Podcasts about irakin

Miika Auvinen keskustelee Open Doorsin puhujana aloittaneen Ilkka Rytilahden kanssa Irakin tilanteesta.

Terrorismin uhka nousisi. Edessä voisi jopa olla uusi pakolaiskriisi. Näin pohtii ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, kun häneltä kysyy, miten Lähi-idän kuumeneva tilanne voisi pahimmillaan vaikuttaa Suomeen. Silti Tom haluaa rauhoitella: hän ei usko suureen sotaan. Sitä ei halua Iran, eikä sitä halua Israelin tärkein tukija Yhdysvallat. Myös muille Lähi-idän maille leviävä konflikti olisi painajainen. Iran ja Israel ovat hyökänneet suoraan toisiaan vastaan. Se on uutta ja riskialtista. Jenny haluaa ymmärtää, miksi maat vihaavat toisiaan. Entä ketkä naapurimaista ovat kenenkin puolella? Ja miten meille aina merkittävä Venäjä kytkeytyy Lähi-itään? Tom huomauttaa, että rauha ei riipu yksin valtioista. Alueella toimii monia aseellisia ryhmiä, joiden nimet vilisevät uutisissa: Hamas, Hizbollah, huthit, Syyrian ja Irakin eri ryhmittymät. Monet niistä käyvät myös omaa sotaansa. Lähi-idässä usein käynyt Tom muistelee matkaa, jonka aikana hän aisti Irakissa muutoksen mahdollisuuden. Voisiko sellainen olla vielä edessä? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Irakin sota herätti aikoinaan lukuisia kysymysmerkkejä. Miksi sota syttyi, ja mitkä olivat sen pohjimmaiset tarkoitusperät? Vuonna 2006 joukko yhdysvaltalaisia sotilaita syyllistyi Irakissa järkyttävään rikokseen, josta he ajattelivat selviävänsä rangaistuksetta. Tässä Murha joka tapahtui -podcastin jaksossa käsitellään al-Janabin perheen joukkosurmaa, armeijan oikeudenkäyntisysteemiä ja sitä, kuka oli syyllinen. Jakautuiko syytteet tasaisesti, ja mitä kaikkea muuta Irakin sota aiheutti sivullisille? Podcastia juontaa ja tuottaa Saara Nurmo.Kaikki Murha joka tapahtui -podcastin jaksot löytyvät podcast- ja äänikirjapalvelu Podimosta. Tutustu Podimon podcast- ja äänikirjavalikoimaan ja aloita ilmainen kokeilu osoitteessa podimo.fiLähteet:https://edition.cnn.com/2013/03/18/opinion/iraq-war-hans-blix/index.html https://watson.brown.edu/costsofwar/costs/human/military/killed https://en.wikipedia.org/wiki/Casualties_of_the_Iraq_War https://watson.brown.edu/costsofwar/papers/2021/Suicides https://www.chron.com/neighborhood/humble-news/article/huffman-soldier-sentenced-in-atrocity-cover-up-1807579.phphttps://web.archive.org/web/20121108044424/http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2006/07/10/AR2006071000614_pf.html https://www.youtube.com/watch?v=PivEMYYwBZc https://content.time.com/time/subscriber/article/0,33009,1211562,00.html https://www.theguardian.com/global-development/2023/mar/18/iraq-girls-women-education-president-bush-invasion-promise https://www.washingtonpost.com/archive/opinions/2006/07/30/encountering-steven-green/08403dac-b0ef-4731-a051-f772daf1e5a7/ https://www.reuters.com/article/us-usa-iraq-murder/tearful-soldier-tells-court-of-iraq-rape-murder-idUSN2037158220070221/ ​​https://caplalacaplpfwstorprod01.blob.core.usgovcloudapi.net/web/repository/written-case-studies/black-hearts-yusufiyah-iraq.pdf https://www.theguardian.com/world/2007/feb/23/usa.iraq https://www.washingtonpost.com/archive/opinions/2006/07/30/encountering-steven-green/08403dac-b0ef-4731-a051-f772daf1e5a7/See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Face in the Sand. Dance of Deathin kaaressa siirrytään ensimmäisestä maailmansodasta vuoteen 2003 ja Irakin sotaan, jossa amerikkalaiset etsivät aavikolta Saddam Husseinin hallinnon joukkotuhoaseita. Niitä ei löytynyt, mutta Saddam itse sentään maakuopasta piileksimästä. Bruce inspiroitui sotaa seuratessaan ajatuksesta, että siinä jälleen yksi valtakunta vajoaa ajan hiekkaan – kuten kaikki muutkin valtakunnat ennen sitä. Olemme lopulta vain hiekkaan piirtyneitä kasvoja, jotka tuuli pyyhkii pois.Bruce Dickinson -uutisissa ruoditaan uusimpia tiedonjyväsiä, joita Ruotsinmaalta kantautuu liittyen tulevaan soolokiertueeseen. Niiden myötä laitetaan myös Adrian Smith -haaveilulle viimein stoppi. Kohti uusia pettymyksiä!

1. adventtisunnuntai 3.12.2023. Piispa Mar Shimun Daniel puhuu päivän tekstin Luuk. 19:28–40 pohjalta ja kertoo kuulumisia Irakin kristityltä vähemmistöltä.

Miehet eivät irakilaisessa kulttuurissa itke eivätkä osoita suruaan. Se on yleensäkin Lähi-idän miesten mielissä lähes kiveen kirjoitettu. Traumatisoituneiden hoidossa käytettävä ”Parantuminen Raamatun kautta” -menetelmä kuitenkin osoittaa, että joskus miehetkin itkevät.  https://opendoors.fi/suru-saa-tulla-irakissa-itku-ja-paraneminen-kulkevat-kasi-kadessa/  

”Olemassaolomme on uhattuna. Monet nuorista ajattelevat vain lähtemistä, Irakin jättämistä”, piispa Mar Shimun Daniel kuvaa Irakin kristittyjen nuorten kriittistä tilannetta. Useimmilta Irakin ja Lähi-idän nuorilta kristityiltä puuttuu toivo ja tulevaisuudenusko.   https://opendoors.fi/irakilainen-piispa-daniel-unelmani-on-nuorten-jaaminen-irakiin/  

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Irakissa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 18.   Irakin kristityt kokevat syrjintää, ahdistelua ja väkivaltaista vainoa, eikä heillä ole valtion suojelua. Valtava määrä kristittyjä pakeni kaupungeistaan ja kylistään vuonna 2014, kun Isis pyrki perustamaan islamilaisen kalifaatin Pohjois-Irakiin. Monet eivät ole vieläkään palanneet koteihinsa. Irakissa on useita perinteisiä ortodoksisia ja katolisia kirkkoja. Paikallisten johtajien, virkamiesten ja islamilaisten ääriryhmien suvaitsemattomuus, syrjintä ja vaino vaikeuttavat niiden toimintaa vakavasti. Keski- ja Etelä-Irakissa monet kristityt eivät näytä uskoaan julkisesti. Näin he yrittävät välttää ahdistelun ja syrjinnän työpaikoilla, yliopistoissa tai tarkastuspisteiden läpi kulkiessaan. Niniven tasangon alueella on siepattu seurakuntien johtajia. https://opendoors.fi/irak      

Irakin kristittyjen taloudellinen tilanne on sodan ja vainon takia heikko ja toimeentulon hankkiminen niin vaikeaa, että monet lähtevät maasta. Open Doorsin paikalliskumppani jakaa mikrolainoja niille kristityille, jotka haluavat jäädä maahan. Lainojen avulla he saavat mahdollisuuden perustaa yrityksiä, joiden tuloilla he voivat huolehtia perheistään.   opendoors.fi/miljoonarukousta/

Irakin kristityillä on ääni, joka kuuluu Qaraqoshin kaupungista Niniven maakunnasta. Ohjelmien avulla kristityt pääsevät lähemmäs seurakuntaa, mutta sen lisäksi ne oikovat väärinkäsityksiä, joita irakilaisilla on kristitystä vähemmistöstä.   https://opendoors.fi/pieni-radioasema-irakissa-valittaa-ja-oikoo-mielikuvia-kristillisesta-kirkosta/  

Monet irakilaiset kärsivät trauman oireista. Kristityt, jotka sodan lisäksi ovat myös vainon uhreja, eivät ole tästä mikään poikkeus.   https://opendoors.fi/parantumisesta-rauhaan-irakin-kristityt-tarvitsevat-pitkaaikaista-traumaterapiaa/  

Kuinka markkinat reagoivat energian tukipakettiin? Energiamarkkinajohtaja Pekka Salomaa, energiamarkkinajohtaja, Energiateollisuudesta sekä taloustieteen professori Matti Liski Aalto-yliopistosta.  Miten Ruotsissa on reagoitu energiakriisiin? Irakissa on levotonta ja vaikutusvaltaansa yrittää ylläpitää naapurimaa Iran. Millaisia ongelmia Irakin sisäinen tilanne voi aiheuttaa? Haastateltavana ulkopoliittisen instituutin tutkija Mariette Hägglund sekä toimittaja Tom Kankkonen.  Dollari vahvistuu ja euro heikkenee. Mitä tämä merkitsee Euroopan taloudelle? Haasteltavana on rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta.  Eduskunnan syyskausi käynnistyy. Onko edessä tyytymättömyyden talvi? Haastateltavana Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta. Lähetyksen juontaa Marjo Näkki. Lähetystä ovat valmistelleet Elina Sonkajärvi ja Tommy Fränti. Tuottajana Marija Skara.

Rukoilemme Jaakko Rahjan johdolla Syyrian ja Irakin vainottujen kristittyjen puolesta. World Watch List -raportti listaa ne 50 maata, joissa kristittyjen uskonnonvapaus ja ihmisoikeudet ovat pahiten uhattuina. Vuoden 2022 World Watch -listalla Irak on sijalla 14 ja Syyria sijalla 15.

Miika Auvinen keskustelee yhdessä Suomen Open Doorsin toiminnanjohtajan, Johanna Kultalahden, kanssa Irakin ja  Syyrian kristittyjen tilanteesta.   https://opendoors.fi/worldwatchlist/  

Miika Auvinen ja Pekka Simojoki keskustelevat Irakin vainotuista kristityistä.     https://opendoors.fi/maa/irak/

Miika Auvinen keskustelee TT Emil Antonin kanssa Irakin kristityistä.   https://opendoors.fi/maa/irak/  

Miika Auvinen keskustelee TT Emil Antonin kanssa Irakin kristityistä.   https://opendoors.fi/maa/irak/  

Miika Auvinen johdattaa kuuntelijat Irakin ja Syyrian vainottujen kristittyjen pariin. Vieraana Aito Media Oy:n perustaja Eero Hietala. https://opendoors.fi/irak/ https://opendoors.fi/syyria  

Rukoilemme Jaakko Rahjan johdolla Irakin vainottujen kristittyjen puolesta. World Watch List -raportti listaa ne 50 maata, joissa kristittyjen uskonnonvapaus ja ihmisoikeudet ovat pahiten uhattuina. Tänä vuonna Irak on listan sijalla 14.

Siamäk Naghian syntyi Iranissa kuutisenkymmentä vuotta sitten. Nuorena hän oli mukana Iranin islamistisessa vallankumouksessa ja hän joutui sotimaan Iranin ja Irakin välisessä sodassa. Myöhemmin hän päätyi monien vaiheiden jälkeen Suomeen, jossa hän lopulta opiskeli tekniikan tohtoriksi. Nyt hän johtaa iisalmelaista, kansainvälisesti tunnettua ja menestyvää yritystä. Siamäk Naghian on nyt Roman Schatzin vieraana.

Generation Kill on HBO:n tuottama seitsenosainen minisarja, joka perustuu Ewan Wrightin vuonna 2004 kirjoittamaan kirjaan, jossa hän kertoo kokemuksistaan osallistuessaan Rolling Stone -lehden toimittajana Irakin sotaan vuonna 2003. Kirjasta sovitettu sarja on jopa äärimmäisyyksiin asti todentuntuinen ja aito. Yhtään kynää tai hiekanjyvää ei ole laitettu sarjassa väärinpäin. Ennen kaikkea sarjan ytimessä ovat kuitenkin merijalkaväen sotilasosaston miehet ja heidän suhteensa, tuntemuksensa ja keskustelunsa sodan kaaoksen keskellä.

Tiedeykkönen kertoo ajasta, jolloin Uus-Babylonian itsevaltias Nebukadnessar II määräsi mahtikäskyllään juudalaiset eli varhaiset juutalaiset pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin. Tuolloin vuosina 597 ja 587 eaa. huomattava osa juutalaisten esi-isistä ja -äideistä joutui jättämään kotiseutunsa Juudassa, nykyisessä Israelissa, ja vaeltamaan kohti Kaksoisvirranmaata, nykyistä Irakia. Nebukadnessarin valtakuntaan kuului tuolloin nykyisten Irakin ja Israelin lisäksi myös nykyisten Syyrian ja Jordanian alueet. Osa juudalaisista sai jäädä Jerusalemiin ja sen ympäristöön. Kaupunki kuitenkin muuttui oleellisesti, sillä Nebukadnessar tuhosi Jerusalemin temppelin, juudalaisten uskonnon keskuksen. Juutalaisten Heprealaisessa Raamatussa eli kristittyjen Vanhassa testamentissa kerrotaan, kuinka juutalaiset lähtivät yhä uudelleen vaellukselle kohti tuntematonta. Babylonin pakkosiirtolaisuus, tai kuten vanhassa raamatunkäännöksessä sanotaan Baabelin vankeus, ei ollut suinkaan ainoa vaellus, jolle varhaiset juutalaiset joutuivat lähtemään. Tuolla pakkosiirtolaisuudella oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset juutalaisen uskonnon kehitykseen. Kun juutalaiset pakkosiirtolaisuuden jälkeen pääsivät palaamaan takaisin Luvattuun maahan, kaikki eivät kuitenkaan palanneet, vaan osa jäi Kaksoisvirranmaahan. Vasta 2000-luvun alussa viimeiset juutalaiset muuttivat pois Irakista, ja näin 2500 vuoden jatkumo tuli päätökseensä. Historian kuluessa aina jokin kansa tai ihmisryhmä joutuu jättämään kotiseutunsa ja pakenemaan vieraille maille. Aikoinaan Babylonia ja Egypti olivat niitä imperiumeja, jotka määräsivät tahdin muinaisessa Lähi-idässä. Alueen vakavin nykytilanne on Syyriassa, jonka sisällissotaan on sekaantunut monen naapurimaan lisäksi suurvalloista erityisesti Venäjä ja Yhdysvallat. Jälleen suuret kansanjoukot ovat joutuneet jättämään rakkaat kotiseutunsa ja lähtemään kohti tuntematonta. Luomme ohjelmassa katseen myös Israelin tämän hetken tilanteeseen. Tällä kertaa palestiinalaiset on se ihmisryhmä, joka on ajettu ahtaalle vanhoilla kotiseuduillaan. Ohjelman haastateltavina ovat Lähi-idän tutkimukseen erikoistunut vanhempi tutkija Timo R. Stewart Ulkopoliittisesta instituutista sekä assyriologi, muinaisen Lähi-idän kielten ja kulttuurien tutkija Tero Alstola Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Suikkari.

Toivoa Lähi-itään hankkeen esittelyä osa 2/2. Mukana myös irakilainen isä Daniel, jolta kuulemme ajankohtaiset kuulumiset Irakin kristittyjen tilanteesta. https://opendoors.fi/irak/ Katso myös video isä Danielista. #irak

Toivoa Lähi-itään hankkeen esittelyä osa 1/2. Mukana myös irakilainen isä Daniel, jolta kuulemme ajankohtaiset kuulumiset Irakin kristittyjen tilanteesta. https://opendoors.fi/irak/ Katso myös video isä Danielista. #irak

Kausi 5, 5/6. Mistä Irakin lapsille ja nuorille löytyy toivo ja tulevaisuus, kun maata ovat runnelleet pitkäkestoiset sodat ja kriisit? Miksi Suomen kannattaa työskennellä Irakissa - mitä annettavaa meillä on, ja mitä voimme oppia? Keskustelemassa Suomen Irakin suurlähettiläs Vesa Häkkinen ja Fidan Irakin maakoordinaattorin sijainen Johanna Korhonen.

Dalia on monesti ollut valmis pakenemaan mutta silti päättäväisesti jäänyt; hän on kestänyt vuosien vainoa voidakseen palvella Irakin kirkkoa. Open Doorsin tuen avulla hänen seurakunnastaan on tullut Toivon keskus, joka järjestää naisille raamattuopetusta heidän kodeissaan.   https://opendoors.fi/2020/08/28/toivomaan-oppimista-irakissa/    

Kurdeja on maailmassa ainakin 30 miljoonaa eli viisi tai kuusi kerta enemmän kuin suomalaisia. Kurdit ovat Lähi-idän neljänneksi suurin kansanryhmä, mutta heillä ei ole koskaan ollut omaa valtiota. He asuvat pääosin Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian alueella. Ja koska tämä alue on ollut jo pitkään hyvin rauhaton, useita miljoonia kurdeja asuu muualla maanpaossa. Suomessakin elää tilaston mukaan noin 14.000 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity kurdi. Miltä näyttää kurdien tilanne ja tulevaisuus tällä hetkellä? Millaista on kurdien kulttuuri? Entä miten Suomen kurdiyhteisö elää? Roman Schatzin vieraina ovat Lähi-Idän asiantuntija Seida Sohrabi ja Suomen kurdiliiton hallituksen sihteeri Welat Nehri.

Trump virkarikossyytteeseen? Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen. Yhdysvaltain ja Turkin suhteet - mitä odotettavissa Trumpin ja Erdoganin tapaamiselta. Turkkia tutkinut tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta. Lomautuksia ja irtisanomisia - kuntien taloustilanne heikkenee taas. Pääekonomisti Minna Punakallio, Suomen Kuntaliitto ja Joensuun kaupunginjohtaja, Pohjois-Karjalan kuntatalousryhmän puheenjohtaja Kari Karjalainen. Irakin väkivaltaiset mielenosoitukset. Ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, Yle. Suomi avaa suurlähetystönsä Irakissa. Suurlähettiläs Vesa Häkkinen. Kolumni Linda Liukas. Mitä tapahtuu lukutaidolle, kun tietokone ymmärtää tekstiä paremmin kuin puoli miljoonaa suomalaista? Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Jukka Vanninen ja Kaija Kellman. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Rauhallinen kehitys Lähi-Idässä on elintärkeää myös Euroopalle. Britannia pyrkii vahvistamaan entistä alusmaataan Irakia ja voimistamaan Kurdistanin autonomista asemaa. - Irakissa menee nyt paremmin, mutta koska maan perusongelmia ei ole ratkaistu, pelkään väkivallan kierteen alkavan siellä uudestaan, sanoo arvostettu Irakin tuntija, britannialainen professori Gareth Stansfield. Ohjelman on toimittanut Liisa Liimatainen. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvassa: Exeterin yliopiston professori Gareth Stansfield. Kuva: University of Exeter, Institute of Arab and Islamic Studies.

Irakissa jo sata kuollut mielenosoituksissa, nuoret miehet vaativat kaduilla töitä, kunnioitusta ja tulevaisuutta. Irakiin perehtynyt toimittaja Nina Järvenkylä ja Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela ulkoministeriöstä arvioivat Irakin tilannetta. Kaivoslain tiukennusta ja ympäristön parempaa huomioimista vaaditaan eduskunnalle luovutettavassa kansalaisaloitteessa, kertoo yksi aloitteen vireille panijoista Jukka Leppänen. Talous synkkenee, millä konsteilla hallitus saa aikaan 60-tuhatta uutta työpaikkaa, KD:n Sari Essayah, keskustan Antti Rantakangas ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ennakoivat näkymiä. Miten yhteistyö Ruotsin kanssa toimii, Puolustusvoimien pääsotaharjoitus loppusuoralla, vieraana harjoituksen johtaja, eversti Juha-Pekka Keränen. Johanna Malinen on uusi kolumnistimme. Malisen aiheena on epäonnistuminen, hänen mielestään kyyneleitä ei kannata säästää, koska itkeminen on osoitus inhimillisyydestä. Ykkösaamun juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajana Hannele Muilu, lähetystoimittajana ja tuottajana Marja Ala-Kokko.

ISIS-järjestö tuhosi ihmisten ja kirkkojen lisäksi myös kirjastoja. Pohjois-Irakin Qaraqoshiin palanneet kristityt jälleenrakensivat kylän kirjaston vuoden 2018 lopulla. – Tämä on selkeä viesti maailmalle siitä, että rakastamme elämää ja uskomme kulttuurin ja sivistyksen olevan sen peruspilareita, kertoo Isä Duraid. Kirjoja on saatu lahjoituksina papeilta ja perheiltä. Valikoimassa on uskonnollisten kirjojen lisäksi tiedettä, kaunokirjallisuutta, politiikkaa ja lastenkirjoja. Muun muassa filosofiaa, psykologiaa ja vieraskielisiä kirjoja vielä kaivataan. – Jotkut perheistä ovat palanneet Euroopasta ja lapset ovat tottuneet lukemaan kirjoja englanniksi.Haaveissa on saada asiakkaiden käyttöön tietokoneita, internetyhteys ja e-kirjakokoelma.  https://opendoors.fi/2019/08/06/qaragoshin-kristityt-ovat-ylpeita-uudelleen-avatusta-kirjastostaan/  

Toivoa Lähi-itään -kampanjan johtajalla Ramilla* on kunnianhimoinen tavoite muuttaa koko Lähi-idän sosiaalipoliittinen tilanne. Kampanja pyrkii tuomaan yhteiskuntaa hyödyttäviä muutoksia ja tulevaisuuden toivoa ikivanhoille kristillisille yhteisöille, jotka kokevat syrjintää ja vainoa. Kampanja tiivistää kirkkojen tarpeet kolmeksi vaatimukseksi: kaikille oikeus tasa-arvoiseen kansalaisuuteen, kaikille riittävät elinmahdollisuudet ja uskonnolliset johtajat varustettava sovittelu- ja jälleenrakennustöihin. Käytännössä näiden toteutuminen vaatii kansallisia vastuuvelvollisuusmekanismeja sekä joustavaa rahoitusta kirkoille. Toivoa Lähi-itään on kerännyt yli 800 000 allekirjoituksen vetoomuksen YK:lle. Vetoomuksen jälkeen Yhdysvallat ja YK osoittivat varoja Irakin uskonnollisille vähemmistöille ja Iso-Britannia loi uskonnonvapauden suurlähettilään viran. Yhdysvallat ja Iso-Britannia järjestivät konferenssin, jonka aiheena oli uskonnonvapauden edistäminen kehitysyhteistyön kautta.*peitenimi https://opendoors.fi/2019/07/23/yritamme-muuttaa-lahi-idan-koko-sosiaalipoliittisen-todellisuuden/

Pude on nuori kundi, Irakin kurdi ja istuu neljättä tuomiota Sörkassa. Tilillä on huumausaine- ja omaisuusrikoksia. Pudella on aika rankkoja juttuja takana ja henki on meinannut lähteä övereiden takia. Siitä huolimatta rikollisen elämän imu on ollut niin kova, ettei jarrupoljinta ole oikein löytynyt. Onko vankilassa arkipäivän rasismia ja miten se näyttäytyy?

Entinen Britannian ulkoministeriön huippudiplomaatti Carne Ross ajaa yllättäviä lääkkeitä eurooppalaisen demokratian ongelmiin. Hän jätti nousujohteisen kansainvälisen uransa ja ryhtyi ajamaan päätoimisesti anarkian asiaa. - Anarkiaa ei kannata pelätä, koska me elämme jo nyt keskellä sekasortoa. Kapitalismi tuottaa kiihtyvää kaaosta talousjärjestelmässä ja luonnossa, sanoo kirjailija ja suosittu asiantuntijakokousten puhuja Carne Ross. Diplomaatin urasta ikänsä haaveilleella Rossilla oli jo nuorena miehenä unelmatyö Britannian YK-edustustustossa New Yorkissa. Hänen maailmankuvansa kuitenkin järkkyi Irakin sodan syttyessä vuonna 2003. Ross näki aitiopaikalta kuinka faktatiedot Irakin väitetyistä joukkotuhoaseista ohitettiin sotarumpujen kumistessa ja Irakiin hyökättiin väärin perustein. -Koko diplomaattinen järjestelmä on irrallaan todellisuudesta. Edustuksellinen demokratia ei ole toimiva malli. Ihmiset joihin tehdyt päätökset vaikuttavat eivät ole mukana neuvotteluissa, sanoo Carne Ross. -Ajatus siitä että ryhmä byrokraatteja keskushallinossa osaa järjestää asiat parhaiten ei ole uskottava. Keskitetty hallinto on tehoton. Entinen Brittihallituksen huippuvirkamies on perustanut Riippumaton diplomaatti-nimisen järjestön. Se auttaa muun muassa pienten maiden demokraattisia hallituksia, joilla ei muutoin ole resursseja osallistua kansainväliseen päätöksentekoon. - Polttavimpien yhteiskunnallisten ongelmien ja kriisien syynä on se, että ihmiset ovat kadottaneet tunteen vaikutusvallasta omaan elämäänsä. Juuri tämä on polttoainetta Euroopassa ja Yhdysvalloissa nousseelle populismille, analysoi Carne Ross. Ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen. Kuva: Britannian ulkoministeriön entinen diplomaatti, kirjailija Carne Ross. Kuvaaja: Pasi Myöhänen.

Irakin diktaattori Saddam Hussein oli kuumaverinen idealisti ja kylmäverinen pyöveli ja ehkä juuri siksi pysyi Lähi-idän valtapelin keskiössä vuosina 1979 - 2003. Saddam halusi olla arabien sankari ja valloittaja, mutta hänen pitkälle hallintokaudelleen oli tyypillistä häikäilemätön sorto, sadistinen julmuus, rikollinen korruptio, tarpeettomat sodat, joukkomurhat sekä mieletön henkilökultti. Tämä johti sarjaan poliittisia väärinarviointeja, jotka aiheuttivat hänen hallintonsa tuhon ja hänen oman kuolemansa hirsipuussa. Saddamin itsevaltaisuutta osoittaa tarina, jonka mukaan Saddam kysyi kerran myöhään illalla ulkoministeri Tariq Tariq Azizilta, paljonko kello on? Niin paljon kuin te haluatte herra presidentti, kuului Azizin vastaus. Saddam jätti perintönä jopa kaksi miljoonaa sotien seurauksena syntynyttä ruumista, tuntemattoman määrän tapettuja toisinajattelijoita ja arviolta 500 000 talouspakotteiden takia kuollutta irakilaislasta sekä kirjoittamansa bestsellerin Zabibah ja kuningas, joka kertoo hyväntuulisesta itsevaltiasta, joka rakastuu ilkeän miehen vaimoon. Tätä Saddamin rakkausproosaa täytyi opiskella myös kouluissa. Sukulaisten ja heimolaisten suosiminen oli Saddamin tyylilaji ja niinpä hän nimitti mm. poikansa Udayn sekä Irakin olympiakomitean että jalkapalloliiton johtoon. Udayn metodi oli, että niitä jotka eivät menestyneet odotetusti, hakattiin rautatangoilla selkään ja ruokokepeillä jalkapohjiin, minkä jälkeen heidät upotettiin jätevesialtaaseen, jotta haavat varmasti tulehtuisivat. Kun Irak ei päässyt mukaan vuoden 1994 MM-lopputurnaukseen, Uday laittoi joukkueen harjoittelemaan betonisella pallolla. Saddam käytti säännöllisesti rentoutumismaskia vähentääkseen ryppyjä ja hänen intohimonsa kohdistui kalliisiin kenkiin. Saddamin suosikkielokuva oli Kummisetä ja mieluisin harrastus kalastus. Ajan puutteen vuoksi Saddamilla ei ollut kuitenkaan aikaa onkimisen hienouksiin, joten hän tiputteli mieluummin käsikranaatteja veteen ja lähetti sukeltajan hakemaan kuolleet kalat. Saddam Hussein oli 1980 lupaavimpia kansanjohtaja ja ns. hyvä jätkä, jota Yhdysvallat ja arabit rahoittivat, kun Saddamin Irak kävi veristä sota Irania vastaan. Uskonnollista sitoutumistaan Saddam todisti palkkaamalla hovikalligrafikon tekemään Koraanista kopion, jonka musteena käytettiin hänen omaa vertaan. 605-sivuisen kirjan tekeminen vei kolme vuotta ja 50 tuoppia verta, jota Saddam luovutti tuoppi kerrallaan. Hyvän jätkän vaiherikas elämä päätyi kuitenkin läpimitaltaan viisi senttimetriä paksun köyden jatkoksi. Ennen kuin hirttolava kolahti auki ja kuolema saapui, itsepäinen Saddam ehti vielä haukkua pyövelit, kertoo Kauppalehden uutispäällikkö Mikko Metsämäki. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: EPA, Kuvaaja ERIK DE CASTRO/POOL

Mahadura&Özberkan tapaavat kolme kertaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen Mohammedin, joka odottaa neljättä turvapaikkapäätöstä. Mohammed nukkuu joka yö eri paikassa, välillä jopa kadulla, sillä pelkää poliisin ottavan hänet säilöön ja lähettävän takaisin Irakiin. Irakin armeijasta paennut Mohammed sanoo, että Irakissa häntä odottaisi varma kuolema. Miten käy Mohammedin, jos hän saa neljännen kielteisen turvapaikkapäätöksen? Onko Mohammedin kohtalona pakkopalautus, vapaaehtoinen paluu vai paperittomuus? Mahadura&Özberkan puhuvat paperittomuudesta eli laittomasta maassa oleskelusta. Keitä ovat paperittomat ja kuinka paljon heitä tulee olemaan Suomessa? Millaista on paperittoman elämä? Mitä siitä seuraa, jos Suomeen syntyy jopa satojen paperittomien varjoyhteiskunta? Lähetyksessä tullaan pohtimaan, mitä turvapaikanhakijoiden auttamisen kriminalisointi voi tarkoittaa, miksi afganistanilainen perhe haettiin mellakkapoliisien voimin vastaanottokeskuksesta ja mitä virkavallan vastustamisesta voi seurata. Vieraana studiossa ovat Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen, Ylikomisario Jari Taponen sekä Turun kaupunginvaltuutettu ja aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Berhan Ahmadi.

Vuonna 2016 maailmanpolitiikan varmuudet tuntuivat murenevan, kun Britannian ja Yhdysvaltain äänestäjät yllättivät ja valitsivat Brexitin ja Donald Trumpin. Lähi-idässä Syyrian, Irakin ja Jemenin sodat niittivät veristä satoaan kansainvälisen yhteisön seuratessa voimattomana sivusta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma arvioi kuluneen uutisvuoden murroksia. Ohjelman on koonnut Heikki Heiskanen. Kuva: EPA

Markus Leikola ja Jussi Lähteen ohjelmassa keskustellaan tänään Lähi-idän vaikeasta tilanteesta. Syyrian sodalle, Irakin taisteluille tai pakolaiskriisille ei ole näkyvissä nopeaa ratkaisua. Millaisia käänteitä Lähi-idän monissa ongelmissa on nyt tapahtumassa? Kuinka kauan Isis voi jatkaa toimintaansa? Entä miten Turkin ja Venäjän suhteiden lientyminen vaikuttaa Syyrian tilanteeseen? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraana on konfliktinratkaisujärjestö CMI:n asiantuntija Hussein al-Taee.

Elämä Bagdadissa on viime vuosikymmeninä ollut täynnä sotaa ja väkivaltaa, mutta Nuri Mussawi ja Hala al-Saraf ovat sinnikkäästi halunneet pysyä kotikaupungissaan. Mitä he ajattelevat Irakin nykymenosta ja maan tulevaisuudesta? Entä millaisen perinnön viiden vuoden takainen arabikevät jätti Egyptiin ja muihin arabimaihin? Kuva: Ivar Heinmaa / Yle

Elämä Bagdadissa on viime vuosikymmeninä ollut täynnä sotaa ja väkivaltaa, mutta Nuri Mussawi ja Hala al-Saraf ovat sinnikkäästi halunneet pysyä kotikaupungissaan. Mitä he ajattelevat Irakin nykymenosta ja maan tulevaisuudesta? Entä millaisen perinnön viiden vuoden takainen arabikevät jätti Egyptiin ja muihin arabimaihin? Kuva: Ivar Heinmaa / Yle

Pakolaiskriisi ravistelee nyt Eurooppaa. Millaisista oloista pakolaiset tulevat ja miten Suomen tulisi tässä tilanteessa toimia? Millainen on pakolaisten tulevaisuus? Muuttaako tämä kriisi Euroopan pysyvästi toisenlaiseksi?’ Roman Schatzin vieraina ovat toimittaja Rauli Virtanen ja rauhanvälitysjärjestö CMI:n Irakin asiantuntija Hussein Al-Taee.

Suomeen tulee tällä hetkellä satoja turvapaikanhakijoita päivässä. Heidät on helppo niputtaa yhdeksi suureksi joukoksi ja puhua "niistä" yhtenä suurena joukkona. Jokaisella tulijalla on kuitenkin oma tarinansa. Kaikki kotona -lähetyksessä 8.9.2015 tarinansa kertoivat Iranista kotoisin olevan Shahla ja iranilainen Mohayman. Rauha, tasa-arvo, työ ja hyvä valtio. Siinä tärkeät asiat, kiteyttää Iranista lähtöisin oleva kurdi Shahla. Hän tuli Suomeen 90-luvulla Irakin ja Turkin kautta. - Minun oli aika vaikea sopeutua Suomeen, mutta lapsilla sopeutuminen tapahtui helpommin. Minulla ei ollut aluksi yhtään ystäviä. Toimelias Shahla on aktiivisesti mukana Hakunilan kansainvälisessä yhdistyksessä ja on auttanut kurdinaisia niin Suomessa kuin kotimaassaan Irakissakin. Irakilainen Mohayman joutui lähtemään kotimaastaan 8 vuotta sitten. Kotimaahan jäi perhe, ystävät ja sukulaiset. - Kotimaasta oli vaikea lähteä, mutta lähdin äitini ja isäni pyynnöstä. Nuorelle miehelle elämä Irakissa on vaikeaa, koska tapetuksi tulemisen uhka on läsnä koko ajan. Minun reittini turvallisempaan elämään kulki Syyrian ja Turkin kautta Ruotsiin, jonne veljeni oli jo ennen minua mennyt. Uuden elämän kynnyksellä oleville turvapaikanhakijoille Mohayman antaa neuvon. - Kunnioita maan lakeja, tapoja ja ihmisiä. Tee kaikkesi, jotta pääset hyvin yhteiskuntaan sisään. Sanna Ristimäki on tehnyt vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa jo vuosia. Hän puhuu arabiankieltä ja onkin tehnyt paljon tulkin töitä. Hän auttaa leipätyökseen muita, mutta vielä vapaa-aikakin menee muita auttaen . - Pienestä pitäen minulle on ollut selvyys, että teen työtä, jossa tittelit tai kuukausipalkka eivät merkitse mitään. Työn pitää olla minulle merkityksellistä. Toisen ihmisen hätä, sota ja konfliktit maailmalla - ei näitä voi katsoa sivusta. Berliinissä pitkään journalistin työtä harjoittanut Jorma Mattila kertoo, että auttamisen myrsky on pyyhkäissyt Saksan yli. Turvaa ja lämpöä on turvapaikanhakijoille tarjolla, mutta tällä hetkellä suurin ongelma on logistinen. Miten saadaan siirrettyä tuhannet ihmiset kaupunkeihin, joissa hätämajoitustiloja on tarjolla? Saksan poliittisen johdon mielestä tämän hetken suurin tehtävä on pakolaisten vastaanottaminen ja siitä on päätetty suoriutua kunnialla. Kaikki kotona -lähetyksen toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies. Kuva: Syyrialaispakolaisten leiri Turkissa, Kuvaaja: Sedat Suna / EPA

Lähi-idässä shiia- ja sunnimuslimien vastakkainasettelu on lisääntynyt, erityisesti Irakin ja Syyrian tapahtumien takia. Myös osa Suomessa asuvissa shiioista on alkanut tuntea olonsa tukalaksi. Tom Kankkonen selvittää, millaiset ovat Suomen shiiojen ja sunnien välit. Kun maailmanpolitiikka tuli kotiovelle -sarjan neljäs osa. Kuva: Tom Kankkonen/Yle