Podcasts about pohjoismaat

The Ulkopolitistin, Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ja ER Bank of Ideas -ajatushautomon järjestämä presidentinvaalipaneeli 18. joulukuuta 2023 nosti Pohjoismaat turvallisuuskeskustelun ytimeen ja selvitti, miten ehdokkaat näkevät pohjoismaisen yhteistyön roolin osana laajempaa ulko- ja turvallisuuspoliittista ajattelua. Ehdokkaista paneeliin osallistuivat Mika Aaltola, Li Andersson, Pekka Haavisto, Jussi Halla-Aho,  Olli Rehn ja Alexander Stubb. Keskustelua moderoivat The Ulkopolitistin vastaava päätoimittaja Annastina Haapasaari ja podcast-juontaja Tuomas Lähteenmäki.

Hintojen nousu ja korkeat korot painavat talousnäkymiä globaalisti. Miten pohjoismaiden taloudet ovat pärjänneet muuttuvassa ympäristössä? Millaiset ovat skandivaluuttojen näkymät? Miten kulutus Suomessa pärjää muihin pohjoismaihin verrattuna? Aiheista ovat keskustelemassa ekonomisti Kristian Nummelin ja analyytikko Olli Malinen. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Yllätysten MM-Kisat jatkuvat pudotuspeleillä. Onko Englannin tie kullattu finaaliin asti? Kuinka pitkälle pääsevät Pohjoismaat? Podcastissa käydään läpi parhaimpia pelikohteita jäljellä oleviin otteluihin. #mmkisat #naistenmmkisat

Miksi startup-yritykset hyötyvät ulkomaisista huippuosaajista? Millä keinoilla sekä yritykset että valtio voivat houkutella Suomeen korkeasti koulutettua työvoimaa? Mitkä tekijät hidastavat ja vaikeuttavat osaajien rekrytointia? Minkälaisia huolia startup-yrityksillä on maahanmuuttopolitiikkaan ja perussuomalaisiin liittyen? Mitä vetovoimatekijöitä ja vahvuuksia Suomen startup-ekosysteemillä on ja mitä opittavaa Suomella olisi Piilaaksosta ja muista startup-keskittymistä? Studiossa Supermetricsin perustaja Mikael Thuneberg. Jakso on nauhoitettu 28.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Supermetrics (2:41) Huippuosaajat (5:07) Koulutus (6:54) Ulkomainen työvoima (9:26) Suomi (14:28) Rekrytointi (18:28) Suomeen asettuminen (22:11) Suomen kieli (26:26) Yrityskulttuuri (33:51) Suomen maakuva (36:07) Maahanmuuttopolitiikka (37:28) Oleskelulupa (47:46) Kielikoe ja tuloraja (53:52) Integraatio (59:04) Perussuomalaiset (1:02:14) Pohjoismaat (1:07:24) Ulkomaalaiset (1:11:34) Startup-yritykset (1:21:35) Piilaakso (1:26:36) Tallinna

Juha Valjakkala, joka tunnetaan myös nimillä Aslak Valdemar Ahonen, Nikita Joakim Fouganthine ja Nikita Bergenström, kuoli 27. helmikuuta viime viikolla. Jaksossa käydään läpi Juhan rikollista elämää syntymästä kuolemaan, sekä hänen ja Juhan naisystävä Maritan "roadtrippiä" pohjoismaiden läpi kesällä -88, joka päättyi surullisen kuuluisaan Åmselen kolmoismurhaan Ruotsissa. Jaksossa suositellut kirjat olivat Anneli Auerin - murhalesken muistelmat , sekä Jäljillä podcastin tekijältä Jäljillä 2 -kirja. Jos et ole kokeillut Nextorya aikaisemmin, saat käyttöösi extrapitkän 45 päivän ilmaisen kokeilun osoitteesta nextory.fi/pilvi Podin instagram: murhamatkallapodcast Musiikki: Dragón Rojo - The Mini Vandals Lähteet: https://sverigesradio.se/artikel/2515343 https://www.allas.se/samhalle/trippelmordet-i-amsele-vad-hande-egentligen/137445 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9202e849-e979-4da2-bc73-aca3110cc4e7 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ac6bc131-a497-4fa8-a809-e6e81d38b811 Alibi 7/2002 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8172b8f2-4d7f-4710-9873-275fd0f8e7ec https://fi.wikipedia.org/wiki/Åmsele https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009424644.html https://sv.wikipedia.org/wiki/Åmselemorden https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/podcast-valottaa-juha-valjakkalan-dramaattista-pakoa-kolmoismurhan-jalkeen-janiksenpapanat-veivat-poliisin-pohjoismaiden-etsityimman-rikollisen-jaljille/8286084 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a36156f3-f773-4f2b-be6f-536319bc8889 https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Valjakkala

Vihreä siirtymä vaikuttaa kiistatta yritysten kilpailukykyyn tulevaisuudessa ja on nostanut ESG:n yritysjohdon palkitsemisen kärkiteemaksi.  Deloitte on tutkinut pohjoismaisten yhtiöiden palkitsemista ja palkitsemisraportointia laajasti vuoden 2022 aikana toteutetussa vertailututkimuksessa. Missä palkitsemisen vastuullisuusvaateissa mennään tällä hetkellä? Entä löytyikö Pohjoismaiden välillä merkittäviä eroja ESG-tavoitteiden toteuttamisessa?  Podcast-jaksossa Deloitten palkitsemisasiantuntija Emma Häll ja vastuullisuusliiketoiminnan vetäjä Anne-Maria Flanagan perehtyvät Rami Saarelan kanssa palkitsemisraportoinnin ajankohtaisiin teemoihin ja käyvät läpi tutkimusraportin parhaat palat. 

Tämä jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Ilmattaren kanssa. https://ilmatar.fi/ Suomi tuottaa jossain vaiheessa yli 10 % Euroopan sähköstä ja Pohjoismaat jopa 40 %. Tässä jaksossa perehdytään tähän hurjaan, LUTin tekemään mallinnukseen pohjautuvaan, väitteeseen yhdessä LUTin tutkimusjohtaja Petteri Laaksosen ja Ilmatar Energyn toimitusjohtajan, Juha Sarsaman, kanssa. Lisäksi keskustelemme yleisesti energiajärjestelmän tulevaisuudesta, aurinkovoimasta, vedystä, energian varastointiratkaisuista ja ydinvoimasta. Tätä mielenkiintoista ja toivoa herättävää jaksoa ei kannata jättää väliin. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Pohjoismaat olivat muodostaneet 1300-luvun lopulla yhteisen liiton eli Kalmarin unionin, joka oli ollut voimassa aina 1500-luvulle asti. Unionin tanskalainen hallitsija Kristian II pani vuonna 1520 toimeen Tukholman verilöylyn. Tämä oli liikaa ruotsalaisille, jotka aloittivat kapinan. Sen johtajaksi nousi Kustaa Eerikinpoika Vaasa. Nykyisen Suomen alue oli tuolloin osa Ruotsin valtakuntaa, ja niinpä Kustaa Vaasa oli myös valtakunnan itäisen osan hallitsija. Hänen uudistuksensa vaikuttavat yhä edelleen myös täällä Suomessa. Millaisia olivat Kustaan uudistukset? Entä millainen oli Kustaan nousu valtaan ja miten valta vaikutti häneen? Tiedeykkösen haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtinen sekä professori Marko Lamberg. Toimittajana on Riikka Suikkari.

Miksi puolustusvaliokunta haluaa Suomen Natoon? Keskustelemassa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet kansanedustajat Kimmo Kiljunen (sd.), Timo Heinonen (kok.) ja Atte Harjanne (vihr.). Puolustusvaliokunta ei esitä kansallisia varautumia eli erillisiä ehtoja jäsenyydelle sotilasliitto Natossa. Pitäisikö Suomen kuitenkin estää Naton pysyvät tukikohdat maaperällä vai perästi vaatia niitä tänne? Entä pitääkö ydinaseiden tuominen Suomeen sallia? "Ei ole olemassa mitään kevytversiota Natosta. Natossa joko ollaan tai ei olla", Heinonen toteaa. Hänen mukaansa vasta muiden maiden ratifioinnin jälkeen alkaa keskustelu siitä, minkälainen Nato-maa Suomi haluaa olla. "Jos tässä Suomi lähtisi hyvin räätälöilyllä kulmalla hakemaan, se antaisi erikoisen kuvan", Harjanne toteaa. Kiljunen nostaa esiin, että Norjassa, Tanskassa ja Islannissa on ydinaesvarauma, vaikka ovat Natossa. "Nato-mailla on rajauksia, ja minun kantani on, että Pohjoismaat muodostaisivat oman viiteryhmänsä Natossa ja yksi kivijalka siinä olisi ydinaseettomuus", hän sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mikä on Suomen rooli Venäjän ja Yhdysvaltojen välissä? Kannattaako Suomen liittyä Natoon? Vieraana valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka. "Viime syksynä valmistunut hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko luettelee Suomen tärkeimmät yhteistyökumppanit järjestyksessä: EU, Ruotsi ja Pohjoismaat ja Nato. Seuraavaksi luetellaan yksittäisiä valtioita, jotka ovat tärkeitä Suomelle: Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Britannia. Tämä kuvio on muuttunut aika oleellisesti", Tarkka kertoo. Viime viikolla entinen Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton kehotti Suomea ottamaan askeleen syvemmälle kohti länttä ja liittymään sotilasliitto Natoon. "Olen samaa mieltä, että Suomen länsiyhteys on tärkeä, mutta siitä olen eri mieltä, että Suomi ei tasapainottele lännen ja idän välissä. Suomi on selvästi hakeutunut Naton suuntaan", Tarkka kommentoi. Tarkan mukaan Suomen Nato-jäsenyyttä ollaan selvästi valmistelemassa, vaikka sitä ei suoraan sanota. Tarkka kuvailee hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tapahtuneen "radikaali muutos" syksyllä. "Selonteko määrittelee selvästi, että Suomen on tärkeää kehittää ja ylläpitää sitä yhteensopivuutta, joka Naton järjestelmien kanssa on jo saavutettu, ja huolehtia, että mikään ei tule estämään Nato-jäsenyyden toteuttamista siinä vaiheessa kun siinä lähdetään käytännössä etenemään", Tarkka kertoo. Tarkan mukaan dramaattinen muutos on tapahtunut kansan keskuudessa: Nato-jäsenyyden vastustus on romahtanut. Saksassa valitaan syksyllä liittokansleri Angela Merkelin seuraaja. Mikä merkitys tällä on Saksan ja Venäjän suhteisiin? Vihreiden ehdokas Annalena Baerbock on vaatinut kristillisdemokraattisen CDU:n Armin Laschetilta selvempää Venäjä-linjaa ja Nordstream-hankkeen hylkäämistä. Todennäköisesti jompikumpi heistä on Saksan seuraava johtaja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Koko ajan joku laite piippaa, koko ajan pitää kommunikoida. Elämä on pitkä nettipalaveri. Syökö digiähky sieluasi? Aivotutkija Katri Saarikivi analysoi loputtomien fiidien ja piippausten aiheuttamaa stressiä. Painoivatko muut Pohjoismaat paniikkinappulaa kun ne hyllyttivät Astra Zenecan rokotteen? Oppitunti suhteellisuudentajusta. Oppaana ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä. Sauli Niinistö saa närkästyä mutta Sanna Marinin on oltava hyvällä tuulella? Miten poliitikkojen karaktääriä luetaan? Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala kertoo miten asiat ovat muuttuneet matkalla Jutta Urpilaisen verkkosukkakohusta tähän päivään.

Pääministeri Sanna Marin ärähti Venäjälle Twitterissä. Onko Marin siirtynyt idänsuhteissa Georg C. Ehrnroothin ja Alexander Stubbin linjalle? Myös ulkoministeri Stubb päätyi aikoinaan Kremlin silmissä persona non grataksi. Britannia rokottaa 140 kansalaista minuutissa eli laskennallisesti 201 600 vuorokaudessa. Jos Suomella olisi rokotteita ja pistelyssä brittimeininki, koko kansa saisi ensipiikin alle kolmessa kuukaudessa. Suomalaiset kohkaavat Amerikasta, vaikka viikonloppuna valittiin kohtalomme kannalta paljon tärkeämpi poliittinen päättäjä: 16 vuotta liittokanslerina vallinneen Angela Merkelin mahdollinen seuraaja, Saksan kristillisdemokraattien CDU:n uusi puheenjohtaja Armin Laschet. Pitäisiköhän jonkun suomalaispoliitikon tutustua mieheen? 
Suomalaisella passilla pääsee viisumitta 188 maahan. Edellämme on vain Japani (191 maata), Singapore (190) sekä Etelä-Korea ja Saksa (189). Takanamme ovat muiden muassa muut Pohjoismaat ja Sveitsi. Miksi ihmeessä? Onko valloitussodistamme liikaa aikaa?

A/M Podcastin pääjuontaja Mika Maliranta kuvaa talouskilpailua urheiluvertauksin pelikentän tasoittamisena. Sami Miettinen johdattelee keskustelun yritystenvälisen kilpailun ja Kilpailuviraston tekemän tuomarointityön lisäksi muiden hyvien instituutioiden rooliin talouden pelikentän mahdollistajina. Yritysten muodostumisen ja kasvun talousteoreettinen ymmärtäminen otti suuren askeleen oikeustaloustieteilijä Robert Coasen teoreemoilla. Niissä tiedon epäsymmetrisyys ja transaktiokustannusten korkeus ovat merkittäviä syitä kilpailla markkinoiden tai yksittäisten ihmisten sijaan (osake)yhtiöitä käyttäen. Osakeyhtiöiden kilpailun taas on oltava tasapuolista ja reilua, jotta kansantalouden kasvu ja tuottavuus kehittyisivät. Yksi Malirannan suosikkiajattelijoista, MIT:n professori Daron Acemoğlu, on tutkinut erittäin kattavasti talouden lainalaisuuksia Italian mafian muodostumisesta hegeliläiseen systeemiteoriaan. Mahtipontisten maailmanselitysten sarja on kulminoitunut kahteen merkittävään kirjaan: Miksi maat kaatuvat (Why Nations Fail) sekä The Narrow Corridor, joissa pohditaan tasapuolisten, luotettavien ja erityisesti kansalaisten hyvinvointia rakentavien instituutioiden optimirakennetta. Maliranta pohtii vaaraa, joka vaanii sekä liian heikon julkistalouden Mad Max-yhteiskunnissa, että ylisuurten valtioiden tukahduttavissa rakenteissa. Kapea kieleke näiden välissä johtaa hyvinvointiin, jossa erityisesti Pohjoismaat ovat olleet maailman johtotähtiä, osin hyödyntäen raadollisempien yhteiskuntien innovointivoimaa. Lopussa lähtee terveiset Matti Apuselle! #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Miksi suomalaiset baarit eivät saa kansainvälistä tunnustusta? Miksi meidän taidot ei riitä, kun muut Pohjoismaat porskuttaa? Koskeeko sama ongelma koko ravintola-alaa? Missä on meidän Noma, Fävike tai Himkok?

Onko pohjoismainen hyvinvointivaltio yhteiskuntamallina vertaansa vailla? Onko Ruotsin malli niin erinomainen kuin väitetään? Idylli ja kansankoti? Vai onko kyseessä yhteiskuntamalli, joka vaatii päivityksen 2010-luvun globaalin kilpailun aikaan? Uhkaako maahanmuutto pohjoismaista hyvinvointivaltiota? Miten ja missä valossa Ruotsi ja muut Pohjoismaat esiintyvät suomalaisessa politiikan keskustelussa? Minkälainen on Suomen kohtalonyhteys Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin? Vieraana on Ruotsin malliin raportin kirjoittaja, tutkija Mikko Majander ajatuspaja Magmasta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kiina ja Pohjoismaat, vanhempi tutkija Jyrki Kallio, UPI. Brexitin uusimmat käänteet, toimittaja Auli Valpola, Lontoo. Vaalitentissä Vasemmistoliiton Jussi Saramo. Tenttijänä Pirjo Auvinen. Vaalihäirintä ennen ja nyt, Turvallisuuskomitean erikoistutkija Antti Sillanpää ja yleisen valtio-opin professori Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Kolumni, Rysky Riiheläinen. Uusinta Kiina ja Pohjoismaat, vanhempi tutkija Jyrki Kallio, UPI. Juontajina Päivi Neitiniemi ja Pirjo Auvinen. Toimittajina Tuukka Pasanen ja Raisa Pöllänen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Suomalaisilla tuotteilla on aina ollut Venäjällä hyvä maine, kun taas oman maan tuotantoa on vierastettu, sanoo Venäjän-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki. Hän kertoo myös, miksi Pohjoismaat kiinnostavat nyt enemmän kuin pitkään aikaan ja miten Venäjän hallinto yrittää nostaa talouttaan pakotteista huolimatta. Marjon kirjasuositus: Marquis de Custine, Letters from Russia. Seuraavassa jaksossa vieraana on ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen, jonka juttumatkasta voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen simo.ortamo@yle.fi Sarjan toimittaja on Simo Ortamo.

Pohjoismaat ovat esillä dokumenttielokuviin keskittyvän festivaalin tarjonnassa. Esimerkiksi World Trade Centerin uuden pilvenpiirtäjän suunnitelle .. Lisää >> http://ift.tt/2FnVwfQ

Kieli määrittää sukupuolemme, Juri Vikman pyristelee vastaan. - Juri Vikman ei halua, että hänet määritetään pronomineilla hon tai han. Jurin mielestä edes hen ei toimi. Hän haluaa olla det.- Pohjoismaiden neuvosto on koonnut tavallisimmat pohjoismaiset kalannimet uuteen sanastoon. Harrastajakalastajilla Eeva ja Osmo Meriläisellä kalojen nimet ovat hanskassa.- Uusi pakinoija: toimittaja, maanviljelijä Annika Lantto Tornionlaaksosta puhutusta ja kirjoitetusta meänkielestä.- Kieliasiantuntijoiltamme Riina Heikkilältä ja Henna Leskelältä on kysytty: missä menevät Euroopan rajat, eivätkö Pohjoismaat kuulukaan Eurooppaan?- Viikon uudissana on helikopteriraha.- Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se

Pohjoismaat eri poluilla – ja samalla tiellä Pohjoismaat muodostavat kulttuuriltaan yhtenäisen kokonaisuuden, ne kulkevat samaa tietä, vaikka ovat valinneet erilaiset polut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Norja ja Tanska ovat Naton jäseniä, mutta Tanska kuuluu euroalueeseen. Ruotsi on puolueeton, mutta euroalueen ulkopuolella oleva EU:n jäsen. Suomi on puolueeton Venäjän naapuri, mutta osa euroaluetta. Eroavaisuudet ja yhtäläisyydet eivät ole uutta historiassa. Valt. tri Markku Reimaan tutkimus Pohjoismaisia yhteyksiä Saksan vallan varjossa kertoo Pohjoismaiden erilaisista poluista toisen maailmansodan aikana. Jokaisella maalla oli omalaatuinen ja toisista poikkeava suhde Hitlerin valtakuntaan, perustelut olivat kunkin maan lähtökohtien mukaiset. Miksi ja miten suhteet kehittyivät? Millainen oli Suomen suhde sodan keskellä muihin Pohjoismaihin? Markku Reimaa on paitsi tutkija myös pitkän linjan diplomaatti ja suurlähettiläs. Tutkimuksessa tulee esiin uutta ja mielenkiintoista tietoa. Hän pohtii myös tämän hetken näköaloja Venäjän varjossa ja Euroopan muutoksen keskellä, keskustelun isäntänä Tapani Ruokanen.

Miten äidit voivat? Sunnuntaina vietetään äitienpäivää. Miten äidit voivat niin maailmalla kuin täällä meillä Suomessa? Pelastakaa Lapset -järjestö julkisti 16. Maailman äitien tila 2015 -raportin, joka asettaa 179 valtiota järjestykseen sen mukaan, miten nämä ovat edistäneet äitien hyvinvointia. Raportoitavat osa-alueet ovat naisten terveys, lasten terveys, koulutukseen pääsy, naisten taloudellinen asema ja naisten osallistuminen poliittiseen toimintaan. Tänä vuonna erityistarkastelun kohteena oli arvioida äitien tilannetta kaupungeissa. Pohjoismaat ovat edelleen äideille maailman parhaita maita. Raportista on keskustelemassa Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta. Hyvää äitienpäivää!