Podcasts about mustat

Tulevina vuosikymmeninä meitä odottaa kolmas maailmansota, uusi pandemia ja ilmastokatastrofi – tai sitten ei. Kukaan ei tiedä, mitä tuleman pitää, mutta kaikki ihmiset ja yhteiskunnat suuntaavat toimintaansa eräänlaisten tulevaisuuden ennustusten kautta. Millaisia työkaluja meillä on käytössämme, jotta arviot tulevasta eivät olisi täysin mielivaltaisia? Miksi mustat joutsenet onnistuvat yllättämään ihmiskunnan kerta toisensa jälkeen ja kuinka teknologian nopea kehitys voi kääntää historian kulkua arvaamattomiin suuntiin? Entä mitä ovat tulevaisuustaidot, joita jokainen voi ottaa haltuun? Haastateltavina ovat historoitsija Marko Nenonen Tampereen yliopistosta sekä tulevaisuuden tutkija Sanna Ahvenharju Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Lauantaikerho palaa pian, ja sitä ennen pui Tiedekulman keskusteluissa Nato-Suomen suuria valintoja. Ensimmäinen keskustelu pureutuu Suomen ulkopolitiikan suuriin tabuihin. Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston tutkijat Anu Kantola, Johanna Rainio-Niemi ja Veli-Pekka Tynkkynen. Juontajana Emil Elo. Keskustelu on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 10. lokakuuta 2023.Jaksoon liittyviä linkkejä:https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009894715.html. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/lauantaikerho.Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009389602.htmlTämän podcastin tuottaa Robert Sundman.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia.

Mitä aika on ja miksi aika kuluu vain yhteen suuntaan? Onko aikamatkustus mahdollista mustien aukkojen ja madonreikien avulla? Miten valonnopeus liittyy aikamatkustukseen ja miksi avaruusmatkalle lähtevät ihmiset voisivat matkustaa tulevaisuuteen? Miksi suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka ovat epäyhteensopivia? Mitä fysiikka kertoo todellisuuden rakenteesta ja mitkä teoriat ovat toistaiseksi scifiä? Studiossa avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Jakso on nauhoitettu 10.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Varoitus (2:39) Aika (6:17) Suhteellisuusteoria (12:07) Kellot (15:59) Aika ja liike (19:25) Kiihtyvä liike (22:05) "Aika on illuusio" (26:12) Neliulotteinen aika-avaruus (28:56) Vapaa tahto (30:35) Ulottuvuudet (34:56) Kaiken teoria (38:08) Inertiaalikoordinaatisto (42:58) Mustat aukot (45:54) Schwarzschildin metriikka (49:24) Aika ja paikka (51:41) Äärettömyys (53:41) Matematiikka (55:47) Madonreiät (57:15) Havainnot (59:38) Kvanttifysiikka (1:01:55) Hawkingin säteily (1:05:31) Madonreikä aikakoneena (1:07:28) Valkoinen aukko (1:09:52) Aikakone (1:12:30) Tietoisuus (1:16:14) Mikä on mahdollista? (1:20:29) Aikamatkustus ja fysiikka (1:23:22) Monimaailmatulkinta (1:27:12) Ajan suunta (1:28:49) Ihmisen käsityskyky (1:30:21) Lomittuminen (1:36:29) Teoriat (1:40:22) Kommentit

Seuraa meitä ja ehdota aiheita: https://twitter.com/natu https://www.instagram.com/natucsgo/ https://twitter.com/RobuJohnson https://www.instagram.com/robujohnson/ oikearoope@gmail.com (00:00) - Pariisi-fiilistelyä (04:20) - Cloud9 putsasi 300k $ (06:10) - Astralis teki muutoksen (08:20) - Copenhagen Flames konkurssiin (15:30) - Pariisin Majorit (19:00) - Ennakkosuosikit (27:30) - Mustat hevoset (ENCE, Liquid) (39:00) - Pick ems (46:50) - NIP (53:00) - G2 ja muut (1:05:00) - CS2 (01:10:00) - Sääkatsaus ja natun synttärit

Vuonna 1977 yli sata vammaista mielenosoittajaa valtasi rakennuksen San Franciscossa. Heillä oli vain yksi vaatimus: "Sign 504, unchanged!" Mielenosoittajat eivät suostuneet poistumaan rakennuksesta lähes kuukauteen, vaikka hallitus ja FBI yrittivät kuinka häätää heidät. Heitä eivät horjuttaneet uhkaukset, pidätyksen vaara, lämpimän veden puute tai puhelinlankojen katkaiseminen. Mielenosoittajat eivät myöskään jääneet yksin, vaan heitä tukivat niin Mustat pantterit kuin ammattiliitotkin. Istumalakko, joka sai nimekseen 504 Sit-in, jäi historiaan Yhdysvaltain pisimpänä valtion rakennuksen väkivallattomana valtauksena. Mutta mikä oli pykälä 504, jonka puolesta aktivistit olivat valmiita taistelemaan? Entä keitä olivat mielenosoittajat, joille pykälä oli niin tärkeä, että sen vuoksi kannatti kestää monta viikkoa ruumiillisesti raskasta mielenosoitusta? Tässä Mustetahran jaksossa kerron teille Kitty Conesta ja Judith "Judy" Heumannista, kahdesta valtauksen tärkeästä suunnittelijasta ja toimeenpanijasta. Heidän elämänsä olivat täynnä kynnyksiä ja suljettuja ovia, joten he taistelivat sellaisen tulevaisuuden vuoksi, jossa niitä ei enää olisi. * Jaksossa mainittuja linkkejä Isojen puolueiden vastauksia kysymyksiin liittyen vammaisoikeuksiin: https://cp-liitto.fi/etusivu/cp-lehti/juttuarkisto/valmiina-eduskuntavaaleihin/ Vammaisoikeuksia ajavia tahoja ja hyödyllistä tietoa: https://kynnys.fi/ https://lihastautiliitto.fi/ https://cp-liitto.fi/ https://www.tukiliitto.fi/ https://www.tukiliitto.fi/harvinaiskeskusnorio/ https://www.kuuloliitto.fi/ https://www.aivoliitto.fi/ https://autismiliitto.fi/ https://www.invalidiliitto.fi/ https://neuroliitto.fi/ Muita jakson kannalta kiinnostavia linkkejä: Judy Heumannin TED-puheenvuoro vuonna 2018: https://www.youtube.com/watch?v=uJr4wGcLNsA Kitty Conen voitonpuhe 504 Sit-inin jälkeen: https://soundcloud.com/timesawastin/kitty-cone-504-sit-in-victory-speech-april-1977 Crip Camp: A Disability Revolution Netflixin Youtube-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=OFS8SpwioZ4&t=14s Litteroitu haastattelu Kitty Conen elämästä: https://oac.cdlib.org/view?docId=kt1w1001mt&brand=oac4&doc.view=entire_text

Ensimmäisen kauden kolmannen jakson leffateemassa matkataan 60-luvun tunnelmissa Hollywodiin. Jaksossa käsitellään Once Upon a Time in Hollywood -elokuvassakin esitetyn kultin tekemiä kammottavia murhia. Viini: Wente Riva Ranch Chardonnay 2019, 0,375 tai 0,7 litraa Tunnusmusiikki: Eero Jauhiainen Lähteet: https://www.smithsonianmag.com/history/manson-family-murders-what-need-to-know-180972655/ https://www.britannica.com/biography/Charles-Manson https://www.youtube.com/watch?v=JbW0agGFv88 https://www.uhusiano.fi/uhusiano-ry/historiikki/historiikin-virstanpylvaat/hippiliike/ https://historianet.fi/rikokset/rikolliset/sarjamurhaajat/charles-manson-hippi-helvetista https://www.oxygen.com/manson-the-women/crime-time/did-manson-family-women-sex-george-spahn https://www.vox.com/2019/8/7/20695284/charles-manson-family-what-is-helter-skelter-explained https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustat_pantterit

Mitä maailmankaikkeus eli universumi tarkoittaa? Voiko meidän havainnoima universumi olla vain yksi osa jotain isompaa kokonaisuutta eli multiversumia? Onko eri maailmankaikkeuksien välillä mahdollista liikkua? Milloin viimeksi on tehty merkittäviä havaintoja ja löytöjä maailmankaikkeuden rakenteesta? Miksi uudet havainnot eivät vielä ole johtaneet uusiin merkittäviin teorioihin? Mikä merkitys matematiikalla on maailmankaikkeuden ymmärtämisen kannalta? Mitä suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan avulla voidaan selittää ja miksi näitä kahta on toistaiseksi ollut vaikea sovittaa yhteen? Mitä mustan aukon sisällä tapahtuu ja miten mustat aukot liittyvät suhteellisuusteoriaan ja kvanttifysiikkaan? Mikä kaiken teoria on ja mitä ominaisuuksia kaiken teorialta vaaditaan? Onko näköpiirissä, että kaiken teoria voidaan keksiä? Voiko tekoäly keksiä kaiken teorian? Miksi suhteellisuusteoriaa on vaikea ymmärtää arkijärjellä ja voiko ihminen ikinä ymmärtää todellisuuden fundamentaalista rakennetta? Onko maailmankaikkeuden rakenne ylipäätään sellainen, että se voisi olla ymmärrettävissä millekään älylliselle olennolle? Elämmekö simulaatiossa ja jos elämme, onko tätä mahdollista saada selville? Mitä tietoisuus on ja onko tietoisuus osa maailmankaikkeuden rakennetta? Mitä tapahtuu ihmisen tietoisuudelle, jos aivosolut yksitellen korvataan mikropiireillä? Missä vaiheessa evoluutiota tietoisuus on kehittynyt ja voiko yksisoluinen organismi olla tietoinen? Mitä maailmankaikkeudesta nykyhetkellä tiedetään ja mistä asioista maailmankaikkeuden suhteen on tieteellinen konsensus? Mitä alkuräjähdyksessä tapahtui ja mitä pimeä aine sekä pimeä energia ovat? Mitä aika on ja mikä on ajan suhde entropiaan eli epäjärjestyksen asteeseen? Minkälaisilla työkaluilla maailmankaikkeuden rakennetta on selvitetty ja mikä merkitys kaukoputken keksimisellä on ollut uuden tiedon karttumiselle? Mitä tarkoittaa, jos teleskoopilla katsotaan miljardien vuosien taakse historiaan? Miten valonnopeus vaikuttaa siihen, miten maailmankaikkeutta on mahdollista aistia ja havaita? Onko osa maailmankaikkeudesta ikuisesti ihmisen tavoittamattomissa? Mikä vaikutus maailmankaikkeuden kiihtyvällä laajentumisella on havaittavan maailmankaikkeuden kokoon ja miksi maailmankaikkeus voi laajentua nopeammin kuin valonnopeudella? Minkälainen ilmiö lomittuminen on kvanttifysiikassa ja mistä tiedämme, että maa kiertää aurinkoa? Studiossa vieraana avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Jakso on nauhoitettu 15.2.2022.

Voiko itärajan sulkea tarvittaessa kokonaan? (0:59) Mika Aaltola presidentiksi (9:30) Teollisuusliitossa ennakoidaan palkankorotuskierrettä (22:18)

Suomi ja Nato. Suomi saa viikon aluksi Nato-vieraita, mutta mitä kumppanuudellemme kuuluu? Keskustelemassa kansanedustajat Tom Packalén, ps., Katri Kulmuni, kesk. ja Atte Harjanne, vihr. Ontuva tietoturvaosaamisemme - miten asioida verkossa joutumatta huijatuksi? Kimmo Rousku, pääsihteeri, johtava asiantuntija, Digi- ja väestötietovirasto ja tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä, Loihde Trust. Kauppa ja kansainvälinen kuljetuskurimus. Marraskuu on täynnä kampanjoita, mutta onko hyllyissä myytävää? Työelämäprofessori Lasse Mitronen, Aalto-yliopisto ja Keskon logistiikasta vastaava johtaja Jyrki Tomminen. Kolumni. Jari Ehrnrooth: Politiikka jyrää totuuden tavoittelun yliopistoissa. Uusinta. Suomi ja Nato. Kansanedustajat Tom Packalén, ps., Katri Kulmuni, kesk. ja Atte Harjanne, vihr. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Janette Leino, Akseli Innanen ja Matti Konttinen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Tällä kertaa katseet kääntyvät pelielokuviin! Pohdimme syitä muun muassa siihen, miksi niiden tekeminen onnistuneesti tuntuu olevan niin tolkuttoman vaikeaa. Castilaiset käyvät läpi myös omia "suosikkejaan". Lisäksi luvassa muun muassa: PlayStation-pelien tuleminen PC:lle puhuttaa kansaa edelleen. Miksi ihmeessä tämä tuottaa niin suurta tuskaa? Pohdimme syitä tähän kuumeisesti. Housemarquen Returnal hämmentää jo pelkästään sen vuoksi, että päähenkilönä näyttäisi olevan uutispäällikkömme kaksoisolento. Menestyykö suomalaisstudion uutukainen vai onko sen kohtalona jäädä keskikastiin? Lisäksi käydään läpi tuttuun tapaan viime viikkojen katsotut ja pelatut sekä toimituksen tuoreimmat saittitärpit. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan! Tämä jakso on äänitetty 3.3.2021. Tunnusbiisi: Mortal Konfrontation ReMix (säv. The Dual Dragons) Kuuntele Spotifystä! Kysymyksiä voi lähettää: Discordissa kanavalla #podcast-palaute-ja-kysymykset Twitterissä hashtagilla #kysyKonsoliFINiltä foorumilla ketjussa Kysy KonsoliFINiltä

Populaarikulttuuri on vaikuttanut monen ihmisen kuvaan mustista aukoista. Ne on nähty esimerkiksi hirviömäisinä tuhoajina. Itse asiassa ne ovat paljon maltillisempia kuin tähdet. Mustien aukkojen olemassaolo on kosmologisesti ymmärrettävä laskelma ja ilmiö, ja niillä on spekuloitu hyvinkin varhain. Albert Einstein inhosi ajatusta mustista aukoista, vaikka ne istuivat täydellisesti hänen teoriaansa. Nyt tiedetään, että useimpien galaksien, myös oman Linnunratamme, keskellä on supermassiivinen musta aukko. Tietokirjailija Markus Hotakainen päivittää tietomme aiheesta. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana

Onko ihminen avaruudessa yksin? Kuinka lähelle mustaa aukkoa voi mennä? Mitä tähtitiede kertoo vanhoista myyteistä ja uskomuksista? Näistä kysymyksistä keskustelevat tähtitieteen tohtori Joni Tammi ja Nyt-liitteen esimies Tuomas Peltomäki. Keskustelua juontaa Rami Kurimo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Millainen kokemus on kun nelisen tuhatta mustaa viikinkiä rynnii yllättäen kalaan kotisaaren edustalle? Miten siihen pitäisi oikein suhtautua? Ollako kauhuissaan vai lumoutua erikoisesta näytelmästä? Luontoretki vietetään Vaasan eteläpuolella Maalahden Bergön saaristossa. Luontokuvaaja Pertti Hissa kertoo Juha Laaksoselle millainen kokemus oli seurata tuhansien merimetsojen puuhia. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tällä kertaa vieraana on kosmologi, Syksy Räsänen, joka toimii teoreettisen fysiikan tutkijana Helsingin yliopistossa. Tämän jakson keskustelua värittää aiheina mm. ajan ja aineen synty, mustat aukot, pimeä aine ja monet muut mielenkiintoiset maailmankaikkeutta koskevat asiat. Ehkäpä Williamin toive teleporttereista toteutuu tulevaisuudessa. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Montako peräkärryä omistat? Tämän viikon lähetys nauhoitettiin livenä Kehän Vappu -tapahtumassa vappuaattona. Henkka pakotettiin valtion toimesta metsään kurkkusalaattivaatteissa sotimaan, joten otimme tuuraajaksi ystävämme Saanan! Aiheina suomalainen primitiivisyys, mustat sukat ja ruokaohjelmien konsepti. Lisäksi tukku yleisökysymyksiä iloiselta juhlakansalta. Ohjelmassa myös Jyrin kassajonomatematiikkaa, Saanan laillinen laiton ajokortti, löpsäytysliike, Lassin yks kaveri, mireböö sekä ananas- ja palmusukkien yhteensovitus.Jakso nauhoitettu huhtikuussa 2019.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Mutta myös poikien auttava puhelin. Emmekä ole ihan varmoja, onko ne enää nuoria, jotka sinne soittelee.

Johanna ja Sara puhuvat mustasukkaisuudesta ja kertovat avoimesti omista kokemuksistaan sekä epävarmuuksistaan. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Event Horizon Telescope on maanpäällinen teleskooppiverkosto, jossa pyritään saamaan ensimmäisen kerran kuva sekä Linnunradan keskustan että kauempana sijaitsevan galaksin M87 supermassiivisesta mustasta aukosta. Teleskooppeja on eri mantereilla ja ne toimivat yhteistyössä. Mustan aukon sisuksista ei näin saada tietoa, mutta hankkeessa kuvataan mustan aukon ympäristön kuumaa kaasua. Kiertäessään aukon ympärillä kaasu kuumenee ja säteilee, ja tätä säteilyä voidaan havaita. Musta aukko puolestaan näkyy kuvassa varjona, joka ei säteile. Tiedeykkösessä kerrotaan myös mustien aukkojen merkityksestä kosmologiassa ja galaksien kehityksessä. Stephen Hawkingin teoretisoimaa Hawkingin säteilyä ei ole koskaan havaittu, ja ohjelmassa ruoditaan sitäkin, miksi sitä on hyvin vaikea havaita. Haastateltavana ovat FT Pauli Pihajoki ja kosmologi Syksy Räsänen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva NASA JPL Caltech: Supermassiivinen musta aukko, jonka ympärillä on kertymäkiekko ja avaruuteen purkautuva suihku.

Neljännessä jaksossa Asta Honkamaa keskustelee Marjo Heiskasen kanssa Marjon uusimmasta romaanista Mustat koskettimet. https://onequartmagazine.com/2018/02/kesken-marjo-heiskanen/

Pelkäätkö sinä mustaa miestä? Fanittaako Syke mustaa miestä? Aloittiko Hena kitaran soittamisen mustan miehen takia? Taatun kärjistettyä Mutu-laatua! MUTURADIO - Epätieteellisiä arkikäsityksiä Youtubessa: https://urly.fi/QnI Kiekussa: https://www.kieku.com/channel/Muturadio Facebookissa: https://www.facebook.com/MUTURADIO Instagramissa: https://www.instagram.com/muturadio/ City.fi:ssä: https://www.city.fi/blogit/muturadio Otamme viestejä vastaan täällä: muturadio@gmail.com

Jasmin och Erkki får besök i studion av musikproducenten och låtkonstnären Charlie Villant samt Black Widows-aktuella skådespelaren Dan Ekborg. Charlie Villant har samarbetat med många stora namn i musikbranschen. Förr skapade Charlie radiohits enligt andras framgångsrecept, men nu vill han erövra dansgolv och playlists med sitt alldeles egna, unika sound. Den skandinaviska tv-serien Black Widows hade säsongspremiär i veckan. Ett riktigt nordiskt samarbete huvudrollerna spelas av skådespelare från Sverige, Norge och Danmark och serien är till större delen inspelad i Finland. Vi ringer den exekutiva producenten Roope Lehtinen som är en av skaparna bakom det finska originalet Mustat lesket, som förutom den skandinaviska versionen nu också gjorts i bland annat Egypten och Mexiko. Dan Ekborg spelar gangster i nya säsongen och vi pratar om hur det var att spela in i Finland och så tar vi reda på vilka övriga finska twistar Dan har och varför han älskar att åka Finlandsfärja. Popula inte riktigt klok radio på svenska och finska Fredag 21 april kl 20.40 i P4 och Sisuradio Programledare Jasmin Lindberg och Erkki Kuronen Facebook/Instagram/Snapchat: SRPopula

Miten syntyy suomalainen presidentti? Kuinka paljon taustavoimat voivat muokata ehdokasta? Kaikki kotona -lähetyksen vieraina olivat päätoimittaja, politiikan tarkkailija Jussi Lähde ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo. Juontajina Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen. Milloin kannattaa ilmoittautua kisaan mukaan? Harvoin ensimmäiset presidenttikisaan ilmoittautuneet ovat olleet mukana viimeisten joukossa kun valintaa tehdään. Jatkuva kampanjointi on nykyaikaa huomauttaa Jussi Lähde. Hän varoittaa kaikkia ehdokkaita siitä, että lähtisivät ensimmäisinä puolueen vaaleissa ehdolle. - Hyvä vaalistrategia on sellainen, että puolueella on ns. lume-ehdokas tai jänis, joka avaa ketsuppipullon. Ei saa olla liian innokas. Puoluevetoisten kampanjoiden ongelma on Lähteen mukaan se, että monet kansalaiset kokevat että kampanjoihin ei pääse mukaan kuin "puolueen kielellä" keskustelevat ja sitä ymmärtävät henkilöt. - Siinä on puolueilla mietinnän paikka, että miten pitää puolueen oma väki aktiivisena ja toisaalta ovet auki myös ulkopuolisille. Mustat hevoset politiikan ulkopuolelta eivät presidentinvaaleissa juurikaan juokse kisaan mukaan, muistuttaa Erkka Railo. - Suomessa presidentinvaalikampanja on valtava koko maan kattava operaatio, joka vaatii organisaation, jonka vain puolue pystyy tarjoamaan. Jos ei ole puolueen virallinen ehdokas, on kyllä vaikea nähdä, miten Suomessa voisi päästä ehdokkaaksi. Jalkatyö on kunniassa vaaleissa kuin vaaleissa. Presidentin- ja eduskuntaavaliehdokkaiden yksi keskeinen taito on se, että pystyy kävelykaduilla ja toreilla saamaan kasvokkain kontaktin tavallisten ihmisten kanssa. Jussi Lähde antaa neuvon ehdokkaille. - Jos kampanjointiin on varattu 1000 euroa, käytä siitä 500 euroa kahden tai kolmet hyvät kengät. Muuten tule vilu, menee ääni ja selkäkin kipeytyy, ettekä tule menemään läpi vaaleissa. Tunteet kampanjoinnin välineenä Suomessa oli pitkään tilanne, että julkista tilaa hallisi televisio ja sitoutumattomat sanomalehdet. Erkka Railo kuvailee, että julkinen tila oli kuiva ja asiapitoinen paikka, jossa puhuvat päät keskustelivat tiukkaa asiaa ja politiikkaa. Kontakti äänestäjiin saattoi asiapuheessa jäädä ohueksi. Naistenlehdissä ja myöhemmin myös blogeissa yksityiselämän verhoa hieman jo raotettiin. - Mauno Koivisto toi pehmeämmän puolensa esiin vaimonsa Tellervo Koiviston kautta. Vaimo kertoi naistenlehdissä, että parsii Maunon sukat ja sai ihmisten sympatiat tällä puolelleen. Jussi Lähde arvioi että presidenttiehdokkaiden välinen tunteiden osoittaminen korostuu, jos ehdokkaina ovat mies ja nainen. - Silloin tunteiden osoittaminen ei ole pelkästään miesten välistä hylkeiden urahtelua. Suomessa ehdokkaat ovat niin pitkään samoissa televisio- ohjelmissa ja tilaisuuksissa jopa piinallisen paljon. Silloin ehdokkaiden välisellä dynamiikalla on valtava merkitys. - Naisehdokkailla ei hyväksytä politiikassa eikä muuallakaan työelämässä samaa tunnerekisteriä kuin miehillä. Suomessa voisimme pikkuhiljaa kasvaa tässä asiassa aikuiseksi. Suomessa on aina arvostettu asiapitoista kampanjointia, loanheiton määrä on ollut vähäistä. Vastustajan panetteluun syyllistynyttä on arvosteltu ankarasti, muistuttaa Erkka Railo. - Esim. Tarja Halosta yritettiin epävirallisia väyliä pitkin leimata henkilöksi, joka oli puhunut aikoinaan DDR:stä myönteisesti. Minusta se pikemminkin toimi hänen hyväkseen kuin vastaan. Seuraavissa presidentinvaaleissa epävirallisten tahojen, aktiivisten ja innokkaiden kannattajien harjoittama loanheitto tulee kasvamaan ennakoi Erkka Railo. Kampanjaväki ja puolueen puurtajat Jussi Lähde intoutuu kehumaan ehdokkaan puolison merkitystä kampanjoinnissa. - Hän on se, joka laskee kierroksia kiihkeässä kamppailussa. Suomessa on valtava määrä nais- ja miespoliitikkoja, joiden ura on tuhoutunut siihen, että puoliso on elänyt liian voimakkaasti poliitikon puolesta uraa, kuluttanut hänet henkisesti loppuun. Kampanjapäällikön toimenkuvaan kuuluu pitää langat käsissään ja antaa ehdokkaalle tilaa keskittyä oman viestinsä ylläpitämiseen tiivistää Erkka Railo. - Eräs eduskuntavaaliehdokas kertoi kampanjapäällikönsä pitävän aina mukana suklaata, jotta ehdokas itse pysyy hyvällä tuulella ja pystyy voittamaan tehokkaammin kansalaiset puolelleen. Kampanjapäällikön ei tulisi olla liian poliittinen henkilö, aprikoi Jussi Lähde. - Jos molemmat sekä ehdokas että kampanjapäällikkö ovat poliittisia, kampanjasta jää ihmisiä kiinnostavia sävyjä pois ja koko kampanja ei tule menestymään. - Kampanjan aikana mennään ihmissuhteissa niin syvälle ihon alle, että irrottautuminen vaalien jälkeen voi olla hankalaa. Kampanjapäällikölle kamppailun jälkeinen aika, miten purat ja irrottaudut siitä on vaikeaa, erilaiset vertaistukiryhmät olisivat heille tarpeen. Molemmat keskustelijat Jussi Lähde ja Erkka Railo arvioivat ulkopolitiikan nousevan seuraavissa presidentinvaaleissa keskeiseksi teemaksi. Siinä presidentillä on vielä Suomessa merkittävä rooli.

Saavatko valkoiset kertoa mustien tarinan? Viirus-teatterin uudessa näytelmässä Lampedusa pakolaisia näyttelevät valkoiset näyttelijät. Sonya Lindforsin uutuusesityksessä asetelma käännetään päälaelleen. Mustat esiintyjät astuvat näyttämölle, joka on historiallisesti valkoinen ja ottavat tilan haltuun. Tumma on automaattisesti mamutaitelilija, jonka ei kuulukaan kertoa muusta kuin alkuperästään. Kuka saa kertoa kenenkin tarinaa? Studiossa keskustelemassa koreografi Sonya Lindfors, Ruskeat tytöt -blogia pitävä Koko Hubara sekä Lampedusa -näytelmän näyttelijä Eeva Soivio. Juontajina toimittajat Jenni Stammeier ja Marjut Tervola. Tuotanto: Yle Kulttuuri

Maailma on niin täynnä kaikkea, että mistä totuutta voisi enää etsiä? Reiästä tietenkin. Mustat aukot, ja pienemmätkin kolot, eivät jätä meitä rauhaan. Pyöriikö kaikki sittenkin reiän ympärillä? Vähän nuorempana ajattelin, että kyllä pyörii. Sitten lakkasin ajattelemasta. Maailma eteni. Minunkin ympärilleni kertyi kaikenlaista turhaa tavaraa, materiaa. Reikien ympäristöt, aineelliset töyräät, nousivat pääosaan. Ja nyt. Reiät kummittelevat taas. Se, että reiät palaavat mieleen, on vanhenemisen merkki. Asiat pelkistyvät. Mistä löytyy totuus, lohtu, uhka ja ikuinen mysteeri – jos ei reiästä. Vain reikään keskittymällä voi ymmärtää enemmän. Reikiä on kaikkialla. Ne ovat lähes aina merkityksellisiä, ja jos eivät vaadi heti toimimaan, niin vähintäänkin ne nielaisevat ajatuksemme pois muusta. Vilkaistaanpa viikon uutisia. Tämä pumppaava talvi on saanut maantiemme täyteen reikiä. Ne reiät ovat ensin peukalonpäänkokoisia, kahden päivän päästä 40 senttiä halkaisijaltaan. Ne reiät tekevät uusia reikiä, nyt autojen renkaisiin ja mustia reikämäisiä tunnetiloja automiesten mieliin. Niitä kaikkia yritetään paikata ja ainut mikä auttaa jaksamaan on se, että toivoo tämän kaiken kivun tekevän hyvää edes bruttokansantuotteelle. Reikiä on niin eri kokoisia. Minkähänlaisen elokuvan saisi siitä, kun kaksi mustaa aukkoa yhtyvät? Näin kuitenkin kävi. Tutkijat kertoivat mustien aukkojen törmänneen avaruudessa ja tämä lähetti gravitaatioaaltoja maapallolle asti. Aallot ovat viesti. Se tuli perille, kiitos, vaikka tulkinnan varaa jäikin. Eikä kaikkea tarvitsekaan ymmärtää järjellä. Niin kuin mies ja nainenkaan eivät ymmärrä toisiaan, mutta pysyvät kuuloetäisyydellä. Näitä reikäisiä uutisia riittää. Espooseen kairataan Suomen syvin reikä, kuusi kilometriä. Sieltä tulee lämpöä espoolaisille. Syvältä, tuntemattomasta pimeästä. Saattaa olla perhe, jolla on kaikkea. Paitsi lämpöä. Reikä tuo lämmön, kauempaa. Katse tarkentuu joku päivä sen reiän suulle, kun perhe on lähtenyt. Minulla on joka sukassa reikä. Ilman niitä en muistaisi, että elämä kuluttaa – se on luonnollista. Olen mennyt eteenpäin ja tehnyt jotain, sukan reikä kertoo sen varmemmin kuin mikään kerryttämäni data-aineisto. Kun taloyhtiön katossa huomattiin reikä, se sai toimimaan. Kun reikä saatiin piiloon, elämä tuntui jatkuvan. Niin iso asia on reikä. Rahareikiä on keski-ikäisellä isällä niin paljon, että tulee mieleen muikkuverkko. Sitten elokuinen Keitele. Reikä hampaassa muuttaa kaiken. Se muuttaa arvojärjestyksen. Terveys nousee esiin. Reikä hampaassa muuttaa meidät hikoileviksi ja ulvoviksi olennoiksi, jotka anovat armoa ja unohtavat tittelinsä. Kehon reiät ovat runoutta, joka jääköön avaamatta. Yksi kertoo, että ruoansulatus toimii. Toinen, että on ollut ikävä. Touhutippa kurkkaa kuin Vompatti kolostaan. Sekin on onni, että kyynelkanavissa on reiät päissä. Ihminen joka jää pohtimaan elämänsä reikiä, on tullut vaiheeseen. Suu aukeaa, mutta ei onneksi päästä ääntä. Tekee reiän. Maallikkosaarnaaja Maasola

Vaihtaako marja väriä kun kieli vaihtuu? Kielenhuoltajat kääntävät ja Kielipuoli haastaa kun ensimmäisen ohjelman aika koittaa. Merja Laitinen juontaa. Mustat vai siniset marjatBiologi Jarmo Kukka loikkii syksyisessä metsässä Kielipuolen reportterin Kirsi Blombergin kanssa. Tielle osuu mustikoita, ovatko ne suomalaisittain mustia vai ruotsalaisittain sinisiä - blåbär vai mustikka?Busig, mingla, hävikkiruokavarasto... Kielineuvoston - Språkrådetin - kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät sanoja, mitä mikin tarkoittaa ja voiko niitä kääntää. Löytyykö sanalle busig osuva vastine suomeksi? Mikä oikein onkaan hävikkiruokavarasto? Kielihaaste sinulleRuotsissa kasvaa monenlaisia koivuja. Parhaillaan ne ovat kellastumassa. On rauduskoivuja, riippakoivuja ja visakoivuja. Kerro mikä on dvärgbjörk ja glasbjörk suomeksi. Sähköpostilla kielipuoli@sverigesradio.se tai soita puhelinvastaajaan 08-784 24 00.

Voiko maahanmuuttaja kotoutua Suomeen, jos hän ei mökkeile? Monelle maahanmuuttajalle mökkeily on melko eksoottinen kokemus. Saako muusikko Kevin Tandu puusaunan lämpiämään? Mitä tapahtui kun hän unohti pefletin? Montako kilometriä sivistykseen pitää olla, että koomikko Antto Terras on mielestään mökillä? Mitä mieltä Husu on alasti järvessä uimisesta ja puuceestä? Lähetyksessä puhuttiin myös saunaetiketistä, ja siitä, että miten mökillä kuuluu käyttäytyä. Toimittajina Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein.