Podcasts about psykologi

Hur rekryterar man fördomsfritt? Malin Moezzi är legitimerad psykolog som föreläser och skriver om rekrytering, mångfald, inkludering, psykologi mm. Vi pratar om integration och hennes tid hos Migrationsverket, organisatorisk psykologi, tester för fördomsfri rekrytering, paralleller mellan rekrytering och dejting, äkta mångfald och mycket mer. Följ Malins arbete via @malinmoezzi samt @jobbfestivalen på Instagram eller hitta henne på LinkedIn. Notis: Vid ungefär 1:08 pratar Malin om “progressiva tester” men menade att säga “projektiva tester”. Prenumerera på https://aljosja.substack.com för att få notiser om nya avsnitt, samt på https://yoshisss.substack.com för att följa mitt skrivande. This is a public episode. If you would like to discuss this with other subscribers or get access to bonus episodes, visit aljosja.substack.com

Få nu lige styr på dine hjernebølger. Hvad sker hvornår og hvorfor er det så vigtigt?Become a supporter of this podcast: https://www.spreaker.com/podcast/noglen-til-din-hjerne--2350315/support.

Johtajuudessa puhutaan usein strategiasta, päätöksenteosta ja tiimin tuloksista. Entä mikä merkitys on sillä, että johtaja tuntee omat arvonsa, vahvuutensa, heikkoutensa ja sokeat pisteensä? Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Hälsan toimitusjohtaja ja työelämän utelias ihmettelijä Henri Karjula sekä lääkäri ja yritysvalmentaja Lari Karjula. Nina, Henri ja Lari keskustelevat siitä, voiko johtaa muita hyvin, jos ei tunne itseään.Tässä jaksossa kuulleet muun muassa: - Miksi itsetuntemus on (tai ei ole) tärkeää johtajuudessa? - Millaisia riskejä tai ongelmia voi syntyä, jos johtaja ei tunne omia vahvuuksiaan, rajojaan tai sokeita pisteitään? - Miten hyvä itsetuntemus näkyy käytännössä johtajuudessa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.? - Millaisia keinoja johtaja voi käyttää vahvistaakseen itsetuntemustaan?Lisätietoja:Hälsan kotisivut.Henri Karjula Linkedln.Lari Karjula LinkedIn ja Instagram.Syyskuun ajan mahdollisuus ilmiantaa vaikuttavia toimijoita ihmisläheisen työelämän kilpailuun:Ilmoita kisaan ihmisläheinen työpaikka, johtaja, esihenkilö tai työelämäteko osoitteessa www.humanpower25.fi – voittajat palkitaan HumanPower25 -gaalassa marraskuussa. Seuraa kisaa Hälsan ja HumanPowerin somekanavissa.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Mænd og kvinders hjerner er så forskellige, at vi lige så godt kunne være to forskellige arter. Det er bare én af de mange påstande, som du kan støde på, når du scroller rundt på TikTok og YouTube.  Men kan det virkelig passe? Hvad ved vi egentlig, når det kommer til kønsforskelle i hjernen? Og er kunstig intelligens kommet med et afgørende spor til svaret på netop dét spørgsmål?    Lyt med, når vi går på jagt efter sandheden bag forskellene – og lighederne – i vores hoveder.  Medvirkende: Christian Gerlach, lektor ved Institut for Kommunikation og Psykologi og Centre for Cognitive Neuroscience på Aalborg Universitet. Han har bl.a. skrevet denne bog om kønsforskelle i neuroanatomi og kognition hos piger og drenge - og forsket i, om der er forskel på, hvor gode mænd og kvinder er til at genkende ansigter. Redaktion: Anne Sophie Thingsted, Nana Elving Hansen, Christoffer Bjerre og Benjamin D'Souza Studier, vi nævner i afsnittet: Stanford-studiet, hvor AI finder en forskel på hvilenetværket hos mænd og kvinder Christian Gerlach og hans kollegers studie om mænd og kvinders evne til at genkende ansigter To studier, der fandt at drenges hjerner udvikler sig langsommere end pigers Brain development during childhood and adolescence: a longitudinal MRI study Sexual dimorphism of brain developmental trajectories during childhood and adolescence Tre studier, der ikke genfinder den forskel Sex differences and brain development during puberty and adolescence Trajectories of cortical thickness maturation in normal brain development--The importance of quality control procedures Sex Effects on Development of Brain Structure and Executive Functions: Greater Variance than Mean Effects Dr. Daniel Amens studie, der viser forskelle i mænd og kvinders hjerner Artikel om nyt dansk studie, der viser, at kvinders og mænds hjerner reagerer forskelligt på skader efter stroke Tidligere Brainstorm-episoder om hjernen og køn: Kønsforskelle i hjernen og andet ‘neuro-sludder': Hvorfor er hjerne-myter svære at slå ihjel? Fup og fakta om kønshormoner: Hvordan påvirker de egentlig hjernen? Dansk forsker afliver hjernemyte: Mænd bruger også begge hjernehalvdele Mænds og kvinders hjerner er nærmest ens - og det er måske sundt Brainstorm er støttet af Lundbeckfonden.

Hvad er der med de der tårer? Hvad er det for noget rod, og er de gode for andet end til at få mascaren til at løbe ud?Become a supporter of this podcast: https://www.spreaker.com/podcast/noglen-til-din-hjerne--2350315/support.

Mitä psykedeelit ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää mielenterveyden hoidossa? Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että psykedeelien ja psykoterapian yhdistäminen voi tuottaa lupaavia tuloksia. Samalla on tärkeää tunnistaa myös niiden käyttöön liittyvät riskit ja rajoitukset.Asiantuntijavierainani ovat PsT, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja Psykedeelitutkimusyhdistyksen varapuheenjohtaja Samuli Kangaslampi sekä työelämän tunnetaitoihin erikoistunut psykologi, tietokirjailija, Gestalt-terapeutti ja valmentaja Jarkko Rantanen. Jarkko on hiljattain valmistunut ensimmäisenä suomalaisena psykologina kansainvälisestä Mind Foundationin psykedeeliavusteisen terapian ohjelmasta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Miksi psykedeelit ovat nousseet esiin juuri nyt mielenterveyden hoidossa? - Mitä psykedeelit ovat ja miten ne vaikuttavat ja mieleen? - Mitä tiedämme tutkimusten perusteella psykedeelien tehosta ja turvallisuudesta? - Mitä riskejä liittyy psykedeelien terapeuttiseen käyttöön? - Mitä psykedeelit voisivat tarjota mielenterveydenhoidolle tulevaisuudessa?LISÄTIETOJASamuli Kangaslammen kotisivut.Samuli Kangaslampi LinkedIn:ssa.Psykedeelit 2025 -konferenssi: Challenging Psychedelics, The 3rd Finnish Interdisciplinary Conference on Psychedelics, 2.-4.10.2025, Turku, Finland.Psykedeelit mielenterveystyössä 2025: koulutus soteammattilaisille ja opiskelijoille, 6.-7.11. 2025, Helsinki.Jarkko Rantanen LinkedIn:ssa.Jarkko Rantasen yrityksen Emergyn kotisivut.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Boken heter "Hunger - ätandets psykologi" och gäst är författaren Kristina Elfhag.Varför äter vi som vi gör fast vi egentligen vill något annat? Det är inte bara fysisk hunger som styr vårt ätande. Tröst, gemenskap, tristess, stress eller sökande efter njutning är andra anledningar. Maten kan bli en flykt, men kan också bli en väg till utveckling. Boken ger både nya insikter och en rad strategier för att få en mer harmonisk relation till sitt ätande. Några av frågorna som diskuteras i programmet är: Av vilka anledningar äter vi fast vi egentligen inte behöver? Hur kan olika känslor ligga bakom vårt ätande och vad kan vi göra åt dem? Varför borde vi försöka bli bättre på att uppskatta vår mat mer? På vilket sätt hänger personlig utveckling ihop med ätande?Support till showen http://supporter.acast.com/larafranlarda. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Send us a textOm språkroboter i maskiner, organisasjoner og menneskerProfessor Jan Ketil Arnulf fra Handelshøyskolen BI er aktuell med boka Kunstig intelligent psykologi. I episoden snakker vi om hvordan språkmodeller (LLM-er) virker i forhold til hjernen – og om språket faktisk fungerer som en slags «programvare» for tankene våre.Er mennesker forutsigbare? Ønsker vi alle å vite hva fremtiden bringer – og hva har dette med ledelse å gjøre?Hva betyr egentlig ledelse? Hvor kommer begrepet fra? Og hvorfor bruker Forsvaret fortsatt uttrykket Command and Control? Er ledelse å dele motivasjon og retning – eller å forstå språk og psyke?Medprogramleder er Stig Elsfjordstrand fra Already On, spesialist innen HR og ledelse.Digitaliseringspådden lages av Already On og CW.no. Besøk oss på digitaliseringspodden.alreadyon.com. Du finner Digitaliseringspådden på alle plattformer – lytt via Spotify, Apple Podcasts eller YouTube Podcasts.

Hvorfor er nogle nærmest usynlige i forsamlinger,  mens andre udstråler social autoritet, uen at gøre noget som helst?Become a supporter of this podcast: https://www.spreaker.com/podcast/noglen-til-din-hjerne--2350315/support.

Den første tiden ville ikke Inger Lise gå ut av døra. “Jeg følte det sto skrevet i panna mi at her er det en mor som ikke klarte å ta vare på barnet sitt.” Sønnen hennes, Andreas, tok sitt eget liv for 13. januar 2024. Han etterlot seg et brev på 21 sider, hvor han ba om unnskyldning for det han hadde bestemt seg for å gjøre, og hvor han fortalte at han gjorde det i håp om å finne fred.  For Inger Lise, var dette både ventet og uventet på samme tid. Hun hadde hatt en dårlig magefølelse i en periode, og hadde gjort alt hun kunne for å beskytte sønnen fra å gjøre dette. Fra å ha båret han i magen og hørt hans første hjerteslag, bærer hun han nå i hjertet, og han er en del av hennes hjerteslag. Brevet fra Andreas er det kjæreste hun har etter han. Han avsluttet brevet med disse ordene:  “Jeg kunne ikke bedt om en bedre mamma. Jeg elsker deg over alt på jord”.  727 mennesker tok sitt eget liv i 2024.  

Det er over 700 personer som tar livet av seg i året. De fleste er menn midt i livet. Hva er grunnen til dette, og hvordan kan man forhindre at selvmord skjer? Er det fortsatt slik at store gutter ikke skal gråte? Forskning viser at helsepersonell opplever samtaler med mennesker med selvmordsatferd som krevende, samtidig som at flere personer i selvmordskrise opplever at de blir dårlig møtt på sine behov. Snakkomselvmord.no fra Regionalt ressurssenter om vold, traumatisk stress og selvmordsforebygging ,(RVTS Øst), er utviklet for å gjøre helsepersonell tryggere i samtaler om selvmord. Økt kunnskap og bevisstgjøring bidrar til dette. Ifølge RVTS Øst kan trygghet gi meningsfylte samtaler som kan gi håp om at endring er mulig, både for personen i krise og for hjelperen.(fra RVTS sin side) Synøve og Hannah fra RVTS Øst, har lang erfaring og mye kunnskap innen dette feltet, og bidrar til økt kunnskap og bevisstgjøring i denne episoden av Helhjerta.

Totalitärt tänkande, hur förhindrar man egentligen det? Eva-Lotta Hultén vill slå hål på några myter om lydnad och kunskap. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. ESSÄ: Detta är en text där skribenten reflekterar över ett ämne eller ett verk. Åsikter som uttrycks är skribentens egna.När Ron Jones tonåriga elever uttryckte förvåning över vanliga tyskars medlöperi under andra världskriget beslutade han sig för att visa vad det innebär att leva i en totalitär stat. Jones införde strikta regler för hur man skulle sitta, stå, gå och tilltala varandra. Han skapade en särskild hälsning, en vågrörelse med armen, och lät eleverna skandera slagord som ”styrka genom disciplin” och ”styrka genom gemenskap”. Eleverna fann sig snabbt till rätta.Det som kom att hända har bildat underlag för böcker och filmer. Fler och fler elever från andra klasser anslöt. Regelboken svällde och ungdomarna började ange varandra och utesluta dem som gjorde fel eller var kritiska.I slutet av veckan berättade Ron Jones att deras rörelse var del av en världsvid organisation med ett viktigt uppdrag och på eftermiddagen bjöd han in eleverna till skolans aula. Där visade han bilder från Nazityskland och berättade att de i själva verket hade låtit sig manipuleras in i en totalitär rörelse.Ett totalitärt system bygger en stark gemenskap och en känsla av ett högre syfte men kanaliserar också rädsla och pekar därför ständigt ut nya fiender. Filosofer, sociologer, socialpsykologer och författare som Hannah Arendt, Solomon Asch, Sigmund Freud, Elias Canetti och Gustave Le Bon har skrivit om den destruktiva mänskliga benägenheten att ge upp sin individualitet för en gruppidentitet och gett det namn som masshysteri och masshypnos.I boken ”Totalitarismens psykologi” finner den belgiske psykologiprofessorn Mattias Desmet en grogrund för dessa totalitära tendenser i vår tids mekanistiska världsbild. Vi ser världen som helt igenom mätbar och varandra som maskiner – och förlorar den kännande kontakten med vår omgivning och med oss själva. Hannah Arendt konstaterade i sitt stora verk ”Totalitarismens ursprung” att det är en mycket fruktbar grogrund för ett totalitärt samhälle. Siffror och logik fångar långt ifrån allt. Det innebär inte på något vis en förminskning av förnuftets betydelse, påpekar Desmet. Det för däremot med sig att vi inte kan avgöra vad som är gott med hjälp av mätningar och siffror. I stället krävs inlevelse, moral och empati. ”Livet”, skriver Desmet ”kan bara försvaras med metaforer och poesi och dessa har vanligtvis en lägre volym än dånet från de mekanistiska argumenten.” Samtidigt visar Mattias Desmet, oavsiktligt, hur vanskligt ett begrepp för att tillskriva andra extrem gruppmentalitet kan vara. Det går ju alltid att hävda att när stora skaror människor bildat sig åsikter man inte själv uppskattar så beror det på masshysteri, eller massbildning, som Desmet väljer att kalla det. Dit tycks han räkna acceptans av de flesta restriktioner under pandemier och alla önskemål om att anpassa sin livsstil efter planetära gränser, och det väcker min skepsis till hans bok.Vilket borde göra Desmet nöjd med mig. Han uppmanar ju till att ifrågasätta forskare och hänvisar till studier som visar att en stor del av all publicerad forskning bygger på mätfel, oklara frågeställningar eller vantolkade resultat. Forskare är bara människor. I några studier där man förhört sig om det hänt att de avsiktligt förvrängt sitt underlag för att driva hem en tes svarade en mycket stor andel ja.Mattias Desmet är förstås medveten om det motsägelsefulla i att hänvisa till forskning för att ifrågasätta densammas ställning men vill vi undvika ett totalitärt samhälle behöver vi hela tiden öva på att se saker ur flera synvinklar och våga ifrågasätta auktoriteter och vedertagna sanningar. Och varför inte börja redan i grundskolan? De senaste decennierna har hört många rop på att göra skolan striktare och minska på elevdemokratin. Det påstås vara för elevernas eget bästa: de lär sig ju inte tillräckligt om de får lägga tid på att resonera och vara med och bestämma. Det är som om vi glömt poängen med att ge elever medbestämmande.I en artikel i tidningen Vi lärare kallar fyra forskare 1947 års svenska, parlamentariskt tillsatta skolkommission för ”de svenska skolformernas stora frihetsbrev”. Andra världskriget var nyss avslutat och politiker från höger till vänster enades om att fostran av kritiskt tänkande medborgare som kunde stå emot totalitära krafter var ett av skolans mest centrala mål. Nu överskuggar kunskapsuppdraget alla andra som skolan har.Faktakunskap är förvisso viktigt men denna nedmontering av övriga uppgifter för utbildningsväsendet sker samtidigt som demokratin går ner över hela världen och antidemokratiska krafter i Sverige rekryterar barn på både nätet och skolgården. Och det sker helt i onödan. Skolans metoder ska bygga på vetenskap och den visar ingalunda på något motsatsförhållande mellan lärande och elevinflytande. Ordning, arbetsro och trivsel förbättras till och med om eleverna fått vara med och ta fram reglerna.Som Ron Jones experiment mycket tydligt visade så räcker det inte att förklara skillnaden mellan fascism och demokrati för att skydda det öppna samhället. Inte heller fungerar det att instruera barn att vara ifrågasättande när det passar.När jag som ung lärarvikarie undervisade om andra världskriget sa jag åt mina elever att ifrågasätta vad människor säger och att det även gällde vad jag sa. En elev svarade med viss upproriskhet i rösten ”Det gör vi också”. Men i stället för att protestera mot saker jag sa höll de sig resten av lektionen lugna och tysta och lade sig alltså platt för min auktoritet. I stället för att försöka befalla dem till uppstudsighet borde jag vid något tillfälle då de faktiskt framförde kritiska synpunkter tagit dem på allvar och uppmuntrat dem. Jag kunde också ha skapat rollspel där de fått träna praktiskt på att resonera och fatta beslut tillsammans.Att upprepa Ron Jones övning är emellertid inget jag kan rekommendera. Vad hade hänt om han inte lyckats väcka sina elever igen? Skaparna av dramafilmen Die Welle, som bygger på Jones experiment, väljer att visa vad som mycket väl hade kunnat hända. En av eleverna – en före detta mobbad pojke med verklig förebild – som äntligen välkomnats in i gemenskapen, blir så besviken att han drar en pistol och skjuter en av de andra eleverna och sedan sig själv.Året för Ron Jones experiment var 1967 och platsen Palo Alto i Kalifornien, som idag är starkt förknippad med den techindustri som gett oss internet, och med det oändliga möjligheter att hitta kunskap och finna gemenskaper men också att manipulera, sprida propaganda och radikalisera på sätt som mycket effektivt kan välta allt vad demokrati heter över ända.Vi är inte maskiner utan levande, kännande varelser invävda i relationer, normer och kunskapsvärldar. Vill vi skydda vårt öppna samhälle kan vi inte behandla varandra som kuggar i ett maskineri eller bildning och vetande som lösryckta fakta, vare sig i skolan eller i livet i övrigt.Eva-Lotta Hulténförfattare och journalistLitteraturMattias Desmet: Totalitarismens psykologi. Översättare: Urban Lindström. Bokförlaget Augusti, 2024.

Trauma vaikuttaa oppimiseen monin tavoin. Kun lapsi tai aikuinen kokee traumaattisia tapahtumia, keho ja mieli voivat jäädä jatkuvaan hälytystilaan. Tällöin keskittymiskyky, muisti ja uuden tiedon omaksuminen heikkenevät, sillä aivot suuntaavat voimavarojaan ennen kaikkea selviytymiseen.Oppimisympäristössä tämä voi ilmetä levottomuutena, vetäytymisenä, tunteiden säätelyn vaikeuksina tai haasteina sosiaalisissa suhteissa. Turvallinen, ennustettava ja myötätuntoinen ympäristö tukee traumasta toipumista ja luo edellytykset oppimiselle.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on PsT Kirsi Peltonen. Kirsi on psykologian professori Turun yliopistossa INVEST tutkimuskeskuksessa. Nina ja Kirsi keskustelevat siitä, miten psyykkinen trauma vaikuttaa oppimiseen. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä psyykkinen trauma tarkoittaa? - Miten psyykkinen trauma voi vaikuttaa oppimiseen? - Mitä oireita tai käyttäytymisen muutoksia koulu- tai oppimistilanteissa voi näkyä, jos taustalla on trauma? - Miten opettaja tai muu koulun aikuinen voi tunnistaa mahdollisen trauman vaikutuksia ja mikä on tärkeintä huomioida arjessa? - Miten traumaattisia kokemuksia voidaan käsitellä niin, että oppiminen voisi mahdollistua?Lisätietoja:Kirsi Peltonen tutkijaprofiili ja LinkedIn.Kirsi Peltonen SuomiAreenassa 26.6.2025 (MTV Katsomo): Sodan ja vainon keskeltä kouluun ja työelämään - me voimme auttaa.Kirsin haastattelu Turun Sanomat 20.2.2025 (€): Harva ukrainalainen lapsi saa apua, kun sota murtaa mielen. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

  Omkring 10 procent av alla svenskar har en neuropsykiatrisk funktionsnedsättning(NPF), som exempelvis adhd eller autism. Bland unga har vissa diagnoser rusat de senaste åren. I skolans värld har kunskapen om anpassningar ökat. Men hur ser det ut i arbetslivet? Hur bra är våra organisationer och chefer egentligen på att ta tillvara viktig kompetens och leda medarbetare med NPF?  Vad behöver du tänka på och göra i din vardag som ledare? Vilka konkreta anpassningar behöver din arbetsplats? Ta med dina egna frågor och funderingar! Haka på ett ögonöppnande samtal om hur lite som behövs för att leda på ett sätt som ger fler möjlighet att leverera mer. Ofta handlar det om mindre justeringar och ett tydligare och mer kommunikativt ledarskap. Det låter väl inte så dumt, för någon…? Så lär dig leda medarbetare med NPF – och bli en bättre chef och ledare för ALLA. Gäster: Martina Nelson verksamhetschef på Elly Care, är psykolog och specialist i neuropsykologi, med inriktning mot adhd och autism i arbetslivet. Hon har bland annat skrivit boken Adhd på jobbbet – om hjärnan, forskning och strategier.  Annika Sjöberg, rektor och föreläsare. Hon fick själv en adhd-diagnos som vuxen för tre år sedan. Marianne Rimbark, Change leader på Ericsson och grundare och co-chair av Ericssons Neurodiversity & Allies Employee Resource Group. Hon fick sin egen diagnos vid 51 års ålder. Samtalet leds av Calle Fleur, chefredaktör på Chef och vd för Chefakademin.

Dissociering kommer i mange former - de fleste af dem helt normale og fine.... Hør hvad der virkelig sker når vi flygter fra det onde!Become a supporter of this podcast: https://www.spreaker.com/podcast/noglen-til-din-hjerne--2350315/support.

Rakkaus ja huolenpito ovat tärkeä osa vanhemmuutta, mutta mitä tapahtuu, jos hyvä tarkoitus muuttuu liialliseksi varjeluksi? Ylisuojeleva vanhemmuus voi kaventaa lapsen mahdollisuuksia oppia ratkaisemaan ongelmia, säätelemään omia tunteitaan ja kestämään pettymyksiä. Pitkällä aikavälillä se voi hidastaa aikuistumista ja vaikeuttaa omien päätösten tekemistä.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Saraste Mielen klinikan nuorisopsykiatri, lääketieteen tohtori Kirsi Auro. Nina ja Kirsi keskustelevat ylisuojelevasta vanhemmuudesta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä on ylisuojeleva tai “helikopteri”-vanhemmuus? - Mikä saa vanhemman olemaan liian suojeleva? - Miten liika suojelu voi vaikuttaa lapsen itsenäistymiseen ja kehitykseen? - Mistä vanhempi voi tunnistaa olevansa liian suojeleva?— Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro ja vakuutusyhtiö Turva: 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast —Lisätietoja:Kirsi Auro LinkedIn:ssa ja Instagramissa.Kirsi Auron blogikirjoitus: Ylisuojeleva vanhemmuus – voiko siitä olla haittaa lapselle?Saraste Mielen klinikan verkkosivut: sarasteklinikka.fi-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Er du god eller dårlig til at tage beslutninger, og er de gode eller dårlige - dem du tar?Hør med hvis du vil blive klogere på noget der dominerer dit liv mere snd du måske tror...Become a supporter of this podcast: https://www.spreaker.com/podcast/noglen-til-din-hjerne--2350315/support.

Lapsuuden haitalliset kokemukset, kuten väkivalta, laiminlyönti tai perheen vakavat ristiriidat, voivat horjuttaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja heikentää stressinsäätelykykyä. Ne voivat haitata lapsen kokonaiskehitystä, kuten tunnesäätelyä, oppimista ja sosiaalisia taitoja. Pitkittynyt turvattomuus lisää riskiä mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, psykologian tohtori Taina Laajasalo. Nina ja Taina keskustelevat siitä, miten lapsuuden ajan haitalliset kokemukset voivat vaikuttaa meihin aikuisena. Tainan tutkimuksen erityisalueena ovat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitkä ovat yleisimpiä haitallisia lapsuuden kokemuksia? - Miten lapsuuden haitallisia kokemuksia ja niiden vaikutuksia tutkitaan? - Millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia lapsuuden haitallisilla kokemuksilla voi olla ihmiselle?. - Miten yhteiskunnassa ennaltaehkäistä haitallisten kokemusten vaikutuksia? - Voiko toipumista tapahtua aikuisena ja mistä eheyttävä kokemus rakentuu?Lisätietoja:Taina Laajasalon esittely THL:n sivuilla.Tainan jaksossa mainitsemia tutkimuksia ja muuta tietoaACElife-tutkimusprojektin verkkosivut. ACE-kokemukset suomalaislapsilla: Laajasalo, T., Ellonen, N., Aaltonen, M., & Martikainen, P. (2025). Haitallisten lapsuusajan kokemusten yhteydet nuorten koulutuspolkuihin, mielenterveyteen ja väkivaltarikollisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 90(3), 217-229.Luotettavan läsnäolevan aikuisen merkityksestä:Bellis, M. A., Hardcastle, K., Ford, K., Hughes, K., Ashton, K., Quigg, Z., & Butler, N. (2017). Does continuous trusted adult support in childhood impart life-course resilience against adverse childhood experiences-a retrospective study on adult health-harming behaviours and mental well-being. BMC psychiatry, 17(1), 110.Väkivaltaisessa ympäristössä kasvaneiden lasten aivokuvantamistutkimuksessa havaituista muutoksista:McCrory, E. J., De Brito, S. A., Sebastian, C. L., Mechelli, A., Bird, G., Kelly, P. A., & Viding, E. (2011). Heightened neural reactivity to threat in child victims of family violence. Current Biology, 21(23), R947-R948.David Finkelhorin tutkimus:Finkelhor, D., Turner, H., & LaSelva, D. (2021). Receipt of behavioral health services among US children and youth with adverse childhood experiences or mental health symptoms. JAMA network open, 4(3), e211435-e211435.ACE-THL mittari: Lapsuuskokemuksia-kyselylomakkeen kehittäminen - tutkimus (THL)-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä.Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Jupiter i Kräftan inspirerade oss att undersöka det positiva med vår personliga komfortzon. Vi undersöker vad trygghet är och hur den både kan läka och hindra vår utveckling. Var sitter trygghet i din kropp och vilka associationer har du som kan hjälpa dig i en snabbt transformerande värld? Jorden skakar men du kan vara en motpol till svajet genom att ringa in dina mjuka behov.   Du får också höra om: Sköldpaddan som aktuellt kollektivt andedjur Hannas nya sätt att få budskap Månen & Pluto som avlöjande trygghet i astrologi Den moderliga makten   TRYGGHETSMAKAREN SPREADIntervjua ett kort Hitta ditt trygghetskort (välj ett du dras till) Hur tryggar du mig? Vad är skuggsidan av denna trygghet? Vad din trygghetsmakare vill säga dig nu

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Lapsiperheköyhyys on vaikea ja usein vaiettu ilmiö. Häpeä estää monia puhumasta tilanteestaan tai hakemasta apua. Köyhyys vaikuttaa perheisiin monin tavoin: se heikentää mahdollisuuksia saada riittävää ja ravitsevaa ravintoa, heijastuu terveyteen ja hyvinvointiin, rajoittaa lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä kaventaa koulutuspolkuja.Lapsiperheköyhyys lisää osattomuuden tunnetta ja kasvattaa syrjäytymisen riskiä. Ennen kaikkea köyhyys uhkaa lapsen oikeuksien toteutumista.Lapsiperheköyhyydestä psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Aino Sarkia ja Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan lastenohjaaja Katriina Nuppola. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä lapsiperheköyhyys tarkoittaa? - Miten köyhyys vaikuttaa vanhempien jaksamiseen? - Miten köyhyys näkyy lasten elämässä? - Mitä meistä jokainen voi tehdä sen eteen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kokea kuuluvansa joukkoon?Lisätietoja:Suomea pidetään maailman onnellisimpana maana, mutta silti yli 100 000 lasta elää köyhyydessä. Lapsiperheköyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa perheen tulot eivät riitä perusasioihin kuten ruokaan, vaatteisiin tai harrastuksiin. Köyhyys heikentää lapsen hyvinvointia ja kaventaa hänen mahdollisuuksiaan nyt ja tulevaisuudessa.Syitä köyhyyteen ovat muun muassa vanhempien työttömyys, korkeat asumiskustannukset ja yksinhuoltajuus. Myös matalapalkkaisissa tai osa-aikaisissa töissä työskentelevät perheet voivat jäädä ilman riittävää toimeentuloa. Sosiaaliturva ei aina kata kaikkia menoja, ja erityisesti monilapsiset tai maahanmuuttajataustaiset perheet ovat suuremmassa köyhyysriskissä.Köyhyys näkyy lapsen arjessa: harrastukset, retket ja kaverien kanssa oleminen voivat jäädä ulottumattomiin. Häpeä ja ulkopuolisuuden tunne voivat seurata lasta aikuisuuteen asti. Köyhyys voi myös periytyä sukupolvelta toiselle.Vaikka lapsilisiä ja maksutonta kouluruokailua on käytetty keinoina köyhyyden torjumiseen, ne eivät riitä. Monet perheet turvautuvat yhä ruoka-apuun ja lahjoituksiin. Vastuu lapsiperheköyhyyden torjumisesta kuuluu koko yhteiskunnalle. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja tasapainoiseen lapsuuteen riippumatta taustasta tai perheen varallisuudesta.Hyvinvointiyhteiskunta ei saa murentua. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebookissa ja Instagramissa.JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa ja Facebookissa. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

En kronik i Berlingske havde i den forgangne uge sat ild i de sociale medier, særligt indenfor trænings- og fitness miljøet. Kronikken var en reaktion på bevægelsen "Fed front" og rummede nogle betragtninger om hvad der driver overvægt. I kronikken fik forfatteren givet udtryk for at overvægt er et personligt valg og det var nok den del, der har kradset for flest folk. Særligt denne del af indlægget afstedkom mange vrede reaktioner på facebook og i medierne, bl. a. fra dagens gæst Signild Vallgårda, Professor på Københavns Universitet. Videnskaben siger nemligt at det personlige valg i praksis er betinget af utroligt mange livsvilkårNB: Programmet er et genudgivet program fra da Fitness M/K blev Produceret hos Radio24syv. Programmet blev sendt første gang 2017-03-11. "Hejsa, det er din vært, Anders her.Hvis du gerne vil følge bedre med i hvad der sker i Fitness M/K universet, så kan du nu blive skrevet op til vores nyhedsbrev. Der vil du på månedsbasis modtage nyheder om podcasten, som nye afsnit, kommende events, tilbud fra og samarbejder med podcast gæster.Du kan blive skrevet op til nyhedsbrevet her , læse nyt fra redaktionen her, se og søge afsnit her.Jeg håber at se dig i Fitness M/K universet på www."

Mitt i ett långt utdraget uppvaknande återkommer vi till vår kära podcast. Vi undersöker gömda och synliga ideal privat och kollektivt och kikar på balansen mellan inspiration och strävan. Ett ideal kan vara både en sporrande dröm och en kravfylld utopi-loop. Hur vet man vad som är vad?   Du får också höra om: – Vem är du i kändissoffan? – Alla stjärntecknens ideal – Therese – "Spirrivärldens korvförsäljare" – Hur våra personliga ideal förändrats över tid   Vi lägger två kort på frågorna: Vad är mitt medvetna ideal? Vad är mitt omedvetna ideal?   Och därefter kan man improvisera med frågor som tex; Vad är osunt med det här idealet? Hur kan jag förkroppsliga detta på ett sunt sätt? Om det är ett osunt ideal – vad är det jag egentligen söker här?   Vi önskar er gräsbetande, pina colada-drypande sommar!   Med kärlek, Therese & Hanna

Kunstmuseet Arken i Ishøj vil være et samlingssted for unge fra Vestegnen, og derfor har en 10.klassesskole i Brøndby produceret autentiske kortfilm om deres liv "på kanten", som vises på museet. K-live spørger en af de unge filminstruktører om, hvordan det er at være repræsentant for Vestegnen. Vi dykker desuden ned i psykisk førstehjælp på festivaler, ny forskning om mørke personligshedstræk og retssagen om den irske rapgruppe Kneecap, hvor et medlem er sigtet for at have vist støtte til den libanesiske militante bevægelse Hizbollah. Vært: Linnea Albinus Lande Producer: Sarah Randeris Redaktør: Lasse Lauridsen Medvirkende: Camilla Ramonn; filminstruktør og manuskriptforfatter, Silke Laursen; elev på 10.klassesskolen UCN10, Lau Lilleholt; adjunkt ved Institut for Psykologi ved Københavns Universitet, Esben Marken; direktør i Dansk Live og Kjartan F. Stolberg; musikjournalist ved Soundvenue.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen ja huolenpitoon. Valitettavasti tänäkin iltana liian moni lapsi käy nukkumaan peloissaan ja nälkäisenä, eikä kukaan ulkopuolinen tiedä hänen hädästä. Avun pyytäminen ei ole häpeä. Meillä kaikilla on mahdollisuus auttaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on tärkeää tukea ajoissa, ennen kuin ongelmat kasautuvat.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat laillistettu sosiaalityöntekijä, YTM Hannaleena Immonen sekä yhteisöpedagogi (AMK) ja lastensuojelulaitoksen ohjaaja Jarkko Virta. Nina, Hannaleena ja Jarkko keskustelevat ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on käytännössä?- Mitä jokainen aikuinen voi tehdä lasten hyvinvoinnin tukemiseksi? - Miten yhteiskunta voisi tavoittaa lapset paremmin?- Mitkä tekijät estävät vanhempia tai nuoria hakemasta apua?Lisätietoja:Hannaleena Immonen toimii Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaiden päivystyksessä. Hän on kirjoittanut kirjan lastensuojelutyöstä:Pieni matkalaukkumies - tarinoita lastensuojelun kauneudesta (2025 Otava, Nemo) Hannaleena Immonen X:ssa: https://x.com/HannimonninenHannaleena Immonen Instagramissa: https://www.instagram.com/hannaleenaimmonen/Jarkko Virta toimii ohjaajana lastensuojelulaitoksessa. Hänellä on 26v kokemusta ohjaajan työstä.Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL arvoja. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan ehkäisevää lastensuojelua. Varhainen tuki on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia mahdollisimman varhain heti huolen havaitsemisen jälkeen.Laadukkailla ennaltaehkäisevillä palveluilla varmistamme lasten ja nuorten tarpeiden mukaisen tuen, jolla edistämme lasten ja nuorten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, samalla ehkäisten ongelmien kasvamista ja riskiä syrjäytyä. Ehkäisevään lastensuojeluun kuuluu tuki, jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevästä lastensuojelusta vastaa mm. neuvolapalvelut.Jotta voi nähdä, kuulla ja kohdata, tarvitaan aikaa ja kiireettömyyttä. Toisinaan tarvitaan myös uudenlaisia näkemisen ja oppimisen tapoja. Yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa loistaa. Tätä tärkeää tehtävää tekee työkseen myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan tähtiammattilaiset.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/kasvatus-ja-ohjausala/ Facebook, https://www.facebook.com/kasv.ja.ohj.ammattilaisetInstagram, https://www.instagram.com/jhl_kasvatusjaohjaus/JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/sosiaali-ja-terveysala/Facebook, https://www.facebook.com/jhlsote-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Genudsendelse fra 2020 af all time high score podcast afsnit af Nøglen til din hjerne. En gang om måneden udsender vi de allermest populære afsnit. Dette afsnit er første gang udsendt d. 2. April 2020:Hvad er egentlig sandt når det kommer til stykket, og set i sandhedens klare lys, kan du så egentlig stole på hvad Jørgen Svenstrup siger i sine podcasts?Become a supporter of this podcast: https://www.spreaker.com/podcast/noglen-til-din-hjerne--2350315/support.

Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Tervetuloa kuuntelemaan tai katsomaan Miehen mieli -podcastia! Tässä jaksossa sukelletaan häpeän syvään virtaan – siihen näkymättömään, mutta voimakkaasti ohjaavaan tunteeseen, jota suomalainen sielunmaisema kantaa mukanaan sukupolvesta toiseen. Psykologi ja psykoterapeutti Katja Myllyviita ja Viljami Lehtonen keskustelevat siitä, miten häpeä toimii osana kulttuuria, perhesiteitä ja psykologisia mekanismeja. Miten sota, vaikeneminen ja ylisukupolvinen trauma ovat muovanneet kansakuntamme tapaa tuntea – ja olla tuntematta? Puhumme häpeästä niin psykologisena ilmiönä kuin sosiaalisena kompassina. Keskustelussa käydään läpi primääri- ja sekundääritunteiden eroja, häpeän evoluutiopsykologista taustaa sekä sen yhteyttä muun muassa kiintymykseen, empatiaan ja narsismiin. Häpeä voi eristää, mutta se voi myös kasvattaa itsetuntemusta – ja oikein käsiteltynä siitä voi tulla lahja, ei kirous. Mitä tapahtuu, kun annamme luvan tuntea häpeää ja puhua siitä ääneen? Tämä jakso on matka suomalaiseen mielenperintöön ja sen mahdolliseen vapautumiseen. Katja kirja Häpeän hoito https://verkkokauppa.duodecim.fi/60014.html Podcast on nauhoitettu livenä Fiskarssissa Gastro Cafe Lavanderia Mielen ytimessä keskusteluillassa. Valitettavasti videon kuva lakkasi toimimasta kesken nauhoituksen, mutta ääni kuuluu loppuun asti. #häpeä #psykologia #tunteet #suomalainenkulttuuri #itsetuntemus #terapia #ylisukupolvisuus #sota #mielenhyvinvointi #kulttuuritrauma #sosiaalinentunne #häpeänkäsittely #empatia #itsetunto #trauma #evoluutiopsykologia #primaaritunteet #sekundaaritunteet #narsismi #miehenmielipodcast Podcastin sponsorit puhdas.plus www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv iTunes.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Keskustelutaidot ja yhteyden luominen toiseen ihmiseen voivat auttaa vähentämään yksinäisyyden tunnetta. Kuunteleminen, läsnäolo ja tilanteeseen mukautuminen auttavat luomaan merkityksellisiä ihmissuhteita niin arjessa kuin työelämässä. Ystävällisyys, tervehtiminen ja kuulumisten kysyminen ovat pieniä, mutta tärkeitä askelia kohti yhteyden muodostamista. Kun osoitamme aitoa kiinnostusta toista kohtaan ja myötäelämme hänen tunteitaan, madallamme kynnystä avoimeen vuorovaikutukseen. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, OK5 yritysvalmentaja ja tietokirjailija Ilona Rauhala. Nina ja Ilona keskustelevat hyvistä keskustelutaidoista ja yhteyden luomisesta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ovat hyvät keskustelutaidot, ja miten ne vaikuttavat vuorovaikutukseen? - Mitkä ovat yleisiä haasteita, jotka liittyvät keskustelutaitoihin? - Miten tunteet vaikuttavat keskustelutaitoihin ja vuorovaikutukseen? - Miten keskustelutaitoja voi kehittää ja harjoitella?Lisätietoja:Ilona Rauhalan verkkosivut: https://www.ilonarauhala.fi/OK5:n verkkosivut: https://ok5.fi/Ilona Rauhala Instragram: https://www.instagram.com/ilonarauhala/Ilona Rauhala LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/ilonarauhala/Ilona Rauhalan kirja Keskustelun voima (Otava 2020).Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

I aften snakker vi om løgn med gæstevært Marcus Myhr, forfatter af bogen 'Løgnens Psykologi'. Lytterne ringer ind og fortæller om deres oplevelser med løgn i alle dets afskygninger. En har løjet overfor sin partner om rygning en anden har benægtet at han var far til sit eget barn i retten - Lyt med!See omnystudio.com/listener for privacy information.

Hvis det er mennigen med det hele at du skal have det godt - hvad er så den mindste mekanisme der afgør om du opnår det? Become a supporter of this podcast: https://www.spreaker.com/podcast/noglen-til-din-hjerne--2350315/support.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, ja kriisitilanteissa sen vaikutukset voivat korostua entisestään. Kriisi voi syventää yksinäisyyden kokemusta – vaikka toisaalta se voi myös yhdistää ihmisiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.Erilaiset kipeät tunteet voivat estää meitä jakamasta kokemuksiamme. Saatamme pelätä, mitä muut ajattelevat, tai emme halua kuormittaa toisia omilla tunteillamme. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen – ei siksi, että haluaisimme olla yksin, vaan koska emme tiedä, miten olla toisten kanssa.Samalla läheiset ja yhteisö voivat kokea epävarmuutta: "En tiedä, mitä sanoa", "En osaa auttaa." Tämä molemminpuolinen varovaisuus voi johtaa tilanteeseen, jossa ihminen jää yksin, vaikka kukaan ei sitä tietoisesti toivo tai tarkoita.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jarno Tuominen. Jarno on psykologian dosentti ja kliinisten taitojen opettaja Turun yliopiston psykologian oppiaineessa. Jarno kuuluu myös Punaisen Ristin Psykologien kotimaan valmiusryhmään. Nina ja Jarno keskustelevat kriisien vaikutuksista elämään, yksinäisyyden ja kriisien yhteydestä sekä toivon merkityksestä kriiseistä selviämisessä.Tässä jaksossa kuulet mm. - Miten ihmiset tyypillisesti reagoivat suuriin elämänmuutoksiin kuten läheisen kuolemaan, äkilliseen sairastumiseen tai vaikka työn menetykseen? - Miten yksinäisyys liittyy kriisien kokemiseen ja käsittelyyn? - Millainen rooli yhteisöllisyydellä ja tukiverkoilla on kriiseistä selviytymisessä ja yksinäisyyden vähentämisessä?Lisätietoja:Jarno Tuomisen verkkosivut: jarnotuominen.comJarno Tuominen Blueskyssa: @jarnotuominen.bsky.socialPunainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen.Jos yksinäisyys koskettaa sinua, Punaiselta Ristiltä saa apua. Lisää tietoa tuesta löydät osoitteessa punainenristi.fi/apuayksinaisyyteen______Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Genudsendelse fra 2019 af all time high score podcast afsnit af Nøglen til din hjerne. En gang om måneden udsender vi nu de allermest populære afsnit. Dette afsnit er første gang udsendt d. 14. November 2019:De færreste der har prøvet det, kan fortælle om det i virkeligheden er så skidt, men derfor kan vi godt stadig frygte døden. Hør hvordan døden påvirker livet på godt og ondt.Become a supporter of this podcast: https://www.spreaker.com/podcast/noglen-til-din-hjerne--2350315/support.

Måten vi blir møtt på som barn, former vår selvfølelse og egenverdi. Men det handler også om personlighet og hvordan vi tar imot og bearbeider det vi opplever. Kognitiv terapi kan sees som en opprydding, hvor man ser på tidligere erfaringer og plasserer dem der de hører hjemme. Vonde opplevelser bærer vi med oss hele livet, men kognitiv terapi kan hjelpe oss med å plassere dem riktig, slik at børen blir lettere å bære. I denne episoden av Helhjerta snakker Neeta om “den kognitive diamanten”, som består av tanker, følelser, kropp og adferd. Disse elementene henger sammen og påvirker hverandre. For mange av oss er den største utfordringen å tenke at vi er gode nok.

I vår tid med sociala medier, videosamtal, surfhistorik, drönare, ansiktsigenkänning, smarta lås, air-tags och hitta-appar är vi som medborgare (potentiellt) alltid övervakade – eller kan i alla fall inte vara helt säkra på att det vi säger och gör stannar i den privata sfären. Vad gör den här osäkerheten med oss? Rätt mycket, enligt ny psykologisk forskning. Björn berättar om ett misstag som ledde till fruktansvärd oversharing på nätet och Lina har fått en uppenbarelse med sina sociala medier.Klipp:10:15 Dirty Harry16:15 The Green Hornet (1966)22:48 Curb Your Enthusiasm - Anonymous Donor30:33 Lilo&StitchRedigering: Peter Malmqvist. Vill du slippa reklamen? Prenumerera på Dumma Människor för 19 kr/månaden (ink moms). https://plus.acast.com/s/dummamanniskor. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

EMDR-terapia (silmänliiketerapia, Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on hoitomenetelmä, joka soveltuu erityisesti kuormittavien ja traumaattisten kokemusten käsittelyyn. Sen avulla voidaan työstää vaikeita muistoja ja kokemuksia, jotka häiritsevät nykyhetkeä ja heikentävät hyvinvointia.Mutta mitä EMDR-terapia käytännössä on ja mitä hoidossa tapahtuu?Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykiatri, EMDR kouluttaja Markus Heinimaa. Heinimaa on Suomen EMDR-yhdistyksen puheenjohtaja ja hän toimii aktiivisesti alan kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Jaksossa kuulet mm. - Mitä EMDR-terapia on? - Mikä EMDR:n vaikutusmekanismi on? - Millaisissa tilanteissa ja millaisille potilaille EMDR on hyödyllinen?Sisältövaroitus: Jaksossa kuvaillaan auto-onnettomuutta.— Kaupallinen yhteistyö, Elisa Oyj. http://elisa.fi/parastalivena —Lisätietoja:Markus Heinimaa (LT, FK) on psykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti (VET) sekä EMDR-kouluttaja. Suomen EMDR-yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2014 alkaen.Markus Heinimaan esittely: https://www.memodria.fi/markus-heinimaa/ Markus Heinimaan EMDR-koulutuksia tarjoava yrityksen Memodrian sivut: https://www.memodria.fi/ EMDR I-tason koulutus Turussa 8.-10.10.2025: https://www.memodria.fi/emdr-i-tason-koulutus-turussa-8-10-10-2025/ Suomen EMDR-yhdistyksen sivut: https://emdr.fi/-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Kaipuu ystävyyssuhteisiin on syvästi inhimillinen, perustavanlaatuinen tarve meissä kaikissa. Kaipaamme yhteyttä toisiin, nähdyksi tulemista ja tunnetta siitä, että olemme tärkeitä jollekin. Ystävyyssuhteet tukevat sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointiamme ja tuovat elämään merkitystä. Mutta miten vaalia niitä?Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, psykodynaaminen kouluttajapsykoterapeutti ja psykoanalyytikko Katri Laine. Nina ja Katri keskustelevat siitä, miten ystävyyssuhteita voi rakentaa ja ylläpitää.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ystävyys on? - Miten ystävyyssuhteet vaikuttavat mielenterveyteen ja hyvinvointiin? - Miten ystävyyssuhteet muuttuvat elämän eri vaiheissa? - Miten voi tunnistaa, onko ystävyyssuhde tasapainoinen ja vastavuoroinen? - Miten ystävyyssuhteita voi ylläpitää ja vaalia?Lisätietoja:Katri Laineen kotisivut: https://www.katrilaine.com/Katri Laine LinkedIn ja Instagram.Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai kaipaat merkityksellisyyttä, lähde mukaan vapaaehtoistoimintaan. Lisää tietoa löydät osoitteessa: punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Moni pohtii, millaista on työskennellä rikosten profiloijana. Televisiosarjat ja elokuvat tarjoavat meille erilaisia ja usein dramatisoituja kuvia tästä ammatista. Todellisuudessa työ on kuitenkin analyyttisempaa ja arkisempaa. Profiloijan työ vaatii syvällistä paneutumista rikosten taustoihin sekä perehtymistä ihmismielen pimeimpiin puoliin: pahuuteen, ilkeyteen ja väkivaltaan.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen. Nina ja Helinä keskustelevat rikosten psykologisesta profiloinnista. Helinä on työskennellyt yli kymmenen vuotta keskusrikospoliisin palveluksessa ja hän on kirjoittanut kirjan Profiloija (Bazar, 2025).Helinä ja Nina keskustelevat mm. seuraavista kysymyksistä:- Mitä rikollisten psykologinen profilointi on?- Mitä erityistaitoja psykologinen rikosprofiilin laatiminen vaatii?- Millainen on tyypillinen profilointiprosessi?- Voiko rikollista ajattelutapaa ymmärtämällä pyrkiä ennaltaehkäisemään rikoksia?Lisätietoja:Helinä Häkkänen on psykologian tohtori, psykoterapeutti, oikeuspsykologian dosentti (ISY) ja kriminaalipsykologian dosentti (HY). Hän työskenteli psykologina keskusrikospoliisissa vuosina 2001-2011.Tilaa kirja: Profiloija, Helinä Häkkänen, Bazar 2025.Helinä Häkkänen Facebook, Instagram ja YouTube.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!*** Etsitkö valmennusta tai työnohjausta itsellesi tai tiimillesi? ***Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy tarjoaa asiantuntevaa tukea juuri teidän tarpeisiinne.Tutustu palveluihin: ninalyytinen.fiOta rohkeasti yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: SunUra Oy.Työnhakijoita, työntekijöitä ja ihmisiä on monenlaisia. On tärkeää tunnistaa yksilölliset vahvuudet ja kehityskohteet, sekä ne asiat, jotka tukevat työssä onnistumista ja hyvinvointia. Työelämään, kuten elämään yleensäkin, kuuluu myös rosoisuutta ja erilaisia haasteita. Tässä jaksossa keskustellaankin työelämän realismista.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat SunUra Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Laitinen, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija Marko Jääskeläinen sekä SunUran valmentaja Ville-Matti Vilkka. Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Millaisilla odotuksilla työelämään tullaan nykyään ja kohtaavatko ne todellisuuden?- Mitä täsmätyökykyisyys tarkoittaa ja miten se näkyy työelämässä?- Miten työelämän pettymykset ja rosoisuus vaikuttavat työntekijöihin ja jaksamiseen?- Mitkä tekijät lisäävät työhyvinvointia ja auttavat jaksamaan pitkällä tähtäimellä?LisätietojaSunUra Oy on Mielen ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys, joka keskittyy työllisyys- ja rekrytointipalveluiden tarjoamiseen. Yritys on sitoutunut auttamaan erityisesti työnhakijoita löytämään ja saavuttamaan heidän uratavoitteensa. SunUra Oy:n palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa työhönvalmennus, uraneuvonta ja rekrytointi, joilla pyritään edistämään asiakkaiden työllistymistä ja ammatillista kehitystä. Heidän toimintansa tukee myös yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten työttömyyden vähentämistä ja työelämän inklusiivisuuden lisäämistä. Kimmo Laitinen toimii yrityksen toimitusjohtajana.SunUran kotisivut: sunura.fiSunUran toimistusjohtaja Kimmo Laitinen LinkedIn:ssa.Kimmo Laitinen, on yhteiskunnallisen yrityksen SunUra Oy:n toimitusjohtaja. Kimmo on kokenut johtaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus erilaisissa organisaatioissa. Hän on koulutukseltaan YAMK, nepsy-valmentaja sekä hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ). Kimmon yrittäjämäinen ja energinen luonne yhdistyy hänen rakkauteensa perheen kanssa vietettyyn aktiiviseen vapaa-aikaan. Marko Jääskeläinen on monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija, joka tuntee nämä teemat perin pohjin erityisesti työelämän sekä palvelumuotoilun ja -kehittämisen näkökulmista työskenneltyään niiden parissa yrittäjänä lähes 15 vuotta. Yrityksensä Accessia Consultingin kautta Marko valmentaa ja konsultoi asiakkaitaan edellä mainittujen teemojen kehittämisessä ja implementoinnissa osaksi kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi Markon oma liikuntavamma tuo hänelle myös kokemusasiantuntijuutta näihin teemoihin.Ville-Matti Vilkka auttaa SunUra oy:n työnhakija-asiakkaita kohti työtä, osaamisen kehittämistä tai yrittäjyyttä joko suoraan tai yksilölllisten polkujen kautta. Ville-Matti on koulutukseltaan FM, AmO ja Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Ennen SunUraa hän on tehnyt töitä luotsaamalla AMK opiskelijoiden opinnäytteitä vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia. Vilkan työeetos perustuu ihmisen monimuotoisuuden, vuorovaikutuksen rikastamisen ja itsensä vastuullisen ylittämisen tukemiseen. Hänelle on tärkeää, että koettu ympäristö ja tilanteet eivät turhaan kuormita ketään.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Craft - det nye fede ord for håndværk, der gør dig lykkelig.Craft dækker over alle former for håndarbejde og håndværk, hvor du med hænderne skaber noget ud af et materiale, så har du ledt efter en undskyldning for at hive strikketøjet frem til enhver tid eller gode argumenter for, hvorfor du hellere skal være i haven end på arbejde, så får du det hele her.Psykologien har nemlig undersøgt, hvad der præcist er så sundhedsfremmende, når du bruger dine hænder til at skabe noget - og det er ikke så lidt.Det er alt fra at strikke, lave mad eller bygge en gapahuk og ikke bare sænker det dit blodtryk, det gør dig også glad. Sådan helt inde fra din urgenetik.Lyt med i ugens episode om craft-psykologi og om Anne Terp, som er kvinden bag begrebet.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Pekka Seppänen toi esiin näin vaalien alla kuohuttaneen sukupolvikiistan. Keski-Suomen kokoomusnuoret nimittäin ehdotti äänestämisen 80 vuoden yläikärajan käyttöönottoa. Tämä pöyristytti Kansallisen senioriliiton, joka piti ajatusta epäkunnioittavana. Myös kokoomuksen puoluesihteeri teilasi idean vastenmielisenä. Miten Pyöreän pöydän ritarit näkevät äänioikeuden rajoittamisehdotuksen? Taru Tujunen oli kaivanut tuoreen Työterveyslaitoksen kyselyn, jonka mukaan pahoinvointi työpaikoilla olisi vihdoin pysähtynyt. Työelämä näyttää menneen monella mittarilla parempaan suuntaan, mutta työelämästä käytävä keskustelu ja tarinat työpaikoilta maalaavat kuitenkin asiasta synkemmän kuvan. Tujunen perääkin kanssakeskustelijoiden kokemuksia nykytyöelämästä ja selitystä sille, miksi mittarit näyttävät toista kuin todellisuus antaa ymmärtää. Petja Kopperoinen pohti ihmisen itsekkyyttä, onko se lisääntynyt? Psykologi ja emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi viime viikolla lehtihaastattelussa, että itsekkyys on aikamme suurin uhka. Se, mitä ennen pidettiin narsistisena käytöksenä on nykyään normiarkea. Hän kokee nyky-yhteiskunnan suorastaan kannustavan itsekkyyteen. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa taas näkee itsekkyyden selviytymiskeinona, kun pärjäämisen kulttuuri on lisääntynyt ympärillä ja itse täytyy kaikessa pärjätä. Mistä itsekkyyden vahvistuminen ja jopa siihen kannustaminen kumpuaa? Ja onko se pelkästään pahasta?

I moderne samfunn er spørsmålet om status og sosiale hierarkier både allment og avgjørende, formende for individuelle liv og kollektive strukturer. Likevel liker vi ikke å anerkjenne at det foreligger et mer eller mindre skjult hierarki mellom mennesker. Derfor er status og sosiale hierarkier et tabu - Noe vi helst ikke snakker om. Men trolig er mye av vår motivasjon forankret i en stadig forhandling om posisjoner og status i det mellommenneskelige landskapet, enten det er hjemme, på jobb, i et klubb eller et politisk parti. Makt, innflytelse, anerkjennesle og respekt er relasjonell kapital de fleste ønsker seg, enten man innrømmer det eller ikke. Dermed vil jeg i dagnes episode forsøke å belyse den sosiale statusens psykologi, og kanskje se på et fenomen som kalles for statusangst - Det kan være frykten for å tape verdi av den typen vi høster fra andres anseelse. Så lenge status er tabubelagt, er det kanskje en del dynamikker her som foregår på et subtilt nivå, og kanskje utenfor vår bevisste oppmerksomhet. Av den grunn mistenker jeg at fokus på de sosiale hierarkiene kan tre nok en måte å gjøre det ubevisste bevisst på, og nettopp det er jo en av hovedmålsetningene her på SinnSyn. Kanskje er mye av vår motivasjon, og mer enn vi liker å innrømme, forankret i kampen om status? I så fall ka vi forstå oss selv i et større perspektiv ved å utforske statusspillene som spiller overalt hvor mennesker flokker seg sammen. Få tilgang til ALT ekstramateriale som medlem på SinnSyns Mentale Helsestudio via SinnSyn-appen her: https://www.webpsykologen.no/et-mentalt-helsestudio-i-lomma/ eller som Patreon-Medlem her: https://www.patreon.com/sinnsyn. For reklamefri pod og bonus-episoder kan du bli SinnSyn Pluss abonnent her https://plus.acast.com/s/sinnsyn. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Narsissister: Mestere i Manipulasjon og Skapere av Vanedannende TraumebåndNarsissistiske personlighetsforstyrrelser preges av en overdreven følelse av egenverd, behov for beundring og mangel på empati for andre. Denne egosentrerte oppførselen strekker seg ofte inn i deres personlige og profesjonelle relasjoner, hvor de utnytter og manipulerer dem rundt seg for egen vinning. For mange kan det virke uforståelig hvordan mennesker blir fanget i narsissistenes nett, ofte med store vanskeligheter for å bryte fri. Sentralt i dette fenomenet er etableringen av et såkalt "vanedannende traumebånd" mellom overgriperen og offeret, en binding som kan forklare den dype og skadelige avhengigheten som utvikles.I dagens episode skal jeg bevege meg fra mytologi og fortellinger om mørke skoger og tåkelagte landskaper hvor vi har store problemer med å se klart og finne veien videre. Jeg skal se på hvordan denne uklarheten, som symboliseres i tåken, kan speile hvordan mange mennesker kan sette seg fast i relasjoner som er skadelig for dem. Gjennom manipulasjon blir de usikre på egen virkelighetsoppfattelse og hele livet hylles inn i en ubehagelig tåke.Det er mange årsaker til at mennesker ikke ser klart, eller evner å tenke klart, og en av årsakene kan være at man er fanget i narsissisten manipulerende grep. Velkommen til en ny episode av SinnSyn.Kunsten å utnytte andreNarsissister har en iboende evne til å oppdage og utnytte andres svakheter, ofte for å oppnå makt, kontroll, eller rettferdiggjøre egen overlegenhet. Gjennom manipulerende taktikker som gaslighting, love bombing og intermitterende forsterkning, blir deres partnere, venner, og til og med familie, mål for denne utnyttelsen. Disse teknikkene er ikke bare effektive for å skape avhengighet, men også for å isolere offeret fra deres vanlige støttesystemer, noe som ytterligere øker deres sårbarhet og avhengighet.Traumebåndets PsykologiBegrepet "traumebånd" refererer til det sterke emosjonelle båndet som utvikler seg mellom overgriperen og offeret i et misbrukende forhold. Dette båndet er drevet av en syklus av misbruk, hvor episoder med vold, fornedrelse, og manipulasjon veksler med perioder av kjærlighet, omsorg og oppmerksomhet. Denne syklusen fører til at offeret utvikler en form for avhengighet til overgriperen, svært lik den avhengigheten som ses i vanedannende stoffer. Offeret blir fanget i håpet om at "den gode siden" av overgriperen vil vinne over, noe som ofte forhindrer dem i å bryte fri fra forholdet.Hvorfor er det så vanskelig å komme seg ut?Det avhengighetsskapende aspektet av traumebåndet er en kritisk faktor som gjør det vanskelig for offeret å forlate narsissisten. Kombinasjonen av frykt, forpliktelse, identitetsforvirring, og ødelagt selvtillit gjør det utfordrende å bryte båndet. Ofte kreves det en betydelig mengde psykologisk arbeid, og i mange tilfeller profesjonell hjelp, for å overkomme de indre konfliktene og begynne prosessen med å gjenoppbygge sitt eget liv utenfor narsissistens skygge.Veien til GjenopprettingGjenopprettingsprosessen etter å ha forlatt et narsissistisk misbrukende forhold er ofte lang og krevende. Det involverer å gjenoppdage og styrke ens egen identitet, selvfølelse og grenser. Terapeutisk støtte er avgjørende i denne prosessen, ikke bare for å adressere de umiddelbare traumene, men også for å utforske de underliggende årsakene som gjorde at personen ble sårbar for narsissistens manipulasjoner i utgangspunktet.KonklusjonForholdet mellom narsissister og deres ofre er komplekst og ofte ødeleggende. Ved å forstå mekanismene bak utnyttelse og etableringen av traumebånd, kan ofre begynne prosessen med å bryte fri og gjenoppbygge sine liv. Gjenoppretting krever tid, tålmodighet og ofte profesjonell hjelp, men det er fullt mulig å komme ut på den andre siden sterkere og mer hel enn noen gang før. Få tilgang til ALT ekstramateriale som medlem på SinnSyns Mentale Helsestudio via SinnSyn-appen her: https://www.webpsykologen.no/et-mentalt-helsestudio-i-lomma/ eller som Patreon-Medlem her: https://www.patreon.com/sinnsyn. For reklamefri pod og bonus-episoder kan du bli SinnSyn Pluss abonnent her https://plus.acast.com/s/sinnsyn. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Lige nu er forskere i fuld gang med at udvikle VR-løsninger, som de håber, kan hjælpe mennesker med psykiske lidelser som angst, depression eller skizofreni. Måske vil mennesker med angst for eksempel kunne undgå at tage medicin og i stedet gå i virtual reality-terapi. Og måske kan vi en dag bruge VR som et vindue til at kigge ind i hjernen og screene for psykisk sygdom.  I denne særepisode af Brainstorm, der er optaget live på Experimentarium, ser vi nærmere på, hvordan vi i fremtiden kan bruge VR i psykiatrien - og hvor langt vi er med teknologien i dag.  I episoden kan du bl.a. høre om: Hvordan virtuelle fester, køkkener og elevatorer kan hjælpe med at behandle og opspore psykiske lidelser   Hvordan øjenbevægelser hænger sammen med social angst Hvorfor omkring halvdelen af mennesker med depression og bipolar lidelse og 80 procent af mennesker med skizofreni har kognitive vanskeligheder som problemer med at planlægge, koncentrere sig og bevare overblikket. Episoden er optaget foran 125 gymnasieelever i forbindelse med arrangementet Hjernedag 2024. Dette er den sidste af i alt fire special-afsnit, der er optaget i forbindelse med Hjernedag 2024, som en lille ekstraafslutning på podcastens femte sæson. Medvirkende: Kamilla Miskowiak, professor i kognitiv neuropsykiatri, Institut for Psykologi på Københavns Universitet og Region Hovedstadens Psykiatri Benjamin Thorup Arnfred, psykolog og postdoc, Region Hovedstadens Psykiatri Redaktion: Anne Sophie Thingsted, Nana Elving Hansen, Astrid Marie Wermus, Magnus Ringsborg Wallbohm og Benjamin D'Souza Brainstorm er støttet af Lundbeckfonden. 

Tässä jaksossa vieraana on kaksi tuoretta kirjailijaa, jotka teoksessaan käsittelevät manipulointia, niin hyvässä kuin pahassakin. Jaksossa pohditaan mm. mitä manipulointi ihan tarkalleen ottaen on?  Miten se tapahtuu, onko olemassa erilaisia tekniikoita? Onko olemassa hyvää tai huonoa manipulointia? Voiko itseään manipuloida onnistumaan mm. hyvien elintapojen opettelussa?  Voiko muita manipuloida vahingossa, ilman että tiedostaa sitä? Miten manipuloinnilta voi suojautua?  Näitä ja muita manipuloinnin ydinkysymyksiä kanssani pohtii psykologi Nina Lyytinen ja psykologi Satu Pihlaja. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Nina Lyytinen - IG: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ - FB: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ - Verkkosivut: https://www.ninalyytinen.fi/ - Podcast: https://open.spotify.com/show/1Ke4k5jN7s6sSV87DaGzIV Satu Pihlaja - Verkkosivu: https://satupihlaja.com/ - IG: https://www.instagram.com/satupihlajacoaching/ - FB: https://www.facebook.com/satupihlajacoaching/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/satupihlajacoaching/

Hvem er utøverne av mobbing, hvem rammes – og hvilken betydning har klassen, skolen og hjemmet for mobbing? Dette får du svar på i denne episoden av Lærerrommet. I studio har vi besøk av Erling Roland, han er senior professor i pedagogisk psykologi og blant landets ledende eksperter på mobbing. Roland har nettopp utgitt en oppdatert utgave av sin bok ”Mobbingens psykologi”, og i episoden gir han flere konkrete tips til hva lærerne kan gjøre for å motvirke og forebygge mobbing..⏱️ INNHOLDSLISTE OG TIDSKODER:Tidsstemplet oversikt• 60 000 elever utsettes for mobbing (00:00:13)• Forskning om årsaken til økte mobbetall (00:01:29)• Definisjon av mobbing ifølge Erling Roland (00:02:39)• Ny terminologi: mobbeutsatte og utøvere av mobbing (00:04:20)• Fellestrekk blant mobbeutsatte barn (00:05:22)• Homofile gutter er særlig utsatt for mobbing (00:06:50)• Predisposisjoner hos elever som mobber (00:08:06)• Maktdynamikk hos utøvere av mobbing (00:09:40)• Kjønnsforskjeller i mobbeatferd (00:12:46)• Tilskueradferd og passivisering av tilskuere (00:14:01)• Styrking av positive tilskueradferd (00:15:51)• Sirkulær mobbing blant jentegupper (00:16:30)• Utøveres legitimering av mobbehandlinger (00:19:09)• Faktorer som skaper mobbetall i skolene (00:21:45)• Foreldrenes og samfunnets rolle i lærernes autoritet (00:26:06)• Rollespill som verktøy mot mobbing (00:28:17).

Hussein Hamad inleder föreläsningen med en fängslande recitation ur Koranen, som sätter tonen för en föreläsning fylld av insikt och djup. Han lyckas på ett enastående sätt väva samman Koranens tidlösa budskap med den senaste forskningen inom psykologi, samt människans eviga strävan efter mening och inre frid.Se alla poddavsnitt med Hussein Hamad, klicka här.Inspelad i Göteborgs moskén.

I detta avsnittet gästas vi av David Waskuri, legitimerad psykolog, psykoterapeut och grundare av Sveapsykologerna. Tillsammans djupdyker vi i det trendande begreppet mörk psykologi – och varför ämnet har tagit över allas Tiktok - flöden. Vi går igenom vad som kännetecknar manipulationstekniker, såsom gaslighting, silent treatment och lovebombing - och vilka red flags du bör hålla utkik efter. Vi utforskar även personlighetsdrag hos narcissister och psykopater – och får svar på frågor som varför de saknar empati och hur de kan finna ett lugn i lögner. David delar även med sig av konkreta tips om hur man tar sig ur destruktiva relationer, tekniker för att bygga upp en stark självkänsla och nycklarna till hälsosamma relationer. Vi berör även fenomenet omvänd psykologi och vikten av att ge fler positiva än negativa kommentarer i en kärleksrelation.Detta är ett oerhört tankeväckande och informativt avsnitt för dig som vill få mer kunskap om psykologi, relationer och hur du kan skydda dig mot manipulativa tekniker.Ta del av Framgångsakademins kurser.Beställ "Mitt Framgångsår".Följ Alexander Pärleros på Instagram.Följ Alexander Pärleros på Tiktok.Bästa tipsen från avsnittet i Nyhetsbrevet.I samarbete med Convendum.Följ David Waskuri på Instagram och köp hans senaste bok Mörk psykologi: så skyddar du dig mot manipulation, vilseledning och lögner. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

I detta avsnittet gästas vi av David Waskuri, legitimerad psykolog, psykoterapeut och grundare av Sveapsykologerna. Tillsammans djupdyker vi i det trendande begreppet mörk psykologi – och varför ämnet har tagit över allas Tiktok - flöden. Vi går igenom vad som kännetecknar manipulationstekniker, såsom gaslighting, silent treatment och lovebombing - och vilka red flags du bör hålla utkik efter. Vi utforskar även personlighetsdrag hos narcissister och psykopater – och får svar på frågor som varför de saknar empati och hur de kan finna ett lugn i lögner. David delar även med sig av konkreta tips om hur man tar sig ur destruktiva relationer, tekniker för att bygga upp en stark självkänsla och nycklarna till hälsosamma relationer. Vi berör även fenomenet omvänd psykologi och vikten av att ge fler positiva än negativa kommentarer i en kärleksrelation.Detta är ett oerhört tankeväckande och informativt avsnitt för dig som vill få mer kunskap om psykologi, relationer och hur du kan skydda dig mot manipulativa tekniker.Ta del av Framgångsakademins kurser.Beställ "Mitt Framgångsår".Följ Alexander Pärleros på Instagram.Följ Alexander Pärleros på Tiktok.Bästa tipsen från avsnittet i Nyhetsbrevet.I samarbete med Convendum.Följ David Waskuri på Instagram och köp hans senaste bok Mörk psykologi: så skyddar du dig mot manipulation, vilseledning och lögner. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Viljestyrke er energien bak selvkontroll. Når vi forsøker å ikke handle på en impuls, holde ut i noe som er kjedelig, gjøre noe som er tungt eller fortsette en oppgave som virker uoverkommelig eller vanskelig, bruker vi viljestyrke. Denne kraften er ganske parallell til muskelstyrke. Med sterke muskler har vi mye å gi, mens svakere muskler blir fortere utmattet. Men alle muskler blir utmattet etterhvert uansett. Poenget er at viljestyrke er en begrenset ressurs. Vi har den, men når den brukes mye må den restituere og vi har mindre å gi over en viss periode.Dersom vi ikke liker jobben vår, men tvinger oss avsted hver morgen, kan det tenkes at hele dagen er driftet av ren viljestyrke. I så fall er det trolig at vi har lite å gi på ettermiddagen, noe som gjør at vi for eksempel lett blir utålmodig ovenfor barna, krangler med ektefelle om trivialiteter, ikke får gjort huslige gjøremål og henfaller til dårlige og usunne vaner. Det krever en vis mengde viljestyrke å ikke spise den potetgullposen i skapet, og det krever en viss mengde energi å overse ektefellens uvaner.I dagens samfunn rapporterer mange at de er slitene, ukonsentrerte og irritable. En hypotese er at med en mobiltelefon i lomma må vi kontinuerlig bruke viljestyrke-ressurser for å motstå fristelsen til å se på den. Vi sitter i en lunsj, er fristet til å sjekke siste push-varsel, men klarer å motstå fristelsen. Det er greit nok at vi klarte å la mobil være under en lunsj med gode venner, men kanskje vi brukte opp en del viljestyrke som vi hadde trengt senere på dagen. Kanskje vi egentlig har satt oss i en slags kontinuerlig fristelse ovenfor mobiltelefonen som gjør at vi omtrent midt på dagen går tom for viljestyrke. Vi får for lite tid til restitusjon fordi mobilen er med hele dagen, og symptomene er slitenhet, mangel på konsentrasjon, problemer med å holde ut og fokusere i hverdagen og andre symptomer som ligner de du finner hvis du googler: «Har jeg ADHD?». Få tilgang til ALT ekstramateriale som medlem på SinnSyns Mentale Helsestudio via SinnSyn-appen her: https://www.webpsykologen.no/et-mentalt-helsestudio-i-lomma/ eller som Patreon-Medlem her: https://www.patreon.com/sinnsyn. For reklamefri pod og bonus-episoder kan du bli SinnSyn Pluss abonnent her https://plus.acast.com/s/sinnsyn. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

På psykologisk.no skriver Jenny Marie Baksaas om begrepet «flyt». Det er en tilstand hvor du er oppslukt av det du gjør, i ett med oppgaven, uten forstyrrelser fra selvkritikk eller gnagende selvbevissthet.Du ser på klokka. Plutselig har dagen passert, uten at du har tenkt over det. Du har helt glemt å spise, for du merket ikke at du var sulten.Noen tror at flyt handler om å gå med strømmen, finne minste motstands vei og minst mulig friksjon. Det er en misforståelse. Flyt kan oppleves som lett, men som regel er veldig hard innsats involvert.Det oppstår gjerne i en situasjon hvor du bruker alle dine evner på en oppgave som er akkurat passe krevende. Det er en situasjon hvor du bruker mye ressurser fordi oppgaven ligger i en slags sone for nærmeste utvikling. Selv om det er krevende, blir du ikke utmattet av denne typen aktiviteter, men snarere vitalisert. Man blir selvforglemmende tilstede i aktiviteten.Man kan tenke at man også vil oppleve en type flyt når man gjør enklere oppgaven, og det kan sikkert forekomme, men over tid vil for enkle oppgaver gå over til å bli kjedelige, mens for vanskelige oppgaver gjør oss motløse. Derfor er flytaktiviteter alltid i grensen for hva vi har evner til, og dermed også en sone for vekst og utvikling.– Hva skjer egentlig i hjernen under flyt?– I hjernen frigjøres mange ulike nevrotransmittere, blant annet adrenalin, som gir økt konsentrasjon og aktivering av hjernens belønningssystemer. Vi ser også at aktiviteten i prefrontal cortex stilner. Det er området i hjernen som er aktivt når du bekymrer deg for hvordan du ser ut eller lurer på hva du skal bli når du blir stor.I flytmodus jobber vi mer med det limbiske systemet, altså den dyriske reptilhjernen.– Det oppleves veldig godt for mennesket – det å få litt fri fra grubling og seg selv. Kanskje man kan betrakte det som en ferie fra seg selv.Selvbevisstheten er en egenskap som gjør oss oppmerksomme på oss selv og hvordan vi fremstår. Det gjør oss i stand til å tilpasse oss i det sosiale fellesskapet, men overdreven selvbevissthet kan bli en byrde. Som regel er en forhøyet og ustoppelig selvbevissthet forbundet med blant annet sosial angst og en tvilende livsførsel full av grubling og mental drøvtygging. Flyt står som regel i motsetning til dette. Det er en modus uten grubling og dermed fullstendig tilstedeværelse uten et mentalt kommentatorspor i bakgrunnen.Sosialpsykologen Mihaly Csikszentmihalyi utviklet teorien om «flow» allerede i 1965. Han lot seg fascinere av den transelignende tilstanden kunstnerne så ut til å være i, når de henga seg totalt til arbeidet.Senere studerte han fenomenet også hos andre grupper, som fjellklatrere, sjakkspillere og musikere. Han oppdaget at folk verden over, på tvers av alder og yrke, beskrev lignende opplevelser av å være i det som han etter hvert kalte flytsonen. Flyt er menneskets viktigste kilde til lykke, ifølge professoren.Og siden denne flytsonen er forbundet med vitalitet, god livskvalitet, kreativitet og tilstedeværelse, er det det verdt et dypdykk i flytsonen psykologi her på SinnSyn. Velkommen skal du være! Få tilgang til ALT ekstramateriale som medlem på SinnSyns Mentale Helsestudio via SinnSyn-appen her: https://www.webpsykologen.no/et-mentalt-helsestudio-i-lomma/ eller som Patreon-Medlem her: https://www.patreon.com/sinnsyn. For reklamefri pod og bonus-episoder kan du bli SinnSyn Pluss abonnent her https://plus.acast.com/s/sinnsyn. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

I veckans avsnitt av ”Så in i Själen” så möter ni psykiatrikern och psykoterapeuten Johan Stiernstedt. Johan (som numera är pensionerad) arbetade under många år som överläkare inom psykiatrisk öppenvård och därefter 13 år som privatpraktiserande psykoterapeut. Hans bok - ”Den galna psykiatrin - om bristen på andlighet, samtal och psykoterapi”, kom ut, 2020, men den är skrämmande aktuell även nu, fyra år senare, om inte mer. Boken grundar sig på hans erfarenheter från de bägge yrkesrollerna.Vad är det som behöver förändra och lyftas in i öppenvården för att vi, på riktigt, ska kunna hjälpa människor att må bättre? Hur skulle ett något mer andligt perspektiv kunna förändra psykiatrin och sättet som människor blir hjälpta? Psykologi härstammar från grekiskans psyche, som bland annat betyder - liv, ande, och själ. Psykologi kan översättas till – läran om själen. Men det är just det som är frågan, hur mycket fokus ligger på just själen inom psykiatrin? Varmt välkomna till ”Så in i Själen”.Producerat av Silverdrake Förlagwww.silverdrakeforlag.seRedaktör: Marcus Tigerdraakemarcus@silverdrakeforlag.seKlipp: Patrik Sundén Följ denna länk för att del av Så in Själens första ljudbok, samt välja att lyssna på podden reklamfritt, få tillgång till avsnitten och hela intervjuserier tidigare. https://plus.acast.com/s/sa-in-i-sjalen. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.