POPULARITY
Leena Ståhlberg on kuopiolainen opinto-ohjaajataustainen suunnannäyttäjä ja valmentavan ohjauksen moniottelija. Leena on ollut aina kiinnostunut ja inspiroitunut ihmisistä sekä heidän elämäntarinoistaan. Ihmiset ja ihmisyyden monet puolet ovatkin vahvasti edustettuina myös Leenan omassa työnkuvassa. SUUNTA-palvelut Leena Ståhlberg Ky on ammatinvalinnan-, uraohjauksen ja työhönvalmennuksen palveluita tarjoava yritys, jossa jokainen asiakas kohdataan henkilökohtaisesti ja oman elämän suuntia pyritään löytämään käytännönläheisesti ja ratkaisukeskeisesti. SUUNTA-palvelut on auttanut viimeisen kymmenen vuoden aikana jo satoja kuopiolaisia löytämään heille mieluisia opiskelu ja työpaikkoja sekä askelmerkkejä ja suuntia elämänpoluillaan. SUUNTA-palvelut juhlistaa 10-vuotista matkaansa 29.2. Kauppakeskus Minnan BRÜ-kahvilassa. Kello 10-18 aikavälillä koettavassa juhlaohjelmassa on luvassa mm. ammatinvalinta- ja motivaatioaiheisia tietoiskuja, arvontoja, henkilöhaastatteluita ja musiikkiakin. Tarkemmin Leenan elämänpolkuun saimme tutustua Savon Aalloilla, kun Leena saapui lauantaivieraaksi ja Samin haastatteluun. Haastattelijana: Sami Turunen
Opettaja Leena Paalanen kirjoittaa Trollhättanin suomalaisluokan vanhemmille kirjeen. Hän ei aio opettaa lapsille suomea, vaan ruotsinsuomea. Taistelu jatkuu vuosikymmeniä ja sillä on hintansa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Opettaja Leena Paalanen käy Trollhättanissa kielitaistelua 1980- ja 90-luvuilla. Hänen mielestään ruotsinsuomalaisilla lapsilla on oikeus äidinkieleensä, ja se äidinkieli on hänen mukaansa ruotsinsuomi, ei suomi. Hän lakkaa opettamasta oppilailleen suomen kielioppia. Vanhemmat, kollegat ja tutkijat kyseenalaistavat Leenan menetelmät, mutta hän ei aio luovuttaa. Leenan taistelulla on seurauksia sekä oppilaille, että hänelle itselleen.Läraren Leena och striden om sverigefinskanLäraren Leena Paalanen skickar ett brev till föräldrarna i finska klassen på en skola i Trollhättan. Hon tänker inte lära sina elever finska, utan sverigefinska. På 1980-talet påbörjar hon sin kamp, som kommer att vara i årtionden – och som har ett pris både för henne själv och för eleverna.Programmet är på finska.Haastateltavat / intervjupersoner: Karita Lehikoinen-Stedt – Leenan entinen oppilas / f.d. elev till LeenaLeena Paalanen nyk./numera Lindasdotter ent./tidigare Wallenius – opettaja, kieliaktivisti/lärare, språkaktivistJarmo Lainio – Tukholman yliopiston suomen kielen professori/professor i finska vid Stockholms universitetReportteri/reporter: Kalle KinnunenTuottaja/Producent: Lotta HoppuKäsikirjoitustiimi/manus: Kalle Kinnunen, Tiina Laitila Kälvemark & Lotta HoppuLoppumiksaus/slutmix: Jacob GustavssonKertojaääni/berättarröst: Tiina Laitila KälvemarkOtteet teksteistä lukivat/inlästa textutdrag: Jasmine Fooladi, Johan Karlsson & Hanna Sihlman Ohjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin syksyllä 2023. Programmet gjordes hösten 2023.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Finska Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Finska Dokumentti.Onko ruotsinsuomi oma kieli?Ruotsinsuomi ei ole tunnustettu kieli. Ruotsinsuomi-termiä voidaan kuitenkin käyttää erottaakseen Ruotsissa puhuttu suomi Suomessa tai muualla puhutusta suomesta, Tukholman yliopiston suomen kielen professorin, Jarmo Lainion, mukaan. Ruotsinsuomalaiset ryhmänä viittaa ihmisiin Ruotsissa, joiden äidinkieli on suomi, sekä heidän jälkeläisiinsä, eli henkilöihin joilla on juuret suomen kielessä. Ruotsin tunnustetut kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, saame, meänkieli, romani chib ja jiddiš. Ruotsin tilastokeskuksen tilastojen mukaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven suomalaistaustaisten määrä Ruotsissa oli vuonna 2019 noin 727 000 henkilöä. Suurin on kolmas sukupolvi, johon kuuluvat ihmiset, joilla on vähintään yksi isovanhempi Suomesta.Onko Ruotsissa kunnallisia suomenkielisiä luokkia?1980-luvulla Ruotsissa oli satoja suomenkielisiä luokkia kunnallisissa kouluissa eri puolilla maata. Huippuvuonna 1981 Ruotsissa toimi yhteensä 468 suomenkielistä luokkaa, ja oppilaita oli 7000-9000, kirjan Tvåspråkighet med förhinder? (Kenneth Hyltenstam, 1996) mukaan. 1980-luvun jälkeen suomenkielisiä luokkia on lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Sveriges Radio Finskan tekemän kartoituksen mukaan vuonna 2021 Ruotsissa oli vajaa kourallinen kouluja, joissa oli suomenkielisiä luokkia, ja oppilaita oli yhteensä noin 60.Är sverigefinska ett eget språk?Sverigefinska är inte ett erkänt språk. Däremot kan begreppet sverigefinska användas för att särskilja finskan som talas i Sverige från finskan som talas i Finland eller andra platser, menar Jarmo Lainio, professor i finska vid Stockholms universitet. Med gruppen sverigefinnar åsyftas människor med finska som modersmål i Sverige, samt deras ättlingar, dvs. personer med rötter i det finska språket. Sveriges erkända nationella minoritetsspråk är finska, samiska, meänkieli, romani chib och jiddisch. Antalet människor i Sverige med finländsk bakgrund i första, andra och tredje generationen beräknades till 727 000 personer år 2019 enligt statistik från SCB. Störst är den tredje generationen, dit räknas personer med minst en mor eller farförälder från Finland.Finns det kommunala finskspråkiga klasser i Sverige?På 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska fanns år 2021 en knapp handfull skolor med finskspråkiga klasser och totalt ca 60 elever i Sverige.
Iman Gharagozlu on moninkertainen ravintoloitsija, yrittäjä ja ruokavaikuttaja, joka on suurelle yleisölle tuttu puolisonsa Leenan kanssa tehdyistä ruokaohjelmista, somehittiresepteistä ja Arkisafkaa-keittokirjasta. Juttelemme kaikesta ruokataivaan ja -maan väliltä iranilaisista kotijuhlamuistoista tyhjien kaappien ruokiin ja siihen, mitä kannattaa tarjota vieraille (juonipaljastus: sitä mitä osaa tehdä). Puhutaan myös ruokaan liittyvistä leffoista ja ihonhoitorutiineista. Perunateatterin huoneentaulukin syntyy jälleen.Jos olet niitä, joita rasittaa, kun ihmisillä on niin hauskaa että nauru ei meinaa loppua, skippaa tämä jakso
Ana Graham, que se avienta un papelón en La Reina de Belleza de Leenan está en el estudio para contarnos de la que probablemente es la obra del año, sí, pero también de su éxito en Nueva York a donde se fue sin conocer a nadie, y lo difícil que es participar en festivales teatreros como el Fringe de Edinburgh, que aparentemente no es lo maravilloso que todos creemos que es.
Iskikö ikäkriisi vai luulotauti, masentaako menopaussi, vaivaavatko vaihdevuodet, siis kääk, nytkö mä oon vanha harppu!? Pitääkö jo varata hautapaikka? Ei hätää, vaihdevuosioireita voi hoitaa! Kuuntele jakso, niin tiedät miten! Jaksossamme vaihdevuosista on kertomassa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen seksologi, Leena Väisälä. Leenan löydät täältä. 4. kausi on tehty yhteistyössä Lääkärikeskus Aavan kanssa. Naisten Aavan asiantuntijat ovat mukana jaksoissamme. Kätilön kahvitunnilla keskustellaan rennosti mutta rohkeasti naisen elämänkaaren eri vaiheista: lisääntymisterveydestä, hedelmällisyydestä, lapsettomuudesta, raskaudesta, synnytyksestä ja vanhemmuudesta. Keskustelemme myös seksistä ja seksuaalisuudesta sekä arkaluontoisista asioista ja tabuista. Kuuntelethan myös aikaisemmat kautemme raskaudesta, synnytyksestä ja lapsivuodeajasta. Seuraathan meitä myös instassa nimellä @katilonkahvitunti. Podcastin takana ovat kätilöt Heidi Eloranta ja Ulla Karhu. Podcastin musiikki www.zapsplat.com.
Tässä jaksossa Johannes Tepon vieraana on Leena Juntunen, joka on etenkin Ylä-Savon suunnalla hyvin tunnettu sykkivästä sydämestään vapaaehtoistyötä kohtaan. Leenan vilpitön aktiivisuus vapaaehtoistyön parissa on johdattanut hänet ehdolle Kansalais-Areena Ry:n valtakunnalliseen, "Vuoden vapaaehtoinen 2022" finaaliin. Leena Juntunen on myös tuttu hahmo sihisevien lettupannujen ääreltä. Kenties Leenan lempinimikin, "Lettu", vihjaa hiukan siitä letunpaistotaidosta, jonka tämä savolainen supermartta omaa. Aidot savolaiset muurinpohjaletut 1 l Maito< (vanhanajan luomu punainen maito) 2 dl Ohrajauhoja (Sonkakosken mylly) 2 dl Vehnäjauhoja (Kinnusen mylly) 2 Munaa 1 TL Suolaa (tai maun mukaan) Paistamiseen Valion voita. Juuri tehdään tekeytymään 2-4 tuntia ennen paistamista. Maito laitetaan ensin ja jauhot sitten. Munat ja suola ennen paistamista. Valurautapannu voidellaan voilla. Varpuvispilää apuna käyttäen. Juuri valutetaan reunaa pitkin lastalla ja levitetään. Annetaan paistua ja käännetään.
iity Sisäpiiriin
Leena Laitinen johtaa Suomen alkoholimonopoliyhtiö Alkoa, ja hänellä on pitkä kokemus elintarvikealalta ja päivittäistavarakaupasta. Keskustelemme Alkon toimialan murroksesta ja yhtiön strategiaprosessista (tai dekantoinnista!). Pureudumme myös palvelun johtamiseen sekä yksilön ja yrityskulttuurin merkitykseen onnistumisessa. Miten johdetaan hyvää palvelukulttuuria? Entä mitä Leenan mukaan hakijat nykyisin kysyvät työhaastattelussa rekrytoijalta?
Leena Suurpää oli pitkään nuorisotutkija, kunnes hän siirtyi Punaisen Ristin nuorten turvatalotoiminnan johtoon. Tässä podcastissä puhumme Leenan kanssa siitä, minkälaista on olla nuori, eli kasvaa aikuiseksi nykymaailmassa ja nyky-Suomessa. Digi- ja globalisaation lapset elävät loputtomien mahdollisuuksien labyrintissa. Heillä on tietoa ja resursseja enemmän kuin koskaan, mutta kun itsestäänselviä elämänpolkuja ja suuria edistyskertomuksia ei enää ole, mahdollisuudet kääntyvät helposti epävarmuudeksi ja krooniseksi riittämättömyyden tunteeksi. Kun lisäksi ero fyysisen ja digitaalisen maailman välillä on miltei kadonnut, hämmennys on välillä suurta. Luottamukselliset lähisuhteet heikkenevät ja mielenterveysongelmat laukkaavat. Mitä nuoret sitten kaikkein eniten kaiken tämän keskellä haluavat? Leenan mukaan kiireetöntä aikaa perheen kanssa. Kiireettömiä kuunteluhetkiä.
BoardTalks-podcastin 5. jakson vieraana on lääkäri, hallitusammattilainen, startup-sijoittaja ja kulttuurivaikuttaja Leena Niemistö. Leena on tällä hetkellä usean listatun yhtiön hallituksen jäsen, kuten Stockmannin, Pihlajalinnan, Raision, Nexstimin ja Nightingale Healthin. Lisäksi hän toimii useiden startuppien ja järjestöjen hallituksissa. Hän on myös Suomen kansallisooppera ja -baletin hallituksen puheenjohtaja. Jaksossa keskustellaan Leenan laaja-alaiseen hallituskokemukseensa peilaten eri yhtiöiden hallitusjäsenten rooleja ja erityisesti hallituksen puheenjohtajan roolia niin kasvu- kuin pörssiyhtiössä. #johtaminen #hallitustyö #omistajuus #päätöksenteko #yrittäjyys #kasvuyhtiöt
Mindfulness-pioneeri Leena Pennanen saapui etästudioon keskustelemaan hyväksyvästä tietoisestä läsnäolosta. Keskustelun aikana pureudutaan tarkemmin siihen, mitä olennaisia merkityksiä näiden kolmen sanan taustalla on, mikä rooli väljyydellä on vapauden, valinnan ja virtauksen kannalta, kuinka resilienssiä kehitetään sekä mistä stressi syntyy ja kuinka sitä lievitetään. Huom! Muista tsekata Leenan kurssitarjous jakson sivuilta. Jakson sivut ja kasa oppeja: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/leena-pennanen-hyvaksyvan-tietoisen-lasnaolon-flow Show notes: [03:00] Leenan polku mindfulnessin parissa. Hyväksyvästä tietoisesta läsnäolosta [08.00] Mitä jos hyväksyvyys otetaan pois? [12:00] Mindfulness kyvyn luontaisuudesta [14:00] Mitä hyötyä on harjoitaa mindfulnessia kurssilla? [22:00] Millainen yhteys mindfulnessilla on flow'hun? Kehoyhtyden merkityksestä. [32:00] Huumori ja hyväksyvyys [35:00] Mikä merkitys väljyydellä on kehossa ja mielessä? [45:00] Mitä stressi on ja kuinka sitä lievitetään? [55:00] Miten tuoda läsnäoloa arkeen? Myötätuntoharjoituksista. [63:00] Minkälaisia harjoituksia kuuluu MBSR-kurssiin? Miten ja missä kehitys tapahtuu. [82:00] Hyväksyvyys ja resilienssi
Rokotevastarinta! Bill Gatesin mikrosirut! Tänään puhuttiin salaliitto teorioista ja Pauliinalla meinasi palaa hihat. Entä päästiinkö pelastustoimiin, kun Sukupuolten taistelussa Leenan haastoi helsinkiläinen palomies Pete?
Iskelmän netissä on äänestetty 2000-luvun suurinta kotimaista hittiä. Tänään Mikko ja Pauliina soittivat yhdelle äänestykseen osallistuneelle kuuntelijalle voittopuhelun. Kenelle lähti 500 euron arvoinen Geneva G bluetoothkaiutin/radio? Sukupuolten taistelussa (henkinen espoolainen) Markku Kirkkonummelta sai vastaansa kouvolalaisen Leenan. Koronatestit ja elämä eläinten kanssa olivat myös puheissa.
Ohjelman on tehty juuri ennen ensimmäisiä maan hallituksen suurempia päätöksiä. Ohjelman ensimmäisessä osassa avataan näkökulmia Koronaviruksen leviämiseen ja kutsutaan elämään vastuullisesti, jotta taudin etenemistä voidaan hidastaa ja antaa terveydenhuollolle aikaa ja mahdollisuuksia pitää kaikista vakavammin sairastuneista huolta. Ohjelmassa ensimmäisessä osassa puhutaan siitä kutsusta, jonka Jumala on antanut kaikille Jeesuksen seuraajille noudatettavaksi kaikkina aikoina ja kaikissa olosuhteissa. Jumala kutsuu meitä rakastamaan toisia ihmisiä, lohduttamaan ja auttamaan miten vain voimme. Samalla meidän tulee olla valmiita kertomaan Jeesuksesta toisille hyvinä ja pahoina päivinä. Jumalan täydellinen rakkaus poistaa pelkoa, antaa rohkeutta elää ja kerran kuolla. Rukous on tärkeää. Sen elävänä pitämisessä voidaan käyttää erilaisia apuvälineitä. Tästä pienen lapsen äiti Sanna Hietalahti kertoo omia näkökulmiaan. Meillä on Jumala, joka kuulee rukoukset ja odottaa, että meillä on aikaa hänelle ja että haluamme puhua hänen kanssaan. Puheen lisäksi on tärkeää myös kuunnella toista. Ohjelman toisessa osuudessa Leena Lehtinen kertoo Virpi Nymanin haastattelussa omasta matkastaan hengelliseen aikuisuuteen. Ensin hän pelkäsi lapsia ja nuoria, mutta oman lapsen kuoleman jälkeen hän tuli avatuksi näihin suuntiin. Evankelistana tunnetun Kalevi Lehtisen rinnalla Leena oli hengellinen äiti tuhansille ihmisille eri puolilla maailmaa. Ohjelman toimittaja Mikko Matikainen kertoo omasta matkastaan ilman todellisia hengellisiä vanhempia ja kutsustaan olla myös vajavaisena ihmisenä hengellisenä isänä mahdollisuuksiensa mukaan. Ohjelman kolmannessa osassa toisessa osassa alkanut haastattelu jatkuu. Leena Lehtinen kertoo tulisielu-koulusta, jossa hän on ollut mukana hengellisenä mummona nuorelle sukupolvelle. Leena ja Virpi Nyman juttelevat myös opiskelijatyöstä, jonka piirissä Virpi Nyman on toiminut ennen siirtymistään kouluttajaksi. Helsingin opiskelijoiden porukka kävi Leenan luona jakamassa asioita. Kysymys on aina moninkertaistamisesta. Se hyvä mitä olemme oppineet, laitetaan eteenpäin, jotta hyvä moninkertaistuu. Ohjelma rohkaisee meitä elämään uudella tavalla alkaneen Koronaviruksen haasteiden edessä, salasiunaamaan ja auttamaan toisia. Siinä myös rohkaistaan rukoilemaan, puhumaan ja kuuntelemaan Jumalaa. Ilman Raamattua olemme vailla suuntaa ja rohkeutta. Siksi sitä kannattaa lukea. On tärkeää soittaa ja olla yhteyksissä ihmisten kanssa, antaa ja saada sekä hengellistä että muuta tukea. Tarvitsemme hengellistä vanhemmuutta ja meitä jokaista kutsutaan olemaan sellaisia myös toisille. Näin hyvyys voi moninkertaistua. Uskon askeleita ohjelmissa on näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä sekä näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.
Ahh, tässä jaksossa on niin paljon tärkeää asiaa. Vieraanani on henkisen kasvun valmentaja Leena Siitonen, joka on oma henkisen kasvun valmentajani. Leenan kanssa juttelen siitä, mitä tehdä kun innostus vie mukanaan, pää on pilvissä ja jalat irtoaa maasta. … Read More The post 22 Leena Siitonen: Miten löydät oman punaisen lankasi yrittäjänä? appeared first on Mamaonbis.
Leena Ståhlberg on aikaansaava yrittäjä, kirjailija sekä opinto-ohjaaja. Leena työskentelee työelämän parissa monestakin vinkkelistä ja päätti lähteä opinto-ohjaajayrittäjäksi. Työelämässä on tapahtunut paljonkin muutoksia, jotka vaikuttavat koulumaailmaan ja Leena haluaa omalla osaamisellaan tukea nuoria sekä uutta urapolkua etsiviä oman polkunsa löytämisessä.* Millaisia asioita Leena nostaa esille työelämän muutoksessa?* Miten koululaitos voisi muutokseen vastata?* Millaisia työelämätaitoja tarvitaan ja millaisia työkaluja niiden pohtimiseen voi käyttää?* Miten selvittää millainen on "Oman näköinen elämä"?* Mitkä ovat Leenan mielestä suurimpia muutoksia, joita yhteiskunta on nuorille luonut?Leenan tekemä RMP-motivaatioprofiili on ollut minulle isona apuna oman tieni pohtimisessa. Kannattaa kurkata lisää tietoa Leenasta täältä: http://www.suuntapalvelut.fi/suunnannayttaja #Vaikuttamisenuusiaika on osallistavaa yhdessä tekemistä.Vallan muodot ovat muuttuneet. Kilpailuareenat eivät ole enää samat kuin vain vaikka viisi vuotta sitten. Keskustelun foorumit ovat muuttuneet ja maailma pienentynyt. Yhteiskunnan haasteet ovat monella tapaa uusia. Poliittisen päätöksenteon tapa on ajastaan jälkeen jäänyt ja osallistavampia päätöksenteon malleja on löydettävä, yhdessä. Asiantuntijuus on nostettava vahvemmin keskiöön. Vallan nykyiset rakenteet on uudistettava, yhteistyöllä.Tutustukaa Miiaan ja hänen teemoihinsa: http://www.miiaef.fi/https://www.facebook.com/eskelinenmiia/Miia on aikaansaava ja rohkea tekijä, joka ei pelkää monimutkaisiakaan haasteita tai väsy ison urakan edessä. Kampanjassaan Miia haluaa tuoda sinun äänesi kuuluville, ole rohkeasti yhteydessä!
"Kun tiedät, että sinulla on päällä hyvin istuva, parhaita puolia korostava asukokonaisuus, voit keskittyä olennaiseen, voit keskittyä loistamaan!" Suomen ehkä tyylikkäin nainen, kansainvälinen malli ja uranainen, Leena Sarvi, on kertomassa tyylistä, pukeutumisesta ja sen vaikutuksesta elämään ja itsetuntoon. Mitä tyylikonsultti tekee? Millainen on hyvä vaatekaapin sisältö? Millainen on Leenan menestyksekäs ura ollut tähän asti? Kuuntele roolimallimme haastattelu Fedited INTERVIEWS -jaksossa!
Kasper & Mikko - Suomen suosituin podcast For information regarding your data privacy, visit acast.com/privacy
Microsoft on ollut Suomessa jo neljännesvuosisadan! Mutta mitä oli ennen sitä? Millaista oli ATK-alalla 90-luvulla, ja mikä oikein oli libyalainen lastenvaunutehdas? Entä mitä tapahtuikaan Ballmerin hotellihuoneessa Helsingissä? Entinen microsoftilainen, nykyinen vapaa konsultti Leena Kanerva muistelee menneitä historiikkijaksossa.
Arkijuuston toisen kauden ekassa jaksossa puhutaan taiteesta! Mitä taide on ja miten eri tavoin se voi olla arjessa läsnä? Leenan ja Iiriksen kanssa studiossa on keskustelemassa esteetikko ja runoilija Henrik Pathirane. Jaksossa mainitut: Susanne Gottberg Galerie Forsblomissa http://www.galerieforsblom.com/exhibitions/susanne-gottberg4 Galleriakeskiviikko (jatkuu syksyllä) https://www.facebook.com/galleriakeskiviikko/ Helsexinki Helsingin kaupunginmuseossa http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/nayttelyt/helsexinki/ Meiju Niskala: http://meijuniskalapeople.com/ ja http://arjenloytoretkeilijat.fi/ Henrik Pathiranen lausuman runon nimi on "Olkimyssy, silkkihuivi ja kirjeveitsi shakkilaudan päällä pianojakkaralla". Toimitus: Leena Alanko ja Iiris Herlin Haastattelu: Henrik Pathirane Äänitys: Markku Korhonen Kuva: Helsingin kaupunginmuseon kokoelma (helsinkikuvia.fi), Volker von Bonin, 1952
Leenan perhe muuttaa usein miehen työn vuoksi. Siksi Leena on kehitellyt itselleen työn, joka muuttaa porukan mukana. Bloggausta, valmennuksia - mahdollisuuksia on miljoonia. Itsestään täytyy vain uskaltaa pitää ääntä.
In our audio piece, Sean reminds us of this desolate location's pivotal role in the build up to World War II. Along with Fort Dunree, this was the last parcel of land to be handed back by the British to Eire (as it was then) on the 3rd October, 1938. #Inishowen
Shrine Seventeen: the lost souls. Location: 55.197781, -7.553101 Fort Dunree and its surroundings are possibly the richest site from which to reflect on several momentous events in not just local history, but in our national heritage. Hear more in this audio piece from racontour founder, John Ward. Certain landscapes, such as the Boyne valley or Kinsale harbour, have borne witness to seminal dates in Irish history. Lough Swilly, whose name appropriately derives from the Gaelic for eyes, "suile" on account of St. Colmcille slaughtering a beast with many eyes on its shores, must rank highly amongst such sites. It is said that when the human memory has been outlived, the landscape remembers; peering across Lough Swilly from Dunree Head, feeling the Atlantic breeze upon one's face, take a few minutes to sense the redolence of momentous events that helped shape Ireland's destiny. To the left of the lough beyond Fahan lies the ancient seat of the high kings of Ireland at Grianan of Aileach. On the right of the lough is the port of Rathmullan, where the old Gaelic order came to an end with the Flight of the Earls on the 14th September 1607. In the garrison town of Buncrana, the Irish patriot Wolfe Tone's crusade for Irish freedom came to an end on November 3rd 1798 after his boat The Hoche foundered and he was arrested. On the 18th September 1914, the inhabitants along the shore awoke to find the lough filled with warships, becoming the main base of the British fleet under Admiral Jellicoe in World War One. Finally, consider the very soil of Dunree itself and neighbouring Leenan fort, the last parcels of land to be handed back by the British to the Irish on the 3rd October 1938. Consider the thousands of souls that have passed between Dunree and Saldanha Head across the lough: the forlorn hopes of Wolfe Tone before being apprehended; the despondency of the chieftains fleeing these shores, never to return; the imminent death of 274 people on the H.M.S. Saldanha on the 4th December 1811; the relief of an incoming British battleship at escaping the German mines or the gratitude of the wary traveller such as John Newton arriving on the 8th April 1748 from a tempest, immortalised in his song, Amazing Grace. Download the GPS tour that goes with this at: http://donegalapp.com/tours/donegals-hallowed-sites/ #Donegal, #Inishowen, #HeritageWeek, #FortDunree,
Oli aivan tavallinen päivä vuonna 1999. 13-vuotias Henna oli leikkimässä serkkunsa luona, kun puhelin soi. Toisessa päässä oli itkevä äiti ja uutinen, joka laittoi koko perheen elämän uusiksi. Henna Ohranen on opiskelija ja risteilylaivan ohjelmaemäntä Tukholmasta. Jokunen ehkä tunnistaa nuoren naisen muutaman vuoden takaisesta Krama mig-elokuvasta. Mutta kesäpuheessaan Henna ei puhu valkoisesta laivasta tai valkokankaasta vaan sisaruudesta, menetyksestä ja siitä, kuinka elämän tiellä ei ikinä tiedä, mitä seuraavan mutkan takaa paljastuu. Kun Henna oli vain 13, menetti hän siskonsa Leenan. Silloin 17-vuotias Leena menehtyi äkillisesti, ja mitä Henna ei voinnut tietää oli, että siskon kuolema vaikuttaisi hänen elämäänsä tavalla, jota kukaan ei osannut odottaa. Hennan kesäpuheen lomassa kuullaan seuraavat kappaleet: Nick Drake - One of these things first Fools Garden - Lemon Tree Lisa Nilsson - En kort En lång R.E.M. - Shiny Happy People Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntai-aamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play-appissa. Tuottaja: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:
Leena Lehtolainen ei halua kutsua itseään Suomen dekkarikuningattareksi. Tästä huolimatta Finska Pinnar uskoo hänen kertojataitoihin ja pistää hänet (ja juontajat) sepittämään live-dekkaria lähetykseen! Leenan kirjojen julkaisuoikeudet ovat myyty yli 25:lle kielelle, ja kirjoja on myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta. Lukijoita on löytynyt etenkin Saksasta. Hänen tunnetuin kirjallinen hahmo on rikospoliisi Maria Kallio, mistä tehtiin suosittu tv-sarja vuonna 2003. Pääroolissa nähtiin näyttelijä Minna Haapkylä. Finska Pinnarin haastattelussa Leena kertoo myös punktaustastaan ja taitoluistelukiinnostuksestaan. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter. PÅ SVENSKA: Sverigeaktuella deckarförfattaren Leena Lehtolainen besöker Finska Pinnar.