Podcasts about vaatteet

Aihe ehdotuksia voi kertoa tänne tai kommentoimalla videoon: https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6 Katso tätä podcasta kuvan kera Youtubessa kanavalla: KontsToimisto sekä samalla nimimerkillä löydät meidät Instagramista! --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/aihe/message

Jaakko Saariluoman koko Suomen kattava "Lavat auki" -stand up -kiertue saapuu Lahden Sibeliustalolle lauantaina. Saariluoma nauratti Radio Voiman kuuntelijoita perjantai-iltapäivässä esimerkiksi kuvailemalla vaatehuoltoaan. - Keikat minulla menee niin, että laitan vaatteet päälle, menen lavalle ja otan vaatteet pois. En lavalla, se on toisenlaista esiintymistä se. Entä mitä Saariluoma tekee niille vaatteille, joita hän ei enää tarvitse? - Joko laitan ne kiertoon tai pidän ne. Jotkut on vaimoni mielestä olleet minulla jo liian kauan, mutta niihin on ehkä syntynyt jonkunlainen tunneside. Onhan meillä kaikilla ne tietyt, en viitsi tässä nyt sanoa mitkä, verkkarit. Niitä saa käyttää vain sisällä. Kuuntele koko haastattelu. Kuva: Sami Siilin/Suomen Stand Up Club

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin.– Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin."Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin."Hannu CronemyrHannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa."Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä."Hannu CronemyrKareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta.– Jäin juhlimaan ravintolassa soittaneen suomalaisbändin kanssa. Yöllä vahdit tulivat kolkuttamaan ovelle, pyytäen näyttämään henkilöpapereita. Aamuyöllä menin taksilla kotiin ja ihmettelin, miksei missään ollut tiesulkuja. Minua mietitytti, onko tämä totta vai pelkkää elokuvaa.Botkyrka - suomalaisten kyläTarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma.– Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä."80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut."Tarja SaarikkoSuomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissäSalme Lilleberg Eriksson asui ruotsalaisen puolisonsa kanssa Akallan lähiössä Sibelius-käytävällä, Sibeliusgångenilla. Suomalaisia asui Akallassakin runsain mitoin, ja lähiön katujen kylteissäkin vilisee suomalaisia nimiä: Finlandsgatan, Kotkagatan, Saimagatan. Salme Lilleberg Eriksson oli aikoinaan tullut Ruotsiin oppiakseen täydellistä ruotsia. Tuleva opettaja ja kielenkääntäjä oppi kielen, ja rakastui myös ruotsalaiseen mieheen. Pariskunnan elämä sai uuden käänteen, kun perheeseen haettiin adoptiolapsi Sri Lankasta. "Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken."Salme Lilleberg ErikssonSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Juomatarjoilusta vastaa 8 Bit Brewing. Koodilla otetaanyhdet irtoaa 10% alennusta osoitteessa www.8bitbrewing.fi OY-operaatioiden päämajana ja mukavuusalueena toimii HOB eli Helsinki Original Beerhouse Kalasatamassa, osoitteessa Capellan puistotie 2. Tsekkaa myös instagram @hobhelsinki. Olybet Bar & Grill on ehdoton ykköskohde kun suuntaat Tallinnaan! Olybet Bar & Grill on sporttirafla tuotuna tälle vuosituhannelle ja se näkyy kaikessa menusta ravintolan sisustukseen. Tallinnan yksi suosituimmista ravintoloista suomalaisten keskuudessa löytyy Vapaudenaukion kupeessa osoitteessa Harju 6. CBD-öljyjen ehdoton ykköskauppa on organia.fi. Tilauksen yhteyteen naputtelet koodin otetaan30 niin saat hulppean -30% alennuksen tilauksestasi. Paras nikotiinipussivalikoima löytyy osoitteesta nikotiinipussit.com. Koodilla otetaanyhdet -5% alennusta kaikista normaalihintaisista tuotteista! Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Suomalaisten asuntolainojen korot alkavat lähentyä uhkaavasti jo kolmea prosenttia. Se tarkoittaa tavallisille asunnonomistajille pelkkiin korkoihin satojen eurojen lisämenoja kuukaudessa verrattuna vielä kevääseen, jolloin elettiin auvoisia nollakorkojen aikoja. Asunnon omistajille ja ostajille on nyt kuitenkin auennut mahdollisuuksia rakentaa lainapakettinsa eri tapaan kuin Suomessa on viime vuosina totuttu.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Laura Kukkonen.Tämä podcast julkaistiin 26.10.2022.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Syysversio - nauttikaa!

”Vaatteet on mun aatteet” lauloi punkmuusikko Maukka Perusjätkä. Ovatko aatteet politiikan vaatteet, joilla politiikkaa verhotaan? Ovatko aatteet ja ideologiat puolueiden vaatteita? Miksi eduskunnassa ideologioista puhutaan usein negatiivisessa merkityksessä? Onko eduskunnassa vastapuolen leimaaminen ideologiseksi opposition vai hallituksen heiniä? Miksi politiikassa oman ajattelun ideologisuutta halutaan häivyttää? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Pastorin syntymäpäivien kunniaksi päivänsankarille ojennetaan lahjoja "suorassa" lähetyksessä ja siitäpä sitten kimmotaankin varsin sekavaan keskusteluun vaatteista ja brändeistä ja niiden merkityksistä. Juomatarjoilusta vastaa 8 Bit Brewing. Koodilla otetaanyhdet irtoaa 10% alennusta osoitteessa www.8bitbrewing.fi Paras nikotiinipussivalikoima löytyy osoitteesta nikotiinipussit.com. Koodilla otetaanyhdet -5% alennusta kaikista normaalihintaisista tuotteista! Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45 OY-suosituskirja Kunniattomat kätevästi kotiinkannettuna Bazarin verkkokaupasta. Koodilla OTETAANYHDET -30% alennusta verkkokaupan kaikista tuotteista! www.bazarshop.fi

M&A-podcastin kauden avaus tuo huonoja uutisia johtoportaan Tarzaneille. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan johtajan koulutustausta näkyy yrityksen tuloksissa, mutta ei ihan odotetulla tavalla. Bisneskoulun käynyt johtaja leikkaa kyllä itsevarmasti palkkoja, mutta pitkän jänteen tuottavuudessa tai investoinneissa hän ei ole muita taitavampi. Miten on mahdollista, että laadukkaan koulutuksen saava huippuaines ei pärjää paremmin? Onko vika kouluissa, mittareissa vai palkitsemisen logiikassa?

Arvoitus. Wille Rydmaniin kohdistuvat syytökset. Häiritsevä käyttäytyminen eduskunnassa. Tänne sitä seksuaalista häirintää. Miesten puutetta pitää hoitaa. Kädet pyllyn päällä lasten discossa. Teleoperaattorin innokkaat myyjät. Mökkeily ei ole aina ruusuista. Hernekeitto ja kaurapuuro sisältävät myös vegeruoan perusaineksia. Vain ei-vihreät mukulat syötäviä. Mitä tuoksuvadelman lehdillä voi tehdä? Peltokortteen hävittäminen. Piruetanat. Kesäkissat. Valittavat eläkeläiset. Mallorcan uudet pukukoodit myös Helsinkiin. Kakslahkeisia on vähän kaikkialla. Mitä eroa on mekolla, leningillä ja koltulla? Miksi televisiojuontajat vaihtavat aina uudet vaatteet? Vaatteet on varakkuuden merkki. Nuorten itsetuntoa pitäisi vahvistaa oikealla tavalla. Musta väri väreilee. Toimittaja: Laura Haikala Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64. WhatsApp-numero 044 55 154 64.

”Räätäli tulee takaisin”, näin väittää VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Vaatteet valmistetaan tulevaisuudessa tarpeeseen. Ne saavat digitaalisen passin, jonka avulla niiden elinkaari selviää ja kierrättäminen helpottuu. Tekstiili- ja vaateteollisuus on saastuttavimpien alojen kärjessä. Asioiden on syytä muuttua, koska neitseellistä puuvillaa ei riitä kaikille, ja maailman yleisin kuitu polyesteri on merkittävä mikromuovien lähde. Suomessa alkaa vuonna 2023 tekstiilijätteiden erilliskeräys, ja EU:n alueella viimeistään 2025. Tälle jätteelle on tehtävä jatkojalostusta. Suomesta löytyy myös tekstiilien kiertotalouden huippuosaamista. Toimittaja Teija Peltoniemi tutustui Paimion poistotekstiilien jalostuslaitokseen, joka tuottaa kierrätettyä puuvillaa tekstiiliteollisuudelle ensimmäisenä Pohjois-Euroopassa. Asiantuntijana Ali Harlin, joka tutkii tekstiili- ja pakkaustuotteiden valmistamista uusiutuvista materiaaleista.

Vaatteet ovat olleet sukupuolittuneita iät ja ajat - mitä järkeä siinä on, tai onko siinä ollenkaan mitään järkeä? Studiossa vieraana suomalaisen muotibrändi By Hinders perustaja ja luova johtaja Jonathan Ingberg, joka kertoo miksi päätyi suunnittelemaan oman brändinsä mallistonsa sukupuolettomiksin. Ingberg kertoo myös kokemuksistaan kansainvälisissä muotitaloissa mm. Balenciagalla, Tiger of Swedenillä ja H&M:llä. IG: Muotipodi

Juontaja Harri Niskala ja Lotta Harala käyvät läpi ainakin seuraavat teemat: - Lapsuus ja liikunnan riemu - Valmennus lapsena ja nuorena - Kohti huippu-urheilijan elämää - Haasteista oppiminen ja itsensä tunteminen - Haaveet ja tavoitteet ja paljon muuta! Pihalux.fi - Kaikkea pihaan! Koodilla PODCAST ilmainen toimitus Boulis.fi - Keilaravintola Kempeleessä. Koodilla KAHVIKEILAUS hohtokeilaus 25€ Koomadesign.fi - Vaatteet omilla mitoilla

Syyskuun viimeisen Hokipodin pitkässä henkilöhaastattelussa Pelicansin seurahistorian kaikkien aikojen paras pistemies Vili Sopanen: Miten 33-vuotiaan Sopasen ammattilaisjääkiekkouran lopettamispäätös syntyi? (01:00) Pelicansin seurahistorian paras pistemies. "En ollut sitä itsekään ihan hahmottanut, vaikka tiesin, että tavaraa on aika paljon Pelsu-vuosien aikana kertynyt". Tommi "Dogi" Turunen muisti maalipörssin ykkössijan menettämisen. (03:17) Sopasen hokihommat käynnistyivät merituulen kiristämässä pakkaskelissä Raahessa. Seurajoukkueura alkoi Kouvolassa ja jatkui sittemmin Kiekkoreippaan junioreissa sekä Pelicansin edustusjoukkueessa. Pääsarjadebyyttiinsä "zlatanmaisella" itseluottamuksella varustettu hyökkääjä ilmoittautui vapaaehtoisesti. Ensimmäinen SM-liigamaali syntyi neliön keskeltä ylivoimalla JYPin verkkoon. (08:13) Aika Pelicansin ykkösketjussa Marko Jantusen ja Matias Lopin kanssa. JYP tarjosi ison urheilullisen haasteen. Risto Dufvan vaatimustaso oli koko ajan tapissa. (14:18) Pelicansin hopeakausi ja yhteispeli Justin Hodgmanin kanssa. Ilkka Kaarna hoiti paluun Ruotsista takaisin Lahteen. "Harmittavasti viimeinen kruunu jäi puuttumaan". (18:10) Sopanen on kokenut valtaosan uransa ikimuistoisimmista hetkistä JYPiä vastaan pelatuissa otteluissa. Joulukuussa 2014 sattunut yhteentörmäys hiljensi koko Isku Areenan. "Se [loukkaantuminen] muutti peliäni. En pystynyt ottamaan taklauksia enää samalla tavalla vastaan". (21:57) Uran ylivoimaisesti rahakkain diili purkaantui terveyssyiden vuoksi. Kunlun vaihtui jatkosopimustakin tarjonneeseen HIFK:hon. Saksan visiitin jälkeen pääsarjaura paketoitui Raumalla. (26:35) Mitä kolmen lapsen isä aikoo tehdä tulevaisuudessa? Millainen suhde alasti mikin edessä esiintyneellä Sopasella on naturismiin? (30:48) Hokipodin syyskuun kuuntelijakilpailun voittajan julistus. (33:25) Kommentteja, risuja tai ruusuja voit lätyttää Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Jos sinusta tehtäisiin elokuva, miten päähenkilö pukeutuisi treffeille tai töihin? Entä tiesitkö sitä, että näyttelijä rakentaessaan uutta roolia ottaa ensimmäisenä lavalle kengät? Jaksossa puhutaan rohkeudesta ja itsevarmuudesta pukeutumisessa sekä omasta identiteetistä. Vaatteet ovat iso osa tapaamme ilmaista itseämme sekä ylipäätään sitä, keitä olemme. Vieraana ihana, nauravainen Meeri Toivonen / @ihannevaatekaappi.

3D-toppi ostoskorissa - skifiä vai todellisuutta? Digimuoti on tullut jäädäkseen ja aiheesta kertoo lisää yksi tämän hetken kiinnostavimmista muotialan henkilöistä Kerry Murphy. Kerry johtaa vaatealaa disruptoivaa muotitaloa The Fabricantia, joka on valmistanut 3D-vaatteita muun muassa Adidakselle, Pumalle ja Tommy Hilfigerille.

Löysän t-paidan kanssa täytyy kumartua varovasti, etteivät rinnat näy. Työelämässä ei oteta vakavasti ja puskaan pissaaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin miehillä. Luvassa naisten ongelmia.

Mitä vaatteet kertovat meistä? Miksi hiihtopuvun housut ovat tärkeät? Mikä on tarina Viimeinen vuosi -kirjan (Gummerus, 2021) takana? Vieraana kirjailija Laura Pörsti.

Tutkija, kirjailija ja visionääri Sam Inkinen on unohtumaton persoona. Hänen tutkimuksensa ja tietämyksensä ylittää monen eri alan rajat tavalla, joka on ilmetessään ilmeisen ja harmillisen harvinainen. Hänen ajatuksensa ovat tieteen, taiteen ja ihmisyyden yhtymäkohta. Onko järkeä puhua digitalisaatiosta, jos emme osaa nähdä algoritmien ja internetin ulkopuolelle? Onko järkeä puhua ihmiskunnan tulevaisuudesta, jos emme uskalla nähdä niitä muutosvirtoja, joille meillä ei ole esimerkkejä historiasta? Minkälaista on aikalaisuus vuonna 2021? Onko meillä yhteinen visio paremmasta, tai löntystämmekö tietämättämme pareittain kohti Bethlehemiä? Osallistu keskusteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Siistit nettisivut: www.futucast.com

Toimittaja Laura Pörstin Viimeinen vuosi – Muistiinpanoja muutamista vaatekaapeista on kirja siitä, mitä vaatteet meistä paljastavat. Pörsti käy läpi viimeisiä hetkiä elävän isoäitinsä vaatekomeroa, ja hän pohtii, miten aikuisen lapsenlapsen ja maaseudulla asuvan isovanhemman välillä on suuri kulttuurinen, maantieteellinen ja ajallinen kuilu. Pörsti käy kirjassa vaatteiden kautta läpi henkilökohtaisia aiheita, kuten masennusta ja lapsettomuutta, ja laajempia ilmiöitä, kuten globalisaatiota, kuluttamista ja suomalaisen vaateteollisuuden historiaa. Mikä sai hänet käsittelemään sukupolvien kuilua juuri vaatteiden kautta? Miten pukeutuminen lähettää aina jonkinlaisen viestin muille ja mitä kaikkea vaatteet meistä paljastavat? Laura Pörsti on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kuva: Marek Sabogal

Jakso 44. Musiikki ja imago. Kuinka paljon vaatteilla ja ulkonäöllä on merkitystä musiikkibisneksessä? Voiko rokkarin näköinen henkilö tehdä pop-musiikkia? Miten vaatteilla luodaan eksklusiivisuuden ja inklusiivisuuden tunteita? Minkälaisilta me haluttais näyttää musiikkibisneksessä? Paljon keskustelua vaatteista ja brändistä Rosannan ja Mandéloksen kanssa.

Tällä kertaa sinun tarvitsee vain kuunnella klassikkosatua Keisarin uusista vaatteista, ja kun siltä tuntuu - voit vaipua uneen :) sopii kaikenikäisille! Lähde: Suuri Satukirjasto 1-6. Taustamusiikkina Floating thoughts composed by Music Of Wisdom - Licensed from https://meditationmusiclibrary.com/ Iltasatu: Keisarin uudet vaatteet on osa Jenny Jakkilan meditaatiot SUOMEKSI -podcastia, joka sisältää meditaatio- ja rentoutumisharjoituksia ihan kaikille :) (s7 ep1)

Kun katsot omaan vaatekaappiisi, innostutko vai onko reaktiosi kenties "whatever, kunhan on puhtaat". Molemmat reaktiot ovat ok, mutta oletko koskaan miettinyt mitä vaatteet sanovat sinusta ja onko vaatteilla kenties poweria avata uusia ovia sinulle? Entäs ne kaikista hienoimmat vaatteesi, säästätkö niitä vain erikoisiin hetkiin vai voisivatko ne erikoiset hetket syntyä jos ensin laittaisit ne vaatteet vaan päälle? Me molemmat rakastamme muotia ja tyylimme kehittyvät koko ajan, joten toivottavasti tästä jaksosta sinullekin aukeaa jotain ajatuksia oman tyylisi suhteen! "You can have anything you want in life if you dress for it..."

Tässä jaksossa pureudutaan tyyliin. Kuinka tyylimme eroavat toisistaan? Kumpi ostaa enemmän vaatteita? Miten työt vaikuttavat pukeutumiseen

Miten tehdään vastuullisia valintoja vaatteiden hankinnassa? Vaatteet ovat tärkeä osa jokapäiväistä elämäämme, mutta vaateteollisuus on vastuussa valtavasta osasta maailman hiilidioksidipäästöistä. Anna Sjöwallin vieraana on ekologisen muotiblogin Outi Les Pyyn pitäjä Outi Pyy, joka neuvoo, kuinka tehdä järkeviä valintoja vaatteiden sekä tekstiilien hankinnassa ja huollossa. Ilmastoterapeuttina sarjassa toimii Pekka Sauri. Ilmastoterapiaa julkaisee HSY:n Ilmastoinfo.

Suomessa syntyy vuodessa kymmeniä tuhansia tonneja tekstiilijätettä. Hullua! Miksi vaatteet päätyy hylättäväksi? Mitä tapahtuu vaatteille, joita emme enää rakasta? Elsa väittää, että vaatteiden kiertoon laittaminen olisi meille liian helppoa.

Pikamuoti vetoaa edullisuudella, nopeasti vaihtuvilla valikoimilla ja houkuttelevilla tyyleillä. Teollisuudenalana se on kuitenkin eräs pahimmista saastuttajista, ja sen on arvioitu sijoittuvan globaaleissa päästöissä toiseksi heti öljyteollisuuden jälkeen. Viimeaikaisen kritiikin seurauksena alalle on hiipinyt vastuullisuusstrategioita.

  Tässä jaksossa kerron oman brändäystarinani. Vuodesta 2012 tähän päivään. Mitkä olivat niitä ratkaisevia päätöksiä ja oivalluksia matkan varrella. Listaan kahdeksan tärkeää asiaa, jotka sinunkin brändätessäsi kannattaa ottaa huomioon.   Kuuntele Bisneskoulun podcastin 3. jakso tästä!     Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan Brändää itsesi epätäydelliseksi -webinaariin 21.11. klo 13.30-15.00 >>     Jos mieluummin luet jakson sisällön kuin kuuntelet, lue tästä: Perustin yritykseni vuonna 2008, jolloin aloin tarjota omia palveluitani copywriterina. Ja muitakin mainostoimistopalveluita. Pian tuli lapsia ja yrittäminen oli melko pätkittäistä vuoteen 2012 asti. Silloin keväällä perustin ensimmäisen blogini yrittäjä-äidin elämästä.  No syy miksi mainitsen tästä nyt, on se, että blogi on tärkeä itsensä brändäämisen paikka. Tässä blogissa kuitenkaan mielessäni ollut vielä itseni brändääminen, se asia tuli aika yllättäen mieleen vasta paljon myöhemmin. Tätä ensimmäistä blogiani (Sekuntielämää) kirjoitin salassa nimimerkillä Mamaonbis. Oikeastaan se oli purkautumistie ja tavoitteenani oli myös pitää yllä kirjoittamisen taitoani. Syksyllä 2012 perustin tavoitteellisen blogin yritykseni vapaamarkkinointi-sivustoille. Kirjoitin markkinoinnista tavoitteena päästä esiin verkossa sen avulla. Ja silloin opin jotain tosi isoa. Kirjoitin blogiin markkinoinnista isommille yrityksille. Mutta vaihdellen myös yrittäjille. Tajusin vähitellen, että blogin kirjoittaminen on todella vaikeaa, jos mielessä on ristiriitainen ajatus siitä, kenelle sitä kirjoittaa. Ja sen vuoksi motivaatio blogin kirjoittamiseen putosi koko ajan. En tiennyt kenelle kirjoitan, isommille yrityksille vai yrittäjille. Koska itselleni ei vielä ollut selvää se, mikä kohderyhmäni on, en saanut blogia vauhtiin tai näkyviin. Kirjoitukset olivat yleismaallisia ajatuksia markkinoinnista. Olin mainostoimistoyrittäjä ja minulle kelpasivat asiakkaina niin yrittäjät kuin isommat yritykset. En osannut rajata kohderyhmää koska en halunnut ja koska oikeastaan halusin isompia asiakkaita, joilla olisi varaa ostaa isompia projekteja. Kuitenkin asiakkainani oli enimmäkseen pieniä yrityksiä tai yrittäjiä. 2013 motivaationi oli pudonnut jo niin paljon mainostoimistotyöhön, jota olin siis tehnyt jo vuosia ennen yrittäjäksi lähtemistä. Silloin halusin saada jotain merkitystä elämääni ja löysin intohimoni. Perustin kolmannen blogin, Mamaonbis-sivuston, ja aloin kirjoittaa yrittäjä-äideille markkinoinnista ja ajan hallinnasta. Myin verkkokaupassa suunnittelemaani ajanhallinnan työkalua, planneria, unelmien kalenteria. Sen kautta halusin saada myös oman ajankäyttöni hallintaan, pienten lasten ja yrittämisen keskellä. Samalla auttaa muita samassa tilanteessa olevia yrittäjä-äitejä. Minulla oli siis hyvin tarkasti rajattu kohderyhmä ja missio. Mamaonbis-blogi lähtikin hyvin käyntiin. Sen ympärille alkoi muodostua yhteisö, jonka kanssa järjestin tapahtumia ja tapaamisia. Mamaonbis-blogissa annoin vinkkejä siis nimenomaan yrittäjille markkinointiin. Tein myös 2014 ensimmäisen verkkokurssini digimarkkinoinnista Mamaonbis Bisneskouluun. Se oli 8 viikkoinen kurssi siitä, mitä olin mainostoimistoyrittäjänä konsultoinut yrittäjä-asiakkailleni, ja myös edellisenä vuonna kirjoittamani e-kirjan pohjalta. 2014 loppuvuodesta tein jostain syystä päätöksen lähteä kasvattamaan mainetta isompien yritysten mainostoimistona. Ajattelin että se on tie kasvuun. Isompia projekteja ja isompia rahoja. Tajuamatta sitä, että olin jo Mamaonbis-sivustolla ja verkkokurssillani aloittanut itseni brändäämisen yrittäjien kouluttajana. Aloin kuitenkin saada enemmän yrittäjä-asiakkaita ja minua pyydettiin kouluttamaan yrittäjien tilaisuuksiin. Ja nyt se tuntuu niin mielettömältä opin tieltä. Siis se, että aloin menestyä siinä missä sydämeni oli, en siinä, mitä järki sanoi. Kun halusin kasvattaa bisnestäni raha mielessä, en onnistunut. Mutta kun halusin aidosti auttaa, menestyin. Eli vapaamarkkinointi-sivustolle tekemäni blogi ei koskaan lähtenyt käyntiin. En halunnut tehdä kylmäsoittoja yrityksiin kuten eräs mentori minulle ohjeisti. Ja moni muukin juttu törmäsi seinään isompien asiakkaiden hankinnassa. Kun taas se, mitä olin intohimolla ja sydämellä tehnyt, eli auttanut yrittäjä-äitejä markkinoinnissa Mamaonbis-blogissa, lähti helposti käyntiin. En siis onnistunut hampaat irvessä, vaan sydämellä. En koskaan ole kertonut tätä tarinaa näin, koska en ole nähnyt sitä näin ennen tätä. Olin ajatellut, että tietysti kun valitsin kohderyhmäni Mamaonbis-blogille, niin se lähti hyvin käyntiin. Ja kohderyhmän valinta onkin tärkeää. Mutta vielä tärkeämpää on se, että tekee asioita sydämestään. Että bisnes perustuu auttamisenhaluun, ei rahanhimoon. Mikä nyt on rumasti sanottu, en koe olleeni rahanhimoinen, mutta kyllä, mietin keinoja tienata enemmän, mikä on ihan luonnollista yrittäjälle, pitääkin ajatella kasvua. Mutta mikä tässä on olennainen oppi, on se, että pitää tehdä sitä, missä sydän on mukana. Se näkyy kaikessa, mitä tekee. No 2015 vuoden vaihteessa tajusin viimein, miten olen brändännyt itseni. Ja mitä oikeasti haluan tehdä. Tajusin, että olen brändännyt itseni yrittäjien kouluttajaksi ja itse asiassa haluankin tehdä töitä yrittäjien, en isojen yritysten kanssa. Tämä tuli vähä vähältä yhä enemmän ja enemmän selväksi. Isommissa yrityksissä on monta portinvartijaa, siis sellaista ihmistä, joiden läpi pitää päästä ennen kuin edes pääsee antamaan tarjousta. Ja se että pääsisi oikeasti puhumaan asioista päättävän kanssa, vaatisi enemmän, kuin mihin itse olin valmis. Silloin päätin lopettaa mainostoimistotyöt kokonaan ja ryhtyä kouluttamaan yrittäjiä verkossa. Lisäksi muutimme silloin ensimmäisen kerran perheeni kanssa ulkomaille, Puolaan, joten digibisnes sopi kuvaan sitäkin paremmin. 2015 perustin siis Bisneskoulun. Ja tein sinne uuden verkkokurssin. Blogin käynnistin 2015 ja se lähti heti vauhdilla käyntiin. Minulla oli jo kohderyhmä sille, sillä olin markkinoinut uutta e-kirjaani verkossa jo keväästä lähtien. Näin sain ensimmäisen kurssini hyvin lanseerattua ja homma lähti hyvin käyntiin. Syksyllä palasimme myös Suomeen ja minua pyydettiin Helsingin Yrittäjien yhteistyökumppaniksi digiopisto-hankkeeseen. No suostuin tietysti. Olin siis 2015 brändännyt itseni yrittäjien kouluttajaksi, sekä bloggaamisen että e-kirjan että verkkokurssin avulla. Minua haastateltiin mediaan, kutsuttiin kouluttamaan ja sain näkyvyyttä. Ja se on oikeastaan tarinani omasta brändäyksestäni. Se mitä olen oppinut vuosien varrella mitä kaikkea olen tehnyt sen eteen, on 1. säännöllinen ja kohdistettu, tavoitteellinen sisällöntuotanto blogiin, videolle, someen, podcastiin ja e-kirja 2. toimin sydämelläni, en raha silmissä kiiltäen 3. Verkkokurssit, kun teet verkkokurssin, se brändää sinua kurssin aiheen erityisosaajana 4. yleisön rakentaminen sähköpostilistalle, mitä useampi korva sinua kuuntelee, sen laajemmalle maineesi kiirii 5. kuva-aineisto: se että olen järjestänyt ammattikuvauksia alkuun muutaman vuoden välein, sitten vuoden välein, on pitänyt kanavieni visuaalisen ilmeen tuoreena. Kuvista puhun vielä hetken päästä lisää. 6. tyytyväiset kurssilaiset niin ilmaisilla kuin maksullisilla kursseilla ja webinaareissa 7. miten kohtelen ihmisiä, tasavertaisina ja aidosti haluten auttaa 8. elämänkokemukseni, mitä olen oppinut itsestäni ja muista, olen oppinut avoimeksi ja suvaitsevaksi, en odota ihmisiä puskemaan asioita juuri niin kuin sanon, vaan annan aikaa. Monesti olen kuullut kurssilaisilta, miten he viimein vuosien kuluttua ovat huomanneet, että se mitä jo alussa sanoin keskittymisestä omaan ydinosaamiseen, oli totta. Että nyt kun ovat viimein tehneet niin, on ovia avautunut. Mutta jokaisella on se oma kasvupolkunsa, sitä ei voi pakottaa. On iso juttu rajata omaa toimintaansa, menihän itsellänikin siihen noin 7 vuotta yrittäjyyttä, ennen kuin löysin sen, mitä todella haluan tehdä. Ja kaiken ydin on sisältömarkkinointi. Huomaan tänäkin päivänä sen, mitä aktiivisempi itse olen, sitä aktiivisempia myös asiakkaani ja yleisöni ovat. Olen myös huomannut sen, että kun sisältöä on riittävästi verkossa, asiakkaat löytävät luokseni vaikken vähään aikaan tekisikään mitään sisältöä. Kun brändikasvun saa alkuun, sitä ei voi pysäyttää. Brändi kasvaa, vaikkei sille välillä tekisikään mitään. Se, että pysyy nöyränä ja rehellisenä itselleen ja muille, pysyy brändikin tavallaan hallinnassa, eikä se lähde keulimaan liikaa. Mutta kuvista halusin puhua enemmän vielä. Valokuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Siitä ihmiset näkevät sinut, silmäsi, asentosi, kaikki sinussa kertoo tarinaa. Lisäksi se, missä olet. Mikä on se ympäristö, missä sinut on kuvattu? Sen pitäisi kertoa jotain arvoistasi, sinusta, tarinastasi. Ilmeesi kertoo myös tarinaa. Vaatteesi, seisotko, käveletkö. Kaikki se mitä kuvassa näkyy, rakentaa brändiäsi. Siksi kannattaa miettiä tarkasti, mikä ympäristö kertoisi sinusta parhaiten, ja olla luonnolisesti kuvissa. Näytä asenteesi ilmeessäsi, ja vaikka kuvaustilanne kuinka jännittäisi, näytä sielusi silmissäsi. Mikään ei ole pahempaa markkinointiin käytetyissä kuvissa, kuin epäaito hymy. Jos silmäsi eivät hymyile suusi mukana, tulee katsojalle epävarma fiilis sinusta. Ja palveluistasi. Ja brändistäsi! Kun 2013 menin ensimmäisiin kuvauksiin ammattilaiselle Mamaonbis-sivustoa varten, minut stailasi ja meikkasi Sohvi Nyman ja kuvasi Niina Stolt studio Onnin tiloissa. Molemmat ovat muuten nykyään hyviä ystäviäni. Sohvi kaivoi minusta esiin naisellisuuden ja Niina neuvoi miten kuvissa seistään ja asetutaan, jota Niina muuten kouluttaa nykyään muillekin. Silloin olin vähän hukannut itseni pikkulapsiarkeen, olin lihonnut raskauksissa enkä pitänyt ulkonäöstäni kummemmin. Silti Sohvi ja Niina taikoivat minusta ihanat kuvat. Seuraavat kuvat otatinkin vasta puolassa 2015, siis kaksi vuotta myöhemmin. Silloinkin stailisti valitsi vaatteeni ja minut meikkasi ammattilainen. Osasin olla kuitenkin jo huomattavasti luontevampi kuvissa. Oma itseni. Kuvissa halusin viestiä yrittäjyyden vapautta, joka on minulle yksi tärkeimmistä asioista. Myös rentoutta ja onnellisuutta. Seuraavat kuvat otin espanjassa asuessamme 2017 eli vähän vajaa kaksi vuotta myöhemmin. Rannalla, uima-altaalla, ihanissa unelmamaisemissa. Näissä kuvissa halusin viestiä erityisesti digiyrittäjyyden vapautta, että töitä voi tehdä missä ja milloin vain verkossa. Silloin minut meikkasi taas ammattilainen, mutta vaatteet valitsin itse. Nyt 2019 uudistin taas brändikuvani. Nyt halusin viestiä aitoutta ja rehellisyyttä. Asun helsingissä meren äärellä, joten kuvat otettiin ihan omissa arkiympyröissäni. Arkivaatteissani. Kuitenkin minut meikkasi ammattilainen ja kävin kampaajalla ennen kuvauksia. Kuvat otti ystäväni ja valokuvaajayrittäjä Satu Mali. Olen aikalailla sinut itseni kanssa, joten en koe, että kuvissa pitäisi esittää jotain muuta kuin mitä olen. Jos yrittäjyyden alussa musta tuntui että mun täytyy pukeutua siististi ja tyylikkäästi, niin mitä enemmän nyt olen taas itseeni tutustunut, sen enemmän palaan siihen tyyliin, joka minulla nuorena oli. Farkut, nahkatakki, rennot vaatteet ja hyvin pieni vaatevalikoima. Kaappini ovat täynnä niin sanottuja siistejä vaatteita, joissa yhä roikkuu hintalappu. En koe tarvetta tehdä vaikutusta vaatteillani vaan olen se mikä olen. Saat olla tästä kanssani eri mieltä. Vaatteet voivat jossain tilanteissa tehdä vaikutuksen, mutta itse en sellaisissa tilanteissa ole työssäni. Tai jos olisinkin, niin se että voin olla oma itseni on minulle todella tärkeää. Mutta. Koska valokuvaus on ihan oma tilanteensa. Ja kuvassa pitää olla vähän enemmän meikkiä kuin normaalisti ja se missä asennossa kuvassa on, vaikuttaa paljon lopputulokseen. Siksi on hienoa että kuvaaja osaa asetella minut. Ja näin ovatkin kaikki 4 kuvaajaa minua ohjeistaneetkin.  Ja muista kertoa kuvaajalle, mitä fiilistä kuvissa haet. Mitkä arvot on ne mitä haluat niissä viestiä. Kuitenkin somessa voit julkaista myös omia kuviasi. Kaikkien ei kannata olla selfieitä, joten kerran kuussa tai muutaman kuukauden välein olisi hyvä sopia jonkun ystävän kanssa somekuvauspäivä. Mikä sen parempaa kuin jos olette molemmat yrittäjiä ja kuvaatte toisianne, et tarvitse edes erityistä budjettia kuvauksiin. Mutta sivustosi pääkuvat kannattaa olla ammattilaisen ottamia. Ja niitä kannattaa uusia muutaman vuoden välein. Kuvat ovat siis tärkeä osa brändäämistä, mutta eivät yksistään riitä. Jos myyt palveluitasi, niin tee töitä sen eteen, että kohderyhmäsi pääsisi tutustumaan sinuun verkossa. Ihmiset ostavat mieluiten tutuilta, sellaisilta ihmisiltä, joihin tuntuu että voi luottaa. Säännöllinen sisällöntuotanto kantaa pitkälle. Vaikka ajattelisit että mainostat palveluitasi somessa tai Googlessa rahalla, niin ne ovat vain hetkellinen apu. Kun tuotat sisältöä verkkoon, se pysyy siellä ikuisesti. Mitä enemmän hyviä otsikoita tuuppaat blogiisi, sen paremmin asiakkaasi ja media löytävät sinut verkossa. Mitä enemmän olet esillä, sen enemmän pääset esiin. Haluaisitko tarkempia ohjeita brändäykseen? Tästä aiheesta jatkan ja annan tarkempia neuvoja torstaina 21.11. Brändää itsesi epätäydelliseksi -webinaarissa. Joka on siis täysin maksuton tilaisuus oppia lisää itsensä esiintuomisesta verkossa. Jos tätä kuunnellessasi tuo päivä on mennyt ohi, käy katsomassa bisneskoulu.fi-sivuilla, milloin seuraava on, tai kysy minulta suoraan sähköpostitse tai somessa. Mutta nyt. Kiitos että kuuntelit bisneskoulun podcastia. Jos tykkäsit, jaa jakso myös somessa. Bisneskoulua voit seurata Instagramissa tai facebookissa tai youtubessa ja liittyä sähköpostilistalle bisneskoulu.fi sivustolla. Tai jos haluat ottaa minuun henkilökohtaisesti yhteyttä, lähetä viesti anja@bisneskoulu.fi

Vaatteiden erikoisjakso!

Kuinka tyytyväinen olet tähän jaksoon neljän hymynaaman asteikolla? Tällä viikolla puidaan applikaatioiden käyttöehtoja, friikkaillaan kommenttipalstaöyhöttäjistä sekä pahoitetaan mielet pienten lasten pukeutumisesta. Lisäksi keskustelua twitterkeskusteluista, joissa keskustellaan keskustelusta. Uuden pr-kampanjan lanseeraus!Alkuun ratkotaan erään pankkikonsernin sisäisiä ongelmia Maaret Kallion kanssa. Pekka Posio. Sihuahua. Havainnoikaa ihmiset! Jumajeevana soikoon ja kaupungintalon portaat. Teuvo Hakkaraisen ilmastomielipiteet. Menisit töihin. 18 saukkoa päivässä. Kikkelimies. Metatason influensointi. Kahvipöytä hiljenee. By Fellow Kids.Jakso on nauhoitettu elokuussa 2019.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.Menehän nyt jo kuuntelemaan se jakso!

Vaikuttavatko vaatteet ammatilliseen uskottavuuteen vai onko kovin ammattilainen se, joka tulee paikalle verkkareissa ja on silti uskottava? Voiko tietynlainen pukeutuminen olla jopa loukkaavaa muita kohtaan? Tuleeko pukukoodeja noudattaa? Näistä aiheista keskustellaan toimittaja Jani Niipolan kanssa, joka on myös kirjoittanut Menesty tyylillä – bisnespukeutumisen uusi aika -kirjan yhdessä Minna Kiistalan kanssa.

Vaatteet on mun aatteet, sanotaan. Tässä jaksossa Vainio & Rinnekangas pohtivat pukeutumisen antamia viestejä. Mietitään myös, kuinka shoppailun luonne on muuttunut yhä tiedostavamman maailman myötä. Mitenkäs asu vaikuttaa esimerkiksi työhaastiksessa? Viekö aito itsensä vai johonkin suuntaan tyylitelty dude voiton?

Oli kavereilla kaikilla jamekset, mutta minä ostin ne mihin mahduin. Vaatteet kuvastavat sitä, keitä me olemme, mistä me pidämme, keitä me ihailemme. Vaatteiden avulla pyritään sulautumaan osaksi ympäröivää maisemaa yhtä lailla kuin tulemaan näkyväksi. Tämän viikon Iso kolmonen -podcastissa Tuomas, Marjukka ja Laura puhuvat pukimista, pukukopeista ja painosta.

Tässä podcast-jaksossa pohdin sitä, mitä käytetyille mutta pikkuvikaisille vaatteille pitäisi tehdä. Voiko sellaisia laittaa hyväntekeväisyyteen? Vai pitäisikö ne laittaa roskiin? Olen huomannut, että nykyajassa on usein vastakkain eko ja ilo, ja siitä seuraa ongelmia. Puhun myös siitä, miten evakkomentaliteetti vaikuttaa … Lue loppuun → The post Arkijärki-podcast 3: Käytetyt vaatteet ja evakkomentaliteetti appeared first on Arkijärki.

Ennen kesä tuli keikkuen. Nyt toinen käsi on palanut ja toisessa on paleltumia. Säänmukainen pukeutuminenkaan ei onnistu. Maallikkosaarnaaja Maasola pureutuu kuin toukokuinen halla älyttömien vaatteiden maailmaan.

Liity Avaruuskahvien yhteisöön: https://www.facebook.com/Avaruuskahvit-742177765949746/ Mene jatkoille MoonTV:n puolelle: https://moontv.fi/

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin. Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin.Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin. Hannu CronemyrHannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa.Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä. Hannu Cronemyr Kareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta. Jäin juhlimaan ravintolassa soittaneen suomalaisbändin kanssa. Yöllä vahdit tulivat kolkuttamaan ovelle, pyytäen näyttämään henkilöpapereita. Aamuyöllä menin taksilla kotiin ja ihmettelin, miksei missään ollut tiesulkuja. Minua mietitytti, onko tämä totta vai pelkkää elokuvaa.Botkyrka - suomalaisten kyläTarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma. Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä.80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut. Tarja SaarikkoSuomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissäSalme Lilleberg Eriksson asui ruotsalaisen puolisonsa kanssa Akallan lähiössä Sibelius-käytävällä, Sibeliusgångenilla. Suomalaisia asui Akallassakin runsain mitoin, ja lähiön katujen kylteissäkin vilisee suomalaisia nimiä: Finlandsgatan, Kotkagatan, Saimagatan.  Salme Lilleberg Eriksson oli aikoinaan tullut Ruotsiin oppiakseen täydellistä ruotsia. Tuleva opettaja ja kielenkääntäjä oppi kielen, ja rakastui myös ruotsalaiseen mieheen. Pariskunnan elämä sai uuden käänteen, kun perheeseen haettiin adoptiolapsi Sri Lankasta. Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken. Salme Lilleberg ErikssonSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin. Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin.Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin. Hannu CronemyrHannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa.Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä. Hannu Cronemyr Kareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta. Jäin juhlimaan ravintolassa soittaneen suomalaisbändin kanssa. Yöllä vahdit tulivat kolkuttamaan ovelle, pyytäen näyttämään henkilöpapereita. Aamuyöllä menin taksilla kotiin ja ihmettelin, miksei missään ollut tiesulkuja. Minua mietitytti, onko tämä totta vai pelkkää elokuvaa.Botkyrka - suomalaisten kyläTarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma. Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä.80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut. Tarja SaarikkoSuomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissäSalme Lilleberg Eriksson asui ruotsalaisen puolisonsa kanssa Akallan lähiössä Sibelius-käytävällä, Sibeliusgångenilla. Suomalaisia asui Akallassakin runsain mitoin, ja lähiön katujen kylteissäkin vilisee suomalaisia nimiä: Finlandsgatan, Kotkagatan, Saimagatan.  Salme Lilleberg Eriksson oli aikoinaan tullut Ruotsiin oppiakseen täydellistä ruotsia. Tuleva opettaja ja kielenkääntäjä oppi kielen, ja rakastui myös ruotsalaiseen mieheen. Pariskunnan elämä sai uuden käänteen, kun perheeseen haettiin adoptiolapsi Sri Lankasta. Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken. Salme Lilleberg Eriksson Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

Biologi haluaisi ihmisten lopettavan rikkaruohomyrkyn viihdekäytön. Muukin viihdekäyttö kannattaa välillä kyseenalaistaa, jos haluaa käväistä totuuden pihapiirissä ja kohdata elämänsä siirtolohkareet. On tämä hirveää. Kun tajuaa, että tämmöiseksi ihminen on muuttunut. Se hamuaa vain viihdettä, jolla turruttaa aistinsa. Alle jäävät kaikki tärkeät ajatukset, jotka estyvät jatkojalostumasta. Oikeat arvokeskustelut ja elämän kipupisteet lakaistaan rallin alle. Onneksi tulee apuun turkulainen biologi Irma Saloniemi. Hän vaatii, että viihdekäyttö tulee lopettaa saman tien. Irma puhuu rikkaruohomyrkky glyfosaatin viihdekäytöstä, mutta yhtä kaikki, hän herätti kroonisesti nokkuvan! Suomessa ei viihdekäytetä rikkaruohomyrkkyä pullosta naukkailemalla. Vaikka varmasti se sama kanjoninaamainen kesämies, se joka kulautteli testimielessä muutaman Mennen-pullonkin, saattoi maistaa Rounduppiakin. Ei, kun moni viihdekäyttää tutkijan mielestä rikkaruoholitkua laatoitusten putsaamiseen ja muuhun kitkentään ja näin äkkiä visuaalista nautintoa saadakseen saastuttaa maaperää pitkäksi aikaa. Viihdekäyttö on se juttu. Se on itsekästä puuhaa. Kun viihdekäyttää riittävän tanakasti, unohtaa kohta kaikki läheisensä ja turta olo saastuttaa aloitekyvyn. Isoisä ei viihtynyt missään. Kaikkein vähiten huonosti liiterissä, mistä oli jotain iloa muillekin. Kun ihminen katoaa, jää hyvä määrä klapeja. Juuri näin lomien alla huomaa, että aivot eivät toimi. Ne eivät kehitä mitään. Pussukka tuntuu tyhjältä, mutta käsi hamuaa silti, kuin Saksan päävalmentajalla. Luulen, että tähän rappeuttavaan standby-tilaani on omalta osaltaan syynä viihdekäyttöni. Huomaan viihdekäyttäväni television jalkapallo-otteluita. Eilen viimeksi kolme ottelua. Nettokäyttönä neljä ja puoli tuntia. En muista joukkueita, en kannata ketään ja pelistä en tajua taktisesti juurikaan, mutta siinä huomasin viipyväni. Nauttien pallon pyörityksestä ja vihreästä estetiikasta. Niiden noin viiden tunnin aikana olisin voinut siivota tai tehdä perheelle terveellistä ruokaa, tai keskustella parisuhteen pelisäännöistä, mutta kun ei. Oma viihtyminen ja viihdyttäminen nielaisi taas järeän palan elämästäni. Tiedän kyllä miten ihmiset käyttävät kuuriluontoisesti television huutokauppakeisaria. Keisari on niin viihdyttävä. Hän on tällä hetkellä Suomen suosituin. Jos Suomi muuttuisi vielä karvan verran amerikkalaisemmaksi, voisimme alkaa haaveilla Palsanmäestä presidenttiä. Ylimääräinen aika ja raha sen tekevät. Viihteen hamuamisen. Vaatteet olivat karvan korvike. Nyt viihdekäytämme kertakäyttövaatteita maanisesti. Ruokamme oli pitkään samannäköistä kuin nykyisin koirille tarjottava. Pupeloa ja soossia, sattumilla. Hyvänmakuista toki, mutta sitä syötiin nälkään. Nyt annokset viihdyttävät kaikkia aistejamme ja hupi- ja lohtusyöminen vaihtelevat päivän mittaan. Aikuisillakin on napit korvissa. Itseään pitää viihdyttää viihdemusiikilla koko ajan. Pysäyttävä pultsari tai feissari ei viihdyttäisi samalla varmuudella, se ruinaisi vain jotain. Esimerkkejä viihdekäytöstämme on loputtomasti. Edes kirkko ja sauna eivät säästy. Ei kirkkoon ole perinteisesti menty viihtymään, vaan tuntemaan oma pienuutensa. Nyt on konsertit, metallimessut ja kohta kaikki mikä saattaisi viihdyttää. Onneksi Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa. Jos niistä vaikka puolet valjastetaan jonkun englanninkielisen yhdistyksen toimesta elämykselliseen viihdekäyttöön, niin puolet jää vielä hyvälle käytölle. Stanley Cup –voittaja Olli Määttä lupasi saunottaa pokaalia Suomessa huolellisesti. Vaikka saman kylän poikia ollaankin, meidän mökkisaunan lauteille on valitettavasti pokaalikielto. Ainakaan koko muu pingviinijoukkue ei lauteille könyä. Viihdekäytöstä emme pääse enää eroon, mutta jotain voisi yrittää. Huomaan kyllä, että pelkkä pakkomielteinen viihtyminen peittää muita ihmisyyteen kuuluvia vinkeitä, kuten merkityksien, ymmärryksien ja syvyyden tuntemuksia. Kesällä on onneksi aikaa synkistellä, piehtaroita omassa liemessään ja vaikka pyöräytellä itseään mättäältä mättäälle! Maallikkosaarnaaja Maasola