12. osa: Agran vanhankaupungin kujilla ruuhkassa vesipuhvelien seassa.

Matti Rämö lukee teostaan. 7. osa: Sammakko aamulla ajokengässä. Pyhiinvaeltajat ryömivät maantien pölyssä. 8. osa: Uttar Pradesh on hindulaisuuden ydinaluetta. Tien reunassa löyhkää naudan raato. 9. osa: Kylätemppelissä pappi siunaa äidin tuhkan. Krishna-jumalan synnyinseudulla.

Matti Rämö lukee teostaan. 4. osa: Ajo New Delhin läpi. Intian verisen itsenäistymisen arvet eivät ole vielä umpeutuneet. 5. osa: Hillitön aamuruuhka kaksi- ja kolmipyöräisten seassa. Nautoja. Apina liikenteessä. 6. osa: Armoton paahde tainnuttaa maantiellä. Citymaasturi töytäisee vesipuhvelin nurin.

Teksti-tv-toimittaja Matti Rämö polkee Helsingistä Euroopan halki aina Saharaan asti. Lähes 10 000 kilometrin pyörämatka on tutkimusretki islamilaiseen maailmaan sekä paluu nuoruuden maisemiin Italiaan ja Tunisiaan. Maantieteilijän intohimolla tie vie vuoristojen yli kuumalle suolajärvelle saakka. Neljän kuukauden vaellus on myös siirtymäriitti, joka valmistaa kohtaamaan elämän muutokset. Kirjailija itse lukee teostaan. 61. osa: Liikennekuittailu jatkuu. Viimeinen maantiepäivä. Rostockista lauttaan. 62. osa: Laivalla italomotoristin paluuterapiaa. Matkan yhteenvetoa: varusteet, terveys, budjetti. 63. osa: Laivalla matkan yhteenvetoa: vuoristoajo; polkaisu siirtymäriittinä. Helsingissä turistina. Vastaanottokomitea. Epilogi.

Teksti-tv-toimittaja Matti Rämö polkee Helsingistä Euroopan halki aina Saharaan asti. Lähes 10 000 kilometrin pyörämatka on tutkimusretki islamilaiseen maailmaan sekä paluu nuoruuden maisemiin Italiaan ja Tunisiaan. Maantieteilijän intohimolla tie vie vuoristojen yli kuumalle suolajärvelle saakka. Neljän kuukauden vaellus on myös siirtymäriitti, joka valmistaa kohtaamaan elämän muutokset. Kirjailija itse lukee teostaan. 49. osa: Cagliarin-lautalla uusi haava sääreen. Taapertamista Sardiniassa. 50. osa: Nousu Genna Silanan solaan. Voimauttava lasku. Rengastöitä. 51. osa: Lautalla Korsikaan. Bonifacio. Yö korkkitammilehdossa.

Teksti-tv-toimittaja Matti Rämö polkee Helsingistä Euroopan halki aina Saharaan asti. Lähes 10 000 kilometrin pyörämatka on tutkimusretki islamilaiseen maailmaan sekä paluu nuoruuden maisemiin Italiaan ja Tunisiaan. Maantieteilijän intohimolla tie vie vuoristojen yli kuumalle suolajärvelle saakka. Neljän kuukauden vaellus on myös siirtymäriitti, joka valmistaa kohtaamaan elämän muutokset. Kirjailija itse lukee teostaan. 40. osa: Aavikolla turvaan kuumuudelta: kahdeksan tuntia tierummussa. Huonoja uutisia kotoa. 41. osa: Tataouine: Brianin elämän Golgatan etsiskelyä. Beni Barkan rauniolinna. 42. osa: Outo taajamaliikenne. Kääntöpoijulla. Pehmeä-ääninen fundamentalisti. Rengas räjähtää.

Teksti-tv-toimittaja Matti Rämö polkee Helsingistä Euroopan halki aina Saharaan asti. Lähes 10 000 kilometrin pyörämatka on tutkimusretki islamilaiseen maailmaan sekä paluu nuoruuden maisemiin Italiaan ja Tunisiaan. Maantieteilijän intohimolla tie vie vuoristojen yli kuumalle suolajärvelle saakka. Neljän kuukauden vaellus on myös siirtymäriitti, joka valmistaa kohtaamaan elämän muutokset. Kirjailija itse lukee teostaan. Osat 16-18. 16. osa: Paluu Adrianmeren rantatasanteelle. 17. osa: 30 kilometrin kapuaminen Gran Sasson vuorille. LAquila. 18. osa: Hurmoksessa Roomaan. Colosseumin kierto.