OkeiOllaRikki on Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Ohjelmaa isännöi Jonas Nyman, joka vaihtuvien vieraiden kanssa juttelee mielenterveydestä avoimesti ja oikeita termejä käyttäen luoden vertaistukea kuuntelijoille. Kaikki jaksot löytyvät meidän Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.
Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä!
Miksi elämä tuntuu tyhjältä ajassa, jossa meillä on enemmän vapautta ja mahdollisuuksia kuin koskaan ennen? Tässä jaksossa sukellamme filosofisiin ja inhimillisiin kysymyksiin yhdessä filosofi Samuel Salovuoren kanssa. Pohdimme, miten minäkeskeisyyden korostuminen hämärtää identiteettiämme ja miksi kuuluvuuden kaipuu jää usein täyttymättä pinnallisten yhteisöjen keskellä. Miksi rajaton vapaus ei lopulta teekään meitä onnellisiksi – ja mitä tapahtuu, kun moraaliset kompassit katoavat ja kaikki arvot muuttuvat valinnaisiksi? Keskustelussa esiin nousevat myös häpeä, vertailu ja riittämättömyys, joita sosiaalinen media ja kilpailuyhteiskunta ruokkii. Entä mitä tehdä, kun elämän merkitys katoaa ja tilalle jää eksistentiaalinen ahdistus? Puhumme myös siitä, mikä meiltä ehkä todella puuttuu, vaikka ulkoisesti kaikki näyttäisi olevan kunnossa – ja siitä, millainen voisi olla uudenlainen, merkityksellinen yhteisöllisyys, joka ei perustu samanlaisuuteen vaan aitoon kohtaamiseen. Tämä jakso on kutsu pysähtyä, kyseenalaistaa ja rakentaa jotain kestävämpää.
Sosiaalinen media on osaltaan normalisoinut seksityötä ja luonut illuusion sen helppoudesta – altistaen erityisesti nuoria valinnoille, joiden psykologisia seurauksia he eivät vielä täysin ymmärrä. Yhä useampi nuori nainen houkutellaan myymään alastomuutensa muutaman euron kuukausihinnalla, usein ajattelematta, millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia sillä voi olla itsetuntoon, seksuaalisuuteen tai ihmissuhteisiin. Jaksossa vieraana on teologian maisteri, väitöskirjatutkija, kasvatustieteen kandidaatti ja seksuaaliterapeutti Pia Rendic. Sukellamme syvälle pornon haittavaikutuksiin sekä OnlyFansin ja Pornhubin kaltaisten alustojen varjopuoliin – siihen, mitä tapahtuu kulissien takana ja millaisin mekanismein ihmiskauppa kytkeytyy osaksi seksiteollisuutta. Keskustelemme siitä, miten pornografia vaikuttaa parisuhteisiin, yksilön kykyyn kokea aitoa läheisyyttä sekä siihen, millaisia haitallisia uskomuksia ja normeja se ruokkii yhteiskunnallisella, järjestö- ja yksilötasolla. Pornografiaa puolustetaan usein sananvapauden, seksuaalisen vapautumisen tai tasa-arvon näkökulmasta, mutta todellisuudessa sen tuotanto ja vaikutukset voivat monien kohdalla olla kaikkea muuta kuin vapauttavia tai tasa-arvoa tukevia – ne voivat sisältää hyväksikäyttöä, alistamista ja pitkäaikaista henkistä vahinkoa. Jaksossa puhumme seksuaalisuudesta, itsemääräämisoikeudesta, vallasta – ja siitä, mitä kaikkea jää näkymättömiin, kun alastomuus muutetaan sisällöksi.
Tässä jaksossa kuulemme tarinan siitä, miten ankaruus itseä kohtaan voi viedä syvälle pahoinvointiin – mutta myös siitä, miten vaikeuksista voi kasvaa vahvaksi. Vaikka perhetausta oli turvallinen, itsekritiikki, ulkonäköpaineet ja jatkuva vertailu toisiin varjostivat lapsuudesta asti. Koulukiusaaminen, syömishäiriö, riippuvuudet ja mielenterveyden romahtaminen veivät kohti pimeitä hetkiä, joissa elämä tuntui loppuvan. Mutta matka jatkui: diagnoosit, hoito, terapia ja vuosien työ itsensä kanssa rakensivat pohjan toipumiselle. Nyt elämä on tasapainoisempaa kuin koskaan. Tästä kasvun ja toivon tarinasta keskustelemme tässä jaksossa.
Julia Louhi, 32-vuotias Turusta, on kokenut elämässään enemmän kuin moni ehtii koko elämänsä aikana. Monipuolisen työhistorian ja rakennus- sekä turvallisuusalan koulutusten taakse kätkeytyy tarina, joka on kaikkea muuta kuin suoraviivainen. Päiväkoti-ikäisenä alkanut kiusaaminen, ulkopuolisuus, menetys ja jatkuva riittämättömyyden tunne kasvoivat vuosien mittaan uupumukseksi, paniikkioireiksi ja masennukseksi. Kukaan ei tuntunut uskovan kipuja – ei fyysisiä eikä henkisiä. Jaksossa Julia kertoo avoimesti vaikeimmista vuosistaan: siitä, miltä tuntuu kun oma arvo määrittyy muiden hyväksynnän kautta, ja mitä tapahtuu, kun vuosien mykkä kipu viimein purkautuu kynsiteknikon penkissä. Tämä on tarina siitä, miten musiikki, liikunta, koirat – ja lopulta terapia – pelastivat elämän. Ja siitä, miten hiljaisesta tarkkailijasta kasvoi ihminen, joka uskaltaa vihdoin sanoa: “puhuminen on parasta p#skaa.”
Tässä jaksossa vieraana on palomies ja ”medianarri” Kaapo Savolainen, jonka tarina on poikkeuksellinen. Keskustelemme OCD:stä ja siitä, miten pakko-oireinen häiriö voi hallita arkea sekä vaikuttaa päihteiden käyttöön. Sukellamme myös päihderiippuvuuteen ja siihen, mitä tapahtuu, kun elämä pyörii Subutexin ympärillä. Mikä sai Kaapon hakemaan apua, ja miten toipuminen vei lopulta kohti palomiehen ammattia? Jaksossa puhutaan myös koulukiusaamisesta ja sen pitkäaikaisista vaikutuksista. Miten kiusatuksi tuleminen voi muokata ihmisen minäkuvaa ja mitä sille voi aikuisena tehdä? Puhumme yhteisöjen merkityksestä – kuinka tärkeää on, että ihminen kuuluu johonkin ja saa tukea ympäriltään, oli kyseessä sitten perhe, ystävät, työyhteisö tai hengellisyys. Kaapon tarina on rehellinen ja inspiroiva. Se osoittaa, että menneisyys ei määritä tulevaisuutta, ja että elämän voi aina rakentaa uudelleen, kunhan on valmis ottamaan ensimmäisen askeleen. Tämä jakso on täynnä elämänmakuisia oivalluksia, vaikeita mutta tärkeitä aiheita ja toivoa. ------------------- Kohtausluettelo: 00:00 Intro 3:38 Milloin OCD alkoi? 5:01 Koska sait nimittäjän OCD oireille? 5:29 Miksi et halunnut puhua terapeutille? 6:57 Millaisia olivat ensimmäiset pakko-oireet? 7:40 Onko OCD taudinkuva muuntautunut elämän aikana? 8:14 Korostuvatko OCD oireet joissain tilanteissa? 11:00 Oletko kokenut syrjintää elämän aikana OCD vuoksi? 13:25 Miten hallitset OCD oireilua? 15:45 Kauan kesti siedättää itsensä OCD oireiden läsnäololle? 19:36 Ensimmäinen paniikkihäiriö kokemus. 22:04 Pystytkö ennakoimaan paniikkikohtauksia? 23:36 Pahentavatko muuttuvat elämäntilanteet paniikkikohtauksia? 25:04 Voiko kärsimykseltä välttyä elämässä? 29:53 Koulukiusaaminen. 39:57 Suhtautuminen lääkkeisiin mielenterveyden hoidossa? 42:16 Mikä hoitomuoto auttanut parhaiten OCD oireisiin? 43:16 Miksi miehet eivät puhu? 48:19 Hengellisyyden rooli ihmisen hyvinvoinnissa? 1:01:55 Miten ajauduit päihteiden käyttöön? 1:02:10 Miten nopeasti siirryit alkoholista päihteisiin? 1:05:17 Oikeutitko päihteiden käytön itsepetoksella? 1:08:57 Vieroitus. 1:12:20 Onko päihteiden käyttäjien stigma todellinen? 1:16:31 Mitä neuvoisit ihmisille, joka kokee samoja haasteita, kuin ole itse kokenut? 1:17:40 Tykkäätkö itsestäsi nykyään?
Unen merkitystä ei voi liikaa korostaa – mutta mitä uni oikeastaan on, ja miksi se on niin tärkeää? Tässä jaksossa syvennymme unen saloihin unilääkäri Henri Tuomilehdon kanssa. Puhumme univaiheista, unta koskevista myyteistä, uniongelmien syistä ja siitä, miten teknologia, stressi ja elämäntavat vaikuttavat uneen. Henri Tuomilehto avaa myös, kuinka uni ja mielenterveys kytkeytyvät toisiinsa, ja antaa käytännön vinkkejä parempaan uneen. Voiko menetettyä unta korvata? Miten vuorokausirytmi vaikuttaa jaksamiseen? Onko kahdeksan tuntia unta kaikille oikea määrä? Entä miten unesta voi tehdä konkreettisen kehityskohteen? Tämä jakso on täynnä arvokasta tietoa kaikille, jotka haluavat ymmärtää unta paremmin ja tehdä siitä voimavaran arjessa.
Tässä jaksossa sukellamme masennuksen syihin, diagnoosiin ja hoitoon yhdessä psykologin ja kirjailijan Aku Kopakkalan kanssa. Mitä masennus oikeastaan on, ja miten se eroaa hetkellisestä surusta tai uupumuksesta? Käymme läpi yleisimmät masennuksen taustatekijät sekä sen, miksi tauti on yleistynyt niin merkittävästi Suomessa. Puhumme myös siitä, miten masennus luokitellaan ja diagnosoidaan ICD-tautiluokituksen avulla – kuka päättää, mitä sairauksia luokitukseen lisätään, ja miten ajantasainen se on vuonna 2025? Entä miten ”käypä hoito” -suositukset vaikuttavat masennuksen hoitoon ja millaisia hoitomuotoja Suomessa ensisijaisesti tarjotaan? Lääkkeiden rooli masennuksen hoidossa on keskeinen mutta kiistanalainen. Keskustelemme SSRI-lääkkeistä – toimivatko ne todella niin kuin väitetään, ja mitä hyötyjä ja haittoja niihin liittyy? Pohdimme myös lääketeollisuuden vaikutusvaltaa masennuksen hoidossa ja sitä, millaisia eettisiä kysymyksiä lääkekehitykseen ja hoitosuosituksiin liittyy. Lopuksi käännämme katseen yksilöön ja yhteiskuntaan: miksi ihmiset tekevät haitallisia valintoja, vaikka tietävät niiden seuraukset? Miksi masennus kroonistuu ja mitä yhteiskunnallisia muutoksia tarvittaisiin, jotta suomalaiset voisivat paremmin? Tämä jakso tarjoaa syvällistä tietoa ja kriittistä keskustelua masennuksen hoidosta ja sen tulevaisuudesta. Luettelo: 6.02 Mitä masennus on miten se määritellään psykologian näkökulmasta? 16.32 Miten masennus eroaa hetkellisestä surusta tai uupumuksesta? 19.44 Yleisimmät syyt ja riskitekijät masennuksen taustalla. 28.56 Miksei ihminen tee mitä tietää? 50.57 Mikä on ICD tautiluokitus ja mihin sitä käytetään? 55.31 Kuka vastaa ICD tautiluokituksen laatimisesta ja päivityksestä? 58.12 Miten diagnooseja lisätään tai muutetaan tautiluokitukseen? 1.06.32 Onko ICD tautiluokitus luotettava vuonna 2025? 1.08.59 Mikä on “käypä hoito suositus” ja kuka se määrittelee? 1.11.51 Miten käypä hoito suositus ohjaa masennuksen hoitoa Suomessa? 1.12.48 Mitä lääkkeitä Suomessa käytetään masennuksen hoidossa? 1.13.30 Mitä tilaa SSRI ja SNRI lääkkeillä pyritään korjaamaan ja toimivatko ne? 1.17.51 Onko väittämä neurovälittäjäaineiden epätasapainosta masennuksen aiheuttajana totta? 1.19.46 SSRI & SNRI lääkkeiden hyödyt ja haitat. 1.26.29 Onko ihminen laiska otus? 1.27.50 Millainen on lääketeollisuuden rooli masennuksen hoidossa? 1.32.50 Millaisen kehitystyön uusi masennuslääke käy läpi ennen kuin se pääsee markkinoille? 1.36.06 Kuka päättää pääseekö uusi lääke markkinoille? 1.38.51 Kuka järjestää ja valvoo lääkäreiden täydennyskoulutuksia koskien mielenterveyslääkkeitä? 1.43.17 Voiko tavallinen ihminen luottaa häntä hoitavaan järjestelmään ja lääketeollisuuteen? 1.51.54 Mikä valinnat ja rutiinit tukevat yksilön hyvinvointia mielenterveyden osalta? 1.56.14 Mitä on epigenetiikka ja miten se vaikuttaa meihin? 1.57.17 Millä tavoin ihmiset oikeuttavat itsellensä omia huonoja valintoja? 1.59.59 Onko ihminen haluton hyväksymään totuuksia, jotka haastavat hänen nykyiset uskomuksensa? 2.07.36 Miksi masennus kroonistuu Suomessa? 2.16.36 Mitä konkreettisia uudistuksia tarvitaan, jotta mielenterveys kääntyisi nousuun Suomessa?
Jaksossa käsitellään lasista lapsuutta, perfektionismia ja konfliktin välttelyä. Lauri kasvoi ympäristössä, jossa alkoholi ja puhumattomuus hallitsivat arkea. Hän oppi jo lapsena tarkkailemaan ympäristöään, välttämään ristiriitoja ja kantamaan vastuuta, mikä johti suorittamisen kierteeseen. Perfektionismi ja jatkuva huolehtiminen näkyivät myöhemmin työelämässä, perheessä ja OCD-oireiluna. Uupumus ja pakko-oireet pahenivat, kunnes lopulta oli haettava apua. Terapia ja lääkitys toivat helpotusta, mutta suorittamisesta irrottautuminen on yhä haaste. Jaksossa pohditaan, miten lapsuuden kokemukset muovaavat aikuisuutta ja miten selviytymismekanismeista voi oppia pois.
Tässä jaksossa vieraanamme on Janne Ollikainen, joka avaa elämänsä haasteita mielenterveyden ja harvinaisen sairauden kanssa. Keskustelemme hänen kokemuksistaan masennuksesta, ahdistuksesta ja ADHD-diagnoosista sekä siitä, miten näiden kanssa on opeteltu elämään. Lisäksi hän jakaa tarinansa harvinaisesta MEN 2b -oireyhtymästä, joka on vaikuttanut niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiin. Jakson aikana käsitellään myös kiusaamista: Jonas avaa rehellisesti, miten hän kohteli Jannea heidän yhteisinä bändiaikoinaan, ja miten tapahtumat vaikuttivat molempiin osapuoliin. Miten menneisyydestä voi oppia ja päästä eteenpäin?
Vieraana studiossa on tällä kertaa someammattilainen Maria Kangaskortet, joka on läpikäynyt rankkoja kokemuksia lapsuudesta aikuisuuteen, mutta löytänyt niiden kautta tasapainoa ja elämäniloa. Hän avaa tarinansa masennuksesta, terapiaprosessista, ADHD-diagnoosista sekä elämän stressaavista vaiheista, kuten pikkulapsiarjesta ja yrittäjyyden haasteista. Keskustelussa käsitellään selviytymistä vaikeista tilanteista, kumppanuuden merkitystä, ja sitä, miten omat voimavarat löytyivät ajan ja tuen avulla. Tarina on voimakas kuvaus selviytymisestä ja itsensä löytämisestä.
Tonilla on kokemusta koulukiusaamisesta ja kouluväkivallasta sekä kiusattuna että kiusaajana. Hänen pahoinvointinsa nuoruudessa johti päihteiden sekakäyttöön ja itsemurhayritykseen. Päihderiippuvuuden vuoksi Toni syyllistyi rikoksiin, ja poliisin kanssa oltiin tekemisissä useita kertoja. Koulukiusaaminen jätti syvät jäljet mielenterveyteen. Itsetuhoiset ajatukset alkoivat jo ensimmäisellä luokalla, ja neljännellä luokalla Toni koki hetkittäin halua viedä veitsen kouluun ja satuttaa kiusaajiaan. Aikuisuudessa nuoruuden kokemukset vaikuttivat Tonin elämään noin 25-vuotiaaksi asti, esimerkiksi jatkuvana tarpeena kuulua joukkoon ja saada hyväksyntää. Lopulta hän kuitenkin ymmärsi, ettei ole mitään järkeä yrittää miellyttää kaikkia. Hän päätti, että on tärkeintä olla oma itsensä – ja kelvata sellaisena kuin on, tai sitten ei. Muiden miellyttäminen vain hyväksynnän saamiseksi ei ollut enää hänen tavoitteensa.
OCD ja masennus tulivat virallisina diagnooseina tutuiksi Lauralle 19-vuotiaana. Muistoja OCD:stä on kuitenkin jo nuoremmalta iältä. OCD ajatukset ovat olleet Lauralle itselleen todella häiritseviä ja sisältäneet mm. väkivaltaisia ajatuksia, saastumiseen & sairastumiseen liittyviä sekä parisuhteeseen liittyviä. Joinakin päivinä käsien pesu tapahtui satojen kertojen ajan johtaen siihen, että kädet olivet verillä ja kivuliaat. OCD on joskus ajanut Lauran oman kotinsa vangiksi ja jopa liikkuminen oman kodin sisällä oli ahdistavaa. Usein oireilun takana on ollut vahva hylkäämisen pelko. Tässä kahden tunnin jaksossa kuullaan kattavasti Lauran tarina. Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, YouTube ja Apple podcast kanavilla.
Varhaisimmat OCD oireet Kaisla Maria muistaa kahdeksan vuoden iästä. Toinen vanhemmista sairastui vakavasti Kaislan lapsuudessa ja tuolloin yksin menettämisen pelon kanssa jääneelle pienelle tytölle jäi vakavien sairauksien pelko elämään. 12-vuotiaana Kaisla löysi rinnasta kyhmyn ja hakeutui itse lääkäriin kertomatta kenellekkään. Kyhmy osoittautui vaarattomaksi, mutta tämän vaiheen jälkeen alkoi ensimmäinen todella vaikea OCD jakso elämässä. Varsinaisen OCD diagnoosin hän sai vuonna 2021, joka tarjosi paljon ymmärrystä omalle käytökselle. Nykyään Kaisla Maria tekee hienoa työtä OCD tietoisuuden eteen omien some kanaviensa kautta. Vaikeita hetkiä ja elämää rajoittavia pelkoja on edelleen, mutta hän on kiitollinen siitä miten paljon asioita pystyy jo tekemään taudinkuvasta huolimatta.
Joel sai ADHD diagnoosin jo pienenä lapsena. Esikoulu käytiin kahteen kertaan, koska ensimmäinen yritys oli täyttä kaaosta. Seinään piirtelyn ja ja häiriökäyttäytymisen vastapainona sisäpuolella kyti kuitenkin tarve luovaan ilmaisuun. Peruskoulun aikana kohdattu kiusaaminen oli traumatisoivaa. Massasta erottuva pukeutumistyyli ja kitaran soitto antoi kiusaajille lisäpontta kohdistaa fyysistä väkivaltaa Joeliin. Riittämättömyyden tunne on vahvasti läsnä Joelin tekemisessä ja halu näyttää kaikille on ajoittain todella vaikea selättää. Menneisyyden kokemukset ovat olleet Joelille valtava bensa musamaailmassa ja Blind Channelin raskas ilmaisu tarpeellinen kanava purkaa ajatuksia. #okeiollarikki #joelhokka #blindchannel
Tämän kertainen vieraamme kasvoi perheessä, jota varjosti isän alkoholin käyttö. Aivan liian aikaisin olosuhteiden pakottamana huolehtijan roolin joutunut nuori tyttö kantoi isälle buranaa ja oksennusämpäriä krapulapäivinä. Vanhempien kesken käydyt äänekkäät riidat loivat pelkoa kotiin. Lapsuudesta aikuisuuteen kantautunut läheisriippuvuus, epävarmuus hylätyksi tulemisen pelko, miellyttämisen halu, huono itsetunto ja supersuorittajan rooli olivat kaikki asioita, joita on käsitelty aikuisena paljon. Teini-iässä vääränlaisen huomion hakeminen seksin kautta johti epäterveisiin ihmissuhteisiin ja lopulta aina pettymykseen ja suruun. Itseluottamuksen kasvattamista, hyväksyntää ja läheisyyttä sekä hyväksyntää haettiin teoilla, jotka eivät tuntuneet hyvältä retropespektiivissä. Huomionhakuinen seksikäyttäytyminen sekä vääränlaisen kumppanin etsiminen ovat suoraan käyttäytymismalleja vajaaksi jääneestä isä-tytär suhteesta, jota on tullut myös käsiteltyä. Paniikkikohtaukset ovat edelleen elämässä läsnä, mutta harvemmin ja ne eivät ole enää niin pahoja, sillä vieraamme on oppinut tunnistamaan aukaisevat tekijät ja osaa rauhoittaa itsensä kohtauksen iskiessä. Aikuisiällä on koettu yksi masennuskausi sekä kolme loppuun palamista, jotka puolestaan ovat olleet super suorittajan ja yli tunnollisuuden peruja. Ihmissuhderintamalla meni pitkään, että vieraamme oppi heittäytymään ja luottamaan. Lapsuudessa totuttiin epävakaaseen elämään, josta takia oli varhaisaikuisuudessa vaikea kestää tasaista arkea ja pysyä pitkään yhdessä ihmissuhteessa.
Teemun elämään on mahtunut neljä pitkäaikaisempaa huonoa jaksoa, joissa on todettu keskivaikea masennus yhdistettynä burn-outtiin. Teemun suvussa esiintyy vahvana sukupolvien yli välittyvät traumat. Isosisän skitsofrenia laukesi sodan keskellä ja Teemun omalla isällä oli tunteiden ilmaisussa vaikeuksia, joka välittyi Teemulle. Avioero ja muutto omakotitalosta pieneen ”itsemurhakuutioon” loi vahvaa epäonnistumisen tunnetta ja pakotti arvioimaan omia ajatuksia puhtaalta pöydältä. Auttajan syndrooma kehittyi varhain ja vaikutti aikuisena mm. ammatinvalintaan. Teemun työhistoriasta kattaa työntekoa mm. psykiatriaisissa kuntoutusyksiköissä, vastaanotto/ kriisiyksiköissä, kriisityöntekijänä, lähisuhdeväkivalta työryhmässä, kouluissa, kehitysvammaisten kanssa, vanginvartijana, lastensuojelulaitoksissa jne. Kaikissa on ollut läsnä jollain tavalla mielenterveyden haasteet.
Paniikkihäiriö nosti ensimmäisen kerran päätään Prisman kassalla vuonna 2022. Paikalla tuolloin ollut ystävä auttoi pois tilanteesta, josta Mirkalla ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Samana vuonna Mirka siirtyi verkkoon ja pelimaailmaan. Uusi harrastus tuntui mielekkäältä ja peli kavereitakin löytyi mukaan. Pelaamisen nurja puoli nousi esiin, kun toinen porukka otti Mirkan silmätikuksi. Striimejä seurattiin, taito tasolle naurettiin ja ajoittain Mirkaa jopa kehoitettiin käyttäytymään verkossa “toksisesti”, koska niin “kuuluu tehdä”. Mirka on oppinut ajan kanssa kehollisesti hallitsemaan omaa paniikkihäiriötään. Toisinaan vielä nykyään striimin aloittaminen nostaa ahdistuksen ja paniikin tunteita, koska hän tietää kiusaajien olevan katsomassa lähetystä. Siitä huolimatta Mirkalla ei ole aikomustakaan luopua rakkaasta harrastuksesta.
Samylla oli joskus ajatus, että hän jättää tähän maailmaan yhden albumillisen musiikkia ja sen jälkeen poistuu oman käden kautta. Nuoren aikuisena jopa kaikista pienimpiä oireita väisteltiin eikä avun piiriin tahdottu hakeutua. Vuoden 2021 aikana iskenyt masennus pakotti arvioimaan elämää uudestaan ja ja sen jälkeen Samy hakeutui terapiaan, jota jatkui vuoden ajan intensiivisesti viikottain. OCD, epävakaa persoonallisuus, addiktoituva persoona ja itsetunto ongelmat heittivät oman kapulansa rattaisiin. Miten Samylla menee nykyään ja tykkääkö hän itsestään? Vastaukset löytyvät jakson sisältä. Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, YouTube ja Apple podcast kanavilla.
Anoreksia, ADHD, itsetuhoinen ajattelu ja masennus.
Tomas Jouhilampi on kulkenut vähintääkin vaiherikkaan elämän tähän pisteeseen, jossa hän nyt on. Nuorena Tomakselle välittyi kuva osittain isäpuolesta johtuen, että väkivalta elämässä on normaalia. Tomas ajautuikin tietoisesti tappeluihin, koska koki olevansa hyvä tappelemisessa ja nautti sen tuomasta tunteesta. Kuten yleensä käy, niin ajan kanssa vastaan asettuikin kovempi kaveri. Päähän kohdistuneen trauman seurauksena Tomas vajosi koomaan. Neliraajahalvaantuneena ja vailla puhekykyä herääminen veivät mielen pimeään paikkaan. Oman päänsä sisällä Tomas mietti kuinka kostaisi hänelle aivovaurion aiheuttaneille. Masennus ja halu kuolla porautuivat tajuntaan sairaalvuoteeseen lukittuna. Kuntoutuksen aikana Tomas pohti laajemmin omaa suhtautumistaan väkivaltaan. Nykyään sanoSTOPväkivallalle lipun alla Tomas kiertää kouluissa puhumassa nuorille väkivaltaa ja jengiytymistä vastaan kertoen oman tarinansa. www.sanostopväkivallalle.fi @OkeiOllaRikki @Kukatomas #okeiollarikki #sanostopväkivallalle #tomasjouhilampi
Disan suhde omiin vanhempiin on ollut haastava nuoresta iästä lähtien. Äidin kanssa riitaantuminen johti pois muuttoon kotoa 16 vuoden iässä. Isä osallistui Disan elämään on/off tyylisesti. Ylä-asteella vakava masennus toi omat haasteensa elämään ja vanhemmilta ei sen keskellä kamppailuun saanut tukea. Väkivaltaiseksi yltynyt parisuhde pysäytti 22 vuoden ikäisenä. Vuoden 2017 aikana Disa koki pahan burn-outin. Hän sai paniikkikohtauksia ja oli suuren osan päivästä itkuinen. Silloiselta puolisolta ei saanut tukea pahan olon keskellä ja koulunkäynti haaveammattia kohti oli pakko lopettaa. Painoa alkoi kertymään ja omat epäonnistumisen tunteet vaikuttivat alentavasti itsetuntoon. Lokakuussa 2022 Disa suuntasi Suomen Temptation Island kuvauksiin sinkkuna. Ohjelman tapahtumat johtivat siihen, että hän menetti työnsä tapahtuma-alalla. Perhe ja suku lakkasivat puhumasta hänelle ja ystäviä kaikosi ympäriltä. Somessa kiusattiin ja nimettömästi haukuttiin Disan ulkonäköä, äitiyttä, luonnetta ja persoonaa. Disa on aina ollut vahva persoona vahvoilla mielipiteillä ja sellaiset henkilöt herättävät aina tunteita. Kiusaaminen ja ilkeily on aina väärin. Me kaikki ollaan ihmisinä puutteellisia, ajoittain erehtyväisiä ja viallisia. Kuuluuko yhden virheen määrittää meidät ihmisinä kokonaan vaikuttaen dramaattisesti meidän elinkeinoon?
Biologisen äidin huumeriippuvuus johti lapsena Oonan huostaanottoon ja tie vei vahvaa hallintaa harjoittavan isoäidin hoiviin. Viiden vuoden ikäisenä Oonalle selvisi, että isoäiti ei olekaan hänen äitinsä. Manipulointi ja henkinen alistaminen aiheutti sen, että Oona joutui tapaamaan omaa pikkuveljeään isoäidiltä salaa. Teini-iässä mielenterveysongelmat vahvistuivat ja lopulta Oona päätyi yrittämään ensimmäisen kerran itsemurhaa vain viidentoista vuoden iässä. Biologisen äidin kanssa päästiin rakentamaan äiti-tytär suhdetta kunnes Oonan oma päihteiden käyttö ja äidin väkivaltainen miesystävä astuivat kuvioon. Oonasta tuli itsestään äiti 17-vuotiaana ja se pakotti itsenäistymään vauhdilla. Oonan biologinen äiti päätyi traagisesti itsemurhaan vuonna 2020. Vuonna 2023 saatu kaksisuuntainen mielialahäiriö diagnoosi toi helpotusta Oonalle. Terapian ansiosta hän ymmärtää omia haasteita sekä toimintamalleja ja tiedostaa mistä ne johtuvat.
Katrilla diagnosoitiin anoreksia 17-vuotiaana, kun hän joutui Taysiin pakkohoitoon pahan alipainon ja alhaisen sykkeen vuoksi. Itse oireilu alkoi yhdeksännellä luokalla. Taysin pakkohoidon jälkeen Katri päätyi psykiatriselle pakkohoitoon kuukaudeksi. BED (Binge Eating Disorder,) oirelu alkoi näkyä noin 21-22 vuotiaana. Niihin aikoihin Katri alkoi ahmimaan sipsejä ja karkkeja suuria määriä oksentamatta. Lihominen johti diabeteksen puhkamiseen ja uniapnean kehittymiseen. Katrin itsetunto on aina ollut huono ja pakkohoitoon vienti oli tramuatisoivaa. Masennus tuli tutuksi pakkohoidon jälkeen ja myös itsetuhoiset ajatukset porautuivat Katrin pääkoppaan. Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. @OkeiOllaRikki #anoreksia #masennus #terapia
Lauran biologinen isä poistui kuvioista jo ennen Lauran syntymää. Alkoholia nauttiva isäpuoli ei alistavalla käytöksellään kasvattanut Lauran luottoa miehiin. Turvaton lapsuus ajoi Lauran aikuisiällä parisuhteeseen, jossa narsistisen persoonallisuushäiriön omaava vastapuoli alisti, nöyryytti ja petti toistuvasti. Suhteessa esiintyi henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja vaikka parisuhde oli häiriintynyt ja sen piti päättyä, niin haikaili Laura parisuhteen päättymisen jälkeen vielä takaisin exänsä luo. Aikuisiällä saatu ADHD diagnoosi selitti paljon lapsuuden käytöksestä ja antoi Lauralle itselleen ymmärrystä menneisiin tapahtumiin johtaneista syistä. Vaikka elämään on mahtunut vastoinkäymisiä, niin vastaa Laura kysyttäessä olevansa onnellinen kyyneleisiin murtuen. Hieno esimerkki siitä miten raskaiden asioidenkin keskeltä voi nousta tolpilleen ja jatkaa elämää.
Vuosi 2019 oli Nicon tähän astisen elämän raskain. Vakava työuupumus johti lopulta keskivaikeaan masennukseen ja Nico kärsi myös kroonisesta ahdistuneisuushäiriöstä, joka johti pahimmillaan paniikkikohtauksiin. Syitä uupumukseen oli useita, mutta pääasiallisina syinä olivat pitkään jatkunut unettomuus, useat päällekkäiset työtehtävät sekä oma vaativa persoonallisuus ja perfektionismi. Ennen varsinaista burnoutia Niko nukkui vuosia todella huonosti eikä hän nähnyt tätä ongelmana, vaan ajatteli, että hän tarvitsee keskimääräistä vähemmän unta. Loppuvaiheessa hän ei enää kyennyt nukahtamaan ollenkaan. Meni pitkään ennen kuin Nico suostui hakemaan apua. Ex-vaimo ilmoitti hänelle huolestaan jo useita kuukausia aikaisemmin ennen kuin Nico hakeutui työterveyteen. Sieltä hänet passitettiin välittömästi sairaslomalle. Lääkärin mielipide oli, että todennäköisesti Nico ei ole ollut työkykyinen enää pitkään aikaan. Ensimmäisenä sairauslomakuukautena Nicon vointi huononi entisestään ja lääkäri totesi tilani lähentelevän jo vaikeaa masennusta. Hänelle määrättiin masennus- ja unilääkitys ja sen lisäksi alkoivat käynnit työpsykologin vastaanotolla. Tila lähti hitaasti paranemaan ja viimein 3,5kk sairasloman jälkeen Nico pääsi palaamaan töihin. Ensimmäiset kuukaudet olivat todella vaikeita ja jatkuva pelko sekä ahdistus uudesta loppuun palamisesta varjosti työntekoa. Tilanteesta teki erityisen vaikean silloisen esimiehen suhde, joka piti Nicon uupumusta lähinnä osoituksena heikkoudesta tai huonosta työmoraalista. Kaikesta tästä selvittiin lopulta, mutta palautumisprosessi oli todella pitkä ja se pakotti muuttamaan suhtautumista koko elämään. @OkeiOllaRikki #okeiollarikki #masennus #nicolingman
Keskittymis - ja hahmottamishäiriöt Sannalla todettiin jo yläasteella, mutta ADHD tutkimuksia ei tehty, koska se oli vielä tuolloin enemmän "poikien sairaus". Ala-aste vietettiin enimmäkseen käytävän puolella, koska Sanna häiriköi muita. Näin ollen tärkeä osa mm. kielellistä kehitystä meni ohi, joka nyt aikuisena ilmenee kielellisenä häiriönä. Sanna alkoi juomaan alkoholia teini-iässä ja siitä muodostui nopeasti ja huomaamatta riippuvuus. Itse Sanna kokee diagnosoimattomalla adhd:llä olleen osuutta asiaan. Vuonna 2015 tapahtui raitistuminen ja tuli stoppi kaikille päihteille. Siitä asti Sanna on ollut täysin absolutisti ja kiertää nykyään kouluilla puhumassa mm. kiusaamisen ja päihteiden vastaisesti. Jakson julkaisu hetkellä Sanna käy psykoterapiassa toista vuotta. #okeiollarikki #sana #mielenterveys @sanavirallinen
Ella alkoi kamppailemaan kunnolla mielenterveyden kanssa 19 -vuotiaana. Kun hän pohtii taaksepäin, niin on hän myös lapsena ja nuorena voinut jollain tapaa huonosti. Kymmenen vuoden aktiivinen kilpaurheilu oli iso välinen tunteiden purkamiseen. Kun harrastus päättyi alkoi Ella voimaan huonommin. Ahdistus ja paniikkikohtaukset astuivat elämään ja arkiset asiat rupesivat tuntumaan mahdottomilta suorittaa. Ella oli myös todella räjähdysherkkä sekä itsetuhoinen. Huolestuneena kaverit auttoivat Ellan avun piiriin. Hänellä alettiin silloin tutkimaan epävakaata persoonallisuushäiriötä. Kaikki taudin kriteerit täyttyivät tuolloin, mutta nykyään Ella ei ole täysin varma diagnoosista. Vuonna 2020 aloitetusta terapiasta on ollut ylivoimaisesti eniten apua hyvinvoinnissa. Vuoden 2022 lopussa kahden vuoden käyntien jälkeen Ella päätyi lopettamaan terapian, koska olo oli parantunut merkittävästi. Vointi romahti vuoden 2023 aikana ja kyyti oli melkoista vuoristorataa. Kesän aikana masennus ja itsetuhoiset ajatukset tekivät paluun ja hakeutuminen terapian piiriin oli väistämätön. Syksyllä Ella voikin jälleen merkittävästi paremmin. Talvella vointi notkahti jälleen kun masennus ja ahdistus iskivät taas kovempina kuin kesällä. Loppuvuodesta 2023 Ella sai uudet masennuslääkkeet kokeiltavaksi ja siitä päästäänkin nykyhetkeen ja podin julkaisupäivään tammikuussa 2024. Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä meidän Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilta. Uusi jakso julkaistaan joka toinen maanantai.
Helkky sairastui paniikkihäiriöön aikuisuuden kynnyksellä. Hän ajautui pitkän koulukiusaamisen jälkeen väärään ihmissuhteeseen, jossa tapahtui hyväksikäyttöä. Pakottamista tapahtui seksiin ja seksuaalisiin tekoihin kiristyksen ja uhkailun muodossa. Vuosia hän pyrki pärjäämään yksin oireiden kanssa. Nykyisen vaikuttaja ammatin ja somessa häneen kohdistuneen vihan myötä vuoden 2023 aikana meni ns. "kasetti nurin" ja ahdistuksen määrä oli musertavaa. Samaan aikaan kaikki käsittelemättömät asiat vyöryivät päälle ja Helkky sai alkuvuodesta 2023 ahdistuneisuushäiriö diagnoosin. Ensimmäinen "ulostulo" menneiden traumojen osalta tapahtui 30-vuotiaana omalle miehelle, että häntä oltiin käytetty hyväksi. Sen jälkeen mieli meni totaalisen rikki . Menneiden traumojen avaamien johti unettomuuteen ja Heljä alkoi saamaan flashbackeja tapahtuneista asioista. Lääkäriin oli pakko hakeutua sen jälkeen, kun hän joutui ajamaan tien sivuun kesken ajomatkan ja soittamaan tukipuhelimeen ennen kuin uskalsi jatkaa matkaa. Siitä alkoi intensiivisen terapian avulla paraneminen ja toipuminen. Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.
Asperger, dysfasia, masennus, itsetunto ja viha. Ernolle diagnosoitiin asperger ja dysfasia jo lapsena ja ne vaikuttavat hänen elämäänsä päivittäin eri tavoilla. Nykyään asperger näkyy Ernolla sosiaalisena kömpelyytenä mm. silmiin katsominen tuntuu jotenkin vaivalloiselta ja miehiä kohtaan hieman kierolta. Dysfasia tunnetaan paremmin kielellisenä erityisvaikeutena ja sen takia Erno ilmaisee asiansa usein omalaatuisesti. Lauseiden muodostamisessa on haasteita ja usein iskee täysi blokki eikä Erno tiedä mitä sanoa. Dysfasia vaikuttaa myös oppimiseen ja näin ollen hän on aina ollut hitaampi oppimaan asioita. Erno on oman kertomansa mukaan vihannut itseään lukuisista syistä. Tunne, että hänestä ei ole mihinkään eikä hän osaa mitään valtaa usein ajattelun. Tämän kautta kokee olevansa pettymys muille sekä itselle eikä ole koskaan hyväksynyt itseään. Suurin syy Ernon misantropialle on se, että hän on aina halunnut uskoa ihmisistä hyvää, mutta joutunut pettymään toistuvasti heihin.
Adventismi, masennus ja trauma.
Eroma aloitti soolouransa vuonna 2018 julkaisemalla rajun ja henkilökohtaisen selviytymistarinan "Kolmesataa". Debyyttisingle kertoo tilanteesta, jossa artisti itse oli muutamia vuosia sitten kun elämä tuntui täysin lohduttomalta. Vielä ei kuitenkaan ollut aika luovuttaa. Vaikeassa työdynamiikassa ylisuorittaminen kostautu ja vuonna 2010 iski vaikea työuupumus, joka johti pitkään sairaslomaan. 2015 vuoden aikana tuli ensimmäinen kosketus masennukseen. Vaikeimpina hetkinä se johti tsetuhoiseen ajatteluun. Vuonna 2018 päättyi 16 vuotta kestänyt parisuhde. Parisuhteen keston ajan Virpi oli se joka järjesti juhlia ja reissuja ystäväporukalle tai pariskuntien kesken. Perinteeksi muodostuneet tapahtumat olivat todella tärkeitä, mutta eron myötä elämästä katosivat ne tutuiksi tulleet ihmiset ja perinteet. Virpi eristäytyi ja erakoitui metsän keskelle, jossa hän vietti pari vuotta yksin. Eroma huutoitki metsän keskellä hänelle tapahtuneita asioita, yritti ymmärtää ja hyväksyä. Pelastusrenkaaksi muodostui musiikki, jota hän mulkaisi voimavarojen siihen riittäessä. Vuodet kuluivat, mutta suru pysyi. Masennus on siitä asti ollut jollakin tavalla koko ajan läsnä. Välillä se tarraa pahasti kiinni ja välillä se pysyy enemmän taustalla. Ihmiselle tekee pahaa jos ei saa kokea kuuluvansa mihinkään. Näin voi käydä jos ei kuulu laumaan tai ei ole yhtään ihmistä, joka haluaisi jakaa arkeaan tai viettää vapaa-aikaansa just sun kanssa. Se romahduttaa ihmisen kokemusta omasta arvostaan. Eroma on alusta asti laittanut itsensä alttiiksi laulamalla ja puhumalla avoimesti kokemistaan asioista,. Rankoistakin sellaisista. Hän kokee tärkeäksi, että mielenterveysongelmiin liittyviä stigmoja murretaan. Yksi Eroman missioista on herätellä ihmisiä pitämään toisistaan. Syy tähän on se, että hän on itse kokenut jääneensä suurten elämänmuutosten jälkeen hyvin yksin.
Ladies and gentleman the fablulous Joona Hellman! OCD iski kyntensä Joonaan ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Siitä alkoi vuoden tuskailu ja salailu läheisille. Diagnoosi aiheutti romahduksen saman vuoden syksyllä lisäten ahdistusta johtaen lopulta masennukseen. Joona on itse aina kokenut, että fyysiset negatiiviset kokemukset ovat aina johtuneet henkisen puolen epätasapainosta. Kovasta työrytmistä alkanut burn-out johti uuteen romahdukseen vuoden 2022 alussa. Joonalla todettiin tuolloin sekamuotoinen ahdistuneisuushäiriö ja ensimmäistä kertaa mielialalääkkeet astuivat kuvaan. Kuuntele / katso koko jakso Joonan kertomana siitä miten hänen OCD oireilee. Millainen suhtautuminen hänellä on mieliala lääkkeisiin ja mitä neuvoja antaa muille samojen asioiden kanssa kamppaileville. Ota samalla seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.
Tän jakson tekoa on odotettu ihan törkeen paljon ja nyt päästiin vihdoin tekemään jakso Touretten oireyhtymästä. Monille sana ”tourette” tarkoittaa automaattisesti päätöntä kiroilua. Se ei kuitenkaan ole taudin pääkuva eikä koprolalia edes kuulu jokaisen touretten oireyhtymää sairastavan taudinkuvaan. Kuka olisikaan voinut olla parempi vieras tähän jaksoon kuin Katariina Räikkönen. Aktiivisesti omien some kanaviensa kautta tourette tietoisuutta lisäävä Katariina suorittaa parhaillaan toimittajan tutkintoa Turun AMK:ssa. Touretten oireyhtymä heitti kapuloita oikein urakalla elämän rattaisiin teini-iän loppupuolella. Masennus, syömishäiriö ja adhd lisäsivät kuormaa entisestään ja nykyään Katariina asuu tuetun asumisen yksikössä. Tällä hetkellä jatkuvaa tukea arkeen tarvitseva nuori nainen suhtautuu varovaisen optimistisesti tulevaisuuteen. Omasta perheestä haaveilevana Katariina tiedostaa kuitenkin mitä se vaatii sairauksien hallinnalta ensin toteutuakseen. Katariinan tapaaminen oli mieletön ilo ja hän on kaikinpuolin todella mahtava tyyppi.
Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä pala kesätauolta!
Lapsena ei saanut itkeä ja lukittiin pimeään komeroon, kunnes itku loppui. Ulkonäköön kohdistuneet kommentit johtivat syömishäiriöön ja masennus tuli tutuksi jo ala-asteella. Tunneskaalan kehityshäiriö luo jatkuvasti haasteita, koska ilot ja etenkin surut koetaan amplifioidusti. Kristan kuunnellessa huomaa, että samassa ihmisessä asuu brutaali itseinho ja samalla vahva empatia muita kohtaan. Syy-seuraussuhteita oman elämänsä tapahtumista Krista osaa analysoida rationaalisesti ja todella fiksusti. Tässä todella mielenkiintoisessa jaksossa laajalti puhetta syömishäiriöstä, itsetunnosta, tunteista ja itsetuhoisuudesta. Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.
Riina "Hummeri" Rinkinen palaa studioon jaksossa jonka vieraaksi pärähtää muusikko Ville Nurminen. Villen tarina on yksi niistä jonka haluat todellakin kuulla uudestaan. Miten lastenkodissa kasvaneesta vihaisesta häirikkö nuoresta kasvoi muusikko, joka kiertää nykyään itse lastenkodeissa puhumassa nuorille? Kiusaaminen, päihteet, masennus ja häiriökäyttäytyminen dominoivat elämän alkuvuosia ja vasta monen pohjakosketuksen jälkeen fiksu mies tajusi muuttua. Mikä oli katalyytti muutoksen alulle ja millaisia päätöksiä Ville teki navigoidakseen kohti parempaa? Kuuntele koko jakso nyt ja ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä meidän Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.
Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä palaa remontti tauolta! Uskovaisessa kodissa kasvanut Saana kärsi nuorena koulukiusaamisesta, ahdistuksesta ja masennuksesta. Kasvuympäristö koettiin turvattomaksi ja epävakaaksi. 20-vuotiaana Saanalla todettiin vaativa persoonallisuushäiriö ja myöhemmin fibromyalgia diagnoosin kautta yleiskunto romahti. Miten Saana on selvinnyt kaiken myllerryksen keskellä ja onko hän nykyään onnellinen?
Johanna oli koulukiusattu kolmosluokalta ylä-asteen loppuun asti. Sen seurauksena itseluottamus ropisi ja samoin luotto muihin ihmisiin. Negatiivisten asioiden pois sulkeminen mielestä toimi hetken, mutta asiat alkoivat kasaantumaan. Yhteenkuuluvuutta ja hyväksyntää Johanna on hakenut elämäänsä koko jo pitkään. Burn-out, masennus ja itsetuhoisuus on aiheita, joita on mahtunut Johannan elämän varrelle. Julkisella puolella Johannalle oli aika varattu terapiaan kolmesti, mutta se peruttiin hoitavan tahon toimesta viime metreillä joka kerta. Silloin Johanna päätti hakeutua yksityiselle puolelle. Kuuntele koko jakso ja ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso joka toinen maanantai @okeiollarikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. ”Uskon että kaikella on tarkoituksensa, ja nykyään osaan olla kiitollinen näistä vaikeistakin asioista, sillä ne ovat tehneet musta sen kuka olen. Paljon on asioita käsiteltävänä edelleen, mutta oon todella hyvällä mallilla.”
Transsukupuolisuus, bulimia, masennus ja ahdistus. Tällä kertaa studioon paukahtaa fantastinen Elena Wikström. Pitkässä jaksossa käydään läpi laajalti Elenan sukupuolenkorjausta, masennusta, ahdistusta ja bulimiaa. Riina ”Hummeri” Rinkinen palaa myös kesälomalta takaisin juontotiimiin. Ottakaa seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso ilmestyy joka toinen maanantai Supla, Spotify, Apple podcast ja Youtube kanavilla. @elenavikstrom @riinakkaistodellisuus @jonttunyman
Kesäloma on ohi, syksy tekee tuloaan ja Suomen hauskin ja rehellisin podcast on vääntänyt vertaistuki nappulan takaisin sinne kuuluisaan yhteentoista. Syyskauden avaavassa jaksossa studiossa vieraana muusikko-laulaja Antti Railio. Antin historiaan mahtuu vuosien varrelle syviä suvantoja ja kirkkaita menestyksiä. Jaksossa kuulette laajan spektrin mielenterveys asiaa Antin kertomana ja miltä tuntui vuonna 2013 voittaa Voice of Finland…vai tuntuiko se miltään.
Kesä on täällä ja se tarkoittaa, että #OkeiOllaRikki podcast jää kesätauolle. Ennen taukoa julkaistaan vielä yksi jakso ja vieraana studiossa tanssitaiteilija Susanna Karvinen. Jutellaan mielenterveydestä, vanhemmuudesta ja traumasta. Mikä pakotti Susannan aikuistumaan nopeammin ja kohtaamaan elämän paskempi puoli? Kuinka luovuus on auttanut navigoimaan oman sisäisen kaaoksen kanssa? Podcast jää tauolle ja tekee paluun maanantaina 22.8. Ihanaa kesää kaikille ja nähdään kesän lopussa.
Paranoidinen skitsofrenia, psykoosi, päihteet ja peliriippuvuus. Uutta jaksoa puskee ja vieraana studiossa on Logged In - sarjasta tuttu Aaron Soivio. Kokemusasiantuntijan työtä nykyään tekevä Aaron on käynyt läpi monia vaiheita elämänsä aikana. Nuorena paranoidiseen skitsofreniaan sairastunut mies kävi läpi taistelun päihteitä vastaan. Ensimmäinen kannabis kokeilu johti psykoosiin ja matkan varrelle on mahtunut muutamia osastohoito jaksoja psykoosien takia. Huumeet ovat taakse jäänyttä elämää, mutta tilalle astunut peliriippuvuus on vielä keskeneräinen taistelu. Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä joka toinen maanantai Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. #paranoidinenskitsofrenia #psykoosi #päihteet
Pitkästä aikaa studiossa istuu koko juontotiimi ja podcastin vieraana on näyttelijä Kari Ketonen. Luovan työn lisäksi Kari on koulutukseltaan ylemmän erityistason psykoterapeutti. Jaksossa keskustellaan masennuksesta, ahdistuksesta, neurovälittäjäaineista, pelon hallinnasta ja miten hiilidioksidin määrän säätely kehossa on hyödyllistä mielelle. Luvassa melkoinen määrä myös muuta tsaikedeelisen kiinnostavaa pohdintaa. Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä joka toinen maanantai Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. @okeiollarikki @kari.ketonen @riinakkaistodellisuus @jonttunyman
Podcast palaa neljän viikon tauolta ja tällä kertaa vieraan promoottori Teemu Mäntynen. Masennus on ollut Teemun matkakumppani ja ala-asteelta lähtien. Koulukiusaaminen, ulkonäköpaineet, ja armeijassa alkanut kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat tuoneet haasteita elämän varrelle. Viimeisen vuosikymmenen aikana lukuisat fyysiset vaivat, kuten aivoveritulppa ovat pakottaneet Teemun hidastamaan elämää ja hyväksymään oma rajallisuutensa. Kuuntele koko jakso, jossa myös juttua lääkehoidosta, perfektionismista, aggressiosta ja burn outista. Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso joka toinen maanantai #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. #kaksisuuntainenmielialahäiriö #bipolaarisuus #masennus
Meiltä on jo pitkään toivottu jaksoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Nyt sellainen saatiin julkaistua, kun tubettajana tunnettu Mona Ilona kävi kertomassa meille oman tarinansa. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita. Miten Mona on oppinut elämään taudin kanssa? Onko sen hyväksyminen osaksi loppuelämää ollut helppoa? Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. #kaksisuuntainenmielialahäiriö #bipolaarisuus #masennus
Studioon pamahtaa fitness tykki Kipa Tiivola. Jutellaan tunteiden käsittelystä ja miten negatiiviset tunteetkin on itseasiassa hyväksi meille. Juttua myös syömishäiriöstä, seksuaalisesta ahdistelusta ja hummerin elämänkaaresta.Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.
Markus sai elämään huonoon startin. Turvattomuuden tunne oli vahvasti läsnä lapsuudessa. Omien vanhempien kamppailu alkoholia ja mielenterveysongelmia vastaan johti lopulta Markuksen huostaanottoon 5-vuotiaana. Sijaiskotiin oli vaikea sopeutua ja lopulta 15-vuotias nuori mies käveli sosiaalitoimeen ja pyysi siirtoa perhekotiin. 18-vuotiaana alkoi elämä omassa kodissa. Millainen mies Markus on sitten nykyään? Kokeeko hän katkeruutta tai vihaa biologisia vanhempiaan kohtaan?Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.
Lapsuudessa Mika koki paljon laiminlyöntiä vanhempien toimesta, joiden elämää dominoi alkoholi. Lapsena fyysistä väkivaltaa toistuvasti todistanut Mika on kamppaillut masennuksen ja vihanhallinta ongelmien kanssa pitkään. Perhekodin kautta sijaiskotiin päätyminen oli pelastava tekijä. Mitä Mika miettii menneestä nykyään ja tykkääkö itsestään?Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. #masennus #vihanhallinta #terapia@okeiollarikki @hulukkimika @jonttunyman
Ollin ensimmäinen masennus iski15 vuotiaana. Alkoholin pilaama lapsuus, pelossa eläminen, koulukiusaaminen ja itsetuhoisuus loivat pohjan paniikkihäiriön kehittymiselle. Huono itsetunto ja heikko tunteiden säätely vaikuttivat käytökseen parisuhteissa. Vuonna 2015 oma kihlattu löytyi toisen miehen kainalosta. Se sysäsi puolen vuoden sairaslomalle kamppailemaan masennuksen kanssa. Tsekkaa koko jakso ja ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.
Sisarusten kuolemia seuranneiden vuosien stressaavat ja kireät kotiolot johtivat lopulta Henrillä paniikkihäiriön ilmenemiseen 16-vuotiaana. Omat pelkonsa ja epävarmuutensa Henri projisoi puhtaaseen vihaan ja raivoon, josta muodostui ajan kanssa epäterve turvapaikka. Viha esti tunneälyn käyttämisen ja jos vihasta olisi luovuttu, niin Henri olisi musertunut omien tunteidensa alle täysin. Vuosia Henri halus jatkuvasti tehdä kaikki muut ympärillään onnelliseksi. Samalla laiminlyötiin kuitenkin omaa onnea ja tarpeita. Mitä Henri ajattelee onnesta nykyisin, osaaks hän ottaa sitä vastaan ja miten prosessoidaan ne hetket, kun maailma tuntuu liian raskaalta ja se oma pään sisäinen ääni haukkuu täysin kasaan. Tsekkaa koko jakso ja ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.
Miikan eka paniikkikohtaus iski päälle vuonna 2016 ennen Elämä lapselle konserttia. Introvertiksi itsensä kuvaava muusikko ei ole koskaan nauttinut esiintymisestä. Silti musiikin tekeminen ja julkaiseminen on ollut voimaannuttava tekijä. Miksi Miika ei hakeutunut terapiaan oireiden kanssa ja mikä on Wim Hof - metodi, josta on ollut iso apu Miikalle paniikkikohtausten hallinnassa?Miten tärkeää keho-mieli yhteys on ja onks ihmisellä oikeus päättää omasta kuolemastaan? Tsekkaa koko jakso ja ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.