Podcasts about liisa v

Tässä jaksossa haastattelen kunnallispoliitikko Liisa Väisästä. Liisan sivut: https://liisavaisanen.fi/ Voit tutustua jakson sanastoon täällä: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2025/03/kunnallispoliitikko-liisa-vaisanen.html Tietoa alue-ja kuntavaaleista: https://vaalit.fi/usein-kysyttya-akv Kysyin Liisalta nämä kysymykset: - Kuka olet ja mitä teet? - Miten innostuit kunnallispolitiikasta? - Mitä asioita olet ajanut Oulun kaupunginvaltuutettuna? - Kuinka saat aikasi riittämään kaikkeen, mitä teet? - Millaista tämän kevään kampanjointi on ollut?

Miksi sarjamurhaaja jättää jokaisen uhrinsa yhteyteen saman esineen tai miksi joku valikoi uhrikseen pelkästään neitsyitä? Symbolitutkija Liisa Väisänen on kirjoittanut tietokirjan sarjamurhaajista, joiden tekoihin liittyy ritualismia ja symboliikkaa. Symboliikka ja siihen liittyvät on läsnä huomaamatta kaikessa arkisessa tekemisessämme lähtien vaikkapa kättelystä, mutta sen tarjoamat merkitykset ulottuvat myös ihmisen psyykeen syvimpiin varjoihin. On hyvä kysyä, hallitsemmeko me näitä symboleja vai hallitsevatko ne meitä? Miten ymmärrämme ihmismieltä paremmin - myös pahuutta itsessämme - jos tunnemme symbolien voiman ja vaikutuksen? Symbolimurhista ja symbolien vallasta puhuvat tietokirjailija Liisa Väisäsen kanssa uskonnolliseen ja taiteen symboliikkaan perehtynyt kasvatuspedagogi Juha Luodeslampi sekä Suomen dekkariseuran julkaiseman Ruumiin kulttuuri-lehden päätoimittaja Päivi Remes. Toimittajana on Ville Talola.

Symbolitutkija Liisa Väisänen on tutkinut jo aikaisemmin symboleiden syntyä alkemiasta kabbalaan. Uudessa kirjassaan Symbolien joulu hän avaa kulttuurihistoriamme kansainvälisiä juuria. Miksi laitamme rusetin joululahjan päälle, miten kärpässieni liittyy jouluun? Miten joulun väreiksi valikoitui vihreä, punainen ja kulta ja mitä nämä värit merkitsevät? Nyt uudempi joulukoriste meidän pohjoisissa kodeissa on puinen pähkinänsärkijänukke. Tämä itse pähkinänsärkijä, keittiövälineenä on keksitty jo 1600-luvulla, mutta kuuluisaksi se tuli Tšaikovskin Pähkinänsärkijä-baletista, jonka ensi-ilta oli Pietarin Mariinski-teatterissa vuonna 1892. Miksi pähkinänsärkijästä tuli näin suosittu joulukoriste? Mitä tämä sotilas symboloi? Onko tässä vedenjakaja, ei kristillisestä symbolista tulee uudenlainen maallisempi joulukoriste? Ohjelman vieraana on symbolitutkija Liisa Väisänen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Espanjalaistuneen kuvataiteilija Riiko Sakkisen Los moimoi de Fuengirola on näyttely ja tutkimusprojekti, jossa taiteilija käsittelee suomalaista identiteettiä. Serlachius Pääkonttori -museossa 15.6.2024 avautuva näyttely kuvaa Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa ja sen ympäristön noin 30 000 suomalaisen yhteisöä, jonka jäsenet eivät välitä opiskella paikallista kieltä tai tapoja. Kaikki espanjalaiset eivät ole pelkästään iloisia siitä, että maalla on vetovoimaa, ja että sinne matkataan sanoin joukoin lyhyemmillekin lomille. Tänä keväänä onkin uutisoitu siitä, miten espanjalaiset ovat tympääntyneet turistivirtoihin, ja järjestäneet mielenosoituksia. Kulttuuriykkönen käsittelee suomalaisten ja suomalaisturistien suhdetta Espanjaan, ja kertaa Espanjan-matkailun historian, ehkäpä arvaa jotain tulevaisuudestakin. Vieraina ovat taiteilija Riiko Sakkinen, Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta, tietokirjailija Liisa Väisänen ja Aurinkomatkojen asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Heli Lehtinen. Pauliina Grym toimittaa.

Jaksossa tutustutaan symboleihin ja niiden historiaan. Mitä symbolit ovat, mikä niiden merkitys menneisyydessä ollut ja minkälainen on maailmalla tunnetuimpien symbolien historia? Entä ovatko symbolit salattuja tai luonteeltaan mystisiä? Millä tavoin ja missä yhteyksissä symboleita on siis hyödynnetty menneisyydessä tai toisaalta myös nykyisyydessä? Jakson vieraana on filosofian tohtorin, taiteentutkija ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #89 Salaisia symboleja ja symbolien historiaa →

Symbolitutkija Liisa Väisänen on tutkinut symboleiden syntyä voodoosta alkemiaan ja kabbalasta hieroglyfeihin. Uudessa kirjassaan Salaiset symbolit hän avaa kulttuurihistoriaamme salaista puolta. Miksi luokittelemme hotelleja tähdillä? Mistä ajatus siitä että symbolilla on maagista voimaa on syntynyt? Millä tavalla symbolit elävät modernissa ja digitaalisessa maailmassa? Ohjelmassa Liisa Väisänen kertoo symbolien salaisuuksista. Mikä on symbolien merkitys ja voima taiteessa, uskonnoissa ja esimerkiksi vapaamuurareiden ja muiden salaseurojen rituaaleissa. Olisiko syytä kritisoida symboleita? Mistä on kyse kun puhumme symbolinäkemisestä? Liisa Väisänen on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Taiteentutkija Liisa Väisänen oppi isältään, että ennen kuin tekee mitään, on katsottava tarkkaan. Väisäsen lapsuudenmaisemat ovat Helsingin Heikinlaakossa. Vaikka kyse oli pääkaupungista, oli lähiympäristö niin maaseudunomaista, että metsä ympäröi heidän kotitaloaan kolmesta suunnasta, ja lapset menivät hiihtäen kouluun. Väisäsen isällä oli tapana tehdä kaikki kotona tarvittavat asiat itse vaatteita ja koulureppuja myöten. Myös talo oli hänen piirtämänsä ja rakentamansa. Ohjelman toimittaa Jonni Roos.

Helsinki on symbolien ja arkkitehtoonisten yksityiskohtien ja erilaisten pylväiden rikastama kaupunki. Mitä eri taloissa olevien symbolien kuten pöllön ja joutsenen sanoma on ohikulkijalle? Miksi Helsingin empirekeskustan pylväät ovat juuri tietyn tyyliset? Millä tavalla Helsinki eroaa visuaalisesti muista pääkaupungeista, Pariisista ja Roomasta? Käymme ohjelmassa läpi eri kaupunginosien ominaislaatua ja henkeä, jugendtalojen Katajanokalta urbaanimpaan Kallioon. Ohjelman vieraana on taiteentutkija ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Visuaalinen kommunikointi on tärkeä osa ihmisten välistä viestintää. Mitä uusien hyvinvointialueiden logot oikein kertovat, sitä selvittää symbolientutkija ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Ohjelmassa pohditaan myös kaasuputken lajimääritystä ja perehdytään Kotuksen marraskuun sanaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Tässä jaksossa Tarot-salongissa vierailee Espanjassa asuva ja työskentelevä symbolitutkija ja tietokirjailija Liisa Väisänen, joka tunnetaan muun muassa Ylen dokumenttisarjasta Merkkien salat. Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua symbolien ja kuvien kielestä sekä niiden tulkinnasta niin taidehistoriallisesta kuin taideterapeuttisestakin näkökulmasta.Jaksossa mainittua:Tarot-pakat:Visconti-Sforza Tarot, RWSPodcastit:In Search of Tarot https://anchor.fm/in-search-of-tarotKirjat:Liisa Väisänen, 2022: Symbolien Helsinki. SKS.Liisa Väisänen, 2011: Kristilliset symbolit: ikkuna pyhään. Kirjapaja.Mikko Kuusimäen väitös Monte-Criston Kreivin ja tarot-korttien yhteyksistä.Muut:Merkkien Salat -dokumenttisarja https://areena.yle.fi/1-4580647Ludvig Wittgensteinin “kielipeli”. Katso esim. https://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn983-07.pdfElina Brotherus: Carpe Fucking Diem, valokuvasarja 2011–2015: “Marcello's Theme” http://www.elinabrotherus.com/photography#/carpe-fucking-diem/Marc ChagallPodcastin musiikki: WatR, PixabayLöydät Ellan ja Idan löydät myös Instagramista:@tarotwisdomii (Ella)@idaniittyleinikki (Ida)sekä heidän omilta verkkosivuiltaan:tarotwisdomii.comidaniittyleinikki.com

Monen elämänsuunnitelmissa saattaa jo varhain siintää kuva aikuiselämästä nimenomaan lapsiperheenä. Mutta mitä jos lasta ei syystä tai toisesta tulekaan? Tahaton lapsettomuus on usein kriisi, joka ravistelee perustavalla tavalla vanhemmaksi tahtovan käsityksiä itsestä ja elämästä. Apu voi löytyä hedelmöityshoidoista, joiden yhdeksi vaihtoehdoksi lukeutuu luovutettujen sukusolujen hyödyntäminen. Lahjasoluhoidot toteutetaan nimensä mukaisesti toiselta henkilöltä lahjana saaduilla sukusoluilla. Yhä edelleen lahjasoluhoidot herättävät kuitenkin myös vaikeita kysymyksiä sekä itse lahjasoluperheissä, laajemmin yhteiskunnassa, että myös esimerkiksi suhteessa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vertaisryhmissä on käyty keskustelua esimerkiksi siitä, onko perhe tervetullut seurakuntien toimintaan tai voiko lahjasolulasta kastaa. Lahjasolulapset ovat saattaneet myös itse päätyä pohtimaan oman syntyperänsä mahdollista synnillisyyttä. Mistä vastaavat kysymykset lahjasoluperheiden arvosta kumpuavat? Lahjasoluperheiden ja -lasten kokemuksista ovat keskustelemassa tahattomasti lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio, parisuhde- ja perheasioiden asiantuntija Liisa Välilä Kirkkohallituksesta ja lahjasolulasten kokemuksia Pro gradu –tutkielmassaan tarkastellut yhteiskuntatieteiden maisteri Anni Sepponen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

➔ Can you envision "Zero Trauma Transformation" for your organization? ➔ How and when would you engage in deep change, without the need to do so? ➔ Once successful, how do you avoid the "Resilience Paradox"? My guest today is Liisa Välikangas, professor of Innovation Management & Leadership at the Technical University of Denmark. This time, our resilience quest, is to learn to run before the lion starts chasing us and to do so with as little pain as possible. The journey is not predefined and there is no magic wand. So, we will talk about - Rehearsal for change - Building cognitive flexibility - Scenarios and experimentation - Courage and serendipity - Jesters, the Resilience Paradox, and the ideal “Zero Trauma Transformation” are also part of the discussion. Through this podcast, we are bringing Resilience Research and Practice closer to you. If you enjoy the content - don't forget to LIKE, SUBSCRIBE and share your thoughts in the comment section below. Your views and your feedback are extremely important to the development of the podcast. Enjoy our conversation! Support this podcast

Suomen valokuvataiteen museo K1 avaa ovensa museonjohtaja Elina Heikan luotsaamana. Avausnäyttelyssä uppoudutaan kauneuteen, muotiin ja itseilmaisuun. Douglas Kirklandin kuvasarjat sijoittuvat aikakauteen, jolloin kuvalehtien ja mainosten kautta valokuvasta tuli modernin, globaalin kulutuskulttuurin keskeinen edistäjä. Muotitaiteilija Coco Chanel ja filmitähti Marilyn Monroe ymmärsivät kumpikin valokuvan voiman imagon ja itseilmaisun välineenä. Kuinka paljon maailma on muuttunut sitten Marilynin ja Coco Chanelin päivien? Millaisia itseilmaisun välineitä sosiaalinen media on tuonut? Miten naisen roolien mahdollisuudet ovat moninaistuneet? Mediataiteilija Munalissun näyttelyssä astutaan nykyajan valokeilaan. Munalissun kuvat ja videot ovat hurjaa, provosoivaa parodiaa mainioksista, pornosta ja kauneusihanteista. Munalissun taide alkoi Instagram-performanssina. Vieraina ovat museonjohtaja Elina Heikka, näyttelyintendentti Maria Faarinen ja mediataiteilija Liisa Vääriskoski. Juontajana on Pia-Maria Lehtola. 20.8.–20.12.2020 Avajaisnäyttelyt Douglas Kirkland: Ilta Marilynin kanssa & Coco Chanel Liisa Vääriskoski: @munalissu Valokuvataiteen museo K1, Kämp Galleria, Pohjoisesplanadi 33, Helsinki

Ja, es gibt sie. Diese starken Unternehmen, Betriebe und Einrichtungen. Die sogenannten resilienten Organisationen, die auch in Zeiten von Krise stark bleiben. Auch wenn sie sicherlich hin und wieder mit Talfahrten zu kämpfen haben. Da kann schon mal die Frage entstehen: "Was macht diese Organisationen eigentlich so stark?" Und: "Was können wir von diesen Organisationen möglicherweise auch lernen?" Ich mag dir heute von 3 Dingen berichten, an denen sich resiliente Organisationen erkennen lassen. Und genau diese 3 Dinge bieten nicht nur wertvolle Hinweise für die Team- und Organisationsentwicklung. Nein, sie bieten auch wertvolle Impulse für unser eigenes Coaching-Business. In diesem Sinne gibt es heute wieder einmal konkrete Anregungen für dich. Damit auch du stark durch Krisen kommen kannst. Ich wünsche dir ganz viel Freude beim Lauschen! Falls du dich weiter einlesen möchtest, dann kann ich dir das Buch von Liisa Välikangas empfehlen: Välikangas, L. (2010): The Resilient Organization: How Adaptive Cultures Thrive Even When Strategy Fails. Finnland: Mc Graw Hill. Nähere Informationen zu dieser Folge findest du auch auf meiner Homepage https://www.visionsession.de/resiliente-organisationen/ Ich freue mich, wenn du dich mit mir verknüpfen magst. Du findest mich zum Beispiel bei instagram unter https://www.instagram.com/visionscoachin/ Alle Angebote - wie Fortbildungen, Coachings, Strategie-Calls und Community-Treffen - findest du ebenso auf meiner Homepage unter https://www.visionsession.de Ich freue mich auf dich, deine Christine

Una empresa debe tener la solidez suficiente como para hacer frente a cualquier crisis. Eso implica tener los protocolos necesarios para cada problema que se pueda prever. Pero además, tener la flexibilidad necesaria para hacer frente a lo que no se pudo imaginar. Para ayudar a encontrar un punto intermedio, el concepto de la resiliencia puede ser útil.Columna “Pensando rápido y lento a la vez”, por Ben Schneider(https://www.indracompany.com/es/blogneo/pensando-rapido-lento)Artículo “Building resilient operations”, en McKinsey & Company(https://www.mckinsey.com/business-functions/operations/our-insights/building-resilient-operations)Artículo “The journey to an agile organization”, en McKinsey & Company(https://www.mckinsey.com/business-functions/organization/our-insights/the-journey-to-an-agile-organization) Artículo “The quest for resilience”, por Gary Hamel y Liisa Välikangas(https://hbr.org/2003/09/the-quest-for-resilience)Libro “Resiliencia”, por Ben Schneider(https://www.amazon.com/Resiliencia-Spanis-SCHNEIDER-BEN/dp/9584501836)

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Ulkomaankierros eli mitä jäi käteen vuodesta 2019: Espanjassa tietokirjailija Liisa Väisänen, Ranskassa toimittaja Ismo Nykänen, Saksassa toimittaja Anna Saraste, Kreikassa toimittaja Sara Saure ja Turkissa toimittaja Ayla Albayrak. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajana Hannele Muilu ja tuottajana Tarja Oinonen

Maria-kultti syntyi kristinuskon varhaisina vuosisatoina monien asioiden summana. Yhtäältä vaikuttamassa oli Mesopotamian ja Välimeren alueelle ominainen naisjumalattarien palvonta ja toisaalta kristinuskon sisältä kumpuavat tarpeet. Miten tämä muutos Maria-kuvassa tapahtui ja miksi? Entä mitä tavallisen naisen näkökulmasta on tarkoittanut se, että Marian, ihanteellisen naisen, olemuksessa on korostunut juuri neitsyys ja puhtaus? Tietomme Neitsyt Mariasta perustuvat suurelta osin Uuteen testamenttiin, mutta käsityksemme Mariasta nojaavat pitkälti myös siihen, miten muu perimätieto, kuvataide, romaanit ja elokuvat ovat Mariaa käsitelleet. Siihen nähden Uuden testamentin kirjoittajien Maria-kuvaukset ovat niukkoja. Jo ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina kirkkoisät olivat luomassa mariologiaa eli oppia Neitsyt Mariasta. Nämä jumaloppineet miehet asettivat vastakkain synnittömän Neitsyt Marian ja syntiin langenneen Eevan. Jo varhain ihanteellinen Neitsyt Maria asetettiin vastakkain myös syntisen Maria Magdaleenan kanssa. Tällä oli vaikutuksensa myös yleiseen naiskuvaan. Tätä kuvaa pyrkivät muuttamaan mm. meidän aikamme feministiteologit. Koko kristillisen kirkon yhteisissä kirkolliskokouksissa päätettiin jo 400-luvulla mm., että Neitsyt Maria on Theotokos eli Jumalansynnyttäjä. Uuden testamentin tavallisesta nuoresta naisesta oli tullut taivaan kuningatar. Nämä Maria-kuvan muutokset näkyvät myös kuvataiteessa. Ohjelman haastateltavina kuullaan Helsingin yliopiston Globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professoria Elina Vuolaa sekä kuvataiteen ja symboliikan asiantuntijaa Liisa Väisästä. Ohjelman on toimittanut Riikka Warras. Kuvassa enkeli Gabriel ilmoittaa Neitsyt Marialle, että hän tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Kyyhkysen hahmossa kuvattu Pyhä henki "hedelmöittää" Marian. (Matthia Cortesi / Alamy / All Over Press)

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  29. jaksossa vieraanani on Ranska rakkaudella -kirjan (2019) tekijä Liisa Väisänen. Taidefilosofin ja matka-asiantuntijan uutuusteos esittelee kymmenen Ranskan aluetta ja sisältää aimo annoksen historiaa, taidetta ja anekdootteja matkoilla tapahtuneista sattumuksista. Haastattelussa Liisa kertoo, miten Pariisin opiskelemaan muuttanut ummikko aikoinaan oppi ranskan kielen. Puhutaan myös taiteesta ja myyttisistä tarinoista: miksi ihmiset yhä etsivät Graalin maljaa eteläranskalaisesta pikkukylästä? Lisäksi Liisa antaa matkavinkkejä kesän Ranskan matkoille. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Digitalisaatio myllertää konttorit ja uudistaa työkulttuurit. Mitä taitoja tulevaisuuden työelämässä tarvitaan? Onko tulevaisuuden organisaatiomalli ketterä sissipartio vai yhä megalomaanisempi korporaatio? Jakson vetäjinä toimivat Sallamaari Muhonen ja modernin johtamisen ja digitalisaation evankelista sekä Boss Level -podcastin isäntä Sami Honkonen. Vieraana myös innovaatiojohtamisen professori Liisa Välikangas Aalto-yliopistosta sekä Petri Rajaniemi, Itä-Pasilan toisinajattelija ja yrittäjä Ponder Nobs Oy:stä. Lisää muuttuva työ -aiheista sisältöä löydät osoitteesta: http://uusityo.dna.fi/muuttuva-tyo/

Pyhässä geometriassa kaikella on symbolinen merkitys. Haastateltavana on Veli Martin Keitel, joka on omien sanojensa mukaan sukeltanut numerologian ja pyhän geometrian avulla takisin sumerilaisen, suomalais-ugrilaisen, muinaisintialaisen ja eskimokulttuurin yhteiselle lähteelle. Puhetta myyteistä, äänteistä, geometriasta, arkkityypeistä, kaikkeuden lainalaisuuksista, ihmisen historiasta kaksinaisuuden maailmassa ja ihmisyyden päämäärästä, eli kaksinaisuudesta vapautumisesta. Sekä tietenkin lohikäärmeistä. Lisäksi "Mitä symbolit kertovat" -kirjan tekijä, kuvataiteen tutkija Liisa Väisänen valottaa sitä, miten symbolit siirtyvät vuosisatojen ja -tuhansien yli ja puhuttelevat vielä tämän päivän kansalaisia. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Älyrobottihärpäkkeet tulevat ja työelämään tulee uusi isojako. Miillaista on tulevaisuuden teollisuus? Millaisia palveluja tulevaisuudessa tuotetaan? Mistä palkkatulot tulevat? Katoaako keskiluokka? Juha Virtasen vieraina ovat innovaatiojohtamisen professori Liisa Välikangas ja Demoksen tulevaisuudentutkija Tuuli Kaskinen.

"Minä tulen teille töihin, te pidätte minusta huolta, minä teen työni suomalaisen hyvin ja tietyssä iässä saan ansaitsemani eläkkeen." Tämä perinteinen kuva työelämästä on muuttumassa eli sopimusta yhteiskunnan kanssa neuvotellaan uudelleen. Näin kuvaa meneillään olevaa työelämän muutosta innovaatioprofessori Liisa Välikangas. Hän neuvoo luopumaan ajatuksesta, että opiskelun jälkeen valmistutaan tiettyyn yhteen elämäntehtävään. Yritysten elinikä on lyhentynyt, ja toimeentulo etsitään tulevaisuudessa yhä enemmän nykyistä pienemmistä osista. Esimerkkiä hän kehottaa katsomaan edelläkävijöiden Piilaaksosta Kaliforniasta, jossa 40 prosenttia íhmisistä tekee freelance-töitä. Aalto-yliopiston professori Liisa Välikangas oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla –ohjelmassa 17.9.2015.