Podcasts about keskim

Keskimäärin yli 13 kristittyä tapetaan uskonsa vuoksi joka päivä. Ihminen joka toinen tunti. Suunnilleen 5 000 ihmistä joka vuosi.   https://opendoors.fi/worldwatchlist/  

Keskimääräinen suomalainen auto on yli 12 vuotta vanha ja maksaa 7000€. Nyt ihmisiä kiinnostavat entistä vanhemmat ja halvemmat autot. Tuomas avautuu käytetyn auton omistamisen ihanuudesta.    Moottorin löydät somesta nimellä @moottorimedia, Tuomaksen @rajalantumppi ja Aaken @mondostic3000

Juutalainen juhlakalenteri ja pelastushistoria. Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Ester ja purim-juhla - Arpa on heitetty. Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Venäläiset ovat mestareita pyörittämään usean rintaman propagandateatteria. Voitonpäivän paraati jäi suutariksi, Ukrainan rintamallakin venäläisten ja wagnereiden touhu tökkii. Pitäisikö tekoälyn eettisyyttä vahtia? Onko edes itse termi ”tekoäly” totta? Vaarana: Tekoälyä ei pitäisi antaa tyhmien käsiin. Se on tietokoneohjelma, joka seuloo eniten uskotut – ja valheet. Suomen autokanta on historiallisen vanhaa. Keskimäärin suomalaisauto on 12,9-vuotias. Erityisesti pohjoisessa ja idässä on vanhoja autoja. Kansanautoiksi ei 40.000 euroa maksavista sähköautoista ole. Entäs jos edistäisimme etanoli-sovittimien asentamista bensa-autoihin. Kalevi Sorsa ei asunut Kesärannassa, toisin muin Mannerheim. Esko asui siellä, Katainen asui siellä kolme kuukautta, Marin kyllä. Pitäisikö Orpon muuttaa sinne kesällä? Pitäisikö poliitikkojen asumisjärjestelyitä pöyhiä? Kuka omistaa heidän asuntonsa Helsingissä?

Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä keskusteltu Heinolan lintuhoitolan toiminnasta kärkkäästi, ja huhuja on oikaistu tiedotteella ja lehtijutuilla. ESS kirjoitti aiheesta kuluneella viikolla: Heinolan lintuhoitola oikaisee somessa levitettyjä huhuja pitkäaikaisten asukkien lopettamisesta – "Lopetukset ovat ikävä osa hoitolan arkea". Heinolan lintuhoitolan toiminta-ajatuksena on edelleen ottaa hoitoon loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja, kuntouttaa ne ja palauttaa ne kuntoutuneina luontoon. – En tiedä, mistä keskustelu varsinaisesti on alkanut. Viime viikon perjantaina jouduimme lopettamaan viisi yksilöä. Valitettavasti tällainen kuuluu ihan normaaliin toimintaan täällä lintuhoitolassa, Heinolan lintuhoitolan päällikkö Tuuli Salmi kertoo Radio Voiman haastattelussa. Lintuja joudutaan lopettamaan hoitolassa viikoittain. Salmi sanoo, että viime vuosi oli ennätyksellinen. Keskimäärin Heinolan lintuhoitolaan saapuu 129 lintua vuodessa, mutta viime vuonna lintuja hoidettiin yli 300. Keskimäärin 30–40 prosenttia hoitoon saapuneista linnuista voidaan vapauttaa. – Viime vuona luontoon palautettiin 38 prosenttia hoitoon saapuneista linnuista eli 195 lintua ei selvinnyt takaisin siivilleen. Iso osa näistä linnuista menehtyy hoitoon tuomisen jälkeen hoidon alkupäivinä. Kuuntele haastattelu, jossa Salmi kertoo lintuhoitolan periaatteista ja toiminnasta tarkemmin! Toimittaja: Eeva Ristkari

Lahdessa luistelukenttien kuntoa voi nyt seurata hiihtolatujen kuntoseurannan tapaan. Hiihtäjiä palvelevan LahtiSki-palvelun rinnalle on avattu LahtiSkate-palvelu luistelun ystäville. Liikuntatoimen johtaja Markku Ahokas kertoi Radio Voimalla tiistaina, että seurantapalvelut on tarkoitettu sekä lahtelaisille että ulkopaikkakuntalaisille. LahtiSkatessa on Ahokkaan mukaan luetteloitu kaikki Liikuntapalveluiden alla olevat jääkentät ja palvelun käyttäjä voi tarkastella kenttiä nimen, kunnon tai kunnostusajan mukaan. - Täältä voi tarkistaa tilanteen, eikä tarvitse lähteä etsimään autolla tai polkupyörällä luistelukunnossa olevaa jääkenttää. Voiko palveluun luottaa? - Kyllä siihen pitää luottaa silloin, kun tänne on laitettu kenttä vihreälle. Silloin se on jäädytetty. Jos lunta tulee paljon, jääkentätkin täyttyvät lumesta. - Jos meidän kaikki yli 30 kenttää on jäädytetty ja tulee 30 senttiä lunta, niin silloin ne eivät ole luistelukunnossa. Silloin laitamme palveluun statukseksi jonkun muun kuin, että se on luistelukunnossa. Kenttiä on Ahokkaan mukaan alueellamme kohtuullinen määrä. - Näiden ylläpidossa on todella kova työ. Kaupunkiympäristöllä on lisäksi pienempiä kenttiä, joita he ylläpitävät. Ne eivät ole tässä luettelossa. Meidän vastuullamme ovat vähän isommat kentät. Jääkentät ovat Liikuntatoimen johtajan mukaan suosittuja. - Näitä kysellään todella aktiivisesti. Talviurheilu, sekä hiihto että luistelu, ovat ihan ykkösiä täällä. LahtiSkaten puolella sivulatausten kovin määrä on ollut 171 000 ja keskimäärin siellä mennään pikkaisen alle 100 000 sivulatauksessa kuukaudessa, Ahokas kertoo. Kuuntele haastattelu.

Mistä sähkön myyntihinta muodostuu? Mikä sähkön hintaa nostaa? Keskimääräisen sähkölämmittäjän kuukausilasku on yli kaksinkertaistunut alle vuodessa. Miten hallituksen tulisi toimia energiakriisissä? Keskustelemassa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki ja Energiateollisuus ry:n energiakauppajohtaja Pekka Salomaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Savon Aaltojen treenikämpällä tutustuttiin tällä kertaa yhtyeeseen nimeltä Tuomas & Välähdyksiä. Kyseessä onkin varsinainen perhebändi, josta tarkemmin kertoi treenikämppävieraana ollut Tuomas Jauhiainen. Tuomas toimii musisoinnin ohessa ratsastuskouluyrittäjänä Keskimäen Hevostilalla Kuopion Haminalahdessa, yhdessä puolisonsa Jaana Jauhiaisen kanssa. Bändiin kuuluvat Tuomaksen ja Jaanan tyttäret Ella ja Hilla. Mukana lisäksi ovat myös Ellan poikakaveri Julius ja tyttöjen serkku sekä Tuomaksen ja Jaanan kummipoika Heikki sekä Ellan ja Hillan ystävä Jasmin. Bändin historiaan, nykyisyyteen ja hitunen myös tulevaan kurkistimme oheisessa juttutuokiossa. Yhtyeen musiikkia löytyy mm. YouTubesta nimellä: "Tuomas & Välähdyksiä". YouTubesta löytyvät kappaleet "Välähdyksiä" ja "Hei siinä sä oot" ovat samalla musiikkivideoita. Kappaleiden videot on kuvattu studiolla tapahtuneiden äänityssessioiden aikana. Nuo kyseiset kappaleet kuultiin myös lähetyksessä haastattelun ohessa ja juttutuokiossa Tuomas kertoikin myös tarkemmin kyseisten kappaleiden syntytarinoista lisää. Haastattelijana: Sami Turunen

Kaikkihan meistä ovat keskimääräistä parempia kuljettajia, joten liikenteestä löytyy runsaasti epäkohtia. On hidastelua, on epäselvää viestintää ja on aaltoilevia nopeuksia. Jakson alkuosassa puidaan sähkö-Hummerin ja F150 Lightningin mielekkyyttä. Palautetta ja jaksoideoita podcastista voit lähettää meille helpoimmin Facebookissa ja Instagramissa. Facebook: http://facebook.com/ajatuksiaautoista Instagram (@ajatuksiaautoista): http://instagram.com/ajatuksiaautoista Lauri Ahtiainen on autotoimittaja, jonka lempipuuhaa on seikkailla tulipunaisella MX-5:llä. Hänet löytää Twitteristä ja Instagramista nimellä @lahtiain. Aake Kinnunen on autotoimittaja, jonka poliisi on pysäyttänyt turkulaisuudesta. Häntä voi seurata Twitterissä nimellä @mondostic ja Instagramissa @mondostic3000 English summary: the one where we went on different traffic pet peeves from slow drivers to those who can't find their turn signals. In the first part we also wonder about the electric Hummer and F150 Lightning.

Raamattuohjelma Hetkisessä tutustutaan Raamatun kirjoihin ja raamatunlukuopas Hetkisen kirjoittajiin. Tässä jaksossa vieraana on kielten- ja raamatunopettaja Riitta Keskimäki Kansan Raamattuseurasta. Hänen kanssaan keskustellaan Heprealaiskirjeestä. Toimittajana Anu Vuola. Ohjelman on tuottanut Raamatunlukijain Liitto ja se on lähetetty aiemmin Radio Patmoksessa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hetkinen Raamatun lukemiseen -lehden voi tilata osoitteesta rll.fi/hetkinen

Raamattuohjelma Hetkisessä tutustutaan Raamatun kirjoihin ja raamatunlukuopas Hetkisen kirjoittajiin. Tässä jaksossa vieraana on kielten- ja raamatunopettaja Riitta Keskimäki Kansan Raamattuseurasta. Hänen kanssaan keskustellaan Heprealaiskirjeestä. Toimittajana Anu Vuola. Ohjelman on tuottanut Raamatunlukijain Liitto ja se on lähetetty aiemmin Radio Patmoksessa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hetkinen Raamatun lukemiseen -lehden voi tilata osoitteesta rll.fi/hetkinen

Petteri Kilpinen on pitkän yritysjohtajan taustan omaava kirjailija ja puhuja, joka myös valmentaa ihmisiä ja yrityksiä motivaatiosta. Keskimäärin, suurin osa ihmiskunnasta voi sanoa elävänsä aineellisesti eniten hyvinvoivaa sekä turvallista aikaa koko lajin historiassa. Silti olemme monella mittarilla keskimäärin enemmän masentuneita kuin koskaan, ja etsimme elämän tarkoitusta mitä oudoimmista paikoista. Miten Petteri ajattelee asiaa? Mitä on motivaatio, ja mistä sen voi löytää? --- Jakson yhteistyökumppanina Springvest. "Springvest on sijoituspalveluyritys, joka järjestää Suomen suurimmat yleisöannit listaamattomille kasvuyrityksille. Springvest haluaa maksimoida yritysten mahdollisuudet kasvaa nopeammin kansainvälisille markkinoille. Rahoituskierrokset ovatkin aina toteutuneet 100-prosenttisesti! Sijoittajille Springvest antaa mahdollisuuden päästä omistamaan näitä tulevia menestysyrityksiä, joista moni on teknologian alalta. Toki tarkan valintaprosessin jälkeenkin on mahdollista, ettei yritys menesty. Mutta viimeisten tilinpäätösten mukaan Springvestin rahoituskierroksilla olleet yritykset kasvoivat viime vuonna keskimäärin 38 prosenttia. Kymmenen suurinta jopa 73 %! Kun haluat maksimoida mahdollisuutesi, sijoita kasvuun." https://www.springvest.fi --- Osallistu keskusteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Siistit nettisivut: https://www.futucast.com

Huoltamolla pohditaan lapsiperheiden elämää korona-ajassa. Miten lapsia, nuoria ja perheitä voidaan tukea? Voidaanko 90-luvun alun lamasta ottaa oppia? Entä missä tilanteessa harrastuskentällä ollaan - kun etänä ja ulkona pitäisi hoitaa harrastaminen niin viulunsoitossa, voimistelussa kuin jääkiekossakin? Alkaako turnauskestävyys olla koetuksella niin lapsilla kuin aikuisillakin? Korona-ajan vaikutukset näkyvät lapsiperheissä pidemmän ajan päästä - nyt on vielä tilanne päällä. Näin voidaan tiivistää kevään korona-aikaa tutkineen sosiaalipolitiikan yliopistonlehtori Milla Salinin viesti. Perheillä on löytynyt monia strategioita, joilla arjesta on selvitty, mutta päätöksenteossa ja perheiden tukitoimissa on hyvä kuitenkin muistaa, että mitä myöhemmin ongelmiin puututaan, mitä enemmän ne kasaantuvat, sitä kalliimmiksi ne tulevat sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Lasten liikkumattomuudesta on puhuttu viime vuosina paljon ja kuitenkin nyt ensimmäisten koronatoimien joukossa rajoitetaan laajalti lasten harrastustoimintaa, lasten mahdollisuuksia harrastaa mm. liikuntaa. Miten saadaan liikuntakipinää pidettyä yllä kun harrastukseen ei pääse? kysyy Olympiakomitean seuratoimintajohtaja Jaana Laurila. Urheiluväen mukaan urheilussa toimitaan turvallisesti ja vastuullisesti - ja lasten harrastustoiminnan pitäisi olla viimeisten rajoitusten joukossa koulunkäynnin ohella. “Rajoitusten mukana lapset ja nuoret menettävät kaikki liikunnan tuomat fyysiset hyödyt, mutta myös henkiset ja sosiaaliset hyödyt. Eli miinuslistalla on kaikki se hyvä, minkä harrastus voi tuoda elämään”, toteaa Jaana Laurila. Lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Riikka Riihonen kannustaa tässä tilanteessa uupuvia perheitä ja ihmisiä pohtimaan asioita, joista voi saada iloa elämään. Jos rakas harrastus on tauolla niin kysymys kuuluu, mitä lapsi sillä, tavallisesti harrastukseen kuluvalla, ajalla tekee? Jos urheiluharrastus on tuonut iloa, niin mistä ilon voi löytää nyt poikkeusaikana? Riikka Riihosen vinkki poikkeusaikaan kuuluu - niin lapselle kuin aikuiselle: keskity siihen mikä on mahdollista ja mitä saa tehdä, eikä siihen mikä on rajoitettu! Näin jaksaa korona-arkea taas vähän paremmin.

Tämä vuoden 2021 ensimmäinen Uskon askeleita ohjelman jakso on ohjelmasarjan 150. jakso. Tuttuun tapaan se koostuu kolmesta osuudesta. Jokaisessa niistä on haastattelu tai keskustelu, joiden esiin nostamia ajatuksia syvennetään Raamatun sanalla ja niiden puolesta myös rukoillaan. Tässä juhlajaksossa teemat nousevat loppiaisen tapahtumista, itämaan viisaista miehistä tai tietäjistä, jotka tulevat tähden johdattamina Jeesuksen luokse. Tänään Jumalalla on tapansa kutsua ja johdattaa ihmisiä Jeesuksen luokse. Eräs niistä on Alfa-kurssi. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Mikko keskustelee Suomen Alfan toiminnanjohtajan ja luterilaisen jumalanpalvelusyhteisön Verkoston papin Panu Pitkäsen kanssa. Panu kertoo mistä alfassa on kysymys. Kahden vuoden ajan Alfassa on panostettu laadukkaisiin ja tekstitettyihin opetusvideoihin ja nettimateriaaleihin. Koronan keskellä tämä osoittautui todella tärkeäksi. Tämän ansiosta Alfaa on pidetty meillä ja maailmalla online versiona. Alfa toimii hyvin toimivaksi myös näin toteutettuna. Ihmisillä on nyt tarvetta ja avoimuutta pohtia elämän suuria kysymyksiä. Lauantaina 23.1. pidettävästä Alfakoulutus online versiona. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko puhuu Kansan Raamattuseuran raamattukouluttajan Riitta Keskimäen kanssa Loppiaisesta, Itämaan tietäjistä ja heidän vierailuajankohdastaan.. Tietäjien Jeesukselle antamat lahjat olivat Jumalan huolenpitoa köyhille vanhemmille. Lahjat mahdollistivat Jeesuksen viemisen Egyptiin turvaan Herodeksen raivolta. Jumala ilmoitti uuden ajan tulemisesta sekä itään että länteen. Tästä saat tietää tarkemmin kuuntelemalla keskustelun. Tietäjät tulivat Jeesuksen luokse seuraamalla tähteä. Simeon johdatettiin oikeaan aikaan temppeliin, koska hän tutki kirjoituksia ja oli herkkä Pyhän Hengen johdatukselle. Hengen johdattamana Simeon tuli temppeliin oikeaan aikaan. Pienessä poikavauvassa, Jeesuksessa, hän tunnisti luvatun messiaan, koska oli lukenut Jesajaa. Jumala johdattaa tänäänkin ihmiset Jeesuksen luokse Sanansa ja Henkensä kautta. On tärkeää puhua uskon ja rakkauden lisäksi myös toivosta. Kerran Jeesus tulee takaisin ja vääryyden aika päättyy. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mikko keskustelee tulevaisuudesta ja toivosta Evankelisen lähetysyhdistyksen reissupastorin ja raamatunopettajan Erja Kalpion kanssa. Erjalla vuosi 2020 oli rankka, koska hän menetti syövän vuoksi rakkaan ja läheisen ystävänsä. Tuon menetyksen keskellä hän kysyi Jumalalta, että missä sie oot. Erja sai tähän pohdintaansa meitä jokaista hoitavia näkökulmia sekä Sefanian kirjasta että tutusta paimenpsalmista 23. Ystävän usko ja luottamus ennen kuolemaa tai osoitteen vaihtumista, kuten Erja totesi, ovat vahvaa lohdutusta. Jeesuksen kanssa uskallamme rohkeasti elää ja kerran kuolla. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Jokaisessa niistä on haastattelu tai keskustelu, joiden esiin nostamia ajatuksia syvennetään Raamatun sanalla ja niiden puolesta myös rukoillaan. Tässä vuoden viimeisessä jaksossa teemat nousevat Tapaninpäivän näkökulmista. Tapaninpäivänä muistetaan Stefanusta, ensimmäistä Jeesuksen veritodistajaa eli marttyyria. Puhetta on esirukouksen siunaavasta vaikutuksesta sukupolvesta toiseen, Tapaninpäivään liittyvistä Raamatun näkökulmista sekä valona että suolana elämisestä. Tämän ohjelman ensimmäisessä osuudessa Ellu Virkkala kertoo Ulla Saunaluoman haastattelussa kolmesta elämäänsä liittyvästä tärkeästä sanasta; odottamisesta, luottamisesta ja rukouksesta. Hän kertoo kärsimättömyyden olevan osa luonnettaan ja siksi nämä sanat ovat vaatineet opettelua. Ellu toimi aikanaan rehtorina ja oppi rukoilemaan tyttärilleen hyviä puolisoita. Hän siis rukoili neljän pojan puolesta, jota Jumala kasvattaisi heidän perheeseensä. Nyt hän rukoilee 13:sta lastenlapsilleen samaa. Vanhempien esirukoukset kannattelivat häntä ja nyt hän kannattelee esirukousten kautta sukunsa tulevia sukupolvia. Jos omissa suvuissamme ei ole tällaista siunaavaa tapaa tai se on syystä tai toisesta katkennut, niin voimme aloittaa sen itse. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko puhuu työtoverinsa ja Kansan Raamattuseuran raamattukouluttajan Riitta Keskimäen kanssa Tapaninpäivästä eli Stefanuksen päivästä, jolloin muistamme ensimmäistä kristittyä veritodistajaa, joka kivitettiin kuoliaaksi noin vuonna 34. Hän näki taivaat avoinna ja Jeesuksen seisovan Isän oikealla puolella. Tähän liittyy tärkeä oivallus, joka selviää kuuntelemalla tämä keskustelu. Stefanus rukoili ennen kuolemaansa:” Herra älä lue heille syyksi tätä syntiä.” Jumala vastasi tähän ajallaan ja tavallaan. Puhumme myös Jeesuksen todistajana elämisen hinnasta tai siihen liittyvästä maailman tarjoamasta häpeästä. Kovassa paineessa hiilestä tulee timantti. Siksi paineita ei tarvitse pelätä, vaan niissä voi hyvin elää. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mikko keskustelee todistamiseen liittyvistä asioista ja näköaloista Evankelisen lähetysyhdistyksen reissupastorin ja raamatunopettajan Erja Kalpion kanssa. Käsittelyssä on myös Jari Sarasvuon kommentti:” Jos arvot eivät maksa meille hintaa, niin ne eivät ole arvoja, ne ovat vain mielipiteitä.” Uskomme ei tulisi olla väritöntä ja hajutonta, vaan näkyvää ja Kristukselta tuoksuvaa. Todistajana elämisessä on se puoli, että se voi maksaa hintaa. Toisaalta sitä haluaa tehdä, koska Jeesus on sydämen sytyttänyt ja rakkaudellaan hoitanut. Puhetta on myös järjestä, uskosta ja siitä mikä lopulta on järjetöntä. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Jokaisessa niistä on haastattelu tai keskustelu, joiden esiin nostamia ajatuksia syvennetään Raamatun sanalla ja niiden puolesta myös rukoillaan. Tässä jouluviikon jaksossa esillä ovat näkökulmat Jumalan huolenpidosta, jouluun liittyvistä Vanhan testamentin lupauksista sekä siitä miten ne täyttyvät Jeesuksen syntymän yhteydessä. Tämän ohjelman ensimmäisessä osuudessa Ari Puuri kertoo uskon löytymisestä ja siihen liittyvistä vaiheista. Sitten hän kertoo kanalan pitämisestä. Hän puhuu itsestään kanapaimenena, jolle on erittäin tärkeää kanojen hyvin vointi. Ari ottaa esiin kanaemosta puhuvan kohdan Raamatusta ja kertoo miten Jumalan huolenpito ja luomistyön viisaus näkyy kanoissa. Myös seurakuntayhteyden merkitys Arille tulee esille. Haastattelijana on Kristiina Nordman. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko puhuu työtoverinsa ja Kansan Raamattuseuran raamattukouluttajan Riitta Keskimäen kanssa joulun merkityksestä. Riitta ottaa esiin sen, miten tarkasti messiaaseen liittyvät Vanhan testamentin ennustukset eli profetiat toteutuvat Jeesuksen syntymässä, sen yhteydessä ja sen jälkeen Herramme elämässä. Luvassa on uusia oivalluksia ja innostavia ajatuksia, jotka syventävät joulun merkitystä. Ohjelman kolmannessa osuudessa Matti Mäkinen pohtii kärsimystä ja onnettomuuksia. Hän myös haastattelee Riikka Hinkkaa, jonka perhe koki rajun autotallipalon. Palo syttyi kesken kodissa pidetyn Raamattupiirin. Palo pelästytti ja järkytti, mutta samalla sen keskellä koettiin varjelusta ja Jumalan huolenpitoa. Puhetta on myös siitä, miten joskus tuntuu siltä, että mitä lähempänä haluamme elää Jumalaa ja tehdä hänen tekojaan tässä ajassa, niin sitä enemmän elämäämme tulee myös paineita. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Fimlabin palvelujohtaja Anu Mustila kertoo FUN Tampereen aamussa, miten koronatestaus on kehittynyt tällä viikolla. Testiin pääsee samana päivänä ja tulokset tulevat 47 tunnissa. Mustila kertoi myös uuden drive-in pisteen toiminnasta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Ohjelma puhuu henkisestä läheisyydestä ja yhteydestä silloinkin, kun jolemme fyysisesti etäällä toisistamme. Radio Dei mahdollistaa osaltaan Jumalan sanan ja rukouksen äärellä olemisen. Koronan takia emme seurakunnissa ei voi kokoontua juhlimaan pääsiäistä tai kohtaamaan toisiamme ja Jumalaa. Toki tilaisuuksia on jonkin verran netissä. Kansan Raamattuseuran työntekijät ovat tehneet työtä tuodakseen pääsiäisen sanoman ja evankeliumin Jeesuksesta suomalaisten ulottuville. Virpi Nymanin tekemästä tuokiokuvasta kuulet, miten Vivamossa kuvattiin pääsiäishartauksia. Tehdyt neljä jaksoa lähetetään päivittäin klo 15 kiirastorstaista pääsiäissunnuntaihin. Edellisessä uskon askeleita ohjelman jaksossa kuultiin draama- ja teatteriohjaaja Mika Lahtisen kertovan kuunnelmasta Pelon yö, toivon aamu, jonka tekivät yhteistyönä Kansan Raamattuseuran eri teatteriryhmät; Keskisuomessa vaikuttava Torstaiteatteri, Vivamon Raamattukylä ja nukketeatteri Sananjalka. Se on kuunneltavissa tiistaista 7.4. klo 17 alkaen. Mainittujen tallenteiden äärelle pääset sekä Kansan Raamattuseuran nettisivun ja Facebook seinän kautta. Linkit ohjelmiin löytyvät myös Uskon askeleita Facebook seinän kautta. Raamatunopettaja Riitta Keskimäki kertoo juutalaisen kansan pääsiäisestä, jolloin muistetaan vapautumista Egyptin orjuudesta. Hän kertoo myös pääsiäislampaan veren antamasta suojasta yönä, jona kaikki Egyptin esikoiset kuolivat. Riitta avaa kuulijalle seder-aterian sisältöä ja symboliikkaa. Kiirastorstaina Jeesus nautti juuri tätä ateriaa opetuslastensa kanssa, kun hän asetti. Tuossa hetkessä aterian merkitys saa lopullisen merkityksensä. Hän lähtee kuoleman ja ylösnousemuksen tielle. Hänen verensä avaa pelastuksen ja ikuisen turvan. Sana-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki kertoo, millaista lehden tekeminen tänä aikana on. Heli omasta tavastaan toimia tänä epidemia-aikana. Ihmiset elävät ilman fyysistä yhteyttä toisiinsa. He tarvitsevat toivoa olemiseensa. Monet seurakunnat ovat havahtuneet tilaamaan vanhemmalle väelle lahjaksi Sana-lehteä. Samaa ovat tehneet myös tavalliset ihmiset, jotka ovat halunneet ilahduttaa ja auttaa läheisiään evankeliumin äärelle hyvällä tavalla. Ohjelma pitää sisällään myös pienen takauman edelliseen jaksoon, jossa Maiju kertoi opiskelevan nuorensa saamasta Korona tartunnasta. Mika Lahtinen avasi kuunnelman ”Pelon yö, toivon aamu” tekoprosessista. Mäntsälän seurakunnan lapsityön pappi Tarja Meijer kertoi miten lasten kanssa voi keskustella kuolemasta ja vaikeista kysymyksistä. On tärkeää tehdä itselleen selväksi mihin ja miksi uskoo, jotta keskustelu lapsen kanssa onnistuu. Uskon askeleita ohjelmissa on näkökulmia Raamatusta ja rukousta ohjelman aiheiden äärellä sekä näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Aalto Startup Centerin avulla perustetuista yrityksistä 95% jatkaa toimintaansa edelleen 5 ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Keskimäärin vain 50% aloittaneista yrityksistä selviää ensimmäisten kriittisten vuosien yli. Mikä on Aalto startupien salaisuus? Se selviää business advisor Tuomas Oksasen haastattelusta. Toimittajana on Ani Rumpu.

Iltapäivästä tuttu punkkutorstai sai aikaan Lanseeraa oma torstaisi -osion, josta päästiinkin luonnollisesti selvittämään märemmän pullan salaista asetta. Mutta minkä lörpsötys sai Anssin pinnan kiristymään, ja miten päättyi Niinan munkinvettymisriita? Kuuntelemalla se selviää!

Koetko olevasi aikuinen? Tällä viikolla vakiopaneelin aiheina ovat aikuistumisen käsite, wings-kulttuuri sekä ihmistulpat. Jaksossa myös tarina helteisestä Argentiinasta vuodelta 1998.Huippujännittävä 100 metrin aitajuoksun liveseuranta. Das boot ja dirndl. Snickers ja hockey stick. Korruption MM-kisat. Porilaiset pituushyppääjät. TDK. Ja sieltä tulee Korte maaliin. Viimeinen armeijaviittaus. Thulen suksiteline. Suomen suurin kuntokoulu. Shoutoutit Matti Tamoselle! Aikuisopiskelija. Brändikantti. Tunnelit ja putket. Naisten pituus. Varovasti nyt Henkka. Aleksander Barkov ja lauta arkkuun. Vänkä kahdeksansiipinen kana. Keskimötikkä. Ihana pala. Parasta ja halpaa. Lassin auto on TSI, ei TDI. Kuuntelijoiden sitouttamisohjelma. Tulppasertifikaatti.Jakso on nauhoitettu 6.10.2019.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Taide on ihannoinut luontoa, mutta myös luontoa korvaavia koneita. Ilmastonmuutos asettaa myös haasteita hiilineutraalimmasta tavasta tehdä ja kokea taidetta. Taide ei ole muusta elämästä irrallinen saarreke edes ilmastokysymyksissä. Taide ja taiteilijatkin voivat edistää ilmastonmuutoksen hidastumista tai kiihdyttää sitä. Tavoitteenamme on 2 000 - 4 000 kilon hiilijalanjälki per ihminen. Keskimäärin suomalaisen jalanjälki on tänään 14 000 kiloa. Kansainvälistä uraa tekevän taiteilijan jalanjälki voi olla keskimäärin jopa 30 000 kiloa. "Taiteen pitää saada olla vapaa poliittisesta ohjailusta ja taloudellisen lisäarvon tuottamisen pakosta. On kuitenkin absurdia ajatella, että ekologiset järjestelmät tai niiden kestävyys eivät saisi rajoittaa taidetta. Ekologisia rajoja ei pystytä neuvottelemaan. Ne eivät tule poliittisen prosessin suunnalta. Ne tulevat luonnon asettamista ehdoista elämällemme. Taide ei ole välinearvo ekologisen edistämiseen. Taide taiteena, mutta huomioiden elämää ylläpitävät järjestelmät.", sanoo kuvataiteilija, väitöskirjatutkija Antti Majava. Keskustelemme Antin kanssa siitä, että taiteessakin on tehtävä ilmastotekoja. Lisätietoja Biosista: https://bios.fi Lisätietoja Mustarindasta: https://www.mustarinda.fi Foto ©Minna Sirnö

“Minulle pyhiä asioita ovat hiljaisuus,yksityisyyden suoja, luonnonrauha, koskematon luonto, metsä, puhdas juomavesi, lähiruoka ja ystävyys”, kertoo nimimerkki Aino. E2:n tutkimuksessa selvitettiin mikä on suomalaisille pyhää. Tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon. “Yleisimmin pyhänä pidetty asia on läheiset ja rakkaus. Se on noin 68 prosentille pyhä asia”, sanoo tutkija Ville Pitkänen. Suomalaiset pitävät keskimääräisesti kuutta asiaa itselleen pyhänä. Lauran lista pyhistä asioista on seuraavanlainen. “Luonto, aarnimetsät, meri, rauha, hiljaisuus, puhdas ilma, taide ja kulttuurielämä, kirjat, oikeudenmukaisuus, mökki, sekularismi”, kertoo nimimerkki Laura viestissään. Rauha, koti, lepo, turvallisuus ja ihmisarvo ovat pyhiä enemmistölle. Vajaa puolet vastaajista nostavat esille terveyden, Suomen, Suomen itsenäisyyden, luonnon ja yksilönvapauden. “Yleensä ihmisen taustatekijät vaikuttavat siihen millaisia vastauksia hän antaa, mutta pyhyys on sellainen, että niihin ei löydy selitystä perinteisesti demografisista muuttujista”, sanoo Ville Pitkänen. Pyhä on jotain muuta kuin perinteiset arvot. “Tässä mennään jonnekin syvemmälle ihmisyyteen. Pyhä on jotain koskematonta ja rikkomatonta. Ehkä on kyse jostain arvojen arvosta”, sanoo tutkija Ville Pitkänen. Nimimerkki Kaunis kirjoittaa viestissään, että kaikki hyvä ja kaunis on hänelle pyhää. Hyvyys pyhyydessä siis. Mikä on meille suomalaisille pyhää? Miten pyhän kokeminen vaikuttaa identiteettiimme ja käytökseemme? Miten voisimme tunnistaa sen mikä on muille pyhää? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Anu Heikkinen, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Riikka Rahi Kuvat: Tuuli Laukkanen

Keskimäärin käytät enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa kuin ystäviesi seurassa. Miten tämä on vaikuttanut käsitykseemme arkkitehtuurista? Millaista arkkitehtuuria jaamme someen? Lue lisää: Abdallah. 28.9.2018. The Most Important New Tool for Architects: Instagram. Archdaily.com. [https://www.archdaily.com/900637/the-most-important-new-tool-for-architects-instagram] Haettu 31.3.2019. Lange. 7.1.2014. Opinion: Alexandra Lange on how architects should use social media. Dezeen.com. [https://www.dezeen.com/2014/01/07/opinion-alexandra-lange-on-how-architects-should-use-social-media/] Haettu 31.3.2019. FAT. How to Become a Famous Architect. Strangeharvest.com [http://www.strangeharvest.com/mt/archive/the_harvest/how_to_become_a.php] Haettu 31.3.2019. Comberg.16.06.2018. A New Guide by Architects Explains What Makes a Space "Instagrammable". Archdaily.com [https://www.archdaily.com/896444/a-new-guide-by-architects-explains-what-makes-a-space-instagrammable] Haettu 7.4.2019.

Markkinointi, myynti ja asiakaspalvelu muuttuvat nopeasti asiakkaiden käyttäytymisen muutoksen seurauksena. Uudet tavat johtaa asiakkuuksia ja kasvattaa myyntiä ovat tulleet osaksi jokaisen yrityksen arkipäivää. Suurin kehityksen kohde on yrityksessä oleva oma digiosaaminen ja osaamisen kehittäminen. HubSpot alusta on kasvanut Suomessa räjähdysmäisesti. Käyttäjiä on jo tuhansia. Keskimäärin käytössä on vain kolmannes HubSpotin työkaluista. Kokosimme yhteen perustaidot, jotka jokaisen tulisi hallita menestyäkseen myynnissä ja markkinoinnissa sekä asiakaskokemuksen optimoinnissa. Podcastissa käymme läpi mitkä ovat keskeiset taidot, joilla HubSpot-portaalista saadaan tehot irti ja myynti kasvuun! Tule katsomaan mitä sinun tulee osata, jotta voit rakentaa myynnin ja markkinoinnin prosessit vastaamaan asiakkaittesi ostokäyttäytymistä. Listaamme 10 keskeisintä taitoa ja kerromme miten uusi HubSpot Akatemia auttaa sinua kehittymään parhaaksi markkinoinnin osaajaksi.

Käsikello-orkesteri Kide on 12 soittajan kokoonpano. Soittimena orkesterilla on kolme oktaavia pronssiseoksesta valmistettuja käsikelloja ja viisi oktaavia Chimes-putkikelloja, yhteensä 96 kelloa. Keskimäärin yksi soittaja soittaa 2-6 kelloa. Käsikello-orkesteri Kide on konsertoinut ja esiintynyt erilaisissa tilaisuuksissa kotimaassa ja ulkomailla. Käsikello-orkesteri Kide perustettiin syksyllä 2007 Jyväskylän seurakunnan toimintana ja on nyt osa Jyväskylän kansalaisopiston  musiikkitoimintaa. Ajatuksen käsikello-orkesteritoiminnasta Jyväskylään toi Kiden kapellimestari Sari Eirtola-Loukola amerikantuliaisinaan. (valokuva: Jari Pekkarinen)

Polttopuun käyttöä on taas selvitetty. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksista nähdään, että polttopuun käyttö on edelleen lisääntynyt. Viime lämmityskaudella kului pientaloissa yhteensä liki seitsemän miljoonaa kuutiota polttopuuta. Siitä oli klapela ja halkoja noin kuusi miljoonaa kuutiota ja haketta runsaat puoli miljoonaa kuutiota. Keskimääräinen kuluttaja käytti puuta noin viisi mottia vuodessa. Luke ja Tilastokeskus selvittivät kyselytutkimuksessaan myös sitä, missä puuta poltettiin. Kansalaiset kertoivat, että eniten puuta poltettiin varaavissa takoissa ja uuneissa, noin 30 prosenttia kokonaismäärästä. Saman verran meni puuta erilaisissa klapi- ja hakekattiloissa ja saunan lämmityksessä kului puuta noin viidennes kotitalouden kuluttamasta kokonaismäärästä. Kesämökeillä puuta poltettiin keskimäärin kaksi ja puoli kuutiota. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on saanut haastateltavakseen yliaktuaari Jukka Torvelaisen Lukesta. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Metsäradiossa pureuduttiin hunajan rakenteeseen ja mm. siihen millainen on tämän päivän tyypillinen mehiläistenhoitaja. Suomen mehiläishoitajien Liiton puheenjohtaja Janne Leimi oli hyvillään siitä, että alalle on viime vuosina tullut paljon nuoria mukaan. Suomessa elantonsa hunajasta saa noin 100 ihmistä eli heille hunaja on pääelinkeino. Keskimääräinen sato on 40 kg vuodessa tai siis paremminkin sanottuna kesässä, kertoo Janne Leimi. Kuva: Petri Rinne / Yle

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, ja yleisesti ennuste on hyvä. Mutta tilanne muuttuu, jos nainen sairastaa levinnyttä rintasyöpää. Keskimääräinen elossaoloaika on kolmen vuoden luokkaa. Mutta uudet täsmälääkkeet tuovat lisää aikaa. Tämän tietää HYKSin Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson. Anita Mäkelä on sairastanut rintasyöpää kaksi vuotta, ja hän saikin aivan alkumetreillä kuulla, että syöpäkasvaimia oli myös luustossa. Mitä neljän lapsen äiti ajattelee tilanteestaan? Rintasyöpäpotilaan hoito alkaa yleensä leikkauksella. Säästävä leikkaus riittää usein, mutta joissakin tapauksissa joudutaan poistamaan koko rinta. HYKS Rintarauhaskirurgian osastonylilääkäri Marjut Leidenius tuntee rintarauhaskirurgian hyvin. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.

Keskimääräistä kuuluisampi pyöräilykilpailu on alkamaisillaan ja sehän herättää intoa ainakin Kalatalous-Jussissa. Niinpä hän katsahtaa tulevaan koitokseen syvällisesti ennakoiden Coubertinin Perillisten perusteellisempaa ohjelmatarjontaa tapauksen tiimoilta.

Uutisia: - Julkishallinnon OpenOffice-paketti OSOR.eu:ssa - Intelin Moblin 2.0 julkaistu - Phoenixilta Linux-BIOS - Nokia valmistelee Linux-kännykkää - Microsoft ja Linux-väki samalla hiilellä - Ubuntu menee verkkoon - Sosiaalinen työpöytä tulee Linuxiin - Linux.com avattu uudelleen - Voita Scribus-kirja itsellesi ja toinen yhteisöllesi Puhumassa: - Henrik - Ninnnu - Sakari Nylund