Podcasts about miten eu

Ykkösaamussa keskustellaan tänään Romanian vaalien pohjalta Euroopan Unionin tulevaisuudesta. Miten EU muuttuu, kun vaaleista toiseen unionia hajoittavat voimat saavat entistä enemmän jalansijaa jäsenmaissa. Toisessa keskustelussa kello 8.35 (eli Areenassa kohdassa 35 min) pohditaan massaturismin tulevaisuutta; yhä useammat turistikohteet esimerkiksi Espanjassa rajoittavat voimakkaasti turismia pahiten ruuhkautuneilla alueilla. Ykkösaamun studiossa on Mika Kriikku.

Työnhakijat haluavat tietää palkkatason jo rekrytointivaiheessa, mutta työnantajat eivät kerro. Miksi juristialalla palkka on tabu, vaikka EU:n palkka-avoimuusdirektiivi kolkuttaa ovella? - Miksi työnantajat eivät halua kertoa palkkatasoja?
 - Miten EU:n palkka-avoimuusdirektiivi mullistaa pelin? - Miten palkka-avoimuus vaikuttaa hakijakokemukseen? Tässä jaksossa Paragraaffin juristirekrytoinnin asiantuntijat Katariina Tuomela ja Erica Holmlund avaavat palkka-avoimuuden hyötyjä sekä ongelmakohtia. Palkka ei ole tabu tässä jaksossa!

Suomen irtautumisesta jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta on käyty viime päivinä keskustelua. Mikä olisi jalkaväkimiinojen merkitys Suomen maanpuolustukselle? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. Mediatietojen mukaan Israel olisi pääsemässä sopuun tulitauosta Libanonissa toimivan äärijärjestö Hizbollahin kanssa. Mitä tulitauko käytännössä tarkoittaisi? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Ranskassa maanviljelijät protestoivat toista viikkoa EU:n ja viiden Latinalaisen Amerikan maan vapaakauppasopimusta vastaan. Toimittaja Miina Väisänen raportoi Ranskasta. Miten EU:n ja Etelä-Amerikan maiden vapaakauppasopimus vaikuttaisi toteutuessaan Suomeen? Keskustelemassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja MTK:n johtaja Juha Ruippo. Lähetyksessä kuullaan myös WWF:n kansainvälisen metsäasiantuntijan Maija Kaukosen näkemyksiä vapaakauppasopimuksesta. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Rasmus Montonen, Janette Leino ja Mikko Haapanen, tuottajana Annette Blencowe.

Euroopan unioni on Israelin suurin kauppakumppani. EU on myös Palestiinan suurin tukija. Tiiviit taloudelliset suhteet ja panostukset eivät kuitenkaan aina näy EU:n poliittisessa vaikutusvallassa alueella. Miten EU pyrkii vaikuttamaan Gazan sotaan? Jakaako konflikti EU-maita? Miten sota vaikuttaa Eurooppaan? EU:n roolista Lähi-idässä on kertomassa ulkoministeriön Persianlahden teemasuurlähettiläs Kirsikka Lehto-Asikainen. Toimittajana Salla Jantunen.

✨ Mikroyrittäjä-podcast: https://youtu.be/NjDGBGGBG3Q Mitkä ovat suurimmat Eurooppaa koskevat turvallisuusuhat? Tuleeko Ukrainaa tukea tarvittaessa Unionin yhteisillä varoilla, mikäli jäsenmaiden oma tuki ei riitä? Miten EU:n turvapaikkapolitiikkaa tulee kehittää ensi kaudella? Studiossa KD:n ehdokas Aki Ruotsala ja RKP:n ehdokas Frida Sigfrids. Jakso on kuvattu 4.6.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Turvallisuusuhat (2:59) Ukrainan tuki (14:05) EU:n rakenne (17:48) Laitaoikeisto (20:48) Pakolaispolitiikka (34:32) Työvoiman tarveharkinta (35:55) Polarisaatio (42:38) Suomen etu

Miten Lähi-idässä suhtaudutaan ajatukseen tulitaukosopimuksesta? Vieraina Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola, Helsingin yliopisto ja Lähi-idän ja islamin tutkija Joonas Maristo. Rauhattomuudesta vaalikentillä on kiirinyt tietoja eri puolilta Eurooppaa. Miten EU-vaalien kampanjointi on sujunut Espanjassa? Barcelonasta raportoi Maija Salmi. Vaalivaikuttaminen voi olla suurinta vain muutama päivä ennen vaalipäivää. Miten tarkkana pitää äänestäjän olla, jotta saa vain oikeaa tietoa? Vieraina tutkija Elisa Kannasto Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä projektitutkija Dominic Saari Jyväskylän yliopistosta. Europarlamenttivaalien viimeinen ennakkoäänestyspäivä on koittanut. Vierailemme ennakkoäänestyspaikoilla Turussa, Mikkelissä ja Puumalassa. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Satu Heikkilä ja Roosa Kajander. Tuottaja Hanna Juuti.

Millaista ilmastopolitiikka uudelta europarlementilta odotetaan? Mitä toiveita yrityksillä on EU:n ilmastopolitiikan ja jopa sääntelyn suhteen? Haastateltavana professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta sekä johtava asiantuntija Janne Peljo EK:sta Saksa antoi Ukrainalle luvan iskeä saksalaisaseilla Venäjän maaperällä. Millaisia vaikutuksia ja kuinka pian tällä voi olla Ukrainan sodan tilanteeseen? Haastateltavana sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö. Kesän työllisyysnäkemät? Löytyikö kesäksi töitä, entä riittitkö tekijöitä? Työllisyystilanteesta keskustelemassa tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen PTT:stä sekä johtava tutkija Merja Kauhanen Laboresta. Haastateltavana myös yrittäjä Nietos Huhtala. Britanniassa valmistaudutaan parlamenttivaaleihin. Toimittaja Kirsi Crowley raportoi Britannian vaalikampailusta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Mikko Haapanen ja Anssi Väisänen. Tuottajana Marija Skara.

EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille. Miten EU-vaalien tulos vaikuttaa Euroopan unionin suuntaan ja parlamentin toimintakykyyn? Mitkä ovat vaalien isot kysymykset eri puolella Eurooppaa, ja miten ne jakavat eri jäsenmaita ja poliittisia ryhmiä? EU-vaaleista ja niiden seurauksista ovat keskustelemassa väitöskirjatutkija Topi Juga, Euroopan politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola ja Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Anni Keski-Heikkilä. Tapahtuman aikana Tiedekulmassa nähtiin mielenilmauksia, joiden vuoksi keskusteluun tuli pieniä taukoja. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla Se on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 28.5.2024. Katso tapahtuma koko tallenne osoitteessa: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=291134704&playerId=38521893&assetId=294989107

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin valtiovierailu Virossa käynnistyy. Miten Suomen ja Baltian maiden yhteistyö sujuu tilanteessa, jossa ilkeyksiä ilmaantuu Itämeren alueella? Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Keskustelemassa tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittinen instituutti ja Pohjoisen Euroopan yksikön päällikkö Katja Kalamäki, ulkoministeriö. Millaista keskustelua Suomen metsistä käydään tulevissa europarlamenttivaaleissa? Vieraina tutkimusylijohtaja Antti Asikainen, Luonnonvarakeskus ja väitöskirjatutkija Teemu Harrinkari, Helsingin yliopisto. Miten pyyhkii vanhalla talousveturilla Japanilla nyt? Tokiosta raportoi Heikki Valkama. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Anssi Väisänen ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali taloudellinen kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät haasteet koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa. Pystyykö EU ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ulkoisten paineiden puristuksissa? Miten EU:n rooli ja tulevaisuuden painotukset ovat muuttumassa? Entä miten Suomen nykyinen hallitus on onnistunut ajamaan Suomen tavoitteita EU:ssa nykyisessä maailmantilanteessa? Keskustelemassa ovat eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Brysselistä haastattelussa on Helsingin Sanomien EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen. Juontajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla Keskustelu on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Maailma palaa! Miten käy EU:n? -tapahtumassa 14.5.2024.

Kesäkuussa 2024 äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa eurooppalaiset valitsevat parlamentin jäsenet seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Mikä on Euroopan unionin merkitys Euroopalle ja Suomelle? Miten EU:n päätöksenteko rakentuu ja mihin europarlamentaarikolla on vaikutusvaltaa? Kuinka Euroopan unioni pystyy tulevaisuudessa vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin ja kysymyksiin, kuten ilmastokriisiin, digitalisaatioon tai globaaliin suurvaltakilpailuun? Keskustelemassa ovat akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta. Juontajana on Ville Kohvakka. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Mistä Eurooppa äänestää? -tapahtumassa 3.5.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun lukioista. Katso podcast tekstitettynä videona: https://youtu.be/cwINRkqOmfQ

Jos Kiinan vahvuus talouden kehittämisen suhteen on matkiminen, USA:n innovointi ja EU:n sääntely, niin mitä EU:n kannattaa tehdä pärjätäkseen paremmin maailmantaloudessa jatkossa? Ja onko EU-maiden taloudenpitoa säätelevässä vakaus- ja kasvusopimuksesta paljoakaan järkeä sen nykyisessä muodossa? Ja minkä ison virheen Euroopan keskuspankki Euroopan keskuspankki EKP on rahapolitiikan suhteen viime aikoina tehnyt? Haastateltavana on valtiotieteiden lisensiaatti Johnny Åkerholm, joka on aiemmin toiminut Suomen pankissa ja valtiovarainministeriössä. Ja hän on myös ollut muutaman vuoden EU:n talous- ja rahoituskomitean (EFC:n) puheenjohtaja. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Toivo on saanut tällä kertaa studioon vieraaksi viihdetaiteilija Riku Niemisen, joka on vasemmistoliiton ehdokkaana kesäkuun Euroopan parlamentin vaaleissa. Miksi Riku pyrkii europarlamenttiin, ja millaista politiikkaa hän haluaa parlamentaarikkona saada aikaan? Miten EU voidaan saada lähemmäs tavallisia ihmisiä ja Euroopan politiikka palvelemaan kaikkia, eikä harvoja?HUOM! OBS! Jaksossa arvuuteltiin, mistä Belgian korkea äänestysaktiivisuus johtuu. Belgiassa on voimassa äänestämispakko, eli äänestämättä jättäminen on laitonta. Lakia ei kuitenkaan valvota kovin tarkasti.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta puhuu siitä, onnistuiko Hamasin 7.10 tekemä terrori isku paremmin kuin mitä Hamas oli olettanut ja seuraako siitä se, että Hamas ei ollut valmistautunut nykytilanteeseen. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on sodalla Ukrainan ja Venäjän välillä ja konfliktilla Israelin ja Palestiinan välillä? Mihin suuntaan sodankäynti on kehittymässä? Miten EU:ssa kannattaa tässä maailmantilanteessa miettiä puolustustaan? Ja minkälaisia asioita sodankäynnin suhteen kannattaisi nyt tutkia? Toimittajana on Maija Elonheimo

Aika tehdä jakso Euroopan Unionista. Se on rakenteeltaan ja toiminnaltaan monimutkainen ja etäinen, mutta herättää silti vahvoja tunteita ja kysymyksiä suuntaan jos toiseen ihmisten keskuudessa. Eurooppalaiselle Euroopan Unionin tulevaisuus on monilta osin hänen oma tulevaisuus. Miten EU siis toimii, miten se on vuosien varrella kehittynyt? Ulkopoliittisen Instituutin Juha Jokela oli paras löytämäni ehdokas tähän jaksoon, ja onneksi hän suostui. ____ Kaupallinen yhteistyö, Palloliitto Nyt puhuu valmentaja -podcast: https://open.spotify.com/show/00gymUOOyLiEkyI7dtYmSj?si=ce7f018ecf0e481e Palloliitto.fi: https://www.palloliitto.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/Palloliitto/ Instagram: https://www.instagram.com/suomen_palloliitto/ X: https://twitter.com/Palloliitto?s=20 ____ ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Miten sota Ukrainassa on pitkitetyn viime vuosisadan menneisyyden sota, eikä tulevaisuuden sota? Miten EU:n Ukrainan suhteen kannattaa toimia? Miksi esim. USA:n tiedustelutietoja Venäjän suunnitelmista vallata Ukraina ei otettu EU:ssakaan oikein tosissaan? Haastateltavana on kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella entisessä twitterissä eli nykyisessä X:ssä aihetunnisteella #brysselinkone.

Bensan hinta ja jakeluvelvoite hiertävät hallitusneuvotteluissa. Mihin suuntaan Suomen kannattaisi lähteä? Vieraina prof. Heikki Liimatainen, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen yliopisto ja prof, Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus. Miten EU-maat selvittävät Välimeren siirtolaistilanteen? Roomasta raportoi hiljattain Lampedusassakin vieraillut Jenna Vehviläinen. Vieraina kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty, Rajavartiolaitos ja johtava asiantuntija Renne Klinge, ulkoministeriö. Kiinan ulkoministeri vierailee Euroopassa. Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley raportoi.  Juontaja Mira Stenström, toimittaja Jaakko Parkkinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Miten iso yllätys Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli? Ja miten iso yllätys oli se, että sota jota nyt käydään, käydään osin samalla tavoin kuin viime sodittiin viime maailmansodassa? Miten EU voisi ehkä vaikuttaa rauhan rakentamiseen? Ja miten tästä tilanteesta voidaan jatkossa edetä, jos halutaan vähemmän sotia maailmaan? Haastateltavana on tutkimusjohtaja Marko Lehti Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta TAPRIsta. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

EU haluaa heikentää riippuvuuttaan Kiinasta, mutta mitä Kiina haluaa suhteeltaan EU:hun? Miten EU:n ja Kiinan välit ovat kehittymässä? Millaiset ovat nyt Ukrainan sodan aikana Kiinan ja Venäjän suhteet? Ja miltä vaikuttaa Kiinan sisäpoliittinen tilanne? Haastateltavana on vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista keksiviikkona ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä EY:n kanssa. Tietoturvaa ja yksityisyyttä ei ole missään vaiheessa internetin historiaa voinut pitää itsestäänselvyytenä, mutta niihin on aina suhtauduttu eri aikoina ja eri paikoissa eri tavalla. Kyberrikollisuuden asettamien haasteiden lisäksi maailman tämänhetkiset suurimmat yritykset toimivat bisnesmallilla, joka on perustavanlaatuisesti muovannut käsitystämme yksityisyydestä. Nyt elämme aikaa kun erot EU:n, Kiinan ja USAn käsityksistä digimarkkinoiden pelisäännöistä on kasvamassa toisistaan. Onko tietoturva aito perusarvo tulevaisuuden digimarkkinoilla? Kenen tulisi omistaa data? Miten EU pysyy kilpailukykyisenä? Näistä ja muista keskustelimme EY:n Niko Marjomaan ja Timo Valosen kanssa. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Mitä ongelmia EU:lla on ollut viime aikoina ollut sisämarkkinoiden toiminnan suhteen? Ja miksi näyttää siltä, että vaikka korjausliikkeitä sisämarkkinoiden paremman toiminnan suhteen on tehty, niin vieläkin voi ongelmia olla odotettavissa? Ja miksi Suomelle on ilmeisesti tulossa erittäin iso rooli erilaisten kaivosteollisuuden tuotteiden tuottajana koko EU:n tarpeisiin, kun EU:kin haluaa olla omavaraisempi erilaisten raaka-aineiden suhteen? Haastateltavana on europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen europarlamentin Uudistuva Eurooppa – ryhmästä ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Millä tavoin EU:n kannattaisi tulevaisuudessa hoitaa isoissa taloudellisissa ongelmissa olevien jäsenmaidensa tukeminen? Miten EU voisi saada lisää tuloja? Kannattaisiko esimerkiksi osa jäsenmaiden keräämistä arvonlisäveroista tilittää suoraan EU:lle? Ja näyttääkö nykyinen poliittinen tila EU:ssa huolestuttavalta? Haastateltavana on europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten EU-maiden velkaantumisongelman voisi hoitaa? Miten olisi mahdollista vaikuttaa siihen, EU:ssa päätöksenteko olisi selkeämpää? Miltä vaikuttaa EU:n ja etenkin Saksan tilanne energiapolitiikan haasteiden kourissa? Ja voisiko ajatus erityisestä energiaverosta Venäjältä EU-alueelle tuotavalle öljylle ja maakaasulle toimia? Haastateltavana on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 95. jaksossa vieraanani on Inkaliisa Vihonen, joka toimii monikielisyyden ja kääntämisen asiantuntijana Euroopan komission käännöspalvelussa. Keskustelen Inkaliisan kanssa EU-kääntämisen alkuajoista ja nykytilanteesta. Miten Inkaliisa päätyi aikoinaan EU-uralle? Millainen haaste suomalaisille kääntäjille oli jo ennen liittymistä kääntää lainsäädäntötekstit ranskasta suomeksi? Miten Suomen liittyminen unioniin on muuttanut kääntäjien ja tulkkien tarvetta? Miksi ranskankielisten lähdetekstien määrä on vähentynyt EU:ssa? Miten EU-kieli on vaikuttanut suomen kieleen? Millaista on EU-kääntäjän arki nykyään? Mitä vinkkejä Inkaliisa antaa niille, jotka haaveilevat kieliasiantuntijan urasta EU:ssa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Metsien käsittelyyn ja käyttöön on suunnitteilla paljon sääntelyä EU:ta. Ajankohtaisia metsiin vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi EU:n biodiversiteettiä eli luonnon monomuotoisuutta parantava strategia ja osin vielä kesken olevat EU:n taksonomian säädökset, joilla EU määrittelee, mitkä metsiin liittyvät sijoituskohteet ovat hyviä ilmaston ja ympäristön kannalta. Parhaillaan EU:ssa on tekeillä esimerkiksi suunnitelmia siitä, että 30 prosenttia EU:n pinta-alasta pitää suojella, osa metsistä tulee ennallistaa asentoon, jossa ne ovat olleet esiteolliseen aikaan ja että hakkutähteiden käyttöä energiapuuksi olisi syytä vähentää. Nämäkin kaikki asiat vaikuttavat metsätalouden kannattavuuteen ja mahdollisesti metsien arvoon. Mutta entä onko olemassa toteuttamiskelpoisia suunnitelmia siitä, miten tämä rahallinen menetys korvataan metsänomistajille, jos se aiotaan korvata? Haastateltavana on Euroopan metsänomistajien etujärjestön CEPF:n pohjoismaiden edustaja Maria Pohjala ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Tämän vuoden Eurooppa-päivänä yhtenäistä, vahvaa Euroopan unionia tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan. Miten EU:ta pitäisi uudistaa? Siitä keskustelemassa Kokoomuksen Elina Valtonen, joka toimi yhtenä Eduskunnan edustajana juuri päättyneessä Euroopan tulevaisuuskonferenssissa.

Miten europarlamentissa ja EU:ssa ylipäänsä on suhtauduttu Ukrainan sotaan? Minkälaisia ovat EU:n mahdollisuus toimia Venäjän kanssa jatkossa? Miten EU ja tavalliset EU-kansalaiset voisivat tukea Venäjän rauhantahtoisia tahoja? Haastateltavana on vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Onko jo vielä mitään toivoa Lähi-idän tilanteen rauhoittumisesta. Ja jos on, niin milloin voidaan olettaa, että siellä päästään kunnolla aloittamaan jälleenrakennustyöt? Miten EU:n kannattaa nyt tukea Lähi-idän maita ja kansalaisia? Ja miten paljon suhteessamme Lähi-itään on vielä kyse romanttisesta orientalismista? Haastateltavana on Tampereen yliopiston dosentti Pertti Multanen, joka on myös vieraileva tutkija Helsingin yliopistossa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi eurojäsenyys on haitannut Suomen taloutta? Ja kun maat velkaantuvat isosti, niin kannattaako edes osa veloista antaa anteeksi jossain vaiheessa? Ja jos kannattaa antaa anteeksi, niin miten se kannatta tehdä? Ja olisiko EU:ssa syytä luopua siitä ajatuksesta, että EU ohjaa nykyisen kaltaisella systeemillä maiden taloudenpitoa? Ja millä tavoin koronaelvytyspaketti oli hyvä ajatus ja millä tavalla huono Haastateltavana on tutkimusohjaaja Ilkka Kiema Laboresta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella ”brysselinkone”.

Miten EU:n ilmastoponnistelujen vaikutukset käytännössä näkyvät jatkossa meille EU-kansalaisille? Millä tavoin ilmaston eteen tehtävät investoinnit ovat myös taloudellisesti kannattavia? Ja miten isoja summia kehittyvät maat saavat kehittyneiltä mailta ilmaston suojeluun? Haastateltavana on Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila ja toimittajana Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Glasgow'n ilmastokokouksen on määrä päättyä - mitä jää käteen? Ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen ja puheenjohtaja Markku Ollikainen,  Suomen ilmastopaneeli. Naisten ja miesten palkat. Mistä sitkeä ero johtuu? Ekonomisti Youssef Zad, JHL. Nenäpäivä. Korona ja kehitysmaiden lasten koulutus.  Asiantuntija Pasi Pitkänen, Suomen Lähetysseura, johtaja Anne Haaranen, Pelastakaa Lapset  ry. ja kehityspolitiikan neuvonantaja Paula Malan, ulkoministeriö. Miten EU vastaa Valko-Venäjän synnyttämään siirtolaiskriisiin? Kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen Istanbulista ja studiossa europarlamentaarikot Heidi Hautala, vihr. ja Nils Torvalds, ruots. Kolumni. Päivi Happonen: Nainen osti pyörän 150 eurolla, mutta sai ajaa vain 10 minuuttia – Huijarit vaanivat joka klikkauksen takana. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Atte Uusinoka, Katariina Lahtonen ja Veera Sinervo. Tuottaja Tarja Oinonen.

Miten EU:n perustajahahmojen katolisuus näkyi siinä, minkälaiseksi EU kehittyi? Mihin poliittisiin kiistoihin katolinen kirkko on osallistunut ja osallistuu? Ja miksi paavi ei toisen maailmansodan aikaan aikoinaan tuominnut natsismia, vaikka paavi on tuominnut riistokapitalismin ja ehkäisynkin? Ja miksi paavi kannatti aikoinaan vahvasti EU:n itälaajenemista? Haastateltavana on dosentti Mikko Ketola Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

EU:ssa ei ole onnistuttu luomaan yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa, vaikka vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen muuta kuviteltiin. Osa jäsenmaista on lähtenyt päinvastoin omille teilleen ja jopa estämään turvapaikanhakua kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Lisäksi EU itse on ulkoistanut siirtolaisten vastaanottamisen erillissopimuksin EU:n ulkopuolisille Turkille ja Libyalle. Miten EU:n maahanmuuttopolitiikan eripura näkyy ja kuinka se nakertaa jo koko unionia? Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Miksi EU-johtajat korostavat nyt avun antamista lähelle Afganistania? Millaisia suhteita EU voi rakentaa Taliban-hallintoon? Vieraana EU-ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajina Helmiina Suhonen ja Robert Sundman. #jetp

Miksi ja minkälaiset konfliktit maailmalla ovat lisääntyneet ja miten ne vaikuttavat EU:hun? Onko EU:ssakin nyt meneillään samoja kehityskulkuja, jotka maailmalla aiheuttavat konflikteja, ja miksi EU:ssa todennäköisesti kuitenkaan ei ajauduta niin pahoihin tilanteisiin kuin usein muualla? Ja mikä on koronan vaikutus konflikteihin? Ohjelmassa haastateltavana on tutkijatohtori Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

27 EU-maata työstää suunnitelmiaan EU:n koronaelvytysrahojen käyttämiseksi. Myös Suomen eduskunta on hyväksynyt EU:n elpymisrahoitukseen liittyvän päätöksen unionin omien varojen kehittämisestä. Minkälaiset mahdollisuudet Euroopan parlamentilla on vahtia jäsenvaltioiden elpymissuunnitelmia, jotta rahat käytetään sovitun mukaisesti? EU:n solidaarisuusrahastosta myönnetään tukea 20 EU-maalle koronapandemian aiheuttaman vakavan kansanterveysuhan johdosta. Onko Eurooppaan iskemässä koronan jälkeinen mielenterveyskriisi? Miten Eurooppa ja EU muuttuvat koronapandemian myötä? Koronan vaikutuksista Eurooppaan keskustelevat Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen (epp), Alviina Alametsä (greens) ja Eero Heinäluoma (s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten EU:n vaikutus näkyy kunnissa? Kun tasa-arvo on yksi EU:n arvioista, niin huomaako sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen mitenkään kuntien päätöksenteossa? Mikä vaikutus EU:n hankintadirektiivillä on ja voi olla naisten asemaan, kun kyseinen direktiivi vaikuttaa kuntien hankintojen ja kilpailutusten pelisääntöihin? Ja voidaanko naisten tasa-arvo ottaa huomioon silloin, kun mietitään minkälaisiin projekteihin EU:n rakennerahoja ja elvytyspaketin jaetaan? Ohjelmassa keskustelemassa ovat valtiovarainministerin EU-asioista vastaava erityisavustaja Riikka Pakarinen Keskustasta, kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo Perussuomalaisista, Puoluejohdon erityisavustaja Elisa Tarkiainen Kokoomuksesta ja SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Kaisa Vatanen. Mukana keskustelussa kommentoimassa ja esittämässä kysymyksiä on myös Eurooppanaiset ry:n jäseniä. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella myös twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Valta vaihtui USA:ssa ja Venäjä vangitsi oppositiojohtajan. Miten EU reagoi? Vieraina europarlamentaarikot Elsi Katainen (kesk.), Alviina Alametsä (vihr.) ja Petri Sarvamaa (kok.). Joe Bidenista tuli Yhdysvaltain presidentti virallisesti eilen. Alkaako tästä autuuden aika USA:n ja EU:n suhteissa, vai onko jotain haasteitakin luvassa? Biden lupaa tuoda Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseeen ja Maailman terveysjärjestööön sekä neuvottella Iranin kanssa paluusta ydinsopimukseen. Kuitenkin Bidenin arvioidaan jatkavan jossain määrin protektionistisella linjalla. Katainen varoittaa liian optimistisista odotuksista Bidenin johtamaan Yhdysvaltoihin. Entä miten EU:n tulisi reagoida, jos Venäjä ei vaatimuksista huolimatta vapauta vangittua oppositiojohtaja Aleksei Navalnya? Sarvamaan mielestä EU:n pitäisi perua Venäjältä Saksaan rakenteilla oleva, loppusuoralla oleva Nord Stream -kaasuputki. Katainen ei ole samaa mieltä. Alametsä ehdottaa presidentti Vladimir Putinin lähipiirille tiukkoja pakotteita. Miltä näyttää EU:n yhteinen koronastrategia? Voisiko Suomi saada rokotteita nopeamminkin? Toimittajana on Linda Pelkonen.

TietosuojaPodin vieraana on Teknologiateollisuuden lakiasiainpäällikkö Jussi Mäkinen. Jussi on todellinen tietosuojan moniottelija. Hän uskaltaa ja osaa katsoa GDPR:ää monesta eri näkökulmasta kuitenkaan sen keskeisintä ydintä unohtamatta. Miten EU:n datastrategia voi onnistua muiden suurvaltojen puristuksessa? Estääkö GDPR datan täysivaltaisen hyödyntämisen? Ja onko kaikki iot-laitteiden tuottama data henkilödataa? Muun muassa näitä kysymyksiä Jussi pohtii haastattelussamme. Saamme myös kuulla Jussin ajatuksia lobbaamisesta juristina. Kuuntele myös TietosuojaPodin erikoisjakso henkilötietojen siirtoa koskevasta ohjeesta täältä: https://tietosuojapodcast.libsyn.com/tietosuojapod-erikoisjakso-edpbn-henkiltietojen-siirtoa-koskeva-ohjeluonnos Voit osallistua keskusteluun kommentoimalla Twitterissä #tietosuojapod tai lähettämällä meille sähköpostia osoitteeseen tietosuojapod@protonmail.com

Miten EU näkee Afrikan uusimmassa strategiassaan? Haastateltavana EU-komissaari Jutta Urpilainen. Miksi Euroopalla on ollut erilainen strategia Afrikkaan kuin Kiinalla tai Turkilla, jotka ovat investoineet massiivisesti Afrikkaan? Jatkossa EU haluaa nähdä Afrikan tasavertaisena kumppanina ja kehityspolitiikan lisäksi potentiaalisena investointikohteena. "Suhde on ollut varsinkin kehityspolitiikan toimintakentässä avunsaaja-avunantaja-asetelma. Haluamme rakentaa määrätietoisesti siihen muutosta. Toinen uusi elementti on, että haluamme puhua Afrikan mahdollisuuksista", Urpilainen kertoo. Kiina on rakentanut Afrikkaan muun muassa tehtaita, teitä ja sairaaloita. "Afrikka on geopoliittinen hotspot. Siellä on kaikki suurvallat läsnä. Siellä on pienempiäkin toimijoita hyvin aktiivisesti", Urpilainen sanoo. Urpilaisen mukaan Afrikkaan tuodaan avun ja investointien lisäksi myös yhteiskuntamallia niin Kiinasta kuin Euroopastakin. "Haluamme olla markkinoimassa malliamme kumppanimaillemme. Kiina lähtee omasta näkökulmastaan. Siksi tämä asetelma onkin uudentyyppinen. Kysymys ei ole perinteisestä kehitys- tai kauppaapolitiikasta, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta yhteiskuntapolitiikasta. Siinä kilpailu eri järjestelmien välillä on kiihtymässä", Urpilainen kertoo. Afrikan väestön ennustetaan tuplaantuvan noin 30 vuodessa. Tämä on Urpilaisen mukaan valtava potentiaali. Suomessakin ollaan heräämässä Urpilaisen mukaan siihen, että Afrikassa olisi kysyntää esimerkiksi suomalaiselle ympäristö- ja energiateknologialle. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten EU:n elvytysrahasto vaikuttaa Euroopan unionin kehitykseen? Onko elvytysrahasto kertaluonteinen ratkaisu vai onko kyseessä pysyvä suunnanmuutos? Aiheesta keskustelevat RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz, Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 13.8.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

Miltä meidän tulevaisuus eurooppalaisina näyttää? Nonsensen vieraana etästudiossa on Euroopan komission ilmastoasioiden pääosaston johtava hallintovirkamies Ismo Ulvila, ja jaksossa kysytään kuulijoiden tiukkoja kysymyksiä EU:n nykyhetkestä ja etenkin tulevaisuudesta. Miten EU selviää koronakriisistä ja voidaanko tilanne nähdä uhan lisäksi myös mahdollisuutena? Mitä elpymispaketti tarkoittaa ja mikä on EU:n Green Deal? Entä mikä on tulevaisuuden kuumin ala opiskella? Jakso toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Euroopan komission kanssa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Miten EU:n hankalaa taloustilannetta kannattaisi hoitaa? Ja jos koronasta eniten kärsineille maille annetaan tukea, pitäisikö tuen olla ehdollista ja olisiko järkevää, että tuen anto perustuisi osin vapaaehtoisuuteen. Ja olisiko nyt syytä kasvattaa EU:n budjettia? Ja onko tässä taloustilanteessa, jota nyt yritetään korjata kysymys koronasta vai jostain muustakin? Haastateltavana on työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Jäävätkö muut vakavat sairaudet koronan takia hoitamatta? Johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Suomen Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi. Koska päästään kouluun? Opetusministeri Li Andersson (vas.). Miten EU ja euro selviävät koronasta? Kansantaloustieteen professori Markus Jäntti, Tukholman yliopisto ja ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti. Suomalainen tutkijaryhmä kehittää rokotetta koronavirukseen. Itä-Suomen yliopiston molekyylilääketieteen akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala. Kolumni Asta Leppä. Ihmisillä on suuri tarve kertoa itsestään, mutta kuulijoista alkaa olla pula. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Johanna Östman, Silja Raunio ja Marja Ala-Kokko. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Miten Turkin hyökkäys Syyrian puolelle voi heijastua EU:hun? Turkin presidentti Erdoganin uhkaa lähettää EU:n tuella pitämät pakolaisensa EU:n puolelle mikäli EU arvostelee sitä, että Turkki on hyökännyt Syyrian puolelle. Miten EU ja eri jäsenmaat ovat tähän asti reagoineet tilanteeseen? Onko tämä vain väliaikainen kriisi vai heijastaako tämä tilanne ylipäänsä Turkin nykyisiä toimintaperiaatteita? Miltä Turkin mahdollinen tuleva EU-jäsenyys näyttää tämän Turkin toiminnan valossa? Brysselin koneess vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella myös Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten EU sai alkunsa? Ja miten paljon se oli kokonaisuudessaan rauhanprojekti ja miten paljon nationalistinen ja taloudellinen projekti, kun vielä oltiin 50-luvulla hiili- ja teräsyhteisöä ja EEC:tä. Ja miten iso merkitys asiaan oli Neuvostoliitolla ja miten paljon koko projekti tehtiin liike-elämän ehdoilla. Ja miksi Britannia suhtautui koko prosessiin san alkuaikoina niin epäillen? Aiheesta on keskustelemassa Yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen Helsingin yliopistosta ja Toimittajana on Maija Elonheimo.

Ulkopolitiikka-lehden Laura Myllymäen vieraana ovat Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela ja ulkoministeriön vientivalvontayksikön päällikkö Teemu Sepponen.

Kahteen tankkeriin kohdistui isku viime viikon torstaina Omaninlahdella Arabiemiraattien ja Iranin välisellä kansainvälisellä merialueella. Yhdysvallat ja Britannia väittää Iranin tehneen iskun, mutta Iran kiistää syyllistyneensä. Yhdysvallat harkitsee kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja - myös sotilaallista vaihtoehtoa. Mitkä ovat Yhdysvaltojen vaihtoehdot? Iran päätti irtautua ydinasesopimuksesta 27. kesäkuuta. Yhdysvallat irtautui sopimuksesta jo viime vuonna, ja asetti Iranille talouspakotteita. Miten EU:n pitää tähän suhtautua? Studiossa konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana Linda Pelkonen.

Miten EU:n ulkopuolelta aiheutuvat paineet kuten esim. Venäjän ja USA:n politiikka ja EU:n lähialueiden epävakaa tilanne vaikuttavat siihen millaiseksi tuleva seitsenvuotinen budjettikausi muodostuu. Ja miten eri europarlamentin puolueryhmät suhtautuvat mahdollisin lähi vuosien integraatiohankkeisiin. Minkälaisissa asioissa ne ovat halukkaita antamaan EU:lle lisää valtaa ja minkälaisissa eivät. Haastateltavana on yliopistotutkija Timo Miettinen yliopistotutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella myös Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone. Radiolähetyksen aikana on myös mahdollisuus kommentoida WhatsAppilla lähettämällä viestin numeroon 044-5 144800.

Mikä on maahanmuuttopolitiikan ensisijainen tavoite? Miten EU-tasolla päästäisiin parhaaseen ratkaisuun pakolaiskriisin osalta? Tulisiko rajavalvontaa tehostaa? Mihin suuntaan Suomeen kohdistuvaa työperäistä maahanmuuttoa tulisi kehittää? Aiheesta keskustelevat Liike Nytin ehdokas Juhani Klemetti ja Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra. Keskustelua juontaa Leevi Leivo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Humanitäärinen maahanmuutto on keskustelussa. Jihadismin tutkija Atte Kaleva pohtii podcastissa humanitäärisen maahanmuuton menetyksen tarinaa sekä rakentavia tapoja luoda kestävää kotouttamista. Kiihkotonta keskustelua ja järkevää, kansantaloudellisesti kestävää faktalinjaa.* Miten puhua maahanmuutosta?* Miten välttää rasistista narratiivia?* Millaisia ratkaisuja voimme tehdä "turvapaikkaturismin" välttämiseksi?* Miten EU voisi olla ratkaisemassa turvapaikanhakijoiden turvallista kotouttamista?Terve isänmaallisuus on avainasemassa kotouttamisen prosessissa. Työ on parasta kotouttamista ja naisten tasa-arvon takaaminen toisen polven maahanmuuttajien integroitumisessa avainasemassa.

Miten EU:n ja Venäjän suhteet ovat kehittyneet ja miltä ne nyt vaikuttavat ja mitä Venäjä ja EU ovat halunneet keskinäisiltä suhteiltaan. Entä minkälainen on nyt hybridivaikuttamisen tilanne EU:n ja Venäjän välillä ja miltä vaikuttaa Ukrainan kriisi EU:sta tarkasteltuna. Haastateltavana on kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala, Tampereen yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Miten Itä-Euroopan maiden historia kannattaa ottaa huomioon EU:ssa. Millaisilta vaikuttavat EU:n ja Venäjän suhteet. Miten EU:n olisi kannattanut toimia Brexit- äänestyksen aikoihin ja mihin suuntaan EU:ta nyt kannattaisi kehittää. Näistä aiheista puhuu entinen diplomaatti Alpo Rusi. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Elinkeinoelämän ääni -podcastin neljäs jakso kertoo, mistä tekoälyssä todella on kyse. Mitä 20 henkilön konepajayrittäjän pitää tietää tekoälystä? Mitä tämä välillä hypetetty termi tarkoittaa yritysten liiketoiminnalle? Onko Suomella uskottava maine tekoälymaana? Miten EU:n tietosuoja-asetus GDPR ja tekoäly voidaan sovittaa yhteen? Jaksossa käydään läpi konkreettisesti tekoälyn kehitysaskelia ja valistetaan yrityksiä tekoälyn hyödyntämisestä. Lisäksi vieraat heittävät ilmoille toiveensa politiikkatoimista, joilla Suomeen synnytetään tekoälyn osaamiskeskittymä. Vieraina jaksossa ovat Valtion kehitysyhtiön Vaken tuleva toimitusjohtaja Taneli Tikka ja Teknologiateollisuuden digitalisaatiojohtaja Ville Peltola. Keskustelua johdattelee toimittaja Otto Ahoniemi.

EU:ssa on meneillään globaalin toimintaympäristön muutoksen aiheuttamia ongelmia mm. puolustuspolitiikassa ja maahanmuuttotilanteessa. Lisäksi vaikeuksia on EU-maiden talouksien hoidossa ja EMU:n kehittämisessä. EU:n arvojen noudattaminen ei onnistu kaikissa jäsenmaissa, eikä keskustelu EU:n kehittämisestä ja erilaisia näkökulmia kannattavien ihmisten välillä tunnu kunnolla sujuvan. Mutta miten EU:n kannattaisi reagoida tähän tilanteeseen. Haastateltavana on Helsingin yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Kimo Elo ja toimittajana on Maija Elonheimo

EU haluaa vaikuttaa myös palveluiden esteettömään saamiseen alueellaan ja on nyt EU:ssa onkin valmistunut saavutettavuusdirektiivi. Sen avulla julkisen sektorin verkkosivut halutaan helppokäyttöiseksi esteettömiksi. Saavutettavuusdirektiiviin toimeenpanosta Suomen hallitus antoi viime viikolla lakiesityksen ja sen voimaansaattamisaika on pari vuotta. Lisäksi EU:ssa on valmisteilla esteettömyysdirektiivi, jonka avulla esim. vammaisten on helpompi saavuttaa myös yksityisiä palveluita ja tuotteita. Mutta miten syrjimättömyys EU:ssa etenee ja kuinka erilaista on syrjimisen torjunta eri jäsenmaissa. Haastateltavana on Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Turkki ei halua katkaista EU-jäsenyysneuvotteluja, mutta miten EU:n kannattaisi nyt suhtautua Turkin mahdolliseen EU-jäsenyyteen ja nykykehitykseen ja miten sen olisi ehkä kannattanut Turkkiin aiemmin suhtautua. Entä kuinka sotatoimet Syyrian puolella ovat vaikuttamassa EU:n ja Turkin väleihin. Keskiviikkona klo 10.00 lähetettävässä Brysselin koneessa haastateltavana on vanhempi tukija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Miten todennäköistä on, että EU:n valta terveydenhuollon järjestämisessä jäsenmaissa laajenee ja mitä seuraa. Voiko olla mahdollista, että tulevaisuudessa EU:n kautta maksetaan köyhempien maiden sosiaali- ja terveyspalveluita. Nyt kun sosiaalisesta EU:sta käydään keskustelua, niin mahdollisuuksia monenlaiseen kehityssuuntaan on olemassa. Jos Suomessa sote toteutuu nyt kaavailulla tavalla, niin mitä enemmän silloin terveydenhoidon järjestämistä markkinaehtoistetaan, niin sitä enemmän EU on määrittelemässä sitä miten se järjestetään. Haastateltavana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen. Toimittajan on Maija Elonheimo

Onko suomalaiselle koulutukselle kysyntää maailmalla? Entä minkälaisia mahdollisuuksia koulutusvienti tarjoaa? Miten EU liittyy tähän kaikkeen? Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarvan kanssa keskustelemassa projektikoordinaattori Harri Lähdekorpi Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta ja koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisista.

Miten EU:n asema maailmanpolitiikassa on muuttunut,miltä EU:n kannalta nyt vaikuttaa globaali turvallisuustilanne minkälainen on EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan globaalistrategia ja kuinka EU on nyt terävöittämässä yhteistä puolustuspolitiikkaansa. Aiheesta puhuu vieraileva tutkija Kari Möttölä Eurooppa-tutkimuksen verkostosta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

EU:ssa liikenteen säätely on isossa murroksessa päästöjen vähennystavoitteiden ja digitalisaation vuoksi. Samaan aikaan EU haluaa liikenteeltä toimivia sisämarkkinoita. Miten EU käytännössä säätelee raideliikenteen kilpailutusta ja lentoliikenteen päästöjen vähentämistä. Ja minkälaista keskustelua käydään EU:n alueella tiemaksuista ja siitä miten säädellään EU:ssa jäsenmaiden rajojen yli kulkevaa tavarakuljetusta maanteillä. Haastateltavana on EU-koordinaattorina toimiva hallitussihteeri Veera Kojo liikenne- ja viestintäministeriöstä ja toimittajana Maija Elonheimo.

Miten EU voi vaikuttaa siirtolaisuuden juurisyihin ja miten auttaa siirtolaisia heidän lähtömaissaan. Haastateltavana kansanedustaja Pekka Haavisto ja toimittajana Maija Elonheimo.

Mutta miten ja miksi lobbaaminen on voimistunut EU:n eri kehitysvaiheissa, ja miten se on käytännössä päätösten tekoon siellä vaikuttanut? Entä kun lobbaus on jo itsestään selvä osa päätösten tekoprosesseja, niin keiden ääni nykyään kuuluu Brysselissä lobbareiden kautta? Ainakin isojen toimijoiden ääni kuuluu, mutta vaikka lobbaus on kallista ja saattaa maksaa esim. tuhat euroa jo yhdeltä päivältä, niin myös monilla pienillä toimijoilla on mahdollisuus lobata eri järjestöjen kautta. Haastateltavina ovat Eurofacts Oy:n toimitusjohtaja Urho Blom ja Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Jos EU:n perustajajäsenmaissa on iso kannatus EU:n kahden raiteen mallille, niin tuleeko se malli eittämättä toteutumaan ja mitkä muut asiat vaikuttavat EU:n tulevaisuuteen. Entä miten etenee EU:n turvallisuuspolitiikka. Tuleeko USA:n muuttunut poliittinen tilanne ja mahdollinen Brexit vaikuttamaan tilanteeseen Haastateltavana EU:n komission entinen korkea virkamies Eero Vuohula. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Minkälainen EU olisi Suomen kannalta paras, mitä EU-alueella on odotettavissa, kun korot taas kerran nousevat, pitäisikö EKP:tä, joka käyttää isoa valtaa EU:ssa hallita avoimemmin ja demokraattisemmin, miksi pienten valuutta-alueiden kannatta pysyä itsenäisiä, ja onko pankkiunioni hyvä ajatus. Haastateltavana on valtiotieteen tohtori Pekka Korpinen ja toimittajana Maija Elonheimo.

Miten huono Suomen kilpailukyky palkkojen suhteen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan jJa mitkä sellaiset asiat, joista EU voi päättää, vaikuttavat siihen, miten maan taloudella menee. Tästä puhuu erikoistutkija Pekka Sauramo Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Lisäksi hän puhuu siitä, että kun tämä nykyinen sukupolvi loi paljon huolia aiheuttaneen rahaliitto EMU:n, niin onko oikein, että EMU:n mahdollisen purkamisen huolet jäävät tulevien sukupolvien huoleksi. Kannattaisiko ja pitäisikö meidän kokoontua yhteen ja purkaa EMU ja siis lopettaa euron käyttö? Toimittajana on Maija Elonheimo.

Miten EU:n antama humanitaarinen apu kehittyy? Esimerkiksi niin, että tammikuusta alkaen EU jakaa Turkissa hädänalaisimmille pakolaisille pankkikortteja joihin ladataan 30 euroa kuussa. Samalla autetaan pakolaisia integroitumaan yhteiskuntaan - ja usein pakolaisleirien ulkopuolella. Turkin pakolaisten lisäksi suuri humanitaarisen avun kohde Euroopan itäpuolella on Ukraina, jossa kriisi tuntuu jatkuvan. Humanitaarisen avun lisäksi EU toimii myös pelastuspalvelua, eli on auttamassa esimerkiksi äkillisissä luonnonkatastrofeissa ympäri maapalloa. Mutta miten EU toiminta humanitaarisessa avussa ja pelastuspalvelussa on kehittymässä? Haastateltavana on yksikön päällikkö Juha Auvinen Euroopan komissiosta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Miten EU etenkin sisämarkkinoidensa ja harjoittamansa talouden ohjauksen kautta vaikuttaa siihen, minkälaista sosiaalipolitiikkaa sen jäsenmaissa harjoitetaan? Aiheesta kertoo hyvinvointisosiologian professori Juho Saari. Toimittajana Maija Elonheimo.

Miten EU etenkin sisämarkkinoidensa ja harjoittamansa talouden ohjauksen kautta vaikuttaa siihen minkä laista sosiaalipolitiikkaa sen jäsenmaissa harjoitetaan. Aiheesta kertoo hyvinvointisosiologian professori Juho Saari. Toimittajana Maija Elonheimo.Toimittajana Maija Elonheimo.

Miltä EU:n pankkiunionin tilanne vaikuttaa? Sijoittajavastuuta tulevissa pankkikriiseissä ainakin lisätään, pankkien tilaa tarkkaillaan aiempaa enemmän, rahaa kerätään mahdollisten tulevien ongelmien ratkaisun varalle ja kriisien estämisen ja ratkaisujen sääntöjä hiotaan. Aiheesta kertoo EU:n kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja Timo Löyttyniemi. Toimittajana Maija Elonheimo.

Euroopan komissio valvoo EMU-maiden kuten esimerkiksi Suomenkin taloutta. Mutta miten valvonta käytännössä toimii. Mitä asioita EU:sta päin voidaan kommentoida ja miten paljon ja millä keinoin EU:sta käsin voidaan puuttua Suomenkin talouspolitiikkaan. Haastateltavana on talouspoliittinen neuvonantaja Ismo Grönroos-Saikkala Euroopan komission Suomen-edustustosta ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Miten EU vaikuttaa siihen paljonko ja mitä aloja meillä kilpailutetaan kun tehdään erilaisia hankintoja, ja paljonko pelivaraa EU:n jäsenmailla on harjoittaa tahtomaansa kilpailutuspolitiikkaa. Haastateltavana on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Miten EU:n ja Turkin suhteet kehittyvät ja miten etenee Turkin mahdollinen EU-jäsenyys. Haastateltavana on vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Miten EU vaikuttaa pienyrittäjien asemaan Suomessa ja muissa EU-maissa. Haastateltavana professori Arto Lahti Aalto-yliopistosta. Toimittajana Maija Elonheimo.

Brysselin koneessa keskustelemassa on varatuomari, tohtorikoulutettava Anna Hyvärinen. Hän kertoo miten on esimerkiksi Suomen kaltaisen pieni maa voi saada kantojaan läpi EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa EU:ssa. Aina se ei ole helppoa, sillä EU:ssa kaikki toimijat yrittävät vaikuttaa toisiinsa ja monien verkostojen ja systeemien tunteminen on tärkeää.Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Miten EU:n ja Kiinan taloudelliset suhteet ovat kehittymässä? Haastatteltavana dosentti Mikael Mattlin ja toimittajana Maija Elonehimo.

Miten EU on vaikuttanut Suomen maaseutuun. Haastateltavana kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma. Toimittajana on Maija Eloneheimo