Podcasts about sodankyl

Ilmastonmuutoksen kannalta on perin tärkeää, että tiedämme kasvihuonekaasujen, hiilidioksidin ja metaanin määrät ilmakehässä. Vaatiihan Pariisin ilmastosopimus valtioita vähentämään näitä kaasuja, joten mittaamisen on parasta olla tarkkaa ja todenmukaista. Kasvihuonekaasujen mittaus perustuu valoon. Kaasut imevät itseensä lämposäteilyä, ja siksi ne lämmittävät ilmakehää. Mittalaitteita löytyy sääpalloista, torneista, drooneista ja lentokoneista. Aivan uusimpana ovat satelliitit. Satelliiteilla päästään aidosti maailmanlaajuiseen dataan käsiksi. Ilmatieteen laitoksen Arktisessa avaruuskeskuksessa Sodankylässä tutkitaan satelliittimittausta. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi satelliittiryhmää vetävän tutkimusprofessorin Hannakaisa Linqvistin.

Sodankylässä Ilmatieteen laitoksen Arktisessa avaruuskeskuksessa tutkitaan älyliikennettä. Älyliikenneryhmä testaa parin kilometrin testiradalla erilaisia älykkään liikenteen mittalaitteita tavallisessa autossa ja robottiajoneuvossa. Testiradalla maahan upotettavat anturit mittaavat tienpinnan lämpötiloja ja olomuotoja. Auton mobiilikitkamittari mittaa myös lämpötilan lisäksi tien kitkaa. Ajoneuvotutkan useat lähettimet ja vastaanottimet sekä valotutkajärjestelmä Lidarin datan ohjelmistot tuottavat tietoa erilaisista säätyypeistä. Tutkimuksissa on tarkoitus saada aikaan autoilijoita hyödyttäviä tiesääennusteita, turvallisuus- ja tiesäävaroituksia, jotka lisäisivät liikenneturvallisuutta. Entä miten autot saadaan kommunikoimaan keskenään? Toimittaja Teija Peltoniemi vieraili älyliikenneradalla ja tapasi johtavan tutkijan Timo Sukuvaaran sekä tutkijat Hannu Honkasen ja Kari Mäenpään.

This month we are delighted to welcome Maija Lassila back to the EXALT podcast for our second conversation. Maija is post-doctoral researcher at Helsinki Institute of Sustainability Science (HELSUS) and recently received her doctorate from Global Development Studies at University of Helsinki. Maija takes to the North and gives us an overview of the work she did during her doctorate. We talk about reindeer herding and the impacts of resource extractivism (and the threat of future resource extractivism) on reindeer herding in Sápmi and Finnish Lapland. Maija “examines the contestations arising from the early stages of mining expansion in Utsjoki and Sodankylä.” Maija looks at the contestations the local community has to mining projects and traces out how this plays out in practice. Join us for this thought-provoking and wide-ranging conversation that gives deep insight into this world. Maija also reminds us how important it is to engage with post-extractivist alternatives as a way to reduce our dependence on the consumption.  If you would like to learn more about Maija's academic work https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/maija-lassila  If you would like to read Maija's doctoral thesis, Incommensurabilities of New Arctic Extractive Projects: Resistance to mining among Sámi, reindeer herders and local communities in Sápmi and Finnish Lapland, http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9652-1 (links to the articles can be found in the dissertation) If you are interested to listen to Maija's first appearance on the podcast, Extractivism Research and Breaking Away from the Written Word, https://podcasts.apple.com/fi/podcast/maija-lassila-extractivism-research-and-breaking-away/id1499621252?i=1000472526548 

Taistelijapari Wille&Ville on taas täällä! Tällä kertaa laitetaan sukset jalkaan, hypätään avantoon ja syvennytään talvisodankäyntitaitojen äärelle! Vieraana meillä on Jääkäriprikaatin arktisen sektorin johtaja, Kapteeni Mikael Aikio. Onko suomi sellainen talvisodankäynnin mallimaa, jollaisena me sitä pidetään? Mitä kaikkea talvisodankäyntitaitoihin kuuluu ja miten sitä Sodankylässä meille ja liittolaisille opetetaan? Mighty Finland Podcastia tehdään meidän mahtavien yhteistyökumppaneiden kanssa:Varusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiSavox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_UUTTA! Meillä on nykyään sekä nettisivut että Patreon. Nettisivujen blogissa voit lukea mielenkiintoisia artikkeleja ja Patreonin kautta voit tukea meidän toimintaa ja päästä käsiksi extramateriaaleihin!mightyfinland.fipatreon.com/MightyFinland

«Nå drar jeg fra det som sies, nå skal nye ting sies, nye steder, nye ord, nye fortellinger.»Brita Caisa Seipajærvi er en utypisk kvinne for Finland i 1859. Hun har to sønner med ulike fedre, hun har stått i kirketukt for omgang med en gift mann, og hun har helbredende evner. Når hun og sønnene på 11 og 3 år setter ut på den lange reisen fra Sodankylä til Varangerfjorden, er det ikke bare fisken og arbeidet som kaller, men også muligheten til å starte på nytt.I romanen Kniven i ilden har Ingeborg Arvola tatt utgangspunkt i sin tipp-tipp-tipp-oldemor og hennes vei mot et nytt liv. Her skildres det harde arbeidet for å overleve i nord, konfliktene og samarbeidet mellom ulike folkegrupper, og enkeltmenneskets plass i fellesskapet. Og midt opp i alt: en intens kjærlighetshistorie.Ingeborg Arvola debuterte med romanen Korellhuset i 1999, og har siden utgitt over 20 romaner, novellesamlinger og barnebøker. Kniven i ilden er første bok i serien Ruijan rannalla – Sanger fra Ishavet, og er tildelt Brageprisen 2022, og nominert til Bokhandlerprisen, Kritikerprisen, Ungdommens kritikerpris og Nordisk råds litteraturpris.På Litteraturhuset møter Arvola forfatterkollega Tove Nilsen til samtale om å skrive ut fra egen slekt, kvensk historie, og kjærlighet utenfor rammene. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Riku Rantala on nähny sekä maailmaa että maanpuolustusta eri vinkkeleistä vuosien aikana. Miks Riku päätti lähteä inttiin Sodankylään? Mitä hyötyä intin opeista on maailmanmatkaajalle ollut? Tiesitkö, että Riku on käyny myös kadettikoulua? Ja mitä keloja Ukrainan sota on herättäny Rikussa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaukset Mad Mighty Finlandin uusimmassa jaksossa!Joko oot maistanu meidän ja Olaf Brewingin yhteistyössä tekemää M/22 olutta? Lue lisää täältä: https://www.olafbrewing.com/m22Mighty Finland Podcastia tehdään meidän mahtavien yhteistyökumppaneiden kanssa:Savotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiSavox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiLöydät myös meidän moraalimerkin Lekasta!Studion juomahuollosta vastaa Savonlinnalaisen Olaf Brewingin ja meidän yhteinen Olut M/22.Ota meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa tai ei niin rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Hyvän ystävän sairastuminen sai Inarin vaihtamaan “sit kun”-elämän “nyt kun”-elämään. Hän hyppäsi palkkatyöstä yrittäjäksi ja olikin pian suosittu tubettaja Äidin puheenvuoro-kanavallaan. Avoimesti elämänsä tärkeimmistä käännekohdista kertova Inari asuu perheineen Sodankylässä vanhassa hirsitalossa, josta hän haaveilee kuudennen kuvan näyttämöä – tarinatalo Fernández. Ohjelman toimittaa Minttu Heimovirta.

Kotimaisen Karaokeparatiisi-dokumentin ensi-ilta on Suomen elokuvateattereissa 12. elokuuta 2022. Elokuva seuraa karaokekansaa mitä ihmeellisempiin paikkoihin, joissa laulu raikaa, niin ilossa kuin surussakin. Elokuvan päähenkilöillä on oma tarina kerrottavanaan. Millainen on suomalaisten karaokeinnostus ja karaoken merkitys? Vieraina ovat dokumentin ohjaaja Einari Paakkanen ja karaokejuontaja Evi Salmelin. Hän pitää karaokea terapeuttisena suomalaisille ihmisille. Karaokeparatiisin Suomen ensi-esitys oli Sodankylän elokuvafestivaaleilla 2022. Se sai kansainvälisen ensi-iltansa CPH:DOX-elokuvafestivaalin kilpasarjassa ja kiertää nyt festivaaleja kuten Visions du Réel ja DocsBarcelona. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tekninen häiriö on sotkenut palkkojen maksua. Asuntolainojen korot nousevat. Sodankylän elokuvajuhlat alkoivat. Saimaalla risteilee nyt paljon norppaturisteja. Säätiedot.

Viiankiaavan suoalue on sodankyläläisille Timo Helteelle ja Kaija Kiurulle tärkeä retkikohde. Siellä he ovat päässeet näkemään suokukkojen turnajaisia, erilaisia kämmeköitä yksityiskohtineen, kultaisia joutsenia ja naamioituvia kurkia. Toisinaan suon elämän seuraaminen on vaatinut oveluutta! Viiankiaavan retket ovat myös kasvattaneet huolta alueen säilymisestä. Minna Pyykkö jutteli ympäristötoimittajien matkalla Sodankylässä kuvataiteilija Kaija Kiurun ja biologi Timo Helteen kanssa Viiankiaavan alkukesästä.

Jakson aiheena on maalle muutto. Mikä siinä on parasta, mikä siinä on ankeinta ja onko se ollut sellaista, kuin ollaan kuviteltu? Jakson vieras, somevaikuttaja Inari Fernández (Äidin puheenvuoro, Vaihtovuosi Sodankylässä) remontoi vanhaa taloa ja elää arkeaan suomalais-espanjalaisen perheensä kanssa Sodankylässä. Henriikka muutti vajaa vuosi sitten puolisonsa kanssa Porvoon saaristoon. Jaksossa jaetaan ajatuksia maalla asumisesta ja rohkaistaan siitä haaveilevia. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Piskuisesta pohjoisen Sodankylästä ponnistanut Stepa on rakentanut pitkän rap-uran ja istuu Taacan sohvalle jo yhdeksännen albuminsa, 'Rakkaus ylivoimainen', julkaisupäivänä. Ns. vanhan Monspin kulmakiviin lukeutunut artisti julkaisee nyt PME:n alla ja puhuu itsevarmasti visiostaan ja filosofiastaan musiikin takana. Joskus ”Lapin läänin Scarfaceksi” tituleerattu mies kokee elämäntehtäväkseen muiden auttamisen, ja sekös vasta on gangstaa.

Tuleeko kansallispuistoihin uusia rajoituksia metsästykselle? Asiaa pohtivat Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden aluejohtaja Jyrki Tolonen ja Sodankylän kunnnajohtaja Petri Härkönen. Tanskan lehdet kirjoittavat pakolaispolitiikasta ja syyrialaisnuorten oikeuksista maassa. Ulkomaanlehtikatsauksen toimittaa Karoliina Kantola. Julkiset palvelut ovat sähköistyneet vauhdilla, pysyykö kansa päättäjien vauhdissa? Vastaajina ovat kansanedustajat Kaisa Juuso, ps., Mia Laiho, kok. ja Kim Berg, sd. Koulun käyminen on nykyään itsestäänselvyys suomalaisille, mutta aina näin ei ole ollut. Oppivelvollisuus täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Kasvatushistorian dosentti Jari Salminen Helsingin yliopistosta kertoo idean synnystä ja kehityksestä. Feminismi on politisoinut sukupuolen, parisuhteen ja perhe-elämän, sanoo Jari Ehrnrooth kolumnissaan. Marja Ala-Kokko juontaa, lähetystoimittajana Carolus Manninen, valmistelijoina Hanna Juuti ja Mira Stenström, tuottajana Katariina Lahtonen.

Fyysikko, itseoppinut muusikko ja Sodankylän jamien puuhamies Antti Keron kanssa ihmetellään korona-ajan kuulumisia ja Sodankylän etäelokuvafestareita. Kuulemme kuinka Kero löysi musisoinnin ilon ja muusikon itsestään parikymppisenä. Kurkistamme Sodankylän jami- ja musiikkiskeneen. Miten on mahdollista, että Sodankylän kokoisessa kunnassa on niin aktiivinen jamielämä? Sukellamme jamien filosofiaan sekä kuulemme etäjami-innovaatioista. PopuLappi-podcast on syväluotaus lappilaiseen populaarimusiikkiin vaihtuvin vierain. Haastattelijana toimii Rovaniemen Musiikkikirjaston vs. erikoiskirjastonhoitaja Jaakko Laitinen, ääniteknikkona Ville Kanabro, jinglen on säveltänyt Harri Kuusijärvi. Podcast on valmistettu yhteistyössä Rovaniemen Musiikkikirjaston kanssa ja Aluehallintoviraston avustuksella.

Liisa Lapin ihmemaassa -podcastin kesän kolmannessa jaksossa tavataan 37-vuotias yrittäjä Eliisa Lintula. Jaksossa Eliisa kertoo hänen ja aviomiehensä Mikan päätöksestä jättää palkkatyöt Rovaniemellä ja muuttaa Mikan lapsuudenmaisemiin Sodankylän Riipiin. Muuttopäätöksen jälkeen pariskunta mietti pitkään, mitä ryhtyisi Riipissä tekemään. ”Ensin meinasimme alkaa tekemään ruumisarkkuja”, Eliisa paljastaa. Instagramissa Puukkomuijaksi itsensä ristinyt Eliisa kokee löytäneensä oman paikkansa 130 asukkaan Riipistä. ”Kyllä siinä vaan on oma viehätyksensä, että asuu täällä maalla.”

Liisa Lapin ihmemaassa -podcastin kesän toisessa jaksossa matkataan sodankyläläiseen Kersilön kylään ja tavataan pitkän linjan kulttuurityöntekijä ja -persoona Toivo ”Topi” Mikkola. Seitsenkymppinen Topi Mikkola on Sodankylän Kersilöstä lähtöisin oleva näyttelijä ja ohjaaja, joka on tullut tunnetuksi Rosa Liksomin tekstien tulkitsijana. Hän on esittänyt suosittuja Liksom-monologejaan jo vuodesta 1991 lähtien. Topi on myös työskennellyt 1970-luvulla Sodankylässä nuorisosihteerinä ja tehnyt sen jälkeen pitkän uran Kuhmossa kulttuurisihteerinä. – Olen onnellinen siitä, että lähdin Kuhmoon. En tiedä, olisiko minun elämäni ollut näin rikasta, jos olisin jäänyt tänne, sanoo Topi synnyinkodissaan äänitetyssä jaksossa. Podcastissa Topi kertoo elämästään ja urastaan kulttuurin parissa. Hän on saanut tehdä muun muassa monologit kahdesta suuresta Lapin legendasta, Reidar Särestöniemestä ja Annikki Kariniemestä, jotka molemmat hän tunsi aikanaan. – Annikki Kariniemen muistan tosta lapsuuden pihasta” Topi kertoo. Kuuntele podcastista, mitä Topi kertoo pohjoisen viime vuosikymmenten kulttuurihistoriasta.

Creative Finlandin podcastissa Sodankylän elokuvajuhlien toiminnanjohtaja Ari Lehtola kuvailee, miten koronakriisin poikkeusolosuhteissa perinteikäs festivaali siirrettiin virtuaaliseksi. Ohjelmisto oli jo pitkälle valittu, samoin vieraat kutsuttu. Nyt elokuvat katsotaan nettialustalta ja virtuaalisessa festivaalibaarissa yleisö voi nostaa elokuva-aiheita yhteiseen keskusteluun. Tällä tavoin säilytetään Sodankylän yhteisöllisyyttä. Tutustu virtuaaliseen Sodankylä ikuisesti -festivaaliin, joka esittää yli 50 elokuvaa sekä tuoreita haastatteluja 10.–14.6.2020: https://msfilmfestival.fi/ Jakson on toimittanut Digital Media Finland. Musiikki: Tuomo Hartikainen Kuva: Jukka Tarkiainen

Idag pratar vi om hur kommunerna i landsbygden arbetar för att locka fler invånare och vända den sjunkande befolkningsstatistiken. Hej Hemby är ett projekt i samarbete med Pajala och Övertorneå där syftet är att skapa en öppen bostadsmarknad. Sodankylä kommun satsade på en annorlunda marknadsföringskoncept och anställde en influencer, resultatet blev succé!

Maaltavastaajien seurassa tällä viikolla sisällöntuottaja, tarinankertoja, vloggaaja ja tubettaja Inari Fernandez! Äidinpuheenvuoro -kanavaa ylläpitävä toisen sukupolven Helsinkiläinen muutti perheensä kanssa Lauttasaaresta vuodeksi Sodankylään, josta #vaihtovuosisodankylässä projekti lähti käyntiin. Podissa keskustelua muutosta,projektista, työstä, perheestä sekä siitä, miten maatalous ja maaseutu on tullut Inarille tutuksi. Luurit korvaan ja fiilistelemään! MTK on #vaihtovuosisodankylässä vuosikumppani

”Vielä mä tulen tänne niin, ettei tarvitse lähteä”, ajatteli Annukka Ylihannu nuorena Lapissa käydessään. Liisa Lapin ihmemaassa -podcast haastatteli Annukkaa, jonka isä Jouko Ylihannu suunnitteli Lappiin 1940-50-luvuilla matkailuhotelleja ja -majoja. Liisa Lapin ihmemaassa -podacstin syksyn kahdeksannessa jaksossa tavataan eläinlääkärin uran tehnyt sodankyläläinen Annukka Ylihannu, jonka isä Jouko Ylihannu tunnetaan yhtenä Lapin sodanjälkeisen matkailurakentamisen keskeisimmistä arkkitehdeistä. Vuonna 1948 syntynyt ja Helsingissä kasvanut Annukka tutustui Lappiin nuorena, kun hän vieraili perheensä kanssa isänsä suunnittelemissa kohteissa Pallaksella ja Kilpisjärvellä. ”Ajattelin silloin, että olisi ihanaa tulla jonnekin Muonioon tai Enontekiöön eläinlääkäriksi”, Annukka kertoo podcastissa. Eläinlääkäriksi 1970-luvun alkupuolella valmistunut Annukka päätyi Sodankylään, josta hän sai eläinlääkärin paikan 25-vuotiaana. Siitä lähtien hän on asunut Lapissa – eikä ole kaivannut pois. ”Helsingissä on mukava käydä, mutta kyllä mulla aina tulee kiire kotiin.” Kuuntele Annukan tarina Liisa Lapin ihmemaassa -podcastista

”Paljon täytyy tehdä töitä, ja täytyy olla rohkea. Rahapulasta ei pidä välittää.” Näin toteaa Liisa Lapin ihmemaassa -podcastissa lappilainen taidemaalari Helena Junttila puhuessaan kuvataiteilijan elämästä. Liisa Lapin ihmemaassa -podcastin syksyn neljännessä jaksossa matkataan Sodankylään ja tavataan 56-vuotias taidemaalari Helena Junttila, joka on yksi merkittävimmistä lappilaisista nykytaiteilijoista. ”Mulla on alusta asti ollut ajatus, että mie teen tätä omaksi työkseni ja tämä on minun ammattini. Monien ihmisten on sitä vaikea ymmärtää”, hän pohtii podcastissa. Sodankylän Askassa asuva Helena on elänyt suurimman osan elämästään Lapissa. Hänestä pohjoinen on muutakin kuin ilmansuunta. ”Se on mentaliteetti – vähän erilainen ja vähän vapaampi”, hän sanoo. Kuuntele podcastista, mitä tänä vuonna 30-vuotistaiteilijavuotta viettävälle Helenalle kuuluu ja millaista on taidemaalarin elämä Lapissa.

”Emme ole viettäneet perheenä näin paljon aikaa yhdessä vuosikausiin kuin olemme nyt viettäneet”, kertoo somevaikuttaja Inari Fernández Liisa Lapin ihmemaassa -podcastissa. Liisa Lapin ihmemaassa -podcastin syksyn toisessa jaksossa tavataan 38-vuotias tubettaja Inari Fernández, joka muutti perheineen elokuun alussa Sodankylän Vuojärvelle. Vaihtovuosi Sodankylässä -nimistä videosarjaa omalla Äidin puheenvuoro -tubekanavallaan pyörittävä Inari tekee someyhteistyötä Sodankylän kunnan kanssa. Fernándezin perhe on solahtanut lappilaiseen elämänmenoon nopeasti. Erityisesti Vuojärven kylän yhteisöllisyys on yllättänyt perheen positiivisesti. ”En ajatellut, että meidät otettaisiin näin hyvin vastaan”, Inari kertoo podcastissa. Kuuntele Liisa Lapin ihmemaassa -podcastista, millaisissa tunnelmissa Helsingin Lauttasaaresta Sodankylän Vuojärvelle muuttaneen perheen elämä on alkanut Lapissa.

Vasa viettää festivaalikesää! Aino Rouhiainen kertoo kokemuksistaan Ruisrockissa ja Sodankylän filmifestivaaleilla. Onko festareilla mitään yhteistä? Taiteiden yön tuottaja Rida Haapala kertoo työstään kulttuurituottajana ja siitä, minkälainen tapahtuma Rovaniemen taiteiden yö onkaan.

Liisa Lapin ihmemaassa -podcastin yhdeksännessä jaksossa tavataan Sodankylästä lähtöisin oleva 34-vuotias Uni Ojuva, joka julkaisi viime syksynä ensimmäisen runokokoelmansa. Uni on asunut 15 vuotta Tampereella, mutta side Lappiin on säilynyt vahvana.

Hilla Ja Inari Podcast #57 Julma kesä Kesän ensimmäisessä jaksossa käsitellään algoritmien kyvyttömyyttä, itkunauruhymiön häijyyttä ja nuoruuden hetkellisyyttä. Lisäksi kysymme, onko stressin määrä vakio ja liikumme ajatuksissa kohti pohjoista ja Sodankylän elokuvajuhlia. Tarkastelemme tämän vuoden ohjelmistoa ja annamme parhaat suositukset elokuvajuhlille. Mukana esimerkiksi ruumiillisuutta, runollisuutta ja rakkautta. Niille, jotka eivät pääse pohjoisen valoon kerromme mitä kannattaa katsoa ja lukea. https://onequartmagazine.com/life/06/2019/hilla-ja-inari-podcast-julma-kesa/ Photo by Adele Hyry www.facebook.com/Hilla-ja-Inari-1575618086072460/ www.instagram.com/hillajainari/

Liisa Lapin ihmemaassa -podcastin kuudennessa jaksossa seikkaillaan Sodankylän elokuvajuhlilla ja tavataan poikkeuksellisesti kaksi ihmistä: elokuvajuhlien tekijävieras, ohjaaja Arttu Haglund ja talkoolaisena työskentelevä Annu Suvanto. Elokuvajuhlien pitkän linjan talkoolaisena Annu Suvanto kertoo, mikä saa palaamaan Sodankylään vuosi toisensa jälkeen. Toisena ääneen pääsee Arttu Haglund, jonka Poissa-niminen indie-elokuva sai maailmanensi-iltansa Sodankylän elokuvajuhlilla keskiviikkona. Poissa on omakustanteinen elokuva, joka on syntynyt talkoovoimin, ja sitä on tehty vuodesta 2010 lähtien. Kuuntele jakso ja sukella elokuvajuhlien maailmaan!

Sodankylän elokuvajuhlien taiteellinen johtaja Timo Malmi haastattelussa. (Valokuva: Arda Yildirim)

Hanna Yli-Tepsa alias Rauhatäti tunnetaan räppärinä kenties paremmin nykyisessä kotikaupungissaan Helsingissä kuin Lapissa. Tämä on erikoistakin, sillä Rauhatädin musiikissa ja varsinkin sen kielessä soi vahvana synnyinseutu Sodankylässä. Selvä on selevä ja minä on mie, erityisesti silloin, kun Rauhatäti räppää itsestään tai ainakin kaupunkilähiöön päätyneestä nuoresta naisesta, joka kovasti muistuttaa räppäriä. Kuuntele podcast, jossa Rauhatäti kertoo myös sen, miten keikkojen räppipoliisit nykyään suhtautuvat räppäävään naiseen:

Liisa Lapin ihmemaassa -podcastin neljäs jakso on äänitetty Sodankylässä Kitisenrannan koululla. Jaksossa tavataan 38-vuotias sodankyläläinen tanssija Miikka Ryytty, joka opettaa tanssia, pilatesta, joogaa ja syvävenyttelyä. Vaalajärveltä kotoisin oleva ja Lontoossa tanssia opiskellut Ryytty tunnetaan Sodankylässä kunnianhimoisena tekijänä, joka on paiskinut töitä sodankyläläisen tanssin eteen tunteja laskematta. Viimeisen vuoden ajan hän on kuitenkin pyrkinyt rauhoittamaan menoa, jottei ajaisi itseään loppuun. ”Marraskuussa 2017 tuli ensimmäistä kertaa sellainen olo, että nyt tämä on liikaa”, hän kertoo podcastissa. Miikalle kymmenen vuotta Sodankylässä tanssinopettajana on opettanut ennen kaikkea periksiantamattomuutta. ”Kaikki tekeminen vaatii aikaa”, hän kertoo oppineensa. Kuuntele podcast, niin saat tietää, millaista on tanssijan ja tanssinopettajan elämä Lapissa

Viikkoraati-podcast ottaa tänään varaslähdön vaaleihin. Kärnä julkaisi kirjan, mutta nouseeko sittenkin Sodankylästä näiden vaalien someilmiö? Esperistä puhuvat nyt kaikki, myös me. Pohdimme myös millainen on hyvä alainen ja tarvitaanko enemmän alaistaitoa vai esimiestaitoa. Viikkoraatia toimittavat verkkotuottaja Eero Leppänen ja toimittaja Anne Torvinen. Tämän lähetyksen "kolmas pyörä" on Anna-Reetta Kytölahti Anna palautetta Viikkoraadista osoitteeseen: eero.leppanen@lapinkansa.fi

Tiesitkö että revontulien värit ovat erilaisia eri planeetoilla - värit kertovat toisten planeettojen kaasukoostumuksesta - jos jollain planeetalla havaitaan samanvärisiä revontulia kuin meillä, kielii se happipitoisesta, meidän kaltaiselle elämälle suopeasta ilmakehästä. Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen oikaisee yleisiä väärinkäsityksiä liittyen revontuliin. Vaikka nyt ollaan menossa kohti auringonpilkkujen minimiä, ei se suinkaan tarkoita etteikö revontulet edelleen loimottaisi - ainakin Lapin korkeuksilla. Tieteellisesti revontulet pystyttiin selittämään vasta 1950-luvulla. Siihen saakka oli vallalla kaikenlaisia selityksiä. Eri kansojen tarinoissa revontulet on usein yhdistetty kuolleisiin henkiin. Niitä on kunnioitettu ja myös pelätty. Ohjelmassa selviää, että tekeillä on maailman edistyksellisin suurtehotutka Skibotniin, Pohjois-Norjaan. Vastaanottimet tulevat Ruotsin Abiskoon ja Suomen Karesuvantoon. Tutka-asemien avulla pystytään mittaamaan hyvin tarkasti lähiavaruuden tapahtumia koko Pohjois-Skandinavian yllä, ja kuvantamaan kolmiulotteisesti revontuliin liittyviä sähkövirtoja. Suurtehotutkan odotetaan valmistuvan vuonna 2022. Toimittaa Minttu Heimovirta. Kuva: Revontulia Kilpisjärvellä, edessä Pikku-Malla tunturi. (AOP)

Tällä kertaa reissu vie matkamiehen Ristonmännikön kylälle Sodankylään. Julius pääsee sohvalle hirsisaunan terassille yhdessä Lapin maakuntajohtaja Mika Riipin kanssa. Mikan kanssa keskustellaan sekä hänen omasta tarinastaan että Lapin tulevaisuuden näkymistä ja maakunnan voimavaroista. Tervetuloa Hiacen kyytiin!

Hilla Ja Inari podcast #38 Vesileikkejä Mitä vaatii astua kylmään mereen, lähettää treffikutsu tai sanoa mitä oikeasti haluaa? Kauden viimeisessä jaksossa käsittelemme rohkeutta. Miten rohkeus toisaalta on haavoittuvuuden näyttämistä ja toisaalta ajan hengen asettama vaatimus? Lisäksi käsittelyssä Sodankylän elokuvajuhlat ja suuri orgasmikysely. Suosituksissa mukana keskikesän parhaat taide-, ruoka- ja horoskooppivinkit. Hyvää Pride-viikkoa ja helteistä heinäkuuta! Kuullaan jälleen elokuussa. Photo by Adele Hyry https://onequartmagazine.com/life/06/2018/hilla-ja-inari-podcast-vesileikkeja/ www.facebook.com/Hilla-ja-Inari-1575618086072460/ www.instagram.com/hillajainari/

Hilla ja Inari podcast #37 Love hurts Miltä tuntuu pudota kahdeksan kerrosta betonielementtien läpi tai kävellä ohuen lasipinnan päällä? Podcastin 37. jaksossa Hilla ja Inari puhuvat rakkaudesta ja etenkin suhteista. Tuskailemme erojen äärellä, tunnelmoimme ensirakkautta ja kyseenalaistamme koko parisuhteen konseptin. Lisäksi aloitamme myös festivaalikauden antamalla festivaalivinkkejä, muistelemalla viime viikonloppuista Sideways-festivaalia ja antamalla parhaat suositukset Sodankylän elokuvajuhlille. From Sodankylä with love, Hilla ja Inari https://onequartmagazine.com/life/06/2018/hilla-ja-inari-podcast-love-hurts/ Photo by Hilla ja Inari www.facebook.com/Hilla-ja-Inari-1575618086072460/ www.instagram.com/hillajainari/

Hilla Ja Inari Podcast 19. Sommarprat "Podcastin “kesäspesiaalissa” jätämme ensimmäistä kertaa taaksemme tutun studion. Jälleennäkemisen merkeissä keskustelemme kesäaikaan liittyvästä melankoliasta. Mikä on tuo kesäilloissa vaaniva haikeuden tunne? Lisäksi käsittelyssä ihmisen ja ympäristön suhde, Sodankylän elokuvajuhlat, sekä yllättävä murrosikä. Haikeilun lisäksi annamme vinkkejä heinäkuun viettoon. Astu kanssamme verannalle ja kuuntele nyt!" http://onequartmagazine.com/2017/06/hilla-ja-inari-podcast-sommarprat/ www.facebook.com/Hilla-ja-Inari-1575618086072460/ Photographer: Anonymous

Hilla ja Inari podcast 18. Sensitive Youth Club Kesän ensimmäisessä podcastissa hyppäämme kylmään mereen ja ruodimme surullisuudesta ja mielenterveysongelmista ammentavaa estetiikkaa. Tarkastelemme tuskailun kulttuurin historiaa aina romantiikan ajasta nykyhetkeen. Onko olemassa parempia vaihtoehtoja? Lisäksi luvassa Sodankylän elokuvafestivaali -tunnelmointia ja vinkkejä niille, jotka eivät ole lähdössä Lappiin. http://onequartmagazine.com/2017/06/hilla-ja-inari-podcast-sensitive-youth-club/ www.facebook.com/Hilla-ja-Inari-1575618086072460/ photography : Adele Hyry

Ensi Ukkola on maailmankansalainen. Hänen lapsuudenkotinsa Suomen Lapissa on poissa: se jäi voimala-altaan alle. 46 vuotta Tukholma oli hänen kotinsa. Nyt hän on siirtänyt elämänsä Afrikkaan, Ghanaan. Ensi Ukkola Dafeamekpor muutti Ghanaan vuosi sitten. Hänen aviomiehensä Patrick on Ghanasta kotoisin ja hän oli jo siellä odottamassa Ensiä. Soilin seurassa Ensi pohtii muun muassa kodin merkitystä ja kodittomuuden tunnetta. Länsi-Afrikasta Ensi on löytänyt kodin. Hän lukee ja kirjoittaa ahkerasti ja sanoo, että koti on siellä, missä hänen kirjansa ovat. Rajoja ei maailmassa tarvittaisi lainkaan, sanoo Ensi - maailma olisi paljon parempi paikka kaikille ilman viivottimella vedettyjä rajaviivoja. Maailmalla ollessaa Ensi tuntee olevansa kotonaan. Hän kertoo jo nuorena hiffanneensa, että missä hän vain matkustaakin, on hän aina jonkun kotikylässä. Soili Huokuna tapasi Ensi Ukkolan elokuussa 2015. Ensi oli silloin ollut muutaman kuukauden kesätöissä Tukholmassa, Ruotsin Radion Eko-toimituksessa. Syyskuussa hän palasi kotiinsa Ghanaan.Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Die Akustik an Zebrastreifen ist ein Thema für sich. Eigentlich nur für Blinde gedacht, sind die Geräusche doch von jedem wahrnehmbar - und werden ausgeblendet. Ein ausgesprochen schönes Ping-Pong über die Straße gibt es in Sodankylä, eine kleine Stadt in Lappland, im Norden Finnlands. Die akustische Kennzeichnung der Stelle ist dort wohl auch für Sehende notwendig, denn in der lang und dicht verschneiten Landschaft sind die Zebrastreifen im Winter nur selten zu sehen. Dort wo es piepst, dort geht man rüber. Das ist einer meiner größten, schönsten, bemerkenswertesten gesammelten Klänge. Er ist in der Stille entstanden, in einer Nacht an einem Ort nördlich des Polarkreises, im Winter. Niemand ist da draußen um diese Zeit in Sodankylä, aber der Zebrastreifen macht mit seinen Ampeln und Geräuschgebern Leben in die Stille. Die eine Seite kommuniziert mit der anderen. Gemacht für Blinde, die das Dunkle nicht sehen. Oder das Helle, ist hier egal. Das Geräusch des Zebrastreifens ist zwischen den Ampeln wie ein Ping-Pong-Spiel, das der Platz hier spielt mit seinen Elementen. Und es zeigt, wie die Wissenschaftler des Geophysikalischen Institutes hier arbeiten, um das Nordlicht zu erforschen, die Atmosphärenphysiker, sie schicken Strahlen in den Weltraum, und sie empfangen Strahlen, und was davon dann fehlt, erzählt ihnen eine Geschichte von der Situation dazwischen zwischen Himmel und Erde.

Das ist einer meiner größten, schönsten, bemerkenswertesten gesammelten Klänge. Er ist in der Stille entstanden, in einer Nacht an einem Ort nördlich des Polarkreises, im Winter. Niemand ist da draußen um diese Zeit in Sodankylä, aber der Zebrastreifen macht mit seinen Ampeln und Geräuschgebern Leben in die Stille. Die eine Seite kommuniziert mit der anderen. Gemacht für Blinde, die das Dunkle nicht sehen. Oder das Helle, ist hier egal. Das Geräusch des Zebrastreifens ist zwischen den Ampeln wie ein Ping-Pong-Spiel, das der Platz hier spielt mit seinen Elementen. Und es zeigt, wie die Wissenschaftler des Geophysikalischen Institutes hier arbeiten, um das Nordlicht zu erforschen, die Atmosphärenphysiker, sie schicken Strahlen in den Weltraum, und sie empfangen Strahlen, und was davon dann fehlt, erzählt ihnen eine Geschichte von der Situation dazwischen zwischen Himmel und Erde.