Podcasts about globaalin

Älylaitteilla toimivat mobiilipelit ovat nykyään suurin digipelaamisen muoto. Suomen suurin pelitalo Supercell julkaisi juuri ensimmäisen pelinsä viiteen vuoteen. Globaalin levityksen saanut Squad Busters kokoaa mm. Clash of Clansin, Hay Dayn ja muiden pelitalon menestyspelien hahmot samaan seikkailuun. Peliä kohtaan on valtavat odotukset, eikä se ole menestystuote, jos sen tuotot eivät yllä miljarditasolle. Millaisten paineiden alla kilpailulla alalla suunnitellaan pelejä? Miten Suomesta tuli "maailman paras mobiilipelimaa" ja miten se voi ylläpitää mainettaan tulevaisuudessakin? Millaisia ongelmallisuuksia addiktoiviksi suunniteltujen “ilmaispelien” pelaamiseen ja monetisointiin liittyy? Millaiset paineet ja odotukset hartaasti lanseeratuilla mobiilipeleillä on, ja miten niiden suunnittelu ja anatomia eroaa konsolilaitteiden tai tietokoneiden massiivisista uutuuspeleistä? Vieraina pelitutkija Kati Alha sekä pelisuunnittelijat Karoliina Korppoo ja Touko Tahkokallio. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tervetuloa Hyödyn matkaan! Hyödyn matkassa on viikoittainen sarja, jossa OP:n salkunhoitaja ja strategi Jussi Hyöty vie sinut suoraan maailmantalouden pulssille. Sarjan tavoitteena on auttaa sinua oivaltamaan talouden kuumimpia ajureita ja niiden vaikutuksia sijoitusmarkkinoihin nyt ja tulevaisuudessa. Sarja on alunperin OPxSijoittamisen YouTubeen tehty videosarja, joka on nyt saatavilla myös podcastina.Seuraa meitä somessa:Instagram: OPxSijoittaminen (@op_sijoittaminen)YouTube: OP Analyysin esittelyvideo (youtube.com)X: OP Sijoittaminen (@OPsijoittaminen)Lisätietoja OP Varainhoidosta ja sen tuottamista markkinainformaatioistaOP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Ryhmään kuuluva sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. OP Varainhoito tarjoaa omaisuudenhoitopalveluita instituutioille ja muille yhteisöille sekä varakkaille yksityishenkilöille. OP Varainhoito voi toimia myös OP-Rahastojen salkunhoitajana. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.Esityksen tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksestä ja näiltä sivuilta saatavan muun informaation perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen.

Eurovaalit lähestyvät ja jälleen kerran äänestään Euroopan tulevaisuudesta. Kuuntele uusi The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston yhteistyössä lanseeraama äänikirje tulevien vaalien kynnyskysymyksistä. Neliosainen ohjelma alleviivaa suomalaisen EU-osaamisen korkeaa laatua ja nostaa esiin myös Brysselissä asuvien asiantuntijoiden näkemystä kotimaisessa keskustelussa. Ohjelman ensimmäisessä jaksossa sukelletaan tulevien eurovaalien lähtöasetelmiin ja pohditaan, minkälainen tarina EU:sta vetoaa äänestäjiin ja kuinka EU:n edistämät arvot ylipäätään pärjäävät kasvavan autoritaarisessa maailmassa. Vieraina Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen, Euroopan parlamentin Suomen-toimiston päällikkö Jarmo Oikarinen ja EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas. Ohjelman juontaa The Ulkopolitistin Ida-Susanna Pöllänen ja Tuomas Lähteenmäki.

Kansallisteatterin uudessa Taivassalissa esitetään näytelmäkirjailija-ohjaaja Marianella Morenan kotimaahansa Uruguayihin sijoittuvaa näytelmää Metsä Furiosa. Se käsittelee suomalaistaustaisen globaalin metsäyrityksen sellutehtaan aiheuttamia ympäristöllisiä ja sosiaalisia tuhoja. Lisäksi maaliskuun alussa Espoon teatterin Focus Gent -tapahtumassa vierali sveitsiläisen Milo Raun ohjaama dokumenttiteatteriesitys Antigone in Amazon, joka välitti paikallisääniä Brasilian sademetsien tuhoamisen kansalaisvastarinnasta ja sen tukahduttamisesta. Podcastin tässä jaksossa vieraana ovat Metsä Furiosan kuraattori ja näyttelijä Jussi Lehtonen sekä Maan ystävät -järjestön kampanja-asiantuntija Vera Kauppinen. Keskustelussa käsitellään kummankin näytelmän ohella sitä, miten globaalitalouden vaikutukset iskevät paikallistason yhteisöihin, ja miten teatteri voi toimia välineenä tähän liittyvien monimutkaisten valta-asetelmien avaamisessa.Maan ystävät on Voimaa julkaisevan Voima Kustannus Oy:n osakas.

Venäjän hyökkäyssota on pannut myös kehitysyhteistyön palikat monessa länsimaassa uuteen asentoon. Panostuksia on osassa Eurooppaa siirretty Ukrainan auttamiseen. Näin aikoo toimia myös Suomi. Ohjelmassa pohditaan, miten käy kehitysyhteistyön ukrainalaisten hädän keskellä. Kuullaan myös, mitä kenialainen kehitysyhteistyökumppani ajattelee Suomen kehitysapuleikkaussuunnitelmista. Lisäksi käydään Meksikossa tutustumassa yhden naisen alkuun panemaan kehitysprojektiin, joka on kohentanut kyläyhteisön elinoloja. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tässä jaksossa tutustumme Kansainliiton historiaan sekä sen perintöön, joka yltää näihin päiviin asti. Mietimme jaksossa, mikä oli Kansainliiton tarkoitus ja miksi se perustettiin. Kansainliiton maine ei yleisesti ottaen ole hääppöinen, vaan historian ensimmäinen maailmanjärjestö on usein tuomittu jälkiviisaasti epäonnistuneeksi projektiksi. Oliko Kansainliitto paha floppi vai voisiko sen historian nähdä monipuolisemmassa valossa? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston historian professori Heikki Mikkeli. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #77 Kansainliitto, Geneven henki ja globaalin maailman järjestelyä →

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Puheenjohtajan diplomaattinen aloituskysymys:  Kuuluuko Koraanin polttaminen länsimaalaiseen sananvapauteen? Anu Koivunen nostaa pöydälle vaalirahoituksen. Hän pohtii, haluavatko vaalirahaa jakavat lobbarit tietynlaista hallitusohjelmaa vai ostaa ääniä.  Tarun mukaan nykyinen laki vaalirahoituksesta on tuonut asiaan läpinäkyvyyttä verrattuna 15 vuoden takaiseen aikaan. Mikan mielestä raha ja demokratia eivät ole vastakkaisia asioita, siksi "nillittäminen" vaalirahasta tuntuu hänestä hassulta. Anu haluaisi vaaalirahakaton, mutta ainakaan Taru ei sille lämpene. Mika Pantzar on lukenut Sivistyskatsaus 2023 -selvitystä, ja on siitä tehtyjen johtopäätösten kanssa eri mieltä.  – Tulkinta, että koko kansassa on tapahtunut osaamisen romahdus, on höpöhöpöä. Sitä ei OECD osoita mitenkään, hän sanoo Taru Tujunen haluaa katsoa ensi vuoteen. Globaalin politiikan supervuosi on v. 2024. Silloin järjestetään paitsi presidentinvaalit Suomessa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä niin myös EU-vaalit. "Kaupungilla puhutaan", että demarit haaveilevat Sanna Marinia EU:n johtoon.

Auntie Talks Podcastin tämänkertaisessa jaksossa paneudutaan hyvinvointiin osana globaalin teknologiayrityksen strategiaa. Canonin Suomen henkilöstöjohtaja Katja Hautala ja Auntien CEO Mervi Lamminen keskustelevat siitä, miten globaalissa yrityksessä HR voi kehittää myös paikallisen mallin ihmisten hyvinvoinnista huolehtimiseen. Suomessa yrityksessä työskentelee noin 300 henkilöä. Miten siis globaali ja paikallinen sovitetaan onnistuneesti yhteen? Kaiken perustana toimii toki koko yrityksen filosofia ja strategia, joiden pohjalle tuottavuutta, tehokkuutta ja hyvinvointia mittaava malli rakennetaan. Miten henkilöstö otti vastaan kehitetyn mallin, ja miten ihmiset osallistetaan? Miten vastavuoroisuutta lisätään? Kuuntele Katjan vinkit siitä, mitä kaikkea prosessissa opittiin. Katja paljastaa myös, mitä hän nyt tekisi toisin.

Rauhacastin toisen kauden ensimmäisessä jaksossa käsitellään tekoälyn etiikkaa ja politiikkaa. Miten tekoäly muuttaa arkeamme? Entä miten tekoälyä hyödyntävien teknologioiden tuotanto vaikuttaa Globaalin pohjoisen ja etelän välisiin suhteisiin? Pihla Hankamäen vieraaksi saapuu kognitiontutkija ja tieteenfilosofi Anna-Mari Rusanen.

Monet ympäristöongelmien ydinalueet ovat myös yhteiskunnallisen turvattomuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen ydinalueita. Millaista on köyhien ja huono-osaisten ihmisten elämä yleistyvien sään ääri-ilmiöiden keskellä? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygrenin teksti Ympäristöuhkat ja arki globaalissa etelässä on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

Globaalin maailman synty voidaan ajoittaa elokuuhun 1521, jolloin espanjalainen Hernán Cortés saapui Meksikon alueelle ja kukisti asteekkivaltakunnan. Pian kasvit, eläimet ja ihmiset liikkuivat jo Atlantin valtameren rannalta toiselle. Kuulemme ohjelmassa, mitä kaikkia ruoka-aineita ja lainasanoja on tullut Amerikasta tänne Eurooppaan ja päinvastoin. Eurooppalaisten valtameripurjehdukset ja löytöretket olivat alkaneet jo aiemmin, ja Kristoffer Kolumbus oli saapunut Karibian saarille vuonna 1492. Varsinainen Amerikan valloitus ja imperialismi alkoivat kuitenkin vasta 1520-luvulla ja vähitellen syntyivät kiinteät yhteydet Euroopan, Afrikan ja Amerikan kaksoismantereen välille. Mitä kaikkea vuonna 1521 tapahtui ja mitä vaikutuksia tapahtumasarjalla on edelleen tänä päivänä? Tästä kertoo Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Harri Kettunen. Merkittävää oli myös se, että 1600-luvulla ruotsalaiset ja sen myötä myös suomalaiset haalivat muiden eurooppalaisten tapaan mertentakaisia siirtokuntia. Toimintaan liittyi myös orjakauppaa. Tästä puolestaan kertoo filosofian tohtori Lauri Tähtinen. Ns. kolumbiaaninen vaihto ei pysähtynyt Amerikan valloitukseen. Tänne Suomeenkin on aikojen kuluessa tullut monia vieraslajeja, kuten kirjolohi, minkki, piisami ja valkohäntäpeura. Ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari.

Sijoitusnäkymät-podcastissa strategit ja salkunhoitajat Patrik Moring sekä Harri Kojonen käyvät läpi kuukausittain globaalien sijoitusmarkkinoiden suuntaa ja tunnelmaa ajavia tapahtumia sekä OP Varainhoidon kulloistakin allokaationäkemystä. Podcast perustuu Sijoitusnäkymät-videosarjaan, jonka voit katsoa OPxSijoittaminen YouTube-kanavalta. 

Pandemia toi kotiasujen lisäksi muitakin ulottuvuuksia kulutustottumuksiin. Tässä jaksossa mietitään, mitä pukeutuminen merkitsee meille kriisin keskellä ja millaisia sivuilmiöitä se on herättänyt.

Yhdysvalloissa presidentti on nokkapokassa kuvernöörien kanssa: liitovaltiolla on omat koronatoimet, osavaltioilla omansa. Euroopassa unionimaat ovat kohdanneet koronapandemian kukin omilla ehdoillaan. Jopa Suomi ja Ruotsi ovat valinneet toisenlaiset tiet. Miksi eri maat ja eri alueet toimivat eri tavoin yhteisessä kriisissä? Mitkä globaalin järjestelmän ja kansainvälisen yhteistyön piirteet ja puutteet johtivat tilanteeseen, jossa yksinkertaisin keinoin hallittavasta taudinlevittäjästä tulee globaali kriisi? Ovatko kansainvälisen järjestelmän puutteet yksi- vai moniselitteinen syy koronapandemialle? Vieraana on Helsingin yliopiston varadekaani ja Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Globaalin pandemian edessä Chilen hallitus on julistanut nopeasti jyrkkeneviä rajoituksia liikkumiseen ja kokoontumisvapauteen. Koronaviruksen pelko on käytännössä keskeyttänyt lokakuussa 2019 alkaneet valtavat mielenosoitukset, jotka nostivat pinnalle kansalaisten valtavan eriarvoisuuden ja tyytymättömyyden politiikan ammattilaisiin. Tämä artikkeli tarkastelee pandemian vaikutusta sosiaaliseen kriisiin julkisten tilojen hallinnan ja ulkomuodon kautta.

Maailman valtiot yrittävät padota koronaviruspandemiaa, mutta epätasa-arvo altistaa ihmisiä taudille. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, millaisia yhteiskunnallisia jakolinjoja kriisi nostaa pintaan. Kuulemme tilanteesta Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Baltiassa. Ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Pia Heikkilä, Johanna Pohjola, Markus Kuokkanen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: EPA / All Over Press

Väärää tietoa Corona-viruksesta leviää vielä nopeammin kuin virus itse. Maailman Terveysjärjestö varoittaa paitsi itse taudista myös niin kutsutusta infodemiasta. Liikkeellä on valtava määrä informaatiota, josta hyvin suuri osa on täyttä potaskaa tai jopa hengenvaarallinen. Mihin kannattaa globaalin kriisin aikana uskoa? Missä kulkee maalaisjärjen ja hysterian välinen raja? Miksi ihmisillä on niin kova tarve uskoa valeuutisiin, vaihtoehtoisiin faktoihin ja salaliittoteorioihin? Vieraina toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jonas Sivelä.

Maria-kultti syntyi kristinuskon varhaisina vuosisatoina monien asioiden summana. Yhtäältä vaikuttamassa oli Mesopotamian ja Välimeren alueelle ominainen naisjumalattarien palvonta ja toisaalta kristinuskon sisältä kumpuavat tarpeet. Miten tämä muutos Maria-kuvassa tapahtui ja miksi? Entä mitä tavallisen naisen näkökulmasta on tarkoittanut se, että Marian, ihanteellisen naisen, olemuksessa on korostunut juuri neitsyys ja puhtaus? Tietomme Neitsyt Mariasta perustuvat suurelta osin Uuteen testamenttiin, mutta käsityksemme Mariasta nojaavat pitkälti myös siihen, miten muu perimätieto, kuvataide, romaanit ja elokuvat ovat Mariaa käsitelleet. Siihen nähden Uuden testamentin kirjoittajien Maria-kuvaukset ovat niukkoja. Jo ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina kirkkoisät olivat luomassa mariologiaa eli oppia Neitsyt Mariasta. Nämä jumaloppineet miehet asettivat vastakkain synnittömän Neitsyt Marian ja syntiin langenneen Eevan. Jo varhain ihanteellinen Neitsyt Maria asetettiin vastakkain myös syntisen Maria Magdaleenan kanssa. Tällä oli vaikutuksensa myös yleiseen naiskuvaan. Tätä kuvaa pyrkivät muuttamaan mm. meidän aikamme feministiteologit. Koko kristillisen kirkon yhteisissä kirkolliskokouksissa päätettiin jo 400-luvulla mm., että Neitsyt Maria on Theotokos eli Jumalansynnyttäjä. Uuden testamentin tavallisesta nuoresta naisesta oli tullut taivaan kuningatar. Nämä Maria-kuvan muutokset näkyvät myös kuvataiteessa. Ohjelman haastateltavina kuullaan Helsingin yliopiston Globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professoria Elina Vuolaa sekä kuvataiteen ja symboliikan asiantuntijaa Liisa Väisästä. Ohjelman on toimittanut Riikka Warras. Kuvassa enkeli Gabriel ilmoittaa Neitsyt Marialle, että hän tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Kyyhkysen hahmossa kuvattu Pyhä henki "hedelmöittää" Marian. (Matthia Cortesi / Alamy / All Over Press)

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti tai noudata valtioiden rajoja. Globaali eriarvoisuus tekee osasta ihmisiä muita haavoittuvaisempia ja vaikuttaa heidän kykyynsä varautua esimerkiksi luonnonkatastrofeihin. Miten ilmastonmuutos ratkaistaan koko maailman kanssa? Millainen rooli Suomen tulisi ottaa kehityspolitiikassaan? Globaalin ilmastopolitiikan pelisääntöjä pohtivat ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä sekä trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen ja kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygren Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa Reetta Räty ja se on nauhoitettu Tiedekulmassa 21.3.2019. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…ma/hope-for-globe

Tiedeykkönen on nauhoitettu Euroopan avaruusjärjestön Avaruussäätoimistossa, Saksan Darmstadtissa. Siellä istuu Juha-Pekka Luntama. Hänen vastuullaan on avaruussää, eli se, miten Eurooppa varautuu Auringosta tuleviin geomagneettisiin myrskyihin. Luntaman viesti on selvä: Aurinko on rökittänyt maapalloa oikein kunnolla historiassa, ja tulee tekemään niin myös tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin tähän voidaan varautua, mikä onkin tarpeen, sillä nykyiselle teknoyhteiskunnalle voimakas avaruusmyrsky olisi tuhoisa. Avaruus uhkaa meitä myös muilla tavoilla. Asteroidit tai komeetat ovat törmäyskurssilla myös tulevaisuudessa Maan kanssa, mutta nyt meillä on temput törmääjien torjumiseen. Ainakin periaatteessa. Helpointa on kuitenkin vaikuttaa siihen avaruuden haittaan, jonka olemme aiheuttaneet itse. Avaruusromun määrä kasvaa koko ajan, mutta kasvu on onneksi hidastunut. Nyt avaruusromun määrää pitäisi vain saada vähennettyä ennen kuin tilanne karkaa käsistä. Globaalin tuhon kanssa flirttaavan ohjelman toimittaa Jari Mäkinen. Kuva: Aurinkoa tutkiva luotain sijoitettaisiin Maan ja Auringon ns. tasapainopisteeseen, noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Sieltä se pystyy paitsi tarkkailemaan Aurinkoa, niin myös näkemään tarkasti milloin ja miten varattujen hiukkasten pilvet tulevat kohti maapalloa. (ESA)

Mediakeskustelussa ollaan siirtymässä kauhistelusta analyysiin. Göteborgin kirjamessuilla käydyissä keskusteluissa nousi esiin kaikkien osapuolten yhteinen vastuu mediakentästä. Göteborgin kirjamessujen mediakentällä "Muuttunut mediakenttä ei kauhistelemalla parane. Mielipiteet, myös epämiellyttävät, ovat osa demokratiaa. Mielipiteitä ei kuitenkaan saa sotkea tosiasioihin. Kaikilla osapuolilla on velvollisuus tarkastaa faktansa. Vastuu parhaasta mahdollisesta tiedosta on kaikkien osapuolten yhteinen asia ja siihen on kasvatettava ja kasvettava. Ne, joilla on entien valtaa on myös eniten vastuuta." Näin voisi vetää yhteen Göteborgin kirjamessuilla kuultuja puheenvuoroja. Kulttuurikeskustelu Koukussa vastaavat kaksi professoria, Globaalin kasvatuksen professori Elina Lehtomäki ja filmitieteen professori Anu Koivunen, kysymykseen: Kenen on vastuu ja miksi? Myös kouluttajilla on vastuu kasvattaa vastuullisuuteen. Elina Lehtomäki Sillä, jolla on enemmän valtaa, on myös enemmän vastuuta. Anu Koivunen Sarjakuva-ateljeessa puhuttiin lapsuuden unelmien toteuttamisesta Lapsuuden unelmat vaikuttavat valintoihimme myöhemmälläkin iällä. Tällä kertaa Koukku-keskustelijat eli koukuttaja Nadja Häikiö Itäsaari, professori Tarja Karlsson Häikiö ja sarjakuvataiteilija Henri Gylander kertovat, mistä unelmoivat lapsena ja kuinka nämä unelmat elävät vielä tänä päivänä. Ohjelman toimitti, tuotti ja miksasi Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Radio Kipinän podcastjaksossa 7, sotatieteiden tohtori, kapteeni Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoululta avaa globaaliin jihadismiin liittyviä sotataidollisia elementtejä, sekä kertoo kumouksellisen sodankäynnin periaatteista.