Podcasts about pariisissa

Elisa Suokon esikoisromaani taoahtuu Pariisissa ja muodin maailmassa. Se on rakkausromaani, missä pääasiallinen intohimon kohde taitaa olla Muoti isolla alkukirjaimella. Keskustelemme yhteisestä rakkaudestamme muotiin sen kaikista yhteiskunnallisista, taloudellisista, poliittisista ja feministisistä ongelmista huolimatta - tai niiden takia. Kirjan Le Luxe on vuosikertamuodin elävä museo ja romaani onnistuu välittämään taitavasti suunnitellun ja tehdyn materian hurman käsinkosketeltavasti. Onko Suomessa tilaa puhua muodista muuten kuin kulutuksen ja sen kritiikin kautta? Miten muoti voi nykyään? Ja tapahtuuko edes Pariisissa enää muodin tuhkimotarinoita à la Coco Chanel?

Ranskalaisessa linnassa, Pariisissa ja Helsingissä kirjoittava kirjailija ja toimittaja Annastiina Heikkilä lähti tutkimaan kulttimaista yhteisöä ja hajonneita sisarussuhteita. Romaani kertoo ranskalaisesta Neitsyt Mariaa palvovasta kultista Etelä-Ranskan maaseudulla ja sen naisjohtajasta. Millainen tämä nainen, joka saa kulttinsa jäsenet palvomaan häntä on? Kirja käsittelee yhteisön voimaa ja valtaa. Miksi jotkut haluavat palvoa ja jotkut haluavat tulla palvotuksi? Romaanin yksi henkilöistä on Pariisissa asuva suomalainen Rebekka joka kuokkii julkkisten hautajaisissa. Miksi sureminen ja hautausmaat vetää häntä puoleensa? Rebekka tutustuu Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla toiseen hautajaisten vakikävijään, ranskalaiseen Célineen, jonka kanssa hänellä on jotakin yhteistä. Rebekka lähtee etsimään Célinen siskoa kulttimaiseen yhteisöön. Millaisiin tarpeisiin kultti vastaa yllättäen Rebekan kohdalla? Annastiina Heikkilän romaani pohjautuu osin tositapahtumiin. Millä tavalla Ranskassakin asuva kirjailija on kokenut maan henkisen ilmapiirin, katolilaisuuden ja vanhan kulttuurin? Miten moderni ja mennyt Ranska on edelleen aistittavissa? Romaanissa käsitellään myös sisaruksen menettämiseen liittyvää surua. Annastiina Heikkilä menetti myös oman siskonsa. Millä tavalla kirjoitusprosessi auttoi surutyössä? Ohjelman vieraana on Annastiina Heikkilä. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 154. jaksossa vieraanani on kirjailija Tittamari Marttinen, joka saa vaikutteita kirjoihinsa Ranskasta. Miten Tittamarin innostus ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaan sai alkunsa? Millaisia kokemuksia kielikurssit Ranskassa ovat olleet? Mitkä ovat Tittamarin lempipaikkoja Pariisissa? Mistä kertoo romaani Ranskalainen romanssi? Mistä Espressomysteerit-sarjan aloittava Myrkkyä mesenaatille -kirja sai sytykkeensä? Miten paljon lapsille ja nuorille työkseen kirjoittava saa heidät lukemaan?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Iria Leino kuoli vuonna 2022 89-vuotiaana. Hänen abstraktia taidettaan esitellään parhaillaan Galerie Forsblomilla Helsingissä. Leino teki mallinuran Pariisissa Diorin ja Balmainin mallina. Hän opiskeli kuvataidetta Suomessa ja Pariisissa. Hänen kuolemansa jälkeen löytyi yli tuhat maalausta hänen New Yorkin kodistaan SoHossa. Leinon maalauksissa on abstrakteja ja värikkäitä sommitelmia. Joissakin teoksissa on meditatiivisiä tutkielmia ja silmiä. Millä tavalla buddhalaisuus vaikutti hänen elämäntyyliinsä ja miten se näkyy hänen taiteessaan? Mitä hän haki askeettisuudesta? Miksi hän ei myynyt teoksiaan? Iria Leino koki kaksi tragediaa elämänsä aikana. Hän oli vain 6-vuotias kun hänen äitinsä kuoli ja hän joutui itse vuonna 1968 vakavaan onnettomuuteen. Tämä johti siihen että hän hakeutui henkisyyden pariin. Buddhalaiset vaikutteet näkyvät erityisesti hänen Elefantti-sarjassaan. Teoksissa elefantti symboloi viisautta ja valaistuneisuutta. Iria Leino Galerie Forsblom 28.3.-4.5.2025 Ohjelman vieraina ovat galleristi Kaj Forsblom, ystävä, elokuvaohjaaja Eila Kaarresalo-Kasari, taiteilija Kari Walden, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtaja Kati Laakso ja ohjaaja Janna Kyllästinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuinka illan puoluejohtajien tentti sujui? Analysoimassa ovat valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopisto sekä apurahatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistolta. Toimittajana Anna Lehmusvesi. Sote-säästöistä on kehkeytynyt vaalien alla kuuma peruna. Joko pääministeri Petteri Orpo on kertonut hallituksen leikkauksista. Mistä leikataan? Onko tiedolla vaikutusta vaaleihin? Haastateltavana tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistolta. Halukkaiden koalitio kokousti Pariisissa. Millaisia ratkaisuja maat saivat aikaan Ukrainan tukemiseksi? Keskustelemassa tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista sekä Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Kuinka Usaid-avustusjärjestön leikkaukset vaikuttavat Keniassa? Toimittaja Eeva Eronen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.

Yhdysvaltojen ja Ukrainan edustajat tapaavat Saudi-Arabiassa. Mitä rauhantunnusteluilta voi odottaa? Vieraina Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja Oskari Eronen. Voisiko Yhdysvallat vetää joukkojaan Euroopasta? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Yhdysvaltojen lentotukikohdasta Saksan Ramsteinista. Pohjanmerellä Englannin rannikolla sattui maanantaina uhkaava laivaturma, kun rahtialus törmäsi öljytankkeriin. Lontoossa oleva kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kertoo tuoreet tiedot onnettomuudesta. Ranskan presidentti on kutsunut Euroopan asevoimien komentajia koolle. Pariisissa kokousta seuraa Ranskan-toimittaja Miina Väisänen. Euroopassa pohditaan rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan. Miten maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut varusmiesten koulutukseen Suomessa? Vieraina Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen ja Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila. Tanskalle kuuluvassa itsehallintoalue Grönlannissa järjestetään parlamenttivaalit. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, missä tunnelmissa grönlantilaiset lähtevät vaaliuurnille. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Seppo Kivimäki, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismon raportissa sanotaan virheellisesti brittilehti The Telegraphin kertoneen, että Yhdysvaltojen joukkoja oltaisiin siirtämässä Ukrainaan. Todellisuudessa lehti kertoi, että joukkoja oltaisiin siirtämässä Unkariin.

Viikonloppuna käytiin Saksan Münchenissä turvallisuuskonferenssi, jonka jälkeen Pariisissa käydään tänään maanantaina hätäkokousta. Luottamus transatlanttisiin suhteisiin horjuu. Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, CMI:n vanhempi asiantuntija Mikko Patokallio ja ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu. Mitkä maat istuvat pöytään kun Ukrainan rauhasta neuvotellaan? Pitääkö Ukrainan antaa Donald Trumpille sopimus mineraaleista, jotta Yhdysvaltain tuki varmistetaan? Zelenskyi kieltäytyi allekirjoittamasta USA:n tarjoamaa sopimusta viikonloppuna, mutta neuvottelut jatkuvat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Studiossa suoraa keskustelua johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Kaarina Hazard ja Maija Vilkkumaa. Juha Itkonen nostaa keskusteluun Pariisissa juuri päättyneen tekoäly huippukokouksen, johon osallistui myös Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance. Juha toteaa Vancen "laulaneen siellä samoja lauluja" kuin päämiehensä Donald Trump. Vance kritisoi kovasti Euroopan tekoälyn sääntelyä, jota yhdysvaltalaiset digijätit joutuvat noudattamaan. Vance sanoi uskovansa, että tekoälysektorin yletön sääntely voi tappaa tärkeän teollisuusalan. Helsingin Sanomien uutisen mukaan EU johtajat ja oma pääministerimme Petteri Orpo tuntuivat olevan lähes täysin samaa mieltä Vancen kanssa. Mikä on teidän näkemyksenne tästä asiasta? Sääteleekö EU Euroopan näissä tekoälyasioissakin kilpailukyvyttömäksi ja köyhäksi vai onko se ainoa taho, joka ainakin tähän asti on edes yrittänyt ottaa huomioon myös tekoälyn riskit ja ihmisten ja yhteiskuntien kokonaisedun? Kaarina Hazard haluaa puhua kristinuskosta. Innoitus aiheeseen kumpusi erään HS:n esihenkilön kirjoittamasta kolumnista, jossa kirjoittaja kertoi ryhtyneensä lukemaan Raamattua ja löytäneensä Vanhasta testamentista kovin tutun oloista kuvastoa tämän hetken Israel - Gaza tyyppiseen tilanteeseen. Kaarinan mielestä mediaympäristössämme halutaan olla hysteerisiä sen äärellä, että nuoret miehet ryhtyvät konservatiivisiksi kristityiksi. Jos meillä on vanhatestamentillinen pelkoon ja rangaistukseen perustuva konservatiivinen kristillisyys nousussa, voisiko teidän mielestä toisenlainen, enemmän uusitestamentillinen, toivoon perustuva, ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon ja hyvän puolesta taisteleva kristillisyys tulla myös muotiin? Maija Vilkkumaan keskustelunaiheena on hierarkkiset rakenteet. Helsingin Sanomat julkaisi edesmenneen viulisti Eriikka Maalismaan puheen viime vuodelta, jossa hän kritisoi mm. klassisen musiikin maailman elitismiä. Artikkelissa esimerkkinä käytettiin mm. sitä, että kapellimestari tienaa satakertaisesti muusikon palkan, eikä häntä saa orkesterin rivijäsen edes puhutella. Popmuusikko Maija kertoo tällaisen maailman olevan kovin vieras hänen omalle musiikkilajilleen, jossa ihmisten kohtaaminen lähtee siitä, että kaikki ovat samanarvoisia. Mitä te raatilaiset ajattelette tämän tyyppisistä hierarkkisista maailmoista, joko kulttuurissa tai muualla? Tekevätkö tämän tyyppiset rakenteet hyvää, vai pitäisikö teistä kaikki hierarkkiset rakenteet purkaa?

Venäjällä Laukaansuun satamassa ankkuroituna olevan Koala-öljytankkerin siirron valmistelut ovat alkamassa, kertoo venäläismedia. Koala-öljytankkeri vaurioitui sunnuntaina. Meriturvallisuusasiantuntija, komentajakapteeni Petteri Salli Rajavartiolaitokselta, kertoo miten suomalaisviranomaiset ovat varautuneet mahdolliseen öljyvuotoon. Taksialan kilpailu vapautettiin vuonna 2018, mutta hallitus haluaa kiristää sääntelyä uudelleen. Miltä alan tulevaisuus näyttää? Keskustelemassa Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson, kyytipalvelu Boltin Suomen maajohtaja Mikael Uusivuori ja liikennepalveluyksikön johtaja Elina Immonen Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Trump on uhannut asettaa uusia tuontitulleja alumiinille ja teräkselle. Yhdysvalloissa oleva toimittajamme Juri von Bonsdorff kertoo tuoreimmat tiedot Trumpin tulleista. Pariisissa järjestettävässä tekoälyhuippukokouksessa kokoontuvat niin hallitusten kuin teknologiajättienkin johtajat. Kokouksesta raportoi Pariisissa oleva toimittaja Miina Väisänen. Studiossa keskustellaan siitä, minkälaisilla arvoilla tekoälyä kehitetään? Keskustelemassa yliopistonlehtori Anna-Mari Wallenberg Helsingin yliopistosta ja professori Arno Solin Aalto-yliopistosta. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Lotta Lautala ja Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe.

Yhdysvalloissa valta vaihtuu tänään, kun presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa. Mikä Yhdysvalloissa nyt muuttuu? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén ja emeritusprofessori Markku Henriksson. Toimittaja Juri von Bonsdorff kertoo tuoreet tunnelmat Yhdysvalloista. Minkälainen murros sosiaalisen median kentällä on käynnissä? Vieraina sosiaalisen median vaikuttaja Jenni Rotonen ja yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta. Israelin ja Hamasin välisen aselevon on määrä astua voimaan sunnuntaina. Israelissa oleva ulkomaantoimittaja Antti Kuronen kertoo tuoreimmat tiedot Lähi-idästä. Ranskassa valmistellaan uutta seksuaalikasvatusohejelmaa, jonka on määrä tulla kouluihin ensi syksynä. Pariisissa oleva toimittaja Miina Väisänen kertoo, miksi ohjelma on herättänyt paljon keskustelua ja saanut osakseen kritiikkiä. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Mira Stenström ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Tällä historialisella päivämäärällä Don Giovanni -oopperan ensi-ilta oli Pariisissa, paperisilppua heiteltiin ilmaan ensimmäistä kertaa New Yorkissa ja Asterix seikkaili sarjakuvassa!

Euroopassa seurataan jännittyneinä Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Erityisesti Donald Trumpin mahdollinen paluu Valkoiseen taloon huolettaa. Kamala Harrisia pidetään transatlanttisten liittolaissuhteiden kannalta varmempana valintana. Ohjelmassa käydään sekä Pariisissa että Lontoossa kysymässä asiantuntijoilta, millaisia epävarmuustekijöitä Euroopan näkövinkkelistä Yhdysvaltain vaaleihin sisältyy. Lisäksi yhdysvaltalaiset ulkopolitiikan asiantuntijat arvioivat ovatko huolet aiheellisia. Ohjelman lopuksi kuullaan Moskovasta, miten Venäjällä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin suhtaudutaan.Valtiollinen media mustamaalaa demokraattien Kamala Harrisia, mutta valtionjohto antaa ymmärtää, että molemmat ehdokkaat ovat Venäjän kannalta huonoja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Fiia juhlii synttäreitään sunnuntaina ja sen kunniaksi tämän viikon aihe onkin hänelle erittäin mieluinen! Jaksossa puhutaan Walesin prinsessa Dianan elämästä ja kurjasta avioliitosta, sekä hänen traagisesta kuolemastaan, joka tapahtui Pariisissa 31. elokuuta 1997.

Vuoden suurimpiin elämänkertaelokuviin lukeutuu Oscar-voittaja Kate Winsletin ja ruotsalaisen Alexander Skarsgårdin tähdittämä Lee, joka pohjautuu mm. Voguen mallina sekä lehden kirjeenvaihtajana toisen maailmasodan aikana toimineen yhdysvaltalaisen valokuvaaja Lee Millerin (1907-1977) elämään. Elokuvan on ohjannut mm. Tahraton mieli -elokuvasta tunnettu Ellen Kuras. Miller oli seikkailunhaluinen renessanssinainen. Diiva ja seurapiirien suosikki, joka asui elämänsä aikana yhtä vaivattomasti sekä New Yorkissa, Egyptissä, Pariisissa kuin Lontoossakin ja ystävystyi monien vaikutusvaltaisten ja silmäätekevien kanssa. Hän pääsi aikansa surrealistisiin taidepiireihin ja tutustui mm. Picassoon, josta tuli hänen hyvä ystävänsä. Miller oli rohkea, ennakkoluuloton ja taitava valokuvaaja, jonka raportit käsittelivät niin kulttuurijournalismia kuin sodan totalitärismiä. Millaista oli päästä etulinjoihin todistamaan sodan kauheuksia liittoutuneiden joukkojen mukana sekä ensimmäisten joukoissa kuvaamaan mm. Dachaun keskitysleirien epäinhimillisiä jälkiä ja ihmiskohtaloita? Miten Miller päätyi huippumallista sotakirjeenvaihtajaksi ja edelleen maailman kuulluksi kulinaristiksi? Miten hänen sukupuolensa vaikutti asemaan sotajournalistina, ja miten hän pystyi luovimaan tiensä ikonisiin kuviin miehisessä maailmassa? Millaisia analogioita Lee-elokuva tarjoaa tämän ajan konfliktijournalismista ja siitä, miten mediassa sotaa kuvataan? Sotajournalismista, sotakuvauksesta, Lee Milleristä ja uudesta elokuvasta keskustellaan kuvajournalisti Niklas Meltion, ulkomaantoimittaja Antti Kurosen sekä elokuvien erikoistutkija Jari Sedergrenin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 137. jaksossa vieraanani on Matilda Suhonen, joka toimi Pariisin olympialaisissa Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsenen avustajana. Matilda on opiskellut kansainvälistä urheilujohtamista yliopistossa Pariisissa. Miten Matilda onnistui oppimaan ranskaa ilman kouluopintoja ranskalaisella juustotilalla? Mitä on vaatinut, että ranskasta on tullut Matildan toinen kotikieli? Miten Matilda pääsi avustamaan KOK:n jäsentä? Miten Matilda sopeutui työharjoitteluun Salomonilla? Millainen kokemus Pariisin olympialaiset on ollut Matildalle? Millaisia neuvoja Matilda antaa nuorille, jotka ovat sitä mieltä, että englanti riittää? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

8.11 Muistisairaudet lisääntyvät. Yhä useammalla työikäisellä diagnosoidaan alzheimer. Kuinka tunnistaa muistisairaus? Myös ikääntyvä väestö lisää muistisairauksien määrää. Haastaetltavana tutkimusjohtaja, apulaisprofessori Eino Solje Itä-Suomen yliopisto sekä geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen Mehiläisestä. 8.30 Suurkeikka vaikutuksia kaupungille. Millaisia vaikutuksia kaupungille ja yrityksille Coldplay-yhtyeen konsertit tuovat? Haasteltavana Helsingin kaupungin brändi-ja tapahtumat -yksikön päällikkö Sanna Forsström. 8.34 Millaiset turvatoimet on Pariisissa olympialaisia varten? Toimittaja Simo Ortamo raportoi. 8.39 Pariisista haastateltavana Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori, 8.43 Millainen on urheilun ja politiikan kytkös nykyisin? Haastateltavana poliittisen historian proressori Vesa Vares Turun yliopistosta. Juontajana Ilkka Lahti. Toimittajina Seppo Kivimäki ja Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.

Jälleen kerran on aika hypätä naurutarakalle, kun kaksikko ruotii sosiaalista mediaa. Pitäisikö se nyt oikeasti kieltää 16-vuotiailta, onko some hyvä vai huono juttu? Someaktivismi? Klassikkojakso, joka löytyy varmasti jokaiselta podastilta! Alussa tietysti myös ylppärintäytteisiä kuulumisia, ja pääsemme myös todistamaan Tumen heikkoa selkärankaa hänen yrittäessään lopettaa nikotiinituotteet. Tuhannes - TikTok ⁠⁠⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠⁠⁠⁠⁠ Tuhannes - Instagram ⁠⁠⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠⁠ Fanipuhelin: 0404416504 (WhatsApp) (0:00) Kuulumiset, ylppäreitä, häitä ja synttäreitä (7:09) “Juhla”-kahvit (8:20) Lisää kuulumisia (9:24) Tumen nikotiinin lopettaminen (14:31) Uutisiin! (15:03) Uutinen: Pohjois-Korea tiputti ulostetta Etelä-Koreaan (17:16) Uutinen: Ulostekaaos uhkaa Pariisissa (21:22) Uutinen: Kuumaa - fanitus (25:11) Uutinen: Kaupunki nimesi kadun erikoisesti (28:27) Uutinen: Poikkeuksellinen näky Aira Samulinin haudalla (31:53) KUKA KYSY? - SOME (1:04:12) Ääniviestejä! (1:05:09) Viesti 1 (1:05:21) Viesti 2 (1:05:41) Viesti 3 (1:06:45) Viesti 4 (1:07:17) Viesti 5 (1:08:11) Viesti 6 (1:09:28) Viesti 7 (1:10:25) Viesti 8 (1:10:47) Outro

Sauli ja Sergey ovat palanneet lomamatkoiltaan, Sauli käväisi Sisiliassa ja Sergey puolestaan vietti pitkän viikonlopun Pariisissa. The Kardashianeiden viides tuotantokausi on käynnistynyt, ja Scott Disickin muuttunut olemus on leimauttanut ilmoille salaliittoteorioita. Kim on kertonut olevansa koukussa työntekoon. North Westin esiintyminen Leijonakuningas-musikaalissa on saanut murskatuomion. Erikoisjoukoissa on nähty vaativa finaalikoettelemus. Ketkä ovat lähteneet Farmi Revanssin kuvauksiin? Sauli ja Sergey kertovat myös uutisia tulevasta!

Sinin ja Sergeyn Pariisin matka on ollut täynnä draamaa! Sergey on suunnannut nyrkkeilytreffeille, jossa odotti täysin odottamaton yllätys. Sini on otettu vastaan Pariisissa, kuin supertähti konsanaan. Kaksikko tapasi matkallaan Ranskiksen ja vastassa oli järkyttävä keskustelu. Tapaaminen on ollut Sergeylle repivä kokemus, mutta hän on valmis siirtymään eteenpäin. Kaksikolla on myös isoja uutisia CTUM:n tulevaisuuden suhteen!

Pariisissa asuva kuraattori, tutkija Sini Rinne-Kanto on yksi The Community -yhteisön jäsenistä. Jaksossa keskustellaan viimeaikaisista projekteista, joihin kuuluvat mm. Tom of Finlandin sekä Tove Janssonin kansainväliset suurnäyttelyt. Kesällä Rinne-Kanton pitää kiireisenä Fiskars Village Art & Design Biennalen Yllätysvieras-päänäyttelyn kuratointi.

Suomen suurlähetystö Pariisissa sijaitsee aivan Ranskan ulkoministeriön vieressä. Siellä synnytettiin vuonna 1951 Euroopan hiili- ja teräsunioni, mikä kehittyi vuosikymmenten kuluessa nykyiseksi Euroopan unioniksi. Kummankin ytimessä on Ranskan ja Saksan välinen yhteys - kaksintanssi, joka toisinaan on toiminut paremmin ja toisinaan kangerrellen. Suurlähettiläs Matti Anttonen on katsonut Euroopan unionia eri asemapaikoistaan jo ajalta ennen kuin Suomi oli unionin jäsen. Hän käy toimittaja Jari Mäkisen kanssa läpi unionin historiaa ja nykyisyyttä, kertoo miltä maailma näyttää Euroopan unionin ainoan globaalin suurvallan näkökulmasta ja paljastaa miten Ranska ja Saksa tulevat juuri nyt toimeen keskenään. Toimittajana Jari Mäkinen.

Peter Morganin käsikirjoittama The Crown on Netflix-sarja, joka kertoo kuningatar Elisabet II:n ja hänen kuninkaallisen perheensä elämästä. The Crownin viimeisen kauden ensimmäiset neljä jaksoa ovat ilmestyneet ja herättäneet ristiriitaisia tunteita. Sarjan jaksot ovat puhuttaneet yleisöä ja kriitikoita laajasti. Tapahtumat sijoittuvat 1990-luvun loppupuolelle ja kertovat prinsessa Dianan ja Dodi Al-Fayedin rakkaustarinasta ja heidän traagisesta kuolemastaan auto-onnettomuudessa Pariisissa. Elizabeth Debickin esittämä Diana on ollut kriitikoiden mielestä onnistunut ja hänen roolisuorituksensa on sarjan parasta antia. Dianan ja Dodin puhuvia haamuja on pidetty erikoisena ratkaisuna. Miksi tällaiseen ratkaisuun päädyttiin? Sarjan päätöskauden kuusi jaksoa ilmestyvät 14. joulukuuta. The Crown perustuu todellisiin tapahtumiin mutta on kuitenkin fiktiivinen, eräänlaista biofiktiota. Sarjan päätöskauden kuusi jaksoa ilmestyvät 14. joulukuuta. Mitä on odotettavissa? Vieraina ovat kuninkaallisten asiantuntija tietokirjailija Satu Jaatinen, taidehistorioitsija ja erityisesti brittihovin ja -aateliston asiantuntija Johanna Lindfors ja elokuva-asiantuntija Anna Möttölä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Sergey on käynyt Ranskiksen luona Pariisissa, ja heidän suhteensa on jo lähes IG official!! Matkan lisäksi Sergey on ehtinyt suunnittelemaan näyttelijän uran niin itselleen kuin Sinillekin. Sini puolestaan tunnustaa sortuvansa ajoittain rattiraivoon. Kaksikko keskustelee myös tärkeästä aiheesta, nimittäin 2000-luvun naisvihasta, jolloin etenkin nuoria naisia kohdeltiin julmasti ja ivallisesti mediassa.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  125. jaksossa vieraanani on Etelä-Ranskassa asuva kirjailija Milja Kaunisto, joka on kirjoittanut muistelmansa Hajanainen. Epätäydellinen elämäni (Gummerus, 2023). Miten Milja kiinnostui elämäkertojen kirjoittamisesta? Mitkä olivat Miljan ensimmäiset muistot Ranskasta? Mitä vaati se, että Milja jäi ilman vanhempiaan käymään lukiota Ranskassa? Miten hän selvisi vaikeasta avioliitosta Amerikassa? Millaista oli taiteilijaelämä Pariisissa? Millainen elämänmuutos oli asettua eteläranskalaiseen pikkukylään? Miten ideaaliminä saadaan vaiennettua? Pelottiko omien kipeiden asioiden avaaminen muistelmissa? Milja lukee myös otteen kirjastaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

25. heinäkuuta 2000 Pariisissa tapahtui historiallinen lento-onnettomuus, jossa yliäänilentokone Concorde tuhoutui surmaten 113 henkeä. Mikä oli Concorde ja mikä aiheutti tämän tarunhohtoisen matkustajakoneen tuhon? SV: lento-onnettomuus Lähteitä: https://bea.aero/uploads/tx_elydbrapports/f-sc000725a.pdf https://www.britannica.com/technologyq/Concorde https://www.britannica.com/topic/Air-France-flight-4590 https://fi.wikipedia.org/wiki/Concorde https://fi.wikipedia.org/wiki/Air_Francen_lento_4590 What went wrong - The Concorde Air Crash (Extended), The Stream Curiosity, 2019 https://edition.cnn.com/travel/article/concorde-flying-what-was-it-like/index.html

Üusi hallitus aloitti tiistaina ja tulevan nelivuotiskauden kuumat kysymykset ovat edessä välittömästi. Mitä oppositio ajattelee oikeistohallituksen ohjelmasta ja tulevan hallituskauden politiikasta? Studiossa SDP:n varapuheenjohtaja Kim Berg, keskustan vastavalittu eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Krista Mikkonen. Pariisissa vietetään jälleen maailman vanhinta säännöllisesti toistuvaa ilmailunäyttelyä. Miltä näyttää vetyyn ja sähköön energianlähteensä perustava ilmailu, siitä kertoo toimittaja Jari Mäkinen. Ympäristö. ja ilmastoministeri Kai Mykkänen lähtee hallituskauteen sylissään romahtanut hiilinielu ja takanaan tiukat neuvottelut liikenteen päästöistä. Hallitusohjelman saama kritiikki on kohdistunut riittämättömiin ilmastotoimiin, metsien hakkuutasojen pitämiseen ennallaan ja heikkoihin kirjauksiin luonnon monimutoisuudesta.  Virossa hyväksyttiin sukupuolineutraali avioliittolaki. Konservatiivisessa maassa muutos on iso ja jakaa kansaa. Tallinnasta raportoi toimittaja Rain Kooli. Juontajana Mira Stenström. Llähetystä ovat valmistelleet Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki, tuottajana on ollut Jaakko Parkkinen

Turkin presidentinvaalien toisen kierroksen tulos. Istanbulista raportoi ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Mikä Turkin sisä- ja ulkopolitiikassa nyt muuttuu, vai muuttuuko mikään? Vieraina Turkissa vaalitarkkailijana ollut ulkoasiainvaliokunnan pj. Johannes Koskinen (sd) ja vanhempi tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti. Ruotsin reaktio Turkin vaalitulokseen, Tukholmasta raportoi Pirjo Auvinen. Hallitusneuvottelujen kipupisteet ja ratkaisun hetket. Vieraina toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja, Suomen Kuvalehti, politiikan toimittaja Jenni Lepänrinne, Lännen Media ja politiikan toimittaja Lauri Nurmi, Iltalehti. Muovisaastumista estävästä sopimuksesta neuvotellaan Pariisissa. Puhelimessa Suomen delegaatiota johtava neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka, ympäristöministeriö. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Jaakko Parkkinen ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Tässä jaksossa toteutetaan useampi kuulijatoive. Mukana mm. keikkaraporttia Jonna Tervomaan keikalta Jyväskylän Lutakossa toukokuussa 2023. Kirjanurkassa käsittelyssä useampi teos (Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo; Rick Rubin: The Creative Act: A Way of Being; Ilkka Mattila, Jukka Haarma, Anna-Kaisa Kaplas: Popmusiikin uusi aika - Satumaa-tangosta 2080-luvulle). Raporttia myös Basquiat x Warhol - Painting four hands -näyttelystä Pariisissa.

Ateneumissa avautuu 5.5.2023 uusi näyttely Albert Edelfeltistä kansainvälisenä vaikuttajana. Albert Edelfelt (1854–1905) oli kosmopoliittinen taiteilija joka avasi uusia yhteyksiä erityisesti Pariisissa. Tämä uusi näyttely keskittyy tämän taiteilijan koko uraan. Mikä teki Edelfeltistä kosmopoliitin? Millainen persoona hän oli? Miten hänen perhetaustansa vaikutti hänen ihmissuhdetaitoihinsa? Tämä kielitaitoinen taiteilija matkusti uransa aikana Euroopassa ja asui pitkiä aikoja Pariisissa. Millaista elämää hän vietti Pariisissa? Miten tämä pariisilaisuus näkyy hänen teoksissaan? Uudessa tutkimuksessa paljastui että Edelfelt oli hyvä isä. Näyttely esittelee muotokuvia taiteilijan perheenjäsenistä, ajan taiteilijakollegoista ja maisemia Helsingistä ja Pariisista, kuten Pariisin Luxembourgin puistossa vuodelta 1887. Näyttelyssä nähdään myös teoksia, joita ei ole aikaisemmin esitelty Suomessa. Miten ne muuttavat käsitystämme hänestä? Maria Vainio-Kurtakko kertoo tietokirjassaan Sovelias liitto Edelfeltin ja hänen vaimonsa Ellanin avioliiton tarinan. Hän halusi kirjoittaa heidän omista näkökulmistaan muun muassa Pariisin elämästä, “his and her story” -tyylisesti. Miten hän kuvailee heidän suhdettaan? 3.5. julkaistiin Areenassa viisiosainen podcast-sarja Sadan euron Edelfelt, jossa pariskunta hankkii huutokaupasta taulun, joka paljastuu aidoksi Albert Edelfeltin maalaukseksi. Toimittaja Inkeri Alatalo tutkii taulun historiaa ja selvittää, kuka on maalaukseen ikuistettu nuori mies ja millainen tarina taulun takaa paljastuu. Ohjelman vieraina ovat Ateneumin kuraattorit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari, toimittaja Inkeri Alatalo ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

1800-luvun keinot tunnistaa tuntemattomia ruumiita – esimerkiksi henkirikoksen uhreja tai itsemurhan tehneitä – olivat varsin rajalliset. Pariisissa oli käytössä mielenkiintoinen keino: yleisölle avoin ruumishuone. Yleisöä olikin ylen määrin, mutta suurimmalla osalla kävijöistä ei ollut lopulta aikomustakaan auttaa ruumiiden tunnistuksessa. Miten käytännöllisistä syistä alkunsa saanut ruumishuone muuttui koko perheen vierailukohteeksi ja suosituksi turistinähtävyydeksi? Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) LÄHDELUETTELO: https://docs.google.com/document/d/1iEGpBsEYB33hyZS19TpnW6nniK3rjv39/edit?usp=share_link&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  112. jaksossa puhutaan Mohamed Mbougar Sarrin menestysromaanista La plus secrète mémoire des hommes, joka ilmestyi nimellä Miesten syvimmät salaisuudet (Gummerus, 2022) Marja Luoman ja Sampsa Peltosen suomentamana. Romaanissa kuljetaan mystisen kirjailijan T.C. Elimanen jalanjäljissä Senegalissa, Ranskassa ja Argentiinassa, ja se käsittelee maailmanhistorian tapahtumia kuten kolonialismia. Kuka on nuori senegalilainen, Pariisissa asuva ja ranskaksi kirjoittava Mohamed Mbougar Sarr? Miksi Miesten syvimmät salaisuudet on niin suosittu romaani? Miksi Marja ja Sampsa suomensivat romaanin yhdessä? Millainen kokemus oli romaanin suomentaminen yhteistyössä? Millainen on Sarrin kieli ja tyyli? Miksi Miesten syvimmät salaisuudet kannattaa lukea? Kuullaan myös ote suomennoksesta Sampsan lukemana!   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  111. jaksossa vieraanani on kirjailija ja toimittaja Anneli Vehkoo, joka asuu Pariisissa. Puhutaan erityisesti Annelin uudesta romaanista Se kesä Pariisissa (2022, Karisto), jonka päähenkilö Sini on viisikymppinen nainen, joka kokee kriisin avioeron myötä ja päättää hetkeksi paeta elämäänsä Pariisiin. Miten Anneli päätyi asumaan Ranskaan? Millaista on asua Pariisissa? Miksi Anneli alkoi kirjoittaa romaaneja? Kenelle Se kesä Pariisissa on suunnattu? Miten Pariisissa asuminen on vaikuttanut Annelin kirjoittamiseen? Miten kirjailija pitää kosketusta yllä suomen kieleen? Anneli lukee myös otteen romaanistaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Nana & Kaoru on Ryuta Amazumen eroottissävytteinen romanssisarja, jossa kaksi lapsuudenystävää – menestyvä tyttö Nana ja luuseripoika Kaoru – alkavat harjoittaa keskenään S&M-leikkejä ja päätyvät niiden myötä taas lähentymään keskenään. Ajankohtaisina aiheina puhumme siitä, miten Kamen Rider Kuuga -mangan englanninkielisen julkaisun luokattoman huono käännös suututti manga-alan ihmiset, sekä Japanin vuoden 2022 myydyimmistä mangasarjoista. Lukujonossa Maaret on lukenut Rumiko Takahashin mangan Inuyasha ensimmäiset 30 pokkaria. --- Kommentoi | Twitter | Instagram --- - Disneyland Parisin Captain Jack's -ravintola on yhteydessä Pirates of the Caribbean -laitteeseen - Takashi Moritan Arsène Lupin -manga - Les Halles -ostoskeskuksen Fnac-kirjakaupan sisäänkäynnin viereinen iso mangaständi (kuva) - Kono oto tomare! Sounds of Life - Fnac-kirjakaupan mangaosastolla isot sarjat saavat omia teemahyllyjä (Twitter) - Happa Tei -ravintola Pariisissa   11:43 – NANA & KAORU: ESITTELY (HUOM! Vain valokuvat fyysisistä sivuista ovat Fakkun virallisesta julkaisusta) - Nana & Kaoru - Berserk - March Comes in Like a Lion - Päähenkilömme (kuva) - Nana ja nahka-asu (kuva, NSFW) 22:42 – NANA & KAORU: RYUTA AMAZUME - Ryuta Amazume - Petterin artikkeli Ryuta Amazumesta Anime-lehdessä 2/2015 (kuva) - Toshiue no hito alkoi tosiaan alun perin 2001 kuten artikkelissa lukee, vaikka ensimmäinen pokkari julkaistiin vasta 2004 (ks. Wikipedia) 29:07 – NANA & KAORU: VISUAALINEN TYYLI - Katseenkuljetus ja sivuasettelut eivät aina toimi kauhean hyvin, mutta toisaalta Amazumen ensimmäisessä työssä Toshiue no hito ne olivat vielä heikompia (kuva) - Kerronnassa ajatukset ja dialogit pirstaloituvat ympäri sivuja, ja intensiiviset kohtaukset hekumoivat naisvartaloa ja on kuorrutettu pikkuisilla ääniefekteillä, jotka ovat usein puhekuplissa (kuva, NSFW) - Kamelinvarvas (kuva) - Shuzo Oshimi 41:39 – NANA & KAORU: S&M-KUVAUS - Kaoru näkee paljon vaivaa hengähdystaukojen suunnitteluun ja niihin valmistautumiseen ja turvallisuudesta huolehtimiseen… (kuva) - …mutta ei halua, että Nana saa tietää vaivannäöstä tai huolenpidosta, kuten siitä että hän ei oikeasti mennytkään kauppaan niin kuin uhkasi (kuva) - Kaorun pitää pinnistellä osatakseen leikkiä ankaraa masteria, vaikka oven ollessa kiinni pitääkin kieriä lattialla (kuva) - Joskus hengähdystauko epäonnistuu, eikä siitä jää kauhean hyvä mieli kummallekaan (kuva, NSFW) - Nanasta tuntuu, että vaikeina hetkenä Kaorun köydet pitävät häntä kasassa (kuva, NSFW) - Raskaampi hengähdystauko auttaa Nanaa purkamaan patoutuneet tunteet (kuva, NSFW) - Kovempia S&M-skenaarioita kuin Nanan ja Kaorun hengähdystauoissa nähdään lähinnä opettavaisissa montaaseissa, joissa esitellään erilaisia seksileluja ja fetissejä (kuva, NSFW) - Nana haastaa Tachin mukaan hengähdystaukoon kysymättä Kaorulta (kuva) - Tommy Eklundin Desucon-luento Nana to Kaoru ja BDSM (ei YouTubessa) 01:03:15 – NANA & KAORU: NANA JA KAORU - Nanakin innostuu päästessään välillä kiusoittelemaan Kaorua (kuva) - Hengähdystaukojen ulkopuolella kommunikoiminen on vaikeaa, mutta hiljalleen välit alkavat lähentyä (kuva) - Nanalla on tärkeä muisto siitä, miten Kaoru on yläasteaikoina luvannut aina tukea hänen unelmiaan (kuva) - Kaorua pelottaa viettää aikaa Nanan kanssa hengähdystaukojen ulkopuolella (kuva) - Kaorun paperikukkasade (kuva) - Nana kokeilee kaupassa uutta kaulapantaa kun vanha on heitetty pois, ja alkaa ymmärtää miten paljon vaivaa Kaoru näkee hänen eteensä (kuva) - Kaoru suostuu siihen että Nana osallistuu uuden kaulapannan tekemiseen, vaikka onkin alun perin halunnut hoitaa kaiken yksin (kuva) - Nanasta alkaa tuntua kivalta, kun muutkin huomaavat Kaorussa jotain hyvää (kuva) - Kuinka monta ihmistä tarvitaan laittamaan yksi peräpuikko? (kuva, NSFW) - Tachin läsnäolon takia Nana alkaa tajuta olevansa Kaorusta mustasukkainen (kuva) - Nanan vaikea äitisuhde (kuva) - Nanaa inhottaa se, että hänen ja Kaorun riitely tuntuu ihan samalta kuin hänen vanhempiensa riitely (kuva) 01:29:39 – NANA & KAORU: MUUT HAHMOT - Ryouko Tachi, jonka suhtautuminen S&M:ään on (alun jälkeen) se että se on hauskaa ja jännää, ja joka toimii myös Nanan mustasukkaisuuden katalyyttinä (kuva, NSFW) 01:34:00 – NANA & KAORU: JULKAISU JA SOVITUKSET - Fakku on korvannut rakkaudella sarjan kaikki tuhannet pienet ääniefektit (kuva) 01:37:42 – NANA & KAORU: SPOILERIOSIO - Kaoru päätyy Okinawalla tuuraamaan fetissiconin estynyttä esiintyjää ja tapaa entisen aikuisviihdetähti Ai Ueharan, joka tuntuu pitävän hänestä (kuva, NSFW) - Nana tapaa opiskeluretriitillä OPKHPJ Yagamin sukulaisjäbä Kiyohikon, jossa on jotain tutun ja puoleensavetävän oloista (kuva) - Viimeinen hengähdystauko (kuva, NSFW) 01:51:32 – NANA & KAORU: BLACK LABEL - Pääsarjasta tuttu Mitsuko Tachibana, avulias erotiikkaliikkeen pyörittäjä (kuva) - Tachibana ja Kaorun ihailema S&M-kirjailija Sarashina ovat olleet ensikohtaamisestaan asti seksuaalisesti samalla aallonpituudella, mutta silti heidän suhteensa on ollut kymmenen vuoden ajan epämääräinen, eivätkä he vieläkään ole sanoneet ääneen seurustelevansa (kuva, NSFW) - Sarja maalaa Tachibanan manipulatiivisuuden vähän turhankin romanttiseksi (kuva, NSFW) - Loppuhuipentuma (kuva, NSFW) 02:07:02 – NANA & KAORU: LAST YEAR - Oikeasti viimeinen hengähdystauko (kuva) 02:27:04 – NANA & KAORU: YHTEENVETO - Petterin ensimmäinen twiitti sarjasta 02:34:59 – KAMEN RIDER KUUGAN HUONO LOKALISAATIO - ANN:n uutinen Kamen Rider Kuugan lisenssistä - Kaylyn Saucedon twiittiketju aiheesta - ANN:n uutinen siitä, että jälki ei ole promokuvien mukaista - Titan Comicsin lausunto - StoneBot Comicsin lausunto - Twiittiketju, jossa syytetään julkaisua valheellisesta markkinoinnista - Ed Chavezin twiitti siitä, että julkaisun laadunvalvonnassa on ollut puutteita, kommenteissa ollaan sitä mieltä että Titan ei brittifirmana oikein osaa kyllä jenkkisarjakuvienkaan tyyliä - Twitter-keskustelua siitä, mahtaako kääntäjää olla olemassakaan - Twitter-keskustelua kakkospokkarin lokalisointijäljestä - Laatua voi vilkaista Amazonin digijulkaisujen lukunäytteistä - Jonathan Clements 02:43:49 – JAPANIN MANGAMYYNTIEN TOP 10 -SARJAT 2022 - Jakso 71, jossa puhuimme vuoden 2021 Top 10-sarjoista - Jakso 43, jossa puhuimme vuoden 2020 Top 10-sarjoista - Korjaus: Demon Slayer: Kimetsu no Yaiba on ollut parhaiten tai toisiksi parhaiten myyvä sarja Japanissa jo vuodesta 2019, eikä vuodesta 2020 kuten Maaret jaksossa sanoi - Journal du Japonin artikkeli Japanin Top 10 -mangamyynneistä (ranskaksi - mutta sarjat, myyntimäärät ja vertailut edellisvuoteen löytyvät artikkelista selkeästi taulukosta, ja lisäksi artikkelissa on lista yksittäisten mangapokkarien Top 50 -myynneistä) - Jakso 77, jossa puhuimme Chainsaw Manista 03:00:10 – KUULIJAKOMMENTTEJA: BOOTLEGIT JA RANSKA - Jakso 79, jossa puhuimme mangan painetuista bootleg-versioista sekä sarjakuvan ruohonjuurikulttuurista - Sebbeben Twitter-kommentti bootleg-mangoista - Jarmon Twitter-kommentti mangan valtavirtaistumisesta - Marumujun Twitter-kommentti Japan Exposta 03:06:35 – LUKUJONOSSA: INUYASHA - Inuyasha - Jakso 17, jossa puhuimme sarjan tekijä Rumiko Takahashista 03:25:58 – LOPETUS

Ranskattarille elämä on taidetta. Millaista elämää samalla asenteella voisi elää Suomessa? Näin Johanna Lindfors ajatteli ja päätti kokeilla elämää ranskalaisena. Hän jätti perheensä hetkeksi Suomeen ja lähti Pariisiin asumaan ja tutkimaan millä tavalla myyttiset ranskattaret oikein elävät. Mitä hän voisi oppia heiltä? Mikä on illuusiota ja mistä voimme oikeasti ottaa oppia? Johanna Lindfors sovittaa ranskalaisuutta ylleen kuin Chanelin jakkua, vaikka se tuntuu ajoittain saavuttamattomalta ja liian ylelliseltä, hän kirjoittaa kirjassaan Elämäni ranskattarena. Toimittaja ja kirjailija Anneli Vehkoo on asunut 30 vuotta Pariisissa. Hänen uusimmassa romaanissaan Se kesä Pariisissa on huomioita ranskalaisesta elämäntyylistä. Ranskaan liittyy paljon kliseitä kuten esimerkiksi ranskattareen liittyen. Millaisia ranskattaret ovat oikeasti myyttisen kuvan takana? Heini Hirvonen etsi kesämökkiä Suomesta mutta päättikin ostaa mökin sijasta kerrostaloasunnon Cannesista. Siellä hän kierteli linnoissa, museoissa ja vanhoja tavaroita myyvissä Brocanteissa ja kohta koti Suomessakin oli täynnä antiikkia. Hän päätti perustaa ranskalaista antiikkia myyvän liikkeen Helsinkiin. Millä tavalla tämä kierrätyksen ja kestävän kehityksen parissa työskentelevä kolmen lapsen äiti muuttui ranskalaiseksi antiikkikauppiaaksi? Millaisia havaintoja hän on tehnyt ranskalaisesta kaupankäynnistä, elämäntyylistä ja historiasta? Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsija ja kirjailija, Johanna Lindfors, antiikkiliikkeen omistaja Heini Hirvonen ja Pariisissa asuva kirjailija, Anneli Vehkoo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pariisissa asuva taidemaalari Henni Alftan tarkkailee kotikaupunkinsa kaduilla elämän ohikiitäviä hetkiä. Samoja pieniä arkisia asioita hän löytää suurista taidemuseoista.

Euroopan avaruusjärjestö esitteli uudet astronauttinsa marraskuun lopussa Pariisissa pidetyssä tilaisuudessa. Tiedeykkönen oli mukana ja pääsi tapaamaan tuoreeltaan astronauttikandidaatteja. Erityistä tässä valinnassa oli se, että mukana on britti John McFall, jonka oikea jalka on amputoitu. Hänestä tulee maailman ensimmäinen para-astronautti, ja hän kertoo ohjelmassa miksi vammainen saattaa olla jopa parempi astronautti kuin muut. Uusien astronauttikandidaattien ainoa pohjoismaalainen on ruotsalainen Marcus Wandt. Hän kertoo ESA-astronauttien tiukoista hakuprosessin vaiheista. Ohjelmassa on mukana myös kaksi kertaa avaruudessa käynyt Luca Parmitano. Hän on suurimpaan vaaraan koskaan avaruuskävelyllä joutunut ihminen. Parmitano oli vähällä hukkua pukunsa sisään vuotaneeseen veteen. Hänellä on myös omintakeisen lämmin suhde tyhjään, kylmään ja mustaan avaruuteen. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Eletään toisen maailmansodan aikaa natsi-Saksan miehittämässä Pariisissa, kun Rue Le Sueurilla sijaitsevasta suuresta talosta löytyy uunintäydeltä ruumiinosia, mutta talon omistajaa, tohtori Marcel Petiotia puolestaan ei löydy mistään. Järkyttävä ja surullinen tapahtumasarja alkaa valjeta poliiseille seuraavien kuukausien aikana ‒ Petiot on esiintynyt mm. juutalaisten ystävänä, vaikka todellisuus on ollut aivan päinvastainen. Ensimmäisessä osassa keskitymme Petiotin maanalaisen verkoston kokoonpanoon ja menetelmiin sekä hänen kovia kokeneisiin uhreihinsa 1940-luvun Pariisissa. Kuuntele Murha mielessä -podia: podimo.fi/murhamielessaJakson lähteet:The unspeakable crimes of Dr. Petiot, Thomas Maeder, 1980Eleven days in August – The liberation of Paris in 1944, Matthew Cobb, 2013Death in the City of Light - The true story of the serial killer who terrorized wartime Paris, David King 2011https://edubirdie.com/examples/the-peculiarities-of-marcel-petiot-as-a-serial-killer/https://historydaily.org/marcel-petiot-facts-stories-triviahttps://allthatsinteresting.com/marcel-petiothttps://www.crimelibrary.org/serial_killers/history/petiot/1.htmlhttp://murderpedia.org/male.P/p/petiot-marcel.htmhttps://cvltnation.com/dr-satan-the-unbelievable-story-of-serial-killer-dr-marcel-petiot/https://www.britannica.com/event/resistance-European-historyhttps://www.britannica.com/biography/Marcel-Petiot Our GDPR privacy policy was updated on August 8, 2022. Visit acast.com/privacy for more information.

Portugalilaisen maalaiskylän leppeä kesäilta saa karmean käänteen, josta kuullaan lopulta Pariisissa asti. Murhaaja on saatava kiinni, mutta missä on gigolon näköinen mies? Instagram: instagram.com/murhakertomuksia Musiikki: Gioele Fazzeri "Warriors from another time", https://pixabay.com/fi/music/paaotsikko-warriors-from-another-time-free-epic-soundtrack-2562/ Lähteet: The Evidence-Locker-podcast. Jakso 177. https://fr-fr.facebook.com/EnquetesCriminellesetFaitsDivers/videos/machination-criminelle-laffaire-david-campos-%C3%A9pisode-2/172444317923608/ https://www.cmjornal.pt/portugal/detalhe/mandou-matar-e-eliminou-cumplice https://placesofpeace.eu/destinations/alcacovas/ https://www.cmjornal.pt/domingo/detalhe/francisca_silva_assassinada_no_mes_dos_emigrantes https://www.leparisien.fr/faits-divers/juge-pour-avoir-fait-assassiner-sa-femme-et-elimine-le-tueur-11-05-2009-508104.php https://www.dn.pt/arquivo/2008/mandou-matar-a-mulher-e-empacotou-o-assassino-1001074.htmlLähteet:

Härmästä Anfieldille - Tarinoita Liverpoolista! Tässä ohjelmassa vieraat kertovat omia tarinoita reissuista Liverpooliin! Jaksossa vieraana Seinäjoen keila kuningas, mahtava isä, upea aviomies, paras (vara)veli mitä voi olla ja mies karkki Arttu Sadeharju! Jaksossa 78 Arttu kertoo mitä tapahtui Pariisissa! --- Send in a voice message: https://anchor.fm/olsc-finland/message

OLSC Finland -Podcast Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville. Vieraana Rasmus Junila ja Arttu Sadeharju! Podcastissä käymme läpi pelejä, pelaajia, seuraa, siirtoja ja uutisia punaisista. Tässä jaksossa: UCL Finaali. Mitä tapahtui Pariisissa? Arttu kertoo omasta kokemuksesta. Paraati. Arvosanat. Divock Origi! Tulosveikkaus: Ens kaudella taas. Jouni voitti tämän kauden! Seuraava suora lähetys syksyllä joku tiistaina xx.xx.22. 18:00! Aiheena: Siirtoikkuna, Odotukset... Yhdistyksen Norwegian Wood äppi osoitteessa norwegianwood.goodbarber.app Tulosveikkauskisa: Krisu - 3, Jouni - 5, Jussi - 4, Ville - 4 --- Send in a voice message: https://anchor.fm/olsc-finland/message

Mitä kaikkea pyhiinvaellus voi tässä ajassa olla ja miksi sen suosio näyttää vain kasvavan? Miljoonittain pyhiinvaeltajia houkutteleva Lourdesin parantava lähde Ranskassa, Jim Morrisonin hauta Pariisissa, pyöräily Aurajoen vartta pitkin, Athos-vuoren luolat Kreikassa tai vaeltaminen kansallispuistossa, kaikki nämä voivat olla pyhiinvaelluksen kohteita ja tapoja. Mutta mikä tekee vaeltamisesta pyhän? Mitä annettavaa pyhiinvaelluksella on nykyajan ihmiselle? Ja mikä voisi olla pienin mahdollinen pyhiinvaellus? Pyhiinvaelluksen kokemusta pohtimassa ovat Turun pyhiinvaelluskeskuksen koordinaattori Annastiina Papinaho, joka on ollut osakirjoittajana kirjassa Valoa askeleillani – Pyhiinvaelluksella Suomessa (Kirjapaja 2022) sekä Pää pilvissä, kiviä kengissä (Otava 2022) kirjan pyhiinvaelluksesta yhdessä Annina Holmbergin kanssa kirjoittanut kirjailija ja ortodoksipappi Johannes Lahtela. Ohjelman toimittavat Ilona Ikonen ja Hilkka Nevala.

Kuuden kissan emäntä ja tiukka naisasianainen vai Vladimir Putinin kaveri? Se, miten äärioikeistolainen presidenttiehdokas Marine Le Pen nähdään, saattaa ratkaista Ranskan presidentinvaalit. Vastakkain ovat toista kertaa istuva presidentti Emmanuel Macron ja kolmatta kertaa tehtävää tavoitteleva Marine Le Pen. Ehdokkaat edustavat ääripäitä. Toisessa päässä on suurten kaupunkien eliitti, toisessa pikkupaikkakuntien pienituloiset ranskalaiset. Pariisissa asuva Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä saa selittää, onko Ranska jakautumassa kahtia – vai jopa kolmeen osaan. Ensimmäisellä kierroksella komean äänisaaliin nappasi myös äärivasemmiston ehdokas Jean-Luc Mélenchon. Nouseeko hänen kannattajistaan "uusi keltaliiviliike"? Jennyä kiinnostaa, millainen olisi Marine Le Penin johtama Ranska. Voisiko Le Pen sotkea Suomen Nato-haaveet, jos hän voittaa vaalit? Annastiinan mukaan tuskin, mutta hänen johdossaan Ranskasta saattaa tulla arvaamaton kumppani. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Annastiina Heikkilä on Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja. Hän on seurannut Ranskaa kulttuurin, talouden ja politiikan näkökulmista. Vapaus valita kohtalonsa on hänen ensimmäinen romaaninsa, joka kuvaa kolonialismin kaikuja nykyajassa. Ranskalais-algerialainen Anissa selvittää poikaystävänsä väkivaltaista kuolemaa. Suomalais-ranskalainen Lea jättää surevan ystävänsä pärjäämään yksin, sillä opinnot pakottavat hänet palaamaan Pariisiin. Siellä hän ystävystyy vallankumoushenkiseen Raphaëliin. Millä tavalla eliitin vallankäyttö ja unelmien radikalisoituminen näkyy tämän päivän Ranskassa? Annastiina Heikkilän yhteiskunnallinen romaani Vapaus valita kohtalonsa nostaa esille eurooppalaisuuden ydinkysymyksiä. Annastiina Heikkilä on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kuva: Veikko Somerpuro

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 88. jaksossa vieraanani on Pariisissa asuva kirjailija Kira Poutanen, jonka uusin romaani on Surun kartta (2021, WSOY). Miten Kira oppi aikoinaan ranskaa? Ammentaako Kira kirjoittaessaan omista kokemuksistaan kahden kulttuurin välissä? Millaisia kokemuksia hänellä on kulttuurieroista Suomen ja Ranskan välissä? Miksi Kira halusi kirjoittaa ylisukupolvisista traumoista kertovan romaanin? Mitä vaatii, että voi kirjoittaa suomeksi, kun ympärillä puhutaan vierasta kieltä? Kira lukee myös otteen romaanistaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Kuudessa kuvassa tavataan tänään taiteilija Kuutti Lavonen. Kipinän kansainväliseen elämään Kuutti Lavonen sai jo lapsena. Lavosen vanhemmat, taiteilija Ahti Lavonen ja tekstiilitaiteilija Maija Lavonen, halusivat tehdä taidetta nimenomaan Pariisissa. Toimittajana on Rita Trötschkes.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen päivittää koronatilannetta joulun jälkeen. Mitä loma vaikuttaa? Mitä uutta tiedetään varianteista? Nuoret ja maaseutu. Pohjoimaissa alkaaa tutkimushanke, jossa tarkastellaan pohjoismaisten nuorten tulevaisuutta maaseudulla. Nuorten elämänkokemuksia, tulevaisuudensuunnitelmia ja suhdetta maaseutuun selvittää akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti Jyväskylän yliopistosta. Inkoolaisen kolmen lapsen äidin Carola Landersin lähiruokareseptit metsän, vesien ja puutarhan antimista ovat pääosassa keittokirjassa, joka sai keittokirjojen Oscarin eli Gourmand -palkinnon Pohjoismaiden sarjassa hiljattain Pariisissa. Kirjan toteutti kirjailija ja valokuvaaja Daniela Andersson. Hänet tapasi Marja Ala-Kokko. Miksi aluevaalit eivät kiinnosta ketään, kysyy Emilia Uljas kolumnissaan Mira Stenström juontaa. Toimittajina Marija Skara ja Marja Ala-Kokko, tuottaja Katariina Lahtonen.

Glasgow'ssa Skotlannissa alkaa pariviikkoinen, ratkaisevan tärkeäksi luonnehdittu ilmastokokous. Sopu pitäisi nyt löytää tiukemmista päästöleikkauksista, sillä Pariisissa sovituista tavoitteista ei ole pidetty kiinni. YK onkin jo varoittanut, että nykymenolla maailma on matkalla kohti ilmastokatastrofia. Tällöin ilmasto lämpenisi 2,7 astetta, vaikka tavoite on lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen. Kuinka veitsenterällä Glasgow'ssa ollaan ja mitkä maat ovat ratkaisevassa roolissa? Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

// TRAUMATOLOGIAA JA TÄYTETTYJÄ VIIRIÄISIÄ //Viikonloppusoturit tekevät tällä viikolla aikamatkan kaukaiseen menneisyyteen, vuoteen 2019 ja Pariisiin, jossa käynnissä on salamyhkäinen operaatio. Guillaume Tell -studio on varattu useaksi viikoksi putkeen. Kaikki Iron Maiden -yhtyeen jäsenten vaimot sekä Kevin Shirley ovat sattumalta samaan aikaan Pariisissa. Atlantin toisella puolella Floridan golf-kentät ovat kummallisen hiljaisia, kun kovaääninen brittirumpali on mystisesti kadonnut viheriöiltä. Mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa?Ensi viikolla päästään jo Senjutsun kappaleanalyysien pariin, mutta vielä pohjustetaan hieman levyn epätavallista syntytarinaa. Leppoisaksi Pariisin-lomaksi tarkoitettu levytyssessio keskeytyi Bruce Dickinsonin osalta dramaattiseen loukkaantumiseen, ja ennen kuin levy ehdittiin julkaista, pysähtyikin jo koko maailma. Jaksossa pohditaan myös nyky-Maidenin ja tuottaja Kevin Shirleyn välistä suhdetta ja tehdään perusteellisempi katsaus Senjutsun kansitaiteeseen. Tervetuloa jälleen matkalle mukaan Iron Maidenin loputtoman kiehtovaan maailmaan!Palautetta voi lähettää Facebookissa tai Instagramissa sekä sähköpostin välityksellä viikonloppusoturit@gmail.comMuistakaa jättää arvio podcastista käyttämässänne suoratoistopalvelussa!

Kuinka totta on sterotypia ranskalaisesta naisesta? Entä ranskalaisten uskottomuudesta tai ylimielisyydestä? Mitä kaikkea tv-sarja Le Bureau paljastaa ranskalaisesta ruokafilosofiasta? Minkälaista on ranskalainen seksipuhe? Miksi suomalainen ei saa Pariisissa itseään selitetyksi ranskan kielellä? Muun muassa näihin kysymyksiin on vastaamassa toimittaja ja tietokirjailija Annastiina Heikkilä. Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 76. jaksossa vieraanani on Helsingin tuleva pormestari Juhani Vartiainen. Miksi Juhanan Twitter-tunnus on filsdeproust? Millaisen jäljen lapsena vietetyt vuodet Pariisissa ovat jättäneet Juhanaan? Millaista iloa ranskan taidosta on ollut hänelle elämässä? Mikä on ranskalainen bravuuri Juhanan keittiössä? Millaisia matkoja hän tykkää tehdä Ranskaan? Millaisen pormestarin Helsinki saa ranskan kielen ja kulttuurin tuntijasta Juhanasta? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Laulaja Jannan elämä mullistui vuonna 2014 yhden biisin jälkeen ja nyt naisen maailman on kääntänyt ihanasti tuore äitiys. Vauvaloman jälkeen julkaistua Maailma meidän jälkeen - kappaletta on kirjoitettu Pariisissa, elämänsä ja uransa käänteitä avoimesti "Päiväkirjamerkintöjä" - videoilla tubessa avanneen artistin tulevalla albumilla kuullaan rohkeampaa ja kantaaottavampaa Jannaa.

Helsingin Didrichsenin taidemuseon kevään 2021 näyttely Maalaaminen on kaikkein tärkeintä keskittyy Tove Janssonin uraan kuvataiteilijana. Jansson painotti usein olevansa ensisijaisesti taidemaalari, vaikka tekikin uran myös kirjailijana, kuvitttajana ja sarjakuvataiteilijana. ​Jansson opiskeli 1930-luvulla Tukholmassa taideteollisuuskoulussa, Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja täydensi opintojaan Pariisissa. Taidekoulutuksen ohella lähipiiri ja kollegat vaikuttivat taiteilijaperheessä kasvaneen Janssonin taidekäsityksen muodostumiseen. ​Näyttely valottaa Tove Janssoniin ja hänen sukupolveensa suomalaisessa taidekentässä 1930–1960-luvuilla vaikuttaneita ilmiöitä. Tove Jansson seurasi taidemaailmaa aktiivisesti muttei tarttunut uusiin suuntauksiin ensimmäisten joukossa, vaan pysyi pitkään uskollisena nuorena omaksumalleen ranskalaiselle kolorismille. Vieraina ovat taidehistorioitsija Tuula Karjalainen, intendentti Otto Selén ja amanuenssi Iiris Markkola. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Bastiljin vankila Pariisissa vallattiin Ranskan suuressa vallankumouksessa 14. heinäkuuta vuonna 1789. Ranskalaisen Éric Vuillardin teos 14. heinäkuuta laskeutuu palatsien parvekkeilta väkijoukkoihin ja kertoo arkistotietoihin nojaten valtauksesta niiden tavallisten mukana olleiden ihmisten kautta, jotka miekat, hiilihangot ja katukivet käsissään lähtivät kaatamaan vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä. Mitä monivaiheisessa Ranskan vallankumouksessa oikein tapahtui ja millaisen jäljen se on jättänyt maailmaan? Vieraina ovat Vuillardin teoksen suomentanut, palkittu kääntäjä Lotta Toivanen, Euroopan historian professori Laura Kolbe ja filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osaston yliopistonlehtori, Kari Saastamoinen, kumpikin Helsingin yliopistosta. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Mediatalo Keskisuomalaisen digijohtaja Kirsi Hakaniemi kertoo alumnihaastattelussaan muun muassa opinnoistaan Jyväskylän yliopistossa, vaihdosta Pariisissa, urapolustaan digimurroksen keskellä sekä miten harrastukset voivat auttaa työelämässä. _ _ _ AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakso tekstitettynä: https://www.jyu.fi/it/fi/hae-opiskelemaan/opiskelijalahettilaat/aamukahvit-podcast/2020/alumnihaastattelussa-kirsi-hakaniemi

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 65. jaksossa vieraanani vieraanani on Pariisissa asuva vapaa toimittaja Pihla Hintikka, jonka esikoisromaani Hetken Pariisi on meidän (Otava, 2020) sijoittuu pariisilaisiin taide- ja muotipiireihin. Miksi Pihla muutti aikoinaan Pariisiin ja millainen suhde hänellä on ranskan kieleen? Miten suomalaiskirjailija on onnistunut julkaisemaan myös tietokirjoja ranskan kielellä? Onko Pihla hyödyntänyt omia kokemuksiaan mallimaailmasta esikoisromaanissaan? Miksi kirjailija valitsi romaaninsa päähenkilöiksi kolme eri-ikäistä naista ja sitoi tapahtumat ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin? Kenelle Pihla suosittelee romaaniaan? Kirjailija lukee myös otteen romaanista podcastin kuulijoille! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 63. jaksossa vieraanani on historioitsija Ville Eerola. Hänen uusi romaaninsa Nuori Waltari (2020, Docendo) kertoo kesästä 1929, jolloin Mika Waltari matkusti Pariisiin. Miksi Ville halusi kirjoittaa kirjan nuoresta Waltarista ja sijoittaa sen juuri Pariisiin? Millainen on kirjailijan oma suhde Ranskaan ja Pariisiin sekä ranskan kieleen? Miten Ville rakensi romaanin aikaan sopivaa kieltä? Miten romaani kuvaa Waltarin suhteita Olavi Paavolaiseen sekä Elina Vaaraan ja Astrid Jäppiseen? Miksi Waltarilla ja hänen aikalaisillaan oli kaipuu metropoleihin kuten Pariisiin? Mitä nykyihminen voisi oppia nuorelta Waltarilta? Ville lukee kuuntelijoille myös valitsemansa otteen romaanista: Waltari istuu pariisilaiskahvilassa ja muistelee suhdettaan Elina Vaaraan. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Vieraaksi saapuvat kansainväliset suomalaiset huippukokit Helena Puolakka, joka on tehnyt pitkän uran Lontoossa ja Pariisissa, sekä Toni Toivanen, joka taas on työskennellyt Kööpenhaminassa ja Tokiossa. Lähetyksessä käväisevät myös Helsingin Sanomien ravintolakriitikko Anna Paljakka, oopperalaulaja Johanna Rusanen ja Suomen gastronomisen seuran puheenjohtaja Joni Kiiski. Puolakka ja Toivanen kertovat, että Michelin-tähteä tavoittelevissa ravintoloissa huhkitaan pitkää päivää ja työmoraali on kova. Ainesten pitää olla tuoreita. Ravintolan henkilökunta työskentelee kuin sinfoniaorkesteri ja "esitystä" toistetaan niin kauan, että se on täydellinen. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Ranskan vankiloissa kytee aikapommi, sillä radikaalit islamistiset ajatukset leviävät niissä tehokkaasti. Näin varoittaa tunnettu ranskalainen kirjailija ja islamintutkija Hakim El Karoui. Hän kannattaa niin kutsuttua ranskalaista islamia, eli islamin aseman rakenteellista uudistamista laïcité-periaatteen ja tasavaltalaisten arvojen mukaisesti. Valtion on siis pysyttävä puolueettomana kaikkiin uskontoihin nähden. Hakim El Karoui on tutkinut islamin asemaa enenkin Ranskan maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä. Ohjelman on Pariisissa toimittanut Annastiina Heikkilä. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila

Seksuaalirikoslainsäädäntöä uudistetaan, mutta millä ehdoilla? Ranskassa yläkoulun opettaja surmattiin raa’asti hänen näytettyään oppilaille pilakuvia Muhammadista. Elokapinan tiimoilta valtakunnansyyttäjä aloitti esitutkinnan poliisin toimia kohtaan. Perussuomalaiset on nyt nuorten suosituin puolue. Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan Youtubesta.

Vaasa kieltää yli 50 henkilön kokoontumiset. Valtiovarainministeriö on pienentänyt arviota Suomen talouden heikentymisestä. Pariisissa suljetaan baarit ja kahvilat. Aluehallintovirastot on palkittu selkeästä kielestä.

Millaista on taivuttaa pää alaspäin ja jalat edellä lasi- ja hiilikuituisen seipään varassa kohti viittä metriä? Wilma Murto on 22-vuotias seiväshyppääjä, jolla on hallussaan alle 20-vuotiaiden seipään maailmanennätys sekä Suomen ennätys, hallikisoissa Saksassa tammikuussa 2016 hypätty 471. Ulkoratojen ennätys 460 on Jyväskylän Kalevan kisoista 2018, ja samaan korkeuteen Murto taivutti myös kesäkuussa 2020 ennen kuin polven tähystysleikkaus katkaisi vahvasti alkaneen kauden. Vain puolitoista kuukautta polvileikkauksen jälkeen Salon Vilppaan urheilija voitti elokuussa kolmannen peräkkäisen Suomen mestaruutensa Turussa. Kilpailukauden lähestyessä loppuaan Murto käy läpi nopeaa toipumistaan ja Kalevan kisoissa purkautuneita tunteita. Seipään SE-nainen avaa myös seiväshyppysuorituksen eri vaiheita ja kertoo miksi kaikki mikä tapahtuu maassa on tärkeintä. Väittelyissä futishulinat Pariisissa, tasavallan presidentin kiekkokommentit sekä Helsingin olympiastadion.

Koronaviruspandemia on herättänyt keskustelun ikäihmisten oikeuksista. Useat Euroopan maat määräsivät tai suosittivat yli 70-vuotiaita kansalaisia pysymään tartuntariskin takia kotonaan. Mutta oliko seniorikansalaisten eristäminen suojelua vai ikäsyrjintää? "Koronapandemia pakottaa eurooppalaiset yhteiskunnat muuttamaan suhtautumistaan väestön ikääntymiseen", sanoo Ranskan terveysministerin neuvonantaja Jerôme Guedj. Ohjelman on Pariisissa toimittanut Annastiina Heikkilä Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila

Pariisissa vietettiin 120 vuotta sitten toisten nykyaikaisten kesäolympialaisten avajaisia. Koronavirus siirsi kesän 2020 Tokion olympialaiset vuodella eteenpäin. Tuomas Kyrö kirjoittaa Urheilukirjassa olympialaisista. Mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.

Tyyliasiantuntija Mirva Saukkola on kirjoittanut tietokirjoja etiketistä, pukeutumisesta ja matkailusta. Uudessa jännitysromaanissa Silkkiä, safiireja ja salaisuuksia liikutaan Pariisissa ja Pietarissa. Mirva Saukkola on vieraana ohjelmassa. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomi on veganismin kärkimaita, mutta mikä on tilanne maaimalla? Vegaani matkustaa toivottavasti maata pitkin, mutta harva pysyttelee Suomen kamaralla. Miten pärjätä reissussa kasviperäisellä ruokavaliolla? Iris pettyi Pariisissa ja Saana-Maria söi siellä viimeisen sekasyöjäateriansa.Jaksossa kerrataan myös veganismin syntyperää ja historiaa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Vuoden 2019 aikana hallitsivat suuret mielenosoitukset uutisia eri puolilla maailmaa. Näin myös Euroopassa. Miksi tyytymättömyys ja politiikkaan turhautuminen leviävät juuri nyt – ja mistä tulevat uuden politiikan toivot? - Ainoa todellinen demokraattinen vallankumous olisi, jos kullakin ihmisellä saisi olla elämänsä aikana ainoastaan yksi poliittinen mandaatti yhden kauden, sanoo ranskalainen politiikan tutkija Bruno Cautres. Ohjelman on Pariisissa toimittanut Annastiina Heikkilä. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Lukija: Jorma Mattila. Kuvassa: Pariisilaisen Sciences Po-korkeakoulun tutkija Bruno Cautres. Kuva: Bruno Cautres

37. jaksossa vieraanani on Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä, jonka uusin kirja on nimeltään Miksi Ranska raivoaa? Macron ja keskiluokan kapina. Miten kaksi uuden ajan demokratiaa edustavaa ilmiötä, keltaliiviliike ja presidentti Emmanuel Macron, liittyivät toisiinsa? Mitä syitä oli keltaliivikapinan taustalla? Miten Ranskassa kytevät keskiluokan ongelmat ovat osa laajempaa globalisaatiota? Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa on viime kuukausina ravistellut niin kutsuttu keltaliiviliike, jonka huomioliiveihin pukeutuneet kannattajat ovat vallanneet tienvarsien liikenneympyrät ja suurten kaupunkien keskustat. Protesteja eivät ole johtaneet ammattiliitot, vaan unohdettujen pikkukaupunkien asukkaat. Yhteiskunnalliseen liikehdintään erikoistunut historioitsija Quentin Deluermoz sanoo, että keltaliiviliike on poikkeuksellinen ilmiö, joka ravistelee ranskalaisen yhteiskunnan rakenteita. Ranskalainen yhteiskunta on perinteisesti muuttunut vallankumouksen ja katujen liikehdinnän kautta - ja että nämä vallankumoukset ovat usein heijastuneet koko Eurooppaan. Keltaliiviliikehdintä kertoo ”demokraattisesta väsymyksestä”, joka ei ole pelkästään Ranskan vaan koko Euroopan ongelma. Ohjelman on Pariisissa toimittanut Annastiina Heikkilä. Lukija ja Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja Jorma Mattila. Kuvassa: Eurooppalaisten kansanliikkeiden historiaan erikoistunut Quentin Deluermoz Kuva: Quentin Deluermoz

Fedited INTERVIEWS -haastattelussa model scout Elina Hyvölä. Muoti kiinnostaa monia, mutta kuinka alalle ylipäätään pääsee? Yhdessä maailman suurimmassa mallitoimistossa Pariisissa ja ympäri maailmaa työskentelevä Elina Hyvölä kertoo omasta urapolustaan ja jakaa vinkkejä, kuinka päästä ja edetä alalla. Haluatko sinä työskennellä muodin parissa? Elinaa haastattelee Sarianne Solio.

Ranskalainen Valérie Masson-Delmotte on yksi maailman arvostetuimmista ilmastotutkijoista. Hän oli mukana laatimassa lokakuussa julkaistua maailman tärkeintä ilmastoraporttia, jossa ihmiskuntaa patistettiin nopeaan suunnanmuutokseen maapallon pelastamiseksi. Tutkijan itsensä mielestä raportti ei ole kuitenkaan niinkään hälyttävä kuin toivoa antava: niin kauan kuin on tietoa, on toivoa. Valérie Masson-Delmottea kuitenkin huolettaa ilmastotieteen käyttäminen poliittisten tarkoitusperien edistämiseksi. Hänen mukaansa suurin uhka Euroopassa on, että ilmastokysymyksestä tulee Yhdysvaltain tapaan suuria puoleita jakava eikä yhdistävä asia. Ohjelman on Pariisissa toimittanut Annastiina Heikkilä. Ohjelman tuottaja on Jorma Mattila Kuvassa: Ranskalainen ilmastotutkija ja Valérie Masson-Delmotte Kuva: Annastiina Heikkilä.

Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

Sarah Guyard-Guillot syntyi Pariisissa, Ranskassa ja aloitti sirkusuransa jo lapsuudessa. Hän valmistui Annie Fratellini Art & Circus Academysta ja työskenteli ilma-akrobaattina 22 vuotta. Maailmankuulun Cirque du Soleilin sirkustaiteilija Sarah "Sassoon" Guyard-Guillot, 31, menehtyi kesäkuun lopussa 2013 kesken KA-esityksen Las Vegasissa. Silminnäkijöiden mukaan sirkustaiteilijan nostovaijeri katkesi ja hän putosi maahan. Miksi näin tapahtui ja miten Cirque du Soleil hoiti tämän kamalan tilanteen? Haastateltavina sirkustaiteilija Salla Hakanpää sekä sirkusalan tutkija ja tietokirjailija Markku Aulanko. Toimittajana taikuri-mentalisti Pete Poskiparta.

Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä seuraa Pariisissa, kun kannettavat tietokoneet valtaavat alaa perinteisissä kahviloissa. Läppärit herättävät närkästystä älymystössä, mutta oikeastaan kyse on jostain paljon suuremmasta: nuorten työtilanne on epävarma. Mutta miltä näyttää silppusukupolven tulevaisuus Ranskassa? Toimittajana Iida Tikka.

Useissa Euroopan maissa keskustellaan juuri nyt siitä, pitäisikö perusrokotukset tehdä pakollisiksi, vai onko Suomen mallin mukainen vapaaehtoisuus parempi. Ranska ja Italia ovatkin jo päättäneet laajentaa pakollisten rokotusten kirjoa reippaasti. Samaan aikaan rokotusvastaisuus on näissä maissa nousussa. Myös Suomessa rokotukset herättävät kiivasta keskustelua. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Pietarsaaressa ja Pariisissa. Ohjelman juontaa Jaana Kanninen Kuva: AOP / David Gee

Prinsessa Dianan viimeiseksi jääneestä automatkasta Pariisissa tuli tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Vuosipäivän myötä mediassa on muisteltu Dianan elämää. Antropologisesti mielenkiintoisin seikka ovat kuitenkin Dianan kuoleman kulttuuriset seuraukset, jotka saattoivat vaikuttaa elämäämme enemmän kuin tiedostamme. The post Diana muovasi naisen tarinaa appeared first on AntroBlogi.

18. elokuuta vuonna 1922 oli Berliinissä puolipilvinen ja sateinen loppukesän päivä. Pari viikkoa aiemmin puhelimen keksijä Alexander Graham Bell oli kuollut 75-vuotiaana. James Joycen Ulysses oli ilmestynyt Pariisissa puoli vuotta aiemmin. Suomessa oli kesän alussa tullut voimaan työsopimuslaki, joka velvoitti työnantajan järjestämään työntekijöille vuosilomaa. Suurien tapahtumien melskeessä harva pani merkille Berliinissä majaansa pitäneen Saksan standardointi-instituutin julistamaa standardia DIN 476. Kyseinen standardi tuli kuitenkin aikaa myöten mullistamaan monia asioita maailmassa. Yhä meillä Suomessakin nautitaan tämän DIN 476:n tuottamista hedelmistä päivittäin, vaikka se nykyään tunnetaankin nimellä ISO 216, Kansainvälisen standardointijärjestön mukaan. Tuo Berliinissä sateisena myöhäiskesän päivänä annettu standardi määrää arkipäiväisen paperiarkkimme mitat. Kaunis, sopusuhtainen ja kätevä A4-arkkimme on tämän julistuksen mukaan 210 mm leveä ja 297 mm korkea. Miksi mitat ovat noin hassut, mikseivät ne ole vaikka 20 cm leveä, 30 cm korkea? Miksi A4-arkki mahtuu niin kätevästi kirjekuoreen, kokonaisena tai taitettuna? Miksi tulostinten arkkimäärityksissä on A4:n lisäksi semmoinenkin kuin US letter? Professori ja aikoinaan vuosikymmenet Suomen kansalliskirjastoa johtanut Esko Häkli vie meidät nyt tutkimusmatkalle A4-arkin maailmaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.

Eurooppalaisissa suurkaupungeissa kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee ja keskiluokka muuttaa muualle. Mitä asialle pitäisi tehdä? Viimeviikkoinen teema eurooppalaiskaupunkien kahtiajaosta jatkuu: ohjelma käy Pariisissa, Lontoossa, Ateenassa ja Madridissa. Johanna Numminen juontaa. Kuva: Pasi Myöhänen / Yle

Perjantai-iltana 13.11. terroristit iskivät Pariisissa useaan kohteeseen, surmaten 130 ihmistä. Vuorokautta aikaisemmin terroristit tekivät itsemurhaiskun Beirutissa, Siinaille lokakuussa pudonneen venäläisen matkustajakoneen tuhosi pommi, vast’ikään Malissa 170 henkeä otettiin jihadistiryhmän toimesta panttivangeiksi. Useilla mittareilla katsottuna maailma on rauhallisempi ja turvallisempi kuin koskaan aikaisemmin historian aikana. Miksi siis ääriryhmien, erityisesti jihadistien, suorittamat väkivallanteot ovat lisääntyneet? Kuinka ilmiötä vastaan voi taistella uhraamatta länsimaisia perusarvoja? Voiko Daesh’in kaltaista järjestöä tuhota perinteisin sodankäynnin menetelmin vai tarvitaanko siihen koko yhteiskunnan läpäiseviä toimia joilla ehkäistään radikalisoitumista? Atte Kaleva ja hänen vaimonsa Leila tulivat maailmankuuluiksi, kun al-Qaidan terroristit sieppasivat heidät juuri ennen joulua 2012. Pariskunta ja heidän itävaltalainen ystävänsä vapautettiin seuraavan vuoden toukokuussa. Atte Kaleva on myös terrorismin tutkija ja pyhän sodan, jihadin, asiantuntija. Hän arvioi tämänhetkistä terrorismin uhkaa ja pohtii keinoja sen torjumiseksi ohjelmassa Isäntänä Tapani Ruokanen.

Vieraana tällä viikolla Timo Virtalan seurassa pohtimassa väkivallattomuutta ja rauhantyötä Kirkon Ulkomaanavun työntekijä ja Suomen Kristillisen rauhanliikkeen puheenjohtaja Jussi Ojala. Keväällä Jussi kävi ohjelmassa kertomassa ebolaepidemiasta ja vapaaehtoisten roolista sen torjumisessa. Uusia tartuntoja ei ole enää ilmaantunut, millainen tilanne läntisessä Afrikassa nyt ebolan suhteen on? Perjantai-iltana tapahtunut terrori-isku Pariisissa järkytti maailmaa ja sai ihmiset kyseenalaistamaan sen kykeneekö Eurooppa omat arvonsa säilyttäen ehkäisemään tällaisia väkivallantekoja.

Pariisissa on ollut suuri poliisioperaatio. Postilakko alkaa torstaina. Pimeällä vuodenajalla on myös hyvät puolet. Lapissa on paljon lunta.

Maanantain #kasvuaperkele -ohjelman vieras väitteli valtiotieteen tohtoriksi kansantaloustieteestä Helsingin yliopistosta jo vuonna 1980. Hän on toiminut muun muassa OECD:n sihteeristössä Pariisissa sekä eri tehtävissä Suomen Pankissa. Hän on ollut myös valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajana ja Euroopan unionin neuvoston talouspoliittisen osaston Ecofinin pääjohtajana. Parhaiten tunnemme hänet Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ex-toimitusjohtajana. Hän on lausunnoissaan suora ja analyyttinen asiantuntija, joka haluaa rakentavasti hakea ratkaisuja Suomen talouden haasteisiin. Hän on vaikuttaja, kenen sanomisia moni media kuuntelee ja referoi. Maanantainan yhdeltä Tuomo Luoman vieraana on Suomen talouden huippuasiantuntija, professori Sixten Korkman.

Aamun kolme päivää vanha ihmelapsi Freja syntyi Mälarin sairaalassa Eskilstunassa. Professori Outi Hovatta kertoo mikä ihme on kysymyksessä. Pirkko Sinkkonen on sisukkaasti vanhusten asialla. Kimmo Louhelainen musiikin Grand Old Man aamun vieraana. Kimmo Louhelainen on vaikuttanut kolmen maan musiikkielämään kolmella eri kielellä.  Hän on musiikkilegenda jo eläessään.  Kimmo  aloitti 16-vuotiaana soittamisen  vanhalla ja käytetyllä haitarilla Vaasassa, soitti 50-luvulla jatsahtavaa tanssimusiikkia lähinnä Vaasan alueella, jossa radioitu versio on YLEN kokoomalevyllä Suomalainen jazz 1929-1959. Osa 3. Vuodet 1948-1959.    I can't Believe That You're in Love with Me. Ruotsissa hän soitti eri kokoonpanoissa Ludvikassa, Falunissa ja erityisesti Eskilstunassa, jonne hän muutti  opskeltuaan ensin Pariisissa tietokoneita. Varsinkin ruotsinsuomalainen musiikkielämä kasvoi ja kehittyi Kimmon siipien suojissa kovalla työllä. Suomen ja Espanjan vuosien jälkeen Kimmo on palannut vaimonsa Solveigin kanssa takaisin Ruotsiin ja Uppsalaa, jossa toinen pojista asuu perheineen. Arja Claesson tapasi Kimmo Louhelaisen 24.11.2013 Eskilstunassa   ennen suurta konserttia, jossa Kimmo sai nauttia tekemiensa artistien rautaisesta esiintymisestä.

Eva Louhivuori Suomesta ja Manu Laudic Ranskasta tapasivat opiskeluaikana amerikkalaisessa Berklee College of Music-koulussa Bostonissa. Alku ei ollut kovin romanttinen vaikka muistuttaakin romanttisen komedian alkua. - Manu luuli minua toiseksi tytöksi ja se oli aika vaivaannuttava hetki, Eva kertoo. - Olin varma että hän oli eräs tyttö joka teki esiintymiskokeen ennen minua Pariisissa, mutta hän sanoi "Ei" ja katsoi minua kuin olisin hölmö, Manu täydentää