Podcasts about onko eu

Mitä seurauksia EU:n laajenemisella voi olla? Keskustelemassa EU-asiantuntija Matti Niemi ja EK:n yhteyspäällikkö Juho Mäki-Lohiluoma. Sorsa-säätiö julkaisi eilen raportin Pöytävaraus yhdeksälle: Neljä skenaariota EU:n laajenemiselle ja uudistumiselle, jossa arvioidaan yhdeksän maan EU-jäsenyyden seurauksia. Onko EU:n laajenemisesta enemmän hyötyä Suomelle, vaikka Suomen EU-jäsenmaksuosuus saattaakin uusien jäsenmaiden myötä nousta? Toimittajana on Linda Pelkonen.

EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi turvallisuuspolitiikan kysymykset, muuttoliikkeet ja oikeusvaltion ongelmat haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea? Kuka toimii EU:n arvoja vastaan ja kuka puolustaa niitä? Mitkä tarinat hallitsevat tällä hetkellä keskustelua Euroopasta? Tarvitaanko EU:lle jonkinlainen uusi tarina tai idea? EU:n identiteetistä ovat keskustelemassa yleisen historian emeritusprofessori Heikki Mikkeli, tutkijatohtori Markus Ojala ja Eurooppa-tutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Tuominen. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Emil Elo. Keskustelu keskeytyi hetkeksi mielenilmauksen vuoksi kohdassa 17:04. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla. Se on kuvattu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 21.5.2024. Tapahtuman koko tallenne osoitteessa: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=291134301&playerId=38521893&assetId=294339202

Mitä Suomi ja Yhdysvallat sopivat puolutusyhteistyösopimuksessa? Haastateltavana eduskunnan puolustusvaliokunnan pj. Jukka Kopra (kok.) sekä tutkija Henri Vanhanen ulkopoliittisesta insituutista.  Mikä on tilanne Israelin ja Hamasin välisessä sodassa? Toimittaja Antti Kuronen raportoi Tel Avivista.  Unkarille annetaan EU:n jäädyttämiä varoja. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa toteaa, että päätös on katastrofaalinen. Sarvamaa haastateltavana.  Eu-huippukokouksessa pyritään tukemaan Ukrainaa, mutta Unkari hämmentää tilannetta. Onko Eu:n mahdollista vastustaa Unkarin sooloillua? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela sekä tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara. 

Onko EU:n laajenemiselle jo kiire, koska vaarana voi olla, EU-ehdokasmaat kyllästyvät odottelemaan jäsenyyttään ja etääntyvät siten EU:sta? Tai onko parempi edetä EU:n laajenemisen suhteen hitaasti, koska kuitenkin ehdokasmaita on paljon ja ne tuovat mahdollisesti tullessaan EU:lle monia muutoksia? EU:n ehdokasmaitahan ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina. Tosin Turkin kanssa liittymisneuvottelut ovat pysähtyneet. Ja myös Georgia ja Kosovo ovat hakeneet jäsenyyttä. Mutta miten työlästä ehdokasmaiden on muuttua EU-kelpoisiksi? Ja miten EU-ehdokasmaat mahdollisesti tullessaan jäseniksi voivat muuttaa EU:ta? Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Sari Essayah, Savo-Karjalassa ehdolla vaalinumerolla 74, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja viime hetken vieraana. Sari tuli #neuvottelija -studioon kertomaan puolueensa 0,8% noususta vaalien viimeisellä viikolla. 00:00 Sari Essayahin esittely, kaikki #neuvottelija -vieras-ehdokkaat ehtivät uudestaan vieraiksi00:28 KD YLE:n gallupissa +0,8% lisää kannatusta, RPK:n ohi 01:27 Ehdolla Savo-Karjalassa numerolla 74. Lapinlahden linnut 02:10 KD Kunnioittaa demokratiaa, ei rajaa hallituskumppaneita 03:09 Kolmen kärjen vaihtuminen: kok, PS, SDP, ennakkoäänien merkitys KD:lle 05:15 KD on oikeistokonservatiivinen puolue, mutta keskellä 06:23 Hallitus on vaihdettava, miksi muutosta tarvitaan? 08:29 Onko keskustan ja RKP:n uskottavuus mennyt vasemmmistohallituksessa? 09:30 Kokoomus kärsii pienemmistä puolueista. Helsingin vaaliliitto Korjausliikkeen kanssa 10:54 #neuvottelija 50 Onko EU:ssa oppositiota? Hallituksen löysä EU-politiikka 12:38 EU:n ennallistamiasetus, yhteistyön koordinointi 16:47 Suomen korkeat palkat ovat korkeasti verotettuja, SDP:n osinkoverokaavailut 19:15 Sari ei lämpene tasaverolle, ansisidonainen pitää uudistaa, työn kannustimien tärkeys 27:30 Vahvat alueet, KD koko Suomen asialla, alueellisia kannustimia 31:00 Hyvinvointialueiden verot eivät olisi oikeudenmukaisia, mutta tarvitaan uudistus 34:40 Kristilliskonservativismin kunnianpalautus 36:47 Essayahin, politiikan ja kilpakävelyn loppukirit #neuvottelijat #neuvottelija #markkintalous #kd #velkaantuminen #hallitusneuvottelut #vaalit Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Miksi EU on jäänyt niin paljon jälkeen muuta maailmaa digitaalisen teknologian kehittämisessä? Onko EU:lle tai millekään muullekaan taholle mahdollista irrottautua digitekniikan osalta riippuvuudesta muuhun maailmaan? Mitä EU:n nyt pitäisi tehdä päästäkseen paremmin mukaan kehittämään uusia digitaalisia tuotteita? Ja minkälaista kamppailua maailmalla käydään mikrosirujen tuotannon suhteen? Haastateltavana on tutkija Markus Holmgren Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella Brysselin kone.

Syksyn ensimmäisessä Europolitist-podcastissa sukelletaan EU:n muuttuvaan rooliin moninapaisessa maailmassa, ja kysytään, miltä EU:n globaali johtajuus näyttää uusien haasteiden edessä. Aiheesta ovat keskustelemassa Euroopan parlamentin jäsenet Alviina Alametsä ja Laura Huhtasaari sekä Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa.

Komissio on aloittanut keskustelut EU:n budjettisääntöjen uudistamisesta. Tarkoitus on uudistaa EU:n talous- ja rahaliiton perusta. Pohjalla ovat kasvu- ja vakaussopimuksen ongelmalliset säännöt julkisesta velasta ja budjettialijäämistä. Mihin suuntaan talous- ja rahaliiton sääntöjä halutaan muuttaa? Onko EU:n talousohjaus muuttumassa radikaalisti? Mitä uudistukset tarkoittavat Suomen kannalta? Vieraina ovat Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Matkailu piristyy, mutta onko paluuta entiseen? Suomalaiset haluavat nyt Lappiin ja lämpimään, mutta lennoista ja matkakohteista pulaa. Keskustelemassa  matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen Itä-Suomen yliopisto ja toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti Suomen Matkailualan liitto. Puhelimessa liiketoimintajohtaja Marko Mustonen Levin hiihtokeskuksesta. EU:n huippukokous ja laajentuminen. Onko EU:lla enää tahtoa tai varaa laajentua? Kirjeenvaihtaja Susanna Turunen, Ljubljana, Heino Nyyssönen dosentti, poliittinen historia, Turun yliopisto ja Keijo Karjalainen, vastuuvirkamies (Serbia, Kosovo, Montenegro), ulkoministeriö, Kaakkois-Euroopan ja EU:n laajentumisen yksikkö. Lars Vilksin kuolema auto-onnettomuudessa puhuttaa Ruotsissa. Sarjakuvataiteilija Ville Ranta ja johtaja Heli Haapasalo, Hallwylska Museet. Kolumni. Pekka Seppänen: Suomalaiset ovat huippumyyjiä. Uusinta. Matkailu piristyy, mutta onko paluuta entiseen? Matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen Itä-Suomen yliopisto ja toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti Suomen Matkailualan liitto. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Hanna Juuti, Marja Ala-Kokko ja Anna Nevalainen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Miksi ja minkälaiset konfliktit maailmalla ovat lisääntyneet ja miten ne vaikuttavat EU:hun? Onko EU:ssakin nyt meneillään samoja kehityskulkuja, jotka maailmalla aiheuttavat konflikteja, ja miksi EU:ssa todennäköisesti kuitenkaan ei ajauduta niin pahoihin tilanteisiin kuin usein muualla? Ja mikä on koronan vaikutus konflikteihin? Ohjelmassa haastateltavana on tutkijatohtori Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

EU:n ilmastopaketti. Keskustelemassa toimittaja Janne Toivonen, Bryssel, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.  Helsingin hengen palautus. Presidentti Sauli Niinistö kysyi kirjoituksessaan "Vuonna 2025 edessä on Etykin 50-vuotisjuhla. Jääkö se vain muistotilaisuudeksi, vai pyritäänkö kunnian­himoisempaan?" Keskustelemassa tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti ja tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja ja Venäjä-asiantuntija. EU:n ilmastopaketti. Keskustelemassa toimittaja Janne Toivonen, Bryssel, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.  Helsingin hengen palautus. Presidentti Sauli Niinistö kysyi kirjoituksessaan "Vuonna 2025 edessä on Etykin 50-vuotisjuhla. Jääkö se vain muistotilaisuudeksi, vai pyritäänkö kunnian­himoisempaan?" Keskustelemassa tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti ja tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja ja Venäjä-asiantuntija. Puhelimessa kansanedustaja Ilkka Kanerva. Kolumni. Kari Enqvist: Yleissivistykseen tarvitaan myös matematiikkaa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Akseli Innanen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen. Kolumni. Kari Enqvist: Yleissivistykseen tarvitaan myös matematiikkaa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Akseli Innanen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Mitkä ovat maailmassa eri valtioiden tavoitteet, kun ne käyttävät kauppapolitiikka tai yritystoimintaa välineenä omien poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseen ja mikä on EU:n asema tässä kamppailussa? Ja miten paljon EU:n pitää muuttaa omaa liberaalia kauppapolitiikkaansa, jos koko maailmankauppa on muuttamassa toimintatapaansa? Ja jos joku osapuoli ei pysty säilyttämään asemaansa kaupan ja yritystoiminnan avulla, miten iso riski on, että se haluaa säilyttää asemansa ja turvata etunsa perinteisin sotilaallisin keinoin? Haastateltavana on ohjelmajohtaja Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskutella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Onko EU väistämättä kulkemassa kohti sellaista syvenevää integraatiota, ja järjestelmää, jossa EU:n valta lisääntyy ja EU:ssa päätöksiin ei enää vaadita yhtä usein kaikkien maiden yksimielistä hyväksyntää kuin aiemmin? Ja kun Saksan ja Ranskan sana painaa paljon EU:ssa, niin miten paljon tämänlaisen kehityksen vauhtiin ja suuntaan vaikuttavat ensi syyskuun Saksan liitopäivävaalien tulokset ja se, kenestä tulee Saksan seuraava liittokansleri? Ja miten vaikuttaa se, kenestä tulee ensi kevään vaaleissa Ranskan uusi presidentti? Haastateltavana on erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Onko EU:lla yhteistä turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa ja miten sitä hoidetaan? Tästä keskustelemme Eurooppakirjeenvaihtaja Anna-Mari Wong Hämäläisen kanssa. Kyselytunnilla nuorisoväkivaltakin puhututti mutta kulttuuriala onnistui yhdistämän sekä opposition että melkein koko hallituksen. Och inga val för Saara-Sofia!

Tässä jaksossa keskustellaan 5G:stä ja sen mukanaan tuomasta laajemmasta teknologian murroksesta. Mukana ovat Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri, London School of Economicsin väitöskirjatutkija Ville Aula ja kansainväliseen kauppa- ja geopolitiikkaan erikoistunut asiantuntija Markus Holmgren. Keskustelun juontaa Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo.

Miten korona-exit etenee Suomen lähialueilla? Keskustelussa mukana toimittajat Simo Ortamo, Pietari, Rain Kooli, Tallinna ja Karoliina Kantola, Kööpenhamina. Mediaraati. Onko EU:n elpymispaketti jälleen viikon kuuma poliittinen aihe? Keskustelemassa Jussi Virkkunen, päätoimittaja, Kansan Uutiset. Erja Yläjärvi, päätoimittaja, Hufvudstadsbladet ja Tuomo Lappalainen, politiikan toimittaja ja vastaava tuottaja, Suomen Kuvalehti. Korona Kambodžassa. Mitä tapahtuu, kun koronatilanne pahenee kehitysmaassa. Asiantuntija Pia Ruotsala, Suomen Lähetysseura. Kolumni. Mona Mannevuo: Kun vaatimattomuus ei enää kaunista. Viikon luontoääni. Satakieli, esittelijänä Pertti Purhonen. Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Carolus Manninen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Perustuslakivaliokunta linjasi että eduskunnan tulee hyväksyä tai hylätä EU:n kertaluonteinen elpymisväline 2/3 enemmistöllä. Päätös on nyt kansanedustajien ratkaistavana. Kantakaa vastuuta! Tuomas Malinen kertoo kantansa miksi EU:n paketti tulee kansanedustajien toimesta hylätä: - EU:n sääntöperusteisuus rikkoutuu, erityisesti perussopimuksien artiklojen 310 ja 125 osalta - Paketti on portti huonosti mietittyyn tulonsiirtounioniin - EKP:n helpolta näyttävän monetisoinnin sijaan EU:n tiekartta sisältää omia varoja ja veroja, jotka on katettava suomalaisista tulonsiirroista jos veroastetta ei haluta tai voida lisätä. #neuvottelija-kanavan mielipidekyselyssä 65% vastanneista arvelee kuitenkin että eduskunta hyväksyy paketin esitetyssä muodossa mutta mm. talousvaliokunnan antamin rajauksin. Tuomas toivoo tässä tilanteessa kansanedustajien ja ministerien ottavan vastuuta siitä, että paketti todella pysyy kertaluonteisena ja 2/3 enemmistövaatimusta ei vaaranneta. 00:00-00:16 EU:n elvytyspaketti on portti liittovaltioon, suomalaisen elintason laskuun ja EU:n sääntöperusteisuuden rikkoutumiseen 00:16-06:28 Tuomas Malinen ja Sami Miettinen keskustelevat erimielisyydestään koronan suhteen ja siirtyvät nopeasti analysoimaan kuinka historiallinen tuleva eduskunnan 2/3 enemmistöä vaativa äänestys on. Siinä EU saisi ottaa pääomamarkkinoilta enintään 750 miljardia euroa lainaa, josta 390 miljardia annettaisiin tulonsiirtoina jäsenvaltioille sekä enintään 360 miljardia lainoina. Enemmistö #neuvottelijat- yhteisöstä arvelee paketin menevän läpi eduskunnassa. 06:28-08:32 Jos paketti kaadetaan eduskunnassa, tuleeko maailmanloppu? Onko Italia ja euro kaatumassa ilman pakettia ja tulonsiirtoja? 08:32-11:20 Mitä ovat TEU 125 ja TEU 310 ja miksi paketin läpimeno poistaa EU:n sääntöperusteisuuden ja perussopimuksen artiklojen uskottavuuden. 11:20-13:09 Miksi kansainvälisten sopimusten uudelleentulkintaa ja budjettisuvereniteetin siirtoa ei tuomita vaan vastuuta vältetään? Miksi kertaluonteisuus ja ainutkertaisuus on vakava lupaus. 13:09-14:50 Miksi EKP:n monetisointiin ei kannata luottaa ja miksi EU:n omat varat ja verot ovat todennäköisempi tiekartta? Sananen myös TARGET2:n luonteesta. 14:50-16:52 EKP:n gospankkisaatio ja suunnitelmatalous ei ole hyvä visio vaan dystopia ja sen insentiivit olisivat vääristyneitä. Onko EU:n tulonsiirtoja mahdollista rahoittaa ilman suomalaisten omien tulonsiirtojen laskua ja veroasteen nousua talousvaliokunnan toiveen mukaisesti? #ekonomistit #yhteiskunta #EU #euro #neuvottelijat #politiikka Sami Miettinen Twitterissä: https://twitter.com/samimiettinen neuvottelija Instagramissa: https://www.instagram.com/neuvottelija Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat/

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Miten tiedemaailman ja sen rahoituksen rakenteet vaikuttavat siihen, missä rajoissa meillä voi tehdä EU-kriittistä tutkimusta? Minkälaista tutkimusta EU:n myöntämillä isoilla horisonttirahoilla voi tehdä ja mitä ei? Miten ongelmallinen eurobarometri on tutkimusmenetelmänä? Ja minkälaisia kysymyksiä EU:ssakin tieteen etiikassa tällä hetkellä on? Haastateltavana on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mikä vaikutus EU:lla on jäsenmaiden ja maaseutuihin. Ja miten kauan meni, ennekuin alettiin ottaa huomioon, että EU:n maatalouspolitiikka vaikuttaa myös EU:n maaseutuun. Ja kun maatalouspolitiikalla on haluttu saada aikaan yhä isompia maatiloja, niin miten se sopii yhteen sen kanssa, että osin EU:ssa tarkoitus on myös saada aikaan elävää maaseutua? Ja miten esim. nykyinen eläinten oikeuksia painottava ajattelu tulee muuttamaan maatalouspolitiikkaa ja myös maaseutua ja miten pitkä aika näihin isoihin politiikan painopistemuutoksiin yleensä menee? Haastateltavana on politiikan tutkija tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

EU-jäsenmaita edustava Euroopan unionin neuvosto, EU-komissio ja Euroopan parlamentti neuvottelevat oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU:n budjettiin. Parlamentti on ajanut neuvotteluihin tiukkaa linjaa: oikeuslaitoksen riippumattomuuden vaarantavalta jäsenmaalta voitaisiin jäädyttää EU-maksut. Onko EU-rahoihin tulossa vedenpitävä oikeusvaltioehto, vai jonkinlainen petostentorjuntajärjestelmä? Vesittyykö tiukka linja jäsenmaiden neuvoston vastustukseen? Mitä eurooppalainen metsästrategia tarkoittaa Suomen kannalta? Alkaako Iso-Britannian ja EU:n välillä oikeudenkäyntien kierre brexit-sopimuksesta? Politiikkaradion vieraina ovat europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (epp), Alviina Alametsä (greens) ja Elsi Katainen (re). Tapio Pajunen haastattelee.

Hallitus on päässyt sopuun ensi vuoden budjetista. Budjetti on yli 10 miljardia alijäämäinen, eli koronakriisin takia valtio velkaantuu poikkeuksellisen paljon. Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan EU:n elpymisrahasto helpottaa merkittävästi budjettipaineita ja on Suomelle vaikeassa koronatilanteessa suureksi avuksi. ”Saamme kaiken kaikkiaan 3,2 miljardia euroa tästä elpymisrahastosta, josta kaksi ja puoli miljardia on sellaista rahaa, johon ei tarvita kansallista vastinrahoitusta. Eli tällä me pystymme nyt hillitsemään velkaantumista tässä ja nyt. Se on meille suureksi avuksi.”, sanoo Tuppurainen Politiikkaradiossa. Onko EU:n elvytyspaketti Suomen kansallisten etujen mukainen? Muuttuuko EU elpymisrahaston myötä perustavanlaatuisesti? Politiikkaradiossa eurooppaministeri siteeraa presidentti J.K. Paasikiven kuuluisaa viestiä välirauhan ajan hallitukselle, että neuvoteltaessa "pyydän välttämään liiallista juridikointia, sillä Kreml ei ole mikään kihlakunnanoikeus". Mihin Tuppurainen viittaa? Vieraana on eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.). Tapio Pajunen haastattelee.

Millainen EU:n tilanne on nyt demokratian kannalta. Onko EU ottamassa lisää valtaa jäsenmailta ja olisiko tämä voinut tapahtua, jos Britannia olisi vielä EU:n jäsen. Mitä kysymyksiä EU:n jäsenmailtaan keräämästä 750 mrd. elvytyspaketin suhteen on vielä auki? Ainakin se miten rahat käytännössä lopulta käytetään eri maissa ja mitkä tulevat olemaan paketin taloudelliset vaikutukset. Entä miltä poliittinen keskustelu elvytyspaketista on vaikuttanut. Ja miten tämä keskustelu elvytyspaketista todennäköisesti tulee jatkossa vaikuttamaan eri puolueiden kannatukseen Suomessa. Aiheesta keskustelee Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Marinin hallituksen alustava budjettineuvottelu on käyty. Hallituksen neuvottelussa luotiin kokonaiskuvaa siitä, miten koronakriisi vaikuttaa talouteen ja valtion ensi vuoden budjettiin. Kuinka paljon Suomella on "varaa" koronaoloissa velkaantua? Muhiiko työllisyystoimissa poliittinen riita hallituksen sisällä? Mitä valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ajattelee tasavallan presidentin Sauli Niinistön suurlähettiläspäivillä esittämästä EU-kritiikistä? Onko EU:n elpymisrahastopäätös ennakkotapaus unionimaiden keskinäisestä velasta? Liittyykö EU:n koronapäätöksiin taloudellinen yhteisvastuu? Vieraana on valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.). Tapio Pajunen haastattelee.

Mistä EU:n elvytysrahastossa on kyse? Onko EU:n liittovaltiokehitys Suomen etu? Aiheesta keskustelevat Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne, Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Kimmo Kiljunen ja Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 4.8.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

Saksan ja Ranskan ideoima ja EU-komission esittämä eurooppalainen elpymisrahasto on pöydällä. Rahastolla on tarkoitus jälleenrakentaa koronan runtelema Eurooppa. Suurimmat avustukset jaettaisiin niihin maihin, joissa bruttokansantuotteen romahdus on suurin ja joissa työttömyys on kasvanut eniten. Onko EU:n oma rahasto tarpeellinen koronan jälleenrakentamisessa? Olisiko 750 miljardin elpymisrahasto liian suuri vai liian pieni Euroopan elvyttämiseksi koronasta? Hyötyisikö Suomi elvytysrahastosta, vai olisiko meillä enemmänkin maksajan rooli? Onko hallituksen linja elvytysrahaston suuremmasta lainapainotteisuudesta järkevä? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (re), Henna Virkkunen (epp) ja Miapetra Kumpula-Natri (s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Turkin presidentti puhuu toistuvasti "kaksinaamaisesta lännestä". Miten tähän pitäisi lännessä suhtautua? Haastateltavana kirjailija, toimittaja Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen. Kankkosen uutuuskirja Erdoğan - Turkki suuren johtajan varjossa (Docendo 2019) kertoo miten Turkki siirtyi EU-jäsenyyttä havittelevasta demokratiasta kovan johtajuuden maaksi. Millainen johtaja on Recep Tayyip Erdoğan? Miksi Erdoğan nostaa toistuvasti Turkin historiasta juuri 1400-luvulla hallitsevien osmanien valtakautta? Miten lännessä pitäisi suhtautua Turkin presidentin koventuneisiin puheisiin? Turkki on Nato-maa, mutta tekee asekauppoja Venäjän kanssa. Turkki saa EU:lta rahaa pakolaisleiriensä hoitamiseen, mutta uhittelee silti päästävänsä pakolaisia EU:n rajan yli. Onko EU:lla muita vaihtoehtoja kuin tyytyä Turkin pakolaisleirien maksajaksi uhitteluista huolimatta? Kankkonen kuvailee EU:n ja Turkin suhteita "kauhun tasapainoksi".

Kaikki ovat kuulleet EU:sta, mutta hävettävän moni ei tiedä siitä kovinkaan paljoa. Väitämme, että Euroopan parlamentti on kaukainen ja tuntematon, eikä se kosketa ihmisten arkea. Pitääkö väite paikkansa? Onko EU:lla tunnettuusongelma, ja miksi? Vieraina studiossa ovat Mustread-verkkomedian Brysselin-kirjeenvaihtaja Heli Satuli ja parlamentin pääsihteeristössä työskentelevä Pekka Nurminen, joka on toinen Euroopan parlamentti -kirjan kirjoittajista. Jakson juontaa Anna Saraste.

Miten EU sai alkunsa? Ja miten paljon se oli kokonaisuudessaan rauhanprojekti ja miten paljon nationalistinen ja taloudellinen projekti, kun vielä oltiin 50-luvulla hiili- ja teräsyhteisöä ja EEC:tä. Ja miten iso merkitys asiaan oli Neuvostoliitolla ja miten paljon koko projekti tehtiin liike-elämän ehdoilla. Ja miksi Britannia suhtautui koko prosessiin san alkuaikoina niin epäillen? Aiheesta on keskustelemassa Yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen Helsingin yliopistosta ja Toimittajana on Maija Elonheimo.

Tämän viikon polttavassa #Maaltavastaajat jaksossa Apua, Amazon palaa! MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Erno Järvinen ja maatalouslinjan asiantuntija Saara Patama keskustelevat Heidi Siivosen seurassa siitä, mitä vaikutuksia Amazonin metsäpaloilla on maailmanlaajuisesti. Metsät ovat merkittävä hiilinielu, jos ne ovat terveitä ja kasvavat hyvin, mutta tulipalotilanteessa metsät ovat suuri merkittävä päästön lähde. Mitään yksinkertaista tai yksiselitteistä ratkaisua tilanteelle ei ole, mutta miksi tilanne on riistäytynyt käsistä? Uudistuuko sademetsä? Miten poliittisten kauppasopimusten keskustelut etenevät, mitä tämä merkitsee vienti- ja tuontituotteille ja miten suuria metsäpaloja voidaan ehkäistä? Amazonin tilanne vaikuttaa myös kotimaahan, miksi ja miten Suomessa metsiä hoidetaan paremmin ja miten tuotantotavat eroavat maiden välillä? Onko EU:n puheenjohtajamaalla vaikuttamisen paikka? Tulikuumaa asiaa Maaltavastaajat podcastissa.

Miten maailmantalouden tilanne heijastuu EU:n alueen talouteen? Mikä tulos USA:n presidentinvaaleissa voisi olla EU:n talouden kannalta hyvä. Entä jos Saksan talous yskii, niin miten nopeasti sen vaikutus leviää isosti muuhun EU:hun? Kannattaisiko Italian erota eurosta ja mitä seurauksia siitä olisi? Entä olisiko järjestäytymätön nopea Brexit EU:n taloudelle parempi vaihtoehto kuin kovin hidas Brexit? Keskustelemassa näistä asioista on Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Suomi aloittaa historiansa kolmannen kauden Euroopan unionin puheenjohtajana heinäkuun alussa. Saako Suomen ilmastopolitiikka vastakaikua? Mikä on puheenjohtajuuden merkitys nyky-unionissa? Maailmanpoltiikan arkipäivää -ohjelmassa alkavasta EU-kaudesta on keskustelemassa mm. Suomen pitkäaikainen EU-vaikuttaja Jan Store. Ohjelman toimittavat Petri Raivio ja Sari Taussi. Äänet Joonatan Kotila. Kuva: Karoliina Simoinen / Yle

Eurooppa-päivänä äänitetyssä jaksossa puhutaan Euroopasta. Kuka on EU, missä on Eurooppa ja mitä tekemistä sillä on meidän kanssa? Onko EU ja Eurooppa muuta kuin vapaampaa matkustamista ja yhteistä rahaa? Olisivatko Saksa ja Ranska jatkuvassa sodassa ilman EU:ta? Hanna ja Niko kertovat myös, miksi he äänestävät eurovaaleissa. Raahe 370 -osiossa mietitään vanhan puu-Raahen hyödynnettyjä ja hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Osio sisältää ilmaista mainontaa. Varoitus: Jakso sisältää kauhean väärän mielipiteen tavallisen ihmisen äänioikeudesta. 0:25 Hyvää Eurooppa-päivää! 5:18 EU:n (epä)konkreettisuus 11:18 Onko tavallisella ihmisellä liikaa valtaa? 23:23 Äänestämme tavan vuoksi 27:32 Raahelaistumisvinkki #2: Vanaha Raahe Musiikit: www.zapsplat.com

Euroopan turvallisuutta ovat järkyttäneet viime vuosina niin Venäjän koventunut voimapolitiikka kuin terrori-iskutkin. Suomessa EU-jäsenyyttä on perusteltu usein myös turvallisuuspoliittisena ratkaisuna, mutta onko käsitys oikea? Luoko EU jäsenmailleen myös sotilaallista turvallisuutta? Komission kuluvan kauden työohjelmaan on kuulunut puolustusunionin rakentaminen, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Onko EU:lla keinoja vastata hybridiuhkiin? Millainen on Naton rooli puolustusyhteistyötä tiivistävässä Euroopassa? Aiheesta keskustelemassa ovat europarlamentaarikko Henna Virkkunen sekä Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm sekä Elinkeinoelämän keskusliiton EU-edunvalvonnan johtava asiantuntija Janica Ylikarjula keskustelevat SDP:n Tulevaisuuslinjalla-podcastissa Euroopan unionista ja eurooppapolitiikasta. Onko EU:ssa riittävästi luottamusta ja tahtoa yhteistyöhön? Mikä merkitys Euroopan toimilla on ilmastopolitiikkaan? Voiko toimivaa sisämarkkinaa olla ilman sosiaalista Eurooppaa? Mitkä ovat Suomen vaikutusmahdollisuudet puheenjohtajakaudella?

Onko EU-puheenjohtajamaalle enää nykyään mitään hyötyä siitä kun se oman puheenjohtajuutensa omalla puolivuotiskaudellaan hoitaa? Vai estääkö EU-puheenjohtajuus pikemminkin maan omien etujen ajamista, kun puheenjohtajamaan pitää ennen kaikkea miettiä EU:n kokonaisetua? Ja onko tulevaisuudessa parlamentin valta aiempaa suurempi kun on kyse puolustuspolitiikkaan kuuluvista asioista? Haastateltavana on kansainvälisen politiikan dosentti Hanna Ojanen Helsingin yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo.

Taloudesta Eurooppa on kamppaillut taloustaantumassa kymmenen vuotta ja on vasta päässyt kasvuun. Miten valmis Eurooppa on kohtaamaan digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn mukanaan tuomia muutoksia? Onko EU riittävän joustava regulaattori, vai rakennammeko itsellemme kasvun esteitä? Miten varmistetaan, että globalisaation hyödyt eivät valu vain harvoille? Euroopan unioni muodostaa 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinan. EU-jäsenmaiden omistama Euroopan investointipankki on maailman suurin pankki, joka komission laatiman suunnitelman avulla onnistui vivuttaa liikkeelle miljardi-investoinnit. Näin saatiin vauhtia laahaavaan talouskasvuun, mutta kuinka varmistetaan Euroopan kilpailukyky myös tulevina vuosikymmeninä? Aiheesta keskustelee europarlamentaarikko Henna Virkkusen kanssa Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb.

Unkarin oikeistokonservatiivipuolue Fidesz ja pääministeri Viktor Orban on pitkään ollut piikki EU:n lihassa. Orbanin on sanottu kyseenalaistavan lähes kaikki ne periaatteet, joille EU on rakennettu: vapaan demokratian, oikeusvaltion, lehdistön vapauden. Voiko Orbanin linjalla toimia Euroopan unionin sisällä? Onko EU-vastaisuus Orbanille välikappale sisäpoliittisen aseman pönkittämiselle? Mistä populistipuolueiden EU-vastaisuus nousee? Entä mitä ulkoministerin Timo Soinin (sin.) päätös jäädä pois eduskuntavaaleista merkitsee sinisten vaalitulokselle? Vieraina ovat eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) ja varapuheenjohtaja Simon Elo (sin.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brexit, eurovaalit ja komission salkkujako pitävät tulevina kuukausina varmasti kylläisenä politiikan nälkäisimmänkin kuluttajan. Unionin tilaa perkaa tässä erikoisjaksossa Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb. Jakson juontavat Tuomas Lähteenmäki ja Veera Honkanen. Analyytikkona mukana Henri Vanhanen.

Onko EU nykyään liikaa kauppiaiden EU, pitäisikö olla olemassa koko EU:n laajuinen kansalaisille avoin keskustelufoorumi EU-asioista, mihin suuntiin EU mahdollisesti on nykyisissä paineissa mahdollisesti kehittymässä ja minkälaisissa tilanteissa EU:n arvoihin kannattaa vedota. Haastateltavana on sosiologian professori Risto Heiskala Tampereen yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo

Vieraana Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarva. Millaisessa asemassa hän näkee Suomen Euroopan Unionissa? Onko Brexit uhka vai mahdollisuus? Onko EU tullut tiensä päähän? Miltä EU näyttää tällä hetkellä kokonaisuudessaan? Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksen kuuntelemalla tämän #rahapodi-jakson. #rahapodi jalkautui helteiseen Porin SuomiAreenaan 17.7.2018. Tämä haastattelu on osa Cafe Antonin terassilla tehtyä #rahaPori-livelähetystä. Haastattelu on ulkona tehty livenauhoitus, minkä vuoksi äänenlaatu saattaa paikoin olla epätasaista. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: https://www.nordnet.fi Nordnet Blogi: https://blogi.nordnet.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: https://www.twitter.com/nordnetfi Youtube: https://www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Onko EU:n ja USA:n käsitys siitä mitä läntiset arvot tarkoittavat yhtenäinen? Miten Brexit vaikuttaa USA:n ja Britannian suhteisiin ja miten USA:n politiikka on muuttunut kansainvälisessä politiikassa ja mikä on sen vaikutus EU:hun. Haastateltavana on tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Toimiiko EU riittävän poliittisesti, vai vaikuttaako sen rakenteisiin edelleen ennen toista maailmansotaa syntynyt ordoliberalistinen aatesuunta? Tämän aatesuunnan mukaan valtion tulee säädellä vahvasti markkinoita, mutta olla samalla hyvin epäpoliittinen. Entä miten EU:n viime aikainen ja nykyinen kehitys vaikuttavat siihen, miten demokraattinen EU kansalaistensa kannalta on? Onko EU:n demokratian ongelma siinä, ettei sitä koskevaa kansalaiskeskustelua ole riittävästi vai onko isompi ongelma se, että EU:n rakenteet eivät ole riitgävän selkeitä ja läpinäkyviä? Haastateltavana on yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Onko Brexit-päätös vielä mahdollista perua. Jos on, niin miten se käytännössä voisi onnistua? Ja vaikuttaako nyt siltä, että EU kehittymässä kohti vahvempaa integraatiota. Entä miten käy Suomen, jos se ei piittaa siitä korkeimman hallinto oikeuden lausunnosta, jonka mukaan Suomen sote-lakipaketti, joka sisältää valinnanvapauden, pitää saattaa EU:n komission käsittelyyn. Haastateltavana on Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Kansalaiset voivat äänestämällä vaikuttaa esimerkiksi europarlamenttivaaleissa ja omien kansallisissa parlamenttivaaleissakin ketkä ovat osaltaan päättämässä heidän puolestaan EU:ta koskevissa asioissa. Mutta onko EU:n päätöksenteko riittävän avointa, että kansalaiset voisivat seurata mitä päätöksiä ja millä perusteilla eri tahot heidän puolestaan EU:ssa tekevät. Haastateltavana on väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopiston valtiotieteellistä tiedekunnasta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Lähi-itä on historiallisesti ollut kriisiherkkää aluetta jo maantieteellisen sijaintinsakin vuoksi ja monet Lähi-idän kriisit heijastuvat myös EU:hun. Kriisien syyt ovat monisyisiä, mutta yksi suuri ongelma ovat olleet Lähi-idän maissa ulkopuolisten maiden tekemä hallinnon vaihdot, joista on seurannut kohdemaissaan pahoja kriisejä Mutta miten EU:n kannattaa toimia Lähi-idässä? Ilmeisesti ainakin antaa humanitaarista apua ja tukea maiden jälleenrakentamisessa. Haastateltavana on dosentti Pertti Multanen ja toimittajana Maija Elonheimo.

Ranskassa, Hollannissa ja Saksassa käydään lähitulevaisuudessa EU:n kannalta tärkeitä vaaleja. Onko EU:n edessä hajoaminen, jos EU-vastaiset puolueet voittavat näissä vaaleissa. Vai onko edessä kertakaikkinen muutos kahden raiteen EU:ksi, jossa eri jäsenmaat jakautuvat kiinteämmän yhteistyön ja väljemmän yhteistyön jäsenmaiksi. Mitä kahden raiteen EU:n malli voi käytännössä tarkoittaa. Ja miten maahanmuuttotilanne EU:ssa vaikuttaa siihen, mitkä puolueet EU:ssa vaaleissa menestyvät. Aiheesta keskustelee entinen EU:n oikeusasiamies ja entinen SDP:n kansanedustaja Jacob Söderman. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Jaakko Iloniemi asettaa Suomen paikoilleen Miksi Venäjän kehitys oikeusvaltioksi ja demokratiaksi pysähtyi? Onko Suomen etsittävä jälleen kerran uutta linjaa selviytyäkseen uudessa tilanteessa, jossa voiman käyttö on palannut politiikkaan. Onko EU:sta avuksi, entä Ruotsista? Ministeri Jaakko Iloniemi julkaisee teoksen ”Maantieteelle emme voi mitään” ja avaa keskustelua Suomen asemasta levottomassa maailmassa. Pitkän linjan diplomaatti ja useiden presidenttien neuvonantaja vetää omaa linjaa, joka on älyllisesti perusteltu, tosiasioihin ja tietoon perustuva, mutta myös diplomaatin ymmärryksellä varustettu. Joitain asioita ei voi muuttaa ja niiden kanssa täytyy vain oppia elämään. Mutta kaikkeen ei pidä alistua. Keskustelussa on isäntänä Tapani Ruokanen.

Miten vakuutusalalla EU:ssa menee? Onko EU;hun tulossa vakuutusunioni, ja jos on, niin olisiko siitä mitään hyötyä. Kekustelemassa aiheesta on varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari Finanssialan Keskusliitosta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Onko EU:n pankkiunioni paras tapa hoitaa kriisiytyvien pankkien ongelma EU:n alueella, vai olisiko sittenkin parempi pitää säädöksin huoli siitä etteivät pankit kasva liian isoiksi kaatumaan, ja antaa huonojen pankkien vain kuolla hallitusti. Haastateltavana on tohtori Peter Nyberg ja toimittajana Maija Elonheimo.

Meppilotto. Ylen vaalikone on auki, ja nyt arvotaan 13 parasta parlamentaarikkoa. Ali ja Husu etsivät omaa eurovaaliehdokastaan Ylen vaalikoneen avulla. Tehokaksikkomme oli lähes samaa mieltä kaikesta, mikä on hieman yllättävää, sillä yleensähän näin ei ole. "Onko Eu muuttanut suomalaista maataloutta hyvään suuntaan? Sunhan se pitäis tietää kun olet keskustalainen!" irvaili Ali Husulle. Ketkä ehdokkaat olivat kaikkein kauimpana? Keitä pitäisi koneen mukaan äänestää? Kuuntele Ali Jahangirin ja Abdirahim Husseinin kahden miehen show.