Podcasts about oikeat

Oman arvon ymmärtäminen ja sisäistäminen on yksi suurimmista avaimista henkiseen kasvuun, itsevarmuuteen ja itsensä kehittämiseen. Monet meistä on kasvatettu uskomaan, että arvomme määräytyy ulkoisten tekijöiden perusteella – muiden mielipiteiden, saavutusten tai sen mukaan, miten meidät on kohdeltu. Totuus on kuitenkin yksinkertainen: olet arvokas jo nyt, ilman ehtoja tai todisteita.seuraa instagramissa jennyjakkilatilaa youtubekanavaOman arvon tunnistaminen ei tarkoita ylimielisyyttä tai itsekkyyttä. Se tarkoittaa sitä, että lakkaat etsimästä hyväksyntää ulkopuoleltasi ja alat rakentaa sisäistä varmuutta. Se tarkoittaa rajojen asettamista, omien standardien nostamista ja sen ymmärtämistä, että sinä itse määrität, mitä ansaitset elämässäsi. Kun sisäistät tämän, alat vetää puoleesi parempia ihmissuhteita, terveempiä tilaisuuksia ja merkityksellisempiä kokemuksia.Saat sen, minkä uskot ansaitsevasi. Tämä ajatus ohjaa elämäämme enemmän kuin usein ymmärrämmekään. Jos uskot ansaitsevasi vain keskinkertaisuutta, tyydyt siihen. Jos taas tiedostat ansaitsevasi arvostusta, rakkautta ja hyvinvointia, et hyväksy mitään vähempää. Sinun mielentilasi, energiasi ja uskomuksesi määrittävät, millaista todellisuutta rakennat itsellesi. Itsearvostus ja itsetunto eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia, vaan ne ovat valintoja, joita voit tehdä päivittäin.Maailma heijastaa takaisin sen, miten kohtelet itseäsi. Naiset, jotka uskovat ansaitsevansa kunnioittavan ja rakastavan kumppanin, saavat sen – koska he eivät tyydy enempää. Samoin ihmiset, jotka tietävät oman arvonsa työelämässä, uskaltavat pyytää palkankorotusta, perustaa yrityksen tai muuttaa suuntaa, kun he eivät ole enää kasvun polulla. Kun ymmärrät, että ympäristösi ei määritä sinua, vaan sinä itse päätät omista rajoistasi ja tavoitteistasi, vapaudut loputtomasta hyväksynnän hakemisesta.Elämä on jatkuvaa kasvua ja kehitystä. Se, mitä uskot itsestäsi tänään, vaikuttaa siihen, missä olet huomenna. On tärkeää tiedostaa, että omanarvontunto ei ole riippuvainen menneistä virheistä, epäonnistumisista tai siitä, mitä sinulle on tehty. Olet arvokas juuri nyt, tässä hetkessä. Sinulla on voima vaikuttaa ympäristöösi, tehdä valintoja, jotka nostavat sinua korkeammalle, ja määrittää itse, minkälaista elämää haluat elää.Jos huomaat ympärilläsi ihmisiä, jotka eivät kohtele sinua sen arvoisesti kuin tiedät olevasi, älä alenna standardejasi – muuta ympäristöäsi. Oikeat ihmissuhteet, tilaisuudet ja mahdollisuudet löytyvät, kun asetat itsellesi kunnollisen arvon. Älä anna muiden epäilyjen tai arvostelujen saada sinua pienentämään itseäsi. Ihmiset heijastavat omaa sisäistä maailmankuvaansa ulospäin, ja heidän mielipiteensä sinusta kertovat enemmän heistä kuin sinusta.Oman voimansa säilyttäminen tarkoittaa myös sitä, ettei sokeasti seuraa ulkopuolisia auktoriteetteja, guruja tai trendejä. Voimaantuminen tapahtuu silloin, kun alat todella luottaa itseesi ja omaan intuitioosi. Se ei tarkoita sitä, ettet kuuntelisi neuvoja tai ottaisi apua vastaan, vaan sitä, että lopullinen päätös on aina sinun. Kun ymmärrät, että sinulla on kaikki tarvittava viisaus ja voima sisälläsi, alat elää itsesi näköistä elämää – et muiden odotusten mukaista.Tämä matka on ennen kaikkea henkistä kasvua ja itsetuntemusta. Se vaatii tietoista päätöstä nostaa omaa arvoaan, rakentaa vahva itsetunto ja lakata etsimästä ulkopuolista validointia. Sinä päätät oman arvosi, ja se päätös muovaa todellisuutesi. Pidä pää pystyssä, aseta korkeat standardit ja elä sen mukaisesti. Sinä ansaitset kaiken hyvän – ja se alkaa siitä hetkestä, kun alat itse uskoa siihen.

Valtakunnallinen Keliakiaviikko on käynnissä huipentuen Suomen suurimpiin gluteenittomiin kahveihin lauantaina 7. syyskuuta. Teija Yli-Savola ja Maritta Palmroth Päijät-Hämeen keliakiayhdistyksestä muistuttivat Radio Voimalla maanantaina, että keliakia on autoimmuunisairaus. - Vaikkei ole hengenvaarallisesta taudista kyse, niin se on aluksi järkytys. Muistan itse, kun minulle tähystyksen jälkeen sanottiin, että tämä on selvä juttu ja menin kauppaan. Ostin pakkasesta leipäpaketin ja minulle tuli melkein itku siitä, että tätäkö syön nyt sitten loppuelämäni. Enkä saa ruisleipää, josta hirmuisesti tykkäsin, muisteli Yli-Savola tilannetta 20 vuoden takaa, kun gluteeniton valikoima oli vielä paljon suppeampi. Tiedätkö sinä oikeat vastaukset näihin väitteisiin? 1. Keliakia on allergia. 2. Keliakia todetaan yleensä vauvaiässä. 3. Keliaakikko voi syödä ilman oireita pieniä määriä gluteenia. 4. Gluteeniton ruoka on yleensä tavallista ruokaa kalliimpaa. 5. Ainoa lääke keliakiaan on ruokavalio, joka sisältää suomalaista ruista, vehnää ja ohraa. Kuuntele haastattelusta oikeat vastaukset.

Roboteista saa jo keskustelu kumppaneita pidemmillekkin keskusteluille ja kaverin lurkkaaminen somessa voidaan nähdä ystävyyssuhteen ylläpitämisenä. Vieläkö ihmisten väliselle live tapaamiselle on paikkansa vai onko nykyään sama keskustella kielimallien kanssa? (00:00) Jakso alkaa (00:22) Aiheen pohjustus (00:53) Taran pohdinnat aiheesta (03:05) Oikeat ihmiskontaktit lapsena (05:48) Nuorten suhtautuminen teknologiaan (09:04) Teknologia on mahdollistaja (14:12) Videopuhelut (16:26) Tekoäly keskustelukaverina (22:23) Voiko ihmissuhteet korvata roboteilla ja tekoälyllä (26:19) Yksinäisyys voi johtua monesta asiasta (28:09) Robotit apuna arjessa (29:47) Idan pohdinnat aiheesta (33:23) Ihmiskontaktien löytäminen (36:21) Loppupuhe

Yritys on yhtä kuin osaajansa, mikä pätee kaikkiin toimenkuviin ja kerroksiin. Hallituksen roolia - ja miten ratkaiseva apu näistä osaajista voi olla - ei etenkään pienemmän pään pk-yrityksissä välttämättä ymmärretä tai tätä mahdollisuutta osata/uskalleta hyödyntää.Onneksi on ihmisiä, jotka hallitustyön ilosanomaa vievät eteenpäin. Yksi heistä on Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallitusasiantuntija Pekka Nuutinen, jonka kanssa puitiin yli sadan yritysvierailun tuloksia. Mielenkiintoista jutun juurta saatiin myös uudesta Hallitustyöstä lisää asiakasarvoa -hankkeesta, jossa muun muassa pyritään löytämään vastaus kysymykseen: ”Miksi asiakas ostaa juuri teiltä?”. Vastauksen löytäminen ei ole nimittäin ollenkaan niin helppo nakki kuin voisi äkkiseltään kuvitella.    Kannattaa kuunnella, Pekka on ”been there, done that” -osaston miehiä.

Thomas Piketty on maailman seuratuimpia taloustieteilijöitä. Uudessa kirjassaan Pääoma ja ideologia vahvasti vasemmistolainen Piketty vaatii eriarvoisuuden hoitoon rajua omaisuuden uusjakoa. Mutta miksi toinen, aikanaan marxilainen huippuekonomisti Philippe Aghion päätyy samassa asiassa ihan toisenlaiseen ratkaisuun? Maliranta ja Apunen ovat on kehätuomareina, kun ranskalaiset punatähdet ottavat mittaa toisistaan. Uusi M&A kysyy myös, pitääkö tupakan ja viinan veronkiristyksiä kompensoida pienituloisille.

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Yleisön pyynnöstä oikealta pelikoodarilta oikeita kokemuksia oikeista pelialan töistä! Aiemminkin rekryjutuissa kanavallamme kötissyt Timosen Roope tulee jakamaan viisauksiaan pelimaailmasta. (00:00) Jakso alkaa (00:49) Aiheen pohjustus (01:57) Roopen esittely (04:16) Oikeat kokemukset pelialalta (07:27) Pelialalle hakeminen (10:04) Roopen tausta, jolla hän on päässyt tähän positioon (16:06) Kuinka alalle pääsee töihin (17:21) Millainen on pelikoodarin päivä (20:22) Montako riviä koodia keskimäärin koodaat työpäivänä (24:20) Tekoälyn käyttäminen pelialalla (28:04) Etätyö ja lähityö pelialalla (29:50) Palkan peruste (31:56) Yleiset työtehtävät pelikoodarilla (34:02) Mistä pelien deadline tulee (35:59) Kuinka ohjelmointikieli ja tekniikka valitaan (38:41) Loppusanat

OLSC Finland -Podcast! Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville. Podcastissä käymme läpi pelejä, pelaajia, seuraa, siirtoja ja uutisia punaisista. Tässä jaksossa: Toulouse, N. Forest, Bournemouth, Luton. Tulosveikkaukset: BOU: Jouni 1-3, Jussi 0-3, Ville 3-4, Krisu 0-2. LUT: Jo 1-3, Ju 0-3, Vi 1-4, Kr 0-5. Yhdistyksen Norwegian Wood äppi osoitteessa norwegianwood.goodbarber.app Tulosveikkauskisa: Krisu 2 , Jouni 3 , Jussi 1 , Ville - . --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/olsc-finland/message

Tässä jaksossa Merja ja Markus perehtyvät Working Genius -mallin käyttöön rekrytoinnissa. Usein hakijan CV on se, joka saa meidät saa valitsemaan hänet jatkoon rekrytointiprosessissa. Mutta pitäisikö haastatteluissa entistä enemmän keskittyä siihen, mistä henkilö on varsinaisesti nauttinut aiemmissa rooleissaan ja millainen tekeminen on mahdollisesti turhauttanut? Working Genius -malli auttaa tunnistamaan tiimin puuttuvat palaset ja saattamaan oikeat ihmiset oikeille paikoille. Tutustu meihin lisää osoitteessa hrplus.fi/workinggenius.

Jälleen kerran ollaan Väkevä elämä -podissa miettimässä miten saadaan hyvinvoinnin ja elämäntapamuutoksen pullonkaulat avattua ja ihmiset hyvään kuntoon ympäri vuoden. Mitkä ovat päivän vieraan mielestä yleisimmät syyt, että niin monen hyvinvointi on huonolla mallilla? Johtuuko se luopumisen tuskasta, ajanpuutteesta, liian suurista tavoitteista vai mistä? Mikä on dieetin ja elämäntapamuutoksen ero? Hyvään kuntoon pääsemiseksi täytyy tottakai tehdä asioita, mutta mitkä ovat onnistumisen oleellisimmat ajattelumallit? Mitkä ovat tuloksia ja hyvinvointia tuottavat kotitreenaamisen tärkeimmät muistisäännöt? Näitä ja monia muita aiheen kysymyksiä pohditaan Personal Trainer Nana "Nanafit" Heikkilän kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Nana Heikkilä - Kotisivu: https://www.nanafit.fi/ - IG: https://www.instagram.com/nanafitofficial/

Wasted Years. Somewhere in Time ensimmäinen single esitteli pehmeämmän, ehkä hieman aikuistuneen Maiden-soinnin. Pop-estetiikalla leikittelevä hitti jäi kuitenkin lopulta hieman outolinnuksi yhtyeen tuotannossa, eikä näin suoraviivaista aikuisrockia ole yritetty yhtyeen tuotannossa myöhemmin toistaa. Lukemattomat lienevät ne nuoret sormenpäät, jotka on vuodatettu veriuhrina rock ‘n rollin jumalille tämän biisin avausriffiä tapaillessa. Jaksossa tutkitaan myös hieman algoritmien tuottamaa dataa SiTin kappaleiden tempoista ja kaikkea muuta sellaista VKLS-brändin mukaista kontenttia on jälleen tarjolla! Tarjoiluehdotus jaksolle on jälkilämmössä imelletty mämmi runsaalla kermalla.Disclaimer: Henrin tarkemman tarkastelun mukaan alkuperäisessä lähteessä molempien levyjen (SiT ja 7th son) tempo-analytiikassa oli molemmilta levyiltä yksi kappale, jossa tempo oli tasan puolet oikeasta temposta. Oikeat levyjen keskitempot ovat siis: SiT = 146.625 ja 7th Son = 128.375)Palautetta voi lähettää Facebookissa tai Instagramissa sekä sähköpostin välityksellä viikonloppusoturit@gmail.com

Lupsakat tontut käärivät kovat kritiikit ja pehmeät purkaukset kaunisiin paketteihin. Oikeat asiantuntijat laittoivat jo takaovensa säppiin ja lähtivät joululomalle. Näin Bäkkärityttö -Katikin sai ansaitsemansa loman. Luodaan katsaus ensi vuoteen ja hehkutetaan vuoden 23 viisuristeilyä.

Jos Pohjois-Karjalan yrittäjistä rakennettaisiin dream team, olisi Timo Väänänen erittäin todennäköisesti avauskokoonpanossa. Väänänen tunnetaan parhaiten Porokylän Leipomon menestystarinasta, ja sittemmin busineksesi vaihtuivat polkupyörän renkaat. Eikä ole höpömmin lähtenyt sekään (no, molemmissa paistetaan). Bronxcastissa Pohjois-Karjalan Vuoden kehittäjäksi 2021 valittu ja Lieksan kaupunginhallituksen puheenjohtajanakin vaikuttava Väänänen kertoo, miksi oikeat ihmiset ympärillä on hänen reseptinsä menestykseen (ja miten heidät saadaan ympärillä myös pysymään), mitä nuorena yrittäjänä koettu konkurssi opetti, miten kolmannen polven leipuri raaski luopua leipomosta ja ylipäätään, mitkä asiat oikean porukan ohella tekevät menestyvän yrityksen. Niin ja tietysti, onko Lieksassa ihanaa elää ja yrittää? No on! Ehdoton (ja puolueeton) kuuntelusuositus!

4. tuotantokausi on käsillä ja kauden ensimmäisessä jaksossa pääsemme syventymään syksyn starttipakettiin ja ajankohtaisiin kuulumisiin. Fiilistelemme mennyttä kesää, kerromme tärkeimmät oivalluksemme kuluneiden kuukausien ajalta ja pyrimme ankkuroitumaan rauhasta käsin tähän syksyyn! Mitkä ovat meidän syksyn selviytymisstrategiat soljuvamman arjen mahdollistamiseksi ja miten aiomme vaalia omaa aikaa? Keskustelemme, että joskus jonkun vanhan täytyy mennä rikki, että uutta voi syntyä tilalle. Lisäksi oivallamme, että itseä ei tarvitse koko ajan hyväksyttää muilla. Riittää, että tänä syksynä keskitymme oikeisiin asioihin, kuten oman itsen kuuntelemiseen ja rauhallisiin metsäkävelyihin. Lopuksi haastamme teidät kuulijat pohtimaan, mikä on teidän tämän syksyn survival kit? Laita viestiä meille IG:ssä @rohkaisuryyppypodi - levollista ja lempeää syksyä kaikille teille R-ryypyn kuuntelijoille!

Kaupallinen yhteistyö: Bo LKV // Arttu ja Janita ovat ostaneet juuri ensiasuntonsa! Kokemuksen syvällä rintaäänellä he kertovat, että sen oikean kyllä tunnistaa - toisin kuin näissä sinkkuhommissa! Toivottomat pohtivat jaksossa millaista on omistaa sinkkuna omistusasunto. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

JAKE PAUL vs BEN ASKREN Whittaker - Gastelum Bellator

Airut-lehden äänijutussa puhutaan vaaleihin liittyvistä käytännöistä näkövammaisen kannalta. Miten sujuvat esimerkiksi vaaliavustaminen ja kotiäänestys? Päätoimittaja Marika Mäkinen haastattelee Näkövammaisten liiton järjestöpäällikkö Markku Möttöstä. Jutussa mainitut vaalipäivämäärät ovat virheelliset, sillä juttu on tehty ennen vaalien siirtämistä huhtikuulta kesäkuulle. Oikeat päivämäärät: vaalit.fi/aikataulut-kuntavaaleissa. Tämän äänijutun tekstivastine on luettavissa Airut-verkkolehdestä: www.airutlehti.fi/tekstivastineet/kuntavaalit-tulevat. Lue lisää: www.airutlehti.fi www.näkövammaistenliitto.fi

Mitä ihmettä tarkoittaa, kun muusikolle puhutaan ns. oikeista töistä? Onko freelancemuusikoiden arvostus koetuksella epidemian aikana? Mitkä ovat soittorosvojen erikoisimmat keikkaliksat, jos ei rahaa lasketa ja minkälainen työnantaja Irwin Goodman oli? Näitä ja paljon muuta pohditaan uudessa podcastjaksossa, jossa mukana Jussin ja Markuksen vieraana puhelimen välityksellä on Sleepy Sleepers, Freud Marx Engels & Jung, Lapinlahden Linnut, Pelle Miljoona Rockers-kitarasankari Pekka "Devil" Virtanen. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/kinnunenraivio/message

Oletko koskaan miettinyt kuinka paljon nykyiset ystäväsi voivat hidastaa tai nopeuttaa kasvuasi ja unelmiesi saavuttamista? Voiko frendejä dumpata? Kerromme tarinoita ystävyyssuhteista, joista olemme joutuneet jatkamaan matkaamme ja käymme läpi miksi olemme molemmat nykyään todella tarkkoja siitä, kenelle annamme aikaamme. "Anything is possible when you have the right people there to support you..."

Osa meistä ihmisistä ei kykene itsenäiseen työskentelyyn eikä pysty ohjaamaan itseään. Kuka siihen sitten pystyy? Jani ja Ruba keskustelevat tässä Lesd & Trust sponsored by Dustin podcast-jaksossa itseohjeutuvuudesta ja itsensä ohjaamisesta. Luulitko kenties, että ne ovat yksi ja sama asia? Tiimiyhteistyö tarve lisääntyy entisestään nopeaan ja tehokkaaseen ongelmanratkaisuun kohdistuvien ja kasvavien vaatimusten myötä. Oikeat, yhteistoimintaa tukevat työkalut luovat edellytyksiä toimivalle yhteistyölle. Ne johtavat oikein käytettyinä selkeämpään ja tehokkaampaan viestintään. Lisäksi tekniset yhteistoimintaa vahvistavat ratkaisut säästävät matkoihin kuluvaa aikaa sekä rahaa. "Forrester tutki satoja Microsoftin asiakkaita seitsemässä maassa, jotka kaikki olivat ottaneet käyttöön uusimmat Office 365-alustat. Asiakkaiden keskimääräinen tuotto oli 112 prosenttia 3 vuoden aikana." Tässä podcast-jaksossa jaamme ohjeet toimivaan yhteistoimintaan tiimeissä ja keskustelemme näistä 5 pointista: - kotoa työskentely on uusi normaali - video on joka paikassa - tiimit toimivat verkossa appien kautta - kaikki on pilvessä - tekoäly (joka on jo täällä) helpottaa arkea Kuuntele Lead & Trust by Jani ja Ruba sponsored by Dustin Jaksossa mainitut lähteet: https://www.dustin.fi/solutions/tietopankki/archive/trendiraportti-collaboration/ http://images.go.dustin.eu/Web/Dustin/%7Bf2ef8ab1-a5ac-4177-8cad-e0a372780d76%7D_Trendrapport_Collaboration_FI_korr1_compressed.pdf?utm_campaign=8862&utm_term=&elqcst=272&elqcsid=8400 https://www.soundandcommunications.com/five-collaboration-trends-to-watch-in-2020-and-beyond/ www.dustin.fi Kiitos Dustin!!! “Olemme ylpeitä siitä, että Dustin on sponsorimme, joka mahdollistaa tämänkin lähetyksen.” “Dustin rakentaa asiakkailleen menestystä teknologian avulla keskittyen palvelu- ja ratkaisumyyntiin. Dustin on Suomen merkittävin päätelaitetoimittaja ja yksi suurimmista IT palveluntarjoajista Pohjoismaissa yrityksille ja julkishallinnolle.” Osallistu kilpailuun ja voita Dustinin Prokord-sähköpöytä. www.salescommunications.fi/janijaruba

Jokainen onnistunut muutos tai matka kohti tavoitetta alkaa ajatuksesta: olisiko nyt oikea aika tehdä jotain toisin? Muutoksen hautominen tuottaa vähitellen toiminta-ajatuksia ja sitten toimintaa. Harjoitus tekee mestarin matkalla kohti tavoitetta. Miten minun asiakkaani onnistuvat muutoksissa ja kuinka kauan esimerkiksi 20 kilon painonpudotus kestää? Kuinka siitä tehdään pysyvä muutos? Miten minä valmennan itseäni ja muita kohti menestystä? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

IT-projekti alkaa, miten valita oikeat teknologiat ja työkalut? Podcastin ääninä suunnittelija Ville Yli-Knuutila, devaaja Herkko Virolainen ja analytiikkamies Juho Koskivuo. Yhteys: we@kodan.fi

Tekee koirien kanssa mitä tahansa, niin aina on oltava hallussa kolme asiaa. Mitä tekee, mitkä ovat vaatimukset ja tekemisen osaaminen. Koira hankitaan määrättyyn tarkoitukseen ja perusteet on osattava.

Biohakkeri Jaakko Halmetojan kanssa käytiin loistavat keskustelut leivän syvällisimmästä olemuksesta. Mitä, jos leipä viljeltäisiin paremmassa maaperässä, osana runsaampaa biodiversiteettia, vahvempia maatiaislajikkeita hyödyntäen, esi-idättäen, pitkiä aikoja taikinaa nostattaen.... voisiko leipä olla ihmiselle hyväksi? Todellakin! Supermarket Survivalin ja monen muun tavoitteena on levittää tietoisuutta, kunnes saamme oikean leivän takaisin osaksi ruokakulttuuria. Highlights: - ihmiset ovat usein parempia ruoanlaittajia kuin ruokateollisuus - kuinka kova jano sinulle tulee pitsan tai leivän syömisen jälkeen? Janon määrä kertoo laadusta. Ja muutenkin: minkä lainen olo sinulle tulee minkäkin laatuisesta ruoasta? - mitä pidempään ruokaa tutkitaan, sitä syvemmin päädytään kunnioittamaan koko systeemin ja kaikkien sen osien lähes mahdottoman syvällistä kompleksisuutta - dogmaattisuus on ymmärryksen rajallisuutta ja kokemuksen puutetta. - raamit ja säännöt korvaavat liian usein omaa uteliasta ajattelua. - Monitieteisyys: ravintoaineista kannattaa pyrkiä ymmärtämään sekä historiaa, kulttuurillista kontekstia eri aikakausina, ja myös niiden sisältöä ja vaikutuksia kannattaa katsoa monista näkökulmista. Mitä tiede sanoo siitä? Miten ayurveda tai kiinalainen lääketiede luokittelee sen? Onko vaikkapa kotimainen kansanperinne käyttänyt sitä johonkin tiettyyn tarkoitukseen? Miten huippukokki tai ruokaperinne valmistaisi sen ja yhdistelisi muihin aineksiin? - kuuluvatko pienet kivut elämään? Voiko ruoka olla lääke? - parhaat perinnelajikkeet sopivat erinomaisesti ihmisille ja ekosysteemeille, mutta koneille, koneistoille, väkilannotteille ja torjunta-aineille huonosti. Onneksi tiedonsaanti ei enää ole koneiston kontrollista - Rakastamme nautintoaineita, pelkäämme ruokaa. Siksi viinissä ja kannabiksessa saa hifistellä ja ruoassa pitäisi olla ihan jäässä ja tyytyä valkovehnään. To love is to make it better. Sitä mukaa kun rakastumme ruokaan, ja pelko vaihtuu innostukseksi, alamme kiinnostua paremmista lajikkeista, paremmista kasvatustavoista, paikallisemmista jalostusmenetelmistä, diversiteetista ja alkuperän tuntemisesta. - luonto hajauttaa eikä laita kaikkia munia yhteen koriin. Luonto on antifragiili, koska se suosii monimuotoisuutta ja variaatiota. Perunan siemenistä tulee parempia perunoita juuri sinun puutarhaan kuin tämänhetkisestä kloonausmenetelmästä. - ravinnon prosessointi ja tehotuotanto on ollut mahtava askel. Nyt se on vaan mennyt liian pitkälle, eikä kalorinsaanti ole enää tärkein pullonkaula. Nyt tarvitsemme jälleen ravinteita, ja alamme ymmärtää laadukkaamman ja monimuotoisemman ravinnon merkityksen. - oikeissa kasveissa on siemeniä! Oikeat kasvit ovat lisääntymiskykyisiä. - mitä Jaakko Halmetoja syö leipänä?

Monessa taloudessa auto on iso investointi, mutta silti sen käytöstä kertyvät kustannukset tunnetaan heikosti.– Erityisesti auton huolto- ja korjau .. Lisää >> http://ift.tt/2BHDRgJ

Kulttuurikeskustelu Koukussa kolme taiteilijaa pohtii taiteilijaelämäänsä ja kohtaamiaan ennakkoluuloja. Mukana muusikot Sonja Skibdahl ja Anna Fält. Koukuttajana tanssija Majula Drammeh. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och SisuradioValtava ego ja paljon punaviiniä?Ympäristö näkee harvoin mitä taiteilija tekee silloin kun ei ole esiintymässä. Luomistapahtuma on usein yksinäistä työtä, ja silloin kun taiteilija on muiden kanssa, ei hän välttämättä näytä tekevän yhtään mitään.Oikeasti monet taiteilijat tekevät niin paljon, että ovat ihan uuvuksissa, arvioivat keskustelijat. Sonja Skibdahl on jopa tehnyt sen nimisen laulunkin.Anna Fält, Sonja Skibdahl ja Majula Drammeh pohtivat malmöläisessa ravintolassa minkälaisia kysymyksiä saavat tuntemattomilta ja välillä myös tutuilta.Taiteilijana olo poikkeaa usein normista, mutta vastaa harvoin enemmistön käsityksiä. Minulta pääsee laulu, ohoh!/Anna Fält.Mulla on niin paljon mitä mä haluan sanoo, mutten osaa sanoa sitä sanoilla./ Majula Drammeh.Se kysy multa, milloin sä aiot hankkii lapsii? Mä katoin kelloo ja sanoin, etten mä nyt tiedä vielä./Sonja Skibdahl.Tuottaja ja miksaaja: Kirsi Blombergkulttuuri@sverigesradio.se

Biologi haluaisi ihmisten lopettavan rikkaruohomyrkyn viihdekäytön. Muukin viihdekäyttö kannattaa välillä kyseenalaistaa, jos haluaa käväistä totuuden pihapiirissä ja kohdata elämänsä siirtolohkareet. On tämä hirveää. Kun tajuaa, että tämmöiseksi ihminen on muuttunut. Se hamuaa vain viihdettä, jolla turruttaa aistinsa. Alle jäävät kaikki tärkeät ajatukset, jotka estyvät jatkojalostumasta. Oikeat arvokeskustelut ja elämän kipupisteet lakaistaan rallin alle. Onneksi tulee apuun turkulainen biologi Irma Saloniemi. Hän vaatii, että viihdekäyttö tulee lopettaa saman tien. Irma puhuu rikkaruohomyrkky glyfosaatin viihdekäytöstä, mutta yhtä kaikki, hän herätti kroonisesti nokkuvan! Suomessa ei viihdekäytetä rikkaruohomyrkkyä pullosta naukkailemalla. Vaikka varmasti se sama kanjoninaamainen kesämies, se joka kulautteli testimielessä muutaman Mennen-pullonkin, saattoi maistaa Rounduppiakin. Ei, kun moni viihdekäyttää tutkijan mielestä rikkaruoholitkua laatoitusten putsaamiseen ja muuhun kitkentään ja näin äkkiä visuaalista nautintoa saadakseen saastuttaa maaperää pitkäksi aikaa. Viihdekäyttö on se juttu. Se on itsekästä puuhaa. Kun viihdekäyttää riittävän tanakasti, unohtaa kohta kaikki läheisensä ja turta olo saastuttaa aloitekyvyn. Isoisä ei viihtynyt missään. Kaikkein vähiten huonosti liiterissä, mistä oli jotain iloa muillekin. Kun ihminen katoaa, jää hyvä määrä klapeja. Juuri näin lomien alla huomaa, että aivot eivät toimi. Ne eivät kehitä mitään. Pussukka tuntuu tyhjältä, mutta käsi hamuaa silti, kuin Saksan päävalmentajalla. Luulen, että tähän rappeuttavaan standby-tilaani on omalta osaltaan syynä viihdekäyttöni. Huomaan viihdekäyttäväni television jalkapallo-otteluita. Eilen viimeksi kolme ottelua. Nettokäyttönä neljä ja puoli tuntia. En muista joukkueita, en kannata ketään ja pelistä en tajua taktisesti juurikaan, mutta siinä huomasin viipyväni. Nauttien pallon pyörityksestä ja vihreästä estetiikasta. Niiden noin viiden tunnin aikana olisin voinut siivota tai tehdä perheelle terveellistä ruokaa, tai keskustella parisuhteen pelisäännöistä, mutta kun ei. Oma viihtyminen ja viihdyttäminen nielaisi taas järeän palan elämästäni. Tiedän kyllä miten ihmiset käyttävät kuuriluontoisesti television huutokauppakeisaria. Keisari on niin viihdyttävä. Hän on tällä hetkellä Suomen suosituin. Jos Suomi muuttuisi vielä karvan verran amerikkalaisemmaksi, voisimme alkaa haaveilla Palsanmäestä presidenttiä. Ylimääräinen aika ja raha sen tekevät. Viihteen hamuamisen. Vaatteet olivat karvan korvike. Nyt viihdekäytämme kertakäyttövaatteita maanisesti. Ruokamme oli pitkään samannäköistä kuin nykyisin koirille tarjottava. Pupeloa ja soossia, sattumilla. Hyvänmakuista toki, mutta sitä syötiin nälkään. Nyt annokset viihdyttävät kaikkia aistejamme ja hupi- ja lohtusyöminen vaihtelevat päivän mittaan. Aikuisillakin on napit korvissa. Itseään pitää viihdyttää viihdemusiikilla koko ajan. Pysäyttävä pultsari tai feissari ei viihdyttäisi samalla varmuudella, se ruinaisi vain jotain. Esimerkkejä viihdekäytöstämme on loputtomasti. Edes kirkko ja sauna eivät säästy. Ei kirkkoon ole perinteisesti menty viihtymään, vaan tuntemaan oma pienuutensa. Nyt on konsertit, metallimessut ja kohta kaikki mikä saattaisi viihdyttää. Onneksi Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa. Jos niistä vaikka puolet valjastetaan jonkun englanninkielisen yhdistyksen toimesta elämykselliseen viihdekäyttöön, niin puolet jää vielä hyvälle käytölle. Stanley Cup –voittaja Olli Määttä lupasi saunottaa pokaalia Suomessa huolellisesti. Vaikka saman kylän poikia ollaankin, meidän mökkisaunan lauteille on valitettavasti pokaalikielto. Ainakaan koko muu pingviinijoukkue ei lauteille könyä. Viihdekäytöstä emme pääse enää eroon, mutta jotain voisi yrittää. Huomaan kyllä, että pelkkä pakkomielteinen viihtyminen peittää muita ihmisyyteen kuuluvia vinkeitä, kuten merkityksien, ymmärryksien ja syvyyden tuntemuksia. Kesällä on onneksi aikaa synkistellä, piehtaroita omassa liemessään ja vaikka pyöräytellä itseään mättäältä mättäälle! Maallikkosaarnaaja Maasola

Emme ole tahallamme tämmöisiä. Meillä on tietyt geenit, jotka jylläävät konehuoneessa. Uusi tutkimustieto on tehty armahtamaan monen vaikeaksi havaitun veijarin. Kiitos siitä. Tässä iässä sitä tajuaa, että ainoat geenit jotka on varmuudella saanut, on karsinogeenit. Kaikki ne varhaislapsuuden mustanpuhuvat sopivasti hiiltyneet grillimakkarat ovat olleet hyvää polttoainetta matkalla kohti vehmaampia korpisuoria. Jo kohta unohdin opiskelijakämpässäni ranskalaiset uuniin. Olen puhaltanut yhteen hiileen, jos toiseenkin, ja pohtinut onkohan tämä peruna vai makkara? Mistä minä olen tehty ja minkälaiseksi voinkaan muuttua? Löysivät väkivaltageenin. Tämä on vasta alkua. Ihminen on maailman hämmästyttävin otus ja me tunnemme itsemme vieläkin niin huonosti. Tiede ei tee meistä yhtään tämän onnellisempia, mutta armollisempia se saattaa tehdä. Nakkikioskilla joka viikonloppu tappeleva Arppa näkyy uudessa valossa. Hän ei olekaan tietoisesti kasvattanut itseään vinoon ja puhjennut siksi rajun kurkun kastelun ansiosta luonnevikaiseen kukintoonsa. Hän on vain saanut sellaiset geenit. Sen verran inhottavaa väkivalta on, että vielä jää leijumaan kysymys, onko Arppa syntyjään paha? Hänen geneettinen vahvuusalueensa on siinä, että hänellä on kyky tarttua aina vaan rivakasti toimeen ja satuttaa toista väkivalloin. Näitä Arppoja tuntee jokainen. Karjaportin pikkujouluissa ne tiedettiin kiertää riittävän kaukaa. Jo ennen pääruokaa pihalla luovutettiin verta. Syksyn iloisin juhla, päällä ykköset. Moni sai rintapieleen tontunpunaisen ruusukkeen, kuin tilattuna. Syytä kunniaan ei tiennyt koskaan kukaan. Väkivaltageeni ei käy vielä lieventävänä asianhaarana oikeudessa, mutta se lisää ymmärrystä, miten meidät on rakennettu. Meille annetaan jokaiselle vähän erilainen eväskori, josta huikopalaa nappailla. Löydetäänkö köyhyysgeeni? Varmasti. Sen virallinen nimi saattaa olla Keskitulohakuinen itsetyytyväisyysmediaanigeeni. Se selittäisi miten meistä kaikista ei koskaan tule globaaleille markkinoille suuntaavia kasvuyrittäjiä, vaikka Nuorkauppakamari miten piiskaa. Puuttuu sellainen rahanhimo ja ymmärrys suurten rahavirtojen mukanaan tuomasta kestävästä onnesta. Sillä geenillä ostaminen ei oikein anna tyydytystä, vaikka joku rahaa käteen löisikin. Luotu köyhäksi, hakemaan sisältöä elämäänsä jostain toisaalta. Älkää minusta huolehtiko, minä keitän nyt laihat kahvit ja kirjoitan runon. Sitten löydetään laiskuusgeeni. Se helpottaa. Ei se tahallaan härnää ja muutu osaksi sohvaa, se vain toteuttaa geeniensä mukaista suurta tarinaa. Työnantajat oppivat kauniilla tavalla ottamaan laiskuusgeenin omaavat työntekijänsä huomioon. Tällaisesta ihmisestä ei lähde puristamalla yhtään enempää nektariinia kuin hellästi luovimalla. Laiskuusgeeninen ei ole yhtään huonompi ihminen kuin konttorin sähköjänikset. Hän toteuttaa itseään, antaa näin suurimman arvon itse elämälle, tälle rajalliselle ajalle. Voi sitä ilon päivää, kun löydetään huumorigeeni. Ei ihme, että Seppo ei voinut koskaan olla vitsailematta, edes hautajaisissa. Tämän geenilöydöksen kautta saatetaan nähdä myös ensimmäinen nuohoojatiimi, jossa nuohoojat eivät väännä tauotta rasvaisia vitsejä - jos niin rekrytoinnissa halutaan. Entäs todella ne joilta puuttuu kokonaan huumorigeeni? Laitetaanko heidät samaan työpaikkaan, samaan ihanan hiljaiseen avokonttoriin? Toivottavasti. Ja vielä. Tutkijoiden täytyy löytää jossain vaiheessa politiikkageeni. Mikä muu voisi selittää kaiken? Moni ei lakkaa ihmettelemästä, mikä saa ihmisen lähtemään politiikkaan, jaksamaan hullut vaalikampanjat ja tuhannet omituiset puhelut. Politiikka on yhteisten asioiden sotkemista. Politiikkageenin omaava jaksaa jatkuvaa kokoustamista, ei koskaan saa oireita puolen metrin tomuisista paperipinoista ja kiihottuu millon mistäkin. Vaikka palaveripäivä kestäisi 13 tuntia, sen jälkeen jaksaa vielä lähteä jazzbariin ja jatkoillekin. Mikä saa jaksamaan läpi havujen? Oikeat geenit. (Uusinta lokakuulta 2014) Maallikkosaarnaaja Maasola

Tekee koirien kanssa mitä tahansa, niin aina on oltava hallussa kolme asiaa. Mitä tekee, mitkä ovat vaatimukset ja tekemisen osaaminen. Koira hankitaan määrättyyn tarkoitukseen ja perusteet on osattava. Jos ei opettele, tai penkoo asioita kevyesti sekä huolimattomasti, niin ei tule onnistumaan. Tämä pätee niin koiran kanssa arjessa elämistä, harrastamista kuin sairaan hoitamista. Tai ruokinnan miettimistä. Harrastuksiin panostetaan ja koira on harrastus, vaikka se perheenjäsen olisikin. Podcastissä mennään läpi myös halpuuden merkitystä laadulle jousiammuntaesimerkillä. Myöskään hauskuuden merkitystä ei unohdeta, vaikka sen kytkenkin myös työelämän laiskuuteen. P.S. Ja tässä hieman jousiammuntaa, ilman koiria. https://www.youtube.com/watch?v=P-JDpekJoJU&t=5s