Podcasts about tihe

Inglismaa Premier League'i ajaloos on juhtunud vaid kolm kord, kui esikolmikut lahutab hooaja lõpus vaid viis punkti. Tänavu on mängida 11 vooru ning Liverpooli, Manchester Cityt ja Arsenali lahutab vaid kolm punkti. Ehk teisisõnu: käimas on harukordselt põnev tiitliheitlus. Meistrite liigas sattus Euroopa rekordmeister ootamatult raskustesse, kuna Müncheni Bayern pääses aga kardetust kergemalt. Vutikohtu saatejuhid on Ott Järvela (Soccernet.ee) ja Andres Vaher (Õhtuleht).

Piše: Marko Elsner Grošelj Bereta: Maja Moll in Aleksander Golja Pred menoj na mizi so tri pesniške zbirke Ivana Dobnika Tihe pesmi, Čajne pesmi in Rojstvo oaze – triangel gongov, ki odzvanjajo v tiho noč. Vse, kar je zapisano na teh straneh, prihaja iz narave: besede, misli, forma, pretakajoča se in valovita, vzniknjena v zamiranju in nasprotno, vse popisuje v nekakšni imaginarni deželi, v imaginarnem pesniškem svetu ljubezenske utopije, ki pa je pravzaprav univerzalna ljubezenska resničnost, erotičnost pogleda, ko se vse v naravi oplaja, diha, brsti, veni, izginja. Pesnik je pričevalec besed poezije, šepetalec sna, pesniški mag, univerzalni medij, ki skozi sebe prepušča tone, niansira svetlobo, zaznava sence in nasprotujoče si pomene. Pesem jih zravna, vsrka vase, jih predeluje, umiri, da bi postali razumljivi v paradoksu biti, v kateri se razpuščajo predsodki in vednost o tem, kaj je prinesena (doktrinarno razumarska) izkušnja in naučenost in kako pod nogami poezije plapolajo ognji vetra. Nebo ni samo zgoraj, ampak je povsod, pesem pa izmaknjen vrč studenčnice, ki teče na vse strani – prisotna v svoji odsotnosti, nenehno vračajoča se, pihljajoča, blaga in vabeča, kozmična ljubezen, ki ne priznava časa: »Če daleč je blizu, pomislim, potem si najgloblje v meni in s teboj je enako … ko čas ni pomemben, ker čas v najinem snu ne obstaja.« Ali: »Nič ne potone, nič ne umre, nič se ne ponovi. Nič zgradi vesolje, popoln kozmos, sveti svetlobe črne.« Obstoj poezije je v trajanju, njen posluh je v tišini in prav tako kot veter je tudi sama izginjajoča, na konici svojega prikazovanja se umiri, samo če jo zaustavi (ujame, sprejme) pesnik v svojih mrežah besed, v pesmi. Ivan Dobnik svojo poezijo zadržuje na mestu v točki preloma oziroma na robu mogočega, ne vdaja se procesu v smislu, da bi do česa prišla, se iztekla, se izrekla, zapopadla konsekvence logičnosti. Je kot sama v sebi porajajoča se substanca, ki izgineva v lastnem gibanju, lastni plazmi in modulaciji jezika. To je neprecenljiva pesniška vrednost, pesniška in človeška drža, ki pa je ne bi smeli razumeti zgolj kot posamezne estetske elemente, ki se napajajo v različnih smereh in različnih pesniških svetovih, od Paza do Celana in Seferisa, Dekleve in Lalića, gotovo širok razpon pogleda, ki omogoča jadranje po prostranstvih pesniškega duha. Dobnikova poezija je unikatna, avtentična in v smislu senzibilnosti neposnemljiva; je trs, pojoč v puščavi, je vztrajanje pri pesniških (in siceršnjih) vrednotah, ki so dandanes nedoumljive. Je pa tudi zanos pevca v tihoti, ob pitju čaja, v rojstvu oaze, raja, ki poje, ker mora peti, ker je to v njegovem ljubezenskem bistvu in dojemanju življenja: »Ni drugega raja. Ljubezen vedno bo. Tvoje oči tudi.« Življenja, ki se spogleduje, se daje tišini, samoti, »gozdne jase, tam, kjer spim te sanje budne« nekega prihodnjega trenutka, ki je že zdaj, v azilu, rezervatu, na otoku duha, v središču resničnega stvarstva poezije. Zdi se, da pesnik v prvih dveh knjigah Tihe pesmi in Čajne pesmi pripravlja teren za tretjo knjigo Rojstvo oaze, ki vznikne iz temne snovi spomina, v nenehnem lebdenju letnih časov, na mahu spanja / sanjanja, v letu ptic, ki spreminjajo smeri, na robu vulkana mračne odisejade sveta, kjer si odpočijejo človekovi upi in si naberejo moči. Toda po branju Dobnikovih pesmi so to drugačne moči, na noter zazrte, naravi se prilegajoče, edine mogoče moči, ki dopušča sožitje, širjenje zavesti, kako ohraniti naravne vire planeta, tudi z nepopisno lepoto, ki ji je treba prisluhniti, jo braniti, ohranjati v njeni inteligentni rasti, ki se ne zmeni za človeške blodnje in omejenosti. Najprej pa je treba umiriti samega sebe, prisluhniti šepetanju jezika – zato tihe pesmi. Šele v popolni samoti je mogoče zaslutiti vse razsežnosti utripa kozmosa – narave, ljubezni – vso to daljnost v bližini, prežetosti vsega z vsem, predvsem pa v nenehni pričujočnosti trajanja: »Kar sanja na tvojih ustnicah ves čas … išče nova imena za pesmi … Kar sanja v tvojih besedah neizgovorjenih, kar sanja v sanjah tvoje hoje, v obliki črk, ki mi jih pišeš in nato za dolgo skleneš molk … kjer noč in dan polzita k spremembam neizogibno kot željni prsti k drugi žeji.« Oaza nastane iz brstečega popka besede v Tihih pesmih in se razširi skozi meditativno pripoved Čajnih pesmi, v tretji knjigi Rojstvo oaze pa se sklene krog med bližino in daljavo, med zemljo in kozmosom, v odprti pretočnosti, ki združuje budnost in spanje, pozornost in občutljivost pesniškega Sna, konkretno, stvarno pribežališče, zaščito živalim in rastlinju, v ohranjanju narave in njene nedotakljivosti, njenega naravnega razvoja in spreminjanja v skladu medsebojnega sožitja. Oaza ni otok civilizacije, njene ekspanzije, rušenja ravnovesja in obsedenosti z močjo, pač pa je to otok ozaveščenega človeka – pesnika, ki ve, kako nujna je sprememba mišljenja v notranjem ustroju našega skupnega prebivanja, pri tem pa ostaja dosledno znotraj forme poezije. Ali še drugače: Edino, kar je v tem svetu mogoče, je najti svojo lastno oazo in stopiti vanjo z odprtim srcem in z zavestjo, da je to vse, kar v resnici imamo.

Preostali vsebinski poudarki oddaje: - Na celjskem sejmišču predstavljajo najnovejše dosežke svetovne industrije. - Občina Bovec občutno oklestila sredstva za turizem. - Kako kulturne domove bolj vključiti v sooblikovanje širše kulturne politike? - V mariborski mestni četrti Pobrežje se vandali znašajo nad avtomobili.

V začetku leta 1959 se je skupina izkušenih alpinistov in smučarjev odpravila na zahtevno odpravo proti najsevernejši točki gorovja Ural. Do današnjega dne ne vemo, kaj natančno se je zgodilo, da je neke nesrečne noči prišlo do katastrofe, v kateri so na pobočju tako imenovane Tihe gore umrli vsi člani odprave. Nesreča na prelazu, ki od tedaj nosi ime vodje odprave, do danes burka duhove. So v igri skrivne vojaške vaje, NLP, jeti, ali le navaden plaz? Ta teden na podkastu!

Kahdeksissakymmenissä olevalla miehellä oli vaikea uniapnea, aikuistyypin diabetes ja fysiologinen DDDR-tahdistin trifaskikulaari- eli kolmoishaarakekatkoksen takia.

Saade "Puust ja Punaseks" on valminud Haridus- ja Teadusministeeriumi ning Sihtasutuse Eesti Teadusagentuur toetusel.

Tiheäkasvuinen, syksyinen ruovikko kätkee sisäänsä erikoisen näytelmän. Ruovikoissa on sadoittain lintuja, jotka tankkaavat läpitunkemattoman viidakon kätköissä innokkaasti ravintoa ja valmistautuvat tällä tavoin muuttomatkalle. Pääosa hyönteissyöjälinnuista on jo lähtenyt, mutta ruovikoissa on edelleen elämää. Luontoretkellä Juha Laaksonen pääsee pitkän linjan lintuharrastajan ja rengastajan Hannu Ekblomin mukaan Särkisalon Rusthollinlahden ruovikkoon. Miten lintuja pyydystetään ja millainen aamu lintumielessä on luvassa?

Današnja, peta postna nedelja se imenuje tudi tiha nedelja. Na nek način že sklepa postno duhovno pot in nas v tišini pripravlja na obhajanje Jezusove velikonočne skrivnosti. Zakaj so naši predniki to nedeljo poimenovali tiho nedeljo? V bližnji preteklosti so postni čas delili na daljno, bližnjo in neposredno pripravo na obhajanje Jezusove velikonočne skrivnosti. Daljna se je začela na pepelnično sredo in je trajala do prve postne nedelje. Bližnja je trajala od prve do pete postne, ali tihe nedelje. Neposredna priprava pa od tihe nedelje do velikega tedna. Na tiho nedeljo so v cerkvah, v znamenje resnosti, z vijoličnim zagrinjalom zakrili križ, svete podobe in kipe. Križ so nato odkrili ob koncu obredov velikega petka, svete podobe in kipe pa ob začetku velikonočne vigilije. Še bolj kot ta liturgična simbolika pete postne nedelje, me nagovarja izbira evangeljskih odlomkov v triletnem liturgičnem ciklu. V liturgičnem letu A, ki smo ga obhajali lani, je Cerkev izbrala odlomek iz Janezovega evangelija o obuditvi Jezusovega prijatelja Lazarja (Jn 11,1-45). Gre za gluho tišino Lazarjevega groba. V liturgičnem letu B, ki ga obhajamo letos, prav tako beremo odlomek iz Janezovega evangelija, o pšeničnem zrnu, ki mora umreti v zemlji, da obrodi sad (Jn 12,20-33). Gre za skrito, tiho umiranje, ki je pogoj za duhovno rodovitnost. V liturgičnem letu C, prihodnje leto, je na vrsti odlomek iz Janezovega evangelija, o grešnici, ki so jo želeli kamnati, Jezus pa ji je od srca odpustil (Jn 8,1-11). Nastala je tišina, Jezus se je sklonil in tiho pisal po tleh. Kriza pandemije korona virusa Covid-19 je dobesedno vijolično zagrinjalo, ki že eno celo leto zagrinja naš pogled na svet in na življenje. Zavedamo se, da smo kot ljudje in kot človeštvo ranljivi, umrljivi, nemočni. Kakor da bi se v našo bližino prikradla gluha grobna tišina Lazarjevega groba. V tem kriznem, »korona-času«, lahko kot kristjani dopustimo, da v pesek naše zgodovine tudi tokrat piše Jezus sam. Ko je pisal po tleh, so vsem, ki so obsojali grešnico, začeli padati kamni iz rok. Odvrzimo tudi mi težke kamne tesnobnosti, strahu in malodušja, zaupajmo, da je pod vijoličnim zagrinjalom, ki zagrinja križ, čista Ljubezen, razpeta v neskončnost novega neba in nove zemlje.t

Ciklon La Niña donosi oborine tijekom ovogodišnje sezone ljeta. No, iz ureda za meteorologiju savjetuju da se ne opuštamo previše jer nam stižu i toplotni udari s visokim temperaturama koji mogu uzrokovati probleme koji mogu uzrokovati trajno oštećenje i smrt, ukoliko se odmah ne liječe.

Kako da spriječimo zdravstvene probleme izazvane suncem i vrućinom - opekotine, rak kože, toplotni udar? Ako se uzme u obzir da je Australija po broju oboljelih od raka kože prva u svijetu, svako upozorenje moramo shvatiti ozbiljno.

Tässä 2-osaisessa jaksossa vieraamme Teija Kautto, Uneksija.fi, vastaa kysymyksiin pääasiassa 0-12kk vauvan unesta. Tosin itsekin poimin heti nauhoittaessa vinkkejä myös meidän taaperon uneen.Ensimmäinen osa sisältää paljon tietoa vauvan unen rakenteesta, ja se kannattaa ehdottomasti kuunnella ennen tätä jaksoa.Toisessa osassa puhumme erityisesti yöllisistä uniongelmista ja nukuttamisesta, sekä muista sekalaisista vauvan uneen liittyvistä haasteista. Tiheä yöheräily, aamuyön valvominen ja aikaset aamut ovat tuttuja monelle. Moni kuulijoista kokee haastavaksi myös vauvan nukuttamisen muualle kuin rinnalle tai rattaisiin. Mm. näistä puhumme Teijan kanssa. Tässäkin jaksossa on paljon asiaa ja vinkkejä vauvaperheen uniin.Vauvan uni jaksot on tehty yhteistyössä Lastentarvikkeen kanssa.Lähetä kysymyksiä tuleviin aiheisiin ja käy katsomassa lisää tästä aiheesta: www.onnenkuplia.fi/podcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kergejõustikuteemalises taskuhäälingusaates „Staadionijutud“ on seekord külalise rollis Eesti staažikaim mänedžer Aivar Karotamm. Tatjana Lebedeva, Juri Sedõhh, Jüri Tamm, Bohdan Bondarenko, Virgilijus Alekna, Aleksander Tammert, Erki Nool, Andrus Värnik, Magnus Kirt, Rasmus Mägi - need on vaid mõned nimed Karotamme tiitlivõistlustel medaleid võitnud sportlaste nimekirjast. „Ma ei tea, kui suur on minu roll nende sportlaste karjääris olnud. Mänedžer on üks osa taustajõududest. Mina olen teinud treenerite ja sportlastega koostööd. Me teeme koos hooaegade eel plaanid ja otsime võistlused, arvestades seda, mida sportlastel vaja on,“ ütleb Karotamm, kes tegeles ise nooruses kümnevõistluse ja odaviskega. 63-aastase Karotamme sõnul leiab maailmast täna paarkümmend igapäevaselt kergejõustiku mänedžerina töötavat inimest. „Üldiselt aetakse mänedžeride seas asju viisakalt, aga eks ka meil toimub võitlusi nagu igal teisel ärialal. Näiteks ülerääkimised. Ühe kuulusa Hollandi mänedžeri, ka Haile Gebrselassiega koostööd teinud Jos Hermensi hüüdnimi on „Snake“ (tõlge: uss). Tema on käinud teiste mänedžeride sportlastega rääkimas jutuga, et tal on pakkuda paremad tingimused. Aga see pole eetiline ja viisakas,“ räägib Karotamm. Karotamm aitas Eestis korraldada aastate jooksul palju erinevaid kõrgetasemelisi kommertsvõistlusi. Tihe toetajate otsimine tegi selle töö tema hinnangul mänedžeriametist keerulisemakski. „Ma ei ole ühtegi penni nende võistluste korraldamise eest saanud. Maksin peale kokku umbes kolm miljonit krooni, et Eestis õhtumiitinguid korraldada. Ja oma sportlastele ütlesin alati, et tulge võistlema ja aidake. Nad said vahel ainult boonust, muud midagi. Me ei leidnud kunagi nii palju sponsoreid, et suurt võistlust teha. Kui kutsusime võistlema Stefan Holmi, siis pidime ju ka konkurendid talle tooma. Samamoodi pidi Marko Aleksejevil konkurente olema, et ta ei peaks üksi hüppama enne Holmi ja teisi. Võistlust pidi tervikuna vaatama,“ selgitab Karotamm. Viimastel aastatel pole Eestis enam kõrgel tasemel kommertsvõistlusi toimunud. Kas head ajad võiksid selles osas veel tagasi tulla? „Ma ei oska öelda. Oleme Mati Lilliallikuga arutanud, et Jumping Galat võiks uuesti korraldada. Idee oli isegi Saku suurhallis seda kunagi teha, aga juba üksnes vastava põranda maha panemine oleks maksnud miljon krooni. Oleme arutanud seda võistluste teemat, sest igas riigis peaks olema aastas vähemalt üks mõnus rahvusvaheline sise- ja välivõistlus. See oleks alale puhas reklaam,“ arvab Karotamm. Saates tuleb muuhulgas juttu ka Karotamme tuntumatest hoolealustest, teiste seas Magnus Kirdist ja Rasmus Mägist, mänedžeritöö ülesannetest, suhtlusest võistluste korraldajatega, stardirahadest, maailma kergejõustiku hetkeseisust, närvidest ja armastusest spordi vastu. Saate lõpus selgub eelmise küsimusmängu võitja ja paneme uue küsimusega auhinnaks välja taas „Staadionijuttude“ erilahendusega spordisärgi. Saadet juhib Karl Rinaldo.

Võrkpalliteemalise taskuhäälingusaate "Kuldne geim" 74. osas on põhitähelepanu nädala tähtsamatel koduste sarjade mängudel ja kuulajaküsimustel. Saates võtavad sõna taas Rivo Vesik, Andres Toobal, Renee Teppan ja saatejuht Karl Rinaldo. Muuhulgas tuleb jutuks: *Kuhu jäid Rivo kargud? *Tihe nädal maailma spordis. Milliseid malle loovad jätkuvalt maailma tipus püsivad Rafael Nadal ja LeBron James? *Küsimus asjaosalistele: mis põhjustas Tallinna Selveri seekordse kaotuse Pärnu Võrkpalliklubile? *Kas Pärnu ründekolmik Ozolinš - Platacs - Leppik on lihtsalt parem kui Selveri palju räägitud trio Raadik - Teppan - Kollo? *Renee tegi pealtnäha hea mängu Pärnu vastu, ent milline on tema seis tegelikult? *Kas bravuurikal Tallinna Ülikooli esiliigaklubil on põhjust hoogu maha võtta? *Leedu esiklubi andis Tartu Bigbankiga mängides kindla võidu käest. Mis juhtus? *Keda TalTech juurde vajab - kas diagonaalründajat või nurgameest? *Saarlane küsib: kas Saaremaa Võrkpalliklubi on teiste klubide kriitika ära teeninud? *Mida teevad saarlased hästi ja mida saaks teha paremini? *Renee ja Andrese näitel: millisel hetkel võtab diagonaalründaja ja sidemängija vastu otsuse järgneva pallipuute osas? *Mis vahe on FIVB litsentsiga agendil ja litsentsita agendil? Millised on üldse agendi ülesanded? *Kuidas saaks võrkpallimängu pealtvaatajatele atraktiivsemaks muuta? *Milline on Eesti rahvusmeeskonna ja meistriliiga tase 5-10 aasta pärast? *Millistest kantidest võiksid lähiajal meistriliigasse uued klubid tulla? *4Sport esitleb: millisele kuulajale läheb esimene 40-eurone kinkekaart?

Topias Tiheäsalo on radiotoimittaja, elokuvasäveltäjä ja kitaristi. Jakso äänitettiin Daily Newsissä, Turussa, 11. syyskuuta 2020.

Alankomaista suuri osa on mereltä vallattua aluetta, missä ihmiset elävät merenpinnan tason alapuolella. Tiheästi asuttu maa joutuu nyt turvautumaan uusiin toimiin vastatakseen kiihtyvään merenpinnan nousuun. Alankomaille on kehittynyt ainutlaatuista vesirakentamisen osaamista, jota se vie hyvällä menestyksellä myös maailmalle, mm. Intiaan. Ohjelman on Haagissa toimittanut Visa Noronen Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvassa: Henk Ovik, Alankomaiden kansainvälisten vesiasioiden erityislähettiläs Valokuvaaja: Evert van de Worp

Õhtulehe korvpallisaates "Viies veerandaeg" arutlesid ajakirjanikud Karl Juhkami, Henry Lääne ja Jarmo Jagomägi algava hooaja teemadel. Peamiselt on fookuses Eesti-Läti liiga. Miks on Kalev/Cramo haavatavam kui varem? Kes võtab nende järel sisse teise koha? Kellel ja millel tasuks hooaja jooksul silma peal hoida? Nendele ja paljudele teistele küsimustele saab vastuse saatest! Lisaks arutleme Tartu Ülikooli võimaluste üle eurosarjas ning kavas on ka Coolbeti panustamisrubriik. Head kuulamist!

Peter Wilenius ja Utti "Hulkki" Hietala höpöttävät puuta heinää kehonrakennuksesta - analyyttinen bro science podcast: 00:00 ALKULÖPINÄT 00:41 Tiet huonossa kunnossa 04:52 Sairaanhuollon yksityistäminen 09:16 Terveydenhuolto eri maissa 20:07 TREENIHÖPINÄT 20:37 Börjen saman lihaksen treenit peräkkäisinä päivinä 26:02 Börjen 2+2+5-jakoinen treeniohjelma 32:09 Kova volyymitoleranssi, MEV ja MRV 38:26 Treenaamisen muut hyödyt kuin fyysinen kehitys? 47:50 Erikoistekniikoiden käyttö oikeaan tarkoitukseen 1:00:28 Jalat voi treenata kunnolla VAIN kerran viikossa. 1:08:54 KYSYMYKSIIN VASTAILUA 1:09:20 Insuliiniherkkyyden merkitys lihaskasvussa 1:18:10 Aloittelijoille oma infopaketti-podcast? 1:19:27 Dorian Yates -kortti 1:23:23 Hardgainereilla/non-respondereilla korkea MEV? 1:28:05 Tiheä frekvenssi ja koko kropan treenit 1:31:07 Lihaksen tappaminen 1:34:34 Proteiinisynteesi v/s iso kokonaisuus 1:36:04 LOPPULÖPINÄT >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Peterin ja Utin valmennukset: ► www.muscleacademy.fi >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

On this week’s episode, Dave and I discuss disability accommodations and other listener questions. 1) Disability accommodations Dyslexia simulator Neurotribes: The Legacy of Autism* 2) Online scenario manager resource Geogebra.org Geogebra – Spreadsheet View 3) Preparation for getting doctorate degree Julie Wilson’s bio www.Lynda.com www.Zotero.org 4) “Small” approaches to reclaiming teaching as a focus TIHE 092: […]

On this week's episode, I share my experiences with “choose your own adventure” assessments. Background on choose your own adventure assessments: TIHE Episode 58: Universal design for learning What is it? TIHE blog post: Choose your own adventure learning (Part 1) TIHE blog post: Choose your own adventure learning (Part 2) Resources App: Scannable* by […]

Jamie continued our Money matter series by examining the issue of tithing. Does God want you to tithe? Is tithing important? What happens if we dont tithe? Join us as we explore such questions.