Podcasts about miksi eu

Suomessa alkaa kohta jälleen vaalikausi, kun eurovaalit lähestyvät. Miksi EU-journalismi ei kiinnosta lukijoita, vaikka Brysselissä päätetään suomalaistenkin arjesta? Työmarkkinataistelut jatkuvat. Lauantaikerhossa pohditaan, kuka istuu nyt kuskin paikalla ja miten lakkolaiset yllätettiin tällä viikolla täysin.Studiossa Emil Elo, Teija Sutinen ja Teemu Muhonen.  Jakson leikkasi Tuukka Lindholm.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/lauantaikerho.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit

EU haluaa olla aiempaa riippumattomampi Kiinasta, ja Kiina haluaa olla aiempaa riippumattomampi EU:sta mutta ovatko riippuvuudet edes viime aikoina mitenkään vähentyneet. Miksi Kiinan ja Venäjän suhteet eivät aiemmin ole olleet kovin lämpimät ja mitenkähän lämpimät ne nyt ovat? Miksi Kiina ei halua kokea itseään kolonialistisena voimana kehittyvissä maissa, vaan jalompana toimijana siellä, kuin mitä länsimaat ovat olleet? Miksi EU:n kamppailu taloudellisesta vallasta maailmassa tulee jatkossa olemaan entistä hankalampaa? Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Mikael Mattlin. Toimittajana on Maija Elonheimo

Ukrainan tilanne ja kansainvälinen tuki. Sodan vuosipäivä lähestyy, lisääkö Eurooppa tukeaan? Keskustelemassa Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi sekä kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta.  Kiovasta tunnelmia raportoi toimittaja Maxim Fedorov ja Saksasta Münchenin turvallisuuskokouksesta Anna Karismo.  Muuttuuko sosiaalinen media? Euroopan unionin digipalvelusäädös laajentuu lauantaina koskemaan kaikkia EU:ssa toimivia digitaalisia palveluja tarjoavia yrityksiä. Miksi Eu haluaa somejättien toimivan avoimemmin? Keskustelemassa yliopistotutkija Beate Mäihäniemi Lapin yliopistosta sekä Reilu datatalous -teeman johtaja Kristo Lehtonen Sitrasta. Junat ovat seisoneet tällä viikolla niin lakon kuin ratavauridoidenkin vuoksi. Kulkevatko junat, kun hiihtolomakausi alkaa? Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajina Mikko Haapanen ja Veera Sinervo. Tuottajana Marija Skara. 

Suomessa hallitus sulkee rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikki itärajan rajanylityspaikat pohjoisinta Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Suomen itäraja on myös EU:n ulkoraja, sekä pisin EU:n Venäjän vastainen raja. Seisooko EU järkähtämättä Suomen toimien takana? Onko Suomen itäraja Puolan jälkeen seuraava paikka, jossa Venäjän pyrkii hybridioperaatiollaan horjuttamaan Eurooppaa? Miksi EU ja Euroopan maat ovat jääneet ammustoimitustavoitteistaan Ukrainalle? Onko miljoonan kranaatin tavoite yhä mahdollista saavuttaa? Mitä Ukrainalle tapahtuu, jos EU-maiden aseapu jää vajaaksi? Strasbourgin radiostudiossa itärajan tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d / sd.), Sirpa Pietikäinen (epp / kok.) ja Silvia Modig (left / vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Minkälainen on taloustilanne EU:ssa ja miten sota Ukrainassa siihen vaikuttaa? Minkälaisia paineita on mahdollisesti EU:n maatalouspolitiikan muuttamiseen? Miksi EU on ollut viime aikoina niin kiinnostunut metsäpolitiikasta? Mikä on ollut Suomen suurin epäonnistuminen EU-vaikuttamisessa? Ja miten kallista on yrittää päästä europarlamentin jäseneksi? Haastateltavana on kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Euroopan parlamentti päätti äänestyksessä lisätä monivuotiseen rahoituskehykseen 10 miljardia euroa. Lisärahoitus johtuu ulkoisiin kriiseihin, erityisesti Ukrainan sotaan, vastaamisesta. Parlamentin arvion mukaan päätökset lisärahoituksesta pitää tehdä nopeasti, jotta Ukrainan rahoitusta ei jouduta keskeyttämään. Myös Suomi on joutumassa tulevien kustannusten maksumieheksi. Loppuvatko EU:lta rahat ulkoisten kriisien ja uhkien torjumisessa? Häämöttääkö EU-budjetin pohja jo nyt? EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapaketti on etenemässä. Paketti sisältää ajatuksen jäsenmaiden välisestä turvapaikanhakijoiden taakanjaosta, mutta yksityiskohdat ovat auki. Minkälaisen turvapaikkasäännöstön Nato-rajaksi muuttunut Suomen itäraja vaatii? Olisiko taakanjako Suomelle tärkeä muutos? Miksi EU haluaa puuttua yhdyskuntajätevesien kemiallisiin epäpuhtauksiin ja mikrosaasteisiin, kuten mikromuoveihin tai taudinaiheuttajiin? Euroopan parlamentin radiostudiossa Strasbourgissa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp / kok.), Ville Niinistö (greens / vihr.) ja Elsi Katainen (RE / kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi EU-maista annetaan puolustustarvikkeita Ukrainaan vähemmän, kuin mitä Ukraina nyt tarvitsee? Tällä hetkellähän tilanne on se, että kun ukrainalaiset käyttävät nyt esim. 5000 - 6000 tykistöammusta päivässä, niin venäläiset käyttävät niitä päivässä siihen verrattuna 10 - 20 kertaisen määrän. Ja kun EU-alueella näitä tykistöammuksia voidaan nyt tuottaa suunnilleen 300 000 kappaletta vuodessa, niin Venäjä käyttää parhaillaan sellaisen määrän 3 - 4 päivässä. Mutta miten kauan ylipäänä kestää nostaa puolustustarviketeollisuuden kapasiteettia EU:ssa, ja miksi sitä ei ole EU-alueella jo isosti nostettu? Ja mitä EU voisi tehdä helpottaakseen hidasta ja jäykkää maiden välistä puolustustarvikekauppaa alueellaan? Haastateltavana on Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miksi EU on jäänyt niin paljon jälkeen muuta maailmaa digitaalisen teknologian kehittämisessä? Onko EU:lle tai millekään muullekaan taholle mahdollista irrottautua digitekniikan osalta riippuvuudesta muuhun maailmaan? Mitä EU:n nyt pitäisi tehdä päästäkseen paremmin mukaan kehittämään uusia digitaalisia tuotteita? Ja minkälaista kamppailua maailmalla käydään mikrosirujen tuotannon suhteen? Haastateltavana on tutkija Markus Holmgren Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella Brysselin kone.

Uudenvuoden laulu. Metsurin ajatuksia metsäkeskustelusta. Miksi EU puuttuu Suomen metsänhoitoon? Entä Keski-Euroopan maiden metsäkorvaukset? Vihreä säästövinkki. Lintuhavainnot tuovat idiootteja lintulaudoille. Muistetaan ennallistamiskeskustelussa kalliot, harjut ja kaupungit. Sähkötuen omavastuun olisi pitänyt olla 200 euroa. Matematiikasta ja indeksikorotuksista. Odottelen yhä vappusatasta. Tukia anelematta ja tuosta vain. Perspektiiviä lasten leikkeihin. Hullun leima on kulkenut mukana sukupolvelta toiselle. Olisin halunnut lahjoittaa kympin. Naapuri jättää auton perän ovelasti kadulle. Kommentti koulujen uskonnonopetukseen. Päivä on aina yhtä pitkä. Kuluuhan se aika näinkin. Tällä liikunnalla pärjää koko päivän. Jätän viimeisen Pentuliven katsomatta. Kyllä on pönötystä. Toimittaja: Laura Haikala Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64. WhatsApp-numero 044 55 154 64.

Mitä YK:n Ilmastokokouksessa saatiin aikaan? Keskustelemassa EK:n johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo ja Ylen ilmastopolitiikkaan erikoistunut toimittaja Hanna Eskonen. Miksi EU muutti mieltään köyhein maiden vaatimasta uudesta rahoitusmekanismista? Köyhemmille maille ei kelvannut jo olemassa olevat rahoitusmekanismit, tai rahoitus kehitysyhteistyöjärjestöjen kautta, vaan vaativat aivan uutta järjestelmää. EU lopulta suostui tähän, mutta rahaston perustamiseen voi mennä vuosia. Egyptin ilmastokokouksta kuvaillaan pettymykseksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Johan heilahti taas vuoret. Miksi EU entisöi suot ja naapurin koira kuvaa salaa meidän pihaa? Missä välissä Kanki-Kaikkosesta on tullut ministeri ja hävikkiruoka hävinnyt kaupoista? Matti kilauttaa huijareista. Postit katoavat ja pesukoneen minuutit venyvät, mutta kuntopyöräilijät pelastavat meidät sähköpulalta. Miksi naiset pihtaavat seksiä ja jokin on sairaan kaunista? Kuka enää vanhana haluaa tehdä hölkäsen pölähtämiä juttuja? Mummelit barrikadeille ja bussilippujen hinnat alas. Huh hulinaa, sanoi Alina. Toimittajana Johanna Östman. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.

Mihin suuntaan EU:n ja Turkin suhteet ovat kehittyneet ja kehittymässä? Miten iso ongelma muiden ongelmien joukossa Turkin ja EU:n välillä on se, että Turkki on niin vastahankainen hyväksymään Suomea ja Ruotsia Natoon? Ja mistä tässä ongelmassa pohjimmiltaan on kyse? Ja miltä vaikuttaa nyt tilanne Turkin vaalien suhteen ensi vuoden kesäkuussa? Haastateltavana on vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Tässä jaksossa käydään läpi Naton suhdetta Ukrainaan, Venäjään, Suomeen ja Kiinaan. Käydään läpi Naton historiaa sekä sen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja potentiaalisia uhkia. Pohditaan sotilasliiton hyötyjä Suomelle, ja toisaalta sitä, mitä Nato hyötyy Suomesta jäsenyyden myötä. Käydään läpi verrattain nopeankin liittymisprosessin mahdolliset edut ja riskit. Käydään läpi isoa kuvaa: Millaista globaalia kehityskulkua olemme osana, mikäli liitymme Natoon? Entä jos emme liity? Yhdysvaltojen rooli Natossa on merkittävä. Käydään sitä läpi mm. puolustustaakan jakautumisen ja Yhdysvaltojen sisäpoliittisen turvallisuustilanteen näkökulmista. Millä perustein Natoa on luonnehdittu jopa maailman parhaaksi sotilasliitoksi ikinä? Miksi EU ei ole sotilasliittouma? Miksi Krimin valtauksen yhteydessä täysmittaisia pakotteita ei asetettu voimaan, vaikka Ukrainan itsemääräämisoikeutta rikottiin kuten nytkin? Miten sota voisi eskaloitua Naton ja Venäjän väliseksi? Millaista Naton ja Venäjän (sittemmin kuollut) yhteistyö on ollut? Millainen on Kiinan ja Naton välinen suhde? Entä miltä näyttää Naton valmius kybersodankäyntiin? Näihin ja moneen muuhun jaksossa on vastaamassa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Heljä Ossa. Heljän asiantuntemukseen kuuluu erityisesti NATO, EU sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Hän on lisäksi toimittajana Ulkopolitist-verkkolehdessä. Jos jakso herätti ajatuksia niin kerro niistä kommentoimalla tähän alle tai laita viestiä somessa: ♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/

Miksi EU ei enää ole kovin aktiivinen Israelin ja Palestiinan kiistan suhteen? Miksi Israelin tekemiset tuntuvat jatkuvasti herättävän EU:ssa erityistä vahvaa kiinnostusta? Mitkä tahot tällä hetkellä ovat juutalaisvastaisimpia EU:ssa ja mitkä tahot suhtautuvat juutalaisiin ja Israeliin myönteisimmin? Ja miten hankalalta vaikuttaa konfliktien tilanne Lähi-Idässä? Haastateltavana on vanhempi tutkija Timo R. Stewart Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Vaikka EU on vuosikausia taistellut köyhyyden poistamiseksi alueeltaan, niin miksi se ei ole ollut kovin tehokasta toimintaa? Ja millä tavoin kännyköitä ja tietokoneita omistamattomien tai niiden käyttöä hallitsemattomien ihmisten elämä hankaloittaa se, että EU:ssa digitalisoidaan asioista ja monet palvelut siirtyvät verkkoon? Ja olisiko hyvä, jos EU:ssa olisi systeemi, jossa jäsenmaat yhdessä maksaisivat osan lapsilisistä EU-alueen lapsille? Haastateltavana on THL:n tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten EU:n ilmastoponnistelujen vaikutukset käytännössä näkyvät jatkossa meille EU-kansalaisille? Millä tavoin ilmaston eteen tehtävät investoinnit ovat myös taloudellisesti kannattavia? Ja miten isoja summia kehittyvät maat saavat kehittyneiltä mailta ilmaston suojeluun? Haastateltavana on Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila ja toimittajana Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä seurauksia on EU-maiden velkaantumisella? Ja jos isompi inflaatioon tulossa niin mitkä syyt siihen johtavat? Ja mitä paineita silloin EKP:llä on nostaa korkoja ja lopettaa nykyisen kaltainen maiden velkakirjojen osto jälkimarkkinoilta? Ja entä miten tärkeää on noudattaa EU:ssa sitä no bail out- sääntöä, jonka mukaan jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan, kuten veloistaan, ilman toisten euromaiden apua. Ja mitä opittavaa meillä voisi olla USA:n tavasta noudattaa tätä no bail out-periaatetta? Haastateltavana on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori Martti Hetemäki, joka aiemmin on toiminut valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten hankalaa on vaikuttaa siihen, mihin suuntaan EU kehittyy, jos haluaa isommin muuttaa sen kehityksen suuntaa? Ja millä tavoin EU:n kehitystä kohti liittovaltion tapaista rakennetta vie se, jos maat velkaantuvat ja vanhoista EU:n velkasäännöistä ei enää pidetä kiinni? Entä miltä vaikuttaa nyt EU:ssa suhtautuminen pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin? Ja miltä vaikuttaa Suomen EU-politiikka? Haastateltavana on Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, ja kertoo myös minkälaiset tunnelmat hänellä on nyt EU:n koronaelvytyspaketin suhteen. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

EU maista viedään EU:n ulkopuolisiin maihin paljon aseita, mutta miksi EU:ssa halutaan juuri nyt tukea puolustusteollisuutta ja miten? Ja miten omavarainen EU vois olla puolustusteknologian suhteen? Ja miksi myös avaruusasiat ovat muodostuneet EU:lle samoin kuin monille maailman maille tällä hetkellä niin tärkeiksi? Haastateltavana on Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruuden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen, joka on työskennellyt erilaisissa tehtävissä Euroopan komissiossa jo 90-luvulta lähtien. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi EU-johtajat korostavat nyt avun antamista lähelle Afganistania? Millaisia suhteita EU voi rakentaa Taliban-hallintoon? Vieraana EU-ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajina Helmiina Suhonen ja Robert Sundman. #jetp

Euroopan johtajat kokoontuvat juhannuksena Brysseliin EU-huippukokoukseen. Lehtitietojen mukaan EU-johtajat aikovat tuomita ”maahanmuuton käyttämisen poliittisena painostuskeinona”. Mistä on kyse? Käytetäänkö maahanmuuttoa poliittisena painostuskeinona EU-maita vastaan? Miksi EU on jatkamassa Turkin tukemista vuoteen 2024? Diplomaattilähteiden mukaan EU aikoo päättää 3,5 miljardin euron rahoituksesta Turkille, maassa olevien syyrialaispakolaisten auttamiseksi. Euroopan parlamentti käsitteli ja äänesti ilmastolaista. Mitä tarkoittaa ”Eurooppalainen ilmastolaki”? Vieraina ovat europarlamentaarikot Perti Sarvamaa (epp), Nils Torvalds (re) ja Silvia Modig (left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Italian pääministerin Mario Draghin mukaan EU-maiden budjettisääntöjä on muutettava, mikäli Eurooppa mielii selviytyä pandemia-ajan aiheuttamista tappioista. Draghin mukaan budjettisääntöjen on mahdollistettava EU-maille entistä suurempi liikkumavara. Valitaanko EU:ssa Mario Draghin viitoittaman talouspolitiikan tie? Kuinka laajasti Euroopassa jaetaan Draghin näkemys EU-maiden budjettikurin helpottamisesta? Mitä tapahtuu Suomen Eurooppa-suhteelle, jos talouspolitiikka EU:ssa muuttuu? Miksi EU-komissio katsoo Saksan perustuslakituomioistuimen rikkoneen EU:n perusperiaatteita taannoisessa EKP-ratkaisussaan? Onko Euroopassa käynnistymässä kamppailu siitä, kenellä on oikeus tulkita EU-oikeutta? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tänään tiistaina äänestetään viimein EU:n koronaelvytyspaketista, siis siitä samasta jota perussuomalaiset viime viikolla viisi päivää jarruttivat eduskunnassa. Tapahtuma on poikkeuksellinen. Eduskuntaan tulee harvinaisesti täysi edustus eli kaikki kansanedustajat saapuvat paikalle, kaikki 200, koska perustuslakivaliokunta määräsi että tämän EU:n elvytyspaketin pitää saada taakseen 2/3 enemmistö suomalaisten valitsemista kansanedustajista.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Teemu Muhonen.Tämä podcast julkaistiin 18.5.2021.Lue lisää aiheesta:

Onko Putinin valta murenemassa? Miltä Alexey Navalnyn tilanne näyttää Venäjän sisältä käsin? Tuleeko keskustelulle Suomen Nato-jäsenyydestä uutta momentumia? Miksi EU:n ja Venäjän suhde on ongelmissa? Tässä jaksossa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen vieraana Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim- professori Katri Pynnöniemi ja Helsingin Sanomien Moskovan kirjeenvaihtaja Jussi Niemeläinen.

Miltä Venäjän tilanne on vaikuttanut, ja miten iso merkitys on ollut Navalnyin toiminnalla. Mitä oppositiot Venäjällä haluavat? Mistä syistä Putinin suosio laskenut paitsi Venäjällä myös EU:ssa? Miten samanlaista on jo nykyään esimerkiksi helsinkiläisen hipsterin ja moskovalaisen hipsterin suhtautuminen asioihin? Ja mitä Venäjä eniten pelkää EU:ssa? Haastateltavana on vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi koronaelvytyspaketti on hyödyllinen EU:lle ja Suomelle? Miten koronaelvytysrahat olisi kannattanut jakaa? Miksi EU:lle olisi hyvä saada lisää omia varoja? Minkälainen voisi olla EU:n yhteinen pakolaispolitiikka? Ja miten koronarokotteiden jakaminen EU:ssa maiden välillä etenee? Haastateltavana on europarlamentaarikko Ville Niinistö ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Voisiko koko oikeusvaltioperiaateen noudattamisen valvonnan EU:ssa hoitaa vain Euroopan unionin tuomioistuimen kautta riittävän isojen sakkojen maksatusten uhalla, jos maat ei muuten suostu noudattamaan oikeuvaltioperiaateetta? Nythän Unkari ja Puola ovat tähän asti estäneet EU:n 7 vuotisen budjetin ja 750 miljardin euron elpymispaketin etenemisen, koska ne vastustavat kokonaisuuteen kuuluvaa uutta järjestelmää jossa oikeusvaltiorikkomukset vähentävät niitä rahoja, joita maa EU:lta saa. Ja mikä on Suomen tilanne sen suhteen, onko rikosten uhrien kannalta oikein, että meillä rikoksista tuomitaan lievempiä rangaistuksia kuin monissa muissa EU-maissa Ja olemmeko EU:n koronaelvytyspaketin myötä siirtyneet EU:ssa sääntöjen noudattamisesta sääntöjen tulkintojen tielle. Haastateltavana on Euroopan unionin tuomioistuimen entinen pitkäaikainen suomalaisjäsen Allan Rosas ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Onko kuuden tunnin työpäivä Suomen talouden tuhoava visio? Miksi presidentti Sauli Niinistö varoittaa EU:n “tulkintojen tiestä”? Miksi EU-keskustelu epäonnistuu aina? Vieraana Hannu-Pekka Ikäheimo. Toimittajina Olli Seuri ja Helmiina Suhonen. #jetp

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju puhuu siitä miltä taloustilanne nyt näyttää Suomessa. EU:ssa ja globaalisti? Miksi hänen mukaansa EU:n elvytyspaketti ei taloudellisesti ole kovinkaan hyödyllinen. Ja miksi on pelättävissä, että elvytyspaketin rahat kuluvat turhuuteen ja miten elvytys EU-alueella tällaisessa tilanteessa kannattaa tehdä. Ja mitä ongelmia siitä seuraa yleensä taloudelle, jos veroja joudutaan korottamaan esimerkiksi valtion velkojen maksamisen takia. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Miksi EU:n elvytyspaketti tehtiin ja onko mahdollista, että jos ihmisten taloudellinen tilanne lähivuosina heikkenee paljon, niin heidän ärtymyksensä kohdistuu EU:hun ja se heikentää EU:n asemaa ja saattaa johtaa jopa EU:n hajoamiseen? Lisääntyykö integraatio EU:ssa ja onko mahdollista, että EU on saamassa jossain vaiheessa oikeuden verottaa kansalaisiaan? Miksi Saksa Ranska ja komissio tuntuvat nyt yhdessä käyttävän niin paljon valtaa EU:ssa ja miksi nyt olisi tärkeää puhua siitä mihin suuntaan EU-politiikka on kehittymässä ja mihin me haluaisimme sen kehittyvän. Haastateltavana on erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja toimittajana Maija Elonheimo. Lähetyksen teemoista voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi muutokset puoluekentässä vaikeuttavat maiden päätöksentekoa EU-asioissa? Miten todennäköisesti puolueiden kannatus kehittyy lähiaikoina? Mihin suuntaan on kehittymässä tulevaisuuden talouspolitiikka? Ja tulemmeko todennäköisesti jatkossa näkemään lisää EU-maiden välistä keskinäistä taloudellista tukea? Haastateltavana on väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen Tampereen yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

750 miljardia on paljon rahaa. Onko se myös liittovaltion hinta? Miksi EU pitää pelastaa? Siitä keskustelemme Eurooppalainen Suomi järjestön toiminnanjohtajan Aku Aarvan kanssa. Kyselytunnilla EU-tuet puhututtivat mutta myös hävittäjät. Ja alkoholi on taas noussut agendalle. På måndag smäller det - bar eller restaurang?

Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen. Sopimus meni läpi EPP-ryhmän, sosialistiryhmän, konservatiivisen ECR-ryhmän ja liberaalien äänillä. Vihreät ja parlamentin nationalistiryhmä äänestivät sopimusta vastaan. Miksi EU-Vietnam -vapaakauppasopimus hyväksyttiin? Olisiko sopimus pitänyt jättää hyväksymättä Vietnamin ihmisoikeustilanteen takia? Mikä on sopimuksen merkitys alueella, jossa Kiinan poliittinen ja taloudellinen vaikutus on vahva? Ovatko neuvottelut EU:n ja Iso-Britannian välisestä sopimuksesta ajamassa karille Iso-Britannian hallituksen brexit-tavoitteiden takia? Mikä on tilanne Euroopan unionin ulkorajoilla? Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Nils Torvalds (re) ja Heidi Hautala (greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi EU:n alueella juutalaisvastaisuus on nousussa ja mitkä eri ihmisryhmät EU:ssa ovat olleet juutalaisvastaisia ja miksi? Ja missä EU-maissa juutalaisvastaisuus on voimakkainta? Miksi antisemitismin historia Euroopassa on niin pitkä ja miten se heijastuu nykypäivään? Ja miten tähän liittyy Israelin harjoittama politiikka? Haastateltavana on yleisen historian dosentti Eero Kuparinen Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten isoa on EU:n harjoittama asekauppa ja minkälaisille maille EU-maat eivät saa myydä aseita? Miksi kuitenkin jotkut EU-maat myyvät aseita maille, joiden kanssa toiset EU-maat eivät pidä sopivana käydä asekauppaa? Ja miksi vanhoja asevientisopimuksia niin harvoin puretaan, vaikka saman maan kanssa uusia sopimuksia ei tehtäisikään? Mikä on EU:n asekaupan rooli Lähi-idässä? Haastateltavana on ajatushautomo SaferGloben toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

EU:n parlamenttivaaleissa uudet liikkeet ja populistiset puolueet eivät saavuttaneet sellaisia murskavoittoja kuin ennustettiin. Aristoteleen kantapäässä vieraillut puhetaidon tutkija ja kouluttaja Severi Hämäri pohtii vaalitulosta ja sitä, pitääkö EU-vaalikampanjassa puhua eri tavalla kuin kansallisten vaalien kampanjoissa? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuva: Tina Cavén

Maaltavastaajat EU -podcastissa vierailee erikoiskasvinviljelijä Tero Sarkala, Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki ja MTK:n johdon erityisavustaja Tiina Perho. Puolen tunnin aikana keskustellaan muun muassa sitä, miksi EU-asiat tuntuvat vaikeilta, vaikka ne loppujen lopuksi ovat aika selkeitä. Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki kertoo, että edustuston päätehtäviin kuuluu aktiivinen osallistuminen keskusteluun ja päätöksiin vaikuttaminen niin Suomessa, kun Brysselissä. Saamme myös kuulla miten komissio, parlamentti ja neuvosto eroavat toisistaan ja miten päätöksenteko Brysselissä tapahtuu. Miten jäsenmaat huomioidaan ja onko Suomella vahva edustusto Euroopassa? Onko EU kilpailukykyinen ja mitä konkreettista on tapahtunut viimeisten viiden vuoden aikana? MTK:n pääteemat EU -politiikassa ovat maa- ja metsätalouden toimeentulo ja jatkuvuus, elinkeino- ja infrastruktuuriasiat, kestävä metsäpolitiikka ja sitä kautta järkevät ilmastoratkaisut, joihin vaikutetaan jatkuvasti. Mutta mitkä ovat vaikuttamisen haasteet ja mitä viime ajan onnistumisia on tehty? Mitä EU:ssa tehdään, joka näkyy suoraan tilalla? Miksi EU-vaaleissa äänestäminen on tärkeää? Mitä jäsen toivoo EU:lta sekä valittavilta kansanedustajilta? Suomella on viime kauden aikana ollut aktiivisia, osaavia ja vaikuttamishaluisia kansanedustajia Brysselissä. Nämä asiat nähdään tärkeinä, kun sitä omaa ehdokasta valitaan, jotta positiivinen kehitys jatkuu myös tulevan EU-kauden aikana ja jotta EU pysyy kilpailukykyisenä muuttuvassa maailmantaloudessa. Tämä ja paljon muuta Maaltavastaajat EU -jaksossa!

Eurovaalit lähestyvät, ja Selvitysnaiset pohtivat Euroopan tulevaisuutta. Onko Eurooppalaisuus kriisissä? Miksi EU ei kiinnosta edes innokasta politiikkanörttiä? Pystyykö EU isoihin uudistuksiin, joita siltä odotetaan? Onko Brexitissä kyse sukupolvien kuilusta? Studiovieraana Timo Miettinen, joka toimii tiiminvetäjänä Suomen Akatemian huippuyksikössä Law, Identity and the European Narratives.

Olemmeko me EU:ssa etenemässä mahdollisesti tiiviimmän puolustusliiton suuntaan. Miten iso toimija EU on kauppapoliittisesti. Ja miksi EU:n sisämarkkinoiden neljää perusvapautta eli tavaroiden palveluiden pääomien ja työvoiman vapaata liikkuvuutta on alettu aiempaa enemmän arvostella? Haastateltavana on Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone. Ja lisäksi radiolähetyksen aikana on nyt myös mahdollisuus kommentoida näitä EU-asioita WhatsAppissa lähettämällä viestin numeroon 044-5144800.

Euroopan unioni perustettiin aikoinaan rauhanjärjestöksi. Eurooppa on puolustanut etujoukoissa vapauksia, joita pidämme nykyään itsestään selvyytenä: demokratiaa, sananvapautta, oikeusvaltiota sekä vapaata liikkuvuutta. Ovatko jäsenmaat hukanneet yhteisen vision Euroopalle? Viime vuosina EU on ollut isojen haasteiden edessä taloustaantuman, eurokriisin ja Brexitin luoman epävarmuuden vuoksi. Miten Euroopan henkinen tila on muuttunut? Miksi EU joutuu puolustamaan omia arvojaan jopa omia jäsenmaitaan vastaan? Johtuvatko ongelmat vain johtajuuden puutteesta, vai onko maailma muuttunut monimutkaisemmaksi? Millainen on Euroopan tulevaisuus? Euroopan arvoista ja tulevaisuudesta keskustelevat europarlamentaarikko Henna Virkkunen sekä toimittaja, kirjailija Helena Petäistö.

Onko EU-puheenjohtajamaalle enää nykyään mitään hyötyä siitä kun se oman puheenjohtajuutensa omalla puolivuotiskaudellaan hoitaa? Vai estääkö EU-puheenjohtajuus pikemminkin maan omien etujen ajamista, kun puheenjohtajamaan pitää ennen kaikkea miettiä EU:n kokonaisetua? Ja onko tulevaisuudessa parlamentin valta aiempaa suurempi kun on kyse puolustuspolitiikkaan kuuluvista asioista? Haastateltavana on kansainvälisen politiikan dosentti Hanna Ojanen Helsingin yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo.

Iso-Britanniassa Theresa Mayn hallitus ehdottaa brexit-päivän lykkäystä kesäkuun 30. päivään. Ehtona siirrolle on, että parlamentin alahuone hyväksyy Mayn neuvotteleman erosopimuksen maaliskuun 20. päivään mennessä. Hyväksyykö EU eropäivän lykkäyksen, jos brittiparlamentin alahuone äänestää eropäivän lykkäksestä Mayn esityksen pohjalta? Millä perusteella brexit-päivän siirto voitaisiin hyväksyä Brysselissä EU-maiden huippukokouksessa? Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Heidi Hautala (vihr. / greens), Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Miapetra Kumpula-Natri (sd. / s&d). Politiikkaradion Tapio Pajunen haastattelee.

Ylen tammi- helmikuun vaihteen puoluekannatusmittauksessa pilkistää muutoksia, jotka kertovat lisääntyvästä epävarmuudesta eduskuntavaalien alla. Kannatusmittaus herättää lukuisia kysymyksiä. Miksi kokoomuksen kannatus laskee rajusti? Johtuuko lasku tapaus Esperi Caresta ja vanhusten hoivaan liittyvistä kohu-uutisista? Tai hoitajamitoituskysymyksestä, jossa kokoomus on vetänyt omaa linjaa? Entä mitkä äänestäjäryhmät ovat Perussuomalaisten kannatusnousun takana? Kuinka SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sairastuminen vaikuttaa puolueen kannatukseen? Mitä jäi käteen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kansankunnan tila puheesta? Miksi EU-antoi jälleen brexit-pakit Iso-Britannian pääministerille Theresa Maylle? Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat viikon tärkeipiä politiikan uutisia.

Mitkä tahot ja minkälaiset mielipiteet ovat saaneet eniten tilaa EU-journalismissa ja EU-keskustelussa. Entä puhutaanko EU-politiikasta liikaa ikään kuin peliselostuksena. Pitäisikö sen sijaan puhua siitä, minkälaisia poliittisia näkökulmia erilaiset EU-päätökset edustavat ja mitä poliittisia vaihtoehtoja erilaisille päätöksille voisi olla. Haastateltavana on väitöskirjatutkija Timo Harjuniemi Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo

Vieraana professori Juho Saari. Toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelma on uusinta viime helmikuulta.

Mitä kauempaa ruoka tulee, sitä todennäköisemmin emme tiedä siitä kaikkea. Nykyteknologia mahdollistaisi jo täyden läpinäkyvyyden, mutta yritykset eivät ole siihen velvoitettuja. Miksi EU pimittää epäilyttävien elintarvikkeiden tullitietoja?Voiko yritys valvoa itse itseään? Noora haluaa tuotantotiloihin läpinäkyvät seinät. Ossi tutustuu elintarvikkeita skannaaviin appeihin. Vieraana Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Miksi EU:ssa halutaan keskustella nyt EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta ja miten Brexit tulee todennäköisimmin vaikuttamaan siihen keskusteluun? Mihin perustuu se, ettei EU:ssa todennäköisesti koskaan tulla harmonisoimaan jäsenmaiden sosiaalipolitiikkaa? Brysselin koneessa vieraana Juho Saari sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistosta sekä hyvinvointitutkimuksen professori Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Ovatko kaikki EU-jäsenmaat mallioppilaita EU-säädösten noudattamisessa ja millä tavoin Puola ei komission mielestä toimi niin kuin oikeusvaltion kuuluu. Tapahtuiko Suomen Emuun liittyminen laillisesti ja miksi komission on hankala määrätä taloudellisia seuraamuksia niille maille, jotka eivät noudata EU:n taloussääntöjä. Haastateltavana on oikeusneuvos Niilo Jääskinen korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja toimittajana Maija Elonheimo. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Miksi EU:ta kannattaisi muutta aiempaa federalistisemmaksi.Haastateltavana on Eurooppafederalistien vt. puheenjohtaja Saku Lehtinen ja toimittajana Maija Elonheimo.