Podcasts about suomen akatemian

Yhdysvaltain ja Venäjän johtajat ovat sopineet, että neuvottelut Ukrainan sodan päättämiseksi aloitetaan heti. Presidentti Donald Trump kertoi eilen keskustelleensa puhelimessa Venäjän ja Ukrainan presidenttien kanssa. Miten Suomen tulisi suhtautua alkaviin rauhanneuvotteluihin? Keskustelemassa kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.), Jarmo Lindberg (kok.) ja Jani Kokko (sd.). Lähetyksessä kuullaan myös Nato-kirjeenvaihtaja Maria Stenroosin raportti Brysselistä. Hallituksen Suomen Akatemiaa koskeva lakiesitys on saanut tutkijat takajaloilleen. Lakiesityksen mukaan Suomen Akatemian tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Tieteen vapaudesta ovat keskustelemassa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Antti Pajala ja oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta. Miten lapsen hoivaan liittyvät ihanteet ja käytännöt vaikuttavat somalitaustaisten äitien työllistymiseen? Puhelimessa E2 Tutkimuksen väitöskirjatutkija Eija Eronen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Lotta Lautala ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Vainoaminen on tuskallinen kokemus, joka vie sen kohteena olevalta henkilöltä kontrollin omaan elämään ja rikkoo hänen turvallisuudentunteensa. Vainoaminen on traumatisoiva väkivallan muoto, joka voi aiheuttaa vakavia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia seurauksia. Se on äärimmäisen raskasta vainoamisen kohteeksi joutuneille. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, psykoterapeutti ja tietokirjailija Helinä Häkkänen. Nina ja Helinä keskustelevat vainoamisesta ja sen psykologista vaikutuksista vainoamisen kohteeksi joutuneelle. Rikoslain mukainen rikos vainoaminen on silloin, kun henkilö toistuvasti häiritsee toista esimerkiksi uhkailemalla, seuraamalla, tarkkailemalla, ottamalla yhteyttä tai muilla vastaavilla tavoilla, jotka ovat omiaan aiheuttamaan pelkoa ja ahdistusta vainotussa.** Sisältövaroitus: jaksossa käsitellään vainoamista eri muodoissaan. **Helinä ja keskustelevat mm. seuraavista kysymyksistä: - Mistä vainoamisessa on kyse? - Kuinka yleistä vainoaminen on Suomessa? - Mitkä ovat yleisimmät vainoamisen muodot? - Mitä tekijöitä vainoamisen taustalla voi olla? - Kellä on riski joutua vainotuksi? - Millaisia psyykkisiä vaikutuksia vainoamisella on sen kohteeksi joutuneelle? - Miten vainottu voi suojata omaa terveyttään? Lisätietoja:Voisit olla myös kiinnostunut näistä jaksoista: - 86. Lähisuhdeväkivalta. - 8. Narsismi parisuhteessa.Helinä Häkkänen on psykologian tohtori, psykoterapeutti, työnohjaaja (STOry), EMDR-työnohjaaja, oikeuspsykologian ja työpsykologian erikoispsykologi, oikeuspsykologian dosentti (ISY) ja kriminaalipsykologian dosentti (HY). Hän työskenteli psykologina keskusrikospoliisissa 10 vuoden ajan 2000-2010 (vuosina 2002-2008 Suomen Akatemian tutkijana).Helinän yrityksen Mielenjuuren verkkosivut.Helinä Häkkänen: 100 kysymystä narsimista. (Otava 2023, äänikirja). Tietoa vainoamisesta löydät Poliisin sivuilta.Rikosuhripäivystys tarjoaa tukea. Naisten Linjan tukipalveluista löydät tietoa verkosta. Miessakit ry:n Lyömätön linja.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Suomen Akatemian vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikön johtaja Floora Ruokonen. Hänen kanssaan keskustellaan Suomen Akatemian vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikön toiminnasta sekä Suomen Akatemian roolista vaikuttavuutta tukevana toimijana. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Pilvi Toppinen. Hänen kanssaan puhutaan Strategisen tutkimuksen neuvoston teemavalmistelukokonaisuuden suunnittelusta ja kehittämisestä sekä siitä, miten vaikuttavuus huomioidaan tässä työssä. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Katujengit ja nuorisorikollisuus ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Mediassa kysytään yhä useammin, olemmeko Ruotsin tiellä. Miten katujengi määritellään, ja kuinka laajana kriminologi ja poliisi näkevät ilmiön Suomessa? Mitä Suomessa pitää tehdä, jotta emme tulevaisuudessa näe sellaisia jengisotia, joita Ruotsissa on nyt käynnissä? Mikä on varhaiskasvatuksen, koulun ja poliisin rooli jengiytymisen ennaltaehkäisyssä? Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostarkastaja Marko Forss, Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Arniika Kuusisto sekä Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Sippola. Juontajana on Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tiedämme katujengeistä? -tapahtumassa 14.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt

Tämän viikon jaksossa aiheina Suomen äänestämättä jättäminen YK:n humanitaarista tulitaukoa Gazaan vaatineessa lauselmassa, Suomen ja Israelin kytkyt asekaupoissa ja hihhuliuskovaisissa; amerikkalaissotilaiden Suomeen tuloa helpottava DCA-sopimus, Lauri Törhösen ihmeellinen väitösfarssi ja Suomen Akatemian kuohuttaneet tutkimushankkeet. Studiossa Tuomas Peltomäki, Timo R. Stewart ja Anni Keski-Heikkilä. Jaksossa mainittuja linkkejä: Häkkäsen haastattelu Israel-asekaupoista: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009955307.html Valtonen perustelee Suomen äänestyskäyttäytymistä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009954074.html Lauri Törhösen haastattelu väitöstilaisuuden alla: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009940387.html Aika hyvä summaus väitöstilaisuuden sekoiluista: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009957782.html HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Poliisi varoittaa nuorisorikollisuuden kasvusta ja raaistumisesta. Suomessa hoetaan, ettei Ruotsin tie ole meidän tiemme. Onko Suomi Ruotsin tiellä? Vedetäänkö keskustelussa mutkat suoriksi? Vieraana on Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen . Kansanedustaja Anna Kontulan mielestä parlamentarismi ei ole tulevaisuuden hallintomuoto. Millainen on Anna Kontulan utopia? Mikä parlamentarismissa mättää?

Turun yliopiston valtti olisi tuoda monitieteisyys diplomi-insinöörikoulutukseen kansainvälisten huippuyliopistojen tapaan. Humanisti vastaa -podcastissa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen muistuttaa, että Euroopan ja Yhdysvaltojen johtavissa teknillisissä yliopistoissa on vahvat humanistis-yhteiskuntatieteelliset sisällöt. Monitieteisyyttä pidetään diplomi-insinöörien osaamisen kannalta keskeisenä. Jaakko Suomisen mukaan huippuyliopistoissa nähdään, että ratkaistaessa suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä asioiden taustat ja monimutkaisuus pitää tuntea. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, minkälaista teknologiaa kehitetään. Monitieteisessä Turun yliopistossa yhteistyötä tiedekuntarajojen yli tehdään jo, mutta ihmistieteellisen näkökulman tuominen vahvemmin tekniikan opintosisältöihin olisi etu verrattuna perinteiseen alan koulutukseen. Suomisen mukaan humanistisen tutkimuksen yleinen arvostus on Suomessa korkea. Hän tunnistaa kuitenkin uhan kyseenalaistaa kriittistä tutkimusta ja kiisteltyjä tutkimusaiheita ja korostaa sivistyksen tärkeyttä koko yhteiskunnan kannalta. Media- ja informaatioteknologian kulttuurihistoriaa tutkinut professori johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikköä, jossa Turun lisäksi ovat mukana Tampereen ja Jyväkylän yliopistot. Syyskuussa julkaistavassa Pajatsosta pöytätennikseen -teoksessaan tutkija käsittelee sotienvälisen Suomen pelejä ja pelikulttuuria. Hän yllättää paljastamalla, että 1918 joulumarkkinoille tuotiin useita vasta päättynyttä sisällissotaa käsitteleviä uutuuspelejä. Podcastissa Suominen kertoo myös, mitä ajatuksia Afrikan tähti -peli herättää ja miten kaupunkitilaa voisi tehdä viihtyisämmäksi pelillistämisen keinoin. Pikakysymyksissä humanistisen tiedekunnan dekaani saa valita, onko hänen sydäntään lähempänä hallinto vai opetus. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tekstivastine: http://utu.fi/humanisti-vastaa

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Milja Saari. Hänen kanssaan puhutaan STN-ohjelmatoiminnasta ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden verkostotyöstä. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Tekstivastineet: ufu.fi/vaumikavaikutus

Keskustelijoina pöhisevät Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä Puheenjohtaja pyytää teatterisuosituksia. Vanhin niistä on Mika Panzarin: Kansallisteatterin Kolme iloista rosvoa 1960-luvulta ... Kirjailija Juha Itkonen tuo terveisiä Hämeenlinnasta ja kertoo vastustavansa ehdotusta uudeksi raidelinjaukseksi Helsingin ja Tampereen välille. Kyse on siis metsäradasta eli Suomi-radasta suurnopeusjunalle. Mika Pantzar lohduttaa ritarikollegaansa: Rahat eivät tule koskaan riittämään. Ruben Stiller lyö kuitenkin pökköä pesään vertaamalla Helsinkiä, Turkua ja Tamperetta. Hän sanoo, että Tampere on tällä hetkellä maamme dynaamisin kaupunki. Mika Pantzar puhuu tieteen apurahojen puolesta, eikä halua poliitikkojen puuttuvan yksittäisiin tiedehankkeisiin. Mika on professori, joka on mukana Suomen Akatemian toimikunnassa jakamassa apurahoja. Juha komppaa häntä vertaamalla tieteen ja taiteen apurahoja yritystukiin. Ruben ihmettelee itärajalle kaavaillu aidan perusteluita. Hänen mielestään aita on vain turvalelu. – Poliitikoilla halu tehdä suuria eleitä, hän sanoo. Mika arvelee, että poliitikot eivät ole vastustaneet raja-aitaa, koska pelkäävät pelaavansa Putinin pussiin.

Tässä jaksossa Laura ja Outin vieraana on Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää. Hänen kanssaan keskustellaan erityisesti strategisesta tutkimuksesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi puhutaan siitä, miten avoin tiede voi edesauttaa vaikuttavuuden aikaansaamista. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Millaista oli olla lapsi 1900-luvun Suomessa? ”Leikitäänkö?” – jokaisen lapsuudesta tuttu lausahdus, jolla rakentaa yhteyttä toisiin ja tutkia maailmaa mielikuvituksen keinoin. Vaikka lasten oma leikkien täyttämä maailmansa on historiankirjoissa jäänyt usein aikuisten kokemusten katveeseen, on lasten oma kulttuuri historian eri vaiheissa versonut, elänyt ja kukoistanut osana yhteiskuntaa. Samalla lasten leikit ovat päätyneet peilaamaan ympäröivän aikuisten maailman tapahtumia, normeja, arvoja, odotuksia ja ihanteita. Tuleeko totuus paitsi lasten suusta, myös heijastuen yhteiskunnan nuorimpien leikeistä? Horisontissa sukelletaan usein aikuisilta kätkettyyn leikkien ja lasten kaverisuhteiden maailmaan ja etsitään lasten oman kulttuurin merkityksellisyyttä. Miten esimerkiksi 1900-luvun yhteiskunnan muutos – matka sodista, kriiseistä, teollistumisesta ja kaupungistumisesta kohti nykyajan modernia hyvinvointiyhteiskuntaa – on historian eri vaiheissa heijastunut suomalaislasten yhdessä jakamiin kokemuksiin elämästä ja yhteiselosta? Avaako leikkien maailma uusia näkökulmia menneiden sukupolvien – omien vanhempiemme ja isovanhempiemme – kokemusmaailmaan keskellä alati muuttuvaa maailmaa? Ja mitä voimme ehkä nykylasten leikeistä ennustaa? Keskustelemassa ovat ”Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa” (Gaudeamus 2022) –kirjan kirjoittaneet Suomen Akatemian tutkijatohtori Antti Malinen ja toimittaja-tietokirjailija Tuomo Tamminen sekä Turun yliopistossa lelu- ja leikintutkijana toiminut, Mannerheimin lastensuojeluliiton leikin asiantuntija Katriina Heljakka. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

1900-luku Suomessa tunnetaan sotien ja kriisien mutta myös elintason kasvun ja hyvinvoinnin aikakautena. Vähemmän on kuitenkin tutkittu lapsuutta ja leikkejä sekä sitä, kuinka ne ajan kanssa muuttuivat.Suomen Akatemian tutkijatohtori Antti Malinen on tutkinut lapsuutta ja leikkejä Suomessa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Työn kiihtyminen, intensiivistyminen on monimuotoinen ilmiö, johon liittyvät työtahdin kiristymisen lisäksi kasvaneet vaatimukset mm. itseohjautuvuudelle oman työn toteuttamisessa ja työuran hallinnassa, oppimiselle ja multitaskaamiselle. Työhön on siis yksinkertaisesti panostettava monin tavoin aikaisempaa enemmän. Liiallinen työn intensiivistyminen voi heikentää työhyvinvointia.Keskustelen työn ja työelämän kiihtymisestä Tampereen yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian professori Saija Maunon kanssa. Hän johti syksyllä 2021 päättynyttä Suomen Akatemian rahoittamaa nelivuotista tutkimushanketta työn intensifikaatiosta ja sen hallinnasta itsesäätelyn voimavaroilla.Työn tuunaus, itsesäätely ja työstä irrottautuminen voivat suojata työn kiihtymisen haitallisilta vaikutuksilta, ainakin hieman. Organisaatioissa tuleekin tiedostaa työelämän kiihtymisen kielteiset vaikutukset ja pyrkiä vähentämään niitä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä työn ja työelämän intensiivistyminen on? - Millaiset tekijät lisäävät työn intensiivisyyttä? - Mitä ovat turhakkeet töissä ja miten ne lisäävät työn kiihtymisen kokemusta? - Mitä seurauksia työn kiihtymisellä on työhyvinvoinnille? - Mitä yksilö- ja organisaatiotason keinoja on välttää se, että työn kiihtyminen vaarantaisi työ- ja toimintakykyä?Lisätietoa jakson aiheesta:Saija Mauno (PsT) on työ- ja organisaatiopsykologian professori Tampereen yliopistossa ja yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut mm. työstressiä ja työhyvinvointia eri näkökulmista (mm. työelämän muutokset, työn laadulliset vaatimukset ja työstressiltä suojaavat voimavarat) sekä työn ja perheen vuorovaikutusta.Saija Mauno Tampereen yliopisto, LinkedIn, ja Google Scholar-profiili.IJDFIN: Työn intensifikaatio ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla: Laaja vertaileva tutkimus eri ammatti- ja ikäryhmissä (1.9.2017‒31.8.2021, rahoitus Suomen Akatemia) -tutkimushankkeen sivut Jyväskylän yliopistossa ja Tampereen yliopistossa. Tieteellisiä julkaisuja hankkeesta suomeksi:Mauno, S., Minkkinen, J., & Auvinen, E. (2019). Nakertaako työn intensiivisyyden lisääntyminen työssä suoriutumista ja työn merkityksellisyyttä? Vertaileva tutkimus eri ammattialoilla. Hallinnon tutkimus, 38 (4), 271-289.Minkkinen, J., Mauno, S., Feldt, T., Tsupari, H., Auvinen, E., Huhtala, M. (2019). Uhkaako työn intensiivistyminen työhyvinvointia? Intensiivistymisen yhteys työuupumukseen opetus- ja tutkimustyössä. Psykologia, 54 (4), 255-273.Stenman, J. Itkonen, H., Auvinen, E., Huhtala, M., Mauno, S., & Feldt. T. (2020). Työn intensifikaatio suomalaisilla johtajilla: Yhteydet työhyvinvointiin ja työnkuvan vaihtoajatuksiin.Lehtijuttuja hankkeen pohjalta:Tämä on suuri riski suomalaisten työhyvinvoinnille – Työn tehostamisvaatimukset uuvuttavat, MediUutiset 9.3.2020Työn murros uuvuttaa ja ahdistaa, Työ Terveys Turvallisuus -lehti 9.3.2020Työn kiihdyttäminen uuvuttaa johtajia, kertoo tuore tutkimus – Kaasua ei tarvitse polkea tarpeettomasti jatkuvilla kiihdyttävillä puheilla, Talouselämä 6.4.2021Tuore tutkimus osoitti: Kovasta työtahdista kärsii myös toimelias työntekijä, MediUutiset 19.4.2021-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Onko ihminen sitä miltä hän näyttää? Ovatko suomalaiset niin vaatimattomia kuin väittävät olevansa? Mitä tarkoittaa ulkoinen olemus pääomana? Mm. näistä kysymyksistä sain kunnian keskustella väitöskirjatutkijan Erica Åbergin kanssa. Hän on ollut mukana tekemässä kirjaa Ulkonäköyhteiskunta, jossa näitä teemoja avataan laajasti, kiinnostavasti ja helposti lähestyttävästi. Kiitos Erica vierailusta! Sovimme että emme laita tällä kertaa vieraan kasvokuvaa jakson mukaan, koska irtautuminen ulkonäköyhteiskunnasta voisi tarkoittaa esimerkiksi sisältö edellä menemistä, kuvatonta rekrytointia tai yleensäkin fokuksen suuntaamista muualle kuin ulkoiseen olemukseen. SOMA (The social mechanisms behind the economic consequences of physical appearance) on Suomen Akatemian vuosina 2019-2023 rahoittama tutkimushanke, jossa selvitetään ulkonäön taloudellisten seurausten sosiaalisia mekanismeja. https://soma.utu.fi/ Ulkonäköyhteiskunta -kirja https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/suosittelemme/Sivut/ulkonakoyhteiskunta.aspx Erica Åberg Instagramissa: https://www.instagram.com/emerita_of_turku/ Naisten ulkonäkö on normatiivisesti säädelty läpi elämän (Väitös: VTM Erica Åberg, 18.12.2020, taloussosiologia) https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/naisten-ulkonako-on-normatiivisesti-saadelty-lapi-elaman-vaitos-vtm-erica

Ihminen tarvitsee riittävän vahvoja lihaksia, jotta arkipäivän toimet sujuvat hyvin ja meillä on reserviä tiukan paikan tullen. Voimaharjoittelu edesauttaa myös erilaisissa liikunta- ja urheilulajeissa. Miten pitäisi harjoitella, että voima ja kestävyys lisääntyvät ja vältytään vammoilta? Ihmisellä on hitaita ja nopeita lihassoluja. Mikä merkitys erilaisilla lihassolujen tyypeillä on harjoituksessa? Miten motorisen yksikön saa liikkeelle? Lihasvoimaharjoittelusta puhuvat painonnostaja, lääkärin opintoja päättelevä diplomi-insinööri Anni Vuohijoki sekä Suomen Akatemian kliininen tutkija Juha-Pekka Kulmala HUSin Liikelaboratoriosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Millaista elämää vietettiin Ostiassa, antiikin Rooman satamakaupungissa? Mahtavan valtakunnan loisteliaaseen pääkaupunkiin virtasi Ostian kautta viiniä, viljaa, oliiviöljyä ja lisäksi myös villieläimiä, joita tarvittiin jatkuvalla syötöllä Colosseumin gladiaattorinäytöksiin. Keisarien ajan Ostia kuhisi merimiehiä, laivanvarustajia, kauppiaita, kamelienhoitajia, köydenpunojia, orjia ja orjien kiinniottajia. Jopa kolmannes kaupungin asukkaista oli tullut sinne muualta, mm. Kreikasta, Pohjois-Afrikasta ja aina Mustaltamereltä asti. Ihmisten ja tavaran lisäksi Ostian kautta saapuivat Roomaan myös uudet uskonnot ja aatteet. Suomalaiset ovat tutkineet monikulttuurista ja värikästä satamakaupunkia jo 1960-luvulta lähtien. Tampereen yliopiston ja Suomen Akatemian rahoittamasta Ostia-projektista kertoo yksi sen kantavista hahmoista, yliopistonlehtori Katariina Mustakallio. Projektissa on selvitetty mm., miten monikulttuurinen ja moniuskontoinen yhteisö on voinut toimia niin hyvin antiikin ajan satamakaupungissa. Projektiin liittyy myös näyttely, joka on juuri nyt esillä Tampereen Museokeskus Vapriikissa. Näyttelystä kertoo Vapriikin museonjohtaja Marjo-Riitta Saloniemi. Tiedeykkösen on toimittanut Riikka Suikkari.

Ilmastonmuutos vaikuttaa allergikkojen elämään Suomessa, kun siitepölykaudet pitenevät, siitepölyjen määrät muuttuvat ja allergiataakka lisääntyy uusien vieraslajien myötä. Suomen Akatemian rahoittamassa ALL-IMPRESS -hankkeessa selvitetään siitepölykausien dynamiikassa ja allergiataakassa odotettavia muutoksia ja mietitään keinoja muutoksiin sopeutumiseksi. Tutkimuksesta kertovat apulaisprofessori Marjut Roponen Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Mika Komppula Ilmatieteen laitokselta.

Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen valottaa esityksessään uusoikeiston ja oikeistopopulismin eurooppalaisia ja aatteellisia juuria. Saarinen johtaa Suomen Akatemian huippuyksikköä Järki ja uskonnollinen hyväksyminen. Podcast on nauhoitettu 19.9.2019 Tiedekulman Tästä ei puhuta -tapahtumassa, joka osa Crazy World -sarjaa.

Työelämän tempo on nykyisin paljon vauhdikkaampi, kuin mitä se oli vaikkapa vielä pari vuosikymmentä sitten. Työelämä kuormittaa uudella tavalla ja vaatii yksilöiltä itsensä johtamisen taitoja ja jopa kokonaisvaltaisten elämänhallintastrategioiden miettimistä. Tässä jaksossa perehdytään siihen, miten työelämän intensiivisyys vaikuttaa ihmisten työhyvinvointiin ja mitä työnantajat voivat tehdä, jotta työntekijät voisivat paremmin intensiivisessä työelämässä. Tutkimusaiheena teema on melko uusi. Parhaillaan meneillään olevassa Suomen Akatemian rahoittamassa Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkimushankkeessa perehdytään työelämän intensifikaatioon ja sen vaikutuksiin työntekijöiden hyvinvointiin. Tähänastisten tutkimustulosten mukaan muun muassa työelämän teknologisoituminen nostaa työn intensiteettiä. Intensiivisyyden kokemukseen ja sen aiheuttamaan stressiin tuo helpostusta esimerkiksi johdon tuki. Millaisia asioita käytännössä työnantajat voivat tarjota työntekijöille, kun vaatimukset työntekijöitä kohtaan kasvavat? Mikä on työnantajan vastuu siinä, että työntekijöiltä vaaditaan jatkuvasti enemmän itseohjautuvuutta? Tässä jaksossa keskustellaan aiheesta työpsykologi Juho Toivolan kanssa. Juho on työskennellyt pitkään suorahakukonsulttina ja henkilöarviointipsykologina ja toimii nykyään yrittäjänä. Miten sinun työpaikallasi on huomioitu työn intensiivisyys? Laita meille kokemuksiasi aiheesta viestilomakkeella tai somekanavien kautta. Hyviä kuunteluhetkiä!

Suomen Akatemian tutkijatohtori Julian Honkasalo puhui esityksessään transihmisten kokemasta rakenteellisesta väkivallasta ja yhteisöllisyyden merkityksestä tämän rakenteellisen väkivallan vastarinnassa. Podcast on nauhoitettu 19.9.2019 Tiedekulman Tästä ei puhuta -tapahtumassa, joka osa Crazy World -sarjaa. Katso koko ohjelma: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world

Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen suhtaudutaan työelämässä ja kouluissa yhä kaksinapaisesti. On tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia. Tällainen ajattelu sulkee ulkopuolelle, toiseuttaa ja tai tekee näkymättömiksi kaikki ne, jotka eivät koe nais- tai mies-määrittelyitä omakseen. Kokemuksia sukupuolesta on kuitenkin useita. “Vasta yli 30-vuotiaana ja ilmapiirin muututtua avoimemmaksi, olen alkanut pitää mahdollisena, että en kuulu kumpaankaan sukupuoliluokitukseen”, kertoo nimimerkki Aaron kokemuksistaan. Vanhempi tutkija Jukka Lehtonen työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa työelämää tutkivassa monitieteellisessä WeAll-tutkimushankkeessa. Lehtonen tutkii tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta koulutuksen ja työelämän konteksteissa. “Työelämän ja koulutuksen käytännöt ovat syvään juurtuneita. Vaikka yrittäisi aktiivisesti purkaa kaksinapaista järjestelmää, joskus tulee toistaneeksi sukupuoliajattelun peruslähtökohtia”, sanoo Lehtonen. Vähemmistöön kuuluvilla ihmisillä voi olla jo etukäteen pelkoa syrjinnästä, mikä aiheuttaa ahdistusta. Nimimerkki Transmies kirjoittaa kokeneensa syrjintää peruskoulussa ja ammattikorkeakoulussa: “Peruskoulussa minua kiusattiin, ja opettajat eivät puuttuneet asiaan. Kiusaaminen oli muun muassa lyömistä, potkimista, haukkumista, roskikseen laittamista ja kivillä heittelyä.” Lähes kaikki suomalaisista transnuorista ovat kokeneet psyykkistä väkivaltaa, ja fyysistä väkivaltaa noin puolet, kertoo Seta. Lainsäädäntö kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen perusteella, mutta silti syrjintää tapahtuu arjessa. “Se voi romahduttaa terveyden ja aiheuttaa stressiä, masennusta, ahdistusta ja itsetunto-ongelmia. Ihminen saattaa alkaa vältellä muiden kollegojen seuraa, mielenkiinto työhön katoaa ja tulee sairauspoissaoloja”, kertoo Lehtonen. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Anna Simojoki Lukijat: Jussi Nygren, Jaana Sormunen, Jalmari Laine, Helena Lappeteläinen, Kai Kostamo ja Susanna Vainiola Kuvat: Tuuli Laukkanen Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Eurovaalit lähestyvät, ja Selvitysnaiset pohtivat Euroopan tulevaisuutta. Onko Eurooppalaisuus kriisissä? Miksi EU ei kiinnosta edes innokasta politiikkanörttiä? Pystyykö EU isoihin uudistuksiin, joita siltä odotetaan? Onko Brexitissä kyse sukupolvien kuilusta? Studiovieraana Timo Miettinen, joka toimii tiiminvetäjänä Suomen Akatemian huippuyksikössä Law, Identity and the European Narratives.

Pikkuhiljaa potilaan käsite on muuttunut: terveydenhuollossa tutkitaan yhä terveempiä potilaita ennaltaehkäisyn nimissä. Kalifornian yliopiston kardiologian professori Rita Redberg kritisoi ylihoitamista, koska esimerkiksi kuvantamisessa potilasta rasitetaan ylimääräisellä säteilykuormalla. Ylihoitaminen selittää myös osaltaan terveydenhuollon kohonneita kustannuksia. Rita Redberg kritisoi myös sitä miten helposti ihmisen kehon sisään asennettavat lääketieteelliset laitteet, kuten vaikkapa tekonivelet, pääsevät makkinoille. Niiltä ei vaadita ollenkaan samanlaisia kliinisiä tutkimuksia kuin lääkkeiltä ennen kuin ne päästetään markkinoille. Suomen Akatemian kliininen tutkija Kari Tikkinen pohtii lääketieteen epävarmuutta ja kuinka juuri se aiheuttaa helposti liiallista tutkimista. Toimittaja Nina Malmberg. Kuva: Ken Treloar/Unsplash

Herra Heinämäki ja Lato-orkesterin Punanata on puhuttanut somekansaa hullun lailla jo useamman päivän ja loppua ei näy. Kyllä, puhumme lastenohjelmasta. Punanatan hahmo on koettu ongelmalliseksi, koska kyseessä on stereotyyppinen karikatyyri Amerikan alkuperäiskansoista, jota esittää valkoinen mies päässään intiaanipäähine ja joka esiintyy yhdellä repliikillä: "Ugh ". Mahadura & Özberkan kysyvät, miksi lastenohjelman hahmo on muka ongelmallinen? Kyseisen ohjelman käsittely alkoi, kun Suomen Saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti otti kantaa ohjelmassa nähtävän Punanata-hahmon tarpeellisuuteen Twitterissä ja Yle reagoi siirtämällä lastenohjelman Ylen Elävään arkistoon. Yleä on syytetty sensuurista sekä ylireagoinnista ja lähetyksessä pureudutaankin siihen, miten lastenkulttuurien tulisi kehittyä yhteiskunnallisten muutosten kanssa. Onko julkisesti käyty onnistuneesti keskustelua kulttuurisesta omimisesta ja sen vaikutuksista alkuperäiskansoihin? Mitä tekemistä asuttajakolonialismilla on kulttuurisen omimisen kanssa ja mitä alkuperäiskansojen kovat itsemurhaluvut kertovat? Mahadura & Özberkan syventyvät lähetyksessä vieraiden kanssa alkuperäiskansojen kansallisesti ja kansainvälisesti määriteltyihin oikeuksiin ja siihen miten valtiot todellisuudessa noudattavat näitä sopimuksia. Lähetyksessä kuullaan Herra Heinämäen ja Lato-orkesterin tekijän Heikki Salon ajatuksia muun muassa siitä minkälaista keskustelua aiheesta on käyty ja miksi Punanata oli ongelmallinen. Studiossa Suomen Saamelaisnuorten ry.n puheenjohtaja Petra Laiti, Suomen Akatemian tutkijatohtori Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta Reetta Humalajoki sekä antropologian yliopistonlehtori ja etnologian dosentti Jukka Jouhki.

Yksin matkaavia nuoria ja lapsia on aina liikkunut pakolais- ja väestövirtojen mukana, mutta nyt heitä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksin maahan tullut nuori tarvitsee paitsi turvallisen fyysisen myös sosiaalisesti hyväksyvän ympäristön, jonka avulla kotoutuminen uuteen maahan voi alkaa. Hän tarvitsee luotettavia aikuisia ja ennen kaikkea ystäviä uudesta kotimaastaan. Suomen Akatemian rahoittamassa TRUST-kärkihankkeessa korostetaan kuulumisen tunteen merkitystä, jonka rakentumista yksin tulleiden lasten ja nuorten arjessa tulisi tukea ja vahvistaa. Nuorten kanssa työskentelevät ihmiset puhuvat ”järkyttävästä käänteestä”, johon on johtanut pyrkimys mahdollisimman suuren ihmismäärän nopeaan ja tehokkaaseen käsittelyyn. The post Toive kuulumisesta – yksin tulleet nuoret Suomessa appeared first on AntroBlogi.

Suomessa parapsykologista tutkimusta on tehty jo 1800-luvulta lähtien, mutta tutkimus ei ole saanut arvoa akateemisissa piireissä. Nyt professori Marja-Liisa Honkasalo tutkimusryhmä on lähtenyt kartoittamaan suomalaisten käsityksiä "kummasta" Suomen Akatemian rahoituksen turvin. Honkasalon lisäksi parapsykologiasta puhuu psykiatrian erikoislääkäri ja Suomen parapsykologisen tutkimusseuran varapuheenjohtaja Markku Siivola. Hänen mukaansa tutkimus ei voi koskaan todistaa parapsykologisia ilmiöitä, mutta niiden selvittely on silti arvokasta, koska parapsykologia tarjoaa ajatusärsykkeitä ihmisille. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Tiistain aiheita: - Nuoret aikuiset ovat olleet aina kekseliäitä kommunikoimaan. Näin oli myös ennen Facebookia, Instgramia ja Twitteriäkin. 1800-luvulla ja varsinkin tuon vuosisadan loppupuolella Suomessa kukoistivat käsinkirjoitetut lehdet. Aamun vieras, Suomen Akatemian tutkija Kirsti Salmi-Niklander on tutkinut käsinkirjoitettuja lehtiä sekä Suomessa että Kanadan ja Amerikan suomalaisten keskuudessa - Boråsissa ollaan herättelemässä henkiin suomenkielistä peruskouluopetusta - 14 vuoden tauon jälkeen - Tarmo Pohjonen osallistui Huomenta Ruotsin Aamun visaan Japanista - Pohjoismainen liittovaltio voisi korvata erilliset pohjoismaat parinkymmenen vuoden kuluttua, kaavailee liittovaltiota Pohjoismaiden Neuvoston julkaisussa Gunnar Wetterberg - Spice on halpa ja helposti hankittava huume ja sen vuoksi sitä käyttää etenkin nuoret ihmiset. Viime vuosina käyttäminen on lisääntynyt koko maassa - Pop/jazzmuusikko Sini Koskelainen on laulajalahjakkuus, joka opiskelee Göteborgin musiikkikorkeakoulussa. Sinne hän siirtyi Tanskan Århusista - Aamun visa. Tiistaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.