Podcast appearances and mentions of hanna wass

Alue- ja kuntavaalitentin jatkot: Kok., Vas., KD. Kuinka puheenjohtajien tentti sujui? Kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton puheenjohtajien tenttiä ovat arvioimassa valtio-opin dosentti Hanna Wass ja politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta. Toimittaja Anna Lehmusvesi haastattelee. Kulttuurin rahoitus vähenee, näemmekö nyt vähemmän kulttuuria ja taidetta? Uhkaako taiteilijoita nyt työttömyys? Keskustelemassa johtaja Kaisa Rönkkö Taikesta ja johtaja Johanna Tuukkanen Cuporesta. Illan puheenjohtajien tenttiä ovat ennakoimassa puolueiden varapuheenjohtajat sdp:n Nasima Razmyar, keskustan Markus Lohi ja rkp:n Sandra Berqvist. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Janette Leino. Tuottajana Marija Skara.

Miksi erityisesti nuoret miehet äänestävät oikeistopuolueita ja naiset vasemmistopuolueita sekä vihreitä? Keskustelemassa Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Anna Rajavuori, jotka kirjoittivat Kalevi Sorsa -säätiön raporttiin Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024. Vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen aineiston mukaan miehistä 53 prosenttia kertoi äänestäneensä kahta päähallituspuoluetta eli kokoomusta tai perussuomalaisia, mutta naisista ainoastaan 34 prosenttia. Naisista 43 prosenttia äänesti SDP:tä, vasemmistoliittoa tai vihreitä, kun vastaava osuus miesten keskuudessa oli 29 prosenttia. Erityisesti nuorissa ikäluokissa tämä sukupuolten välinen kuilu korostuu. Wass ja Rajavuori pohtivat miksi mielipiteet polarisoituvat ja miten ongelmia voitaisiin ratkaista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomalaisten odotukset turpopolitiikalle eurovaaleissa. Entä kuinka muissa EU-maissa näitä asioita katsotaan? Haastateltavana yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Etelä-Korea, Kiina ja Japani neuvottelevat vapaakauppasopimuksesta. Maiden uusista suhteista raportoi kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Norja, Irlanti ja Espanja tunnistavat Palestiinan valtion. Onko tunnustamisella jotain merkitystä sotatilanteen kannalta? Eteneekö kahden valtion malli tai saadaanko rauhaa? Haastateltavana asiantuntija Laura Hendry rauhanvälitysjärjestö CMI:stä sekä väitöskirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anssi Väisänen ja Veera Sinervo. Tuottajana Marija Skara.

Politiikan tutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa perussuomalaisesta talouspolitiikasta ja politiikan sukupuolijaoista. Ärhäkkäästä vaihtoehtopuolue perussuomalaisista on tullut oikeaoppisen menokurilinjan vankkumaton vaalija, mutta millaisten elementtien ylle perussuomalaisten ideologinen joustavuus rakentuu? Korostetaanko politiikka-analyyseissa liiaksi äänestäjien materiaalisia intressejä, vai tulisiko esimerkiksi perussuomalaisten menestystä tarkastella pikemminkin kollektiivisten tunteiden ja niiden kanavoinnin kautta? Entä mitä tutkimustulokset kertovat politiikan sukupuolittuneesta luonteesta? Oikeistomiehistä puhutaan paljon, mutta miksi naisten vasemmistolaistumista ei analysoida?

Julkinen liikenne on pysähtynyt lakon vuoksi lähes koko Suomessa. Kuulemme tunnelmia Jyväskylästä sekä Helsingistä.  Kuinka presidentinvaaliehdokkaat Pekka Haavisto sekä Alexander Stubb pärjäsivät torstai-iltaisessa Ylen vaaliväittelyssä? Tätä ruotivat yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass sekä yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta. Sanna Savikko haastattelee. Kuinka Ukrainassa on reagoitu Eu:n tutkipäätöksiin. Ukrainasta raportoi Ylen ulkomaantoimittaja Justas Stasevski.  Ukrainan sodan tilanteesta studiossa ovat keskustelemassa Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi sekä kansanedustaja, kenraalimarjuri evp. Pekka Toveri.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajaja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Marija Skara. 

Kartanlukijan vieraaksi istahtaa tällä viikolla politiikan tutkija Hanna Wass, jonka kanssa otetaan katsaus viikon polttavaan perunaan: presidentinvaaleihin. Millaisessa turvallisuusilmapiirissä suomalaiset valitsevat uutta presidenttiä ja mitkä asiat vaikuttavat siihen, kuka ulkopolitiikan johtoon nousee?Studiossa Wassin kanssa tuttuun tapaan entinen ulkoministeri Timo Soini.Jakson tuotti ja leikkasi Riikka Nyman.

Lastensuojelulaitoksesta luvatta poistuminen eli hatkaaminen asettaa nuoret moniin vaaroihin. Miten ongelmaan voisi puuttua? Keskustelemassa etäyhteydellä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja lastenkodin ohjaaja Pasi Turkia. Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa, puhelimessa vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, oikeusministeriö. Kuinka paljon vaaleissa tullaan äänestämään taktisesti? Keskustelemassa yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass, Helsingin yliopisto ja toimitusjohtaja Jari Pajunen, Taloustutkimus. Presidentinvaalitentin etkot. Illan tenttivuorossa Alexander Stubb, studiossa puoluesihteeri Kristiina Kokko (kok). Juontaja Jaakko Parkkinen, toimittajat Rasmus Montonen, Mira Stenström ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Romanttisissa elokuvissa sinkkunainen riutuu ja on valmis luopumaan itsenäisyydestään sillä sekunnilla, kun rakkaus kolkuttaa ovelle. Ja jos ei tule, nainen on ikuisesti onneton, Neljät häät ja hautajaiset -elokuvan surkea Fiona. Sinkkuus on niin viihteessä kuin julkisessa keskustelussakin ongelmaidentiteetti. Mutta miksi ihmeessä parisuhteessa pärjäämistä pidetään todisteena hyvästä luonteesta?Riikka Suomisen vieraana on politiikan tutkija ja vastentahtoinen sinkku Hanna Wass. Miten Wassin rakkauselämään on vaikuttanut se, että hänen nuoruuden idolinsa oli jännä ja tavoittamaton Marlboro-mies?Parisuhteiden Maija Poppanen vastaa kysymykseen, miksi avoin suhde muuttuu usein tavallisen yksiavioiseksi siinä vaiheessa, kun ihminen löytää uuden rakkauden.

Lähetyksen alussa puheenjohtaja Olli Seuri tiedustelee, mitä raatilaiset ajattelevat siitä, että arkkipiispa ja kirkon väki ottaa kantaa politiikkaan. Pj. Seuri nostaa esimerkiksi arkkipiispa Tapio Luoman kommentit hallitusohjelmaan. Luoma sanoo hallitusohjelman nostavan työnteon liian merkittävään asemaan ja että ihmisarvo ei määrity työkyvyllä. Kansainvälistä Eläinten päivää vietetään tänään 4.10. Päivän tarkoituksena on nostaa keskusteluun eläinten oikeuksia ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Taru Tujunen kysyy pyöreän pöydän väeltä, mitä eläinten oikeudet merkitsevät meille ihmisille. Miksi eläinten oikeudet tuntuvat olevan niin vaikea asia monille? Mika Panzar kertoo viettäneensä nostalgiapainotteisen viime viikonlopun. Ohjelmassa oli Juice Leskisen alkuperäisen Coitus Int -bändin konsertti Tampereella ja leffateatterissa fiilistely Aki Kaurismäen uusimman Kuolleet lehdet -elokuvan parissa. Elokuvaa katsoessa Panzar pohti, miksi se vetoaa niin moneen ihmiseen, niin kriitikoihin kuin tavallisiin elokuvan katselijoihin. Luoko Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet nyt kuvan Suomesta, ja jääkö tämä kuva elämään? Mika Panzar haluaa raatilaisten pohtivan, miksi elokuvat ja kirjat synnyttävät stereotypioita. Miten kulttuurituotteet ottavat meitä haltuunsa? Anu Koivunen arvelee panelistien katsovan säännöllisesti esimerkiksi A-studiota ja ahkerasti myös lukevan uutisia. Niinpä Koivunen kysyy, mitä he haluavat tietää tutkijoista tai asiantuntijoista, jotka kommentoivat mediassa politiikan tapahtumia tai ilmiöitä? Mitä yleisön kuuluisi saada tietää mediassa esiintyvistä asiantuntijoista? Aihetta käsiteltiin perjantaina 30.9. TV1:n Viimeinen sana -ohjelmassa, jossa vieraina olivat politiikan kommentaattorit Hanna Wass, Juho Rahkonen ja Vappu Kaarenoja.

Ukraina on keskiössä, kun Naton huippukokouksen toinen päivä käynnistyy. Vilnasta raportoi ulkomaantoimittaja Paula Vilén. Mitä Nato-kokouksessa on saavutettu? Vieraana tutkijatohtori Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti. Yhteys Moskovaan, josta raportoi Heikki Heiskanen. Ukrainalaisten odotukset Zelenskyin ja Bidenin tapaamiselle. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Biden saapuu illalla Suomeen. Vierailun vaikutukset Suomen ja Yhdysvaltain suhteille. Vieraina tj. Kristiina Helenius, Miltton USA ja tutkija Maria Lindén, Ulkopoliittinen instituutti. Mihin kohu Riikka Purran vanhoista kirjoituksista voi johtaa? Puhelimessa valtio-opin dosentti Hanna Wass, Helsingin yliopisto.  Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Ville Kilpeläinen ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti

Poliittinen talous -podcast syventyy yleispoliittisen tilanneanalyysin äärelle. Politiikan tutkija Hanna Wass ja arkistotutkija Riku Luostari keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa meneillään olevista hallitusneuvotteluista, perussuomalaisten työmarkkinapolitiikasta, tulevan hallitustaipaleen mahdollisista kompastuskivistä sekä RKP:n pimeämmästä puolesta. Natoa, bensan hintaa, geoekonomiaa ja valtiovarainministeriötä unohtamatta.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja pyytää kouluarvosanoja Sanna Marinin menneelle hallitukselle. Mikalta tulee 8,5, Tarulta 6,5 ja Kaarinalta 8. Perustelutkin kuullaan. Mika Pantzar kertoo, että hänen kollegansa Helsingin yliopistosta on somessa herättänyt keskustelua  pukeutumisellaan. Politiikan tutkija Hanna Wass esiintyi närkästyneiden mukaan A-studiossa "bileasussa". Pantzar toivoo vaatepositiivisuutta.  Eduskunta on järjestäytynyt, ja hallitustunnustelija aloittaa työnsä ylihuomenna perjantaina. Taru Tujunen haluaa auttaa Petteri Orpoa pohtimalla keskeisiä kysymyksiä, joita tämän pitäisi muilta puolueilta tunnustelijana kysyä.  Esiin nousevat – eri painotuksin – valtiontalous/verot/sosiaaliedut, maahanmuutto/väestökehitys, ilmastopolitiikka/hiilineutraalius ja osaaminen. (Tujunen on toiminut Kokoomuksen puoluesihteerinä 2006–2014.) Kaarina Hazard ihmettelee vellovaa keskustelua Nato-jäsenyydestä huolimatta ja kysyy: Milloin Natoon meneminen loppuu!? Onko rauhallinen Nato-maa meille liian vaikea konsepti? Taru vahvistaa, että nyt otetaan riemu irti Natoon liittymisestä, mutta uskoo, että into rauhoittuu. Mika sanoo olevansa ståhlbergilainen eikä mannerheimiläinen ja toivoo norjalaista Nato-linjaa Suomeenkin.

Ehdokkaiden vaalibudjetit paisuvat. Lisäksi työnantaja- ja työntekijäleirien vaalirahanokittelu kiihtyy. Miten raha vaikuttaa siihen, kuka nousee valtaan? Vieraina Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Toimittajina Olli Seuri ja Helmiina Suhonen. #jetp

Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa?  Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Miten kiinnostus näkyy vaaliuurnilla, ja mitkä tekijät painavat eniten kun ihminen valitsee puolueensa ja ehdokkaansa? Tässä Uteliaan mielen jaksossa tutkijat avaavat suomalaisten äänestämistä avaavat eduskuntavaalien 2023 alla. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Julkisen talouden tasapainottamisesta ja velkakestävyydestä on tulossa kevään eduskuntavaalien keskeinen teema. Asettaako velkaantumisesta huolestunut valtiovarainministeriö agendan? Toistuuko vuoden 2015 vaaleja edeltänyt tilanne? Mitkä puolueet asetelmasta hyötyvät? Entä millaista loppuvaalikautta Ylen tuore puolueiden kannatusmittaus lupaa? Studiossa yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Riku Luostarin kanssa tulojen yhteydestä äänestyskäyttäytymiseen keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen ja Helsingin yliopiston dosentti, politiikan tutkija Hanna Wass. Suurituloiset äänestävät luonnollisesti kokoomusta: Suomessakin voidaan puhua ”varallisuuseliitistä”, jonka äänestyskäyttäytyminen on melko homogeenista. Toisaalta taas myös vasemmistoliitto ja vihreät keräävät koulutettujen, mutta matalatuloisten ääniä. Perussuomaiset ja SDP ovat matalamman koulutusasteen puolueita. Onko Suomeenkin syntynyt omia suurituloisten ”enklaaveja”? Puhuuko suomalaisten äänestyskäyttäytymisessä kulttuurisota vai luokkakantaisuus? Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/eriarvoisuuden-tila-suomessa-2022-web.pdf

Suomen Nato-loppusuora, Ukrainan aseapu, puolustusteollisuuden näkymät ja odotukset Venäjältä, mm näistä keskustellaan puolustusministeri Antti Kaikkosen kanssa.  Mitä Eu:n uusi yhteistyö Turkin ja Britannian kanssa tarkoittaa, sitä ennakoi ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista.  Porvarihallitusta pedataan, mutta kenestä kokoomukselle kumppani, puolueiden tilannetta ja hallituskuvioita pohtimassa yliopistotukija Jenni Karimäki ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass molemmat Helsingin yliopistosta.   Ulkomaanlehtikatsaus Saksasta Anna Saraste.  Juontajana Mira Stenström, toimittajina Elina Sonkajärvi, Mikko Haapanen ja tuottajana  Marja Ala-Kokko.

Millaisia hyvinvoinnin haasteita yksinelävä kohtaa parisuhdenormatiivisuuden keskellä? Ensitreffit alttarilla. Maajussille morsian. Viisi miestä viikossa. Ohjelmia, joissa etsitään ihanneparia ja elämänkumppania. Näissä ohjelmissa sinkkuelämä kuvataan usein ikään kuin välivaiheena, jonka jälkeen kumppani löytyy ja ”se oikea aikuiselämä” pääsee alkamaan. Parisuhdenormatiiviset oletukset ihmiselämän päämääristä tuottavat helposti myös eriarvoistavia yhteiskuntarakenteita ja asenteita pariutuneiden, perheellisten ja yksinelävien välille, jotka vaikuttavat esimerkiksi taloudellisiin tukirakenteisiin, itsetuntoon ja jopa elinajanodotteeseen. Yksinasuvien määrä kasvaa kuitenkin jatkuvasti, eikä aina kyse ole yksinkertaisesti yksilön valinnasta. Synnyttääkö yhteiskunnallinen parisuhdenormatiivisuus jo voimakkaita osattomuuden kokemuksia ja kasvavia hyvinvointihaasteita? Mitä parisuhde tai sen puute yksilölle oikeastaan tarkoittaa ja pitäisikö sinkkuuden ohella osata puhua myös parisuhdeosattomuudesta? Vai onko sinkkuus myös jotain aivan muuta kuin parisuhteen puuttumista? Sinkkujen hyvinvoinnista, parisuhdeosattomuudesta ja parisuhdenormatiivisuudesta ovat keskustelemassa aiheesta väitellyt tohtori Anu Kinnunen ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Naton ja Venäjän tapaaminen. Mitä voimme odottaa? Keskustelemassa johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak, UPI ja johtaja Kristi Raik, Viron ulkopoliittinen instituutti.  Edellisillan puheenjohtajatentin (Keskusta, Vasemmistoliitto ja Vihreät) analyysi. Keskustelemassa politiikan toimittaja Pirjo Auvisen johdolla politiikan tutkijat, yliopistonlehtori Hanna Wass ja eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Kolmen eduskuntapuolueen ryhmänjohtajien keskustelu aluevaaleista. Mukana Juha Pylväs,kesk., Atte Harjanne, vihr. ja Jussi Saramo, vas. Välähdykset kuopiolaisten ja lahtelaisten aluevaalimietteistä. Toimittajana Kuopiossa Antti Karhunen ja Lahdessa Elina Rantalainen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Marja Ala-Kokko ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Tarja Oinonen.

Vaaliraati/RKP. Politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen, kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Juontajana politiikan toimittaja Matti Koivisto. Lasten koronarokotetutkimus, johtaja Mika Rämet, Rokotetutkimuskeskus. Putin ja Lukašenka tapaavat, mikä on Venäjän rooli Valko-Venäjän tapahtumissa? Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Keskustan uusi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen. Tieteen ja kulttuurin rahat ja toimintamahdollisuudet puhuttavat. Blogi. Jenny Matikainen: Nelikymppinen voi Suomessa päästä lääketieteelliseen, Kiinassa ajatuskin naurattaa. Uusinta. Vaaliraati/RKP. Politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen, kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Juontajana politiikan toimittaja Matti Koivisto. Juontajina Hanna Juuti ja Matti Koivisto. Toimittajina Carolus Manninen, Mikko Haapanen, Matti Konttinen ja Päivi Dahl. Tuottajana Tarja Oinonen.

Pandemia-ajan kuntavaalit testaavat suomalaisen demokratian kestävyyttä ja yhdenvertaisen osallistuminen toteutumista. Jaksossa pohditaan muun muassa kuntavaalien siirtoa, digitaalista vaalikampanjointia ja vaalihäirintää sekä suomalaisen äänestämiskäyttäytymisen muutosta. Kuntavaaleja ovat taustoittamassa yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti. Juontajana on Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.3.2021. Voit katsoa jakson myös videona: https://youtu.be/TSWdiUq59So

Sekä tulo- että varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa viime vuosikymmeninä, kerrotaan uutuuskirjassa Eriarvoisuus 2020-luvulla. Haastateltavina Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala. Useissa maissa on havaittu, että taloudellisen tilanteen huononeminen tai sen uhka on yhteydessä radikaalian puolueiden äänestämiseen. Wassin tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa tulojen lasku on yhteydessä perussuomalaisten todennäköisempään äänestämiseen. Wass on huolissaan siitä, millaista "pettymyksen siementä kylvetään", jos vaihtoehtona itseään markkinoivat puolueet eivät aja globalisaation häviäjinä itseään pitävien asemaa. Hänen mielestään nyt olisi paikka uudenlaiselle populistiselle haastajapuolueelle, koska moni on jo pettynyt perussuomalaisiin. Tuomaalan tekemän tutkimuksen mukaan suurituloisin prisentti on Suomessa kasvattanut tulo-osuuttaan kaksinkertaiseksi vuodesta 1990 vuoteen 2000 mennessä. Miten eriarvoisuuskehitystä voidaan estää poliittisilla keinoilla? Pitäisikö ansiotuloissa oleva progressio ulottaa pääomatuloihin? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Perinteisen hokeman mukaan Yhdysvaltojen vaaleissa kyse on pääosin taloudesta: jos se kehittyy suotuisasti, istuva presidentti on vahvoilla. Koronakriisin myötä maan talouskehitys on ajautunut syöksykierteeseen ja työttömyysaste on lähellä 1930-luvun laman tasoa. Yhdysvaltojen politiikkaa on kuitenkin mahdotonta ymmärtää ottamatta huomioon talouden rinnalla vaikuttavia kulttuurisia kamppailuita. Mistä kaikesta vuoden 2020 presidentinvaaleissa on kyse ja mitkä ovat sen vaikutukset maailmanpolitiikkaan seuraavina vuosina? Kenen johdolla Yhdysvallat nousee koronakriisistä ja millainen suurvalta se tulee olemaan? Vieraina Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta sekä Nordic West Officen Amerikan toiminnoista vastaava johtaja Kristiina Helenius ja Ylen Yhdysvaltojen kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Juontajana yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 27.5.2020.

Globaali terveysuhka on saanut kansallisvaltiot käpertymään itseensä. Missä EU on ollut koronakriisissä? Ovatko valtioiden omat ratkaisut jättäneet kansainvälisen yhteistyön ja EU:n entistä enemmän alakynteen? Millaisia tarinoita kansallisvaltiot rakentavat koko maailmaa koskevasta ja kaikkien terveyttä uhkaavasta viruksesta? Poikkeuslinjalla vieraina ovat yliopistotutkija Timo Miettinen ja apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi, juontajana yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Interventioissa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen sekä Avoin yhteiskunta ry:n puheenjohtaja ja Faktabaarin perustaja Mikko Salo. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 20.5.2020.

Päästöt laskevat ja kansallisvaltiot kääntyvät huolehtimaan omasta selviytymisestään. Miltä ilmastonmuutoksen torjunta näyttää EU:ssa ja globaalilla tasolla? Onko kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen tärkeämpää kuin pitkän aikavälin globaali yhteinen hyvä? Voiko korona-ahdingosta päästä pois kestävästi? Ketkä määrittävät tulevaisuuden ilmastopolitiikan suunnan? Vieraina ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen ja yleisen valtio-opin apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, juontajana dosentti Hanna Wass. Intervention tekee ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Ohjelma on osa Helsingin yliopiston #siksitiede-kampanjaa ja siinä keskustellaan myös tieteestä osana Suomen ja maailman kriisinkestävyyttä. Miksi tiedettä tarvitaan – ja voidaanko tieteellä ratkaista ilmastonmuutos? Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 13.5.2020.

Koronakriisin puhjettua presidentti Niinistö totesi, että talous on vain taloutta ja ihmiselämät ovat aivan eri arvossa. Kriisin jatkuessa taloudelle aiheutuvat vauriot syvenevät ja paine purkaa asetettuja rajoituksia kasvaa. Viruksen tukahduttaminen asettuu vastakkain yksilön perusoikeuksien ja taloudellisten intressien kanssa. Samalla koronakriisin hoitoa yritetään epäpolitisoida. Voiko koronakriisin hoidossa ylipäänsä soveltaa tavanomaista kustannusten ja hyötyjen arvioinnin logiikkaa? Miten hillitsemistoimien tai niistä luopumisen suorat ja välilliset kustannukset voidaan laskea? Työelämäprofessori Pekka Saurin vieraina THL:n tutkimusprofessori, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ja valtiotieteiden tohtori Heikki Pursiainen. Katsojakysymysten moderaattorina toimii yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 29.4.2020

Tuleeko koronasta avainkokemus? Onko meille syntymässä oma koronasukupolvi? Sen tulevaisuus näyttää usvaiselta etenkin koulutuksen osalta, kun osa joutuu päättämään peruskoulun etäopiskelijoina ja toisia taas painaa epätietoisuus korkeakoulujen pääsykokeiden suhteen. Suomi paistattelee mielellään koulutuksen mallimaana, mutta riittävätkö meillä rahkeet taata aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet samalla kun globaali koulutuspolitiikka asettaa uudenlaisia paineita myös suomalaiselle koulutukselle? Poikkeuslinjalla-ohjelmassa työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa keskustelevat vararehtori, yliopistopedagogiikan professori Sari Lindblom ja valtiosihteeri, poliittisen historian dosentti Pilvi Torsti. Katsojakysymysten moderaattorina toimii yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 22.4.2020

Koronakriisin seuraukset maailmantaloudelle ovat valtavat: globaalit tuotantoketjut katkeavat, palvelualat kärsivät, työttömyys kasvaa ja pörssit romahtelevat. Valtiot ja keskuspankit ovat vastanneet ennennäkemättömillä elvytyspaketeilla. Vaikka talouden äkkipysähdys on äärimmäinen, onko mahdollista saavuttaa nopea toipuminen ja paluu normaaliin? Minkälaisena maailmantalous tulee ulos koronakriisistä ja minkälaiset sosiaaliset ja poliittiset haavat jäävät? Poikkeuslinjalla-ohjelmassa vieraina ovat maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki ja taloustieteen professori Antti Ripatti, juontajana yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 8.4.2020

Pyyhkiikö valmiuslaki perusoikeudet? Onko poikkeustilassa tilaa kansalaistottelemattomuudelle? Miten eriarvoisuus nousee esille koronakriisin aikana? Poikkeuslinjalla-ohjelmassa työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa keskustelevat sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen. Katsojakysymysten moderaattorina toimii yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.4.2020. Lue lisää Poikkeuslinjalla-ohjelmasta: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/poikkeuslinjalla

Pekka Sauri palaa poikkeuksellisena aikana linjoille. Osallistavaa puhetta, monipuolisia näkökulmia ja vaikeiden kysymysten asiantuntijoita Helsingin yliopistosta. Pyrkimys saada koronavirus ja sen seuraukset hallintaan muuttaa koko maailmaa. Sen sijaan, että pyrkisimme palaamaan entiseen, eteen avautuu mahdollisuus rakentaa oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Tähän tarvitaan koko kylän aivot käyttöön. Ensimmäisen Poikkeuslinjalla-lähetyksen vieraina ovat viestinnän professori Anu Kantola ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen. Keskustelunaiheina mm. demokratian tulevaisuus koronakriisin jälkeen, voima- ja valtasuhteiden uudelleenjako, solidaarisuus ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion kestävyys. Moderaattorina toimii yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.

Hanna Wass ja Arja Alho keskustelevat kevään 2019 vaaleista osattomuuden ja osallisuuden näkökulmista yhteiskunnan ja äänestäjien jakautuessa asiakysymyksissä yhä useampiin erilaisiin lohkoihin.

Miltä vuoden 2019 vaalit näyttivät ehdokkaan näkökulmasta? Mitä näistä vaaleista jää elämään niin kampanjoiden kuin politiikan sisältöjen osalta? Keskustelemassa kaksi Helsingin yliopiston professoria, Jaana Hallamaa ja Jukka Kekkonen, joilla molemmilla on kokemusta erilaisista vaaleista sekä politiikan tarkkailijan että ehdokkaan näkökulmasta. Keskustelua moderoi yleisen valtio-opin professori ja Suomen vaalitutkimuskonsortion johtoryhmän jäsen Hanna Wass. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-sarjan tapahtumassa 15.4.2019. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Politiikasta-verkkolehden kanssa.

Eduskuntavaalit lähestyvät, ja niin turuilla, toreilla kuin vaalitenteissä poliitikon puhe kääntyy usein arvoihin. Millaiset arvot ovat suomalaisille tärkeitä, entä miten herkästi arvot muuttuvat? Mitä tapahtuu, kun politiikan käytäntö karkaa kauas siitä, mitä pidämme arvokkaana? Keskustelemassa ovat yleisen valtio-opin professori Hanna Wass, Nuorisobarometrin päätoimittaja, sosiaalityön professori (ma.), lapsiasianvaltuutettu (1.5. alkaen) Elina Pekkarinen ja eetikko Antti Kylliäinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

Akatemiatutkija Hanna Wassin mukaan presidenttiehdokkaiden kannatuslukemista ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä puolueuskollisuude .. Lisää >> http://ift.tt/2DRRvDk