Podcasts about itsest

Autonominen ajaminen kehittyy huimaa vauhtia, ja automaattiautojen esteenä on enää lähinnä lainsäädäntö. Tuleeko kuskista pian pelkkä kyytiläinen?   Moottorin löydät somesta nimellä @moottorimedia, Tuomaksen @rajalantumppi ja Aaken @mondostic3000

Mitä voin tehdä auttaakseni läheistäni?" Tähän kysymykseen Myllyhoitoyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Minna Ekholm vastaa toistuvasti. "Kun kysyn, että mitä sinulle kuuluu, läheinen alkaa kertomaan puolisonsa kuulumisia".  Päihderiippuvuus vaikuttaa 5-10 läheiseen perheestä työkavereihin. Läheiset haluavat auttaa, mutta unohtavat usein itsensä auttamisen.  Minna Ekholm vieraili maanantaina Voiman Iltapäivässä ja kertoi, mitä läheinen voi tehdä halutessaan auttaa riippuvuuteen sairastunutta. Kuuntele koko haastattelu. Tällä viikolla vietetään ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Viikon teemaksi vuonna 2023 on valittu "Käsi kädessä: Päihde- ja mielenterveystyö".

Lahden kaupunki täyttää huomenna 118 vuotta. Lahden kaupungin osallisuuskoordinaattori Sanna Virta ja syntymäpäivien juhlajuontaja Arto Myllärinen kutsuivat tiistaina Radio Voimalla kaikki lahtelaiset mukaan yhteiseen juhlaan Lahden torille. - On ollut hauskaa tehdä tätä. Nyt kun maailma on rikkinäinen ja repaleinen, niin kaikenlaiset ilon pisarat ja riemut ovat tärkeitä. Kaiken keskellä täytyy myös juhlia. Jos jotain, niin Lahtea kannattaa juhlia, Myllärinen muistutti. - Nämä synttärit on mahtava homma siinä mielessä, että tätä järjestää ja toteuttaa vapaaehtoisista lahtelaisista koostuva joukko. Tämä ei ole kaupunkikoneiston masinoima, vaan tämä lähtee kaupunkilaisista itsestään. Lue lisää ohjelmasta ⁠täältä⁠. Kuuntele koko haastattelu.

Tekoäly on täällä. Pian siitä tulee kuin internet, joka on ja ei ole olemassa yhtä aikaa. Itsestäänselvien asioiden kohdalla on tärkeää pohtia tilannetta yhteiskunnan näkökulmasta. Tekoäly: renessanssi -podcastsarjan viimeisessä jaksossa keskustelemassa ovat Ellun Kanojen asiantuntijat Suvi Auvinen ja Jouni Mölsä. Tekoäly: renessanssi -blogisarjan kymmenes osa: https://ellunkanat.fi/nakemys/artikkelit/miten-suomi-keksii-itsensa-uudelleen-tekoalyn-ajassa/ Tutustu muihin sarjan sisältöihin: https://ellunkanat.fi/ellun-kanojen-tekoaly-renessanssi-sarja/ Philosophize This! -podcast: https://open.spotify.com/show/2Shpxw7dPoxRJCdfFXTWLE The Rest is Politics -podcast: https://open.spotify.com/show/1Ysx8g1Iw42gESAtegrFaH Kvanthopp-podcast: https://areena.yle.fi/podcastit/1-1511716

Jaksossa mainitut linkit: Erja somessa >>> @erjarossi Naistakomon some >>> @naistakomo Syö.nuku.säästä podcastin some >>> @syo.nuku.saasta Naistakomon kotisivut >>>  Tulevaisuuden minä -valmennus >>> Jakson muistiinpanot: vapautasupervoimasi.fi/blog/erja-rossi

Miten ihmeessä voi olla niin vaikeaaitsensä ykköseksi asentaa?Tiedän kyllä jo sen,että minun pitää olla itselleni armollinen,huolehtia ensin omista tarpeistanija ennenkaikkea omasta kehostani,siis juoda riittävästi,liikkua kiitettävästi,syödä vain minulle sopivaa ruokaa,ja kun keho väsymyksestä huokaa,pitää levätä kunnolla,niin, että itsellä on hyvä olla.Ja vasta sen jälkeen voi auttaa toisia,mutta muistetaan välillä kunnolla koisia.Ulla-Maija Mantere

Täytyykö aina pyrkiä olemaan "paras versio itsestään"? Kuka siitä oikeastaan hyötyy? Tällä kertaa Heta pohtii syntyjä syviä flunssan kourissa. Miksi koko maailma kehottaa aina tekemään parhaansa? Eikö ihan totta vähempi riitä?

Tommi Läntinen muistutti maanantaina Radio Voimalla hyvään keskittymisen sekä rakkaudellisten tekojen ja ajatusten tärkeydestä. - Keskitytään me ihmiset tekemään hyvää toisillemme. Ei sodita. Nyt itäisen naapurin presidentti on päättänyt, että hänellä on täysi oikeus, vaikka hän on täysin oikeudeton. Samalla Läntinen muistutti jokaista pitämään huolta myös itsestään. - Ei olla kukaan mitään kynnysmattoja. Hän nosti esille myös maailman tilanteen sotien ja ympäristökriisin näkökulmasta. - Tiedämme kaikki, että se on totta. Jos emme nyt tajua niin…, Läntinen jätti ajatuksen ilmaan ja jatkoi. - Näin Nasan kauniin valokuvan maapallosta ja siitä kuvasta tajusi sen, että ei meillä ole muuta kuin tuo pallo. Kuuntele koko haastattelu:

Kupla on Aleksi Salmenperän ohjaama suomalainen elokuva, joka saa elokuvateattereissa ensi-iltansa pe 25.11.22. Elokuva esitettiin vuoden 2022 Espoo Ciné -elokuvafestivaalin kotimaisena juhlaelokuvana. Kuplan tuottaja ja yksi pääosaesiintyjistä Minna Haapkylä kävi iltapäivässä kertomassa elokuvan synnystä, työryhmästä sekä kaksoisroolistaan tuottajana ja näyttelijänä. Lisäksi hän muistutti kaikkia vanhempia olemaan läsnä nuorilleen. - Aloita itsestäsi. Nuorilta aina kysytään, että miten koulu menee ja mikä fiilis. Nuori vastaa yleensä, että "Ihan ok" tai "Täh, mitä sä haluut?". Haapkylä vinkkaa kertomaan sitä vastoin omista kuulumisistaan nuorelle. - Voi sanoa vaikka, että mulla oli itseasiassa töissä aika hankala päivä tänään. Ruvetkaa puhumaan itsestänne ja omista unelmistanne niille nuorille, niin hekin ehkä avautuvat teille.

Radio Novan Iltapäivässä mietitään millainen on hyvä joulukalenteri, ja missä ei ole mitään järkeä. Kaverin puolesta kyselen -osiossa Annea rassaa hänen puolisonsa liian hyvä onni – Suvista Annella ei ole ongelmaa ollenkaan. Suvi saa itkun tulemaan aina paikassa, missä Esko ei ole koskaan edes käynyt. Ei millään pahalla, mutta -osiossa Esko, Suvi ja Tuottaja Jenni lukevat ikäviä palautteita vapaalla tyylillä – miltä nämä palautteet kuulostavat? Kuuntele Iltapäivän parhaat palat tästä!

Voitaisko yhä vähemmän rakastua omiin ajatuksiin itsestämme? Etäisyyden otto käsityksiin itsestä antaa vapauden kehittyä ja oppia. Tätä pohditaan psykologi Annukka Niemelän kanssa. Kyseenalaistetaan se, tarvitaanko me identiteettiä vai voisko käsitteen heittää romukoppaan. Kerrotaan näkökulmamme kysymykseen siitä, miksi ihmisille on niin vaikeaa mennä avoimin mielin Kaikuun, jos yleensä käy Ihkussa, tai toisinpäin? (Nää on baareja Helsingissä, ja sain tän loistavan kysymyksen IG:ssä.) Ennakkoluulojen, identiteetin jumiutuneisuuden, konfliktinpelon, polarisaation, oman persoonallisuuden vai hyvän itsetuntemuksen takia? Mikä vastalääkkeeksi tähän? Jos jakso herätti ajatuksia niin kerro niistä kommentoimalla tähän alle tai laita viestiä somessa: ♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/

Jere teki itsestään pellen golfkentällä

Mitä jalanjälkiä väärät uskomukset itsestäni ovat saaneet aikaan meissä?  Olen huono, en voi onnistua, en voi oppia tai olen parempi kuin muut.  Miten toimia ja päästä vapaaksi vääristä uskomuksista itsestään?  Sovintoon elämän kanssa, Osa 6/12 – Saara Kinnunen. Tutustu lisää videoihimme osoitteessa www.janoinenlammas.fi

Itsestä huolehtimisen mahdollisuudet ja motiivit voivat muuttua suurestikin äidiksi tullessa. Aikaa on selvästi vähemmän, ja toisaalta fyysisiä ja psyykkisiä haasteita on uudella tavalla. Itsestä huolehtiminen voi olla haastavaa, mutta sen hyvät vaikutukset voi ehkä huomata selvemmin. Tässä jaksossa pääsemme kuulemaan vastikään väitellyttä lääketieteen tohtoria Säde Stenlundia! Säde puhuu meille väitöskirjaansa perustuen itsestä huolehtimisesta ja terveydestä. Miten terveys määritellään? Onko se pelkkää sairauden puuttumista vai jotakin muuta? Miten sateenkaari voi toimia hyvänä symbolina, kun pohtii itsestä huolen pitämistä? Mikä ero on sillä, että tekee asioita, jotka tekevät itselleen hyvää versus tekee asioita, jotka tekevät itsestä “hyvän”? Jos Säde kiteyttäisi koko jakson yhteen oivallukseen tai ohjeeseeseen, se olisi: “Välitä itsestäsi.”

1. Mulle on alettu 10-vuotiaana kertoo et mä tuun kuolemaan HIV:iin. 2. Ja sit tää lääkäri sanoi että emmä kyl oikeesti usko että sä haluat olla nainen. Miksi sä haluaisit olla nainen? 3. Kun tää ystäväni sairastui, niin hän alkoi nähdä mut sellasena ultimaattisena pahana, semmosena saatanan ruumiillistumana, et hän niinku pelkäs mua. Jakson on tuottanut Podify, yksinoikeudella PodMelle.

Omistajuuden puolesta puhuva Lari Raitavuo on aktiivinen yhteiskuntavaikuttaja, Erimoverin ja Ensto Investin omistaja-yrittäjä. Jaksossa pureudutaan omistajuuteen ja kuinka yrittäjästä voi kasvaa omistaja. Millä tavalla teet itsestäsi tarpeettoman yrityksessäsi? Luopumista ei tarvitse pelätä, on tärkeää valita oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin.  - Tässä jaksossa mukana Oode.com jonka tarkoitus on helpottaa yksinyrittäjän arkea tehokkaan myyntialustan avulla. Käytä koodi "KOHTIUNELMIA" ja saat hinnasta 20% vekka.  - Osallistu keskusteluun, jaa jakso somessa ja tägää @kohtiunelmiapodcast sekä @johanneslaine  - Kohti Unelmia Podcastissa mukana*:  E-Tasku: tee kuittien käsittelystä helppoa Qred: hanki nopeasti luottokortti tai yrityslaina yrityksellesi Aufort Gold: Sijoita kultaan, käytä koodi "KOHTIUNELMIA" ja saat -5€ ekasta ostoksesta SumUp: Parempi tapa vastaanottaa maksuja Oode: Perusta myyvät sivut itsellesi alle 30minuutissa. Käytä koodi "KOHTIUNELMIA" ja saat -20%  Tilitoimisto Kohti Unelmia: Menestyvän yrittäjän kumppani *sisältää affiliate linkkejä

Wellness fitness... Siinä vasta vaativa fysiikkalaji onkin, sillä kilpailijan täytyy olla lavalla sekä kunnossa että omata oikeasti lihasmassaa - ja paljon. Etenkin jaloissa!Tällä kertaa vieraana on Sena Coban keskustelemassa wellness fitnessistä ja fitness-urheilusta yleensä. Senan onnistunut kisakausi on päättynyt äskettäin MM-5. sijaan. Sena kertoo rehellisest mm. siitä, kuinka kisakuntoon pääseminen ei ole aina itsestäänselvää tai helppoa, kuinka vanhat epäonnistumisen kokemukset voivat vaikuttaa tekemiseen jatkossa ja kuinka oma visio siitä, miltä lavalla haluaa näyttää kannattaa säilyttää, vaikka kuka sanoisi ja mitä. Tästä tuli hyvä jakso! Kannattaa kuunnella ja tutustua salaperäiseen suljetun instatilin takana olevaan Senaan hieman paremmin :)Ota yhteyttä: fitnesskulma.podcast@helsinki.fiIG: @fitnesskulmapodcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Hyvin harva oli koskaan kuullutkaan Uros-nimisestä firmasta ennen kuin se lähes yhdessä yössä ponnisti kaikkien tuntemaksi ja heti perään vitsailun kohteeksi Uros Live Areenan nimisotkun myötä. Ja tällaisen julkisen tarkastelun alle joutuminen usein alkaa tuoda ilmi myös kaikenlaisia epäselvyyksiä, Uroksen tapauksessa esimerkiksi sen ettei kenelläkään tuntunut olevan oikein mitään käsitystä mitä koko firma edes tekee.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Alex af Heurlin.Tämä podcast julkaistiin 1.11.2021.Lue lisää aiheesta: Teknologiayhtiö Uroksen piti olla miljardien arvoinen: Nyt pienetkin maksut ovat rästissä ja omaisuus sekä omistajat siirtyneet ulkomaille. https://www.hs.fi/visio/art-2000008358747.html#hsvisio #hsvisiopodcast #yritykset Lisäksi podcastissa: Glasgown ilmastokokous alkoiTämän podcastin sponsoroivat Helsingin Sanomien tilaajat. Jos sinulla ei ole vielä tilausta, on kuuntelijoille tarjolla kahden viikon ilmainen näytetilaus osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Olli-Pekka Kallasvuo teki vaikuttavan uran Nokialla ja johti yritystä maailmanvalloituksessa ja valtavissa haasteissa. Keskustelemme Olli-Pekan urapolusta, toimitusjohtajan yksinäisyydestä ja julkisuuspaineista. Miltä tuntuu mediamyllytys? Tuleeko johtajan olla pidetty tai arvostettu? Entä milloin johtajan kannattaa esittää roolia? Olli-Pekka kertoo meille myös empatiasta ja sen puutteesta sekä siitä, miksi hyvää johtajuutta ei kannata määritellä.

Lauri Salovaara kertoo Yöradiossa omasta toiminnastaan, jolla luultavasti pelasti yhden ihmishengen ja toivoo että jokainen kuuntelija tekisi samalla tavalla. Lähetyksessä seurataan myös lumitilannetta Suomessa ja mietitään vihreintä ratkaisua.

Usein keski-iässä huomaa kulkevansa jatkuvasti samoja polkuja niin työtä tehdessä kuin vapaa-ajalla. Nyt huoltamolla kysytään, miten voisi herättää uteliaisuutensa kohti uusia tapoja ja oppimista. Toimituspäällikkö Anni Alatalo haaveili korkeakoulututkinnosta kunnes vuosi sitten opintovapaalla hän kääri hihat ja ryhtyi hommiin. Tutkinto syntyi vuodessa ja samalla vahvistui tunne siitä, että hän on työssään siellä missä pitääkin. Voidakseen hyvin ei välttämättä tarvitse vaihtaa alaa, vaan uusi kipinä omaan työhön voi löytyä jatko-opintojen kautta. Aika usein tietyissä elämäntilanteissa moni haaveilee uudesta suunnasta ja elämänmuutoksesta. Olisiko vielä mahdollista vaihtaa alaa ihan kokonaan? Huoltamolla tavataan pitkään media-alalla työskennellyt Nina Sederlöf, joka kyllästyi pätkätöihin ja lähti kohti aivan uutta maailmaa ja uutta uraa. Millaista uskallusta tämä vaati? Ja mitä opiskelu hätäkeskuspäivystäjäksi on tuonut? Näiden kokemusten lisäksi huoltamolla ääneen pääseen psykologi Hann Siefen. Hän on kirjoittanut kirjan uteliaisuudesta - Uteliaisuuden taito. Miten omaa uteliaisuutta voi ruokkia ettei kyynisyys ja arjen murheet pääsi valloilleen? Miten omaa uteliaisuuttaan voi herätellä?

Itsestään puhumista kolmannessa persoonassa, palavereja "mielikuvitusystävien" kanssa ja aikamatkailua. Muun muassa näistä keskustellaan trilogian toisessa osassa, jossa pohditaan perspektiiviä. Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi

Kolmekymppisten sukupolvelle Euroopan unioni ja sen tarjoama vapaa liikkuvuus oli itsestäänselvyys. Niin myös turkulaiselle kaveripiirille, jota yhdisti Eurooppa-myönteisyys ja kansainvälisyys. Sitten iskivät brexit, oikeistopopulismi ja korona.

Paratiisi Mitä meille tällä hetkellä opetetaan? Itsestämme, toisistamme, maapallostamme vastuuta kantamaan, Itseämme ja muita rakastamaan, omilla aivoillamme ajattelemaan. Meillä on edlleen kaunis maailma, rikas luonto ja raitis ilma. Tahdotaanko asioiden olevan näin, vai onko kaikki väärinpäin? Tämäkin on oma valinta, ja omia ajatuksiaan voi hallita. Haluaako elää kauniissa, välittävässä ilmastossa, paikassa jossa kaikki toisistansa välittää, yksin ei jätetä yhtäkään. Arvostetaan ja kunnioitetaan elämää ja paratiisi silloin meille jää. Ulla-Maija Mantere

Hoida itseäsi kirjoittamalla, mutta älä satuta muita, sanoo tiedetoimittaja ja terveysviestinnän tutkija Ulla Järvi kolumnissaan.

Parhaat versiot -podcastin yhdeksäs jakso. Tässä jaksossa fanitetaan Tuplakääkiä ja vastataan kysymykseen jota ei edes esitetty! Käydään siis läpi maailman täydellisintä naista Beyoncéta ja pohditaan mitä hänen paras versionsa vaatii. Dipataan jalat myös yhteen Hollywoodin hurmuriin ja hänen elämänsä naisiin. Spekuloinnin kohteena siis Brad Pitt, Angelina Jolie ja Jennifer Aniston. Muista seurata meitä Instagramissa @parhaatversiot niin saat aina jaksoon liittyviä visuaalisia ärsykkeitä ja lisätietoa, sekä voit antaa palautetta, esittää toiveita ja jakaa hyviä viboja. Podcast hosteina Katri ja Elina - toinen helsinkiläinen ja toinen varsinaissuomalainen - saavat julkkisjuttuihin lisämaustetta vahvalla spekuloinnilla.

Miksi OP:n kannattaa edistää monimuotoisuutta? Millaisin askelin monimuotoisuutta voi konkreettisesti edistää? Millaisia tiedostamattomia ennakkoluuloja meillä kaikilla on? Tässä OP Tech Podcastin jaksossa Toni Kopra keskustelee OP:n vastuullisuuspäällikkö Satu Kuoppamäen kanssa monimuotoisuudesta ja siitä, millaisia toimia OP:lla tehdään monimuotoisuuden puolesta.

Miksi OP:n kannattaa edistää monimuotoisuutta? Millaisin askelin monimuotoisuutta voi konkreettisesti edistää? Millaisia tiedostamattomia ennakkoluuloja meillä kaikilla on? Tässä OP Tech Podcastin jaksossa Toni Kopra keskustelee OP:n vastuullisuuspäällikkö Satu Kuoppamäen kanssa monimuotoisuudesta ja siitä, millaisia toimia OP:lla tehdään monimuotoisuuden puolesta.

Tapa, millä itsellesi puhut vaikuttaa elämääsi ja läheistesi elämään. Työyhteisövalmentajat Sanna Fäldt ja Sanna Salovuori ovat kirjoittaneet sisäisestä puheesta kirjan ja painottavat muutoksen mahdollisuutta. Puheen sävyä voi pyrkiä muuttamaan tietoisella pohdinnalla ja syiden selvittämisellä. Miksi vatsa/otsa/pohkeet/lantio tuntuu niin väärältä? Miksi sisäinen kriitikko nousee pintaan omassa kehossa? Ja miksi käytämme hyvää energiaa ulkonäön murehtimiseen? Sanna Fäldt ja Sanna Salovuori ovat huoltamolla haastateltavana. Tänä talvena esiin on noussut ilmiö, jossa jo alakouluikäiset jakavat Tiktokissa treenivinkkejä ja miettivät pullottaako masu. Miten vahvistaa oman lapsen suhdetta kehoonsa, jotta tilanne ei menisi leikkiä pidemmälle? Syömishäiriöihin perehtynyt psykologi Katarina Meskanen vastaa.

Tänään jutellaan ihmissuhteista ja suhteesta Jumalaan. Miten meidän suhtautuminen ja toimiminen näissä molemmissa muuttuu, kun uskomukset itsestämme muuttuvat ja asemamme Jumalan edessä on selvillä?

On taas terveiden elämäntapojen aika – tipaton tammikuu, uusi kunto-ohjelma tai päivittäinen meditaatio. Ihminen, joka huolehtii omasta hyvinvoinnistaan näyttäytyy terveenä, vastuullisena kansalaisena. Millaisiin arvoihin hyvinvointiin keskittyminen pohjaa? Mitä tapa puhua hyvinvoinnista voi kertoa meille itsestämme?

Jakso 39. Vieraana rumpalitaituri ja monilahjakas muusikko Ukri Suvilehto. Tyrnävältä lähtöisin oleva lahjakkuus takoo rumpujen lisäksi nimeään muun muassa Abbath -yhtyeessä. Mitä muuta Ukrin sielunmaisemaan kuuluu? Mikä tekee Ukrin mielestä musiikista hyvää musiikkia? Ota jakso kuunteluun, ja selvitä! Vierasta kiusaamassa typerillä kysymyksillä Rosanna ja Mandéloz.

Meillä jokaisella on oma tarinamme. Kerromme sitä eteenpäin ja samalla luomme mielikuvaa itsestämme muille, ja eniten itsellemme. Omaa elämäntarinaa voi muuttaa.

Teemana sijoittaminen: mitä jokaisen kotiäidin ja -isän tulisi tietää sijoittamisesta ja miksi talouden hoitaminen on yhtä tärkeää kuin omasta terveydestä huolehtiminen.

Mitä ajattelet itsekkyydestä? Entä jos itsekkäältä vaikuttava toiminta ei olekaan itsekästä? Tämä on aihe, jota usein ajatellaan rajoittuneesta näkökulmasta. Kyseessä on myös niin monien hyvinvointiin vaikuttava aihe, että mielestäni on hyvä jutella aiheesta lisää. The post 92: Itsekkyydestä ja itsestä huolehtimisesta appeared first on Astetta parempi elämä.

Jakso 35. Vieraana oululainen freestyle-räpin SM vuosimallia 2019, Jokrates! Mikä sai Jokrateksen freestyle-räpin polulle, ja aikooko pysyä siellä? Mitkä ovat Jokrateksen näkemykset Suomen räp-skenestä? Minne on matka, ja miten Jokrates tulee sinne pääsemään? Tervetuloa kuuntelemaan MUSAMUSA-podcastia, jossa keskustellaan musiikin rajapinnoista muihin yhteiskunnallisiin aiheisiin. Ollaan myös välillä sokerihumalassa. Typeriä kyselemässä ja tiedustelemassa jälleen Rosanna ja Mandéloz.

Otsikoista on luettu, kuinka korona-arki on koetellut parisuhteita ja toisaalta normaali hektinen arki voi sekin viedä eri suuntiin. Voiko eri suuntiin kasvamisen estää? Mitkä ovat tyypillisiä kriisin paikkoja parisuhteissa? Kuinka paljon oman kodin ja omien vanhempien parisuhdemalli vaikuttaa vielä aikuisena omissa suhteissa? Vieraana on seksuaaliterapeutti ja parisuhdeasiantuntija Marika Rosenborg, joka on työskennellyt eronneiden parissa viidentoista vuoden ajan. Hän järjestää eroseminaareja ja itsetuntemuskursseja. Toisen näkökulman tarjoaa seksuaaliterapeutti Anna Kolster-Weckström, joka tuo esiin uusperheen näkökulmaa. “Parisuhde pitää uusperhettä koossa ja siksi parisuhdetta tulisi vaalia erityisesti”, hän toteaa.

Bellat innostuivat somessa liikkuvasta ”8 faktaa minusta” -haasteesta ja tarjoavat vihdoin vastauksen usein kysyttyyn kysymykseen ”inhokkiruoasta”. Petran kertoo suuresta unelmastaan ja taidosta, jonka haluaa oppia. Paljastaa oudon syömiseen liittyvän tavan, unelmien hääkakun (jota ei ikinä saanut), elämänsä pahimman darran ja parhaimman lahjan sekä kertoo viime vuoden parhaimmasta raflakokemuksestaan. Kia myöntää suurimman kehityskohteensa keittiössä, paljastaa salaisen keittiön kaapin sisällön ja kertoo omasta kokkiohjelmastaan ja ruokablogista. Saamme myös kuulla kuinka paljon rahaa hänellä menee ruokaan ja ravintoloihin kuukaudessa.

Psykologi Maarit Lassander kertoo, miksi perinteiset sukupuoliroolit vaikeuttavat naisten rahankäyttöä ja taloudellista osaamista. Entä miksi rahasta puhuminen voisi auttaa myös tuloerojen kaventamisessa? Pohdimme, miksi monien oikeistopopulististen puolueiden johtajat ovat naisia, vaikka puolueita riivaa usein naisvihamielisyys. Houkuttelevatko populistipuolueet naisia myös äänestäjikseen? Iso feministi vastaa tänään kysymykseen, miten sukupuoli liittyy salaliittoteorioiden uskomiseen. Entä onko päivystävänä feministidosentti hyödyllinen liittolainen vai vain uuvuttava huomauttelija? Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus.

Jakso 27. Itsestäänselvät lyriikat. Joskus on helpompaa kuvata asiat sellaisina kuin ne on. Mutta milloin tällaiset lyriikat ovat onnistuneita? Milloin huteja? Voiko joskus arkiset asiat olla taiteessa liiankin arkisia asioita. Kiperiin kysymyksiin tarjoamassa vastauksia Mandéloz ja Rosanna.

Tässä podcast-jaksossa juttelen siitä, miten otamme meille kertyneet taidot ja tiedot usein itsestään selvyytenä. On helppoa unohtaa, miten paljon onkaan oppinut elämänsä aikana ja miten oppivainen ihminen oikeastaan onkaan. Kovin monet asiat muuttuvat itsestään selviksi opittuamme ne. Mitähän taitoja ja tietoja sinä huomaat itsellesi kertyneen, kun pohdit jaksossa esittämiäni kysymyksiä tarkemmin? The post 81: Itsestään selvänä pidetyt taidot ja tiedot appeared first on Astetta parempi elämä.

Yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä taitoluistelijoista ja nykyinen taitoluistelun eläkeläinen Laura Lepistö on löytänyt kilpauransa jälkeen tyytyväisyyden ja intohimon työskentelemällä brand managerina amerikkalaiselle luistinvalmistajalle. Mutta miten Laura muistelee kilpaura-aikojaan ja milllaisia oppeja sieltä jäi elämään? Entä miltä tuntuu olla eläkeläinen jo hyvin nuorella iällä?

Miksi Noora lopetti Youtube-videoiden tekemisen? Milloin alkoi Jutan "kiltin tytön ura"? Entä miksi naiset cancellataan internetissä useammin kuin miehet? Tällä viikolla Noora ja Jutta miettii sitä, miten naiset ja naisoletetut pienentävät itseään peläten muiden reaktioita. Oletko sinä sellainen, millainen haluat olla? Vai vaikuttaako siihen muiden ihmisten mielipiteet, todelliset tai kuvitellut? Petipuheita on podcast, jossa puhutaan asioista joita kuiskataan pimeässä. Seuraa instagramissa @petipuheitapodcast @noorakulta ja @senseijudie. Uusi jakso joka sunnuntai, kiitos kun kuuntelet!

Miten pelimakusi ovat muuttuneet ajan kanssa? Millaisia pelejä pelaamalla olet havainnut asioita omasta pelimaustasi? Onko sinulla lempisuunnittelijaa tai jos yksi peli kuvaisi sinun pelimakua tarkimmin, mikä se olisi? Voiko pelaamalla kehittyä paremmaksi ihmiseksi? Pelien kautta itsestään oppimisesta keskustelevat Tuomo Pekkanen (Lautapelit.fi), Kristian Pesti (Pöydällä) sekä Vesa Luukkonen. Quantic Foundryn Board Games Motivation Profile: https://apps.quanticfoundry.com/surveys/start/tabletop/ Jakso on nauhoitettu 26.3.2020. https://www.lautapeliopas.fi/ https://todellisuuspako.blogspot.fi/ https://noppapotti.blogspot.fi/ https://puutyolainen.wordpress.com/ https://www.lunkisti.fi/ https://poydalla.net/ https://kokoperhepelaa.wordpress.com Intro/Outro musiikki: Vesa Siivola - A Funktional Piece (mix 0)

Merja Julkunen on Työelämän kehittäjä ja yrittäjä (Arpeeti). Tässä podcastissa puhutaan tunteista, Merjan yrittäjyydestä ja uusista aluevaltauksista yrittäjänä poikkeusaikana. Ovatko poikkeusolot helpommin kestettävissä, kun ne hyväksyy? Miten yrittäjä huolehtii itsestään korona-aikana?

Mitä enemmän ihmiset keskittyvät itseensä, sitä vähemmän he viitsivät kuunnella muita. Se johtaa kommunikaation kuivumiseen, epäilee tietokirjailija Asta Leppä kolumnissaan

Tässä kauden viimeisessä jaksossa haluan puhua sulle itsestä huolta pitämisestä sekä siitä, että jos teet jotain niin tee se kunnolla! Kerron myös sulle et millon salaatin syönnillä ei oo mitään merkitystä, mut millä sit on? Pulahda mukaan!

Viime päivien tapahtumat ovat tuoneet epävarmuuden elämään. Epävarmuus voi tuoda mukanaan huolta, ahdistusta ja jopa pelkoa - miten tästä selviämme? Huolta voi olla terveydestä, taloudesta ja läheisistä ihmisistä. Ahdistuksen ja pelon tunteet ovat hyödyllisiä, välttämättömiä tuntemuksia, jotka ovat rakentuneet meitä suojaamaan, mutta liiallisina ne valtaavat ajattelun ja estävät meitä tekemästä itselle hyödyllisiä asioita. Miten kohdata epävarmuus? Miten hallita pelkoja, huolta ja ahdistusta? Huoltamolla vieraana on psykologi ja psykoterapautti, työnohjaaja ja MBB-kouluttaja Hanna Rauanheimo. Lisäksi puhumme tunnetaidoista, joista on hyötyä kun koko perhe törmäilee etätöissä ja etäkoulussa samassa huushollissa erilaisina tarpeineen ja monine tunteineen. Miten tunnetaitoja voidaan oppia ja miten ottaa käytäntöön? Fanni-tunnetaitosarjan kirjoittajat psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen kertovat.

Maryam Fathollahi toimii Suomen Pakolaisavussa työelämän ohjaajana. Hän työskentelee maahanmuuttajanuorten parissa ja käyttää työnsä tukena omakohtaista kokemustaan Suomeen muuttamisesta pakolaisena. Kuuntele Maryam Fathollahin podcast-haastattelu luottamuksesta, vuorovaikutuksesta ja hyvinvoinnista. Haastattelija: Silja Salmi, Tuotantoyhtiö Opetuselokuvat Oy Kuuntele koko PALOMA-podcast-sarja ja lue podcastin tekstivastine täällä: www.thl.fi/paloma-podcast Podcast-sarjan toteuttajat: Sokra-koordinaatiohanke (ESR) ja PALOMA2-hanke (AMIF)

Tällä kertaa podcast-jaksossa puheenaiheena tarina ja tarinoiden vaikutukset siihen, mitä ajattelet itsestäsi ja elämästäsi.   The post 55: Millaista tarinaa kerrot itsestäsi ja elämästäsi appeared first on Astetta parempi elämä.

Tällä kertaa podcast-jaksossa puheenaiheena taidot. Kerron sinulle, miksi taidot ja niiden pohtiminen on tärkeää sen suhteen, mitä ajattelet itsestäsi!   The post 50: Taitojen vaikutus siihen, mitä ajattelet itsestäsi appeared first on Astetta parempi elämä.

Vaativa työura ja pienet lapset. Univajetta, kurahaalareita ja korvatulehduksia. Palavereja, budjetteja ja tärkeitä päätöksiä. Miten perheen ja työn yhdistäminen ihan oikeasti onnistuu? Matkailualalla johtotehtävissä työskentelevä Jari Oinonen kertoo meille parhaat vinkit ruuhkavuosiin ja myös sen, mitä päätöstä hän eniten noissa vuosissa katuu. Tämän päivän jaksossa Satu Rämö ja Hanne Valtari käyvät Jarin kanssa suorapuheista keskustelua töissäkäyvien vanhempien arjesta.

Tässä jaksossa keskustellaan itsestä huolehtimisesta ja arjen taidoista perusopetuksessa.

Voiko koiran ottaa omaan sänkyyn nukkumaan? Sitä pohditaan mm. tänään Aamuklubilla! Sukupuolten taistelussa Jarkko haastaa Marin ja studioon tulee yllättäen viesti Australiaan lähtevältä Riikalta.

Outi Pakkasen uusin kirja Helmimies vie lukijan eteläiseen Helsinkiin ja sen yllättävien asukkaiden luokse. "En valinnut dekkaria, vaan dekkari valitsi minut", sanoo dekkarikuningatar Outi Pakkanen, joka rakastaa Helsinkiä yli kaiken. Outi Pakkanen on joutunut itkemään kirjoittaessaan, kun hän tuntee ja elää hahmojaan. "Ilman varjoa ei havaitse aurinkoa", sanoo Outi Pakkanen, joka ymmärtää pahaa. Pia-Maria Lehtolan vieraana on kirjailija Outi Pakkanen.

Porvoon Huntersin miesten edustusjoukkueen startti jääkiekon Suomi-sarjassa ei ole mennyt aivan nappiin. Lauantaina porvoolaiset pelasivat kotijäällään Jyväskylän Riemua vastaan. Hunters onnistui vihdoinkin nappaamaan voiton varsinaisella peliajalla, kun se otti täydet sarjapisteet ottelusta 7–5 (3–0, 4–3, 0–2) lukemin. Lauantain kotiottelussa, porvoolaisten parhaimmaksi pelaajaksi valittiin joukkueen varakapteeni Teemu Mielonen, joka tehtaili ottelussa 1+3 tehot. – Oli kyllä aika ihmeellinen lätkäpeli. Itsestä tuntui, että pelasimme koko ajan hyvin, mutta kaveri rankaisi aika tylysti meidän tyhmistä virheistä, Mielonen totesi.

Tero Hyppölä, tuo Imatralta ponnistanut kainuulainen kestävyyslajien taitaja. Vesien ja hankien kesyttäjä. Pitkien ja loputtomien teiden polkija. Kisojen podiumeille usein päätyvä. Itsestään kaiken irti loihtiva. Haastattelu on tehty Siikajärvellä 3.8.2018.

Värähtelytasosi nostamisen ei tarvitse olla niin työlästä kuin yleensä luullaan. Itse asiassa manifestoin mieluiten unelmiani todeksi rituaaleilla, joita tuskin edes huomaan. Rakastan itsestään tapahtuvaa ylösnousemusta! Tänään podcastissa puhumme siitä, miten aktivoida korkein potentiaali kristalleilla. Jos sinulla on omia kristalleja lähelläsi, voit pitää sellaista kädessäsi kuunnellessasi podcastia voimistaaksesi viestiä ja yhdistyäksesi kristallisi kanssa syvällisemmällä tasolla! Oletko valmis käyttämään enkelten ILMAISTA tukea ja kristallista polkua ylösnousemukseen? Esittelen runsaalle joukolle jumalallisia naisia, miten nostaa värähtelytasoaan ja ylösnousta Kristallisen Jumalattaren tasolle ILMAISESSA yhteisössäni Kristallinen Jumalatar - Anu Grace, ja olisi ihanaa, jos liittyisit mukaan!   Jos tykkäät tästä jaksosta ja se inspiroi sinua jollain tavalla, kuulisin mielelläni, mikä on isoin asia mitä siitä sait itsellesi. Arvostan kovasti, jos jätät arvostelun iTunesissa, tai suuntaat Facebook-ryhmäämme ja jaat ahaa-elämyksesi meille siellä.  Tässä jaksossa aiheina ovat... Miten pukeutua kristalleihin?! Viisauden sanoja kristallien käytöstä [1:35]   Kristallisaation voima soluissamme ja kuinka voimme edistää  tätä muutosta kristalleilla [6:21]  Kuinka päättää kristallin koko ja se, onko se kiillotettu vai käsittelemätön suoraan luonnosta, jotta voit luoda ainutlaatuisen suhteen jokaisen kristallisi kanssa [8:24] Kuinka minun rakkautta-ensisilmäyksellä-ametistini on palvellut minua ja tukenut minua energeettisessä ylösnousemuksessani [12:17] Miten sopeudut uusiin värähtelyihin, kun kristallien voimakas energia on uutta sinulle  [20:41] Kaikkein yleisin kristalli - joka on myös kaikkein puhtain ja voimakkain - joka jokaisella pitäisi olla kokoelmassaan [25:09] Toivon näkeväni sinut Kristallinen Jumalatar ryhmässä, jossa jaan ilmaisia pop-up -hoitosessioita, enkelirituaaleja ja opetusta Atlantiksesta. Pääset myös nauttimaan pääsystä pyhään naisten sisaruskuntaan, jonka jäsenet ovat jo omalla parantumisen polullaan ja haluavat kannustaa sinua ja juhlistaa saapumistasi mukaan. Liity yhteisöön tästä!   

Pieniä oivalluksia -podcastin ensimmäisessä jaksossa pohditaan, miten toiselle ihmiselle puhutaan, ja puhutko itsellesi positiivisesti.

Hymy, suudelma, kosketus… Ne ovat kaikki ilmaisia, mutta yhteyden kadotessa ne eivät olekaan niin itsestäänselviä. Miten parisuhdetta voi huoltaa ja yhteyttä ylläpitää tiiviissä lapsiperhearjessa? Entä miten välttää tyypilliset sudenkuopat? Näistä pääsimme juttelemaan eroperheistä väitelleen, Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtajan Hanna Ranssi-Matikaisen kanssa. Parisuhteen prosesseja ei voi pikakelata, vaan moni asia vaatii vuosia aikaa kypsyäkseen ja kehittyäkseen. Armollisuutta itseä ja toista kohtaan tarvitaan. Parisuhde on aikuisiän kiintymyssuhde, ja siksi se sekä varustaa että haastaa meitä. Hyvinvoiva ja lämmin parisuhde on kuitenkin monella tasolla merkityksellinen tekijä paitsi meidän, niin myös lastemme elämänlaadulle, ja siksi sitä ei kannata tyrkätä hattuhyllylle pölyttymään, vaan kohottaa se prioriteettilistan kärkeen!

Zakk Wyldellä oli kaikki eväät legendaksi, mutta jollain ilveellä hän päätyi tragikoomiseksi murisijaksi. Tämä siitäkin huolimatta, että mies kantoi "kummisetänsä" Ozzy Osbournen läpi hänen henkilökohtaisen kiirastulensa. Kasarin Lapset -podcastin isännöi Vesa Winberg.

Kaikki on hyvin? No, enpä tiedä. Kolmas maailmansota on lähempänä kuin koskaan ja mikä kauheinta, ihmiset kuvittelevat taas, että muut ovat kiinnostuneita heistä.

Useimmilla ihmisillä on odotuksia itseä kohtaan, jotka voivat olla pahimmillaan haitallisia arjessa.

Useimmilla ihmisillä on odotuksia itseä kohtaan, jotka voivat olla pahimmillaan haitallisia arjessa.

Pitkästä aikaa soolo podcast! Tällä podcastilla puhuin erilaisista minä-tiloista, joidenka tunnistaminen ja myötätuntoinen havainnointi on itsetuntemustyöskentelyssä varsin keskeistä, mutta ei suinkaan aina ihan helppoa. Esimerkkejä minä-tiloista luultavasti jollain tavalla ovat tuttuja jokaiselle meistäSisäistettyjen vanhempien minä-tilatSelvitäkseen lapsuutensa tunneilmastosta, lapsi joutuu sisäistämään vanhempiensa ihanteet, toiveet, odotukset ja tavan olla vuorovaikutuksessa jotenkin itseensä. Jos on esimerkiksi kokenut lapsuuden tunneilmastossa paljon tunteiden mitätöintiä, tunteiden mitätöinti sisäistyy omaan mielen rakenteeseen ja tätä samaa perittä jatkaa usein itselleen ja joskus myös toisille, jos e valta-osan ajasta, niin aika ajoin. Jos sisäistettyjen vanhempien minä-tila on vaativa, ankara, kylmä tai jopa halveksuva, tämän minä tilan aktivoituminen on usein hyvin kipeää ja epämukavaa. Parhaimmillaan turvallisessa kiintymyssuhteessa sisäistetty vanhemmuus on lämmintä, sensitiivistä, johdonmukaista ja turvallista. Tällöin sisäistetyt vanhemmat ovat minä tilanakin turvaavia, myötätuntoisia ja suojaavia. Useimmilla meistä on monenlaisia vanhemmuuden tiloja, jotka voivat olla hyvinkin erilaisia. Itsestään voi esimerkiksi tavoittaa sekä hylkäävän vanhemman että rakastavan vanhemman.Haavoitetun lapsen minä-tilaLapsi on suhteessa vanhempaansa hyvin herkässä asemassa, riippuvainen vanhempiensa hoivasta, turvasta ja hyväksynnästä. On lapselle valtavan kipeää kohdata esimerkiksi alistamista, mitätöintiä, turvattomuutta ja draamaa. Tällöin usein defenssimme tulevat apuun ja dissosiodumme kokemuksesta. Dissosioutuminen on siis ikäänkuin kokemuksesta tunnetasolla irtaantumista, vaikka järjellä tietääkin mitä kipeää esimerkiksi lapsuudessa on omalla elämänkaarella tapahtunut. Tunteesta erkaantuminen on joskus palvellut, suojannut ja sille on ollut tarkoituksensa. Se kuitenkin vaikuttaa edelleen elämään aikuisena, usein hankaluutena olla tunneyhteydessä itseen ja toisiin. Dissosiaatio vaikuttaa ihmisiin erirtavoin. Sen takana on kuitenkin haavoitetun lapsen minätila, jossa asuu edelleen haavoitetun lapsen suru, pettymys, pelko, avuttomuus, hätä, ehkä kauhukin. Tämä haavoitetun lapsen minä-tila aktivoituu usein aikuisena ihmissuhteissa ja voi tuntua hyvin kipeältä ja häpeälliseltäkin.Selviytyjä minä-tilatHaavoitetun lapsen on täytynyt löytää keinoja, kuinka selviytyä syvän kivuliaista tunteistaan, kuinka niitä välttää nousemasta pintaan ja miten ”varmistaa” ettei se sama tuskallinen tunne pääsisi enää toistumaan. Ja kuitenkin se lähes aina pääsee.Selviytyjä tilat ovat meillä hyvin erilaisia, ja jokaisella on näitkäkin luultavasti useampia. Ylianalysoimista, huumoria silloinkin kun sattuu, menestyksen jahtausta hinnalla millä hyvänsä, miellyttämistä, riippuvuuksia, välttämistä. Selviytyjä tila on ihan oikeasti joskus auttanut meitä selviytymään. Mutta usein juuri se polttaa meidät loppuun, uuvuttaa ja myöhemmin elämässä tuottaa jonkinlaista kärsimystä. Ja mikä ristiriita se onkaan, että juuri sillä millä selviytyi, nyt tuhoaakin itseään ja elämäänsä. Kukaan meistä ei myöskään aidosti ratkaise selviytyjän pyrkimyksiä järjellä. Selviytyjäänsä tutustuminen kysyy luottamusta, aikaa ja turvaa. Sillä sen takana on kipua ja surua. Hyvässä terapiassa ajanmyötä tai joskus yllättävänkin nopeasti selviytyjä uskaltaa väistyä, ja tehdä tilaa sille, miltä se koitti suojautua. Selviytyjä ansaitsee myös tulla nähdyksi, ei tuomituksi tai mitätöidyksi. Se teki, mitä se pystyi tehdä.Auttenttinen itse -tilaIhan joka-ainoa meistä on syntynyt tänne ainutlaatuisena, oman ihmeellisen olemuksensa kanssa. Elämä muokkaa ja näin sen kuuluukin meitä jollatavoin muokata, mutta siitä huolimatta että kasvamme ja kehitymme, meissä on aina jotain omaa, totta, ainutlaatuista, juuri meille autenttista. Se voi olla hyvinkin piilossa selviytyjä tilan tai riippuvuuksien takana mutta siellä se on. Millainen olet, kun olet huoleton-rento-vapautunut? Mikä on juuri sinulle ominaista, luonnollista? Autenttisuutta ei voi esittää eikä siinä tilassa luultavasti kukaan ole 100% ajasta, ja sekin on ok. On aivan ihanaa, että autenttisuutta arvosettaan ja samalla ihan yhtä arvokasta ja totta on antaa huomio myös sille, että meissä ihmisissä tapahtuu erilaista liikettä, käymme erilaisissa tiloissa ja sekin on osa ihmisenä olemista. Ne hetket, missä on autenttisen itsen tilassa kannattaa kuitenkin merkata itselleen. Mikäköhän mahdollisti autenttisuuden? Missä ja kenen kanssa tai mitä tehdessä tämä tila on tavoitettavissa?Ihmisenä oleminen on sisäistä liikettä, erilaiset elämänvaiheet, tilanteet ja kriisit saattavat aktivoida eri minä-tilojamme. Vaikka autenttisen itsen tilassa olo on levollisinta ja se on sen puolesta todellakin tavoiteltavaa, tie sinne kulkee kuitenkin sallimalla ja huomaamalla myös muut tilat osana itseään. Haavoitettu lapsi meissä kaipaa nähdyksi ja kuulluksi tuloa, rakastavaa vanhempaa tuekseen. Millaisen rakastavan vanhemman tilan sinä kaipaisit itsellesi?Kuuntele lisää podcastilta! Kuuntele kirjaani Ole itsellesi armollinen Bookbeatista maksutta 2 viikon ajan TÄÄLTÄ tai osta kirja omaksi Hidasta elämää puodista TÄÄLTÄ

Kasvatuksen tärkein tehtävä on kasvattaa ihmistä vastuullisuuteen - ensin vastuuseen itsestään ja sitten muista. Ensisijaiset vastuulliset ovat keskenkasvuiset, yliaikaiset, vähävaraiset, kituvat ja kolhitut. Älä yritä kasvattaa lapsistasi omaa kuvaasi. Onnistuneen ja kypsän vanhemmuuden yksi ehto on se, ettei siirrä myrkyllisiä huolia tai haaveita, pelkoja tai puutteita, eikä omaa pimeyttään toiseen ihmiseen.

Miksi suoritamme kohtuuttomasti? Mikä on sen hinta? Millaista voisi olla kohtuullinen elämä ja arki? Moni meistä painii riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteiden kanssa. Vimmaisen suorittamisen pyörää polkevat niin nuoret kuin aikuisetkin joskus myös vapaa-ajalla. "Olen haaveillut leppoisammasta elämästä ja työuupumuksen kohdattuani olen myös leppoistanut", kertoo nimimerkki bioanalyytikko viestissään. HelsinkiMission nuorille suunnatussa Minä riitän -ryhmässä moni kokee riittämättömyyden tunteita. Nuoret ovat sanoittaneet kokemuksiaan muun muassa näin: "En tykkää itsestäni ilman suorittamista." "On pakko tehdä ja tuottaa. Ei saa vaan olla, koska silloin ei ole minkään arvoinen." "Lepääminen ja rentoutuminen on laiskuutta eikä vapaa-aika ole koskaan lataavaa syyllisyyden vuoksi." HelsinkiMission tiiminvetäjä Heidi Rouhiaisen mukaan kilpailuyhteiskunnan menestymisen paine tulee yksilön ongelmaksi ja rasittaa nuorten mielenterveyttä. Kasvatustieteen professori Juha T. Hakalan mukaan olemme vieneet monet asiat äärimmäisyyksiin. "Maraton ei ole enää mitään, pitäisi olla ultrajuoksija tai hypätä lentokoneesta ilman laskuvarjoa", pohtii Juha T. Hakala. Vapaa toimittaja ja Anna Vihervaarasta -blogin kirjoittaja Anna Kauhala on huomannut vasta aikuisena oman armottomuutensa ja vaativuutensa itseään kohtaan. "Nuorempana se on näkynyt siinä, että olen tavoitellut tietynlaista kehoa. Olen myös edellisessä parisuhteessa luonut täydellistä kotia ja parisuhdetta. Lähiaikoina olen ruoskinut itseäni siitä, että olenko kunnianhimoton, kun haluan olla vapaa toimittaja enkä tähtää toimituspäälliköksi tai päätoimittajaksi", kertoo vapaa toimittaja Anna Kauhala. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Ida-Maria Bergman, Rainer Korhonen, Jami Liukkonen, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: HelsinkiMissio

Mitä kirjoittajat ja kirjalijat voivat tehdä hyvinvointinsa eteen? Kuuntele personal trainer Toni Väyrysen vinkit.

Tero Hyppölä, tuo Imatralta ponnistanut kainuulainen kestävyyslajien taitaja. Vesien ja hankien kesyttäjä. Pitkien ja loputtomien teiden polkija. Kisojen podiumeille usein päätyvä. Itsestään kaiken irti loihtiva. Teron tarinoihin nyt sukella. (3.8.2018 Siikajärvi).

Some hallitsee elämäämme niin voimakkaasti, että on vaikea muistaa sen olevan todella tuore ilmiö. Nykypäivänä sosiaalinen media kuitenkin vaatii viihteentekijöiltä, että heidän pitää olla koko ajan saatavilla ja kaikki pitäisi näyttää. Miltä se artistista tuntuu? Jussi Heikelä tunnustaa, että ei haluaisi laittaa someen mitään, mutta mitä Sini Sabotage ja Seksikäs-Suklaa ajattelevat oman sielunsa avaamisesta kaikille ja kaiken aikaa? Toteutus: Jussi Heikelä, Miika Särmäkari, Jenni Lähteenmäki, Kimmo Saarelainen

Muusikko James Nikanderille Mustan Barbaarin rooli on ahdistava. Nikander kokee olleensa tekopyhä ja näkee peiliin katsoessaan arvottoman ihmisen. Tulevaisuus näyttää masentuneelle artistille hetki hetkeltä kirkkaammalta, vaikka Nikander joutuukin edelleen välillä muistuttamaan itseään siitä, että rakkautta on olemassa. Miltä tuntuu, kun on paljon rahaa tilillä, mihin katosi kymmenen kiloa Jamesin painosta ja mitä Nikander haluaisi tehdä, mutta ei osaa? Kuuntele kesän kuumin show.

Milja ja Eemeli Utusella on yhteinen harrastus, espoolainen Yhteisöteatteri Jäänsärkijät. Milja sanoo, että teatteriharrastus on hyvä tapa purkaa omia tuntemuksia. Eemeli komppaa ja toteaa, että joskus on tarve päästä lomalle itsestään ja teatteri antaa siihen mahdollisuuden. Myös Milja sanoo, että tykkää harvoin esittää henkilöä, joka muistuttaa häntä itseään. Ammatikseen ei kumpikaan haluaisi teatteria tehdä. Yhteisöteatteri Jäänsärkijät on 20-vuotisen olemassaolonsa aikana tarjonnut mahdollisuuden matalan kynnyksen teatteriharrastukseen. Teatteriin ei ole pääsykokeita ja tuotantoja tehdään pitkälti yhdessä. Aviopari Utusella teatterin asioiden ruotiminen jatkuu myös kotona. Pari naurahtaakin, että he käyvät töissä rentoutumassa. Etenkin ensi-iltojen lähestyessä teatterin asiat tuppaavat viemään yöunetkin. Siitä huolimatta molemmat kokevat saavansa harrastuksesta energiaa. Toimittajana Paula Jokimies.

Vuonna 1987 Tampereen työväenteatterin Eino Salmelaisen koulusta itsensä löytänyt Hannu Friman päätyi näyttelijän ammattiin monien mutkien kautta. Friman on ollut kiinnitettynä Rovaniemen kaupunginteatteriin nyt jo 27 vuoden ajan. Näyttelijän työn lisäksi hän myös tuottaa teatteria sekä toimii stand up -koomikkona. Hannu Friman on tunnettu vitseistä, jotka saavat sekä romanit sekä valtaväestön nauramaan niin itselleen kuin toisilleen. Hän kertoo työstään ja sattumuksistaan sekä tarjoaa pienen näytteen stand-up komiikastaan. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Ali Jahangirin vieraaksi saapuu kevään Putouksesta tuttu Ernest Lawson. Ennen Putousta hänet on nähty improryhmä Kolinan riveissä ja vuonna 2016 ilmestyneessä elokuvassa Äpärä. Näyttelemisen lisäksi Lawson toimii luokanopettajana. Putouksen jälkeen Lawson on toiminut juontajana TV1:n Hula Hula Suomi -ohjelmassa yhdessä Mira Luodin kanssa. Ali Show'ssa keskustellaan Ernestin nuoruudesta, kouluttautumisesta ja myös Juha Sipilästä. Oulunsalosta kotoisin oleva Ernest muistelee juniorijalkapalloaikojaan Oulunsalon Pallossa ja joukkueen taloudenhoitajaa, nykyisin pääministerinä tunnettua Juha Sipilää: "yhtäkkiä meidän joukkueella olikin rahaa". Studiossa keskustellaan myös Ernestin Putous-hahmosta, näyttelijyyden määritelmästä ja Ernestin kuopatuista juristihaaveista.

Leenan perhe muuttaa usein miehen työn vuoksi. Siksi Leena on kehitellyt itselleen työn, joka muuttaa porukan mukana. Bloggausta, valmennuksia - mahdollisuuksia on miljoonia. Itsestään täytyy vain uskaltaa pitää ääntä.

Kotimaassamme ahkerin kymmenesosa juo puolet kaikesta viinasta. Trendikäs after work on jo monin paikoin korvautunut rouhealla after all-ilmiöllä! Meillä Jyväskylässä on yleistynyt niin sanottu after all-kulttuuri. Se on sillä lailla sukua after work-ilmiölle, että siinäkin juodaan viinaa, keskellä päivää. Sen verran olen löytänyt itsestäni harrastaja-antropologia, että verkkatakki on kauttaaltaan nukkaantunut. Lähipubissa kannattaa käydä. Siellä näkee aitoja suomalaisia omassa liemessään. Meillä suomalaisilla on harvaan asiaan mutkaton suhde, alkoholiin on. Sitä juodaan niin paljon kuin ehditään. Huolellisella tankkaamisella teemme yhä uudestaan toisistamme glamourmalleja ja sisäisiä sankareita. Olen nähnyt sen läheltä, kunnes luolan sisäilma on sokerihuurruttanut silmälasini jonkun toisen laseiksi. Vasta muutama vuosi sitten tohistiin, että after work-kulttuuri tulee Suomeen. Tarkoitti suoraan töistä ravintolaan purjehtimista. Tarjouskuohuviinejä kannettiin pöytään. Viereiseen pöytään teki hajuraon viimeistään tilaamalla rakastamilleen työkavereille aitoa shampanjaa. Jyväskylän korkeudelle after work ei koskaan ehtinyt. Jo silloin oli luontevampaa rytmittää työkaverin katseleminen humalan pyöristämin linssein muutamaan isompaan rykäisyyn vuodessa. Täällä seitinohut huppeli on itsensä kiusaamista. Vielä jos joku pyörittelee auton avaimia vihreässä teessä, niin johan tässä joutaa kotiin jo itsekin. Pikkujouluissa on seuraava mahdollisuus näyttää todellinen luontonsa, silloin viina penslaa karstat elimistöstä ja ihmissuhteista. Silti olin aavistuksen yllättynyt, että meidän muunnelmamme, tämä after all, on niin iso ilmiö täällä. Kaupungin suosituin halpaolutpubi on jo iltapäivällä kuhiseva pesä ja karaokelaitteisto on kaakotettu ääriasentoon. Kaikki tuntuu niin kauan tahmealta, kunnes itse on muuttunut saman tuntuiseksi. En tiedä muista kaupungeista, mutta after all-kulttuuri tuntuu voimistuvan Jyväskylässä koko ajan. Missään ei törmää niin sakeisiin ja pörheisiin puliukkoparviin kuin Jyväskylän keskustassa. He varistavat, kujertavat, sulkiaan toisiaan vasten. Kun yksi horjahtaa, koko retkikunta piirtää tampaten kävelykatuun kasinmallisen ikuisuusmerkin. Eivät ole maltaan haukkoja, nauttivat tasavaltaa. After all-kulttuuri elää meillä vahvasti myös monissa ravintoloissa. After work-ilmiöstä se eroaa niin, että työ ei ole mukana ajatuksen tasolla eikä enää edes tunteen tasolla. Työtä ei ole ollut herran aikoihin. Työkavereita oli joskus muinoin, mutta yhdenkään nimi ei tule just nyt mieleen. After all voisi tarkoittaa: jälkeen kaiken. Kaikki elämää joskus rytmittäneet asiat ovat poissa. Työ menetti merkityksensä, rytmi menetti luontaisen komppinsa. Toiset menivät ohituskaistalta ohi niin kovaa, että ei ehditty näkemään oliko bemari vai audi. Monesta pubista on tullut kohtu, jossa on aina tasaisen kosteaa ja lämmintä. Jos kaikki märkyys hulahtaisi nyt lattialle ja sitten vedettäisiin päivän valoon, itku ei ehkä loppuisi. Meillä on ihan oikeasti iso after all-ilmiö. Itsestä ei ehkä löytynyt sitä sitkeyttä ja voimaa, joku oli pehmentänyt tärkeät paikat. Mutta ei yhteiskuntakaan tullut vastaan. Työtä ei ollut, joku halusi lakaista syrjään. Piti luoda uusi oma kulttuuri. Silti tiedän, että moni odottaa selvää päivää. Semmoista, jolloin kaikki on hetken oudon kirkasta ja selkeää. Napanuora sieltä uudesta kohdusta on yllättäen niin pitkä, että pystyy kävelemään satamaan ja takaisin. Soittamaan lapselleen. After all on englantia. Se ei oikeasti tarkoita jälkeen kaiken, e-hei. Se tarkoittaa loppujen lopuksi, kuitenkin. Siitä voi jatkaa. Maallikkosaarnaaja Maasola

Pyöreän pöydän Pauli Aalto-Setälä, Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa tapasivat Radio Suomen Herkutellaan yhdessä -juhannusohjelmassa. Grilliruuan äärellä keskusteltiin mm. Pyöreän pöydän kymmenestä vuodesta, päällepuhumisesta, pappien juomisesta ja siitä, mistä löytyy kunkin laiturin nokka. Toimittajana Olga Ketonen. Menun suunnittelivat ja toteuttivat Justus Laitinen ja Petri Rinne.

Nepalin maanjäristyksissä huhti-toukokuussa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja loukkaantui 22 300. Tuhoutuneita ja vahingoittuneita taloja on 750 000. Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein linkittyvät tärkeisiin ihmissuhteisiin. Talot eivät olekaan pelkästään materiaalisia rakennelmia, sillä niiden merkitykset ovat tiiviisti kiinni sosiaalisissa suhteissa sekä kulttuurisessa kontekstissa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidettyjen rakennusten merkitys huomataan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen. The post Takaisin kotiin — Näkökulmia Nepalin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen appeared first on AntroBlogi.

Kokeellinen urheiluohjelma, jossa palloa pelataan, vaikka se olisi jo verkossa. Mitä urheilija haluaa ja saa jakaa itsestään sosiaalisessa mediassa ja blogeissa? Vieraana menestynyttä blogia pitävä HJK:n puolustaja Sebastian Sorsa. Osallistu kiivaaseen urheilukeskusteluun twitterissä: #LSPuhe

Maanantaiaamun vieraana on laulaja Varpu Otonkoski. Maanantaiaamussa: - Työympäristöviraston mukaan Ruotsissa sattuu vuosittain yli 30 000 työpaikkaonnettomuutta - Kaupunkien keskustat autioituvat kun pienet liikkeet häviävät - Örnsköldsvikissä pohditaan, mitkä seikat vaikuttavat omakotitalojen lämmityslaksuun - Keskustelu naisten jääkiekon vahvistamisesta on käynnissä - Maija Kauhasen konsertissa kanteleensoittoon yhdistyi tanssi - Tapaamme joukon ruotsinsuomalaisia tarinaniskijöitä kahvipöydän ympärillä, joukossa myös tämän vuoden mestari on ruotsinsuomalainen Aulis Kytömäki. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se