Podcasts about it euroopan

Viime vuosisadan loppupuolella Etyk laittoi Itä-Euroopan kansalaisyhteiskuntien siivittämänä alulle perhosvaikutuksen, jonka on nähty vaikuttaneen jopa kylmän sodan loppumiseen. Voisiko nykyinen Etyj käynnistää jonkin yhtä käänteentekevän kehityskulun? Mahdollisella kansalaisaktivismilla on kuitenkin kova vastus, kun suurvaltojen intressit jyräävät monenkeskisiä rakenteita yhä rankemmin. Viimeisessä The Etyjist -jaksossa haastateltavina Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvonen, Nuoret, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Santeri Leinonen sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Podcast on tuotettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Kirjailija ja toimittaja J.P. Pulkkinen on perehtynyt laajasti saksalaisen diplomaatin Hans-Dietrich von Ploetzin uraan ja elämään sekä niiden merkitykseen Suomelle. Kyvykäs ja kielellisesti lahjakas von Ploetz vaikutti Suomessa niin kulttuuriradikalismin kuin nopean länsi-integraation vuosina. Von Ploetzin elämän mukana kulkee valtava määrä murroksia 1900-luvun huimassa vauhdissa. Esiin piirtyy koko Euroopan ja erityisesti täysin mullistuneen Itä-Euroopan vaiheet. J.P. Pulkkinen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

EU:n tähän asti suurimmasta itälaajentumisesta on kulunut 20 vuotta. Huimasta talouskehityksestä huolimatta penseys EU:hun on näissä entisissä itäblokin maissa lisääntynyt. Ohjelmassa käydään Tšekissä kuulostelemassa EU-tuntoja. Edellisissä eurovaaleissa tšekit äänestivät lähes laiskimmin koko unionissa. Ohjelmassa haastateltavien ekonomistien mukaan talouskehityksen epätasainen jakautuminen itäisen Keski-Euroopan maissa voi ruokkia pettymystä EU:hun. Näin siitä huolimatta, että bruttokansantuote on kaikissa maissa kasvanut roimasti jäsenyyden ansiosta. Alueen tutkijat selittävät viileää suhtautumista unioniin myös historialla: käskyjen ottaminen Brysselistä kommunismin ikeen alta vapautuneissa maissa ei innosta. Itä-Euroopan tutkijan mukaan maat haluavatkin säilyttää omaa päätäntävaltaa ja vähemmän Eurooppaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Putin puhuu kansakunnantilasta - mikä on Putinin asema sisäpolitiikassa ja kestääkö Venäjän talous? Keskustelemassa tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittinen instituuttista sekä vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Bofitista.  Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vieraili Kiovassa tiistaina. Toimittaja Maxim Fedorov raportoi Ukrainasta.  Nouseeko Itä-Euroopan maiden merkitys? Millaiset ovat niiden suhteet Yhdysvaltoihin? Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Puolan vierailua ja Itä-Euroopan maita analysoivat tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista sekä valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssänen Turun yliopistosta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.  

Itä-Euroopan rintamalta kuultiin suru-uutinen, kun Metro Exoduksen animaattori sai surmansa Venäjän ja Ukrainan välisessä sodankäynnissä. Viime viikolla saatiin myös muun muassa tuoreimmat Game Pass -uutiset ja kinasteltiin siitä, minkälainen uuden Mario-elokuvan trailerin olisi pitänyt olla. KonsoliFIN Podcastin isäntänä toimiva Niko Lähteenmäki lukee viikon uutiset juuri SINULLE, jotta pelimaailman kuulumiset eivät jää pimentoon. Jakso kuunneltavissa tuttuun tapaan myös Spotifystä, joskin hiukan myöhemmin. Uutispalojen lähteenä toimineet KonsoliFINin kirjoittamat uutiset viikolta 40 löydät kätevästi alta listattuna: Black Panther: Wakanda Forever sai ensimmäisen trailerinsa Elden Ring -kehittäjän omistavaa yhtiötä kohtasi korruptioskandaali Fallout täyttää kunnioitettavat 25 vuotta – Xbox-kaupasta sarjan pelejä jopa 75 prosentin alennuksella Torstai-illan Nintendo Direct -lähetys keskittyy täysin tulevaan Super Mario -elokuvaan Lokakuun ensimmäisen puoliskon Game Pass -lisäykset paljastettiin – joukossa pitkään odotettuja nimikkeitä A Plague Talen jatko-osasta Scorniin CD Projekt paljasti suunnitelmiaan pitkälle tulevaisuuteen: The Witcher -pelejä luvassa viisi kappaletta, Cyberpunk 2077 saa jatkoa, täysin uusi nimikekin työn alla Avaruudessa kuullaan kohta huutoa – ensimmäisen Dead Spacen uusioversio sai ihkaensimmäisen trailerinsa Uutta ja täysin ilmaista lisäsisältöä saadaan kohta uunista ulos – Overcooked! All You Can Eatin uudet kuviot julki maailman ruokapäivänä Ystävät vahvistavat: Metro Exodus -pelin animaattori on kuollut taistelussa Venäjän joukkoja vastaan Tosiaikastrategia Company of Heroes 3:n julkaisu siirtyy marraskuulta ensi vuodelle Disney+ -suoratoistopalvelu on nyt entistä näyttävämpi PlayStation 5 -konsolilla CD Projekt Redin Cyberpunk-kehittäjät vaihtavat mannerta – uusi studio avataan Bostoniin Huhu: Starfield saattaa viivästyä vuoden 2023 jälkimmäiselle puoliskolle EA:n WILD HEARTS -toimintametsästyspelistä paljastui uutta pelikuvaa Valve sai Steam Deckin toimitusvaikeudet selätettyä – kysyttyä laitetta saa jo passelisti pukinkonttiin The Super Mario Bros. -elokuva sai ensimmäisen trailerinsa Pelaajat löysivät kummallisia eroavaisuuksia uuden Pokémon-trailerin eri versioista PilotWings 64 lennähtää Nintendo Switch Onlineen – trailerilla maalaillaan vaikka sun mitä aktiviteettia matalan miesäänen saattelemana The Super Mario Bros. Movie puhuu myös suomea – kotimaisittain dubattu teaser-traileri nyt katsottavissa "Modernit alustat" saavat kaksi Persona-peliä ensi vuoden alussa Musiikit Alkubiisi: R-Type C64 theme (säv. Chris Hülsbeck) Loppubiisi: Erätauko theme (säv. Tomi Ruuska)

Ulkoministeriön valtiosihteerinä sekä Unkarin ja Ruotsin suurlähettiläänä toiminut Pertti Torstila kommentoi Unkarin viikonlopun vaaleja. Viktor Orbán voitti ne jälleen kerran hajanaista oppositiorintamaa vastaan. Hän ylläpiti myös Fideszin 2/3 enemmistön parlamentissa. Torstila kuvaa Unkarin poliittista kehitystä Itävalta-Unkarin suurvallasta Trianonin rauhansopimuksen myötä kutistuneeksi maaksi, joka jäi Neuvostoliiton etupiiriin. Vuoden 1956 kukistetun kansannousun jälkeen Unkari jäi Itä-Euroopan “iloisimmaksi parakiksi”, johon Suomi solmi erityissuhteen. Jaksossa pohditaan Orbanin politiikkaa, Unkarin EU- ja NATO-suhdetta sekä Torstilan lempiajattelijoihiin kuuluva Ivan Krastevin näkemyksiä Idän ja Lännen vaikeasta suhteesta, Ukrainan sotaa ja Unkarin viinejä unohtamatta. Torstila vastaa myös #neuvottelijat – yhteisön kysymyksiin mm. Budapestista ja siihen vastustaisiko Orbán Suomen NATO-jäsenyyttä. Haastattelun pohjana toimi Pertti Torstilan kirja Komennus Budapestiin (SIltala 2022). #politiikka #EU #Unkari #NATO #diplomatia 00:00-43:49 Pertti Torstila ja Sami Miettinen keskustevat Unkarin vaaleista, EU:sta, NATO:sta ja diplomatiasta #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Savon Aalloilla aina perjantaisin nostetaan esiin paikallisia musiikintekijöitä ja heidän musiikkiosaamistaan. Tällä kertaa saimme tutustua Iisalmesta lähtöisin olevaan bändiin nimeltä Pretty Wild Ones ja paikalla studiossa bändistä tarkemmin kertomassa kävivät Teemu Airaksinen ja Matias Ronkainen. Jutusteltavaa riitti bändin uran alkumetreistä, vuonna 2020 ilmestyneestä "Stranger in me"" EP- levystä, bändin Itä-Euroopan keikkakokemuksista, tulevaisuuden suunnitelmista sekä Pohjois-Savon monipuolisesta musiikkikentästä. Haastattelijana: Sami Turunen

Janne Harjukoski on Fida International ry:n romanilähetystyön koordinaattori. Hänen vaimonsa Anne Harjukoski työskentelee miehensä rinnalla, ja perhe on tehnyt laaja-alaista romanityötä eri puolilla Eurooppaa. Anna-Liisa Liljefors hoitaa samassa järjestössä varainhankintaa sekä kummityötä. Yhteistä näille kolmelle on se, että he kaikki ovat kasvaneet samassa kylässä, Keski-Pohjanmaan Kaustisella. Lapsuuden ystävyys on kehittynyt siten, että he kaikki työskentelevät samassa järjestössä ja kokevat erityisesti Itä-Euroopan romanityön sydämen asianaan. Toivon Kipinä -kampanja on tämän ystävätiimin ajankohtaisin työsarka ja sen avulla viedään muun muassa jouluiloa Itä-Euroopan lapsille. Tämänkertaisessa Romano mirits -ohjelmassa kuulemme lopuksi jouluevankeliumin romanikielellä. Käännöksen on tehnyt Henry Hedman. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Kuluneen vuoden aikana Venäjä on lisännyt vaikuttamistaan Itä-Euroopan rajoilla, joista sotilaallinen aktiivisuus Ukrainan itärajalla on näkyvimpiä esimerkkejä.  Mihin Venäjä pyrkii kasvattamillaan jännitteillä ja vastakkainasettelulla? Vieraina jaksossa Katri Pynnöniemi ja Sinikukka Saari. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Tuomas Lähteenmäki.

Piritorin Studion uusi pintaan nouseva teema on yhteiskunnan polarisaatio. Mielipide-erot kasvavat ja kultainen keskitie hiipuu. Yksi polarisaation alaotsikko on Cancel-kulttuuri. Cancel-kulttuuri on internetaktivismin muoto, joka kuitenkin juontaa juurensa pitkälle ihmisen historiassa. Martti Lutherin juutalaisvainot, kommunismin nousu sekä Israelin ja Palestiinan väliset konfliktit ovat erinomaisia esimerkkejä ilmiöistä, joissa toisen osapuolen mielipiteille ei anneta tilaa. Mutta mitä cancelointi tarkoittaa tämän päivän Suomessa? Mitä yhteistä muka Stalinin Neuvostoliitolla ja 2020-luvun internetaktivismissa on? On fakta, että hiljentämisen ilmentymät ovat nykyaikaisessa yhteiskunnassamme huomattavasti lievemmällä tasolla. On turha edes yrittää verrata keskenään suomalaisten erimielisyyksiä Gazan tai Itä-Euroopan historiaan. Samaan aikaan on kuitenkin ehdottoman tärkeää ymmärtää cancel-kulttuurin historiaa. Kun ymmärrämme historian, ymmärrämme myös kuinka myrkyllinen ilmiö voi olla. Tämänkertaisen jakson tavoite ei ole löytää viimeistä ehdotonta ratkaisua ongelmaan. Asiat eivät ole mustavalkoisia, ja tämän johdosta onkin tärkeää kuulla eri lähtökohdista tulevien ihmisten näkemyksiä. Kun Juuson a.k.a Varjosoturin kanssa kävimme läpi tämänkertaisen jakson sisältöä, oli vallitseva konsensus: Keskustelunavaus. Piritorin Studion tarkoitus ei ole johdattaa kuuntelijaa. Se mikä on oikein ja mikä väärin, jätetään kuuntelijan harkintakyvyn varaan. Kaiken taustapiruna toimii Piritorin Studion kunnianhimo luoda rehellistä, mutta ennen kaikkea tervehenkistä keskustelua aikaiseksi.

Unkari saa Euroopan Unionilta paljon rahaa, mutta ei suostu sitoutumaan EU:n arvoihin ja oikeusvaltioperiaatteisiin. Fidesz-puolue ja pääministeri Viktor Orban hallitsevat Unkaria parlamentin enemmistöllä. Media on enimmäkseen hallituksen käsissä. Oppositio on hajanainen ja sen toimintaa vaikeutetaan järjestelmällisesti. Mitä Unkarissa on tapahtunut ja tapahtumassa? Mihin Viktor Orbanin valta perustuu? Miksi sosialismin kokenut kansakunta alistuu uudestaan autoritaariselle hallinnolle? Roman Schatzin vieraina ovat Aleksanteri-instituutin Itä-Euroopan tutkija Katalin Miklóssy ja dosentti Heino Nyyssönen.

Anna-Liisa Liljefors on ollut mukana Euroopan romaniyhteisöjen avustustyössä Balkanin eri alueilla kuten Bosniassa ja Kosovossa. Tällä hetkellä hän työskentelee Fida International ry:n  varainhankinnan suunnittelijana. Toivon kipinä -kampanja on Fida:n joka syksyinen kampanja Itä-Euroopan romanien hyväksi. Tämän vuoden kohderyhmänä ovat Ukrainan romaninaiset. Romanit asuvat Karpaateilla omissa kylissään ja elävät eristäytyneinä muusta yhteiskunnasta. Romaniyhteisöön kuuluu usein tuhansia perheitä. Heikoimmassa asemassa ovat tytöt ja naiset. Toivon kipinä -kampanja kertoo Ukrainan romaninaisten tarinoita valokuvien ja haastattelujen avulla. Heidän muotokuvistaan on tehty myös valokuvanäyttely. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Suomen romanien ja Suomeen tulleiden Itä-Euroopan romanien välistä vuorovaikutusta on tutkittu ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa. Lidia Gripenberg on seurannut romanien elämää jo yli kaksikymmentä vuotta. Hän on tehnyt sosiaalipohjaista työtä romanien parissa ja väitteli hiljattain tohtoriksi. Väitöstyö on ensimmäinen laaja antropologinen tutkimus eri romaniryhmien vuorovaikutuksesta Suomessa. Lidian mukaan Romanien vuorovaikutus riippuu lukuisista asioista, kuten eri ryhmittymien ja perheiden sisäisestä sosiaalisesta rakenteesta ja yksilöiden luonteesta. Tärkeimpiä romanien väliseen vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä ovat romani-identiteetin kokeminen, uskonnollinen vakaumus sekä kansallisuus. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz

Mihin päädytään, kun kauppasota heiluttelee osakekursseja kautta maailman? Danske Bankin päästrategi Valtteri Ahti ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Keskustan eduskuntaryhmä kesäkokouksessaan. Puheenjohtaja Antti Kurvinen. Hyökkäys poliiseja vastaan Porvoossa. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ja Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne. Voidaanko Itä-Ukrainan kriisin löytää ratkaisu? Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori Arto Luukkanen. Kolumni Kari Enqvist. Joukkoampumisissa liipasinta ei paina yhteiskunta tai onneton nuoruus vaan ampuja itse. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Marja Ala-Kokko ja Hannele Muilu. Tuottaja Sakari Kilpelä.

- EU ei halua määritellä mafiajärjestöön kuulumista rikokseksi. Italiassa me taistelemme mafiaa vastaan siten, että jo pelkkä mafian jäsenyys on rikos, ottamatta huomioon sitä oletko tappanut, ryöstänyt vai pessyt rahaa, sanoo italialainen poliitikko Francesco Forgione. Hän johti vuosina 2006-2008 Italian parlamentin mafianvastaista komissiota. - EU:lta puuttuu poliittinen halu taistella Italian mafiaa vastaan. Tämä koskee niin Saksaa, Ranskaa kuin Suomea. Näissä maissa ajatellaan, että mafian rahat voi ottaa, koska ne eivät ole vaarallisia. Ne ovat rahoja jotka pyörittävä taloutta. Mutta tämä ajatus on tekopyhä sillä se ei ota huomioon, että yhdessä mafian rahojen kanssa saapuvat myös mafiosot. Ja he muuttavat taloudellisia ja paikallisia valtasuhteita ja markkinoiden läpinäkyvyyttä, sanoo Forgione Jenni Merosen haastattelussa. Itä-Eurooppa mafian uusin valta-alue Italian järjestäytynyt rikollisuus toimii muualla EU:ssa tehokkaimmin Saksassa, Espanjassa, Belgiassa ja Hollannissa. Nyt entisen Varsovan liiton maiden puutteellinen lainsäädäntö on houkutellut mafian myös itäiseen Eurooppaan. Parhaiten kansainvälistymisessä on onnistunut Calabrian mafia ’Ndrangheta. - Erityisesti ‘Ndrangheta oli valmiina valtaamaan vanhat Varsovan liiton maat jo ennen Berliinin muurin murtumista. Ja muurin murtumisen myötä avautuivat suuret markkinat, sanoo Francesco Forgione. Hän on myös kirjailija, joka on kirjoittanut useita kirjoja ’Ndranghetasta. Tämän vuoden helmikuussa Slovakiassa murhattiin toimittaja Jan Kuciak, joka tutki EU-tukien väärinkäyttöä ja ’Ndranghetaa edustaneiden liikemiesten yhteyksiä maan johtaviin poliitikkoihin. Mafiat elävät pääasiassa finanssialasta, rahanpesusta ja suurista sijoituksista. - Myös monet maat itäisessä Euroopassa ovat nykyisin vahvasti järjestäytyneen rikollisuuden otteessa. Maissa kuten Venäjällä raja laillisen ja laittoman talouden välillä on hyvin heikko. Rikiollisjärjestöjen on hyvin edullista investoida Itä-Euroopan maihin, sillä niissä ei ole lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi rikollisen rahan seuraamisen, sanoo Francesco Forgione. Ohjelman on Roomassa toimittanut Jenni Meronen. Kuvan henkilö: Italialainen poliitikko ja kirjailija Francesco Forgione. Kuva: Jenni Meronen.

Jännitys Venäjän ja länsimaiden välillä kiristyy entisestään. Näyttää siltä, että Ukrainan kriisi, Krimin kaappaus, Syyrian sota ja Skripalien murhayritys kietoutuvat vähitellen yhteiseksi ongelmavyyhdeksi, joka jakaa maailman jälleen kahteen toisiaan vastaan kamppailevaan blokkiin. Mutta miksi Venäjä toimii niin röyhkeästi kansainvälisessä politiikassa? Vai onko länsi provosoinut Venäjää? Mitkä ovat Venäjän syvimmät motiivit? Ruben Stillerin vieraina ovat Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori Arto Luukkanen,

The Ulkopolitistin podcast-kausi käynnistyy jihadismia käsittelevällä tuplajaksolla. Ota rento asento, sähköistä hoksottimesi ja sukella ISIS terroristijärjestön tulevaisuuden näkymiin. Jaksojen toisessa puolikkaassa syvennytään jihadistiseen liikehdintään Euroopassa ja analysoidaan muun muassa meille pohjolaan mahdollisesti kohdistuvia heijastevaikutuksia. Jakson lopussa nostetaan esille studiovieraiden avainviestit, jotka jokaisen aiheesta kiinnostuneen tulisi tarkistaa. Studiossa kolmen kovan kööri juontaja Tuomas Lähteenmäen vieraana: Antti Paronen, upseeri (arvo: kapteeni), sotatieteiden tohtori. Väitöskirjassaan Paronen käsitteli globaalin jihadistisen liikkeen strategista ajattelua. Kuluvana keväänä julkaistavassa teoksessaan Paronen käsittelee jihadistisen liikkeen strategista tulevaisuutta ISIS:n jälkeen. Juha Saarinen on jihadistiseen liikehdintään erikoistunut jatko-opiskelija King's College Londonissa. Hänen väitöskirjansa käsittelee jihadismin kehittymistä Suomessa ja Irlannissa viimeisen viiden vuoden aikana. Hän on aiemmin työskennellyt tutkimustehtävissä Helsingin yliopistossa sekä Maanpuolustuskorkeakoulussa. Otso Iho on maailmanlaajuiseen poliittiseen väkivaltaan ja terrorismiin erikoistunut analyytikko Jane's Terrorism and Insurgency Centre (JTIC)-tutkimuslaitoksella. Hän on suorittanut terrorismiin keskittyvän sotatieteiden maisterin tutkinnon King's College London -yliopistossa sekä kandidaatin tutkinnon Itä-Euroopan ja Venäjän historiasta University College London -yliopistossa. Otso on työskennellyt johtavissa poliittisen riskin konsultointiyrityksissä Lontoossa vuodesta 2012 ja julkaissut lukuisia artikkeleita terrorismista ja poliittisista riskeistä Euroopassa ja Aasiassa.

The Ulkopolitistin podcast-kausi käynnistyy jihadismia käsittelevällä tuplajaksolla. Ota rento asento, sähköistä hoksottimesi ja sukella ISIS terroristijärjestön tulevaisuuden näkymiin. Tuplajakson ensimmäisessä erässä paneudutaan kalifaatin kaatumisen syihin, taustoitetaan terroristijärjestön tavoitteita ja jihadistisen ideologian leviämistä maailmalla. Studiossa kolmen kovan kööri juontaja Tuomas Lähteenmäen vieraana: Antti Paronen, upseeri (arvo: kapteeni), sotatieteiden tohtori. Väitöskirjassaan Paronen käsitteli globaalin jihadistisen liikkeen strategista ajattelua. Kuluvana keväänä julkaistavassa teoksessaan Paronen käsittelee jihadistisen liikkeen strategista tulevaisuutta ISIS:n jälkeen. Juha Saarinen on jihadistiseen liikehdintään erikoistunut jatko-opiskelija King's College Londonissa. Hänen väitöskirjansa käsittelee jihadismin kehittymistä Suomessa ja Irlannissa viimeisen viiden vuoden aikana. Hän on aiemmin työskennellyt tutkimustehtävissä Helsingin yliopistossa sekä Maanpuolustuskorkeakoulussa. Otso Iho on maailmanlaajuiseen poliittiseen väkivaltaan ja terrorismiin erikoistunut analyytikko Jane's Terrorism and Insurgency Centre (JTIC)-tutkimuslaitoksella. Hän on suorittanut terrorismiin keskittyvän sotatieteiden maisterin tutkinnon King's College London -yliopistossa sekä kandidaatin tutkinnon Itä-Euroopan ja Venäjän historiasta University College London -yliopistossa. Otso on työskennellyt johtavissa poliittisen riskin konsultointiyrityksissä Lontoossa vuodesta 2012 ja julkaissut lukuisia artikkeleita terrorismista ja poliittisista riskeistä Euroopassa ja Aasiassa.

Mahadura&Özberkan tapaavat Ioan Calinin, joka saapui Romaniasta Suomeen vuonna 2010 paremman elämän toivossa. Ioan päätyi kadulle soittamaan harmonikkaa ja viettämään yönsä autossa, myös talvella. Ioan sai apua Suomen romaniyhteisöltä, joka tarjosi hänelle töitä ja asunnon. Nyt Ioan kokee olevansa suomalainen. - Minulla ei ole mitään mahdollisuuksia Romaniassa, sillä kuulun vihattuun ja syrjittyyn vähemmistöön. En aio palata sinne, sanoo Ioan. Ioan on päässyt kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta kuinka monta vastaavaa menestystarinaa olemme kuulleet Itä-Euroopan romaneista? Onko Suomen velvollisuus auttaa heitä ja jos on, miten? Miten Romania ja Bulgaria kohtelevat romanivähemmistöään? Mahadura&Özberkan selvittävät, pitävätkö puheet Itä-Euroopan romaneiden järjestäytyneestä rikollisuudesta ja mafiasta paikkansa. Keitä ovat Itä-Euroopan romanit, miksi he ovat täällä ja miksi Suomen romanit ovat aktivoituneet auttamaan heitä? Vieraina studiossa ovat Helsingin yliopiston tutkija Lidia Gripenberg, Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg sekä On the Streets of Helsinki -dokumenttielokuvan ohjaaja Borislav Borisov.

Dosentin Iltapäivässä puhutaan tänä tiistaina Lustraatio -kirjasta. Mukana Arton kanssa studiossa teoksen toiset kirjoittajat suomentaja, tulkki, kirjailija Jukka Mallinen sekä toimittaja, kirjailija Martti Puukko. Millainen on Suomen suhde Venäjään? Vieläkö suomettuminen jyllää? Lustraatio on monissa Itä-Euroopan maissa vuoden 1989–1991 kommunistihallintojen vallasta poistumisen jälkeinen puhdistus, jossa entisten kommunistien ja etenkin salaisen poliisin ilmiantajien pääsyä poliittisiin johtotehtäviin tai virkamiesasemiin rajoitetaan. Termi tarkoittaa alun perin eräitä antiikin Kreikan ja Rooman puhdistautumismenoja. -Wikipedia Venäjän presidentti Vladimir Putin teki katoamistempun joka laittoi huhumyllyn pyörimään villisti. Maanantaina tapahtunut paluu parrasvaloihin ei antanut vastauksia, vain lisää kysymyksiä. Oliko hän vain vuoteen omana flunssan vuoksi vai oliko kysymyksessä vain julkisuustemppu?