Podcasts about pariisissa

Ison urheilutapahtuman voittoa voi juhlia kahdella tavalla: hyvin ja huonosti. Pariisissa saatiin vastikään mallia siitä huonommasta tavasta, kun taas Suomen leijonien jääkiekon maailmanmestaruus synnytti enimmäkseen hyvänmielen kansanjuhlintaa.www.otetaanyhdet.fiOtetaan yhdet -salaseuran viikoittainen kokoontumistila on tätä nykyä St. Urho's Pub ja nauhoituksenjälkeiset pöperöt nautitaan tietysti Manalassa! St. Urho ja Manala avoinna viikon jokaisena päivänä, Tervetuloa!www.urhospub.fiwww.manala.fiTuntuuko ihonhoito hankalalta, aikaa vievältä, jopa hieman nololta? Heitä moiset huolet sivuun ja tsekkaa www.bundle.fi Sieltä löydät testin, jonka tekemiseen menee n. minuutti ja vastaukseksi saat juuri sinun ihotyypillesi tarpeelliset tuotteet tilattua yhdessä kätevässä paketissa! Käytä kassalla koodia OY20Haluatko päästä kuntoon? Oli tavoitteesi sitten kilpailulavat tai siisti kesäkondis, www.athleticsclub.fi auttaa! Athletics clubin valmentajatallista löytyy osaamista kaikenlaisiin liikuntatarpeisiin ja koodilla otetaanyhdet saat aloitusmaksun pois!Laadukkaat CBD-tuotteet niin öljyinä, suihkeina kuin nallekarkkeinakin löydät osoitteesta naturecan.fi! Käytä kassalla koodia OTETAAN20 niin saat -20% alennusta tilauksestasi!Muuta arvometallisi rahaksi! Suomen parhaat hinnat kullasta ja hopeasta tarjoaa https://www.instagram.com/kultakauppias?igsh=bzZsZnpxaWw5bHhrOY-hupparit, -collarit ja t-paidat ovat taas saatavilla!  ja nyt valikoimassa kaksi uutta designia! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – BulkkinenMiehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille.Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory. Kesän kunniaksi 50 päivän ilmainen kokeilujakso kaikille uusille ja palaaville nextoryn käyttäjille! Tarjous voimassa elokuun loppuun asti. www.nextory.fi/otetaan7

Miten EU saavuttaa teknologisen suvereniteetin? Vieraina vanhempi tutkija Otto Kässi ETLA:sta ja tutkija Tomi Kristeri Ulkopoliittisesta instituutista. Suomi isännöi OECD:n kokousta Pariisissa. Ranskan toimittaja Miina Väisänen raportoi Pariisista. Onko vauvakatoon ratkaisuja vai pitääkö Suomen sopeutua siihen? Studiossa johtava tutkija Venla Berg Väestöliitosta ja Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja. Miten haitallisten vieraslajien torjunnassa on onnistuttu? Haastattelussa ryhmäpäällikkö Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta Lähetyksen juontaa Mari Sarolahti

Leijonat toivat kultaa kotiin jääkiekon mm-skaboista. Pariisissa jalkapallofanit näyttivät, että juhlia voi myös sivistyneesti, esimerkiksi polttamalla autoja.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 168. jaksossa puhutaan Ranskaa ja koko maailmaa ravisuttaneesta tapauksesta Pariisissa asuvan toimittajan Pihla Hintikan ja suomentaja Lotta Toivasen kanssa. Gisèle Pelicot'n aviomies huumasi ja raiskasi vaimoaan sekä kutsui kymmeniä miehiä heidän kotiinsa joukkoraiskauksiin kymmenen vuoden ajan. Gisèle Pelicot on kirjoittanut yhdessä toimittaja Judith Perrignonin kanssa teoksen Hymni elämälle: Ei enää häpeää (2026, WSOY). Millainen kokemus Gisèle Pelicot'n haastattelu oli Pihlalle? Mitä ajatuksia ranskalaisfilosofi Manon Garcían analyysit oikeudenkäynnistä herättävät? Millainen kokemus Lotalle oli kääntää teos, joka ilmestyi yhtä aikaa yli 20 kielellä? Mikä Hymni elämälle -teoksessa puhutteli erityisesti Lottaa ja Pihlaa? Millainen merkitys julkisella oikeudenkäynnillä ja kirjalla on yhteiskunnalliseen keskusteluun seksuaalisesta väkivallasta, sukupuolesta ja moraalisesta vastuusta? Lotta Toivanen lukee myös otteen suomennoksestaan!  Kuuntele myös jakso #159, jossa keskustelen suomentaja Saana Rusin kanssa Gisèlen Pelicot'n tyttären kirjasta Et ole enää isäni.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Nuorisotyöttömyys luo näköalattomuutta. Kuinka hankala on tsempata esimerkiksi nuoria miehiä ylläpitämään työkykyä ja hakemaan sinnikkäästi töitä, jos niitä ei ole? Studiossa Annika Nevanpää Nuorisoalalta ja Vantaan kaupungin Marjo Nurminen. Toisessa keskustelussa kysytään, miksi Trump höykytti paavia? Studiossa Helsingin yliopiston Mikko Ketola ja Alpo Penttinen Helsingin katolisesta seurakunnasta. Apulaisprofessori Emilia Palonen kertoo, miten Orbanin Unkari kummittelee Budapestissä vielä pitään vaalien jälkeenkin? Pariisissa alkaa Elon Muskia vastaan nostetti oikeusjuttu, tästä raporttia ja lähetyksen aluksi yhteys Pekingiin. Kiinalaisia harmittaa - yllätys, yllätys - kohonnut ysivitosen litrahinta. Seppo Kivimäki juontaa, Petri Kejonen tuottaa. Toimittajina Satu Heikkilä, Mikko Hirvonen, Miina Väisänen ja Olli-Pekka Sulasma.

Tällä historiallisella päivämäärällä Abraham Lincoln joutui ammutuksi teatterissa, Pariisissa avattiin ensimmäinen maailmannäyttely ja Volvo toi markkinoille ensimmäisen automallinsa.

Onko yrityksen kotimaisuus tae vaatteen vastuullisuudesta? Voiko suomalainen yritys ylipäätään pärjätä vaatemarkkinoilla kansainvälisiä jättejä vastaan? Keskustelemassa Suomen tekstiili ja muoti ry:n johtava asiantuntija Emilia Gädda sekä yritysten vastuullisuutta tutkivan kansalaisjärjestön Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér. Norja vahvistaa läsnäoloaan Venäjän rajalla. Norjan Kirkkoniemestä raportoi Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen. Valmiuslakia uudistetaan parhaillaan. Millaisiin uhkiin varaudutaan ja miten se vaikuttaa tavallisiin kansalaisiin? Haastattelussa Turvallisuuskomitean yleissihteeri, everstiluutnantti Annukka Ylivaara ja kehittämispäällikko Ari Korhonen Kuntaliitosta. Ilmatieteen laitos varoittaa mahdollisesti vaarallisesta jalankulkusäästä tänään ja huomenna eri puolilla maata. Mitkä ovat jalankulkijoiden tyypillisimmät liukastumisvammat? Vastaamassa palvelualueylilääkäri Veli-Pekka Rautava Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta. Pariisissa sijaitsevan maailmankuulun Louvren taidemuseon viime kuukaudet ovat olleet skandaalien sävyttämät. Vyyhdistä kertoo toimittaja Miina Väisänen Pariisista. Tampereella valmistaudutaan huomiseen UMK26-finaaliin. Selostaja Mikko Silvennoinen paljastaa tunnelmia kulissien takaa. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Ella Haura ja Rasmus Montonen.

Tammikuun muotiviikot Milanossa, Pariisissa ja Kööpenhaminassa nostivat esille kansainväliset suuntaukset. Mitkä tyylisuunnat ovat nyt pinnalla? Onko muodissa havaittavissa poliittisia vai eskapistisia suuntauksia? Millä tavalla suurten ranskalaisten muotitalojen kuten Chanelin ja Diorin uudet johtajat ovat uudistaneet klassista linjaa? Miltä näyttää miesten muoti? Muotia ei enää seurata orjallisesti silti jotkut tyylit näkyvät enemmän katukuvassa. Tällä hetkellä 80-luvun värikäs ja graafinen tyyli nostaa taas päätään. Muodissa ja designissa on havaittavissa uusi trendi. Inhottavinakin pidetyt luonnon elementit, merilevät ja sienet näkyvät lampuissa, tuoleissa ja nyt jopa Pariisissa Chanelin catwalkilla. Vaaleanpunaiset sienet ja metsät ovat hätkähdyttäneet yleisöä uusimmassa lavastuksessa. Dior uskoo suurten kukkien tuomaan elinvoimaan. Mistä tämä trendi kertoo? Onko silti persoonallinen pukeutuja kiinnostavampi kuin trendien seuraaja? Ohjelman vieraina ovat muotisuunnittelija Carolina Forss, toimittaja Jani Niipola ja Suomen ainoan muotilehden Glorian päätoimittaja Kristiina Raitala. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yhdysvallat iski viikonloppuna Venezuelaan ja otti kiinni maan presidentin. Tapahtumien jälkeen presidentti Trump on uhannut myös Kolumbiaa ja toistanut näkemyksensä siitä, että Tanskalle kuuluvan Grönlannin pitäisi olla Yhdysvaltojen hallussa. Mitä seurauksia Trumpin teoilla ja puheilla on? Vieraina Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak. Entä miten Suomi EU:n ja Naton jäsenenä suhtautuu Trumpin toimiin? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.), Antti Kaikkonen (kok.) ja Wille Rydman (ps.) Ukrainan tukemiseen sitoutuneet Euroopan johtajat eli ns. halukkaiden koalitio oli eilen koolla Pariisissa. Syntyikö päätöksiä Ukrainan turvaamisesta? Toimittaja Miina Väisänen raportoi Pariisista. Vuodenvaihde toi mukanaan monia muutoksia palkansaajien verotukseen. Niistä kertoo johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi Verohallinnosta. Juontajana Mika Kriikku. Tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen. Toimittajat Annette Blencowe ja Mari Sarolahti.

Tutustumme jaksossa Turun ja Pariisin väliseen kulttuurivuorovaikutukseen 1700-luvun lopusta 1840-luvulle musiikin ja teatterin parissa. Kysyn jaksossa, minkälaista kulttuurielämä oli 1800-luvun vaihteen molemmin puolin Pariisissa ja Turussa sekä miten kulttuurinen vuorovaikutus näkyi kaupunkien välillä. Ketkä musiikkia ja teatteria esittivät, entä ketkä sitä katsoivat? Missä esityksiä seurattiin? Entä minkälainen oli seurapiirien ja sivistyneistön maailmankuva ja miten se näkyi esityksissä? Jakson vieraina ovat Opera i periferin- eli Oopperaa periferiassa -hankkeen johtaja ja Suomen historian professori Charlotta Wolff sekä hankkeen väitöskirjatutkija Mikko Saira Turun yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #139 Musiikkiteatteria Turussa ja Pariisissa 1800-luvun taitteessa →

Suuntaamme katseemme suomalaiseen juhlapukeutumiseen. Millä tavalla Linnan juhlat ovat kriisissä olevan suomalaisen muodin näyttäytymispaikka? Millaisia neuvoja asiantuntijat antavat miesten juhlapukeutumiseen? Ovatko säännöt muuttuneet ja miten etiketti sanelee tyylin? Millaisia historiallisia viittauksia löytyy modernien vaatteiden takaa? Mitkä korutrendit näkyvät nyt juhlapukujen rinnalla? Miten timantit, rubiinit, safiirit ja smaragdit ovat syntyneet ja millaisia uskomuksia niihin liittyy? Ohjelman vieraina ovat Pariisissa 30 vuotta asunut muotisuunnittelija Jasmin Santanen, vintagemuodin asiantuntija Arja Könönen ja diplomigemmologi Niina-Jasmin Korpi Tillanderilta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1804 Napoleon Bonaparte kruunasi itsensä Ranskan keisariksi Notre Damen katedraalissa Pariisissa ja 1971 Finlandia-talon avajaisia vietettiin Helsingin Töölönlahdella.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1783 Jean-François Pilâtre de Rozier ja d'Arlandes'in markiisi François Laurent suorittivat Pariisissa ensimmäisen kuumailmapallolennon kiinnitysköysi irrotettuna (lentoaika 25 minuuttia, suurin korkeus 100 metriä, matka 9 kilometriä), 1980 Yhdysvaltain televisiossa esitetystä saippuasarja "Dallasin" jaksosta Kuka ampui J.R:n ("Who Done It?") tuli kaikkien aikojen seuratuimpia televisiosarjojen jaksoja ja 1995 ensimmäinen täyspitkä kokonaan tietokonegrafiikalla tehty elokuva (Toy Story) julkaistiin.

Eri puolilla Eurooppaa on tehty kymmeniä Venäjään linkittyviä hybridioperaatioita, kuten tuhopolttoja, täysimittaisen Ukrainan hyökkäyssodan alettua. Erityisesti Puola ja Ranska ovat joutuneet niiden kohteiksi. Tuoreen eurooppalaistutkimuksen mukaan Venäjä käyttää työrukkasinaan enenevästi alamaailmaa ja rikollisia. Ohjelmassa haastateltavan tutkimusryhmän edustajan mukaan Venäjän tavoitteena on luoda itselleen yhteistyökykyinen rikollisverkko. Ranskassa tuomittiin lokakuun lopussa vankeuteen bulgarialaisia, jotka olivat töhrineet holokaustimuistomerkkiä Pariisissa. Ranskalaisviranomaisten mukaan operaation taustalla oli Venäjä. Ranskalaistutkija kertoo ohjelmassa, miksi Ranska on Venäjälle mieleinen kohde. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy läpi, millaista hybridisotaa Venäjä länttä vastaan nyt käy. Ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kirsikka kävi Pariisissa ja törmäsi siellä ruotsalaisvaikuttajaan vailla häpeää sekä IG feimi leipuriin @cedricgrolet

Ukrainaa tukevien maiden ns. halukkaiden koalitio kokoontui eilen Pariisissa keskustelemaan Ukrainalle tarjottavista turvatakuista. Millainen oli kokouksen lopputulos? Kiovasta raportoi toimittaja Hanna Visala ja aiheesta keskustelevat tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista sekä kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta. Tanskaan perustetaan tänä vuonna ensimmäinen ulkomailla sijaitsevan ukrainalaisen yrityksen puolustusvälinetehdas. Uutisen herättämistä reaktioista kertoo toimittaja Karoliina Kantola Kööpenhaminasta. Verkkohuijausten määrä on kasvanut rajusti ja ne ovat entistä ammattimaisemmin toteutettuja. Yle julkaisee tänään uuden podcast-sarjan, joka paljastaa, ketkä huijauksia tehtailevat ja miten ne toteutetaan. Keskustelemassa tutkiva toimittaja Minna Knus-Galán ja rikosylikomisario Sakari Tuominen Sisä-Suomen poliisilaitoksesta. Järvien vedenpinnat ovat suuressa osassa maata laskeneet keskimääräistä alemmaksi. Esimerkiksi Saimaan pinta on yli metrin edelliskesää matalammalla. Vaikutuksista kertoo toimittaja Petri Vironen Juvalta. Juontaja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittaja Ella Haura.

Mitä budjettiriihestä ja hallituksen pelisääntökeskustelusta jäi käteen? Politiikan viimeisimpiä käänteitä ruotimassa Ylen politiikan toimittaja Petri Raivio, MTV:n politiikan toimittaja Maria Nykänen ja Itä-Suomen yliopiston yliopistolehtori Kimmo Elo. Libyan rannikkovartiosto avasi elokuun lopulla tulen kohti avustusjärjestön pelastusalusta Välimerellä. Avustusjärjestön alus oli matkalla kohti Italiaa mereltä pelastetut siirtolaiset ja pakolaiset kyydissään. Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen kertoo, mistä oli kyse. Millaisin perustein ihmisiä voidaan karkottaa Suomesta? Keskustelemassa Maahanmuuttoviraston valvontaosaston johtaja Tirsa Forsell, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Erna Bodström ja Poliisihallituksen poliisitarkastaja Janne Lepsu. Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Iso-Britannian pääministeri Keir Starmer isännöivät Pariisissa järjestettävää halukkaiden koalition kokousta. Ranskan-toimittajamme Miina Väisänen kertoo, mihin kokouksella pyritään. Juontaja Mari Sarolahti, toimittaja Janette Leino, tuottaja Annette Blencowe.

Marleena Öhman kotosin Lankojärvestä kertoo niin nuoruuen seikkailusta Pariisissa ko pitkän rakhauen ja ystävyyen salhaisuuesta, ja mailman parhaasta työstä meänkielen opettajanna. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Marleean Öhman från finska Lankojärvi berättar om ungdomens äventyr i Paris, hemligheten bakom långvarig kärlek och vänskap, och om världens bästa jobb som meänkielilärare.

Elisa Suokon esikoisromaani taoahtuu Pariisissa ja muodin maailmassa. Se on rakkausromaani, missä pääasiallinen intohimon kohde taitaa olla Muoti isolla alkukirjaimella. Keskustelemme yhteisestä rakkaudestamme muotiin sen kaikista yhteiskunnallisista, taloudellisista, poliittisista ja feministisistä ongelmista huolimatta - tai niiden takia. Kirjan Le Luxe on vuosikertamuodin elävä museo ja romaani onnistuu välittämään taitavasti suunnitellun ja tehdyn materian hurman käsinkosketeltavasti. Onko Suomessa tilaa puhua muodista muuten kuin kulutuksen ja sen kritiikin kautta? Miten muoti voi nykyään? Ja tapahtuuko edes Pariisissa enää muodin tuhkimotarinoita à la Coco Chanel?

Ranskalaisessa linnassa, Pariisissa ja Helsingissä kirjoittava kirjailija ja toimittaja Annastiina Heikkilä lähti tutkimaan kulttimaista yhteisöä ja hajonneita sisarussuhteita. Romaani kertoo ranskalaisesta Neitsyt Mariaa palvovasta kultista Etelä-Ranskan maaseudulla ja sen naisjohtajasta. Millainen tämä nainen, joka saa kulttinsa jäsenet palvomaan häntä on? Kirja käsittelee yhteisön voimaa ja valtaa. Miksi jotkut haluavat palvoa ja jotkut haluavat tulla palvotuksi? Romaanin yksi henkilöistä on Pariisissa asuva suomalainen Rebekka joka kuokkii julkkisten hautajaisissa. Miksi sureminen ja hautausmaat vetää häntä puoleensa? Rebekka tutustuu Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla toiseen hautajaisten vakikävijään, ranskalaiseen Célineen, jonka kanssa hänellä on jotakin yhteistä. Rebekka lähtee etsimään Célinen siskoa kulttimaiseen yhteisöön. Millaisiin tarpeisiin kultti vastaa yllättäen Rebekan kohdalla? Annastiina Heikkilän romaani pohjautuu osin tositapahtumiin. Millä tavalla Ranskassakin asuva kirjailija on kokenut maan henkisen ilmapiirin, katolilaisuuden ja vanhan kulttuurin? Miten moderni ja mennyt Ranska on edelleen aistittavissa? Romaanissa käsitellään myös sisaruksen menettämiseen liittyvää surua. Annastiina Heikkilä menetti myös oman siskonsa. Millä tavalla kirjoitusprosessi auttoi surutyössä? Ohjelman vieraana on Annastiina Heikkilä. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 154. jaksossa vieraanani on kirjailija Tittamari Marttinen, joka saa vaikutteita kirjoihinsa Ranskasta. Miten Tittamarin innostus ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaan sai alkunsa? Millaisia kokemuksia kielikurssit Ranskassa ovat olleet? Mitkä ovat Tittamarin lempipaikkoja Pariisissa? Mistä kertoo romaani Ranskalainen romanssi? Mistä Espressomysteerit-sarjan aloittava Myrkkyä mesenaatille -kirja sai sytykkeensä? Miten paljon lapsille ja nuorille työkseen kirjoittava saa heidät lukemaan?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Iria Leino kuoli vuonna 2022 89-vuotiaana. Hänen abstraktia taidettaan esitellään parhaillaan Galerie Forsblomilla Helsingissä. Leino teki mallinuran Pariisissa Diorin ja Balmainin mallina. Hän opiskeli kuvataidetta Suomessa ja Pariisissa. Hänen kuolemansa jälkeen löytyi yli tuhat maalausta hänen New Yorkin kodistaan SoHossa. Leinon maalauksissa on abstrakteja ja värikkäitä sommitelmia. Joissakin teoksissa on meditatiivisiä tutkielmia ja silmiä. Millä tavalla buddhalaisuus vaikutti hänen elämäntyyliinsä ja miten se näkyy hänen taiteessaan? Mitä hän haki askeettisuudesta? Miksi hän ei myynyt teoksiaan? Iria Leino koki kaksi tragediaa elämänsä aikana. Hän oli vain 6-vuotias kun hänen äitinsä kuoli ja hän joutui itse vuonna 1968 vakavaan onnettomuuteen. Tämä johti siihen että hän hakeutui henkisyyden pariin. Buddhalaiset vaikutteet näkyvät erityisesti hänen Elefantti-sarjassaan. Teoksissa elefantti symboloi viisautta ja valaistuneisuutta. Iria Leino Galerie Forsblom 28.3.-4.5.2025 Ohjelman vieraina ovat galleristi Kaj Forsblom, ystävä, elokuvaohjaaja Eila Kaarresalo-Kasari, taiteilija Kari Walden, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtaja Kati Laakso ja ohjaaja Janna Kyllästinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuinka illan puoluejohtajien tentti sujui? Analysoimassa ovat valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopisto sekä apurahatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistolta. Toimittajana Anna Lehmusvesi. Sote-säästöistä on kehkeytynyt vaalien alla kuuma peruna. Joko pääministeri Petteri Orpo on kertonut hallituksen leikkauksista. Mistä leikataan? Onko tiedolla vaikutusta vaaleihin? Haastateltavana tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistolta. Halukkaiden koalitio kokousti Pariisissa. Millaisia ratkaisuja maat saivat aikaan Ukrainan tukemiseksi? Keskustelemassa tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista sekä Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Kuinka Usaid-avustusjärjestön leikkaukset vaikuttavat Keniassa? Toimittaja Eeva Eronen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.

Yhdysvaltojen ja Ukrainan edustajat tapaavat Saudi-Arabiassa. Mitä rauhantunnusteluilta voi odottaa? Vieraina Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja Oskari Eronen. Voisiko Yhdysvallat vetää joukkojaan Euroopasta? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Yhdysvaltojen lentotukikohdasta Saksan Ramsteinista. Pohjanmerellä Englannin rannikolla sattui maanantaina uhkaava laivaturma, kun rahtialus törmäsi öljytankkeriin. Lontoossa oleva kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kertoo tuoreet tiedot onnettomuudesta. Ranskan presidentti on kutsunut Euroopan asevoimien komentajia koolle. Pariisissa kokousta seuraa Ranskan-toimittaja Miina Väisänen. Euroopassa pohditaan rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan. Miten maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut varusmiesten koulutukseen Suomessa? Vieraina Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen ja Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila. Tanskalle kuuluvassa itsehallintoalue Grönlannissa järjestetään parlamenttivaalit. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, missä tunnelmissa grönlantilaiset lähtevät vaaliuurnille. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Seppo Kivimäki, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismon raportissa sanotaan virheellisesti brittilehti The Telegraphin kertoneen, että Yhdysvaltojen joukkoja oltaisiin siirtämässä Ukrainaan. Todellisuudessa lehti kertoi, että joukkoja oltaisiin siirtämässä Unkariin.

Viikonloppuna käytiin Saksan Münchenissä turvallisuuskonferenssi, jonka jälkeen Pariisissa käydään tänään maanantaina hätäkokousta. Luottamus transatlanttisiin suhteisiin horjuu. Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, CMI:n vanhempi asiantuntija Mikko Patokallio ja ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu. Mitkä maat istuvat pöytään kun Ukrainan rauhasta neuvotellaan? Pitääkö Ukrainan antaa Donald Trumpille sopimus mineraaleista, jotta Yhdysvaltain tuki varmistetaan? Zelenskyi kieltäytyi allekirjoittamasta USA:n tarjoamaa sopimusta viikonloppuna, mutta neuvottelut jatkuvat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Studiossa suoraa keskustelua johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Kaarina Hazard ja Maija Vilkkumaa. Juha Itkonen nostaa keskusteluun Pariisissa juuri päättyneen tekoäly huippukokouksen, johon osallistui myös Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance. Juha toteaa Vancen "laulaneen siellä samoja lauluja" kuin päämiehensä Donald Trump. Vance kritisoi kovasti Euroopan tekoälyn sääntelyä, jota yhdysvaltalaiset digijätit joutuvat noudattamaan. Vance sanoi uskovansa, että tekoälysektorin yletön sääntely voi tappaa tärkeän teollisuusalan. Helsingin Sanomien uutisen mukaan EU johtajat ja oma pääministerimme Petteri Orpo tuntuivat olevan lähes täysin samaa mieltä Vancen kanssa. Mikä on teidän näkemyksenne tästä asiasta? Sääteleekö EU Euroopan näissä tekoälyasioissakin kilpailukyvyttömäksi ja köyhäksi vai onko se ainoa taho, joka ainakin tähän asti on edes yrittänyt ottaa huomioon myös tekoälyn riskit ja ihmisten ja yhteiskuntien kokonaisedun? Kaarina Hazard haluaa puhua kristinuskosta. Innoitus aiheeseen kumpusi erään HS:n esihenkilön kirjoittamasta kolumnista, jossa kirjoittaja kertoi ryhtyneensä lukemaan Raamattua ja löytäneensä Vanhasta testamentista kovin tutun oloista kuvastoa tämän hetken Israel - Gaza tyyppiseen tilanteeseen. Kaarinan mielestä mediaympäristössämme halutaan olla hysteerisiä sen äärellä, että nuoret miehet ryhtyvät konservatiivisiksi kristityiksi. Jos meillä on vanhatestamentillinen pelkoon ja rangaistukseen perustuva konservatiivinen kristillisyys nousussa, voisiko teidän mielestä toisenlainen, enemmän uusitestamentillinen, toivoon perustuva, ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon ja hyvän puolesta taisteleva kristillisyys tulla myös muotiin? Maija Vilkkumaan keskustelunaiheena on hierarkkiset rakenteet. Helsingin Sanomat julkaisi edesmenneen viulisti Eriikka Maalismaan puheen viime vuodelta, jossa hän kritisoi mm. klassisen musiikin maailman elitismiä. Artikkelissa esimerkkinä käytettiin mm. sitä, että kapellimestari tienaa satakertaisesti muusikon palkan, eikä häntä saa orkesterin rivijäsen edes puhutella. Popmuusikko Maija kertoo tällaisen maailman olevan kovin vieras hänen omalle musiikkilajilleen, jossa ihmisten kohtaaminen lähtee siitä, että kaikki ovat samanarvoisia. Mitä te raatilaiset ajattelette tämän tyyppisistä hierarkkisista maailmoista, joko kulttuurissa tai muualla? Tekevätkö tämän tyyppiset rakenteet hyvää, vai pitäisikö teistä kaikki hierarkkiset rakenteet purkaa?

Venäjällä Laukaansuun satamassa ankkuroituna olevan Koala-öljytankkerin siirron valmistelut ovat alkamassa, kertoo venäläismedia. Koala-öljytankkeri vaurioitui sunnuntaina. Meriturvallisuusasiantuntija, komentajakapteeni Petteri Salli Rajavartiolaitokselta, kertoo miten suomalaisviranomaiset ovat varautuneet mahdolliseen öljyvuotoon. Taksialan kilpailu vapautettiin vuonna 2018, mutta hallitus haluaa kiristää sääntelyä uudelleen. Miltä alan tulevaisuus näyttää? Keskustelemassa Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson, kyytipalvelu Boltin Suomen maajohtaja Mikael Uusivuori ja liikennepalveluyksikön johtaja Elina Immonen Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Trump on uhannut asettaa uusia tuontitulleja alumiinille ja teräkselle. Yhdysvalloissa oleva toimittajamme Juri von Bonsdorff kertoo tuoreimmat tiedot Trumpin tulleista. Pariisissa järjestettävässä tekoälyhuippukokouksessa kokoontuvat niin hallitusten kuin teknologiajättienkin johtajat. Kokouksesta raportoi Pariisissa oleva toimittaja Miina Väisänen. Studiossa keskustellaan siitä, minkälaisilla arvoilla tekoälyä kehitetään? Keskustelemassa yliopistonlehtori Anna-Mari Wallenberg Helsingin yliopistosta ja professori Arno Solin Aalto-yliopistosta. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Lotta Lautala ja Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe.

Yhdysvalloissa valta vaihtuu tänään, kun presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa. Mikä Yhdysvalloissa nyt muuttuu? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén ja emeritusprofessori Markku Henriksson. Toimittaja Juri von Bonsdorff kertoo tuoreet tunnelmat Yhdysvalloista. Minkälainen murros sosiaalisen median kentällä on käynnissä? Vieraina sosiaalisen median vaikuttaja Jenni Rotonen ja yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta. Israelin ja Hamasin välisen aselevon on määrä astua voimaan sunnuntaina. Israelissa oleva ulkomaantoimittaja Antti Kuronen kertoo tuoreimmat tiedot Lähi-idästä. Ranskassa valmistellaan uutta seksuaalikasvatusohejelmaa, jonka on määrä tulla kouluihin ensi syksynä. Pariisissa oleva toimittaja Miina Väisänen kertoo, miksi ohjelma on herättänyt paljon keskustelua ja saanut osakseen kritiikkiä. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Mira Stenström ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Tällä historialisella päivämäärällä Don Giovanni -oopperan ensi-ilta oli Pariisissa, paperisilppua heiteltiin ilmaan ensimmäistä kertaa New Yorkissa ja Asterix seikkaili sarjakuvassa!

Euroopassa seurataan jännittyneinä Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Erityisesti Donald Trumpin mahdollinen paluu Valkoiseen taloon huolettaa. Kamala Harrisia pidetään transatlanttisten liittolaissuhteiden kannalta varmempana valintana. Ohjelmassa käydään sekä Pariisissa että Lontoossa kysymässä asiantuntijoilta, millaisia epävarmuustekijöitä Euroopan näkövinkkelistä Yhdysvaltain vaaleihin sisältyy. Lisäksi yhdysvaltalaiset ulkopolitiikan asiantuntijat arvioivat ovatko huolet aiheellisia. Ohjelman lopuksi kuullaan Moskovasta, miten Venäjällä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin suhtaudutaan.Valtiollinen media mustamaalaa demokraattien Kamala Harrisia, mutta valtionjohto antaa ymmärtää, että molemmat ehdokkaat ovat Venäjän kannalta huonoja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Fiia juhlii synttäreitään sunnuntaina ja sen kunniaksi tämän viikon aihe onkin hänelle erittäin mieluinen! Jaksossa puhutaan Walesin prinsessa Dianan elämästä ja kurjasta avioliitosta, sekä hänen traagisesta kuolemastaan, joka tapahtui Pariisissa 31. elokuuta 1997.

Vuoden suurimpiin elämänkertaelokuviin lukeutuu Oscar-voittaja Kate Winsletin ja ruotsalaisen Alexander Skarsgårdin tähdittämä Lee, joka pohjautuu mm. Voguen mallina sekä lehden kirjeenvaihtajana toisen maailmasodan aikana toimineen yhdysvaltalaisen valokuvaaja Lee Millerin (1907-1977) elämään. Elokuvan on ohjannut mm. Tahraton mieli -elokuvasta tunnettu Ellen Kuras. Miller oli seikkailunhaluinen renessanssinainen. Diiva ja seurapiirien suosikki, joka asui elämänsä aikana yhtä vaivattomasti sekä New Yorkissa, Egyptissä, Pariisissa kuin Lontoossakin ja ystävystyi monien vaikutusvaltaisten ja silmäätekevien kanssa. Hän pääsi aikansa surrealistisiin taidepiireihin ja tutustui mm. Picassoon, josta tuli hänen hyvä ystävänsä. Miller oli rohkea, ennakkoluuloton ja taitava valokuvaaja, jonka raportit käsittelivät niin kulttuurijournalismia kuin sodan totalitärismiä. Millaista oli päästä etulinjoihin todistamaan sodan kauheuksia liittoutuneiden joukkojen mukana sekä ensimmäisten joukoissa kuvaamaan mm. Dachaun keskitysleirien epäinhimillisiä jälkiä ja ihmiskohtaloita? Miten Miller päätyi huippumallista sotakirjeenvaihtajaksi ja edelleen maailman kuulluksi kulinaristiksi? Miten hänen sukupuolensa vaikutti asemaan sotajournalistina, ja miten hän pystyi luovimaan tiensä ikonisiin kuviin miehisessä maailmassa? Millaisia analogioita Lee-elokuva tarjoaa tämän ajan konfliktijournalismista ja siitä, miten mediassa sotaa kuvataan? Sotajournalismista, sotakuvauksesta, Lee Milleristä ja uudesta elokuvasta keskustellaan kuvajournalisti Niklas Meltion, ulkomaantoimittaja Antti Kurosen sekä elokuvien erikoistutkija Jari Sedergrenin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 137. jaksossa vieraanani on Matilda Suhonen, joka toimi Pariisin olympialaisissa Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsenen avustajana. Matilda on opiskellut kansainvälistä urheilujohtamista yliopistossa Pariisissa. Miten Matilda onnistui oppimaan ranskaa ilman kouluopintoja ranskalaisella juustotilalla? Mitä on vaatinut, että ranskasta on tullut Matildan toinen kotikieli? Miten Matilda pääsi avustamaan KOK:n jäsentä? Miten Matilda sopeutui työharjoitteluun Salomonilla? Millainen kokemus Pariisin olympialaiset on ollut Matildalle? Millaisia neuvoja Matilda antaa nuorille, jotka ovat sitä mieltä, että englanti riittää? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

8.11 Muistisairaudet lisääntyvät. Yhä useammalla työikäisellä diagnosoidaan alzheimer. Kuinka tunnistaa muistisairaus? Myös ikääntyvä väestö lisää muistisairauksien määrää. Haastaetltavana tutkimusjohtaja, apulaisprofessori Eino Solje Itä-Suomen yliopisto sekä geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen Mehiläisestä. 8.30 Suurkeikka vaikutuksia kaupungille. Millaisia vaikutuksia kaupungille ja yrityksille Coldplay-yhtyeen konsertit tuovat? Haasteltavana Helsingin kaupungin brändi-ja tapahtumat -yksikön päällikkö Sanna Forsström. 8.34 Millaiset turvatoimet on Pariisissa olympialaisia varten? Toimittaja Simo Ortamo raportoi. 8.39 Pariisista haastateltavana Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori, 8.43 Millainen on urheilun ja politiikan kytkös nykyisin? Haastateltavana poliittisen historian proressori Vesa Vares Turun yliopistosta. Juontajana Ilkka Lahti. Toimittajina Seppo Kivimäki ja Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.

Jälleen kerran on aika hypätä naurutarakalle, kun kaksikko ruotii sosiaalista mediaa. Pitäisikö se nyt oikeasti kieltää 16-vuotiailta, onko some hyvä vai huono juttu? Someaktivismi? Klassikkojakso, joka löytyy varmasti jokaiselta podastilta! Alussa tietysti myös ylppärintäytteisiä kuulumisia, ja pääsemme myös todistamaan Tumen heikkoa selkärankaa hänen yrittäessään lopettaa nikotiinituotteet. Tuhannes - TikTok ⁠⁠⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠⁠⁠⁠⁠ Tuhannes - Instagram ⁠⁠⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠⁠ Fanipuhelin: 0404416504 (WhatsApp) (0:00) Kuulumiset, ylppäreitä, häitä ja synttäreitä (7:09) “Juhla”-kahvit (8:20) Lisää kuulumisia (9:24) Tumen nikotiinin lopettaminen (14:31) Uutisiin! (15:03) Uutinen: Pohjois-Korea tiputti ulostetta Etelä-Koreaan (17:16) Uutinen: Ulostekaaos uhkaa Pariisissa (21:22) Uutinen: Kuumaa - fanitus (25:11) Uutinen: Kaupunki nimesi kadun erikoisesti (28:27) Uutinen: Poikkeuksellinen näky Aira Samulinin haudalla (31:53) KUKA KYSY? - SOME (1:04:12) Ääniviestejä! (1:05:09) Viesti 1 (1:05:21) Viesti 2 (1:05:41) Viesti 3 (1:06:45) Viesti 4 (1:07:17) Viesti 5 (1:08:11) Viesti 6 (1:09:28) Viesti 7 (1:10:25) Viesti 8 (1:10:47) Outro

Sauli ja Sergey ovat palanneet lomamatkoiltaan, Sauli käväisi Sisiliassa ja Sergey puolestaan vietti pitkän viikonlopun Pariisissa. The Kardashianeiden viides tuotantokausi on käynnistynyt, ja Scott Disickin muuttunut olemus on leimauttanut ilmoille salaliittoteorioita. Kim on kertonut olevansa koukussa työntekoon. North Westin esiintyminen Leijonakuningas-musikaalissa on saanut murskatuomion. Erikoisjoukoissa on nähty vaativa finaalikoettelemus. Ketkä ovat lähteneet Farmi Revanssin kuvauksiin? Sauli ja Sergey kertovat myös uutisia tulevasta!

Sinin ja Sergeyn Pariisin matka on ollut täynnä draamaa! Sergey on suunnannut nyrkkeilytreffeille, jossa odotti täysin odottamaton yllätys. Sini on otettu vastaan Pariisissa, kuin supertähti konsanaan. Kaksikko tapasi matkallaan Ranskiksen ja vastassa oli järkyttävä keskustelu. Tapaaminen on ollut Sergeylle repivä kokemus, mutta hän on valmis siirtymään eteenpäin. Kaksikolla on myös isoja uutisia CTUM:n tulevaisuuden suhteen!

Pariisissa asuva kuraattori, tutkija Sini Rinne-Kanto on yksi The Community -yhteisön jäsenistä. Jaksossa keskustellaan viimeaikaisista projekteista, joihin kuuluvat mm. Tom of Finlandin sekä Tove Janssonin kansainväliset suurnäyttelyt. Kesällä Rinne-Kanton pitää kiireisenä Fiskars Village Art & Design Biennalen Yllätysvieras-päänäyttelyn kuratointi.

Suomen suurlähetystö Pariisissa sijaitsee aivan Ranskan ulkoministeriön vieressä. Siellä synnytettiin vuonna 1951 Euroopan hiili- ja teräsunioni, mikä kehittyi vuosikymmenten kuluessa nykyiseksi Euroopan unioniksi. Kummankin ytimessä on Ranskan ja Saksan välinen yhteys - kaksintanssi, joka toisinaan on toiminut paremmin ja toisinaan kangerrellen. Suurlähettiläs Matti Anttonen on katsonut Euroopan unionia eri asemapaikoistaan jo ajalta ennen kuin Suomi oli unionin jäsen. Hän käy toimittaja Jari Mäkisen kanssa läpi unionin historiaa ja nykyisyyttä, kertoo miltä maailma näyttää Euroopan unionin ainoan globaalin suurvallan näkökulmasta ja paljastaa miten Ranska ja Saksa tulevat juuri nyt toimeen keskenään. Toimittajana Jari Mäkinen.

Peter Morganin käsikirjoittama The Crown on Netflix-sarja, joka kertoo kuningatar Elisabet II:n ja hänen kuninkaallisen perheensä elämästä. The Crownin viimeisen kauden ensimmäiset neljä jaksoa ovat ilmestyneet ja herättäneet ristiriitaisia tunteita. Sarjan jaksot ovat puhuttaneet yleisöä ja kriitikoita laajasti. Tapahtumat sijoittuvat 1990-luvun loppupuolelle ja kertovat prinsessa Dianan ja Dodi Al-Fayedin rakkaustarinasta ja heidän traagisesta kuolemastaan auto-onnettomuudessa Pariisissa. Elizabeth Debickin esittämä Diana on ollut kriitikoiden mielestä onnistunut ja hänen roolisuorituksensa on sarjan parasta antia. Dianan ja Dodin puhuvia haamuja on pidetty erikoisena ratkaisuna. Miksi tällaiseen ratkaisuun päädyttiin? Sarjan päätöskauden kuusi jaksoa ilmestyvät 14. joulukuuta. The Crown perustuu todellisiin tapahtumiin mutta on kuitenkin fiktiivinen, eräänlaista biofiktiota. Sarjan päätöskauden kuusi jaksoa ilmestyvät 14. joulukuuta. Mitä on odotettavissa? Vieraina ovat kuninkaallisten asiantuntija tietokirjailija Satu Jaatinen, taidehistorioitsija ja erityisesti brittihovin ja -aateliston asiantuntija Johanna Lindfors ja elokuva-asiantuntija Anna Möttölä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Sergey on käynyt Ranskiksen luona Pariisissa, ja heidän suhteensa on jo lähes IG official!! Matkan lisäksi Sergey on ehtinyt suunnittelemaan näyttelijän uran niin itselleen kuin Sinillekin. Sini puolestaan tunnustaa sortuvansa ajoittain rattiraivoon. Kaksikko keskustelee myös tärkeästä aiheesta, nimittäin 2000-luvun naisvihasta, jolloin etenkin nuoria naisia kohdeltiin julmasti ja ivallisesti mediassa.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  125. jaksossa vieraanani on Etelä-Ranskassa asuva kirjailija Milja Kaunisto, joka on kirjoittanut muistelmansa Hajanainen. Epätäydellinen elämäni (Gummerus, 2023). Miten Milja kiinnostui elämäkertojen kirjoittamisesta? Mitkä olivat Miljan ensimmäiset muistot Ranskasta? Mitä vaati se, että Milja jäi ilman vanhempiaan käymään lukiota Ranskassa? Miten hän selvisi vaikeasta avioliitosta Amerikassa? Millaista oli taiteilijaelämä Pariisissa? Millainen elämänmuutos oli asettua eteläranskalaiseen pikkukylään? Miten ideaaliminä saadaan vaiennettua? Pelottiko omien kipeiden asioiden avaaminen muistelmissa? Milja lukee myös otteen kirjastaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

25. heinäkuuta 2000 Pariisissa tapahtui historiallinen lento-onnettomuus, jossa yliäänilentokone Concorde tuhoutui surmaten 113 henkeä. Mikä oli Concorde ja mikä aiheutti tämän tarunhohtoisen matkustajakoneen tuhon? SV: lento-onnettomuus Lähteitä: https://bea.aero/uploads/tx_elydbrapports/f-sc000725a.pdf https://www.britannica.com/technologyq/Concorde https://www.britannica.com/topic/Air-France-flight-4590 https://fi.wikipedia.org/wiki/Concorde https://fi.wikipedia.org/wiki/Air_Francen_lento_4590 What went wrong - The Concorde Air Crash (Extended), The Stream Curiosity, 2019 https://edition.cnn.com/travel/article/concorde-flying-what-was-it-like/index.html

Üusi hallitus aloitti tiistaina ja tulevan nelivuotiskauden kuumat kysymykset ovat edessä välittömästi. Mitä oppositio ajattelee oikeistohallituksen ohjelmasta ja tulevan hallituskauden politiikasta? Studiossa SDP:n varapuheenjohtaja Kim Berg, keskustan vastavalittu eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Krista Mikkonen. Pariisissa vietetään jälleen maailman vanhinta säännöllisesti toistuvaa ilmailunäyttelyä. Miltä näyttää vetyyn ja sähköön energianlähteensä perustava ilmailu, siitä kertoo toimittaja Jari Mäkinen. Ympäristö. ja ilmastoministeri Kai Mykkänen lähtee hallituskauteen sylissään romahtanut hiilinielu ja takanaan tiukat neuvottelut liikenteen päästöistä. Hallitusohjelman saama kritiikki on kohdistunut riittämättömiin ilmastotoimiin, metsien hakkuutasojen pitämiseen ennallaan ja heikkoihin kirjauksiin luonnon monimutoisuudesta.  Virossa hyväksyttiin sukupuolineutraali avioliittolaki. Konservatiivisessa maassa muutos on iso ja jakaa kansaa. Tallinnasta raportoi toimittaja Rain Kooli. Juontajana Mira Stenström. Llähetystä ovat valmistelleet Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki, tuottajana on ollut Jaakko Parkkinen

Turkin presidentinvaalien toisen kierroksen tulos. Istanbulista raportoi ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Mikä Turkin sisä- ja ulkopolitiikassa nyt muuttuu, vai muuttuuko mikään? Vieraina Turkissa vaalitarkkailijana ollut ulkoasiainvaliokunnan pj. Johannes Koskinen (sd) ja vanhempi tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti. Ruotsin reaktio Turkin vaalitulokseen, Tukholmasta raportoi Pirjo Auvinen. Hallitusneuvottelujen kipupisteet ja ratkaisun hetket. Vieraina toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja, Suomen Kuvalehti, politiikan toimittaja Jenni Lepänrinne, Lännen Media ja politiikan toimittaja Lauri Nurmi, Iltalehti. Muovisaastumista estävästä sopimuksesta neuvotellaan Pariisissa. Puhelimessa Suomen delegaatiota johtava neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka, ympäristöministeriö. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Jaakko Parkkinen ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Tässä jaksossa toteutetaan useampi kuulijatoive. Mukana mm. keikkaraporttia Jonna Tervomaan keikalta Jyväskylän Lutakossa toukokuussa 2023. Kirjanurkassa käsittelyssä useampi teos (Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo; Rick Rubin: The Creative Act: A Way of Being; Ilkka Mattila, Jukka Haarma, Anna-Kaisa Kaplas: Popmusiikin uusi aika - Satumaa-tangosta 2080-luvulle). Raporttia myös Basquiat x Warhol - Painting four hands -näyttelystä Pariisissa.

Ateneumissa avautuu 5.5.2023 uusi näyttely Albert Edelfeltistä kansainvälisenä vaikuttajana. Albert Edelfelt (1854–1905) oli kosmopoliittinen taiteilija joka avasi uusia yhteyksiä erityisesti Pariisissa. Tämä uusi näyttely keskittyy tämän taiteilijan koko uraan. Mikä teki Edelfeltistä kosmopoliitin? Millainen persoona hän oli? Miten hänen perhetaustansa vaikutti hänen ihmissuhdetaitoihinsa? Tämä kielitaitoinen taiteilija matkusti uransa aikana Euroopassa ja asui pitkiä aikoja Pariisissa. Millaista elämää hän vietti Pariisissa? Miten tämä pariisilaisuus näkyy hänen teoksissaan? Uudessa tutkimuksessa paljastui että Edelfelt oli hyvä isä. Näyttely esittelee muotokuvia taiteilijan perheenjäsenistä, ajan taiteilijakollegoista ja maisemia Helsingistä ja Pariisista, kuten Pariisin Luxembourgin puistossa vuodelta 1887. Näyttelyssä nähdään myös teoksia, joita ei ole aikaisemmin esitelty Suomessa. Miten ne muuttavat käsitystämme hänestä? Maria Vainio-Kurtakko kertoo tietokirjassaan Sovelias liitto Edelfeltin ja hänen vaimonsa Ellanin avioliiton tarinan. Hän halusi kirjoittaa heidän omista näkökulmistaan muun muassa Pariisin elämästä, “his and her story” -tyylisesti. Miten hän kuvailee heidän suhdettaan? 3.5. julkaistiin Areenassa viisiosainen podcast-sarja Sadan euron Edelfelt, jossa pariskunta hankkii huutokaupasta taulun, joka paljastuu aidoksi Albert Edelfeltin maalaukseksi. Toimittaja Inkeri Alatalo tutkii taulun historiaa ja selvittää, kuka on maalaukseen ikuistettu nuori mies ja millainen tarina taulun takaa paljastuu. Ohjelman vieraina ovat Ateneumin kuraattorit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari, toimittaja Inkeri Alatalo ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Nana & Kaoru on Ryuta Amazumen eroottissävytteinen romanssisarja, jossa kaksi lapsuudenystävää – menestyvä tyttö Nana ja luuseripoika Kaoru – alkavat harjoittaa keskenään S&M-leikkejä ja päätyvät niiden myötä taas lähentymään keskenään. Ajankohtaisina aiheina puhumme siitä, miten Kamen Rider Kuuga -mangan englanninkielisen julkaisun luokattoman huono käännös suututti manga-alan ihmiset, sekä Japanin vuoden 2022 myydyimmistä mangasarjoista. Lukujonossa Maaret on lukenut Rumiko Takahashin mangan Inuyasha ensimmäiset 30 pokkaria. --- Kommentoi | Twitter | Instagram --- - Disneyland Parisin Captain Jack's -ravintola on yhteydessä Pirates of the Caribbean -laitteeseen - Takashi Moritan Arsène Lupin -manga - Les Halles -ostoskeskuksen Fnac-kirjakaupan sisäänkäynnin viereinen iso mangaständi (kuva) - Kono oto tomare! Sounds of Life - Fnac-kirjakaupan mangaosastolla isot sarjat saavat omia teemahyllyjä (Twitter) - Happa Tei -ravintola Pariisissa   11:43 – NANA & KAORU: ESITTELY (HUOM! Vain valokuvat fyysisistä sivuista ovat Fakkun virallisesta julkaisusta) - Nana & Kaoru - Berserk - March Comes in Like a Lion - Päähenkilömme (kuva) - Nana ja nahka-asu (kuva, NSFW) 22:42 – NANA & KAORU: RYUTA AMAZUME - Ryuta Amazume - Petterin artikkeli Ryuta Amazumesta Anime-lehdessä 2/2015 (kuva) - Toshiue no hito alkoi tosiaan alun perin 2001 kuten artikkelissa lukee, vaikka ensimmäinen pokkari julkaistiin vasta 2004 (ks. Wikipedia) 29:07 – NANA & KAORU: VISUAALINEN TYYLI - Katseenkuljetus ja sivuasettelut eivät aina toimi kauhean hyvin, mutta toisaalta Amazumen ensimmäisessä työssä Toshiue no hito ne olivat vielä heikompia (kuva) - Kerronnassa ajatukset ja dialogit pirstaloituvat ympäri sivuja, ja intensiiviset kohtaukset hekumoivat naisvartaloa ja on kuorrutettu pikkuisilla ääniefekteillä, jotka ovat usein puhekuplissa (kuva, NSFW) - Kamelinvarvas (kuva) - Shuzo Oshimi 41:39 – NANA & KAORU: S&M-KUVAUS - Kaoru näkee paljon vaivaa hengähdystaukojen suunnitteluun ja niihin valmistautumiseen ja turvallisuudesta huolehtimiseen… (kuva) - …mutta ei halua, että Nana saa tietää vaivannäöstä tai huolenpidosta, kuten siitä että hän ei oikeasti mennytkään kauppaan niin kuin uhkasi (kuva) - Kaorun pitää pinnistellä osatakseen leikkiä ankaraa masteria, vaikka oven ollessa kiinni pitääkin kieriä lattialla (kuva) - Joskus hengähdystauko epäonnistuu, eikä siitä jää kauhean hyvä mieli kummallekaan (kuva, NSFW) - Nanasta tuntuu, että vaikeina hetkenä Kaorun köydet pitävät häntä kasassa (kuva, NSFW) - Raskaampi hengähdystauko auttaa Nanaa purkamaan patoutuneet tunteet (kuva, NSFW) - Kovempia S&M-skenaarioita kuin Nanan ja Kaorun hengähdystauoissa nähdään lähinnä opettavaisissa montaaseissa, joissa esitellään erilaisia seksileluja ja fetissejä (kuva, NSFW) - Nana haastaa Tachin mukaan hengähdystaukoon kysymättä Kaorulta (kuva) - Tommy Eklundin Desucon-luento Nana to Kaoru ja BDSM (ei YouTubessa) 01:03:15 – NANA & KAORU: NANA JA KAORU - Nanakin innostuu päästessään välillä kiusoittelemaan Kaorua (kuva) - Hengähdystaukojen ulkopuolella kommunikoiminen on vaikeaa, mutta hiljalleen välit alkavat lähentyä (kuva) - Nanalla on tärkeä muisto siitä, miten Kaoru on yläasteaikoina luvannut aina tukea hänen unelmiaan (kuva) - Kaorua pelottaa viettää aikaa Nanan kanssa hengähdystaukojen ulkopuolella (kuva) - Kaorun paperikukkasade (kuva) - Nana kokeilee kaupassa uutta kaulapantaa kun vanha on heitetty pois, ja alkaa ymmärtää miten paljon vaivaa Kaoru näkee hänen eteensä (kuva) - Kaoru suostuu siihen että Nana osallistuu uuden kaulapannan tekemiseen, vaikka onkin alun perin halunnut hoitaa kaiken yksin (kuva) - Nanasta alkaa tuntua kivalta, kun muutkin huomaavat Kaorussa jotain hyvää (kuva) - Kuinka monta ihmistä tarvitaan laittamaan yksi peräpuikko? (kuva, NSFW) - Tachin läsnäolon takia Nana alkaa tajuta olevansa Kaorusta mustasukkainen (kuva) - Nanan vaikea äitisuhde (kuva) - Nanaa inhottaa se, että hänen ja Kaorun riitely tuntuu ihan samalta kuin hänen vanhempiensa riitely (kuva) 01:29:39 – NANA & KAORU: MUUT HAHMOT - Ryouko Tachi, jonka suhtautuminen S&M:ään on (alun jälkeen) se että se on hauskaa ja jännää, ja joka toimii myös Nanan mustasukkaisuuden katalyyttinä (kuva, NSFW) 01:34:00 – NANA & KAORU: JULKAISU JA SOVITUKSET - Fakku on korvannut rakkaudella sarjan kaikki tuhannet pienet ääniefektit (kuva) 01:37:42 – NANA & KAORU: SPOILERIOSIO - Kaoru päätyy Okinawalla tuuraamaan fetissiconin estynyttä esiintyjää ja tapaa entisen aikuisviihdetähti Ai Ueharan, joka tuntuu pitävän hänestä (kuva, NSFW) - Nana tapaa opiskeluretriitillä OPKHPJ Yagamin sukulaisjäbä Kiyohikon, jossa on jotain tutun ja puoleensavetävän oloista (kuva) - Viimeinen hengähdystauko (kuva, NSFW) 01:51:32 – NANA & KAORU: BLACK LABEL - Pääsarjasta tuttu Mitsuko Tachibana, avulias erotiikkaliikkeen pyörittäjä (kuva) - Tachibana ja Kaorun ihailema S&M-kirjailija Sarashina ovat olleet ensikohtaamisestaan asti seksuaalisesti samalla aallonpituudella, mutta silti heidän suhteensa on ollut kymmenen vuoden ajan epämääräinen, eivätkä he vieläkään ole sanoneet ääneen seurustelevansa (kuva, NSFW) - Sarja maalaa Tachibanan manipulatiivisuuden vähän turhankin romanttiseksi (kuva, NSFW) - Loppuhuipentuma (kuva, NSFW) 02:07:02 – NANA & KAORU: LAST YEAR - Oikeasti viimeinen hengähdystauko (kuva) 02:27:04 – NANA & KAORU: YHTEENVETO - Petterin ensimmäinen twiitti sarjasta 02:34:59 – KAMEN RIDER KUUGAN HUONO LOKALISAATIO - ANN:n uutinen Kamen Rider Kuugan lisenssistä - Kaylyn Saucedon twiittiketju aiheesta - ANN:n uutinen siitä, että jälki ei ole promokuvien mukaista - Titan Comicsin lausunto - StoneBot Comicsin lausunto - Twiittiketju, jossa syytetään julkaisua valheellisesta markkinoinnista - Ed Chavezin twiitti siitä, että julkaisun laadunvalvonnassa on ollut puutteita, kommenteissa ollaan sitä mieltä että Titan ei brittifirmana oikein osaa kyllä jenkkisarjakuvienkaan tyyliä - Twitter-keskustelua siitä, mahtaako kääntäjää olla olemassakaan - Twitter-keskustelua kakkospokkarin lokalisointijäljestä - Laatua voi vilkaista Amazonin digijulkaisujen lukunäytteistä - Jonathan Clements 02:43:49 – JAPANIN MANGAMYYNTIEN TOP 10 -SARJAT 2022 - Jakso 71, jossa puhuimme vuoden 2021 Top 10-sarjoista - Jakso 43, jossa puhuimme vuoden 2020 Top 10-sarjoista - Korjaus: Demon Slayer: Kimetsu no Yaiba on ollut parhaiten tai toisiksi parhaiten myyvä sarja Japanissa jo vuodesta 2019, eikä vuodesta 2020 kuten Maaret jaksossa sanoi - Journal du Japonin artikkeli Japanin Top 10 -mangamyynneistä (ranskaksi - mutta sarjat, myyntimäärät ja vertailut edellisvuoteen löytyvät artikkelista selkeästi taulukosta, ja lisäksi artikkelissa on lista yksittäisten mangapokkarien Top 50 -myynneistä) - Jakso 77, jossa puhuimme Chainsaw Manista 03:00:10 – KUULIJAKOMMENTTEJA: BOOTLEGIT JA RANSKA - Jakso 79, jossa puhuimme mangan painetuista bootleg-versioista sekä sarjakuvan ruohonjuurikulttuurista - Sebbeben Twitter-kommentti bootleg-mangoista - Jarmon Twitter-kommentti mangan valtavirtaistumisesta - Marumujun Twitter-kommentti Japan Exposta 03:06:35 – LUKUJONOSSA: INUYASHA - Inuyasha - Jakso 17, jossa puhuimme sarjan tekijä Rumiko Takahashista 03:25:58 – LOPETUS

Euroopan avaruusjärjestö esitteli uudet astronauttinsa marraskuun lopussa Pariisissa pidetyssä tilaisuudessa. Tiedeykkönen oli mukana ja pääsi tapaamaan tuoreeltaan astronauttikandidaatteja. Erityistä tässä valinnassa oli se, että mukana on britti John McFall, jonka oikea jalka on amputoitu. Hänestä tulee maailman ensimmäinen para-astronautti, ja hän kertoo ohjelmassa miksi vammainen saattaa olla jopa parempi astronautti kuin muut. Uusien astronauttikandidaattien ainoa pohjoismaalainen on ruotsalainen Marcus Wandt. Hän kertoo ESA-astronauttien tiukoista hakuprosessin vaiheista. Ohjelmassa on mukana myös kaksi kertaa avaruudessa käynyt Luca Parmitano. Hän on suurimpaan vaaraan koskaan avaruuskävelyllä joutunut ihminen. Parmitano oli vähällä hukkua pukunsa sisään vuotaneeseen veteen. Hänellä on myös omintakeisen lämmin suhde tyhjään, kylmään ja mustaan avaruuteen. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Kuuden kissan emäntä ja tiukka naisasianainen vai Vladimir Putinin kaveri? Se, miten äärioikeistolainen presidenttiehdokas Marine Le Pen nähdään, saattaa ratkaista Ranskan presidentinvaalit. Vastakkain ovat toista kertaa istuva presidentti Emmanuel Macron ja kolmatta kertaa tehtävää tavoitteleva Marine Le Pen. Ehdokkaat edustavat ääripäitä. Toisessa päässä on suurten kaupunkien eliitti, toisessa pikkupaikkakuntien pienituloiset ranskalaiset. Pariisissa asuva Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä saa selittää, onko Ranska jakautumassa kahtia – vai jopa kolmeen osaan. Ensimmäisellä kierroksella komean äänisaaliin nappasi myös äärivasemmiston ehdokas Jean-Luc Mélenchon. Nouseeko hänen kannattajistaan "uusi keltaliiviliike"? Jennyä kiinnostaa, millainen olisi Marine Le Penin johtama Ranska. Voisiko Le Pen sotkea Suomen Nato-haaveet, jos hän voittaa vaalit? Annastiinan mukaan tuskin, mutta hänen johdossaan Ranskasta saattaa tulla arvaamaton kumppani. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.