Podcasts about haluaisin

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta. E-kirjan saa luettavaksi heti. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin voi tilata rahamedia.fi/verkkokurssit -sivulta.   Digivakuudella vuokra-asunto ilman rahavakuutta – vuokratieto.fi – Ostan Asuntoja Podcast #277 - Kaupallinen varoitus: Koodilla HURU -5% Vuokratieto.fi Kuukausipalaverin asialista: Kuulijakysymys - ”Jos maksaa digivakuuden vuodeksi saadakseen alennuksen ja vuokralainen muuttaakin pois 6 kuukauden jälkeen, menettääkö siinä jo maksetut loput 6 kuukautta?” Kuulijakysymys - "Jos pienet yksityiset ovat halutuin vuokranantajaryhmä, niin eikö se pitäisi näkyä myös hinnoitteluvoimassa? Haluaisin kuulla teidän näkemyksiänne aiheeseen." Kysymykseen 2 jaettiin näkemystä noin 50 minuuttia. Kuuntelijakysymyksiä saa lähettää. Kuukausipalaveri 3 Grahn ja Huru – Tiistaiaudio #307 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.comtarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Käy lukemassa Sijoitusasunnot Blogia, 2023 puolella ilmestyi monta uutta kirjoitusta - Tai tutustu maksuttomaan Asuntosijoituskouluun Ota Sijoitusasunnot.com seurantaanInstassa Vuokraneton välittäjän ja asuntosijoittajan ohjelmisto, jolla automatisoit vuokravalvonnan ja vuokrausprosessit toimeksiannosta sopimuksen päättämiseen. Jo yli 300 yritystä, vuokravälittäjää ja yksityistä kiinteistösijoittajaa on valinnut vuokranetin kumppanikseen. Tutustu vuokranet.fija rekisteröi tilisi maksuttoman kokeilun aloittamiseksi. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Suomen Vuokranantajat - vierelläsi jo 25 vuotta. Suomen Vuokranantajien jäsenenä apunasi ovat omat juristit ja ekonomisti. Tarjolla on maksuton lakineuvonta, etuja, työkaluja ja kattava tietopankki. Jäsenyyden on valinnut jo yli 30 000 asuntosijoittajaa. Valitse sinäkin luotettavaa osaamista vuokraustoimintasi tueksi. Liity: vuokranantajat.fi Kuuntele ja tutustu: Digivakuudella vuokra-asunto ilman rahavakuutta – vuokratieto.fi – Ostan Asuntoja Podcast #277 Alekoodilla HURU 5 % alennusta digivakuus.fi. Kaupallinen varoitus - käyttämällä alekoodia joudut alennuksen lisäksi tukemaan Ostan Asuntoja -sisällöntuotantoa. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu.

Jenni Huikuri puhui miehensä kanssa puhelimessa, kun linjan toisessa päässä pamahti. Jennin mies oli päätynyt epätoivoiseen ratkaisuun, itsemurhaan, ajamalla päin vastaantulevaa tukkirekkaa. Seurasi surun ja tuskan täyttämiä päiviä, viikkoja ja vuosia.Lapset pakottivat kuitenkin jaksamaan arjessa, vaikka Jennistä tuntuikin niin pahalta, että hän olisi mieluusti seurannut miestään. Kenenkään ei pitäisi jäädä yksin. Masennusta tai mielenterveyden häiriöitä ei tarvitse pelätä eikä hävetä. Häpeä pitää otteessaan turhaan, apua kannattaa hakea aina, sanoo Jenni, rohkea nainen. Jenni oli työskennellyt suntiona Mikaelin seurakunnassa, ja nähnyt miten diakoniatyöntekijät kohtasivat kärsiviä ja apua tarvitsevia ihmisiä. Haaveissa eli toive toimia samalla tavalla itsekin. Nyt Jenni on lähes valmis diakoni, ja auttaa itse kipua kantavia kanssakulkijoita. Haluaisin sanoa kaikille, että toivoa on. Ja että ei ole häpeä hakea apua, jos sitä tarvitsee. Se on se, mitä minä olen yrittänyt kertoa ihmisille, että jos tuntuu pahalta, niin menisi rohkeasti sinne terapiaan. Ja mullekin oli iso kynnys lähteä sinne traumaterapiaan silloin mun puolison kuoleman jälkeen. Mä mietin sitä hirveän pitkään, että no voiks mä nyt mennä sinne. Ja ehkä täällä on ihmisiä, jotka tarvii sitä enemmän kuin minä. Mutta sitten kun mä sinne menin, niin mä huomasinkin, että ei se ollutkaan niin paha juttu. Kivun ja ahdistuksen kanssa ei tarvitse olla yksin. Apua löytyy, uskalla hakea sitä! Jennin tarina rohkaisee meitä hakeutumaan avun piiriin ja tavoittelemaan unelmia toipumisen jälkeen. Kiitos Jenni mukanaolostasi Traumainformoitu Toivo -podcastissa.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Daniel Haataja on neljännen sukupolven amerikansuomalainen, jonka äidinkieli on englanti. Hän lähti 16-vuotiaana vaihto-oppilaaksi Suomeen vuodeksi, ja toimii nyt suomen kielen lehtorina Uumajassa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Daniel Haatajan esivanhemmat muuttivat Suomesta Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopussa.Danielin kotikielenä on ollut englanti, mutta suomalaisuus on kuitenkin aina ollut iso osa hänen identiteettiään: "Amerikkalaisena on ihan ok sanoa I'm Finnish, mutta kun puhun suomea, en ikinä sanoisi Olen suomalainen, koska merkitys on toinen."Vierailulle tulleet suomalaiset sukulaiset innostivat 1970-luvun loppupuolella Danielia hakemaan vaihto-oppilasohjelmaan, kun he huomasivat kuinka innokas nuorukainen oli oppimaan suomea.Hän on toiminut suomen kielen lehtorina Minnesotassa, ja myös vuoden Norjan Tromssassa, ennen kun hän vuoden 2023 alussa aloitti työt Uumajan yliopistossa.Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.Tuottaja: Jan Jacobsonjan.jacobson@sverigesradio.se

Tänään laskiaistiistaina 21. helmikuuta vietetään kansainvälistä äidinkielen päivää. Orimattilalaisen Järvikunnan koulun luokanopettajan Minna Vuori pohti Radio Voimalla suomen kielen merkitystä äidinkielenä. - Se on tärkeä osa meitä, meidän suomalaisuuttamme ja identiteettiä. Väittäisin, että aika isokin osa, koska sen avulla me tulemme kuulluksi. Tänään juttelimme oppilaiden kanssa siitä, että ilman äidinkieltä ei olisi hyviä kaverisuhteita eikä vuorovaikutustaitoja. Vuori on huolissaan siitä, että perinteinen ääneen lukeminen meinaa unohtua. - Lapsi oppii ääneen lukemisen avulla todella moninaisia taitoja ja se vahvistaa etenkin hänen omia taitojaan ja kehityskaartaan. On se sitten koulumaailmassa tai kotona, niin haluaisin, ettei perinne katoaisi, vaan että satuja luettaisiin ääneen lapsille. Ainakin alakouluikäisten kohdalla olisi tärkeää, että olisi aikaa tällaiselle, Vuori muistuttaa. Kuuntele koko haastattelu:

Tiesitkö, että Suomen vesialueilla voi nähdä delfiinejä, pyöriäisiä ja valaitakin? Hurjalta kuulostaa, mutta on se mahdollista. Oman elämänsä pyöriäistarkkailija Blomis haluaisi bongata vaikkapa ryhävalaan Valassaarilla tai vaivaishiiren Varpaisjärvellä. Kova hinku tuntuu muutenkin olevan nisäkkäiden pariin tällä kertaa. On taasen aika raottaa suurta luontokirjaa Blomiksen toimesta ja ihmetellä kaiken moninaisuutta. (kuvassa majava Haukivedellä, kuvan otti luonnollisesti Blomis itte)

Tässä jaksossa puhutaan maskingista. Mitä osia itsestämme pidämme piilossa, jotta sopisimme paremmin neurotyypilliseen maailmaan? Nooran on todella vaikeaa paljastaa itseään ja olla haavoittuvainen. Jutta epäilee omia päätöksiään jokaisessa välissä. Miten voisi antaa itsensä vain olla sellainen kuin on? Miksi se on niin vaikeaa? Petipuheita on podcast, jossa puhutaan asioista joita kuiskataan pimeässä. Seuraa instassa @petipuheitapodcast @noorakulta ja @senseijudie. Uusi jakso joka toinen sunnuntai, kiitos kun kuuntelet!

Jakson sisältö: Toimitin keväällä ja kesällä 2021 maksullista KaaraTV Magazinea. Koska tilauksia ei tullut tarpeeksi muutin KaaraTV Magazine maksulliseksi KaaraTV Podcastiksi. Ei tullut edelleen riittävästi tilaajia, joten lopetin tuotannon. Kiitoksia vaan kaikille tilaajille! Muutan kaikki Asunto-Antti - ja Auto-Antti -sisältöni uuteen osoitteeseen

Thank God It´s Tiistaissa oli mahdollisuus huutaa itsensä Lauri Tähkän konserttiin Nokia Arenalle. Voittaja sulatti myös muiden kuuntelijoiden sydämet. Sukupuolten taistelussa Tiina saa vastaansa taas uuden miehen, vastaan asettui Seppo.

He eivät olleet ehtineet tavata. Suhteesta oli silti ehtinyt tulla vakava. Ehkä heistä voisi tulla pari, ellei jopa perhe. ”Näkisin mielelläni sinut osana tätä joukkuetta”, nainen sanoi kerran. ”Haluaisin olla osa sitä joukkuetta”, mies vastasi.

Kipupiste haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Sarjan neljännessä osassa terapeutti Pirita Jaaksi tapaa esikoulunopettajan ja pienen lapsen äidin Ria Aintilan, jolla on kokemusta yksinäisyydestä eri elämänvaiheissa. Kun muutin Tukholmaan vuonna 2013, jätin perheeni ja kaikki kaverit Suomeen. Vaikka Ruotsissa olikin työ, uusi poikaystävä ja uusia kavereita, niin tuntui siltä, että jokin läheinen kontakti puuttui. Tunsin itseni tosi yksinäiseksi. Myöhemmin Ria Aintilan parisuhde päättyi ja 27-vuotiaana hän muutti ensimmäistä kertaa omaan asuntoonsa. Yksinoloon hän ei ole vielä tottunut ja koronapandemia on supistanyt sosiaalisia kontakteja entisestään. Se on sellainen paniikki. Tulen tosi hermostuneeksi, kun olen yksin. Haluaisin hirveän mielelläni tehdä ja jakaa aikaani toisen kanssa, Ria Aintila kertoo ohjelmassa. Terapeutti Pirita Jaaksi kehottaa ottamaan yksinäisyyden tunteen puheeksi esimerkiksi juuri terapeutin vastaanotolla. Sanoittaminen ja tunteen purkaminen rauhoittaa tilannetta. Yksinäisyys nousee hyvin monessa terapeuttisessa keskustelussa hallitsevaksi teemaksi, ja siksi häpeää ja stigmaa sen ympäriltä pitää purkaa. Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Tuottaja: Heidi Herrmann heidi.herrmann@sverigesradio.se

Rascando la olla del streaming encontramos "DOGS DON'T WEAR PANTS" de Finlandia, "THE SILENCING" con Nikolaj Coster-Waldau, la miniserie "STATELESS", la francesa "MILF" (ambas en Netflix), "PALM SPRINGS" con Andy Samberg y la clase B "THE BEACH HOUSE".

  Tässä jaksossa kerron kyselytutkimuksen tuloksista, miten yrittäjillä nyt menee. Ja lopuksi kerron mitä aion tehdä nyt auttaakseni. Kuuntele jakso tästä: Ilmoittaudu mukaan (ilmaiseksi) Bisneskoulun Kahvitunnille >> Jos et halua kuunnella, lue jakso: Viime perjantaina istuin illalla myöhään vielä koneella mietiskelemässä ja yhtäkkiä sain päähäni kysyä sähköpostilistaltani, miten menee. Tein pikaisen 4 kysymyksen kyselyn Googlessa ja laitoin sen menemään puoli kahdeltatoista yöllä. Veikkasin etten ole ainoa yrittäjä hereillä keskellä yötä. ja olinkin oikeassa. Kyselyyn tuli tunnin sisällä 60 vastausta. Nyt vastaajia on reilu 200 (jos haluat osallistua, käy vastaamassa täällä) Mikä on ihan mahtavaa tässä kyselyssä, on se, että vaikka yli puolelta tyhjeni kalenteri, niin reilusti yli puolet, siis 75% näkee tulevaisuuden positiivisena. Noin kolmannes on varma että selviää tästä ja 44 % jaksaa pitää yllä toivoa ja on uusia ideoita. Mutta entä henkinen jaksaminen? Noin viidennes nauttii ajasta kotona, lähes puolella olo vaihtelee päivittäin, ovat huolissaan mutta jaksavat auttaa muita. Noin 32 % kertoo voimavarojensa olevan ehtymässä. 3% ilmoitti olevansa hädissään ja uupunut. Mikä on ihan ymmärrettävää. No miksi tein tän kyselyn? Mietin nimittäin, minkälaisia aputoimia Bisneskoulu , toisinsanoen minä, voisin tarjota yrittäjille. Tein jo edullisen kurssin verkkokurssin rakentamisesta nopeasti, mutta pitäisikö jotain apua järjestää ilmaiseksi. Haluaisin ja paljon ideoita olisi, mutta en ole varma riittävätkö resurssini. Olen pyöritellyt ideaa ilmaisesta tsemppikanavasta, jossa useampi yrittäjä tekisi vaikka 3 videota ja jos yrittäjiä olisi 10 mukana, syntyisi jo kuukauden aineistot. Mutta vaikka kuinka haluaisin tämän tehdä, luulen että omat voimavarani eivät nyt siihen riitä. Kyselyssä sain valtavasti kysymyksiä ja toiveita siitä, minkälaista apua voisin tarjota, mutta yritän tehdä sen nyt ihan näiden peruskanavieni kautta. Eli tässä podcastissa, kannattaa kuunnella edellinenkin jakso, ja myös Youtube-videoissa ja somekanavillani. Ja kuuntelen vastauksia, joita olen kyselyyn saanut. Ihmiset ovat väsyneitä. Vaikka nukkuisivat riittävästi, tämä tilanne, epävarmuus, turvattomuus, ja niistä nouseva stressi väsyttävät. Ja se itsessään aiheuttaa sen, että mistään ei oikein saa kiinni. Tunnustan että itselläni on sama tilanne juuri nyt. Erityisesti kyselystä nousi esiin se tuska, joka nyt joka tuutista tulevista julkaisuista syntyy. Että pitäisi nyt käyttää hyväksi tämä tilanne. Nyt pitäisi siirtää palvelut verkkoon, myydä, pitää yllä hyvää fiilistä yrityksen somekanavilla, nauttia vapaa-ajasta, valmistautua aikaan, kun kriisi on ohi, mutta missä välissä, kun lapset ovat kotona, kun syö ateriansa seisaaltaan ja kaivaa taaperon suusta pikkukiviä. Ja tämä on niin todellinen tilanne niin monesta meistä. Just nyt on oman riittämättömyyden maksimointitilanne. En riitä asiakkaille koska en saa aikaa lapsilta enkä löydä energiaa kummallekaan, koska olen sairaana, en riitä äitinä, en yrittäjänä, enkä myöskään itseni hoitajana. Kun arjen pyörittäminen vie kaiken ajan, ei omaa aikaa ole nimeksikään. Paineita voi moni ottaa myös siitä, että nyt saa sitä kuuluisaa omaa aikaa. Mutta vaikka tilanne on tämä monella, niin olen todella yllättynyt ja ylpeä siitä, miten suuri osa kuitenkin oli optimistinen. Ja tässä kohtaa haluan korostaa, että optimismi ja positiivisuus ovat kaksi täysin eri asiaa. Se että näkee tulevaisuuden positiivisena, että asiat vielä järjestyvät, on yksi yrittäjyyden edellytys. Jos ei näkisi tulevaisuutta valoisana, ei voisi toimia yrittäjänä. Siinä ei olisi järkeä. Mutta positiivisuus tässä tilanteessa voi olla vähän kiven takana. Erityisesti, jos on väsynyt. Siihen pystyykö olemaan positiivinen, vaikuttaa todella vahvasti se, tunteeko riittävänsä. Olenko tehnyt parhaani, olenko tehnyt riittävästi, kritisoisiko joku minua, jos paljastuisin. Mitä jos kertoisin somessa, miten arki oikeasti menee, sen sijaan että hehkuttaisin ihania asioita, joita lasten kanssa satunnaisesti tehdään, kuten leivotaan, käydään kävelyllä. Mitä jos muut tietäisivät että vietän suuren osan päivästä maaten sängyssä tai sohvassa. Yrittäen tehdä töitä välillä koneella ja olemalla poissa lasten luota henkisesti. Voinko antaa itselleni anteeksi, jos en nyt tee kaikkea median tai koulun tai ystävien antamien suositusten mukaan? Mitä jos en nyt ehdi meditoida tai syödä terveellisesti? Mitä jos en käy ulkona moneen päivään? Mitä jos valvon pitkälle yli keskiyön ja nukun huonosti, onko minussa jotain vikaa? Olenko huono ihminen? Nää on asioita, jotka itsellänikin pyörivät mielessä. Voinko hyväksyä sen, että en tee nyt mitään täydellisesti. Voinko ajatella positiivisesti itsestäni ja näin myös kaikesta mitä arjessani tapahtuu. Että vaikka ruokana olisi epäterveellisiä ranskiksia ja pakastekalaa, niin ainakin sain jotain ruokaa pöytään. Että vaikka makasin sängyssä ison osan päivästä, niin voisinko ajatella positiivisesti, että nyt saan levätä koska olen kipeänä. Että nyt saan sitä pitkään kaivattua lepoa. Eli vaikka me nähdään tulevaisuus positiivisena, ollaan optimistisia ja tyytyväisiä elämäämme, iloisia, onnellisia, niin voi olla hetkiä, että ei voida hyväksyä sitä ettei nyt kaikki mennyt niinkuin strömsössä. Just nyt riittää se että selviää. Että pysyy kotona, terveenä mahdollisimman pitkälle, että huolehtii siitä turvallisuudesta ja sitä kautta itsestään ja perheestä. Tästä kaikesta huolimatta itse koen että tää on arvokasta pysähtymisen aikaa. Kun vaan osaa olla itselleen armollinen. Hyväksyä sen, että aika ei vaan riitä kaikkeen. Ja vaikka mäkin täällä nyt toitotan että nyt on aika siirtää osaamisensa verkkoon, niin jos ei siltä nyt just tunnu, energia ei siihen riitä, niin älä ota siitä paineita. Tai siitä että pitäisi olla koko ajan somessa iloisena kriisistä huolimatta. Eli se että nyt ei pääsekään viipottamaan töiden perässä, tarkoittaa kuitenkin sitä että meillä on enemmän aikaa olla päämme kanssa. Lapset varsinkin ovat hyviä jarruttamisessa, maan pinnalle palauttamisessa. Vaikka arki voi nyt tuntua kaaokselta eikä voi sen vertaa keskittyä että kuulisi omat ajatuksensa, itsekin olen siis yksin kahden alakoululaisen kanssa, niin tässä tilanteessa on myös positiivisia vaikutuksia, vaikkei ne välttämättä heti kaikille näy. Puhuin niistä jo edellisessä jaksossa, mutta tässä vielä yhteenvetona. Eli nyt kun kriisi on päällä, resurssit vähissä, niin on pakko keskittyä niihin asioihin, jotka ovat tärkeimpiä. Nyt jos koskaan on siis pakko päättää, mitkä niitä asioita ovat. Nyt on pakko rajata omaa toimintaansa ja löytää se fokus. Nyt ei ole siis aika rönsyilyyn vaan sen miettimiseen, mitkä on oikeasti niitä asioita, joita haluaa tehdä. Mitkä asiat vie itseä kohti sitä mihin tulevaisuudessa haluaa mennä? Ja jos vanhat työt ei enää onnistu, niin niille joille se vanha työ on ollut vain leipätyö ja kiinnostus jossain uudessa, tämä voi olla tilaisuus nyt siirtyä sinne uuteen. Nyt vaikka rahoitusta saa enimmäkseen uuden käynnistämiseen, ei välttämättä ole tarpeen käynnistää uutta. Ihan vain sen rahan takia. Se ei pitkällä tähtäimellä välttämättä kannata, tehdä jotain nyt vain tämän kriisitilanteen takia. Vaan jos rahoitusta saa niin käyttää se siihen ytimeen, jota haluaa kehittää entisestään. Ei siis rönsyillä sellaisiin asioihin, joita ei normaalisti tekisi. Ja joka ei jatkossa välttämättä kiinnosta. Ei tehdä paniikkiratkaisuja, hätiköidysti. Eli älä tee mitään mikä ei vie sinua sinne mihin haluat mennä. Se että nyt moni joutuu pois oravanpyörästä, jossa ehkä aiemmin oli, voi vaikuttaa siihen että mieleen nousee asioita joita oikeasti haluaisi tehdä. Nyt on siis aika ehkä olla tekemättä mitään ja kuunnella vaan itseä. Niitä asioita, joita esiin nousee. Nnimesin tämän jakson “Tästä selvitään yhdessä, et ole yksin” ihan syystä. Olen miettinyt tosi paljon sitä miten voin auttaa parhaiten. Ja mihin omat voimavarani itse yrittäjänä ja yksinhuoltajana riittävät. Ja mitä nyt oikeasti tarvitaan. Maailmalla näkee kaikenlaisia tukiprojekteja, joissa autetaan yrityksiä kasvamaan ja kehittymään ja niissä kaikissa on hieno ajatus, mutta mitä jos ajatuksena on ettei nyt jaksa oikeasti tehdä mitään. Jos nyt en yrittäisi saada sua tekemään mitään uutta, enkä lähtemään millekään kurssille. Tutkimuksessa toivottiin itselle aikaa, rahaa, koronan poistumista ja lapsille hoitajaa. Koska mitään näistä en pysty tarjoamaan, valitettavasti, enkä ole terapeutti ja kursseja minulla on jo tarjolla riittämiin, Vaikka ideoita niissä riittäisi vaikka minkälaisia niin tässä mitä ajattelin että tehtäisiin. En pidä nyt sarjaa webinaareja, koulutuksia tai uusia kursseja, vaan päästän sut ääneen. Bisneskoulussa on mukana hyvin samanhenkistä porukkaa, optimistista, kannustavaa ja empaattista, mutta jotka itse kaipaisivat vähän tukea tähän tilanteeseen. Koska en ole terapeutti, en voi järjestää ryhmäterapiaa, Joten päätin järjestää vertaistukiryhmän, joka tapaisi joka maanantai tästä hamaan tulevaisuuten, niin kauan kun pahin kriisi on ohi. Näin voin siis luvata, että et jää nyt yksin. Eli tavattaisiin ihan kasvotusten etänä kahvilla. Missä jaetaan kokemuksia ja tarjotaan toisillemme vertaistukea? Se että pääsee puhumaan toisten samassa tilanteessa olevien kanssa, kuulemaan että ei ole yksin, ja sitähän nyt hoetaan, että et ole yksin, ja se on ihana kuulla, mutta mitä jos silti kuitenkin on yksin? Eli nyt mä sanon, että sä et ole yksin, meitä on paljon tässä samassa tilanteessa, joten tuu mukaan juttelemaan, iltapäiväkahville, meidän muiden kanssa. Tehdään tää kevyesti, mä autan sen minkä pystyn tässä keskustelussa, mutta päätarkoitus tässä on nyt se, että päästään juttelemaan, avautumaan. Mukaan mahtuu 100 kerrallaan, joten tilaa riittää. Eli tämä vertaisryhmä Bisneskoulun Kahvitunti kokoontuisi Zoomissa joka maanantai klo 11 aikaan 40 min ajan. Voit puhua mutta pakko ei ole, voit myös vain kuunnella muiden hommien ohella. Tervetuloa mukaan

Tässä podcastin jaksossa mietitään, miksi taidealan yrittäjiltä pyydetään alennuksia mutta ruokakaupan kassalta ei. Miten tarjoushaukkoihin pitäisi suhtautua ja mitä heille pitäisi sanoa? Kysyin podcastin Facebook-ryhmässä kommentteja alennuksiin liittyen, ja niitä tulikin kiitettävästi. Aihe on siis valitettavan monelle tuttu! Poimin muutamia kommenteista tähän jaksoon luettavaksi. Jos sinulta on joskus pyydetty ilmaista työtä tai alennusta, ota kuva tai video itsestäsi samalla, kun kuuntelet jaksoa, lataa se Instagramiin ja tägää @luoviapodcast. Minusta on ihanaa jakaa ja kommentoida teidän juttujanne ja ennen kaikkea nähdä, ketkä siellä kuuntelevat podcastiani. Haluaisin kuitenkin tehdä myös näkyväksi sitä, että tämä on todella yleinen asia: et ole yksin, jos sinulta pyydetään alennusta. Ota kuva vaikka villasukistasi, jos et halua ottaa kuvaa itsestäsi. Jaan niitä sitten Luovia-podcastin IG-tarinoissa. Jakson runko 00:33 Johdanto jaksoon 01:49 Ilmaistyötä suunnitellusti vs. sattumalta 04:47 12 ihmisen lista (konkreettinen vinkki) 06:50 Päätä omat periaatteesi ilmaistyölle 09:50 Harrastaja vs. ammattilainen 12:37 Kuka määrää työn hinnan? 13:26 Puuhastelua vai työtä ja taidetta? 17:12 Milloin näkyvyysseteli kannattaa, milloin ei? 19:10 Milloin ilmainen työ voisi olla perusteltua? 20:26 Kehitä systeemi, milloin annat alennuksia vai annatko lainkaan 22:56 Opettele sanomaan “ei” 24:37 Myy lopputulosta, ratkaisua, älä työaikaa 25:11 Kohderyhmän merkitys 28:16 Vedä rajat ja pidä niistä kiinni 32:35 Tervetuloa Luovia-ryhmään! Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/blog-jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

”Haluaisin, että ne ihmiset jotka eivät usko ilmastonmuutokseen katsoisivat mitä maailmalla tapahtuu.” Nuori ilmastoaktivisti Zahra Karimy kertoo mielipiteensä nykyhallituksen ilmastopolitiikkaan. Ilmastolakoissa tärkeässä osassa ovat ilmastovanhemmat ja ilmastoisovanhemmat, joille nuoret voivat purkaa ajatuksiaan ilmastonmuutoksesta. Ilmastolakko on nuorten keskuudessa tärkeä yhteisöllinen liike, jossa luodaan verkostoja ja pyritään aktiiviseen vaikuttamiseen. Zahra kertoo myös saamastaan vihapostista ja siitä kuinka on pystynyt suhtautumaan siihen. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

14-vuotias Aleksi juttelee vain perheelleen ja parille ystävälleen. Yhä useammalle lapselle haetaan apua kodin ulkopuolella vaikenemisen vuoksi. Julkaistu 06.03.2018, kirjoittaja Pihla Tiihonen, lukija Outi Ikonen.

14-vuotias Aleksi juttelee vain perheelleen ja parille ystävälleen. Yhä useammalle lapselle haetaan apua kodin ulkopuolella vaikenemisen vuoksi. Julkaistu 06.03.2018, kirjoittaja Pihla Tiihonen, lukija Outi Ikonen.

Haluaisin muistuttaa sua siitä että sä pystyt oppimaan lähes mitä vaan. Ja siitä, että jos susta tuntuu siltä että oot onneton tai tylsistynyt, tai kaipaat uutta, voi uuden oppiminen olla ratkaisu siihen, että alat tuntemaan yhtäkkiä ihan uutta innostusta ja onnellisuuden tunnetta. Kasvu ja kehitys ovat välttämättömiä onnellisuudelle. Ja uuden oppiminen tuo mukanaan niitä molempia. Elämä on sua varten, ei sua vastaan. Ja maailma on täynnä mahdollisuuksia. Kuuntele miksi sun kannattaa oppia uutta vaikka osaisitkin jonkun jutun jo tosi hyvin.

Ajankohtaiset Asiaa mainittu aikaisemmin Somecastissakin, mutta Nuorisotyö-lehden lopettaminen herättää suuria tunteita. Haluaisin ymmärtää miksi? Vetoomus Tallinnan kaupunkia, Tallinnan yliopistoa ja Eestin nuorisotyöntekijöiden yhdistystä edustavalta Ilona-Evelyn Rannalalta   EA sai ryöpyn vihaista palautetta Battlefront II:n mikromaksujärjestelmästä ja perui asian viime metreillä.. Suomalais-brittiläinen yritys opettaa empatiaa lapsille virtuaalitodellisuuden avulla.    

Sodoman aamun aloittaa jälleen Aamupala kurkussa -ohjelma, jota vetää päivän piristysruiske Jonna Hiltunen-Mareistoniemi-Kemppi. Lyriikan ystäviä hellitään Tähän runoon haluaisin kuolla -toiverunolähetyksessä, jossa kuulijoiden runo- ja kuolematoiveita ruotii iki-ihana Jormatar Temmeljärvi. Tälläkin kertaa mukana on ja pysyy valloittava Kalevi Tuoninen. Kiitokset: J. H. Tiihonen Radio Sodoma on kuvitteellinen radiokanava Helvetissä. 15-osaisen podcastin kaikki hahmot kirjoittaa ja näyttelee Antti Holma. Radio Sodoma sisältää voimakasta kielenkäyttöä.

Lökäpöksyistäkin puhuttiin, kun maailmantähdille muotia suunnitellut Sasu Kauppi saapui Olga Ketosen vieraaksi. Vaatesuunnittelija Sasu Kauppi työskenteli Los Angelesissa mm. Kim Kardashianille ja Kanye Westille. Kaupin vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä kun Olga K kysyi Kardashianin takamuksesta. - Ei ole retusoitu, se on just niin iso kuin kuvissa näkyy. Laulaja Kanye Westin ensimmäinen Yeezy-vaatemallisto esiteltiin vuosi sitten helmikuussa New Yorkissa. Sasu Kaupin nimi on yhdistetty Yeezy-mallistoon ja suunnittelija Kauppi myöntää, että asialla on totuusperää. Kalifornian auringosta Sasu Kauppi on kotiutunut Helsinkiin. - Tuli tunne, että pitää päästä kotiin. Helsinki on yksi hienoimpia kaupunkeja maailmalla ja haluan nyt asua täällä. Los Angelesin Santa Monicasta jäin kaipaamaan tuoretta ruokaa ja hienoja pyöräilykelejä. Järvenpäässä, Sibeliuksen varjossa kasvanut Kauppi soitti pienenä poikana kitaraa, fagottia ja pianoakin. Musikaalinen perhe kannusti musiikkiharrastuksen pariin. Haaveissa oli jopa muusikon ammatti ja tälläkin hetkellä joitain pieniä musiikkiprojekteja on työn alla. Muotimaailman kiihkeärytminen kausien vaihtelu ihmetyttää Kauppia ja hän peräänkuuluttaa hommaan järkeä. - Haluaisin tulevaisuudessa tehdä oman merkin kanssa enemmän klassikkoja ja vähemmän sesonkiin suunniteltuja vaatteita. Tekisin tuotteita, jotka kulutetaan loppuun, eikä heitetä puolen vuoden päästä roskiin. Suomesta on lähtenyt paljon hienoja suunnittelijoita maailman muotitaloihin, huomauttaa Sasu Kauppi. - Heistä eivät tavalliset kuluttajat juurikaan tule tietämään mitään, elleivät he kohoa muotitalon pääsuunnittelijaksi. Oman merkin alla työskentelevistä ehkä kuullaan, mutta muotitaloissa työskentelevät hyvät suunnittelijat jäävät valitettavan usein ilman huomiota.

Venäläis-virolais-suomalaisuuden risteyksessä Oleg Oksasen on vaikea vastata kysymykseen, mistä hän on kotoisin. En tunne itseäni suomalaiseksi tai virolaiseksi. Ehkä eniten venäläiseksi, mutten myöskään ole venäläinen.Näin puhuu 29-vuotias Oleg Oksanen, joka on muuttanut perheensä kanssa Suomeen kaksi viikkoa ennen Neuvostoliiton hajoamista. Hän kokee omistavansa pieniä kulttuureita joka maasta, ja Oksanen näkee tärkeäksi sen, että ihminen tietää mistä tulee. Sillä, että on asunut eri kulttuureissa ja nähnyt ihmisiä, on vaikutus.Minulla on Suomessa kavereita, jotka eivät ole koskaan asuneet missään muualla kuin Suomessa. Ja sen näkee kyllä.Oleg Oksanen Myös Espanjassa ja Itävallassa asuneena Oksanen kokee, että ulkomailla asuessa oppii paljon hyvää.  Oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.Kouluun sopeutumisen vaikeusOksanen on ollut viisivuotias astuessaan lastentarhaan Suomessa. Ensimmäisestä päivästä hän muistaa sen, ettei hän ymmärtänyt mitään. Kuitenkin suomen kieli tarttui hyvinkin nopeasti.Kouluajat eivät olleet kuitenkaan helppoja. Venäläisen kulttuurin ja kielen tausta aiheutti "ryssä"-kommentointia ja asetti Oksasen vaikeaan asemaan. Tappeluita tuli. Vuonna 1991 ei ollut paljoa maahanmuuttajia, eikä venäjänkielisiä. Lapsille oli ehkä opetettu, että venäjän kielen puhuminen oli huono asia, Oksanen miettii.Omat vaikeudet koulukiusaamisesta änkytykseen ovat opettaneet Oksaselle paljon. Nykyään yritän puolustaa ihmisiä, jotka ovat heikompia.Oleg OksanenVenäläisyys SuomessaKoska Oksasella on sekä virolais- että venäläistaustaa, hän osaa kommentoida näihin ryhmiin liittyviä asenteita Suomessa: Virolaiset ja suomalaiset ovat ikään kuin sisaruskansat, kun taas venäläisyyttä kohtaan on enemmän vihaa. Luulen kuitenkin tämän häviävän, Venäjän nykyisestä huonosta asemasta huolimatta.Kun Oksasen perhe muutti Suomeen, hän koki tilanteen olleen hankalampaa hänen vanhemmilleen kuin lapselle itselleen pienenä ei ymmärtänyt ihan kaikkea. Suomi on kuitenkin muuttunut, sillä eri kulttuureista on tullut maahan enemmän ihmisiä. Suomi on iso maa, jossa on vähän ihmisiä. Se tarvitsee erilaisia ihmisiä.Oleg Oksanen Tänä päivänä Suomeen muuttaville nuorilla ei ole enää niin vaikeaa kuin ennen. Maahanmuuttajia on katukuvassa enemmän.Kansallisten identiteettien välimaastossaVanhempien venäjänkielisyys ja venäjänkielisten uutisten katselu ovat osa Oksasen elämää. Kuitenkaan täysin venäläiseksi hän ei itseään miellä. Mikäli tulevaisuus tuo lapsia tullessaan, kasvatuksessa kielten ja kulttuurien välille tulee sekoitus. Puhun heille venäjää, ehkä suomeakin. Mielestäni on tärkeää, että lapset puhuvat pienestä saakka montaa kieltä, Oksanen kertoo. Haluaisin välittää heille myös traditioita: Kuinka olla herrasmies ja kunnioittaa vanhempia. Myös ruokakulttuuri on tärkeää.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Vähän vanhemmat radionkuuntelijat muistanevat vielä ajan, jolloin telkkarissa oli ohjelma nimeltään “Ihmeellinen luonto”. Se ja toinen suuri suosikkini oli Jacques Cousteaun “Merten salaisuudet”. Niitä tapitettiin mustavalkotöllöstä ja haaveiltiin pääsystä joskus niihin ihmeellisiin luontokohteisiin. Elämäni muuttui värilliseksi 80-luvulla ja aikuisemmalla iällä on jopa ollut mahdollisuus tutustua ihmeelliseen luontoon omaa takapihaa kauempanakin. Galapagos-saaret on nähty ja tarunhohtoinen Ngorongoron luonnonpuistokraateri. Nälkäni luontomatkailun suhteen ei ole näistä kokemuksista laantunut, päinvastoin. Ja vaikka 52-tuumainen FullHD-televisio tuo joka lauantai “Avaran luonnon” kautta luonnon ihmeet olohuoneeseen saakka, on se silti ihan eri asia seurata omin silmin lippupyrstökolibrin ruokailua etelä-amerikkalaisessa pilvisademetsässä. Tai saimaannorpan könyämistä rantakivelle Linnansaaren kansallispuistossa ihan kotimaan luontoparatiisissa. Jos voittaisin lotossa tai jos saisin sponsorin luontomatkoilleni, niin millainen valinnan vaikeus siitä tulisikaan. Maapallolle mahtuu tuhansia ja taas tuhansia mielenkiintoisia luontokohteita, eikä niitä yhden ihmiselämän aikana ehtisi millään läpikäymään - ei vaikka olisi itse sir David Attenborough. Mutta minne sitä lähtisi, jos olisi ns. rajaton budjetti ja aikaa loppuelämän verran. Noh, listataanpa. Afrikan safarilla olen jo pariin otteeseen ollut. Mutten vielä sellaisella “kunnon safarilla”, jossa näkisi kaiken ja vielä vähän päälle. Kaikki isot kissapedot haluaisin nähdä ehdottomasti. Seurata kaikessa rauhassa gepardien loikoilua savannilla, nähdä leopardin metsästämässä, tiikerin ylimaallisen raukean askelluksen haluaisin päästä todistamaan, mutta sitten pitäisikin jo siirtyä Aasian puolelle vaikkapa Intiaan. Nepalissa kävelin kerran metsikön läpi, jossa kuulemma asustaa tiikereitä. Näin minulle jälkikäteen kerrottiin. Ehkä tiikeri on siis nähnyt minut - bongannut Blomiksen, mutten minä vielä tiikeriä. Entäs sitten sademetsät? Sademetsät ovat äärimmäisen kiehtovia. Niissä elää sellainen kirjo luontokappaleita, että vaikka kuinka rajaisi, kaikkea ei pysty näkemään eikä kokemaan. Listallani on ehdottomasti Costa Rican sademetsät, Borneo orankeineen on sademetsien aatelia ja haluaisin palata Ecuadorin pilvisademetsiin uudelleen pidemmäksi aikaa seuraamaan vikkeliä kolibreja ja alueen muita hämmästyttävän värikkäitä lintuja. Eksoottiset safarit ja trooppiset sademetsät ovat ihan oma juttunsa, mutta niin on myös pohjoisen luonto. Luontomatkailuhaavelistallani on oma paikkansa Huippuvuorilla, jonne matkustaisin jääkarhujen perässä. Seuraavaksi suuntaisin Islantiin. Grönlannissa pitäisi käydä samalla kun kiertää vähän mualimaa. Haluaisin myös vierailla Etelämantereella tervehtimässä pingviinejä ja mursuja. Jos tämän jälkeen lottovoittoa olisi vielä jäljellä tai sponsorin pinna kestäisi, siirtäisin itseni ja kamerani seuraavaksi Amazonille. Sanomattakin on selvää ettei siitä reissusta tulisi lyhyt. Ja jos vielä tämänkään jälkeen taloushallintoni ei suosittelisi luontomatkailuuni leikkauksia, jatkaisin eteenpäin. Siperia. Kiina. Englannin nummet. Punainen meri, Suuri valliriutta. Koko Australia. Uusi Seelanti. Rarotonga. Madagaskar. Zanzibar, no se jo koettu. Utö vielä kokematta. Samoin Valassaaret. Nyt on aika täyttää haaveilevan luontomatkailijan apuraha-anomus. Lottokuponki. Ja jäädä odottelemaan orastavaa kevättä. Sillä vaikka voittaisin lotossa tai saisin sponsorin, en mistään hinnasta jättäisi keväistä luontoretkeä Haukivedelle väliin. Kuutin katse, teeren keväinen pulputus ja veneenkylkeen helisevä jää. Se on mun luonto.

Juttelemme tässä jaksossa valmentamisen aloittamisesta, bulkkaamisesta, CF-kisojen määristä ja käymme läpi Nordic Business Forumin annin. Kysymykset "Moro, Kiitos hyvästä podcastista. Haluaisin kokeilla valmentamista ja mahdollisesti jopa tehdä siitä tulevaisuudessa ammatin. Kysymys kuuluu: miten aloittaa valmentaminen? En tarkoita nyt sitä mitä kaikkia koulutuksia ja resursseja käydä läpi, vaan miten oikeasti saada kokemusta ja esimakua oikeasta valmennustyöstä. Tarjoaako mikään taho harjoittelupaikkaa tms. missä tallainen kokeilu olisi mahdollista? Jussi" "Maltoa 2kg viikossa?! Hei ja kiitos loistavasta podcastista! Kysymykseni liittyy maltodextriiniin ja lihasmassan kasvatukseen. Olen 180cm 88kg terve voimailija, rasvaprosentti

Tällä kertaa onkin vuorossa ehkä epämääräisin podcast jakso ikinä – siis niistä mitä olen jo tehnyt. Haluaisin teiltä mielipiteitä ja ajatuksia seuraavista asioista: Podcast Mikä olisi hyvä mikki? Vlogaaminen Kamerakalusto? Kannattaakohan? Youtube… (bannattu adsensestä – estää hieman laajenemista tulevaisuudessa) Itse sivusto (ulkoasu yms.) Vempaimet mitä haeskelin tuossa podcastissa: Canon Legria mini (tämä oli testissä minulla) Canon […] 014 Epämääräisin podcast ikinä! julkaistiin ensin Marko Kaartinen sivulla.