Podcasts about syyriassa

Miika Auvinen ja Tommi Hakkari keskustelevat kristittyjen tilanteesta Syyriassa, joka on vuoden 2025 World Watch List -vainoraportin sijalla 18.   https://opendoors.fi/maa/syyria/  

Millainen vastaus Venäjältä aselepoehdotukseen? Keskustelemassa strategiajohtaja Antti Helanterä ulkoministeriöstä sekä kenraali evp., kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.). Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Mitä tapahtuu Syyriassa? Keskustelemassa väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta sekä vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Miltä näyttää asuntomarkkinoilla? Millaiset taudit jylläävät? Haastateltavana tartuntatautilääkäri Aino Nyqvist THL:stä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Anssi Väisänen ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Syyriassa tapahtunut vallankaappaus ja presidentin syrjäyttäminen joulukuun alussa tapahtui todella yllättäen. Nyt tilanne maassa kehittyy päivä päivältä ja tilannetta johtavat ryhmittyvät ovat tiedotusvälineiden kautta vakuuttaneet eri etnisille ja uskonnollisille ryhmille, ettei kenelläkään ole syytä huoleen. Mainitsematta jäivät kuitenkin kristityiksi kääntyneiden muslimien ryhmä ja heidän tilanteensa on epävarma. Toistaiseksi tilanne näyttää kuitenkin rauhalliselta. Vieraana ohjelmassa on Avainmedian arabi- ja muslimityön johtaja Aaron Ibrahim. 

Meneekö Israel liian pitkälle iskuissaan Syyriaan? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pia Kauma (kok) ja Eva Biaudet (rkp). Israel on tuhonnut noin 80 prosenttia Syyrian sotakalustosta. Israel perustelee toimia ennaltaehkäisyllä, mutta asiantuntijat tuomitsevat. Miten Suomen ja EU:n pitää nyt reagoida? Onko hallituksen helppo muodostaa yhteneväinen kanta, kun kristillisdemokraatit ovat aiemmin vastustaneet hallituksen Israel-politiikkaa? Koskinen pohtii, onko lännellä käytössä kaksoisstandardit kun Israelin iskuja ei tuomita samalla jyrkkyydellä kuin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kauma on huolissaan, onko Syyriassa esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen asema tulevaisuudessa niin hyvä kuin nyt lupaillaan. Biaudet toivoo, että Syyrian uuden johdon kanssa saadaan aikaan keskusteluyhteys vaikka valtaan nouseva HTS on määritelty terroristijärjestöksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

SDP:n kansanedustajaa Krista Kiurua lyötiin kasvoihin keskellä päivää. Miten tapahtunutta käsitellään eduskunnassa? Siitä kertoo eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari. Minkälaisia pyrkimyksiä eri valtioilla on Syyriassa? Keskustelemassa vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ja everstiluutnantti Juha Mäkelä Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta. EU:n ulkoministerit ovat koolla Brysselissä. EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu kertoo, mitä kokoukselta odotetaan. Vaikka kuluttajahintojen nousu on taittunut ja inflaatio hieman hidastunut, ruuan hinta on edelleen korkealla. Millaista taloudellista ahdinkoa lähestyvä joulu aiheuttaa ja miten ihmiset pärjäävät? Keskustelemassa johtava tutkija Anna-Maria Isola THL:stä sekä yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto Danske Bankista. Suomessa ollaan ajamassa alas 3G-verkkoa. Verkon purkamisen on pelätty voivan aiheuttaa vaaratilanteita. Mitä vaikutuksia 3g-verkkojen alasajolla on? Puhelimessa ylijohtaja Emil Asp Traficomista. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Anna Lehmuskallio ja Janette Leino, tuottajana Annette Blencowe.

Syyriassa totutellaan uuteen aikaan ilman Assadin dynastiaa. Assadien yli 50 vuotta kestänyt valtakausi päättyi islamistisen Hayat Tahrir al-Sham -kapinallisryhmän, HTS:n, vallankumoukseen viikko sitten. HTS:n ensipuheenvuorot ovat olleet maltillisen sovittelevia ja yhteistyötä korostavia. Lähi-idän asiantuntijan mukaan vielä on kuitenkin aikaista sanoa, minkä suunnan HTS lopulta ottaa. Se on kuitenkin selvää, että syyrialaiset eivät halua paluuta uuteen itsevaltaiseen järjestelmään. Venäjälle Assadin hallinnon kaatuminen on arvovaltatappio. Se ei onnistunut pitämään liittolaistaan Assadia vallassa. Maa yrittää nyt sopia sotilastukikohtiensa säilyttämisestä Syyriassa. Turkille Assadin kaatuminen oli sen sijaan myönteinen uutinen. Se toivoo Turkissa olevien miljoonien syyrialaispakolaisten pääsevän palaamaan kotiin ja kurdien kurittamisen helpottuvan. Syyrian kemialliset aseet muodostavat edelleen riskin. Suomalaisasiantuntijan mukaan parasta olisi, jos Syyrian uudet vallanpitäjät tuhoaisivat ne ja sitoutuisivat toden teolla kemiallisten aseiden kieltosopimukseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm.

Nostavatko Nato-maat puolustusbudjettejaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta? Kuinka Nato-maat asemoivat itseään suhteessa Ukrainaan? Millaisia linjauksia pääsihteeri Mark Rutte tuoreessa puheessaan kertoi? Natosta keskustelemassa tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista sekä Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Ukrainasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Sotilaslentokenttien lähellä sijaitsevien asuntojen vuokrasopimuksia on irtisanottu useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Rovaniemeltä raportoi toimittaja Emilia Saukkonen. Opittiinko korkeista koroista jotain? Korkojen laskun myötä asuntokauppa vauhdittuu, mutta osataanko kaupoilla tarkkailla oikeita asioita taloyhtiöistä? Haastateltavana toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva Isännöintiliistosta ja pääekonomisti Juho Keskinen Suomen hypoteekkiyhdistyksestä. Millainen on avun tarve Syyriassa? Juontajana Aki Laine. Toimittajina Atte Uusinoka ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Marija Skara

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan työskentely on puhuttanut viime päivinä. Mistä asioista valiokunnassa käydään kovinta vääntöä? Keskustelemassa sote-valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.), varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ja jäsenet Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sekä Päivi Räsänen (kd.). Mikä tilanne Syyriassa on? Ylen toimittaja Antti Kuronen raportoi tuoreet uutiset pääkaupungista Damaskoksesta. Mihin suuntaan työelämä on muuttumassa? Keskustelemassa E2 Tutkimuksen tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen ja Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen. Toimittaja Miina Väisänen kertoo ulkomaanlehtikatsauksessa Ranskan lehdistön kuumimmat puheenaiheet. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Roosa Kajander ja Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Viikon isoin ulkopolitiikan uutinen on Bašar al-Assadin hirmuhallinnon kaatuminen Syyriassa. Mitä tulee tilalle, ja mitä Syyriassa seuraavaksi tapahtuu? Sitä pohditaan tässä jaksossa.Lisäksi Jussi ja Toivo ihmettelevät, miksei poikkeuksellisen haastava työmarkkinakierros näytä juuri kiinnostavan suurta yleisöä. Onko Jussi työläinen, vaikka onkin toimitusjohtaja?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Mitä seuraa Syyrian vallankumouksesta? Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Miksi Israel tekee ilmaiskuja ja vie panssareita Syyriaan? Miten estetään Syyrian pienten aseellisten ryhmien taistelu toisiaan vastaan? Onko edessä kaaos vai tie parempaan? Juusola arvioi, että toiveet Syyrian demokratisoitumisesta eivät saa olla liian korkealla, mutta mikä tahaansa on parempi kuin kukistetun diktaattorin Bashar al-Assadin hallinto. Hyyppä arvioi, että vallankumousta johtaneen HTS-järjestön terrorististatusta voi olla vaikea kumota. Yhdysvallat, EU ja Britannia ovat määritelleet HTS:n terroristijärjestöksi. Miten Syyriaan saadaan pysyvä rauha? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Syyrian presidentti Bashar al-Assad syöstiin vallasta viikonloppuna. Kuka Syyriassa nyt ottaa vallan? Mikä on Venäjän rooli tapahtumien kulussa? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen, väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta ja terrorismin vastaisen kansainvälisen yhteistyön suurlähettiläs Päivi Kairamo ulkoministeriöstä. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahua vastaan on nostettu korruptiosyytteitä. Jerusalemissa oleva toimittaja Pertti Pesonen kertoo, mistä oikeudenkäynnissä on kyse. Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin mukaan asiakkaiden epäasiallinen käytös asiakaspalvelijoita kohtaan on lisääntynyt. Kuinka laajasta ilmiöstä oikein on kyse? Keskustelemassa PAMin työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Erika Kähärä ja Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Seija Moilanen. Missä kunnossa suomalaisten hampaat tänä päivänä ovat? Puhelimessa THL:n ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa. Juontajana Jaakko Parkkinen, toimittajat Mira Stenström ja Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe

Syyriassa vaihtuu valta. Millaista hallintoa al-Assadin hallinnon kaataneilta kapinallisilta voi odottaa? Studiossa tutkija Mohammed Hadi Ulkopoliittisesta instituutista sekä Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta. Turkista raportoi toimittaja Maija Liuhto. Ranskan hallitus kaatui ja Saksan hallituksen luottamuksesta äänestetään ensi viikolla. Kuinka vahva EU on? Keskustelemassa Euroopan parlementin jäsenet Mika Aaltola (kok.), Ville Niinistö (vihr.) ja Jussi Saramo (vas.). Lähetyksessä kuullaan myös Romanian presidentinvaaleja seuraavan Eurooppa-kirjeenvaihtajan Anna Karismon raportti. Ylen MOT selvitti kuuluisan hedelmöitysklinikan toimintaa. Toimittaja Johanna Mattinen kertoo, mitä selvisi. Juontajana Mikko Haapanen, toimittajat Satu Heikkilä ja Mira Stenström, tuottaja Marija Skara.

Taistelut Syyriassa puhkesivat, mitä siitä seuraa Lähi-idälle? Syyriassa kapinallisten joukot ovat ottaneet haltuunsa suuria osia Aleppon kaupungista ja maan hallinto on vastannut iskuilla yhteistyössä Venäjän kanssa. Keskustelemme studiossa siitä, mitä hyökkäys tarkoittaa Lähi-idän vakaudelle. Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä. Georgiassa hallitusta vastustavat mielenosoitukset ovat levinneet jo pääkaupunki Tbilisin ulkopuolelle. Mielenosoittajat vastustavat hallituksen päätöstä lykätä neuvotteluja EU-jäsenyydestä. Toimittajamme Antti Kuronen raportoi. Naton ulkoministerit kokoontuvat tänään ja huomenna Brysselissä. Kokouksen yksi keskeisistä kysymyksista on Ukrainan tukeminen ja tilanne Yhdysvaltain vallanvaihdoksen jälkeen. Kokousta seuraa paikan päällä Nato-kirjeevaihtajamme Maria Stenroos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tuoreet tiedot lasten ja nuorten lihavuudesta. Lasten ja nuorten ylipaino on huolestuttanut tutkijoita jo pitkään. Keväällä Suomessa aletaan tehdä systemaattisesti lasten ja nuorten lihavuusleikkauksia osassa Suomen yliopistosairaaloita. MIllainen ongelmat lasten ja nuorten ylipaino on ja millä tavoilla sitä voidaan hoitaa? Keskustelemassa kehittämispäällikkö Päivi Mäki THL:stä ja Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri, professori Paulina Salminen. Teollisuusliiton organisoimat lakot käynnistyvät tiistaina. Ensimmäisenä päivänä lakot koskevat 24 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimittaja Jarmo Nuotio vierailee Kajaanissa Sartorius Biohitin tehtaalla toimipisteellä. Lähetyksen juontaa Atte Uusinoka, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden on armahtanut poikansa Hunter Bidenin. Päihderiippuvuudesta kärsinyt Hunter Biden on tunnustanut syyllistyneensä veropetoksiin ja viime kesänä hänet todettiin syylliseksi myös aserikoksiin. Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki kertoo, miten poikkeuksellista on, että presidentti armahtaa perheenjäsenensä. Suomessa kuoli huumeisiin viime vuonna yli 300 ihmistä, joista peräti 91 oli alle 25-vuotiaita. Millaisella huumepolitiikalla asiaan voidaan puuttua ja millaisia työkaluja päiihdetyöntekijöillä on tällä hetkellä? Studiossa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat vihreiden Bella Forsgren ja kokoomuksen Maaret Castrén sekä Tukikohta ry:n hanketyöntekijä Anssi Holappa. Häämöttääkö Ranskassa hallituskriisi? Michel Barnierin vetämä vähemmistöhallitus on maanantaina kovassa paikassa, kun Marine Le Penin vetämä suurin oppositiopuolue Kansallinen liittouma vaatii muutoksia budjettiin. Jos hallitukselle esitetään epäluottamusta, edessä saattaa olla epäluottamuslause ja uusi hallituskriisi. Toimittajamme Miina Väisänen raportoi. Teollsuusliitto on jättänyt lukuisia lakkovaroituksia joulukuulle ja ensimmäiset lakot olisivat käynnistymässä tiistaina. Millaisessa jumissa työmarkkinat ovat ja mitä tämä tarkoittaa hallituksen ajamalle vientimallille? Studiossa Työn ja talouden tutkimuksen Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. Syyriassa kapinallisjoukot aloittivat viime viikon lopulla laajan hyökkäyksen maan luoteisosissa. Joukot onnistuivat valtaamaan alueita hallituksen joukoilta ja etenivät kohti Aleppoa. Sisällisodan jälkeen solmittu tulitauko on ollut herkässä tilassa ja naapurimaassa Libanonissa taistelut Israelin ja äärijärjestö Hizbollahin välillä taukoisivat vain pari päivää ennen Syyrian kapinallisten hyökkäystä. Miten taistelut vaikuttavat Lähi-idän hauraaseen tasapainoon? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Juontajana Justus Latinen, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Wagner on pyörinyt mediassa viime vuosina vaihtelevissa maisemissa: Välillä Burkina Fasossa tukemassa sotilasjunttaa, joskus Syyriassa taistelemassa Al Assadin joukoissa tai viimeisimpänä marssien paraatimuodostelmassa kohti Moskovaa Juhannusvallankaappauksessa. Kaikesta mediahuomiosta huolimatta Wagner on onnistunut pysyttelemään salamyhkäisenä järjestönä, joka hoitaa Putinin hallinnon synkimpiä toimia ympäri maailman, joskus rahaa vastaan, joskus hallinnon käskystä. Tässä jaksossa erotetaan totuus tarusta näiden synkeiden hahmojen ympärillä. Sotaa ja historiaa podi etsii nyt kolmatta jäsentä harrastelijatuotantotiimiin. Jos sinulla on innostusta videomateriaalien tekemiseen ja/tai SoMe juttuihin, sekä tietenkin historiaan, niin ota yhteyttä instagramissa tai sotaajahistoriaapodi@gmail.com

Jaakko Rahja ja Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Syyriassa, joka on vuoden 2024 World Watch List -vainoraportin sijalla 12.   https://opendoors.fi/maa/syyria/  

Kauden kolmannessa jaksossa Timo Virtalan haastateltavana on Syyrian sodasta palkitun tietokirjan kirjoittanut Saana-Maria Jokinen. Kirjassaan ja tässä haastattelussa Jokinen avaa tätä tavattoman monimutkaista konfliktia ja pyrkii antamaan äänen nimen omaan syyrialaisille itselleen. Pohdimme muun muassa kysymystä, mikä oli ja on EU:n rooli Syyrian konfliktissa, ja mitä EU ja eurooppalaliset voivat tehdä syyrialaisten auttamiseksi. Ennen sotaa Jokinen asui kaksi vuotta Syyriassa, ja haastatteli kirjaa varten syyrialaisia pakolaisia Libanonissa, Turkissa ja etänä. Jakso on rahoitettu Ulkoministeriön Eurooppatiedotus-valtionavustuksella.

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Syyriassa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 12.   Syyrian vuosia kestäneet konfliktit ovat luoneet maahan ilmapiirin, jossa vaino kukoistaa rangaistuksetta. Radikaalien islamistiryhmien hallitsemilla alueilla vanhojen kirkkokuntien johtajat ovat julkisen näkyvyytensä vuoksi sieppausten ja pahoinpitelyjen kohteita. Niillä halutaan lisätä pelkoa kristittyjen yhteisössä. Useimmat kirkot on joko purettu tai niitä käytetään islamistisina keskuksina. Kristillisen uskon julkinen esiin tuominen on kielletty, eikä kirkkoja tai luostareita saa korjata tai entisöidä. Myös valtion hallinnoimilla alueilla evankelioimistyö ja islamista kääntyminen nähdään uhkina yhteiskunnan vakaudelle, minkä vuoksi ne on vahvasti tukahdutettu. https://opendoors.fi/syyria/    

Mikä on tilanne Ukrainassa, kun loppuviikosta Venäjän iskut kohdistuivat jälleen pääkaupunki Kiovaan. Maxim Fedorov raportoi. Uusia hävittäjiä Ukrainaan? Kuinka realistista on hävittäjien toimittaminen Ukrainalle? Entä millaista koulutusta ukrainalaiset tarvitsisivat hävittäjien käyttöön? Keskustelmassa  ilmasotaopin pääopettaja, evl Inka Niskanen Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg  Miksi maanjäristyksen uhrien auttaminen on niin vaikeaa Syyriassa? Jopa tietojen saaminen Syyriasta on ollut hidasta ja vaikeaa, millainen tilanne maassa on? Keskustelemassa kehityspolitiikan neuvonantaja Niklas Saxen Ulkoministeriöstä sekä väitökirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta  Kuulemme myös millaista auttaminen on pääkaupunki Damaskoksessa Syyriasssa, haastateltavana Unicefin avustaja Eva Hinds. Euroopan parlamentti pohtii tällä viikolla kriittisten raaka-aineiden saatavuutta. Miksi Euroopan olisi tärkeä vähentää riippuvuutta Kiinasta? Haastateltavana Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin ylipistosta.  Juontajana Atte Uusinoka. Valmistelleet  Janette Leino, Jaakko Parkkinen ja Marija Skara . Tuottajana Marja Ala-Kokko. 

Mitä presidentti Bidenin kansakunnan tila -puheesta jäi käteen? Washingtonista raportoi Iida Tikka.  Maanjäristysalueelta Turkista raportoi ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Turkin ja Syyrian maanjäristysalue poliittisesti hankala. Vieraana prof. Hannu Juusola, Helsingin yliopisto. Miten maanjäristyksen uhreja saadaan pelastettua raunioista ja sujuuko jatkohoito? Vieraina apulaispalopäällikkö Ville Estlander Helsingin pelastuslaitokselta sekä toiminnanjohtaja Linda Konate, Lääkärit ilman rajoja. Virossa asuvat Venäjän kansalaiset hakevat nyt joukolla Viron kansalaisuutta. Tallinnasta raportoi Rain Kooli.  Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittaja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Maa järissyt yöllä Turkissa ja Syyriassa, onko suomalaisten tilanteesta alueella jo tietoa? Puhelimessa Ankarasta Suomen suurlähettiläs Ari Mäki.  Hyökkäyssota kestänyt pian vuoden. Millaiselta rintamatilanne näyttää? Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Studiossa keskustelemassa everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa sekä johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista.  Suomi ja Ukraina sopivat hiljan yhteistyöstä digitalisaation edistämiseksi. Haastateltavana liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).  Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet vaakalaudalla ilmapalloepisodin vuoksi? Keskustelemassa professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta sekä toimitusjohtaja Risto E.J Penttilä Nordic West Officesta. Kiinasta raportoi kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley.  Juontajana Mira Stenström. Lähetystä ovat valmistelleet Veera Sinervo, Janette Leino, Marija Skara. Tuottajana Hanna Juuti. 

Syyriassa syntynyt Aladdin Delli hakeutui muutama vuosi sitten pakolaiseksi Suomeen Syyrian sodan vuoksi. Hän on ehtinyt opiskelemaan suomen kieltä, mutta myös toimimaan suomen kielenopettajan assistenttina. Pasi Heikuran vieraana Aladdin Delli kertoo, millaista on opiskella suomea kuurona ja näkövammaisena aikuisena. Ohjelmassa mietitään myös, miten pipo istuu päähän ja mitä lehmän kääntyminen merkitsee. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Syyrian kirkon uusi toimintamuoto on lähettää opiskelijoita vierailuille yksinäisten vanhusten luo. Vierailut tehdään kolmen hengen ryhmissä, jotka vaihdetaan vuosittain. Vanhukset ovat rohkaistuneita tiimien vierailuista, mutta rohkaisua saavat myös opiskelijat itse. Jotkut heistä sanovat olevansa nyt motivoituneempia jäämään maahan.

Hafiz al-Assad oli häikäilemätön juonittelija, vailla vertaa, jopa Lähi-idän mittakaavassa - sen myöntävät hänen vihollisensakin. Al-Assad oli julma ja häijy mies, joka nousi valtaan Syyriassa verettömällä vallankaappauksella vuonna 1970 ja valittiin presidentiksi seuraavana vuonna yli 99 prosentin kannatuksella. Kannatusta riitti kuolemaan asti eli vuoteen 2000. Hafiz al-Assad loi valtakautensa aikana pelon ilmapiirin: ihmisiä joita al-Assadin arveltiin katsovan karsaasti ei uskallettu edes tervehtiä. Vuonna 1982 Hafiz al-Assad nujersi venäläisopein äärimuslimien lietsoman kansannousun Haman kaupungissa pommittamalla kaupungin lähes maan tasalle. Henkensä menetti arviolta 20 000 ihmistä. Moraaliset kriteerit eivät merkitse maailmanpolitiikassa paljoakaan. Se on näyttänyt myös hänen seuraajansa ja poikansa Bashar al-Assad, joka on isänsä perinnön vanki.   Asiantuntijana filosofi ja kirjailija Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto, tuottajana Sami Hahtala / Yle.

Milloin Turkin tasavalta sai alkunsa ja onko nykypäivän Turkki Osmanien valtakunnan jatke? Millä lailla turkkilaiset ovat historian saatossa nähneet itsensä suhteessa länteen? Miten ensimmäisen maailmasodan aikaiset tapahtumat, erityisesti Sèvresin rauhansopimus vuodelta 1923, ovat heijastuneet turkkilaiseen mentaliteettiin? Kuinka Mustafa Kemal Atatürkistä tuli Turkin ensimmäinen presidentti ja keitä olivat kemalistit? Mikä oli Anatolian vastarintaliike ja mitä tahoja vastaan se soti ja kävi valtakamppailua? Miksi monimutkainen suhde länsimaihin on Turkin valtion strategisen kulttuurin ytimessä ja miten Turkin ja Neuvostoliiton välisen suhteet saivat alkunsa? Mikä merkitys islamilla on turkkilaisessa kulttuurissa ja mikä on ollut islamin ja valtion välinen suhde Turkin historiassa? Miksi Mustafa Kemal Atatürk suhtautui islamiin kriittisesti? Miksi 1950-luvulla monipuoluejärjestelmään siirtymisen myötä islam teki paluun turkkilaisessa yhteiskunnassa ja miksi aleviitti-vähemmistö vastustanut tätä kehitystä? Mitä islamille Turkissa on tapahtunut presidentti Erdoğanin noustua valtaan? Minkälaiset ovat Turkin ja Kreikan väliset suhteet ja miksi Kypros on Turkin ja Kreikan välinen kiistankapula? Mikä merkitys Iso-Britannialla ja EU:lla on ollut Kyproksen kysymyksessä ja mikä johti Turkin sotilaalliseen interventioon Kyprokselle vuonna 1974? Miltä Kyproksen tulevaisuus näyttää? Onko presidentti Erdoğan yksinvaltias ja voiko valta vielä vaihtua Turkissa demokraattisesti? Mitkä tahot tukevat Erdoğania ja miksi? Minkälainen henkilö Erdoğan on, minkälainen tausta Erdoğaninilla on ja kuinka hän nousi valtaan? Ketkä ovat Erdoğanin vastustajia? Minkälainen asema kurdeilla on ollut Turkissa? Miten PKK eli Kurdistanin työväenpuolue syntyi ja mitä poliittisia päämääriä PKK on ajanut? Keihin kaikkiin PKK on kohdistanut väkivaltaa? Mikä on PKK:n perustajan ja pitkäaikaisen johtajan Abdullah Öcalanin asema PKK:ssa nykypäivänä? Miten Öcalanin poliittinen ajattelu on muuttunut vuosien myötä? Mikä on Syyrian PYD:n eli Kansanvaltaisen liittopuolueen suhde Kurdistanin työväenpuolueeseen ja mitä poliittisia päämääriä PYD ajaa? Miten länsimaat suhtautuvat Kurdistanin työväenpuolueeseen ja Kansanvaltaiseen liittopuolueeseen ja miksi kummatkin järjestöt liittyvät Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukseen? Miksi PYD on saanut aseellista tukea länsimailta? Millä keinoilla Turkki pyrkii vaikuttamaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen avulla Yhdysvaltoihin ja mikä on Turkin tavoite? Minkälaiset suhteet Turkilla ja Venäjällä ovat? Millä perusteilla Turkki ja Venäjä ovat käyneet Syyriassa proxy-sotaa eli sijaissotaa? Mitä yhteisiä intressejä Turkilla ja Venäjällä on, miksi kummatkin valtiot kannattavat moninapaista maailmaa ja minkälaiset maailmanjärjestyksen Turkki haluaisi? Mikä merkitys Turkilla on ollut Ukrainan sodassa ja kenen puolella Turkki on? Studiossa vieraana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Jakso on nauhoitettu 22.6.2022.

Koronatilanne. Uusi variantti ja hallituksen halu poistaa rajoitukset. Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen, HUS. Hallituksen epävarmuuksia täynnä oleva kevät. Korona, turvallisuus, talous ja ilmasto. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat Atte Harjanne, vihr., Juha Pylväs, kesk. ja Antti Lindtman, sd. Insertissä johtaja Mika Aaltola, UPI. Isis nousi taas otsikoihin vankilahyökkäyksellä Syyriassa. Keskustelemassa tutkija Mariette Hägglund, UPI ja erityisedustaja Jussi Tanner, ulkoministeriö. Tanssin talon avajaiset. Ohjelmapäällikkö Mikael Aaltonen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Veera Sinervo, Anna Lehmusvesi ja tuottajana Tarja Oinonen.

Pimeyden keskellä etsimme valon ja toivon pilkahduksia sekä odotamme, että jokin muuttuisi. Näin kokee Syyriassa oma sukupolveni eli nuoriso. https://opendoors.fi/2021/10/07/toivon-keskukset-tukevat-monia-lesken-ropojen-avulla/  

Lähes yhdeksän sotavuoden jälkeen myös koronavirus saapui Syyriaan. Vuotta myöhemmin virus on yhä läsnä. Moni on nähnyt sukulaisten ja ystävien sairastuvan tai kuolevan koronaan.   https://opendoors.fi/2021/09/28/korona-aika-syyriassa-seurakunta-antoi-minulle-happipulloja/  

Syyrian sodan syttymisen jälkeen kristitty Joseph Hakimeh pakeni Damaskokseen. Nyt 42-vuotias Joseph avasi hiljattain Irbinissä alueen ensimmäisen kahvilaravintolan. Se on yksi viidestä tuloja tuottavasta projektista, jotka ovat alkaneet alueella Open Doorsin tukemana. Sota on raivonnut Syyriassa jo kymmenen vuotta. Kaikki Irbinin, Damaskoksen esikaupungin, asukkaat joutuivat pakenemaan heinäkuussa 2012, jolloin miliisi otti alueen hallintaansa. Hallituksen saatua alueen valtaansa vuonna 2018 ihmiset ovat vähitellen palanneet takaisin.   https://opendoors.fi/?p=41159  

Kun ISIS kidnappasi Sanan aviomiehen ja pojat, hän ei puhunut menetyksestään. Nyt yhä useammat Sanan kaltaiset kristityt tuovat valoon vaiettuja tarinoitaan ja tekevät näkyväksi, miten valtaisa tarve Toivon keskuksille on Syyriassa ja Irakissa. “Minne sinä menet, äiti?” Sanan poika Issa kysyi Sanan noustessa yksin bussiin. Poika näytti pelokkaalta, mutta Sana ei tiennyt, mitä vastata. Hän pyysi tilannetta valvovaa ISIS-taistelijaa vastaamaan Issalle, mutta taistelija laittoi aseen piipun Sanan päätä vasten. ”Joko olet hiljaa tai ammun sinua päähän.”   https://opendoors.fi/2021/09/06/unohdetut-perheet-loytavat-toivon/  

Pienen Michelin rakkain raamatunjae on: ”Hän parantaa ne, joiden sydän on särkynyt”. Kymmenvuotiaan pojan maailmaan Syyriassa ovat mahtuneet vain sota ja levottomuudet. https://opendoors.fi/2021/06/07/michelin-syyrialaisperheen-tarina-kannoin-leikkikonepistooliani-terroristien-ampumiseksi/ #opendoors #syyria #syyriansota

Al-Hol on pieni kylä itäisessä Syyriassa. Kolmekymmentä vuotta sitten sen eteläpuolelle perustettiin telttaleiri.

Tiedeykkönen kertoo ajasta, jolloin Uus-Babylonian itsevaltias Nebukadnessar II määräsi mahtikäskyllään juudalaiset eli varhaiset juutalaiset pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin. Tuolloin vuosina 597 ja 587 eaa. huomattava osa juutalaisten esi-isistä ja -äideistä joutui jättämään kotiseutunsa Juudassa, nykyisessä Israelissa, ja vaeltamaan kohti Kaksoisvirranmaata, nykyistä Irakia. Nebukadnessarin valtakuntaan kuului tuolloin nykyisten Irakin ja Israelin lisäksi myös nykyisten Syyrian ja Jordanian alueet. Osa juudalaisista sai jäädä Jerusalemiin ja sen ympäristöön. Kaupunki kuitenkin muuttui oleellisesti, sillä Nebukadnessar tuhosi Jerusalemin temppelin, juudalaisten uskonnon keskuksen. Juutalaisten Heprealaisessa Raamatussa eli kristittyjen Vanhassa testamentissa kerrotaan, kuinka juutalaiset lähtivät yhä uudelleen vaellukselle kohti tuntematonta. Babylonin pakkosiirtolaisuus, tai kuten vanhassa raamatunkäännöksessä sanotaan Baabelin vankeus, ei ollut suinkaan ainoa vaellus, jolle varhaiset juutalaiset joutuivat lähtemään. Tuolla pakkosiirtolaisuudella oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset juutalaisen uskonnon kehitykseen. Kun juutalaiset pakkosiirtolaisuuden jälkeen pääsivät palaamaan takaisin Luvattuun maahan, kaikki eivät kuitenkaan palanneet, vaan osa jäi Kaksoisvirranmaahan. Vasta 2000-luvun alussa viimeiset juutalaiset muuttivat pois Irakista, ja näin 2500 vuoden jatkumo tuli päätökseensä. Historian kuluessa aina jokin kansa tai ihmisryhmä joutuu jättämään kotiseutunsa ja pakenemaan vieraille maille. Aikoinaan Babylonia ja Egypti olivat niitä imperiumeja, jotka määräsivät tahdin muinaisessa Lähi-idässä. Alueen vakavin nykytilanne on Syyriassa, jonka sisällissotaan on sekaantunut monen naapurimaan lisäksi suurvalloista erityisesti Venäjä ja Yhdysvallat. Jälleen suuret kansanjoukot ovat joutuneet jättämään rakkaat kotiseutunsa ja lähtemään kohti tuntematonta. Luomme ohjelmassa katseen myös Israelin tämän hetken tilanteeseen. Tällä kertaa palestiinalaiset on se ihmisryhmä, joka on ajettu ahtaalle vanhoilla kotiseuduillaan. Ohjelman haastateltavina ovat Lähi-idän tutkimukseen erikoistunut vanhempi tutkija Timo R. Stewart Ulkopoliittisesta instituutista sekä assyriologi, muinaisen Lähi-idän kielten ja kulttuurien tutkija Tero Alstola Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Suikkari.

Korona-rokotus tulee - mutta milloin Suomi saa rokottetta? Miksi rokoteuutista pantattiin USA:n vaalien yli? 

USA:n presidentinvaalien jälkilöylyissä Trumpilla on kansalaiskeräys vaalivelkojen maksuun. Trumpin tappion myötä Britanniassa Boris Johnsonilta putosi kortteja kourasta EU:n pelipöydässä. Putinin hallinto ilmeisesti arvioi, että Biden kiristää Venäjän talouspaikoitteita. Venäjä laski liikkeelle pitkäaikaisia eurobondeja. Venäjään kohdistuvat talouspakotteet iskevät myös Suomen. Ehkä Iranin markkinat puolestaan avautuvat. Sinne, Suomi-poika! Venäjän sotakoneisto on kokenut huikean muodonmuutoksen 1990-luvun surkeuden ajoistaan. Se pumppaa arviolta yli 150 miljardia euroa vuodessa varusteluun, muun muuassa hävittäjiin jo droneihin. Ja pääsee kokeilemaan laitteitaan reaaliolosuhteissa Syyriassa ja Ukrainassa. Ehkä Trumpin kannattaisi järjestää vielä pikku sota ennen lähtöään? (22 min - 14.11.2020)

Syyrian sodassa tapahtuu edelleen päivittäin verisiä terroritekoja kristittyjä vastaan. Falitin*  tarina on silminnäkijätodistus tällaisesta. Olimme juuri syöneet aamiaisen Falitin kanssa. Kävelimme koillis-Syyriassa sijaitsevan Qamishlin tyhjillä kaduilla. Kun saavuimme yhdelle kaupungin Al Wousta-nimisen keskustan kaduista, Falit alkoi kertoa kolmen Isis-terroristin hyökkäyksestä vuonna 2015. Tämä krisititty mies, joka nyt oli pienen tyttövauvan isä, selvisi ihmeellisesti tuosta hyökkäyksestä.   https://opendoors.fi/?p=32663

Syyrialaisen kirjoitustaiteen mestari Mohammed Imad Mahhouk kuulee kotimaansa sodan äänet korvissaan. Siitäkin huolimatta, että hän joutui perheineen pakenemaan Alepposta ja luo nyt islamilaista kalligrafia-taidettaan Turkissa. "Taidetta tehdessäni tunnen olevani kotona", sanoo Mahhouk. Miltei 10 vuotta jatkunut sota Syyriassa saattaa päättyä, mutta päättyykö tuhotusta maasta paenneiden syyrialaisten kodittomuus koskaan? Ohjelman on Istanbulissa toimittanut Ayla Albayrak. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila.

Suomalaiset ovat joutuneet tosissaan pohtimaan, mitä tehdä niille äideille jotka ylittivät lapsineen Suomen rajan ja siten siirtyivät Isisin alaisista Suomen viranomaisten huoleksi. Toimittaja Paavo Teittinen kertoo mitä tapahtui sillä aikaa Syyriassa kun koko Suomi keskittyi koronaan. HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien arkiaamuisin julkaisema podcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia: o HS:n sovelluksella (http://hs.fi/päivä), o Applen Podcastit-sovelluksella (https://apple.co/39bABuL), o Spotifyssä (https://spoti.fi/33BJJI4), o Suplassa (https://bit.ly/398h12J) ja useimmissa muissa podcast-soittimissa. Podcastin tilaajille HS tarjoaa kahden viikon HS Digi-näytetilauksen osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Syyrian sodassa on kyse paljon muustakin kuin suurvaltojen voimiennäytöstä ja uskonnosta. Teinien kirjoituksesta lähteneet protestit olivat seurausta vuosikymmenten kehityksestä. Kirjailija, toimittaja Saana-Maria Jokinen asui Syyriassa vuosina 2008-2010. Hän haastetteli uutuuskirjaansa syyrialaisia ihmisoikeusaktivisteja. Juuri julkaistu kirja Ääniä sodasta - Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan käy läpi Syyrian lähihistoriaa. Jokinen kirjoittaa, että usein kuvitellaan uskonnolla olleen suurempi merkitys Syyrian sodassa. Kuitenkin syyt olivat ennemminkin kansan kurjistuneissa olosuhteissa, ja hän arvioi teknologisella kehityksellä olleen suuri merkitys siinä, että nuorempi sukupolvi uskalsi varoituksista huolimatta lähteä kapinoimaan presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan. Syyrian yhdeksän vuotta kestänyttä sotaa edelsi aika, jolloin ihmisten elämää rajoitettiin ja valtio piti tarkkaa kontrollia. Erityisesti maaseudulla kuivuus lisäsi köyhyyttä ja muuttoliike kaupunkeihin oli vilkasta vuosituhannen alussa. Vuonna 2004 yli 60 proenttia väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella. Millainen merkitys oli arabikevään tapahtumilla Syyriassa? Mitä nuoret ihmisoikeusaktivistit ajattelivat kolmanneksi maailmansodaksi kutsutun sodan alussa? Jokinen kertoo tulleensa kasvotusten paljon kritisoidun kaverikapitalismin kanssa henkilökohtaisestikin ollessaan Syyriassa kun hän törmäsi sattumalta valtaa pitävien rikkaisiin jälkeläisiin ravintolassa. Entä miltä näyttää tulevaisuus? Jokinen arvioi, että Syyrian sodan loppuminen lähiaikoina on toiveajattelua. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Malli epidemian etenemiselle? Ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen. Nuorten asenteet - Nuorisobarometri 2019. Valtion nuorisneuvoston puheenjohtaja Elina Gebhard. Koronan muuttama maailma. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Al-Holin leiri Syyriassa. Ulkolinja-dokumentin toimittaja Antti Kuronen, Yle. Kolumni Emmi Nuorgam. Kuka päätti, että meillä tulee olla yksi, koko elämämme pituinen avioliitto? Viikon luontoääni taviokuurna. Jussi Salokorpi.  Juontaja Tom Kankkonen. Toimittaja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen torstaina Moskovassa toi ainakin kaksi uutista: Syyriassa alkaa tulitauko ja M4-moottoritietä aletaan valvoa yhdessä Turkin ja Venäjän avulla. Oliko Erdoganin ja Putinin tapaaminen menestys ja jos oli niin kenelle? Haastateltavina CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio ja toimittaja, kirjailija Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen. Patokallio arvioi, että vaikka tulitauko saatiin, se voi olla lyhytaikainen. Kankkonen toteaa, että Venäjä on Syyrian liittolaisena äärimmäisen tärkeä, koska jos Venäjä ei suojelisi Syyriaa, Turkki saattaisi tehdä pahaa jälkeä Syyriassa. Syyrian sota on kestänyt noin yhdeksän vuotta ja Syyriasta on paennut yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin 3,6 miljoonaa on Turkin pakolaisleireillä. Miten Syyrian sotaan voitaisiin saada ratkaisu? Patokallion mielestä Turkin ja EU:n välinen sopimus rajavalvonnasta ja pakolaisleirien hoidosta on laastariratkaisu. Kestävässä ratkaisussa pitäisi kiinnittää huomio Syyrian rakentamiseksi sellaiseksi, että kansalaiset voivat kokea sen rauhalliseksi asua. Hän korostaa, että kyse ei ole myöskään pelkästään kapinallisten viimeisestä saarekkeesta Idlibistä. Patokallio ja Kankkonen pohtivat myös, mitä Eurooppa voisi tehdä Syyrian tilanteen parantamiseksi. Syyrian sodan juurisyitä olivat muiden muassa kansalaisten eriarvoistuminen, korruptio ja demokratian kaipuu. Myös kuivuutta ja huonoja satoja on pidetty juurisyynä Syyrian hallintoa vastaan nousseisiin kapinoihin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina Ylelle, että EU voisi ottaa Turki kanssa puheeksi Turkin eteläpuolisen alueen, jonka Turkki loppusyksystä tyhjensi. "Sinne aikanaan kaavailtiin jonkinnäköistä leiriä. Nyt olisi tilaa sellaista tehdä. Mutta aivan varmasti EU joutuu keskustelemaan tästä Turkin kanssa," Niinistö sanoi. Kankkonen huomauttaa, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut, että tämä Turkin valtaama alue, johon Erdogan olisi mielellään viemässä miljoona ihmistä, ei tule kysymykseen. "Erdogan on mielessään piirrellyt pieniä taloja sinne ja voisi lähettää sinne noin miljoona ihmistä. Että ihmiset eivät Syyriaan palaisi koteihinsa vaan palaisi jonkun toisen kotiin", Kankkonen kertoo.

Miten joulua vietetään Irakissa tai Syyriassa vai vietetäänkö ollenkaan? Miltä Suomen talven pimeys tuntuu Suomeen muuttaneesta? Kuuntele ja ota selvää! Keskustelemassa Tiba ja Rama sekä Ohjaamon Tia.

Taas kerran ihmiset pakenevat kodeistaan tällä kertaa Syyriassa. Suomalaisten jos jonkun luulisi ymmärtävän heitä, jotka nyt jättävät kotinsa, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Pitkäaikainen tuki ja rukous rakentavat toivoa ja toimeentulon mahdollisuuksia Paikalliskirkolla on avainasema Jumalan suunnitelmassa Syyrian jälleenrakentamiseksi. Tuho on helppo nähdä, mutta myös toivo elää. Sinun rukouksesi ja tuki Toivoa Lähi-itään -kampanjallemme auttaa nyt ja kohti tulevaa. https://opendoors.fi/2019/10/10/rakennamme-uutta-toivoa-lahi-idassa-paikallisyhteisojen-sydamessa/

Turkin hyökkäys Koillis-Syyriaan on kova isku Syyrian kurdien autonomiahaaveille. Kurdit olivat ehtineet rakentaa itsehallintoa hyökkäyksen kohteena olevassa Rojavassa. Nyt sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet kodeistaan. Mikä on kurdien asema Turkin ja Venäjän sovittua kurdialueen hallinnasta? Ohjelmassa käydään Syyriassa ja keskustellaan Turkin hyökkäyksen vaikutuksista laajemminkin. Toimittajina ovat Antti Kuronen ja Sari Taussi. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Maailmanperintökohde, Irakissa sijaitseva 4000 vuotta vanha Babylon, joutui muutamia vuosikymmeniä sitten hävityksen kohteeksi. Asialla eivät vielä tuolloin olleet nykyään niin pahamaineiset Isisin taistelijat vaan maan tuolloisen diktaattorin Saddam Husseinin uudistustyöt. Hussein koki itsensä muinaisen Babylonin kuninkaan Nebukadnessar II:n jälkeläiseksi. Assyriologi Saana Svärd kertoo, että Saddamin toimesta uudisrakennustyöt tehtiin suoraan vanhojen arkeologisten kohteiden päälle. Kyse ei ollut loistokkaan muinaiskaupungin tieteellisesti konservointityöstä vaan Saddamin oman aseman pönkittämisestä. Babylon valittiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle heinäkuussa, Syyriassa sijaitseva Palmyran kaupunki taas on ollut listalla jo pitkään. Palmyra on 2000 vuotta vanha, mutta se on viime vuosina joutunut massiivisen tuhoamisen kohteeksi. Asialla on ollut erityisesti terrorijärjestö Isis. Se on hävittänyt tärkeitä patsaita, monumentteja ja temppeleitä, koska on kokenut ne epäjumalanpalvontana ja oman uskontonsa vastaisina. Syyrian sota on nyt jälleen kerran saanut uuden käänteen, kun Turkki ajaa Pohjois-Syyrian kurdeja pois asuinalueiltaan ja samaan aikaan Isis-taistelijoita pakenee vankileireiltä. Arkeologi Minna Silver kertoo ohjelmassa mm., miten alueella muinoin eläneet amorilaiset liittyvät Isisin taistelijoihin. Lähi-idän menneisyys on loistava, ja sen varhaiset korkeakulttuurit ovat olleet tärkeitä koko ihmiskunnan kehityksen kannalta. Lähi-idässä syntyivät varhaiset korkeakulttuurit Sumeri, Assyria ja Babylonia. Suuret virrat Eufrat ja Tigris kuljettivat elämän lähdettä, vettä, alueelle, jota kutsuttiin Mesopotamiaksi eli Kaksoisvirranmaaksi. Siellä saivat alkunsa sekä maatalous että kaupungit, ja siellä kehitettiin myös kirjoitustaito. Ohjelmassa kerrotaan, että muinaismuistojen tuhoamista ja ryöstelyä on tapahtunut jo paljon aikaisemminkin, useilla eri tavoilla. Saamme myös vastauksen kysymykseen: Mitä pitäisi tehdä, jotta arkeologisia kohteita pystyttäisi tulevaisuudessa suojelemaan paremmin? Ohjelman on toimittanut Riikka Warras. Kuva: Palmyran riemukaari ja siitä lähtevä pylväskäytävä, jonka varrella sijaitsivat aikoinaan kaupat, hallintorakennuksia, kylpylä ja agora. (Hemis / Alamy/All Over Press)

Syyriassa al-Holin vankileirillä on noin 11 000 ulkomaalaista Isis-terroristien perheenjäsentä. Heidän joukossaan on kymmenkunta suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan. Suomi ei ole toistaiseksi noutanut leiriltä ketään. Pitäisikö Isis-taistelijoiden naiset ja lapset palauttaa Suomeen? Miksi lasten pelastaminen on niin vaikeata? Ruben Stillerin ohjelmassa keskustellaan Suomen valtion moraalista ja terrorismin uhasta. Vieraina ovat tutkija Karin Creutz, sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, ulkoministeriön terrorismiin erikoistunut asiantuntija Olli Ruohomäki ja Yle Uutisten ulkomaantoimittaja Antti Kuronen.

Tiedettä populaaristi somessa. Yrittäjä ja tutkija Petro Poutanen ja verkkojulkisuuteen ja organisaatioiden viestintään erikoistunut tutkijatohtori Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Sota Syyriassa ei oel voieläkään ohi. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, tutkija Antti Paronen. Kolumni Roope Lipasti. Kesäkirjeitä teiniperheestä. Juontaja Jari Niemelä. Toimittajat Kaija Kellman ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Terroristijärjestö on Isis on menettämässä viimeisetkin tutikohtansa Syyriassa. Samalla Euroopan maat joutuvat pohtimaan mitä tapahtuu täältä Isisin riveihin lähteneille tuhansille vierastaistelijoille. Erityisesti Isisin taistelijoiden ja vaimojen ja lasten kohtalo puhuttaa. Ohjelmassa kuullaan, minkälaista keskustelua asiasta käydään Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Toimittajina ovat Annastiina Heikkilä, Riikka Uosukainen ja Sari Taussi. Äänitarkkailijana on ollut Jami Auvinen.

The 18th of August in 2017 was the day all of Finland mourned.Podcast promo for this week: Seeing Red*** DISCLAIMER: Towards the end when I talk about Bouanane’s behavior changing in December, I’m talking about the year 2017, not 2018 (there was a mistake in the script) ***I will be going to the True Crime Podcast Festival in Chicago next summer, on July 13 as a registered podcaster. For more information and tickets, please visit www.tcpf2019.comBig thanks go out to James for becoming a new Patron! On Patreon, you can donate as little as two dollars a month and in return, get exclusive access to scripts, bonus episodes on various topics and other nice rewards. Visit the page at https://www.patreon.com/truecrimefinlandArt is by Mark PerniaMusic is "Night" by VVSMUSICMy art store: https://society6.com/minnanenPodcast swag store: https://www.redbubble.com/people/tc-finland/shop?asc=uEmail: truecrimefinlandpod@gmail.comWebsite: https://truecrimefinland.squarespace.comFacebook group: https://www.facebook.com/groups/507039419636994/Twitter: tc_finlandAre you interested in advertising on this podcast? Find out more at https://www.advertisecast.com/TrueCrimeFinlandSources:The police’s preliminary investigation material and surveillance camera footage in a video format : https://www.youtube.com/watch?v=KmiaFjTw6v8EUR-Lex à Summaries of EU Legislation: EU:n turvapaikkapolitiikka: hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva EU-maa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM%3A23010503_1 as well as EU Regulation N:o 604/2013 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex:32013R0604Yle 18.8.2017: Turun keskustassa puukotuksia – useita haavoittuneita, poliisi ampunut epäiltyä ja kehottaa poistumaan keskustasta https://yle.fi/uutiset/3-9784858Yle 18.8.2017: Tämän tiedämme yön jälkeen: Turun puukottajalla oli kymmenen uhria – Poliisin mukaan uhrit valikoituvat sattumanvaraisesti https://yle.fi/uutiset/3-9785241Yle 19.8.2017: Presidentti Niinistö: "Muistakaamme rohkeus ja hyvyys" – Yle seurasi päivän tapahtumia hetki hetkeltä https://yle.fi/uutiset/3-9785629Yle 19.8.2017: Presidentti Niinistö ylistää puukotuksen uhrien auttajia: "He pistivät oman elämänsä likoon" https://yle.fi/uutiset/3-9786285Yle 22.8.2017: Turun veitsimies halusi liittyä Isisiin ja kutsui suomalaisia vääräuskoisiksi – Vastaanottokeskuksen lähteet: "Varoitimme viranomaisia, mutta meitä ei uskottu" https://yle.fi/uutiset/3-9792084Yle 23.8.2017: Hampurin poliisin rekisteristä löytyy kolme Turun epäillyistä – Pääepäilty jäi kiinni pummilla matkustamisesta https://yle.fi/uutiset/3-9793422Yle 22.8.2017: Süddeutsche Zeitung: Turun puukotusten pääepäillyllä oli useita identiteettejä Saksassa https://yle.fi/uutiset/3-9789964Yle 20.9.2018: Turun terrori-iskun auttajan rahankeräyksestä rikosilmoitus, KRP epäilee kahta henkilöä rikoksesta https://yle.fi/uutiset/3-10410352Yle 19.8.2017: Viron presidentti Turun puukotuksista: "En osaa edes kuvitella halveksuttavampaa tekoa kuin hyökkäys rauhallista väestöä vastaan" https://yle.fi/uutiset/3-9786123Yle 19.8.2017: Eri maiden johtajat ja poliitikot reagoivat Turun väkivallantekoon https://yle.fi/uutiset/3-9785473Yle 23.8.2017: Turun uusia kiinniotettuja epäillään lievemmistä terrorismirikoksista https://yle.fi/uutiset/3-9794391Ilta-Sanomat 21.8.2017: Turun iskusta epäiltyä Mechkahia syytettiin pahoinpitelystä Saksassa – kaksi muuta miestä poliisin kirjoissa ryöstöstä ja varkaudesta https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005335325.htmlIltalehti 21.8.2017: Deutsche Welle: Puukkoiskusta epäilty turvapaikanhakija tuli Suomeen Saksan kautta https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201708212200340495BBC News 19.7.2018: London Bridge terror attack heroes on Civilian Gallantry List https://www.bbc.com/news/uk-england-44872988Helsingin Sanomat 18.8.2017: HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005331688.htmlHelsingin Sanomat 18.8.2017: Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005332057.htmlHelsingin Sanomat 19.8.2017: 70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005332428.htmlHelsingin Sanomat 20.8.2017: Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005333224.htmlHelsingin Sanomat 20.8.2017: Poliisi mallinsi Turun puukotusten tapahtumat keskustassa – Oranssiin liiviin pukeutunut poliisi esitti puukottajaa ja ”iski” taputtamalla uhreja esittäviä selkään https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005333236.htmlHelsingin Sanomat 20.8.2017: Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005333459.htmlHelsingin Sanomat 22.8.2017: Turun puukotusten pääepäilty vangittiin, vapautettu mies sanoo tunteneensa Mechkahin ”urheiluharrastuksen kautta” – Mechkah sai kielteisen turvapaikkapäätöksen marraskuussa 2016 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005335466.htmlHelsingin Sanomat 21.8.2017: Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä https://www.hs.fi/paivanlehti/21082017/art-2000005333769.htmlHelsingin Sanomat 21.8.2017: Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005334031.htmlHelsingin Sanomat 21.8.2017: Supolla oli vihje Turun puukotuksista epäillystä, mutta konkreettista isku-uhkaa ei pitänyt olla – ”Jokaista vihjettä ei ole mahdollista käsitellä täydellä höyryllä” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005335074.htmlHelsingin Sanomat 22.8.2017: Saksalaislehti: Kolmella Turun puukotusten marokkolaisepäillyistä rikostausta Saksassa – pääepäilty käytti useita identiteettejä https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005335348.htmlHelsingin Sanomat 24.8.2017: Poliisi vapautti toisen Turussa keskiviikkona kiinni otetuista miehistä, toinen pidätettiin https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005338974.htmlHelsingin Sanomat 23.8.2017: Kaksi uutta kiinniottoa Turun puukotusjutussa – epäillyt kertoivat Suomessa olevansa algerialaisia, Ruotsissa marokkolaisia https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005337494.htmlHelsingin Sanomat 28.8.2017: Turun puukotusten pääepäillyn oikea nimi tuli julki – teosta epäillään Abderrahman Bouananea https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005343062.htmlHelsingin Sanomat 29.8.2017: Turun puukotusten epäillyn passi ja henkilöpaperit löytyivät Saksan Dortmundista – ”Onnenpotku Suomen poliisille” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005344115.htmlHelsingin Sanomat 30.8.2017: Käräjäoikeus: Toinenkin Turun puukotuksesta vangittu oli antanut väärän nimen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005346253.htmlHelsingin Sanomat 12.10.2017: Turun puukotuksesta epäilty määrättiin mielentilatutkimukseen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005405552.htmlHelsingin Sanomat 9.3.2018: Mielentilatutkimus: Turun puukotusiskun tekijä oli täydessä ymmärryksessä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005597187.htmlHelsingin Sanomat 20.3.2018: Bouanane oli omasta mielestään tekemässä terroritekoa mutta kiistää ”terroristisessa tarkoituksessa tehdyt murhat” – Näin oikeuskäsittely alkoi https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005610497.htmlHelsingin Sanomat 9.4.2018: ”Tarkoituksena oli ensin tappaa kaksi ihmistä ja piiloutua”, sanoi Turun iskusta syytetty oikeudessa – Puheenvuoro tuli yllätyksenä asianajajallekin, HS seurasi hetki hetkeltä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005634402.htmlHelsingin Sanomat 8.4.2018: Voiko käännösvirhe estää tuomion terrorismi­rikoksesta? HS seuraa Turun puukotus­iskun oikeuden­käyntiä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005634064.htmlHelsingin Sanomat 10.4.2018: Pitikö Bouananen paeta ensimmäisten iskujen jälkeen? Kameroissa näkyvä ”koukkaus” kertoo syyttäjän mukaan muuta https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005635737.htmlHelsingin Sanomat 11.4.2018: Puheenjohtaja poisti syytetyn salista huutamisen vuoksi – näin eteni Turun puukkoiskun kolmas oikeuden­käyntipäivä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005637139.htmlHelsingin Sanomat 11.4.2018: Puheenjohtaja poisti syytetyn salista huutamisen vuoksi – näin eteni Turun puukkoiskun kolmas oikeuden­käyntipäivä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005637139.htmlHelsingin Sanomat 16.4.2018: Turun puukotusiskussa loukkaantunut nainen kirjoitti verellä viestin maahan – uhrit kertoivat oikeudessa tapahtumista https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005643432.htmlHelsingin Sanomat 17.4.2018: Oikeus keskeytti yllättäen Turun puukotusiskun käsittelyn tältä päivältä – syytetty halusi istua lattialla https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005644642.htmlHelsingin Sanomat 18.4.2018: Turun puukottaja oikeutti tekonsa kaverinsa virheellisillä tiedoilla Suomen roolista Syyriassa – oikeudessa tuli ilmi uutta tietoa syytetyn yhteydestä etsintäkuulutettuun mieheen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005646050.htmlHelsingin Sanomat 9.5.2018: Lapsuudenystävän mukaan Bouanane joutui uzbekistanilaisen aivopesemäksi: ”Olen melko varma, että tämä mies on se syy” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005672996.htmlHelsingin Sanomat 14.5.2018: Suomalais­tutkija: Isis sivuutti Turun puukottajan eloon­jäämisen, ei huonon videon takia https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005679580.htmlHelsingin Sanomat 15.6.2018: Turun puukottaja sai elinkautisen terrori-iskusta – Asianajaja: Mies ei sanonut mitään kuullessaan tuomionsa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005720831.htmlHelsingin Sanomat 25.5.2018: Turussa puukotuksen uhria auttanut Hassan Zubier sai presidentti Niinistön myöntämän hengenpelastusmitalin – ”Tämä on kaikille niille, jotka auttoivat pelastamaan henkiä” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005732349.htmlHelsingin Sanomat 7.7.2018: Terroristisessa tarkoituksessa https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005743586.htmlHelsingin Sanomat 19.7.2018: Kuningatar Elisabet palkitsee Turun puukotuksissa apuun rientäneen Hassan Zubierin https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005762639.htmlHelsingin Samomat 21.8.2018: Turun terrori-iskun uhria auttanut Hassan Zubier antoi ansiotuloistaan väärennetyn todistuksen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005798727.htmlHelsingin Sanomat 20.9.2018: Poliisi aloitti rikostutkinnan Turun terrori-iskun uhria auttaneen Hassan Zubierin rahankeräyksestä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005834422.htmlHelsingin Sanomat 19.6.2018: Turun puukotuksista elinkautiseen tuomittu aikoo valittaa hovioikeuteen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005726198.htmlHelsingin Sanomat 28.1.2019: Turun terrori-iskusta tuomittu peruutti valituksensa – tuomio terrori­rikoksista jää voimaan https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005980571.html

Bashar al-Assadin kyvykkyyttä astua isänsä saappaisiin epäiltiin laajasti mutta toisin kävi. Hienosti sanottuna Bashar on kasvanut tehtävässään, kertoo toimittaja tietokirjailija Hannu Pesonen, joka on seurannut Lähi-itää kirjeenvaihtajana ja reportaasimatkoilla säännöllisesti yli 35 vuotta ja sinä aikana viettänyt paljon aikaa myös Syyriassa, ensin isä Hafezin valtakaudella ja sitten raportoinut siellä sisällisodasta poika Basharin aikana. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuvalähde: Kremlin.ru

Syyriassa presidentti Bashar al-Assadin hallinto on voittamassa maan verisen sisällis-sodan. Syyrialais-suomalainen Nada Kettunen ja hänen miehensä Erkki ovat asuneet lähes koko seitsenvuotisen sodan ajan pääkaupungissa Damaskoksessa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma vierailee heidän kotonaan. Lisäksi keskustellaan raunioituneen maan tulevaisuudesta CMI:n Lähi-idän asiantuntijan Mikko Patokallion kanssa. Toimittajina ovat Tom Kankkonen ja Sari Taussi. Kuva: Ghadi Boustani

Venäjän ja lännen nykyistä vastakkainasettelua on nimitetty uudeksi kylmäksi sodaksi. Globaalista vaikutusvallasta kamppaillaan kovin keinoin Syyriassa. Sota Itä-Ukrainassa jatkuu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kysyy onko uudesta kylmästä sodasta puhuminen liioittelua. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Arshad Arbab / EPA

Julmasta väkivallastaan tunnettu Isis-terroristijärjestö on menettänyt suuren osan Syyriassa ja Irakissa hallitsemistaan alueista. Ranskalainen terrorismitutkija Kevin Jackson sanoo, että maa-alueiden menettäminen ja kalifaatin mureneminen ei suinkaan tarkoita järjestön ideologian tai verkostojen katoamista. Isisin tappiot ovat nostaneet Euroopan samalla uuden ja vaikean kysymyksen eteen: Mitä tehdä terrorijärjestön riveihin liittyneille tuhansille eurooppalaisille taistelijoille ja heidän perheilleen? Osa taistelijoista on palannut Eurooppaan ja istuu vankilassa, mutta osa piileskelee yhä esimerkiksi Syyriassa tai odottaa oikeudenkäyntiään Irakissa. Erityisen hankala on sota-aluille vietyjen tai siellä syntyneiden lasten asema. He ovat konfliktin uhreja, mutta samalla myös mahdollinen turvallisuusriski. Moniääninen Eurooppa ohjelman on Parisissa toimittanut Annastiina Heikkilä.

Kolmea suomalaismiestä syytettiin terrorismirikoksen valmistelusta Syyriassa. Lisää >> http://ift.tt/2DQvxBj

Tuhoutunutta temppeliä on verrattu myös Raamatussa kuvailtuun Salomon temppeliin. Lisää >> http://ift.tt/2BCTlm9

Radiodraamasarjan 2 osa. Emme pakene jonnekin, vaan jostakin. Man flyr inte till något utan från något. Pako: Anina ja Elina ovat samalla luokalla. Anina on joutunut jättämään kotinsa Syyriassa, Elinan isoisä joutui jättämään kotinsa Suomessa jo kauan sitten. Miltä tuntuu kun saa tietää, että joutuu jättämään perheensä, kotinsa ja turvansa?    Pakhoonlähtö: Anina ja Elina oon samassa luokassa. Anina oon joutunu jäthään koinsa Syyriassa. Elinan farfaari häätyy jättää hänen koin jo aikoja sitten. Miltä tuntuu ko saapi tietää ette häätyy jättää perheen, koin, ja turvan?   Flykten: Anina och Elina går i samma klass. Anina har fått lämna sitt hem i Syrien, Elinas farfar fick lämna sitt hem i Finland för länge sedan. Hur känns det att få reda på att man måste lämna sin familj, sitt hem, sin trygghet?

Radiodraamasarjan 9 osa. Veriside. Blodsband. Pako: Anina ja Elina ovat samalla luokalla ja heidän täytyy yhdessä kirjoittaa kouluaine siitä, millaista on lähteä pakoon. Mutta kirjoittaminen ei edisty. Aninan koko maailma tuntuu järkkyneen, kun hän sai tietää totuuden isänsä kytköksistä terroristijärjestöön Syyriassa. Samalla Elinalle selviää, että isoisä Auvo ei ole kertonut koko totuutta perheestään Suomessa, mitä hän oikein salailee? Entä miksi Migraatiovirasto kutsuu Aninan uuteen haastatteluun? Ovatko he saaneet selville totuuden Aninan isästä?   Pakhoonlähtö: Anina ja Elina oon samassa luokassa ja pitävä kirjottaa yhessä siittä ette lähteä pakhoon. Mutta kirjottaminen ei eisty. Aninan mailma oon kaatunu ko s´oon saanu tietää tottuuen pappansa yhteyksistä terrori-järjestöihin Syyriassa. Samala Elina ymmärtää ette farfaari Auvo ei ole selittänny koko tottuutta hänen perheestä Suomessa. Mitä hään peittää? Miksis Migrasionverket kuttuu Aninan haastattelhuun? Oonkos net saahneet selvile tottuuen Aninan papasta?   Flykten: Anina och Elina går i samma klass och har fått i uppgift att skriva en uppstas om att fly. De har kört fast. Anina har fått sin tillvaro omkullkastad då hon fått veta sanningen om sin pappas kopplingar till terroristorganisationer i Syrien. Samtidigt inser Elina att farfar Auvo inte har berättat hela sanningen om sin familj i Finland, vad är det han undanhåller? Varför kallar Migrationsverket Anina till en till intervju? Har de fått reda på sanningen om Aninas pappa?

Rajoja suljettu, sotaharjoitukset aloitettu ja verenvuodatus mainittu. Lähi-Idässä seurataan Irakin Kurdistanin kansanäänestystä itsenäisyydestä hampaat irvessä, tai riippuu keneltä kysytään. Mahadura&Özberkan kysyvät tietysti kurdeilta itseltään, miltä mahdollinen Irakin Kurdistanin itsenäistyminen tuntuu kansalle, jolta on evätty oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja valtioon. Tulisiko itsenäisestä Irakin Kurdistanista demokraattinen ja tasa-arvoa kannattava valtio vai korruptoitunut diktatuuri? Lähetyksessä pureudutaan kurdien isänmaallisuuteen sekä kansalliseen identiteettin ja kysytään, onko kyseessä todellakin niin yhtenäinen kansa kuin annetaan ymmärtää? Mitä eroja on kurdeillla jotka asuvat Syyriassa, Turkissa, Iranissa ja Irakissa? Millaista on kuulua kansaan, jolla ei ole ollut oikeuksia omaan kieleen, kulttuuriin tai valtioon? Mitä kurdien arabisoiminen tarkoittaa? Studiossa vieraaana Helsingin yliopistossa Lähi-Idän tutkimusta opiskeleva Arman Bahmani sekä Tajzan Sharif, joka tekee parhaillaan yhteiskuntatieteiden maisterintutkintoa ja pääaineena kansainvälinen turvallisuus ja konflikti opinnot.

Syyriassa on käyty tuhoisaa sisällissotaa jo neljä vuotta, eikä loppua näy. Miten tilanteen näkee naapurimaassa Libanonissa pakolaisena elävä syyrialaisaktivisti? Entä millaiset ovat olot Pohjois-Syyriassa? Asiaa myös Israelin tulevista parlamenttivaaleista. Johanna Numminen juontaa. Kuva: Tom Kankkonen/Yle

Länsimaat ovat huolissaan Syyriassa ja Irakissa vaikutusvaltaiseksi voimaksi kasvaneesta Isis-järjestöstä. Mutta miksi järjestö vetää puoleensa eurooppalaisia nuoria? Kuinka laajalle alueelle se on leviämässä? Tapaamme myös tiibetiläisen rock-muusikon. Johanna Numminen juontaa.

Terroristijärjestöt, sisällisota ja kansanmurhat. Mikä saa ihmiset toimimaan näin, tarttumaan aseisiin ja tappamaan viattomia? Ali ja Husu ryhtyivätkin pohtimaan, minkä terrorijärjestön he itse pistäisivät pystyyn? Miten he levittäisivät omaa aatettaan maailmalla? Mikä tuo aate edes voisi olla? Miltä aseettomista aktivisteista kuullostavat kaksikkomme suunnitelmat? Vieraina Bruno Jäntti, tutkiva journalisti ja ICAHD Finlandin perustaja sekä Rami Adham, aktivisti Suomi Syyria Yhteisö ry:stä. Jäntti on ollut ihmiskilpenä ja rakentamassa taloja Gazassa ja Adham tekee humanitaarista työtä Syyriassa.

Nokian tulos oli voitollinen. Euroopassa on kuollut ihmisiä myrskyn vuoksi. Syyriassa on polioepidemia. Lasten vaatteiden väri voi olla tasa-arvon este.

Keskustan puheenjohtaja arvostelee hallituksen kuntauudistusta. Punainen Risti on vienyt ihmisiä pois väkivallan keskeltä Syyriassa. Suomen euroviisuedustaja valitaan tänään.

Lentoyhtiö Finnair suunnittelee muutoksia Euroopan liikenteeseen. Arabiliitto ja YK aloittavat ehkä tarkkailuoperaation Syyriassa. Pakkanen heikkenee viikonloppuna.

Presidentti Tarja Halonen on avannut valtiopäivät. Paavo Väyrynen haluaa keskustapuolueen puheenjohtajaksi. Syyriassa väkivalta lisääntyy. Popin supertähti Madonna saapuu jälleen Suomeen.

Monet turvapaikanhakijat palaavat Suomesta vapaaehtoisesti kotimaahansa. Syyriassa käydään taisteluja lähellä pääkaupunkia Damaskosta. Suomessa mitattiin tämän talven pakkasennätys sunnuntaiyönä. Kiira Korpi on saanut hopeaa taitoluistelun EM-kilpailuissa.