Podcasts about aikuisena

Kirjailija Antti Jalava muutti lapsena Suomesta Ruotsiin ja joutui pilkan ja kiusaamisen kohteeksi. Aikuisena hän käänsi kielihäpeän voimakseen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Antti Jalavan romaani Asfalttikukka on ruotsinsuomalainen klassikko. Silti sitä on ollut vaikea löytää kirjastoista ja kirjakaupoista.Antti Jalava oli 10-vuotias, kun hän muutti perheensä kanssa Lappeenrannasta Tukholmaan. Antti aloitti ruotsalaisen koulun osaamatta sanaakaan ruotsia. Kun hän kirjoitti suomeksi, opettaja rankaisi häntä. Lopulta Antti lakkasi puhumasta suomea.Lapsuuden kokemukset saivat myöhemmin uuden elämän hänen kirjojensa sivuilla: kieli ja kielettömyys, häpeä ja sen voittaminen muodostavat Jalavan teosten punaisen langan. Onko mahdollista herättää henkiin kieli, jonka on kerran tappanut?Haastateltavat: Leena Koivuneva /toimittaja ja Antti Jalavan ystävä, Ali Jonasson / kirjastonhoitaja ja kirjoittajaReportteri ja äänisuunnittelu: Mika Tahvanainen Käsikirjoitus: Mika Tahvanainen, Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta HoppuTuottajat: Lotta Hoppu ja Tiina Laitila Kälvemark Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Björn Nitzler Lyssna på svenska: Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igenKuka oli Antti Jalava?Ruotsinsuomalainen kirjailija ja kääntäjä Antti Jalava syntyi Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa vuonna 1949. Hän muutti perheensä kanssa Tukholmaan vuonna 1959. Antti Jalavan tunnetuin ja merkittävin teos on romaani Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), joka kertoo äidinkielen ja identiteetin menettämisestä ja takaisin saamisesta. Antti Jalava on kirjoittanut kirjat Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (Kukaan ei kysynyt minulta, 1976), Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), Sprickan (Halkeama, 1993) ja Känslan (1996). Kirjat Asfaltblomman, Sprickan ja Känslan muodostavat ruotsinsuomalaisen trilogian. Antti Jalava kuoli 72-vuotiaana vuonna 2021.Vem var Antti Jalava?Den sverigefinska författaren och översättaren Antti Jalava föddes i Villmanstrand i finska Karelen år 1949. Han flyttade med sin familj till Stockholm år 1959. Antti Jalavas mest kända och framstående verk är romanen Asfaltblomman (1980) som handlar om att förlora och återta sitt modersmål och identitet. Antti Jalava har skrivit böckerna Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (1976), Asfaltblomman (1980), Sprickan (1993) och Känslan (1996). Böckerna Asfaltblomman, Sprickan och Känslan utgör en sverigefinsk trilogi. Antti Jalava dog vid 72-års ålder år 2021.

Marjo Nukari ja hänen poikansa Aslak kohtaavat aikuisina, käyden läpi menneisyyden haasteita ja tunteita. Syvällinen ja lämmin keskustelu käsittelee elämän vaikeita hetkiä, kipuja sekä niistä selviytymistä. Molemmat osapuolet peilaavat toistensa näkemyksiä aikuisuudesta, kasvusta ja siitä, miten suhde voi kehittyä tasavertaiseksi ajan myötä. Marjo ja Aslak avaavat rehellisesti, miten lapsuus, nuoruus ja aikuisuus voivat kietoutua toisiinsa, ja miten tärkeää on kohdata toisensa avoimin sydämin. Keskustelu tuo esiin perheen keskinäisen rakkauden, vaikeuksien hyväksymisen ja yhdessä kasvamisen. Marjo Nukari, Ihminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelija Aslak Goncalves, Traumakeskeinen keho-mieliterapeutti

Vaikka äiti oli romani ja isäpuoliksi romani, Pia Kara oli elänyt vain valtaväestön keskuudessa. Ratkaisun oli tehnyt Karan isä, joka orvoksi jäätyään sijoitettiin valtaväestön perheeseen. Isä katkeroitui, koska kukaan romanisukulainen ei ollut valmis aikoinaan ottamaan orvoksi jäänyttä sukulaispoikaa. Pia Karan tapasi Dimitri Grönfors.

Anoreksia, ADHD, itsetuhoinen ajattelu ja masennus.

Ystävyys on tärkeä ihmissuhde, jossa on luottamusta ja vastavuoroisuutta. Se on psykologisesti turvallinen ihmissuhde, missä on miellyttävä olla. Ystävän kanssa voi kokea olonsa turvalliseksi ja olla oma itsensä. Ystävyyssuhteet tukevat sekä somaattista että henkistä hyvinvointia. Tämän jakson aiheena on ystävyys ja ystävyyssuhteet aikuisena. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti, psykoanalyytikko Katri Laine.Nina ja Katri käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mitä eroja lasten, nuorten ja aikuisten ystävyyssuhteiden välillä on? - Miten ystävyyssuhteita voi luoda aikuisena? - Millaisia haasteita ystävyyssuhteisiin voi liittyä aikuisena? - Miten haasteita voi ratkoa? - Mistä syistä ystävyyssuhteet katkeavat? - Milloin ne kannattaa katkaista? - Miten ystävyyttä voi vaalia ja ylläpitää?—Kaupallinen yhteistyö, Suomen Palloliitto: Kuuntele Nyt puhuu valmentaja -podcast Spotifysta.—Lisätietoja ystävyydestä:Katri Laine LinkedIn:ssa.Katri oli Ninan haastateltava Ninan toimittamassa Ylen ‘Näin minua manipuloidaan' -podcastin jaksossa: 1: Manipuloiva ystävä, joka haluaa aina hyötyä. (Yle Areena)Yksinäisyyttä käsitellään jaksoissa 11. Yksinäisyys ja 12. Yksinäisyys: kuuntelijakysymykset. Molemmissa vieraana on kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila.Katri viittasi jaksossa näihin juttuihin ja tutkimuksiin:Suuret ikäluokat, ystävyys ja isovanhemmuus (Väestöliitto) Ystävystyminen on muutakin kuin sattumaa – tällaisia ovat ystävyyssuhteet tutkimusten mukaan (Yle) Tässä vielä lisälinkkejä ystävyydestä:Ystävyystaitoja voi kehittää (Mieli ry): Jäitkö aikuisena ilman ystäviä? ”Sosiaalisessa aikataulussa” parisuhde jyrää kaiken edelle (HS.fi €) -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Yhteiskuntavaikuttaja ja Kansallisteatterin kotikirjailija Ujuni Ahmedin kokemuksista kumpuava ja Satu Linnapuomin ohjaama ja dramatisoima näyttämöteos Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin pohjautuu suurelta osin Ahmedin ja Elina Hirvosen samannimiseen teokseen (WSOY, 2022). Kolmevuotiaana perheineen Suomeen Somaliasta saapunut Ujuni Ahmed tanssi ja opiskeli vanhemmiltaan salaa. Hän karkaili kotoaan ja vietti paljon aikaa Tyttöjen talossa, joka on turvasatama nuorille tytöille. Aikuisena hänestä tuli tasa-arvoaktivisti, joka on puhunut maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja naisten jäämistestä katveeseen suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Lapsena itse silvotuksi joutunut Ahmed on ollut aktiivisesti ajamassa tyttöjen sukuelinten silpomista kieltävää erillislakia eteenpäin Suomessa. Dokumenttiohjaaja-toimittaja-kirjailija Elina Hirvonen ja Ujuni Ahmed kertovat kirjasta ja näyttämöteoksesta heti 21. syyskuuta järjestetyn kantaesityksen jälkeen Kansallisteatterissa nauhoitetussa haastattelussa. Studiossa keskustelemassa ovat näytelmän ohjaaja ja dramaturgi Satu Linnapuomi ja aikuista Ujunia esittävä Emilia Neuvonen. Lähetyksessä kuullaan myös maahanmuuttajataustaisten naisten pakkoavioliittoja, kunniaväkivaltaa ja tyttöjen kontrollointia Kapinallinen kurdi -podcastissaan käsittelevää Rojin Birzoita ja ohjaaja Rosa Iskalachia Tyttöjen talosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Työkokemuksesta on usein hyötyä uran alkuvaiheessa, mutta aina se ei kuitenkaan luo varaslähtöä haaveammatin pariin. Juristipodissa vieraillut Mika Niemi kertoo jaksossa urastaan maailmalla ja unelmastaan oikeustieteen parissa. Millaisia hyötyjä on työkokemuksesta oikeustieteen opinnoissa? Millaisia haasteita uuden uran aloitus tuo aikuisiällä?

Jenni Alexandrova on radio- ja televisiojuontaja sekä muun muassa pizzaravintolayrittäjä. Jenni vie meidät makumatkoille lapsuuden muistoista ulkomaiden seikkailuihin ja saamme arkistoihimme nälkääaiheuttavan bulgarialaisen reseptin. Millainen oli Jennin ensimmäinen itsetehty oman viinitilan viini? Ja mikä kaikki elämässä muuttuu, kun saa pienessä hiprakassa romanttisen extempore-idean oman ravintolan perustamisesta? Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Osaamistaan täydentävä työikäinen joutuu puntaroimaan, miten järjestää toimeentulonsa opintojen aikana. Podipodin 3. osassa TE-toimiston asiantuntija valaisee työikäiselle sopivia rahoitusvaihtoehtoja ja varhaiskasvatuksen opettajaksi valmistuva aikuisopiskelija kertoo, miten unelma opiskelusta sai siivet. ”Sä voit itse rakentaa sen polun itsellesi. Mä kannatan elinikäistä oppimista – aina voi uudistua.” www.utu.fi/podipodi

Puurojengin toisessa jaksossa käsittelen yksinäisyyttä. Uudelle paikkakunnalle muuttaminen, yliopistoon siirtyminen ja uusien ystävien löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Kerron jaksossa myös siitä, kun istuttiin Miisan kanssa TTK-katsomossa Presidentti Tarja Halosen vieressä. Host: Tomas Grekov Palautetta / Ajatuksia: @tomasgrekov (Instagram)

Saara Aalto julkaisi (torstaina 16.6.) 12-vuotiaana säveltämänsä ja sanoittamansa This World -nimisen singlen. Kansainvälistä pop-uraa tehnyt Aalto levytti kappaleen nyt uudelleen yhdessä useita eri kieliä äidinkielenään puhuvien lasten kanssa. Singlellä Saara Aaltoa kuullaan sekä aikuisena että 12-vuotiaana. Kappale toimii avauksena hyväntekeväisyysprojektille, jonka tuotot ohjataan kokonaisuudessaan Pelastakaa Lapset -järjestön kautta sodasta, kriiseistä ja konflikteista kärsiville lapsille. Katso THIS WORLD -musiikkivideo tästä THIS WORLD -kampanjasivut (näin voit auttaa) Helmikuun lopussa syttyi Ukrainan sota ja lasten hätä nousi kaikkien näkyville. Saara oli käynyt läpi arkistojaan koronatauon aikana ja löysi vuonna 1999 levytetyn version This World -biisistä kaikkine ääniraitoineen. Ukrainan sodan äärellä Saara ymmärsi, miten ajankohtainen This World on juuri nyt ja hänessä heräsi vahva halu auttaa. Saara levytti kappaleen uudelleen ja halusi antaa äänen kaikille lapsille, jotka kasvavat epävakaissa oloissa ympäri maailmaa. Siksi oli tärkeää, että uudessa versiossa olisi mukana lapsia erilaisista taustoista, erilaisilla äidinkielillä. Lopputuloksena tänään julkaistulla singlellä laulaa sekä alkuperäisen version tehnyt 12-vuotias Saara että kokenut artisti 34-vuotias Saara Aalto, ja mukaan pyydetyt kymmenen lasta, jotka laulavat ranskaksi, eestiksi, tamiliksi, swahiliksi, kiinaksi, tsekiksi, ruotsiksi, hollanniksi, espanjaksi, suomeksi ja englanniksi kappaleen kertosäkeen lapsikuorona. Radio Voiman Kristoffer Ignatius kutsui Saara Aallon haastatteluun, kuuntele mitä Saara kertoo koko kampanjasta, paluustaan musiikin tekemiseen, sekä mitä tulevaisuuden suunnitelma muusikolla on.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 91. jaksossa vieraanani on alanvaihtaja ja ranskan opinnot aikuisena aloittanut Jarno Partanen, joka on syksystä 2021 opiskellut ranskaa pääaineenaan Turun yliopistossa. Mistä Jarno sai ajatuksen ryhtyä opiskelemaan ranskaa aikuisena? Millaista on ollut oppia uutta kieltä aikuisena? Millaiset kanavat somessa ovat auttaneet Jarnoa oppimaan ranskaa? Mitä alanvaihto lähihoitajasta ranskan pääaineopiskelijaksi on vaatinut? Mitä vinkkejä Jarno antaa niille, jotka haluaisivat ryhtyä opettelemaan ranskaa aikuisena?  Jarnon ylläpitämä Facebook-ryhmä Ranskaa aikuisena ja YouTube-kanava. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Jasmin ja Nata keskustelevat ystävyydestä aikuisiällä: onko kavereita vaikea saada vanhempana, millaista ystävyys on aikuisena ja miltä yksinäisyys tuntuu. Lisäksi kerrotaan mammojen tutustumistarina ja miten kahdesta paperilla erilaisesta tyypistä voi tulla kavereita ja kanssayrittäjiä. Kaupallisena kumppanina toimii Samsung: hyödynnä alekoodi mammabetalar20.

Tuottaja ja käsikirjoittaja Elias Koskimies menetti 14-vuotiaana isänsä ja haaveili sirkuksen mukaan karkaamisesta. Aikuisena hän hyvästeli kaksoisveljensä Terhokodissa. Elias Koskimiehen kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Juho Kankaanpää.

Usein keski-iässä huomaa kulkevansa jatkuvasti samoja polkuja niin työtä tehdessä kuin vapaa-ajalla. Nyt huoltamolla kysytään, miten voisi herättää uteliaisuutensa kohti uusia tapoja ja oppimista. Toimituspäällikkö Anni Alatalo haaveili korkeakoulututkinnosta kunnes vuosi sitten opintovapaalla hän kääri hihat ja ryhtyi hommiin. Tutkinto syntyi vuodessa ja samalla vahvistui tunne siitä, että hän on työssään siellä missä pitääkin. Voidakseen hyvin ei välttämättä tarvitse vaihtaa alaa, vaan uusi kipinä omaan työhön voi löytyä jatko-opintojen kautta. Aika usein tietyissä elämäntilanteissa moni haaveilee uudesta suunnasta ja elämänmuutoksesta. Olisiko vielä mahdollista vaihtaa alaa ihan kokonaan? Huoltamolla tavataan pitkään media-alalla työskennellyt Nina Sederlöf, joka kyllästyi pätkätöihin ja lähti kohti aivan uutta maailmaa ja uutta uraa. Millaista uskallusta tämä vaati? Ja mitä opiskelu hätäkeskuspäivystäjäksi on tuonut? Näiden kokemusten lisäksi huoltamolla ääneen pääseen psykologi Hann Siefen. Hän on kirjoittanut kirjan uteliaisuudesta - Uteliaisuuden taito. Miten omaa uteliaisuutta voi ruokkia ettei kyynisyys ja arjen murheet pääsi valloilleen? Miten omaa uteliaisuuttaan voi herätellä?

Tässä huoltamon jaksossa mietitään kilpailua - pääasiassa aikuisten näkövinkkelistä, mutta pohditaan myös laajemmin kilpailua ja siihen suhtautumista. Onko ok kilpailla vaikkapa työmatkapyöräilyssä? Urheilupsykologi Tiina Röning toteaa, että kilpailemiseen pitäisi löytyä uusia tulokulma: kilpailussa joka onnistutaan tai opitaan. Ei siis korosteta voittamista tai häviämistä. Epäonnistumiselle ei myöskään mitata ihmisarvoa. “Miten me määrittelemme menestyksen ja voittamisen? Kuinka kohdataan häviäminen ja pettymys?” hän kysyy. Kilpailu voi toimia myös stressinpoistona ja leikkinä. Aikuisurheilussa kisaava aitajuoksia Pia Hannukainen toteaa, että hän aina tykännyt numeerisesta datasta ja suoritusten mittaamisesta. Kilpailussa on siis tärkeintä mennä kohti omia ennätyksiä ja ilon kautta tsempata itseä ja muita onnistumaan. Yleisurheilu valikoitui hänelle lajiksi tyttären harrastuksen myötä ja yhteisöllisyys sekä aitajuoksu veivät mennessään. Crossfitissä kisaava Tapio Mustonen toteaa, että aikuisten amatöörikisat on hauskaa touhua. Aikuisena pystyy pistämään itseään likoon enemmän kuin nuorenakoska siellä kisataan enemmän itseä kuina muita vastaan. Kilpakumppaneista saa kuintekin voimaa jaksaa aina vähän pidempään, puskea itseään eteenpäin. Kilpaillessa tunteita liikkuu laidasta laitaan ja opit paljon itsestäsi. “Tiedät omat heikkoudet ja vahvuudet - ja kisan aikaan ne hierotaan sun naamaan”, Tapio Mustonen nauraa.

Jannica on neljäkymppinen kahden lapsen äiti, joka odottaa sinkkuna kolmatta lastaan. Jannican lapsuus oli rankka eikä hän ajatellut koskaan perustavansa perhettä, koska ei halunnut kenellekään samanlaista elämää. Seksuaalikasvatus lapsena oli roskalaatikosta löytyneet pornolehdet ja salaa katsotut elokuvien seksikohtaukset. Aikuisena hän kuitenkin päätyi tasapainoiseen ja hyvään parisuhteeseen, jossa tuntui turvalliselta haluta lapsia. Perhe-elämä oli hyvää, seksielämä ei niinkään. Pitkät imetykset ja lasten kanssa oleminen helpotti sitä, ettei suhteessa ollut juurikaan seksiä, jota Jannica olisi kovasti kaivannut. Lopulta parisuhde kariutui ja muuttui toimivaksi vanhemmuuskumppanuudeksi. Sinkkuna ja uusissa suhteissa Jannica on päässyt toteuttamaan seksuaalisuuttaan paremmin. Yhdessä suhteessa hän tuli raskaaksi, mutta menetti vauvan ennenaikaisessa synnytyksessä. Hän tuli samassa suhteessa uudelleen raskaaksi, mutta isä ei ole kuvioissa mukana ja Jannica odottaa vauvaa tyytyväisenä yksin. Normaaliolosuhteissa paljon ulkona käyvä Jannica on nyt hakenut seuraa Tinderin kautta ja huomannut, että raskaus on tehnyt hänestä entistäkin ronkelimman, vaikka standardit ovat muutenkin korkealla – Jannican kanssa keskustelu kannattaa aloittaa ulkonäön kommentoinnin sijaan vaikka politiikasta.

Minkälainen on hyvä kuuntelija? Miksi se on tärkeää? Onko parempi kokeilla monta eri alaa vai suuntautua pelkästään yhteen? Onko alojen vaihtelu aikuisena työläistä? Julia Alakuljulle elämä on kuin karkkikauppa; kaikkea pitää kokeilla. Elämä on matka, josta pitää nauttia. Julia toimii valokuvaajana yrityksen Unelmaidea Oy kautta. Valokuvauksen lisäksi palveluihin kuuluu sisällöntuotantoa, graafista suunnittelua, videokuvausta ja copyn palvelut. Hän on myös myyntipäällikkö kustantamo Viisas Elämässä. Seuraa Juliaa: IG: @juliaalakulju ja @julia_day_dreams FB: Valokuvaaja Julia Alakulju ja Unelmaidea Oy Seuraa Inspiroivat Naiset ohjelmaa: Instagram: www.instagram.com/inspiroivatnaiseti Tunes: https://apple.co/31TgccL​ Spotify: https://spoti.fi/3dIUrSl​ YouTube: https://bit.ly/3dG1j2V​ Castbox: https://bit.ly/39kGI35​ Juontaja: Lana Rynty www.instagram.com/lanaleksandra

“Mun päässä on auki 10 eri telkkarikanavaa ja joku toinen vaihtelee kaukosäätimestä niitä” , kuvaa aikuisena ADHD diagnoosin saanut ravitsemusasiantuntija ja tohtorikoulutettava Heidi Kinnunen omaa olotilaansa. Hänen kuten monen muun tytön ja naisen ADHD on jäänyt huomaamatta lapsuudessa, joska ADHD mielletään ylivilkkaiden lasten - pääasiassa poikien ongelmaksi. Kuitenkin myös omiin ajatuksiin uppoutunut tyttö voi kärsiä ADHD:stä - lapsuudessa vielä pärjätään kun koulu on strukturoitua mutta ongelmat voivat kasautua jatko-opinnoissa, kun itseohjautuvuus lisääntyy. ADHD vaikuttaa keskittymiskykyyn ja motivaatioon - hetken mielijohteet voivat viedä mennessään ja erityisesti tylsät tehtävät jäävät tekemättä. Toisaalta ADHD-henkilö voi keskittyä itselle kiinnostavaan aiheeseen hyvin syvästi ja pitkäjänteisesti. Psykologi Outi Pikkuoksa sai ADHD diagnoosin jo 90-luvulla ja se on muovannut sekä työminää että elämää monella tapaa. Psykologina hän tarttuu mielellään toimeen, etsii ratkaisuja ja toiminnallisia tapoja auttaa asiakkaitaan - äitinä arki oli rankkaa mutta toisaalta “adhd-aivot keksivät paljon hauskaa tekemistä lasten kanssa” Psykiatrian erikoislääkäri Mika Määttä hoitaa aikuisia ADHD-potilaita ja kehottaa hakeutumaan testiin, mikäli oirekuva täsmää.

Tässä jaksossa keskustellaan opiskelusta ja lähemmin siitä minkälainen meidän matkamme on ollut. Mikä on kolmoistutkinto ja kuka on sen suorittanut? Kenellä oli tavoitteena päätyä presidentiksi? Kuka on opiskellut tulkiksi? Aikuisena opiskelu on erilaista ja tätä puimme eri suunnista.

Viime keväänä koulun käyminen etäopetuksena ei ollut läheskään kaikille oppilaille kielteinen kokemus,nimittäin kaikissa kouluun meneminen tai edes sen näkeminen ei herätä pelkästään mieluisia ajatuksia. Paitsi arki, pakko ja velvollisuus, niin myös luokan dynamiikka ja valitettavan isolle osalle myös pelko joutua eri tavoin henkisesti ja fyysisesti kiusatuksi. Minkälaista kiusaaminen käytännössä pahimmillaan ja lievimmillään on? Miksi kiusattu ei kerro siitä välttämättä edes kotona ja millä lailla kiusaamisen jäljet näkyvät ja tuntuvat ihmisessä vielä vuosia tapahtuneen jälkeen? Muun muassa nämä asiat nousevat esiin, kun Kysy mitä vaan - ohjelmassa vieraana on kirjailija Antti Rönkä. Hän julkaisi viime syksynä autofiktiivisen esikoisteoksensa Jalat ilmassa, missä hän kertoo koulukiusatuksi tulleen Aaron kokemuksia eikä halua peitellä sitä, että kirja on vahvasti autofiktiivinen. Toimittaja on Mira Selander. Ohjelman ensiesitys oli 19.8.2019. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Aikuisena ystävyyssuhteiden ylläpitäminen saattaa tuntua haastavalta. Elämän kiireet vievät, eikä aikaa yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Millaisilla mittareilla ystävyyttä nykyään mitataan ja onko se muuttunut somen myötä pinnallisemmaksi? Ja voiko aikuisena luoda pysyviä ystävyyssuhteita? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Silvia kasvoi Tukholmassa, mutta isän kotimaa Intia on aina kutsunut häntä. Aikuisena hän päätti toteuttaa unelmansa ja muuttaa Delhiin. Siellä hänestä tuli äiti ja kodissa asuivat myös appivanhemmat. Ensimmäisten Intia-vuosien aikana Silvia työskenteli turistitoimistossa, mutta pikkuhiljaa Ruotsin suurlähetystöstä vapautui avoin työpaikka. Siellä hän tapasi miehensä ja kahdeksan vuotta sitten he menivät naimisiin. Silvia synnytti kaksi lasta Delhissä, mitä moni kollega hämmästeli. Synnytti Delhissä Varasimme huoneen ja kaikki sujui todella jouhevasti, kun tulimme sairaalaan. Kokemus eroaa todella paljon siitä, mikä siskollani oli, kun hän synnytti Tukholmassa, jossa synnytysosastoilla on pulaa hoitopaikoista. Kun Silvia avioitui, muuttivat parin luo myös appivanhemmat, kuten Intiassa on yhä tapana. "Mieheni vinkkasi, että yrittäisin nähdä heidät kahtena apua tarvitsevana ikäihmisenä, eikä niinkään hänen vanhempinaan." Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan kuudes osa. Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore The Quiet At Night Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se

Kaikki ystävät ovat menneet naimisiin ja hankkineet lapsia. Ja yhtäkkiä minulla ei ole enää heitä, joiden kanssa tehdä spontaaneja asioita. Eli siis minä tarvitsen uusia ystäviä. Mutta miten aikuisena hankitaan ystäviä?

Miten aikuisiällä voi löytää uusia ystäviä ja mistä sellaista kannattaa etsiä? Monella nuorella aikuisella asiat ovat muuten mallillaan, mutta se sydänystävä puuttuu. Ystäville soittelu ja viestittely jää helposti vähemmälle, jos kaverin kuulumiset voi lukea Instagramista. Voiko Somesta kuitenkin olla myös jotain hyötyä ystävän etsinnässä? Ronja Salmen vieraana vloggaaja Mansikkka eli Maiju Voutilainen. Podcastin on tuottanut Basso.

Lapsuuden jouluihin liittyy valtava jännitys ja kiihko, joka lahjojen odotukseen ja saamiseen kuului. Lahjojen merkitys on kuitenkin vuosien saatossa muuttunut. Aikuisena saamisen ilosta on tullut antamisen iloa.

Sanotaan, että lapset ovat peili. Mitä ihmettä se tarkoittaa? Vanhemmuus ei ole ihan helppoa. Ei ainakaan joka hetki. Useat meistä kantavat mukanaan haavoja ja omien sukupolviensa tunnetaakkoja. Tiedostamattoman nämä ovat kuin lataantuneita miinoja sisällämme, niihin osuessa on räjähdysvaara. Joskus vanhemmuuden esiin nostavat tunteet tulevat suurena yllätyksenä. Kuten sanotaan ”Oli paljon helpompaa olla vanhempi silloin kun itsellä ei ollut vielä lapsia”. Lapsen itku, kiukuttelu, oma tahto tai katkonaiset yöt saattavat nostaa meissä vanhemmissa esiin tunteita, joita emme mitenkään haluaisi kokea. Nämä tunteet voivat nostaa esiin syyllisyyttä ja häpeää. Moni jää vaikeiden tunteiden kanssa yksi, kuvitellen että on ainoa. Aikuisena ja vanhempana me olemme vastuussa siitä että saamme myös itse kokea näin. Se ei koskaan kuitenkaan tapahdu lapsen kustannuksella, tai lapsen kautta. On ymmärrettävää että lapsen käytös tai vaikkapa väsymys nostaa esiin voimakkaitakin negatiivisia ajatuskehiä. Näissä hetkissä olisi kutenkin tärkeä kysyä: Mihin tämä minussa osuu?Esimerkiksi ärtymyksen takana on oikeastaan aina jotain muuta. Pelkoa, surua, huolta, turvattomuutta.Lapsi nostaa esiin tällöin vanhemmassa olevia tunnehaavoja, joiden tiedostaminen tuo mahdollisuuden surra, vapauttaa, kohdata, eheyttää. Ja tähän kaikkeen saa ja on viisasta pyytää apua.Vanhemmuus on mieletön kutsu kasvuun. Ei tarvitse olla valmis, ei tarvitse olla täydellinen. Mutta täytyy olla valmis katsomaan siihen kirkkaaseen peiliin, jonka joku niin rakas kuin oma lapsi eteen tuo.Tällä podcastilla keskustelimme Jari Koposen kanssa syvällisesti vanhemmuudesta. Ennenkaikkea niistä vaikeammista tunteista ja hetkistä. Siitä miten tärkeää on puhua, uskaltaa hakea apua ja tukea. Podcastilla juttelimme mm.Vanhemmuuteen liittyvistä paineista ja odotuksistaVanhemmuuteen liittyvistä vaikeammista tunteista, joista ei vielä puhuta riittävästiTunnehaavoista ja defensseistäÄitiydestä ja isyydestä ja niiden eroavaisuuksistaSiitä miten vanhempikin kaipaa olevansa rakas ja turvassa.Ja paljon paljon muustaKuuntele podcastilta lisää! Jarin työhön voit tutustua lisää TÄÄLTÄ

LASERI-tutkimuksessa selvitetään lapsuuden elintapojen, biologisten ja psykologisten riskitekijöiden sekä perimän merkitystä sairastumisriskiin aikuisena. Kuulemme myös yksinäisyyden ja elintapojen yhteydestä ja sairaalaklovneista.

Kun ulkomaille muuttaa puolison perässä, elämä voi tuntua välillä yksinäiseltä. Aikuisena ystävystyminen on vaikeaa, mutta viihtymisen kannalta elintärkeää. - Kannattaa olla ennakkoluuloton, avoin ja jutella kaikille. Ja myös antaa itselle aikaa, muistuttaa Irlantiin muuttanut Sara Ojanen-O'Connor.

Lapsena ja nuorena oli todella tärkeää, että oli se paras kaveri - joillakin se saattoi vaihtua ja osalla taas pysyä samana ihan tähän päivään asti. Miten ystävyyssuhteet muuttuvat aikuisena, millaisia "vaatimuksia" ystävyyssuhteille tulee ja voiko tosiystävyys koskaan päättyä?Wecast production See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Työurien piteneminen pistää miettimään, josko vielä vaihtaisi alaa. Miten uskaltaa luopua tutusta ja turvallisesta työstä? Onko raha ainut motivaattori, joka potkii työelämässä eteenpäin? Kaikki kotona -lähetyksessä vieraina toimittajasta kätilöksi opiskellut Laura Kosonen ja laskentaekonomista metallipajayrittäjäksi ryhtynyt Taru Vuori. Keskustelussa mukana myös ammatinvaihdon kiemurat hyvin tunteva psykologi Päivi Kiviniemi Uudenmaan TE -toimistosta. Toimittajana Sanna Pirkkalainen.

Piispa Irja Askola on aina rakastanut kirjoja. Ne ovat hänestä siltoja uusiin oivalluksiin ja myös ihmisen itsensä sisimpään. Isän varhaisen kuoleman jälkeen pikku-Iiri haki ja sai lohtua kirjastosta, koulusta ja seurakunnasta. Genevessä ja Yhdysvalloissa vietetyt vuodet sekä käynnit Afrikassa laajensivat Irja Askolan elämänkuvaa entisestään. Aikuisena piispa Askola onkin tullut tunnetuksi rohkeana ja intomielisenä tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolustaja. Piispa Irja Askola käy läpi elämänsä herkkiä ja merkittäviä hetkiä kuuden valokuvan kautta. Kuvat voi nähdä osoitteessa www.yle.fi/kuusikuvaa. Toimittajana Riikka Rahi.