Podcasts about irakissa

Tarvitseeko Suomi uusia kaivoksia? Studiossa kansanedustajat Mika Riipi (kesk.), Krista Mikkonen (vihr.) ja Heikki Autto (kok.). Miksi Grönlanti kiinnostaa USA:ssa? Karoliina Kantola raportoi Tanskasta. Tyttöjen pakkoavioliitot. Haastateltavana kirjailija Sara Al Husaini. Mitä tytöille ja naisille tapahtuu Irakissa? Studiossa islamin tutkija Sylvia Akar Helsingin yliopistosta ja ohjelmapäällikkö Anna Salmivuori Plan Internationalista. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Atte Uusinoka, Roosa Kajander, Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalle lokakuun lopussa ilmestynyt suurikokoinen kyltti antoi pukeutumisohjeita musliminaisille, kehottaen pukeutumaan koko vartalon peittäviin kaapuihin. Kyltissä esitettiin "hyväksytyt" ja "sopimattomat" vaatteet. Sen pystyttänyt mies kertoi Helsingin Sanomille tarkoituksenaan olleen muistuttaa Koraanin säädyllisyysvaatimuksista, ei määrätä ketään. Mistä itähelsinkiläisen kauppakeskuksen ohjekyltti kertoo? Miten vapaita muslimimaista Suomeen saapuneet naiset ovat päättämään pukeutumisestaan, ja omasta elämästään? Jakavatko ankarien muslimiyhteisöjen maahanmuuttajanaiset saman todellisuuden ja oikeudet niinsanottujen kantasuomalaisten naisten kanssa? Keskustelemassa ovat iranilaistaustainen maahanmuutto- ja kotoutumispalveluiden asiantuntija Bahar Mozaffari, Irakissa pakolaisleirillä syntynyt kurditaustainen lähi-idän ja maahanmuuton asiantuntija ja kokoomuksen Helsingin kaupungin varavaltuutettu Seida Sohrabi, Iranissa syntynyt kurdiaktivisti ja sairaanhoitaja Rojin Birzoi ja irakilaistaustainen kirjailija ja aktivisti Sara Al Husaini, joka kirjoitti kunniakulttuurista ja omasta pakkoavioliitostaan romaanissaan Huono tyttö (Like, 2023). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Annastiina Stormin sadunomainen romaani Kymmenen ja yksi Maddasia tapahtuu diktatuurissa, joka lienee romahtamispisteessä. Ääneen pääsevät niin diktaattorin kaksoisolennot (maakuopassa piilottelevat ja jo kuolleet), erilaiset eläimet kyyhkysistä täihin, ja naiset, joiden rooli ei ole odotetun passiivisen, viattoman uhrin. Kymmenellä ja yhdellä Maddasilla on ilmeiset innottajansa Irakissa, teoksen nimi viittaa arabialaiseen tarinankerrontaan. Samalla se näyttää, miten diktatuuri on mahdollista missä vain ja millaisia tarinoita me kaikki jatkuvasti kerromme itsellemme oikeuttaaksemme omat poliittiset valintamme. Keskustelemme vapaudesta, jonka sopimus sadunkerronnasta antaa niin kirjailijalle kuin lukijalle, ja siitä miten fabulointi yhtäaikaa etäännyttää ja tuo lähemmäksi. Ja miksi tehokkain ase yksinvaltiaita vastaan on niille nauraminen. Annastiina Stormin kuva Susanna Kekkonen Osta Kymmenen ja yksi Maddasia https://kustantamo.sets.fi/kirja/kymmenen-ja-yksi-maddasia-2/?attribute_pa_format=kovakantinen

Miika Auvinen ja TT Emil Anton keskustelevat kristittyjen tilanteesta Irakissa, joka on vuoden 2024 World Watch List -vainoraportin sijalla 16. https://opendoors.fi/maa/irak/  

Miika Auvinen ja TT Emil Anton keskustelevat kristittyjen tilanteesta Irakissa, joka on vuoden 2024 World Watch List -vainoraportin sijalla 16. https://opendoors.fi/maa/irak/  

Terrorismin uhka nousisi. Edessä voisi jopa olla uusi pakolaiskriisi. Näin pohtii ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, kun häneltä kysyy, miten Lähi-idän kuumeneva tilanne voisi pahimmillaan vaikuttaa Suomeen. Silti Tom haluaa rauhoitella: hän ei usko suureen sotaan. Sitä ei halua Iran, eikä sitä halua Israelin tärkein tukija Yhdysvallat. Myös muille Lähi-idän maille leviävä konflikti olisi painajainen. Iran ja Israel ovat hyökänneet suoraan toisiaan vastaan. Se on uutta ja riskialtista. Jenny haluaa ymmärtää, miksi maat vihaavat toisiaan. Entä ketkä naapurimaista ovat kenenkin puolella? Ja miten meille aina merkittävä Venäjä kytkeytyy Lähi-itään? Tom huomauttaa, että rauha ei riipu yksin valtioista. Alueella toimii monia aseellisia ryhmiä, joiden nimet vilisevät uutisissa: Hamas, Hizbollah, huthit, Syyrian ja Irakin eri ryhmittymät. Monet niistä käyvät myös omaa sotaansa. Lähi-idässä usein käynyt Tom muistelee matkaa, jonka aikana hän aisti Irakissa muutoksen mahdollisuuden. Voisiko sellainen olla vielä edessä? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Irakin sota herätti aikoinaan lukuisia kysymysmerkkejä. Miksi sota syttyi, ja mitkä olivat sen pohjimmaiset tarkoitusperät? Vuonna 2006 joukko yhdysvaltalaisia sotilaita syyllistyi Irakissa järkyttävään rikokseen, josta he ajattelivat selviävänsä rangaistuksetta. Tässä Murha joka tapahtui -podcastin jaksossa käsitellään al-Janabin perheen joukkosurmaa, armeijan oikeudenkäyntisysteemiä ja sitä, kuka oli syyllinen. Jakautuiko syytteet tasaisesti, ja mitä kaikkea muuta Irakin sota aiheutti sivullisille? Podcastia juontaa ja tuottaa Saara Nurmo.Kaikki Murha joka tapahtui -podcastin jaksot löytyvät podcast- ja äänikirjapalvelu Podimosta. Tutustu Podimon podcast- ja äänikirjavalikoimaan ja aloita ilmainen kokeilu osoitteessa podimo.fiLähteet:https://edition.cnn.com/2013/03/18/opinion/iraq-war-hans-blix/index.html https://watson.brown.edu/costsofwar/costs/human/military/killed https://en.wikipedia.org/wiki/Casualties_of_the_Iraq_War https://watson.brown.edu/costsofwar/papers/2021/Suicides https://www.chron.com/neighborhood/humble-news/article/huffman-soldier-sentenced-in-atrocity-cover-up-1807579.phphttps://web.archive.org/web/20121108044424/http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2006/07/10/AR2006071000614_pf.html https://www.youtube.com/watch?v=PivEMYYwBZc https://content.time.com/time/subscriber/article/0,33009,1211562,00.html https://www.theguardian.com/global-development/2023/mar/18/iraq-girls-women-education-president-bush-invasion-promise https://www.washingtonpost.com/archive/opinions/2006/07/30/encountering-steven-green/08403dac-b0ef-4731-a051-f772daf1e5a7/ https://www.reuters.com/article/us-usa-iraq-murder/tearful-soldier-tells-court-of-iraq-rape-murder-idUSN2037158220070221/ ​​https://caplalacaplpfwstorprod01.blob.core.usgovcloudapi.net/web/repository/written-case-studies/black-hearts-yusufiyah-iraq.pdf https://www.theguardian.com/world/2007/feb/23/usa.iraq https://www.washingtonpost.com/archive/opinions/2006/07/30/encountering-steven-green/08403dac-b0ef-4731-a051-f772daf1e5a7/See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Irakissa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 18.   Irakin kristityt kokevat syrjintää, ahdistelua ja väkivaltaista vainoa, eikä heillä ole valtion suojelua. Valtava määrä kristittyjä pakeni kaupungeistaan ja kylistään vuonna 2014, kun Isis pyrki perustamaan islamilaisen kalifaatin Pohjois-Irakiin. Monet eivät ole vieläkään palanneet koteihinsa. Irakissa on useita perinteisiä ortodoksisia ja katolisia kirkkoja. Paikallisten johtajien, virkamiesten ja islamilaisten ääriryhmien suvaitsemattomuus, syrjintä ja vaino vaikeuttavat niiden toimintaa vakavasti. Keski- ja Etelä-Irakissa monet kristityt eivät näytä uskoaan julkisesti. Näin he yrittävät välttää ahdistelun ja syrjinnän työpaikoilla, yliopistoissa tai tarkastuspisteiden läpi kulkiessaan. Niniven tasangon alueella on siepattu seurakuntien johtajia. https://opendoors.fi/irak      

Kuinka markkinat reagoivat energian tukipakettiin? Energiamarkkinajohtaja Pekka Salomaa, energiamarkkinajohtaja, Energiateollisuudesta sekä taloustieteen professori Matti Liski Aalto-yliopistosta.  Miten Ruotsissa on reagoitu energiakriisiin? Irakissa on levotonta ja vaikutusvaltaansa yrittää ylläpitää naapurimaa Iran. Millaisia ongelmia Irakin sisäinen tilanne voi aiheuttaa? Haastateltavana ulkopoliittisen instituutin tutkija Mariette Hägglund sekä toimittaja Tom Kankkonen.  Dollari vahvistuu ja euro heikkenee. Mitä tämä merkitsee Euroopan taloudelle? Haasteltavana on rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta.  Eduskunnan syyskausi käynnistyy. Onko edessä tyytymättömyyden talvi? Haastateltavana Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta. Lähetyksen juontaa Marjo Näkki. Lähetystä ovat valmistelleet Elina Sonkajärvi ja Tommy Fränti. Tuottajana Marija Skara.

Kun ISIS kidnappasi Sanan aviomiehen ja pojat, hän ei puhunut menetyksestään. Nyt yhä useammat Sanan kaltaiset kristityt tuovat valoon vaiettuja tarinoitaan ja tekevät näkyväksi, miten valtaisa tarve Toivon keskuksille on Syyriassa ja Irakissa. “Minne sinä menet, äiti?” Sanan poika Issa kysyi Sanan noustessa yksin bussiin. Poika näytti pelokkaalta, mutta Sana ei tiennyt, mitä vastata. Hän pyysi tilannetta valvovaa ISIS-taistelijaa vastaamaan Issalle, mutta taistelija laittoi aseen piipun Sanan päätä vasten. ”Joko olet hiljaa tai ammun sinua päähän.”   https://opendoors.fi/2021/09/06/unohdetut-perheet-loytavat-toivon/  

Kausi 5, 5/6. Mistä Irakin lapsille ja nuorille löytyy toivo ja tulevaisuus, kun maata ovat runnelleet pitkäkestoiset sodat ja kriisit? Miksi Suomen kannattaa työskennellä Irakissa - mitä annettavaa meillä on, ja mitä voimme oppia? Keskustelemassa Suomen Irakin suurlähettiläs Vesa Häkkinen ja Fidan Irakin maakoordinaattorin sijainen Johanna Korhonen.

Ovatko kuukausia kestäneet mielenosoitukset Irakissa osa Yhdysvaltojen ja Iranin valtapeliä? Studiossa sekasortoista tilannetta avaa Mariette Hägglund, nuorempi tutkija Ulkopoliittisesta instituutista ja Joonas Maristo, arabian kielen ja islamin tutkimuksesta valmistunut tutkija. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki.

Joulukuun lopun raketti-iskut, Iranin vallankumouskaartin komentajan likvidointi sekä vastaiskut Yhdysvaltain sotilaiden käyttämiin tukikohtiin Irakissa ovat lisänneet sodan riskiä Yhdysvaltain ja Iranin välillä. Pakottaako Trumpin hallinnon harjoittama maksimaalisen paineen politiikka Iranin neuvottelupöytään, vai onko linja virhearvio? Onko Trumpin kova linja suhteessa Iranin ydinsopimukseen johtanut Lähi-idän politiikan umpikujaan? Minkälaista loppunäytöstä Trump tavoittelee Iranin suunnalla? Entä minkälaista valtatasapainoa Iran rakentaa Lähi-idässä? Lähi-idän tilannetta sekä Iranin ja Yhdysvaltain välisiä suhteita analysoivat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen sekä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten joulua vietetään Irakissa tai Syyriassa vai vietetäänkö ollenkaan? Miltä Suomen talven pimeys tuntuu Suomeen muuttaneesta? Kuuntele ja ota selvää! Keskustelemassa Tiba ja Rama sekä Ohjaamon Tia.

Irakissa on meneillään suurin poliittinen kriisi sen jälkeen, kun Saddam Hussein kukistettiin vuonna 2003. Nuoret mielenosoittajat vaativat muutosta muun muassa uskontoon perustuvaan vallanjakoon. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kerrotaan lisäksi talouden ja politiikan kytköksistä Turkissa. Toimittajina ovat Tom Kankkonen, Ayla Albayrak ja Sari Taussi.

Trump virkarikossyytteeseen? Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen. Yhdysvaltain ja Turkin suhteet - mitä odotettavissa Trumpin ja Erdoganin tapaamiselta. Turkkia tutkinut tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta. Lomautuksia ja irtisanomisia - kuntien taloustilanne heikkenee taas. Pääekonomisti Minna Punakallio, Suomen Kuntaliitto ja Joensuun kaupunginjohtaja, Pohjois-Karjalan kuntatalousryhmän puheenjohtaja Kari Karjalainen. Irakin väkivaltaiset mielenosoitukset. Ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, Yle. Suomi avaa suurlähetystönsä Irakissa. Suurlähettiläs Vesa Häkkinen. Kolumni Linda Liukas. Mitä tapahtuu lukutaidolle, kun tietokone ymmärtää tekstiä paremmin kuin puoli miljoonaa suomalaista? Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Jukka Vanninen ja Kaija Kellman. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Rauhallinen kehitys Lähi-Idässä on elintärkeää myös Euroopalle. Britannia pyrkii vahvistamaan entistä alusmaataan Irakia ja voimistamaan Kurdistanin autonomista asemaa. - Irakissa menee nyt paremmin, mutta koska maan perusongelmia ei ole ratkaistu, pelkään väkivallan kierteen alkavan siellä uudestaan, sanoo arvostettu Irakin tuntija, britannialainen professori Gareth Stansfield. Ohjelman on toimittanut Liisa Liimatainen. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvassa: Exeterin yliopiston professori Gareth Stansfield. Kuva: University of Exeter, Institute of Arab and Islamic Studies.

Niniven tasanko Irakissa on herännyt jälleen henkiin. Isisin valtakauden jälkeen tuhannet kristityt voivat palata takaisin koteihinsa. Sinun tuellasi yli 1200 taloa on voitu korjata. Kuinka korjausprosessi etenee? Mitä haasteita kristityt kohtaavat palatessaan kotikyliinsä? https://opendoors.fi/2019/02/22/kristittyja-palaa-niniven-tasangolle-sinun-avullasi-1206-kotia-on-korjattu/

Maailmanperintökohde, Irakissa sijaitseva 4000 vuotta vanha Babylon, joutui muutamia vuosikymmeniä sitten hävityksen kohteeksi. Asialla eivät vielä tuolloin olleet nykyään niin pahamaineiset Isisin taistelijat vaan maan tuolloisen diktaattorin Saddam Husseinin uudistustyöt. Hussein koki itsensä muinaisen Babylonin kuninkaan Nebukadnessar II:n jälkeläiseksi. Assyriologi Saana Svärd kertoo, että Saddamin toimesta uudisrakennustyöt tehtiin suoraan vanhojen arkeologisten kohteiden päälle. Kyse ei ollut loistokkaan muinaiskaupungin tieteellisesti konservointityöstä vaan Saddamin oman aseman pönkittämisestä. Babylon valittiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle heinäkuussa, Syyriassa sijaitseva Palmyran kaupunki taas on ollut listalla jo pitkään. Palmyra on 2000 vuotta vanha, mutta se on viime vuosina joutunut massiivisen tuhoamisen kohteeksi. Asialla on ollut erityisesti terrorijärjestö Isis. Se on hävittänyt tärkeitä patsaita, monumentteja ja temppeleitä, koska on kokenut ne epäjumalanpalvontana ja oman uskontonsa vastaisina. Syyrian sota on nyt jälleen kerran saanut uuden käänteen, kun Turkki ajaa Pohjois-Syyrian kurdeja pois asuinalueiltaan ja samaan aikaan Isis-taistelijoita pakenee vankileireiltä. Arkeologi Minna Silver kertoo ohjelmassa mm., miten alueella muinoin eläneet amorilaiset liittyvät Isisin taistelijoihin. Lähi-idän menneisyys on loistava, ja sen varhaiset korkeakulttuurit ovat olleet tärkeitä koko ihmiskunnan kehityksen kannalta. Lähi-idässä syntyivät varhaiset korkeakulttuurit Sumeri, Assyria ja Babylonia. Suuret virrat Eufrat ja Tigris kuljettivat elämän lähdettä, vettä, alueelle, jota kutsuttiin Mesopotamiaksi eli Kaksoisvirranmaaksi. Siellä saivat alkunsa sekä maatalous että kaupungit, ja siellä kehitettiin myös kirjoitustaito. Ohjelmassa kerrotaan, että muinaismuistojen tuhoamista ja ryöstelyä on tapahtunut jo paljon aikaisemminkin, useilla eri tavoilla. Saamme myös vastauksen kysymykseen: Mitä pitäisi tehdä, jotta arkeologisia kohteita pystyttäisi tulevaisuudessa suojelemaan paremmin? Ohjelman on toimittanut Riikka Warras. Kuva: Palmyran riemukaari ja siitä lähtevä pylväskäytävä, jonka varrella sijaitsivat aikoinaan kaupat, hallintorakennuksia, kylpylä ja agora. (Hemis / Alamy/All Over Press)

Irakissa jo sata kuollut mielenosoituksissa, nuoret miehet vaativat kaduilla töitä, kunnioitusta ja tulevaisuutta. Irakiin perehtynyt toimittaja Nina Järvenkylä ja Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela ulkoministeriöstä arvioivat Irakin tilannetta. Kaivoslain tiukennusta ja ympäristön parempaa huomioimista vaaditaan eduskunnalle luovutettavassa kansalaisaloitteessa, kertoo yksi aloitteen vireille panijoista Jukka Leppänen. Talous synkkenee, millä konsteilla hallitus saa aikaan 60-tuhatta uutta työpaikkaa, KD:n Sari Essayah, keskustan Antti Rantakangas ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ennakoivat näkymiä. Miten yhteistyö Ruotsin kanssa toimii, Puolustusvoimien pääsotaharjoitus loppusuoralla, vieraana harjoituksen johtaja, eversti Juha-Pekka Keränen. Johanna Malinen on uusi kolumnistimme. Malisen aiheena on epäonnistuminen, hänen mielestään kyyneleitä ei kannata säästää, koska itkeminen on osoitus inhimillisyydestä. Ykkösaamun juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajana Hannele Muilu, lähetystoimittajana ja tuottajana Marja Ala-Kokko.

008: Sami Kero - Kriisialueiden tarinankertoja (osa2) Tässä kahdeksannessa jaksossa keskustelen Helsingin Sanomien valokuvaajan Sami Keron kanssa siitä, minkälaista on kuvata kriisialueilla ja sodan keskellä. Podcast-jaksossa jutellaan Samin kanssa mm. seuraavista aiheista: Onko kriisialueilla ollut läheltä piti -tilanteita? Oletko joutunut pelkäämään sodan keskellä? Hiipivätkö painajaiset yöllä uniin? Minkälainen riskianalyysi tehdään ennen kriisialueille lähtemistä? Minkälaista elämää tavalliset ihmiset elävät sodan keskellä? Mitä kuvaajat syövät ja juovat sodan keskellä ja mistä ruoka hankitaan? Mitä laitteistoja tarvitaan kriisialueilla kuvaamiseen? Mitkä ovat suurimmat riskit kuvaajalle? Sami on kuvannut monilla kriisialueilla, kuten Afganistanissa, Irakissa, Egyptissä, Haitissa, Israelissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Sami on palkittu kolme kertaa Vuoden lehtikuva -palkinnolla, ja Suomen Lehtikuvaajat palkitsi Keron vuonna 2005 Vuoden kuvareportaasi -palkinnolla Gaza-kuvistaan. Alla näet näissä jaksoissa mainittuja Samin ottamia kuvia. Kuvien alta löydät linkit myös Samin nettisivuihin ja somekanaviin. Kuvien alta löydät myös linkin, mistä pääset ilmoittautumaan seuraavaan ilmaiseen webinaariin. P.S. Muista tilata podcast sähköpostiisi! Krister juhlii jääkiekon maailmanmestaruutta Helsingissä. Torilla tavataan © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Gaza © Sami Kero Vuoden Lehtikuva 2011 (Egypti) © Sami Kero Ylikersantti pelaa lasten kanssa jalkapalloa Bagdadin provinssissa. Vuoden lehtikuva 2008 (Irak) © Sami Kero Vuoden lehtikuva 2006 (Lordi) © Sami Kero Seuraa Sami Keroa website | instagram Osallistu V-P Kankaan ilmaiseen salamakuvaus-webinaariin Mikäli kaipaat intoa sekä inspiraatiota oppia lisää salamakuvaamisesta, niin nyt siihen on upea mahdollisuus. Pidän ilmaisen salamakuvauksen nettikoulutuksen eli webinaarin, johon olet tervetullut mukaan. Klikkaa alla olevaa linkkiä ja pääset lukemaan tarkemman kuvauksen, mitä koulutus pitää sisällään.

007: Sami Kero - Mies, jonka hesari halusi (osa1) V-P Kangas keskustelee Inspired Podcastissa huippukuvaajien kanssa unelmista, tarinoista, inspiraatiosta, päämääristä, kuvista ja kohtaamisista. Tässä seitsemännessä jaksossa keskustelen Helsingin Sanomien valokuvaajan Sami Keron kanssa hänen uransa onnistumisista, haasteista ja siitä, mitä hän on oppinut itsestään valokuvauksen ja asiakaskohtaamisten kautta. Sami on kuvannut Suomen lisäksi myös monilla kriisialueilla, kuten Afganistanissa, Irakissa, Egyptissä, Haitissa, Israelissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Sami on palkittu kolme kertaa Vuoden lehtikuva -palkinnolla, ja Suomen Lehtikuvaajat palkitsi Keron vuonna 2005 Vuoden kuvareportaasi -palkinnolla Gaza-kuvistaan. Silloin, kun olin Hesarin kesäkuvaaja, niin silloinen pomo kysyi, että jos me saadaan siirrettyä Oulusta vakikuvaajan pesti tänne Helsinkiin, niin ootko kiinnostunut? Mitä siihen voi nyt sanoa, kuin totta ihmeessä. :) -Sami Kero Alla näet tässä jaksossa mainittuja Samin ottamia kuvia. Kuvien alta löydät linkit myös Samin nettisivuihin ja somekanaviin. P.S. Muista tilata podcast sähköpostiisi! Krister juhlii jääkiekon maailmanmestaruutta Helsingissä. Torilla tavataan © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Gaza © Sami Kero Vuoden Lehtikuva 2011 (Egypti) © Sami Kero Ylikersantti pelaa lasten kanssa jalkapalloa Bagdadin provinssissa. Vuoden lehtikuva 2008 (Irak) © Sami Kero Vuoden lehtikuva 2006 (Lordi) © Sami Kero Seuraa Sami Keroa website | instagram Osallistu V-P Kankaan ilmaiseen salamakuvaus-webinaariin Mikäli kaipaat intoa sekä inspiraatiota oppia lisää salamakuvaamisesta, niin nyt siihen on upea mahdollisuus. Pidän ilmaisen salamakuvauksen nettikoulutuksen eli webinaarin, johon olet tervetullut mukaan. Klikkaa alla olevaa linkkiä ja pääset lukemaan tarkemman kuvauksen, mitä koulutus pitää sisällään.

Julmasta väkivallastaan tunnettu Isis-terroristijärjestö on menettänyt suuren osan Syyriassa ja Irakissa hallitsemistaan alueista. Ranskalainen terrorismitutkija Kevin Jackson sanoo, että maa-alueiden menettäminen ja kalifaatin mureneminen ei suinkaan tarkoita järjestön ideologian tai verkostojen katoamista. Isisin tappiot ovat nostaneet Euroopan samalla uuden ja vaikean kysymyksen eteen: Mitä tehdä terrorijärjestön riveihin liittyneille tuhansille eurooppalaisille taistelijoille ja heidän perheilleen? Osa taistelijoista on palannut Eurooppaan ja istuu vankilassa, mutta osa piileskelee yhä esimerkiksi Syyriassa tai odottaa oikeudenkäyntiään Irakissa. Erityisen hankala on sota-aluille vietyjen tai siellä syntyneiden lasten asema. He ovat konfliktin uhreja, mutta samalla myös mahdollinen turvallisuusriski. Moniääninen Eurooppa ohjelman on Parisissa toimittanut Annastiina Heikkilä.

Turvapaikanhakijoiden virta Suomeen on pienentynyt murto-osaan toissavuotisesta. Tulijoita kuitenkin riittää tulevaisuudessakin, siitä huolimatta että etenkin Pohjoismaiden turvapaikkalinja on kiristynyt. Maailmanpolitiikan arkipäivää ohjelma käy Irakissa. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Ghadi Boustani / Yle

Eero Blåfield on 96-vuotias sotaveteraani, joka oli jatkosodassa eturintamalla. Isänmaan puolustaminen oli Eerolle itsestään selvyys ja hän osallistuikin vapaehtoisesti sotaan, joka kesti yli 4 vuotta. Konfliktiratkaisujärjestö CMI:n rauhanvälittäjä Hussein al-Taee syntyi keskelle sotaa ja ehti nähdä nuorena poikana Irakissa monta sotaa ennen kuin perhe päätti lähteä hakemaan turvaa. Tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi Mahadura&Özberkanissa aiheena sotaa nähneet ja kokeneet - rauhan puolesta töitä tekevät. Mahadura&Özberkan selvittävät miten sota vaikuttaa ihmiseen ja millaista elämä on sodan jälkeen? Miltä näyttää 100-vuotinen Suomi 96-vuotiaan sotaveteraanin silmin ja mitkä terveiset hän lähettää suomalaisille?

Euroopassa toivutaan vuoden 2015 pakolaisaallosta, ja uusien turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten lukumäärät ovat pudonneet murto-osaan kahden vuoden takaisesta. Mutta tulijoita Eurooppaan riittää. Suurin osa tämän vuoden tulijoista on tehnyt vaarallisen merimatkan Libyasta Italiaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Sisiliassa, Irakissa ja Turkissa. Jaana Kanninen juontaa. Kuva: Luca Zennaro

Mahadura&Özberkan tapaavat kolme kertaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen Mohammedin, joka odottaa neljättä turvapaikkapäätöstä. Mohammed nukkuu joka yö eri paikassa, välillä jopa kadulla, sillä pelkää poliisin ottavan hänet säilöön ja lähettävän takaisin Irakiin. Irakin armeijasta paennut Mohammed sanoo, että Irakissa häntä odottaisi varma kuolema. Miten käy Mohammedin, jos hän saa neljännen kielteisen turvapaikkapäätöksen? Onko Mohammedin kohtalona pakkopalautus, vapaaehtoinen paluu vai paperittomuus? Mahadura&Özberkan puhuvat paperittomuudesta eli laittomasta maassa oleskelusta. Keitä ovat paperittomat ja kuinka paljon heitä tulee olemaan Suomessa? Millaista on paperittoman elämä? Mitä siitä seuraa, jos Suomeen syntyy jopa satojen paperittomien varjoyhteiskunta? Lähetyksessä tullaan pohtimaan, mitä turvapaikanhakijoiden auttamisen kriminalisointi voi tarkoittaa, miksi afganistanilainen perhe haettiin mellakkapoliisien voimin vastaanottokeskuksesta ja mitä virkavallan vastustamisesta voi seurata. Vieraana studiossa ovat Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen, Ylikomisario Jari Taponen sekä Turun kaupunginvaltuutettu ja aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Berhan Ahmadi.

Hyvää nimipäivää Hilla! Nimipäiväänsä tänään viettävät myös Hellevi, Hillevi ja Hille – onneksi olkoon heillekin – mutta tänään keskitymme marjojen satokauden kunniaksi Hillaan. Kuten me kaikki karttakirjojen selailijat tiedämme, Hilla on myös kaupunki keskisessä Irakissa noin sata kilometriä Bagdadista etelään. Hilla perustettiin jo vuonna 1101, siellä sijaitsee Babylonian yliopisto ja muutama vuosi sitten siellä oli asukkaita peräti 425 tuhatta. Hilla on myös suomalainen naisen nimi. Ennen vuotta 1900 nimeä oli annettu miehellekin viisi kertaa, mutta nyt jo 115 vuoden ajan nimi on ollut pelkästään naisten käytössä. Ja se on ollut koko ajan suositumpi: viime vuosisadan kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana Hilla-nimen sai 27 tyttöä ja vuodesta 1940 vuoteen 1959 neljäkymmentä tyttöä, mutta viimeisen viiden vuoden aikana nimi on annettu hiukan yli tuhannelle tyttövauvalle. Wikipedia uumoilee, että nimi on johdettu nimistä Hilda, Hilkka tai Hilja. Kuuluisista Hilla-nimisistä naisista verkkosanakirja mainitsee Yleisradion pitkäaikaisen toimittajan Hilla Blombergin ja suomenmestaruustason kalpamiekkailijan Hilla Hämäläisen. Kansainvälisesti ehkä tunnetuin Hilla on kuitenkin Ghanan presidenttinä kaksi vuotta 1970 ja 80-lukujen taitteessa istunut herra Hilla Limann. Hänen alkuperäinen sukunimensä oli Babini, mutta hän vaihtoi nimensä Limanniksi kunnioittaakseen setäänsä Heli Limannia. Mutta hilla on myös marja. Vaikka ei uskoisi, eihän se muistuta ollenkaan muita marjojemme nimiä kuten mansikka, mustikka, kirsikka ja niin edelleen, koska se ei pääty päätteeseen -ikka. Mistä suomalaisten marjojen nimet on tehty? Sanaston asiantuntija Kirsti Aapala kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Suomeen tulee tällä hetkellä satoja turvapaikanhakijoita päivässä. Heidät on helppo niputtaa yhdeksi suureksi joukoksi ja puhua "niistä" yhtenä suurena joukkona. Jokaisella tulijalla on kuitenkin oma tarinansa. Kaikki kotona -lähetyksessä 8.9.2015 tarinansa kertoivat Iranista kotoisin olevan Shahla ja iranilainen Mohayman. Rauha, tasa-arvo, työ ja hyvä valtio. Siinä tärkeät asiat, kiteyttää Iranista lähtöisin oleva kurdi Shahla. Hän tuli Suomeen 90-luvulla Irakin ja Turkin kautta. - Minun oli aika vaikea sopeutua Suomeen, mutta lapsilla sopeutuminen tapahtui helpommin. Minulla ei ollut aluksi yhtään ystäviä. Toimelias Shahla on aktiivisesti mukana Hakunilan kansainvälisessä yhdistyksessä ja on auttanut kurdinaisia niin Suomessa kuin kotimaassaan Irakissakin. Irakilainen Mohayman joutui lähtemään kotimaastaan 8 vuotta sitten. Kotimaahan jäi perhe, ystävät ja sukulaiset. - Kotimaasta oli vaikea lähteä, mutta lähdin äitini ja isäni pyynnöstä. Nuorelle miehelle elämä Irakissa on vaikeaa, koska tapetuksi tulemisen uhka on läsnä koko ajan. Minun reittini turvallisempaan elämään kulki Syyrian ja Turkin kautta Ruotsiin, jonne veljeni oli jo ennen minua mennyt. Uuden elämän kynnyksellä oleville turvapaikanhakijoille Mohayman antaa neuvon. - Kunnioita maan lakeja, tapoja ja ihmisiä. Tee kaikkesi, jotta pääset hyvin yhteiskuntaan sisään. Sanna Ristimäki on tehnyt vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa jo vuosia. Hän puhuu arabiankieltä ja onkin tehnyt paljon tulkin töitä. Hän auttaa leipätyökseen muita, mutta vielä vapaa-aikakin menee muita auttaen . - Pienestä pitäen minulle on ollut selvyys, että teen työtä, jossa tittelit tai kuukausipalkka eivät merkitse mitään. Työn pitää olla minulle merkityksellistä. Toisen ihmisen hätä, sota ja konfliktit maailmalla - ei näitä voi katsoa sivusta. Berliinissä pitkään journalistin työtä harjoittanut Jorma Mattila kertoo, että auttamisen myrsky on pyyhkäissyt Saksan yli. Turvaa ja lämpöä on turvapaikanhakijoille tarjolla, mutta tällä hetkellä suurin ongelma on logistinen. Miten saadaan siirrettyä tuhannet ihmiset kaupunkeihin, joissa hätämajoitustiloja on tarjolla? Saksan poliittisen johdon mielestä tämän hetken suurin tehtävä on pakolaisten vastaanottaminen ja siitä on päätetty suoriutua kunnialla. Kaikki kotona -lähetyksen toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies. Kuva: Syyrialaispakolaisten leiri Turkissa, Kuvaaja: Sedat Suna / EPA

Toimittajina Jaana Selin ja Olli Haapakangas puheenaiheita: kuunteleminen, läski, kehitysvammaisten työllistyminen, avopuolisot, vuokratyöfirmat, lukutaidottom, eduskunnan puolittaminen, potkukelkat, sähkökatkot, radion, suomalaissotilaat Irakissa, Jumalan olemassaolo

Länsimaat ovat huolissaan Syyriassa ja Irakissa vaikutusvaltaiseksi voimaksi kasvaneesta Isis-järjestöstä. Mutta miksi järjestö vetää puoleensa eurooppalaisia nuoria? Kuinka laajalle alueelle se on leviämässä? Tapaamme myös tiibetiläisen rock-muusikon. Johanna Numminen juontaa.