Podcasts about kasvava

Ilmasto lämpenee. Lainsäädäntö kiristyy. Bisnes tehostuu. Uusimmassa Juristipodissa pureudutaan ympäristöjuridiikkaan: suuret hankkeet, vaikeat päätökset ja tulevaisuuteen katsominen. Katariinan kanssa aiheesta on keskustelemassa Boreniuksen Partner Hanna Lehtinen. Tämä jakso kannattaa kuunnella, jos: - Kasvava ala kiinnostaa - Haluat tietää, mitä ympäristöjuristi tekee isojen projektien ytimessä - Etsit omaa paikkaasi juridiikan tulevaisuudessa - Haluat uusia ajatuksia ajankohtaisesta aiheesta

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Petja Kopperoinen ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen haluaa porukan pohtivan, miksi ihmisten traagiset tarinat käyvät kaupaksi niin hyvin. Esimerkiksi hän nostaa “Laukku-Leenana” tunnetun naisen elämästä kootun kirjan, joka nousi maaliskuussa Suomen myydyimmäksi. Kuitenkin kulkurielämää elänyt edesmennyt Leena Kiviharju ei päiväkirjojensa perusteella itse halunnut nostaa tarinaansa kaupalliseen käyttöön. Onko ihmisellä tekijänoikeus omaan elämäänsä? Pekka Seppänen puolestaan tarttuu vauvojen talouteen. Finanssiala ry on ideoinut Lapsen Säästöstartin, joka tekisi kaikista vauvoista kertaheitolla sijoittajia. Hallitusohjelmassakin luvattiin selvittää vastasyntyneen osakesäästötiliä. Yle uutisoi, että vanhemmat suhtautuvat asian myönteisen innostuneesti. Miten vauvoille annettava pesämuna toimisi ja kuka päättäisi, mihin rahat pannaan kiinni? Kaarina Hazard kysyy, miksi kansan huoli ilmastonmuutoksen etenemisestä ei tule esiin. Tuoreiden tietojen mukaan ilmastokatastrofi vaikuttaa vahvasti suomalaisten käyttäytymiseen, mutta se ei samassa määrin nouse julkiseen keskusteluun, saati mahdu poliitikkojen huolilaariin. Vasta käydyissä vaaleissakin kuntien ilmastoasiat jäivät muiden aiheiden tallomaksi.

Kamala Harris valitsi aisaparikseen Tim Walzin – siis kenet? Samalla Donald Trump alkaa siirtyä sekoilumoodiin. Senaatinvaalien tilanne näyttää synkältä demokraateille. Lopuksi asiaa RFK Jr:n eläinsuhteesta.

Vierumäen tenniksen lajipäällikkö Petja Nykänen asettui Verkolla-podcastin mikrofonin eteen keskustelemaan tenniksen tilanteesta alueella. Vierumäki julkaisi juuri neljän miljoonan euron investoinnin, jolla toteutetaan tennis- ja padelhallin laajennus. Kuokka on isketty maahan ja valmista tulee joulukuussa 2024. Uuteen hallikokonaisuuteen tulee kahdeksan tenniskenttää ja neljä padelkenttää (lue lisää). Perinteikkääseen tennispaikkaan on investointu viimeisten vuosien aikana merkittävästi niin sisä- kuin ulko-olosuhteiden osalta. Lisäksi osana Tennisliiton ja Vierumäen yhteistyötä on alueella järjestetty enenevissä määrin kisoja, tapahtumia, koulutuksia ja leirityksiä. Aiheet: Kuka on Petja? Joensuusta maailman kautta Vierumäelle Vierumäki - mitä kaikkea alueella on? Laaja tennistoiminta: valmennustoiminta, leiritykset, kilpailutoiminta, valmentajakoulutukset, tapahtumat, seurakehittäminen Uusi tennis- ja padelhalli SM-kisat Vierumäellä 24.-30.6. Kisajohtamisen positiiviset asiat ja lieveilmiöt

VanEck:in toimitusjohtaja sanoi, että bitcoinista ei voi puhua kuplana. Mutta miten kupla syntyy ja voiko kuplan tunnistaa? Erilaisia bitcoinin tunnuslukuja, kuten jaksossa mainittu hashrate https://www.blockchain.com/explorer/charts Jaksossa mainittu pelko- ja ahneusindeksi (fear and greed index) https://alternative.me/crypto/fear-and-greed-index/ Jaksossa mainittu Viisas Sijoittaja kirja , joka käy läpi kaikki tarvittavat osakkeiden tunnusluvut onnistuneisiin osakepoimintoihin. Linkki on affiliatelinkki. https://shorturl.at/hqvU2 **** Bitcoinin ja kryptovaluuttojen verotus ahdistaa? Suomalaiseen verotuskäytäntöön räätälöity palvelu, jonka avulla kryptovaluuttojen monimutkaisesta veroilmoituksesta tulee yksinkertaisempaa. Palvelu tukee lähes 40 eri kryptopörssiä, joten transaktioiden liittäminen on vaivatonta. https://kryptoverotus.fi?via=BTCLADY **** Mistä ostaisin satosheja? Tarjoan sinulle 50% alennuksen vaihtokuluista kuukauden ajan, kun rekisteröidyt alla olevan linkin kautta. Coinmotion on suomalainen kryptovaluuttapörssi, jossa voit automatisoida kuukausisäästämisen bitcoiniin. https://app.coinmotion.com/fi/register/signup?referral_code=n6r0t1eqnx0qei3ib212 **** Hankin sinulle alennuskoodin, jotta saat 10 % tilatessasi bitcoin-kirjoja Konsensus Networkista. Klikkaa linkkiä tai käydä alennuskoodia: BTCLADY https://bitcoinbook.shop/collections/finnish?ref=btclady 
**** Kysymyksiä bitcoinista, joihin haluat vastauksen podcastin muodossa. Lähetä kysymyksesi somessa. Seuraa Bitcoin Lady Podcastia somessa! https://www.instagram.com/bitcoinladypodcast Youtube: https://www.youtube.com/@BitcoinLadyPodcast https://bitcoinlady.fi/ https://twitter.com/bitcoinlady_ bitcoinladypodcast@gmail.com 
**** Bitcoin Lady podcastin tarjoama sisältö on tarkoitettu vain viihteeksi ja informaatioksi. Sisältö ei tule ottaa sijoitussuosituksena, eikä podcast anna sijoitussuosituksia. Älä luota, vaan varmenna.

Käyn läpi rinnan anatomiaa, yleisimpiä virheitä treeneissä ja millainen on mielestäni järkevä pitkän aikavälin treenistrategia, sekä optimaalinen toistotekniikka tälle lihakselle. 00:00 intro ja ajankohtaiset 06:13 anatomiaa 24:35 havaintoja, virheitä ja myyttejä 39:00 treenistrategia (liikemäärä, RIR jne.) 1:06:00 treenitaktiikka (liikevalinnat, toistotekniikka jne.) KP-penkkipunnerrusten asentoonmeno: https://www.youtube.com/watch?v=58y57eSTx50 Valmennuspalvelutiedustelut: ellmen.mikko@gmail.com https://www.mikkoellmen.fi https://www.instagram.com/punttisaaga/ https://www.facebook.com/punttisaaga Keskusteluketjuni Pakkotoisto.comissa:https://keskustelu.pakkotoisto.com/threads/mikko-ellm%C3%A9n-punttisaaga.133387/ Punttisaaga-podcastit Soundcloudissa, Spotifyssa ja muillakin suosituimmilla alustoilla

Puoluekokous vahvisti entisestään Xi Jinpingin asemaa Kiina johdossa. Xin talouspolitiikan linja herättää kysymyksiä, sillä talouden merkitys päätöksenteossa on vähentynyt hänen aikakaudellaan, eikä esimerkiksi koronapolitiikkaan ole näkyvissä helpotusta. Kiinan talousnäkymistä ja juanin kurssikehityksestä keskustelevat pääekonomisti Tuuli Koivu ja ekonomisti Kristian Nummelin. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Ef. 2:18Seurassasi: Iida Hovi

Kaupallinen yhteistyö: JanssenMasennus on kansantautimme. Kasvava määrä ja yhä nuorempia ihmisiä jää masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Inhimillinen kärsimys ja yhteiskunnan kustannukset ovat suuria. Tässä jaksossa (uusintajulkaisu: julkaistu alunperin 23.11.2020 vain Suplassa) psykologi Nina Lyytinen keskustelee psyykenlääkkeistä ja masennuksen hoidosta proviisori, farmakologian dosentti ja Janssenin lääketieteellinen asiantuntija Saara Rannanpään kanssa. Hän on tehnyt lähes parikymmentä vuotta riippuvuus- ja Parkinsonin tauti -tutkimusta ennen siirtymistään lääketieteellisen asiantuntijan tehtäviin Janssenille. Tutkimustyön ohella Saara opetti Helsingin yliopistossa farmakologiaa eli lääkeaineoppia.Masennus voidaan jakaa oirekuvan mukaisesti lievään, keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen. Lievää masennusta sairastava selviää usein vielä arkielämästä, työstä ja/tai opinnoista ja kykenee ylläpitämään ihmissuhteita. Keskivaikean ja vaikean masennuksen oireet heikentävät usein toimintakykyä ja myös ihmissuhteita.Masennuksen hoito riippuu sen vakavuudesta. Keskivaikeassa ja erityisesti vaikeassa masennuksessa lääkehoito on suositeltava osa hoitoa. Lääkehoidon lisäksi masennusta voidaan hoitaa erilaisilla neuromodulaatio-hoidoilla, psykoterapialla, psykososiaalisella tuella, liikunnalla ja terveillä elämäntavoilla. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä psyykenlääkkeet ovat? - Miten psyykenlääkkeet vaikuttavat aivoissa? - Miten eri tavoin masennusta hoidetaan? - Millaista masennusta hoidetaan lääkehoidolla? - Mitkä tekijät vaikuttavat masennuksen lääkehoidon onnistumiseen? - Mitä hyötyä ja haittaa lääkehoidosta voi olla?Lisätietoa ja linkkejä:Saara Rannanpää LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/saara-rannanpaa-1005082/ Lisätietoa masennuksesta Janssenin sivuilla: https://www.janssen.com/finland/masennusMasennuksesta voi toipua, kun saa tehokasta hoitoa. Kun omat voimat ovat vähissä, tehokkaan hoidon saamiseen tarvitaan tukea. Ratkaisevassa roolissa ovat niin terveydenhuollon ammattilaiset – hoitajat, lääkärit, terapeutit – kuin omat läheiset: vanhemmat, sisarukset, sukulaiset, lapset ja ystävät. Janssenin Ratkaiseva tuki -kampanja (https://www.janssenwithme.fi/fi-fi/ratkaisevatuki/) jakaa tietoa masennuksen tehokkaasta hoidosta sekä sairastuneille että heidän läheisilleen. Tavoitteemme on, että jokainen masennusta sairastava tietäisi, että tehokkaalla hoidolla masennuksesta voi toipua. Ja että masentuneet ja läheiset saisivat selkeää tietoa ja tukea tehokkaan hoidon hakemiseen. Sivuston tiedot tehokkaasta masennushoidosta perustuvat suomalaisten lääkärien Käypä hoito -suosituksiin ja tutkittuun tietoon.Lääkeyhtiö Janssen on osa maailmanlaajuista Johnson & Johnson -konsernia. Janssen haluaa muuttaa ratkaisevasti tapaa, miten sairauksia hoidetaan. Yhtiö sijoittaa voimakkaasti innovatiivisten alkuperäislääkkeiden tutkimukseen ja kehitykseen sekä ratkaisujen löytämiseen jo ennen sairauksien puhkeamista. Janssen on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista lääkeyhtiöistä. Ydinalueita ovat neurotieteet, onkologia, immunologia, tartuntataudit sekä sydän- ja verisuonitaudit ja aineenvaihduntasairaudet. Janssen työllistää yli 40 000 työntekijää yli 150 maassa. Janssenin Pohjoismaiden organisaatiossa työskentelee yli 300 henkilöä. Suomessa henkilöstöön kuuluu noin 70 eri alan huippuosaajaa. Lisätietoja osoitteessa: www.janssen.com/finland Jos kommentoit jaksoa, kommentit voidaan lähettää Janssen Finlandille.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Timur*, Open Doorsin paikallinen työtoveri Keski-Aasiassa, kertoo, millaista on alueen vainottujen kristittyjen elämä ja miten rukoukset ja muu tuki auttavat kirkkoa kasvamaan. https://opendoors.fi/2021/10/01/keski-aasian-kirkkoa-tapaamassa-nuori-ja-vainottu-mutta-nopeasti-kasvava/  

Käyn läpi rinnan anatomiaa, yleisimpiä virheitä treeneissä ja millainen on mielestäni järkevä pitkän aikavälin treenistrategia, sekä optimaalinen toistotekniikka tälle lihakselle. 00:00 intro ja ajankohtaiset 06:13 anatomiaa 24:35 havaintoja, virheitä ja myyttejä 39:00 treenistrategia (liikemäärä, RIR jne.) 1:06:00 treenitaktiikka (liikevalinnat, toistotekniikka jne.) KP-penkkipunnerrusten asentoonmeno: https://www.youtube.com/watch?v=58y57eSTx50 Valmennuspalvelutiedustelut: ellmen.mikko@gmail.com https://www.mikkoellmen.fi https://www.instagram.com/punttisaaga/ https://www.facebook.com/punttisaaga Keskusteluketjuni Pakkotoisto.comissa:https://keskustelu.pakkotoisto.com/threads/mikko-ellm%C3%A9n-punttisaaga.133387/ Punttisaaga-podcastit Soundcloudissa, Spotifyssa ja muillakin suosituimmilla alustoilla

Kiina vahvistaa asemiaan Latinalaisessa Amerikassa. Kiina on monien alueen maiden tärkein kauppakumppani ja suurin lainoittaja. Samalla Kiina myös sitoo maita itseensä ja saa poliittista tukea. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii Kiinan vaikutusvallan kasvua ja suurvaltakilpailua Latinalaisessa Amerikassa. Ohjelman toimittaa Maria Tolsa. Äänitarkkailija on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Jakson kaupallinen yhteistyö : If Vakuutus vauvalle tai lapselleTässä jaksossa puhutaan perheen kasvamisesta pienellä sisaruksella. Vieraana jaksossa on Elina Kauppila, joka on tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja, toimiva vuorovaikutusohjaaja sekä kirjailija.Jaksossa Elina vastaa kysymyksiin mm. siitä, kuinka isomman sisaruksen kanssa voi käsitellä vauvan tuloa perheeseen jo raskausaikana, miten vanhempi sisarus voi mahdollisesti reagoida vauvan syntymiseen, miten isompaa sisarusta voi huomioida ja miten mahdollista mustasukkaisuutta voi helpottaa. Puhumme myös vanhemman jaksamisesta useamman lapsen kanssa sekä riittämättömyyden tunteesta, jota moni äiti tai vanhempi kokee pienten lasten kanssa. Elina mainitsee jaksossa, että aivan liian vähän puhutaan siitä, kuinka ihanaa sisarusten välinen rakkaus on ja kuinka paljon sitä on. Hän kertookin jaksossa ajatuksensa siihen, kuinka sisarusten välistä suhdetta voi tukea alusta alkaen, jotta heistä tulisi mahdollisimman läheiset.Katso lisää myös seuraavista:Onnen Kuplia Online - ilmaiset sisällöt raskauteen ja vauvavuoteen - Lue lisääOnnen Kuplia äitiyspäivät tai -viikonloput synnytykseen valmistautumiseen - Lue lisääOnnen Kuplia löytyy myös Instagramissa ja Facebookissa. Kiitos, että kannatat podcastia seuraamalle somessa ja jakamalla tietoa jaksoista tuttavillesi! :)Support this show http://supporter.acast.com/onnenkuplia. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Puutarhanhoito on suosittu harrastus, jolla on myönteisiä vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Psykologisia mekanismeja on tutkittu paljon. Esimerkiksi luonnossa oleskelulla voidaan elvyttää psyykkistä väsymystä ja keskittymiskykyä. Hyötyliikunta lisää fyysistä aktiivisuutta ja voi vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Lisäksi sosiaaliset suhteet esimerkiksi toisten asiaan innostuneiden kanssa lisäävät hyvinvointia. Puutarhanhoito ja viljely sekä elinympäristön vehreys tekee siis monella tapaa ihmiselle hyvää! Huoltamolla puhutaan nyt asuinympäristön merkityksestä hyvinvoinnille. Miten kaupunkiympäristöä voidaan vehreyttää? Esimerkkinä tutustutaan Vihreistä vihrein -kohteeseen Helsingin Jätkäsaaressa yhdessä ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija Taina Suonion kanssa. Kasvava trendi puutarhanhoidossa on syötävien kasvien kasvattaminen, kertoo puolestaan Kekkilän puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallio. Mitä ja miten kylvetään iloa puutarhaan tai parvekkeelle?

Kristallipallon keskiössä on tällä kertaa kasvutalous - kasvun tavoitteluun viritetty talousjärjestelmä. Kasvun rajat ovat kuitenkin tulleet vastaan ja ympäristön kantokyky on ylitetty monella mittarilla tarkasteltuna. Kasvava bruttokansantuote on keskeinen ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikentymisen ajovoima. Tätä ongelmavyyhtiä puimassa ovat ORSI-tutkija Tuuli Hirvilammi, Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström ja LUT-yliopiston tutkijatohtori Janne M. Korhonen. Lisää ORSI-hankkeesta: www.ecowelfare.fi

Tämä meditaatio on suunniteltu kuunneltavaksi ensimmäisen kerran kasvavan puolikuun aikaan ja siitä noin viikon ajan aina täysikuuta edeltävään päivään asti. Tässä meditaatiossa keskitymme omien haaveiden ja affirmaatioden lisäksi myös persoonamme varjopuoliin, jotka ovat osa meitä halusimme sitä tai emme. Taustamusiikkina The Inner Call composed by Music Of Wisdom - Licensed from https://meditationmusiclibrary.com/ Kasvava puolikuu (2/4) on osa Jenny Jakkilan meditaatiot SUOMEKSI -podcastia, joka sisältää meditaatio- ja rentoutumisharjoituksia ihan kaikille :) (s5 ep2)

Jumalan suunnitelmassa sanotaan olevan kasvavan sisäisyyden dynamiikka. Tässä mietiskelyssä syvennymme siihen sisäisen elämän näkökulmasta. Jumala ei ole niinkään kiinnostunut meidän ulkoisista teoistamme kuin meidän sydämestämme.

Tässä jaksossa Erika, Sami ja Teemu keskustelivat millaista on olla töissä kasvavassa yrityksessä. Mitä hyviä ja huonoja puolia kasvavassa yrityksessä on? Onko kaikki ruusuilla tanssimista ja miten yrityksemme kulttuuri kasvaa yrityksen mukana? Aiheita napattuna tästä podcastistä: 3:40 parikoodaus 05:50 Mob Programming 07:30 Kasvava yritys - miten näkynyt konkreettisesti työssä? 08:50 Rekrystrategia epäonnistui täysin, mutta onnistui eri tavalla 09:31 Odotuksia kasvulle 12:30 Miten Idention brändi on kasvanut? 15:38 Miten Erika on nähnyt Idention brändin? 18:20 Ei turhaa hierarkiaa, aitoa keskustelua 20:18 Huonot puolet työskennellessä kasvavassa yrityksessä 23:30 Miten uusin Karu reissu meni? 25:00 Miten pitää kulttuuri yhtenäisenä kun avataan uusia toimistoja ja osa työstä tehdään toimiston ulkopuolella? 26:42 13:37 selitetty 27:50 Mikä on yllättänyt Erikan kun ollut töissä kasvufirmassa? 30:10 Kaikkien jaksottainen tuotesuositus! Teemu: Jira Sami: SourceTree Erika: Vitamin Well

Kasvava hyönteisteollisuus etsii jatkuvasti uusia potentiaalisia hyönteislajeja, joiden avulla voidaan turvata vaihtoehtoisten proteiininlähteiden tuotanto. FM Vilma J. Lehtovaaran väitöstutkimuksessa tarkasteltiin hepokattilajia, joka on merkittävä syötävä hyönteislaji Itä-Afrikassa, erityisesti Ugandassa. Tutkimuksessa havaittiin, että tämän hepokattilajin rasvahappokoostumusta voidaan muokata merkittävästi ihmisen terveydelle suotuisemmaksi kasvatuksen aikana.

Viikon iso EU-uutinen ainakin suomalaisille oli komissaariehdokas Jutta Urpilaisen kuuleminen Euroopan parlamentissa Brysselissä tiistaina. Politiikkaradiossa analysoidaan Urpilaisen kuulemista. Haastateltavana pitkän linjan EU-virkamies Pekka Nurminen. Toimittajana Linda Pelkonen. Haastattelu äänitettiin Brysselissä EU-parlamentin studiossa 2. lokakuuta. Nurminen kertoo, millaisen prässin läpi komissaariehdokkaat menevät ennen kuin tulevat valituksi. "Yhdessäkään EU-jäsenmaassa ei ole samanlaista syyniä siihen, miten hallitukset nimitetään", Nurminen kertoo. Politiikkaradio seurasi Urpilaisen kuulemista paikanpäällä Brysselissä. Urpilaista tentattiin kolme tuntia parlamentissa. Mihin asioihin parlamentti kiinnittää huomiota kuulemisissa? Miten Urpilainen pärjäsi? Mitkä olivat Urpilaisen keskeiset painotukset? Yksi keskeinen osa Urpilaiselle sovitettavassa komissaarin salkussa on Afrikka. Nurmisen mielestä Afrikka pitää nähdä muutenkin kuin kehitysavun kohteena. "Kasvava ja vaurastuva Afrikka pitää nähdä toivon maanosana. Se on myös taloudellinen kumppani, ja se on taloudellinen mahdollisuus myös suomalaisille", Nurminen kertoo. Nurminen korostaa, että komissaarien puheissa kysymys on arvoista. Kaikki Urpilaisen painottamat arvot eivät ole koko Euroopan jakamia. Urpilainen otti rohkeasti kantaa kiisteltyihin teemoihin, esimerkiksi maahanmuuton ja kehitysavun suhteesta sekä tyttöjen aseman parantamisesta. Nurmisen mielestä on jopa vaarallista kuvitella, että maailma edistyy vääjäämättä tietyissä kysymyksissä. "Rauhantila ei ole saavutettu etu, oikeusvaltiokehitys ei ole saavutettu etu, naisten ja tyttöjen oikeudet eivät ole saavutettu etu", Nurminen kertoo. Nurminen kertoo Politiikkaradiolle, miten Euroopan parlamentti on muuttunut sen jälkeen kun hän tuli Brysseliin töihin vuonna 1995. Mitkä ovat yleisimmät väärinymmärrykset EU-parlamentista?

Ehjänä eläkkeelle on videoluento, jolla on vahva yleissivistävä merkitys. Se on jaettu omiin kokonaisuuksiinsa alkaen esittelystä, mennen pentuvaiheen kautta nuoriin aikuisiin ja siitä aktiivin uran jälkeen tavoitteeseen: jos ei rauhalliseen, niin ainakin seesteisen terveisiin eläkevuosiin. Selko-KATISKA: Selkokielinen versio Harrastavien koirien omistajat painivat aina kahden asian kanssa: miten koiran kanssa pärjätään miten koira saadaan pysymään ehjänä Lähes kaikissa harrastuksissa joudutaan tekemään pientä riskiarviointia. Jokaisessa harrastuksessa on riskinsä. Toisaalta, ei arkipäiväkään ole riskitöntä. Silti riskejä on minimoitava aina kun mahdollista. Riskien arviointi vaatii ymmärrystä koirasta, miten mitkäkin asiat harrastuksessa vaikuttavat koiraan ja missä ne aidot riskit piilevät. Intro: https://www.youtube.com/watch?v=JIJHewUIWyw Audio: Voit ladata luennon diat tästä: Pentuaika Pentuaikana tehdään pohja tulevalle uralle. Yleensä pennut ovat kohtuullisen turvassa, sillä niillä ei ei riitä voima eikä vauhti aiheuttamaan mitään vakavampaa. Se, että jossain vaiheessa jalat vievät nopeammin kuin pää, voi muuttaa tilannetta. https://www.youtube.com/watch?v=JJ3FceCKDfM Audio: Pentu ei saa itseään rikki, ellei sen rakenne ole jo syntymästään pielessä. Jos pentu hajoaa liikkuessaan synnynnäisten tai perinnöllisten vikojen vuoksi, niin sillä ei olisi ollut muutenkaan eväitä elämään. Surullista. mutta näin asiat ovat. Siksi pentua ei saa pitää kuplamuoviin pakattuna lasipallossa. Liikkuminen tekee kolme asiaa: se vahvistaa elimistöä, myös niveliä se paljastaa synnynnäiset ongelmat se parantaa pennun koordinaatiota Samalla toki lihaksisto vahvistuu, mutta se ei ole samanlaista vahvistumista kuin aikuisen lihastreeni. Siinä lihaksisto oppii ja valmistautuu treeniä varten sillä hetkellä, kun kasvuhormoni lakkaa kasvattamasta luustoon pituutta ja muuttukin lihasvoimaa tekeväksi työkaluksi. Pentuna riittävästi liikkuneen lihaksisto ei tarvitse yhtä paljon työtä kehittymiseen kuin sohvalla maanneen, joka aloittaa nollapisteestä. Nuori aikuinen Nuoret koirat ovat välimuoto. Kroppa alkaa olla valmis, mutta mieli ei. Tekeminenkin on hieman samanlaista. https://www.youtube.com/watch?v=iGxUcrAyVys Audio: Koiralla on hyvin samankaltainen kehittyminen kuin ihmislapsella. Vauvavaihe on ennen luovutusta kasvattajalla. Lapsuus alkaa siinä kuuden viikon korvilla ja jatkuu noin puoleen vuoteen asti. Alkaa murrosikä. Noin kahdeksan kuukauden kohdalla käyttäytydytään kuin 15-kesäinen teini ja siitä siirrytään nopeasti eteenpäin nuoruudessa. Vuoden kohdalla koira vastaisi ihmisissä jotain 17 - 19 vuoden väliä. Ollaan nuoria aikuisia, mutta ei ihan vielä aidosti. Tuo oli kaavamainen kuvaus ja pätee noin 30 kg kokoluokassa. Toki yksilöeroja kehitysvauhdissa löytyy, kuin myös roduissa, mutta suurempi merkitys on koiran kokoluokalla. Kääpiöt kehittyvät kasvussaan nopeammin ja ovat usein käytännössä aikuisia jo viimneistään puolen vuoden kohdalla. Kiihkein kasvu, joka on merkityksellisin mittari, on pienillä koirilla ohitettu jo samoihin aikoihin kun otetaan toiset rokotukset. Jäteillä kehitys on taasen hitaampaa. Niillä kiihkeä kasvu saattaa alkaa vasta kuuden kuukauden jälkeen ja loppua 10 kuukauden tietämissä. Kasvu on käytännössä loppunut viimeistään 14 kk kohdalla. Kasvun merkitys terminä ei ole aina aivan selvä, ja siksi monet vetävät tässä vaiheessa syvään henkeä ja aloittavat vastaväitteet. KAsvun loppuminen tarkoittaa, että koira on saavuttanut 95 - 97 % aikuiskorkeudestaan. Se voi vielä kasvaa hieman säkäkorkeutta lisää, mutta sillä ei ole enää merkitystä koiran fysiologialle. Kasvu ei tarkoita henkistä kasvua, joka saattaa osassa rotuja viivästyä jopa lähelle elinikää (tai ei tapahdu koskaan). Kasvu ei myöskään tarkoita lihavuutta ja painoa. Se on lihomista. Kasvu ei myöskään tarkoita lihaksikkuutta. Se tulee treenaamalla. Kasvu on vain ja ainoastaan litkien luiden pituuskasvua ja sitä kuuluu mitata säkäkorkeudesta. Suositus: Koiran kasvu Suositus: Pennun ruoka ja kasvu Nuoruus ei muuta mitään koiran elämässä, kun mietitään treeniä. Tehdään samaa kuin pentunakin. Määrää ja rasitusta lisätään koko ajan sen mukaan miten koira jaksaa ja kykenee. Mutta lajista riippuen ollaan kilpatreenin kynnyksellä. Koulutettavissa lajeissa ollaan koko ajan treenattu osaamispuolta. Se aloitettiin samana päivänä kun pentu tuli kotiin. Fyysisissä lajeissa taasen viimeistään vuoden kohdalla aletaan siirtämään painotusta varsinaiseen treeniin. Tässä on kuitenkin pidettävä jalat maassa. Koiran henkisen ja fyysisen kypsyyden on riitettävä. Greyhoundeissa on hyvin tyypillistä, että pienillä nartuilla päästään aloittamaan varsinainen työ hyvin nuorena ja ne ovat valmiita kilpailuihin 14 kk ikäisenä. Isoilla uroksilla on tuon ikäisenä mielessä enemmänkin leluautot ja hiekkalaatikko, kuin työnteko. Fysiikkaa ehkä olisi, mutta jalat eivät kulje samassa tahdissa. Niillä joudutaankin usein odottamaan seuraavaan kesään, antamaan käytännössä vuosi enemmän aikaa kypsyä. Valjakot ja vinttikoirat ovat ääriesimerkkejä syntymäajan merkityksestä. Jo pelkästään siksi, että niiden ura on vuodenaikasidonnainen. Agilityssä on siltä osin helpompaa, koska varsinaista kautta ei ole - unohdetaan nuorilla koirilla arvokilpailujen sijoittuminen kalenteriin. Koiria voidaan niputtaa syntymävuoden mukaan vasta komivuotiskaudelta eteenpäin. Sitä ennen ikä on muutakin kuin numeroita. Se on hyvinkin merkityksellinen asia. Kun koulu alkaa, niin samana vuonna syntyneet ovat samalla luokalla ja ovat samanikäisiä. Tammikuun ensimmöinen syntynyt on vuoden vanhempi kuin uudenvuidenaattona lahjansa avaava ja se näkyy. Nuorilla muutos 13 ja 14 välillä voi olla hyvinkin radikaali. 17 vuotias ei kykene lähellekään sitä mitä 19 vuotias pystyy. Sen sijaan 30 ja 40 ovat samalla akselilla. Ero vahvistuu taas vanhemmiten. 40 ja 50 vuoden välillä on jo suurempi kuilu kuin edellisellä kymmenjaksolla. 55 ja 60 ero vain kasvaa. Koirissa pätee aivan sama. Aikavälit ovat vain huomattavasti lyhyempiä. Tämä tulee pitää takaraivossa, kun esittää, että fyysissä lajeissa 8 vuotias on elämänsä kunnossa ja laittaa sen kilpailemaan kolmevuotiaita vastaan. Tilanne on täysin sama, kuin että laittaisi 50 vuotiaan kilpailemaan 20 vuotiaiden kanssa. Ihmissä ei kukaan vakavissaan esitä, että moinen olisi järkevää. Jos koirissa 8-vuotias voittaa, niin se ei kerro mitään tuosta vanhuuden kynnyksellä olevasta. Se kertoo masentavaa tarinaa kolmivuotiaiden tasottomuudesta. Koulutuksellisissa lajeissahan ikä on helpostikin etu. Silti lajin vaatimukset fysiikalle on mietittävä. Nuoren koiran tyypillisimmät vammat Kun jalat vievät nopeammin kuin pää, niin jotain aina tapahtuu. Hyvä puoli on siinä, että keho korjaantuu myös nopeasti. https://www.youtube.com/watch?v=WPka0ZPZ-EQ Audio: Se, että kasvavaa koiraa ei saa pitää lasipallona, tarkoittaa myös sitä, että aina jotain tapahtuu. Kasvuaika itsessään saattaa aiheuttaa ongelmia. Ne ratkaistaan aina sitä mukaa, kun niitä tulee. Kasvava koira opettelee itseään ja ympäristöään törmäilemällä. Itse uskon vakaasti noin. Aidosti kyse on kuitenkin siitä, että koordinaatio ja silmä kehittyvät hitaammin kuin nopeus ja voima. Omia rajoja ja rajoitteita ei tunneta ja sitten kolisee. Kasvun ongelmat, tapaturmat ja rasitusvammat kannattaa luokitella sen mukaan kuinka nopeasti niistä toivutaan ja voiko ne hoitaa kotona. On toinenkin luokitus, mutta siitä kukaan ei pidä: vaikuttaako se treenamiseen ja uraan, ja jos kyllä, niin kuinka pahasti. Hieman yllätyksettömästi nuoren koiran vammat keskittyvät jalkoihin. Kun tulee sivuosumaa vartaloon, niin se johtuu kolarista - joko koira juoksee toista koiraa vastaan, tai sitten puu ei väistänytkään. Kaatumiset ovat myös yleisiä. Työssä käyvä aikuinen Jos kasvuajan merkitys eläkeajoille riippui enemmänkin tuurista, niin aikuisaikana omistaja päättää näkeekö koira terveitä eläkeläisvuosia vai ei. Toki tuuri ja onni on edelleen mukana. Ei rouva Fortunasta päästä koskaan täysin eroon. https://www.youtube.com/watch?v=8aQLIWTCx34 Audio: Kun puhutaan rasituksesta, niin ahneus tappaa. Se ei liity mitenkään rahapalkintoihin, vaan omistajan persouteen maineeseen ja menestykseen. Mitä enemmän taistellaan kunniasta, niin sitä suuremmassa riskissä ovat koirat. Olen usein puhunut amatööreistä ja ammattilaisista. Jako ei liity rahaan, vaan suhtautumiseen. Amatöörit harrastelevat ja heille ei ole mikään ongelma, jos koira hiukan ontuu. Balanssi on tuntematon termi tai sen kuvitellaan liittyvän etäisesti ruokaan. He hakevat titteleitä, koska koiralla on on kivaa. Ammattilaiset myöntävät kilpailuviettinsä ja halunsa voittaa. Siksi he opettelevat asioita ja pitävät kilpakoiransa kunnossa. Jos koira ei ole balansissa, niin sitä ei viedä töihin. Ontuva koira rikkoo itsensä ja sen jälkeen sillä ei voi kilpailla. Ammattilainen tietää, ettei koira halua kilpailuihin, Koira tekee töitä vieteillään eikä erota treeniä finaalista. Kaikki ne asiat, jotka vaikuttavat tekemiseen ja mitä mistäkin seuraa, voidaan laittaa kaavioon. Kaavion rakenne riippuu täysin tekijästä, hänen arvostuksistaan sekä painotuksistaan ja mitä halutaan esittää. Luennolla esitettu syy/seuraus-rakenne on siten vain yksi tapa esittää asiat. On ymmärrettävä, että koiraa ja sen hoitoa, treenaamista sekä kilpailemista ei voida toteuttaa vuokaavioilla. Kaavioissa on kyse perusteoriasta. Teorian toteuttaminen vaatii ymmärrystä siitä kokonaisuudesta, jota kutsutaan todellisuudeksi. Teoriaa ja siihen liittyviä seurauksia käytetään kahteen asiaan: tekemisen syiden ymmärtämiseen ja ongelmien ratkaisuun. Kaavio näyttää monimutkaiselta siksi, että monet asiat ovat päällekkäisiä. Ne pitäisi esittää kolmiuloitteisessa matriisissa, mutta siihen ei ole tekniikkaa. Ehkä joskus hologrammiaikana sitten. Veteraani-ikä Veteraani käsitteenä on tuttu näyttelyistä ja kaikissa sellaisissa lajeissa, jossa vanhoja koiria säästetään nuorten ylivoimalta. Se milloin koira siirtyy käsitteellisesti veteraaneihin, säännöt ovat oma asiansa, riippuu vahvasti lajin rasittavuudesta. https://www.youtube.com/watch?v=zoJUvHVp5r0 Audio: Koiralla on kaksi mittaria: kalenteri tuntimittari Kalenteri mittaa ikää, luonnollisesti. Mutta tarkoitan sitä, että vanheneva koira ei enää ole nuori. Tuo ollaan ymmärtävinään, mutta ei sitä aina aidosti tajua. Ikääntyvät ihmiset ymmärtävät asian helpommin ja joskus jopa osaavat tulkita sitä koirillaankin. Kun nuorena kolautti polvensa, niin saattoi kahden viikon päästä ihmetellä, että mistä tuo mustelma on tullut. Kun viidenkympin jälkeen kolauttaa polvensa, niin ensimmäisen viikon harkitsee sairaslomaa ja ontuu hivenen vielä kuukaudenkin kuluttua. Kovempi kolaus muistuttaa itseään loppuiän. Kyse on siitä, että elimistö ei enää palaudu ja korjaannu kuin ennen. Koira ei ole yhtään erilaisempi. Viiden vuoden kohdalla koira on kuin 40 tai 50 vuotias. Vauhtia piisaa edelleenkin, mutta joutuu hieman useammin istua hengähtämään. Ei olla nuoria enää, vaikka haluaisikin. Harmaatakin saattaa löytyä, vaikka se onkin enemmälti geneettinen taipumus. Keski-ikäiselle vuoden vanheneminen ei ole isompi juttu. Tuntuu vain tapahtuvan tiheämmin kuin nuorena. Koiralle vuoden vanheneminen vastaa helpostikin ihmisten kymmentä vuotta. Toki tuo on osaltaan rotu- ja yksilökysymys. Oikeammin rodun kokoon liittyvä. Pieni terrieri potkii helposti menemään lähelle 20 vuotta. Irlannin susikoira ei näe kymmenettä ikävuottaan. Jäteillä viiden vuoden kohdalla tapahtuva romahdus on nopea ja jyrkkä. Terrierillä se on huomaamattomampi, mutta alamäki silläkin on. Tuota alamäkeä omistajan on kunnioitettava. Tuntimittari pyörii kun koira on työssä. Se, että onko kyse treenistä vai kilpailusuorituksesta, ei ole merkityksellinen. Greyhoundeissa on vakaa usko, että reisilihaksella on kilometrimittari. Kun se tulee täyteen, niin se oli siinä ja hoidetaan revähdystä. Kyllä, uskon tuohon itsekin. Itseasiassa en tiedä greyhoundeista ensimmäistäkään osaavaa täysipäistä treenaria, joka ei väitettä allekirjoittaisi. Osaksi tuon takia menestyjät eivät tee turhia ratatreenejä. Aito syy on kuitenkin se, että treeni on yhtä riskialtis kuin kilpailu, ja turhan treenin takia ei riskejä kannata ottaa. Tunti- tai kulutusmittari kuvaa ajatusta, että elinikäinen kuormitus kertyy ja vaikuttaa koiraan. Se vanhenee nopeammin. Ajatus ei sinällään ole uusi. Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan juokseva koira ei elä vanhaksi. Se on samaa ajattelutapaa. Se, että voidaanko veteraanilla harrastaa ja kuinka kauan, riippuu tietenkin koiran lisäksi lajista. Mitä fyysisempi laji, niin sitä aikaisemmin aletaan keventämään ja harventamaan työtaakkaa. Kilpailut ovat aina yhtä raskaita, mutta kilpailu- ja treenikertoja voidaan harventaa. Eläkepäätös on myönnetty Kun koira siirtyy eläkkeelle, yleensä erittäin lyhyen veteraanikauden jälkeen, niin se todellakin on eläkkeellä. Töihin ei mennä. https://www.youtube.com/watch?v=rdgvuosdxPA Audio: Eläkeikä tarkoittaa muutamaa asiaa: paino saa noustaa puuhaillaan kaikkea hauskaa saa nukkua, jos nukuttaa EI TEHDÄ TÖITÄ Vanhusta hoidetaan hyvin pitkälle aivan samalla tavalla kuin pentua. Liikutaan sen minkä koira pakottamatta haluaa ja syödään hyvälaatuista ruokaa. Ei laihdutella eikä murehdita vyötäröstä - lihapullaksikaan ei tulla. Leikitään, jos leikityttää. Nukutaan, jos nukuttaa. Se siitä. Urakoira on ehtoopäivien levon ansainnut ja omalla tavallaan itse eläkkeensä maksanut. Se kuinka pitkä ehtoo on odotettavissa, on luojan huomassa - ja hiukan siitä miten omistaja on vastuunsa kantanut edeltäneinä vuosina. Kysyttävää? Jos sinulle tuli jotain kommentoitavaa, ajatuksia tai kysyttävää, niin käytä sivun kommentointia. Tarvitsetko apua oman koiran fysiikkatreenien kanssa, mietityttääkö palauttaminen, ruokintaongelmia vai kaipaatko apua terveysongelmissa? Anna Katiskan ammattilaisten auttaa ja buukkaa puhelinaika.

Kasvava pyykkivuori, keskeneräinen remppa tai to do -lista, joka tykyttää takaraivossa ennen nukkumaanmenoa. Laiskottelu voi lannistaa, mutta joskus se tekee oikeasti ihan hyvää! Afterworkilla jaetaan omakohtaisia kokemuksia saamattomuudesta ja hyviä vinkkejä siihen, miten saa härkää tartuttua sarvista kun aika on! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kasvava päihdeongelma on koskettanut romaniväestöä kovalla kädellä. Romano Miritsin päihdetyöhön keskittyneen ohjelmasarjan toisessa osassa puhutaan romanien perhetyöstä taistelussa huumeita vastaan. Kyösti Lindeman on tehnyt kenttätyötä romaninuorten keskuudessa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Lindemania huolettaa se, että kuolemantapaukset näyttäisivät lisääntyneen rajusti. Kuinka päihdeongelma on muuttunut ja kehittynyt vuosikymmenten aikana? Mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta haasteeseen voitaisiin puuttua tehokkaammin? Kyösti Lindeman puhuu ilmiöstä, joka koskettaa karusti yhä useampia perheitä. Toimittajana Miriam Schwartz.

Fotoniikassa kehitetään ja hyödynnetään valohiukkasia eli fotoneita erilaisiin sovelluksiin. Usein fotoniikka on tutun teknologian taustalla näkymättömissä eikä käyttäjä edes huomaa sitä. Matkapuhelimet ja matkapuhelinverkot, erilaiset ilmaisimet ja itseohjautuvat autot hyötyvät fotoniikasta. Myös laser kuuluu fotoniikan piiriin. VTT:llä valmistetaan valoa johtavia optisia piiirejä piisirujen pintaan ja tutkitaan IR-valon käyttöä tiedonsiirtoon, kaasumittauksiin ja lääketieteen kuvantamiseen. Haastateltavana ovat tutkimustiimin päällikkö Timo Aalto, tutkija Markku Kapulainen ja opiskelija Ben Wälchli VTT:ltä. Toimittajana Sisko Loikkanen.

Kasvava keskiluokka kuluttaa yhä enemmän, ja siksi luonnonvarojen hyväksikäyttö kiihtyy. Alueet, jotka ennen olivat syrjäisiä maailmantalouden toiminnalle, muuttuvat nyt globaalin kapitalismin kannalta tärkeiksi alueiksi, joiden resursseista monikansalliset yhtiöt kilpailevat. Suo näyttäytyy tutkijan mielessä paikkana, missä maan päällä olevan lisäksi merkittävää on se, mitä maan alla on. The post Kuinka keskustella suon kanssa appeared first on AntroBlogi.

Kasvava päihdeongelma on koskettanut romaniväestöä kovalla kädellä. Romano Miritsin päihdetyöhön keskittyneen ohjelmasarjan toisessa osassa puhutaan romanien perhetyöstä taistelussa huumeita vastaan. Kyösti Lindeman on tehnyt kenttätyötä romaninuorten keskuudessa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Lindemania huolettaa se, että kuolemantapaukset näyttäisivät lisääntyneen rajusti. Kuinka päihdeongelma on muuttunut ja kehittynyt vuosikymmenten aikana? Mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta haasteeseen voitaisiin puuttua tehokkaammin? Kyösti Lindeman puhuu ilmiöstä, joka koskettaa karusti yhä useampia perheitä. Toimittajana Miriam Schwartz.

Mitä saadaan kun yhdistetään tennis ja squash? Maailman nopeimmin kasvava liikuntalaji padel kasvattaa suosiotaan myös Suomessa. Millainen laji on ja kenelle se sopii? Vieraina ovat Suomen Padel-liiton toiminnanjohtaja Piukku Kopiloff ja ahkera harrastaja Cisse Roslund.

Kasvava määrä ihmisiä pyrkii pakoon sotaa ja köyhyyttä Välimeren yli Eurooppaan. Samaan aikaan Italia on päättänyt lakkauttaa operaation, joka on pelastanut hätään joutuneita merestä. Aiotaanko tulijat tästedes jättää oman onnensa nojaan? Asiaa myös Venäjän voimistuvasta kansallismielisyydestä sekä Bolivian lapsityövoimasta. Johanna Numminen juontaa.