Podcasts about miksi suomen

Jarkko Tontti -podcastin vieraana suurlähettiläs emeritus, valtiotieteen tohtori Alpo Rusi.Pitkän uran diplomaattina tehnyt Rusi kertoi uudesta kirjastaan Venäjää emme eristä (2025).Sitä ennen muistelimme Rusin opiskelijanuoruutta 1970-luvulla, kun äärivasemmisto häiriköi yliopistolla. Rusi kertoi myös, kuinka päätyi töihin ulkoministeriöön ja eri tehtävistään diplomaattina, lopulta presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajana.Muistelimme Rusiin kohdistuneita perättömiä vakoilusyytöksiä. Kuka niitä lietsoi ja miksi?Entä miten oli mahdollista, että Vasemmistoliiton edeltäjä SKP ei milloinkaan joutunut vastuuseen siitä, että sai suoraan rahoitusta ja toimintaohjeita Moskovasta?Miksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustui vuosikymmenten ajan vakavasti virheellisiin arvioihin Venäjästä? Viimeiseen asti Venäjän ymmärtäjien ja puolustelijoiden joukko oli sankka ja Nato-jäsenyyttä vastustettiin kiihkeästi.Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa sekä suoraan tästä.https://jarkkotontti.net/

✨ Kuuntele Etumatkalla -podcast: https://open.spotify.com/show/4S5U2dspGAwlffBlBHh3p2?si=be894a1fc21a4f3a Miksi Suomen tuottavuus ei ole kehittynyt Ruotsin ja Tanskan tapaan edellisenä vuosikymmenenä? Odottaako Suomea pitkä taantuma vai talouskasvun aika? Studiossa Laboren johtaja ja taloustieteen professori Mika Maliranta. Jakso on kuvattu 14.11.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Suomen talous on hyvässä kunnossa" (4:43) Ulkoinen shokki (9:58) Nokian vaikutus (14:36) Yritysten elinkaari (24:28) Startupit (30:01) Rakenteellinen alijäämä (40:52) Pysyvät vauriot (46:33) Taloudellinen huoltosuhde (52:03) Tuottavuus Ruotsissa ja Tanskassa (57:00) Julkiset TKI-panostukset (1:02:34) Ulkomaiset omistajat (1:07:38) Julkisen talouden tasapaino (1:12:39) Verotuksen progressio (1:21:58) Työtuntien määrä (1:23:56) Laboren neutraalius (1:32:55) Verojen alentaminen (1:36:27) Onko julkinen sektori liian iso?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tiedusteleee raatilaisten mielipiteitä marjakriisiin, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Suomeen on tuotu thaimaalaisia marjanpoimijoita keräämään marjoja myytäväksi. On ilmennyt ongelmia riittämättömistä majoitusolosuhteista, ruoka on ollut ala-arvoista ja poimijoilla on teetetty valtavan pitkiä työpäiviä. Miksi Suomen viranomaiset eivät pysty suojelemaan tänne tuotuja poimijoita? Miksi suomalaisen marjayrittäjän konkurssi on pahempi kuin thaimaalaisen työntekijän käyttäminen orjatyönä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle iloisemman aiheen, syntymäpäivien vieton. Pääministeri Petteri Orpo jätti menemättä eurooppalaiseen kokoukseen Britanniaan. Hän lähetti "pojan" eli presidentti Alexander Stubbin sinne edustamaan Petteri Orpoa, ja samalla myös Ruotsin pääministeriä. Tästä syntyi kohu, miksi Orpo ei mennyt Britanniaan? Hän ei mennyt, koska vietti silloin puolison 50-vuotissyntymäpäivää. Syyllistyikö Petteri Orpo jonkinlaiseen poliittiseen tai moraaliseen virheeseen? Tekikö hän oikein vai väärin? Politiikan penkkiurheilija Taru Tujusen puheenvuoro liittyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjointiin. ”Amerikka. Toivo on tekemässä paluuta!” sanoi Michelle Obama puheessaan demokraattien puoluekokouksessa Chicagossa, jossa Kamala Harris nimitetään puolueen presidenttiehdokkaaksi. Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz puolestaan sanoi jokusen viikko sitten Trumpista ja hänen varapresidenttiehdokkaastaan ”these guys are just weard” eli "nämä tyypit on vain outoja". Nämä vaalikampanjoiden lauseet innoittivat Tujusen pohtimaan poliittista keskustelutapaa, jota on viimeiset 15 vuotta leimannut repivyys ja polarisaatio. - Minusta tuntuu, että demokraattien tapa suhtautua presidentinvaaliin on erilaista. Uskotteko että politiikan keskustelussa on tapahtumassa muutos? Olemmeko astumassa aikaan, jossa syrjään olisi siirtymässä repivä keskustelu, jossa mitä tiukemmin ja tylymmin sanoo, niin sitä enemmän saa hurraata? Vai onko kysymys ainoastaan siitä, että Kamala Harris on löytänyt tavan olla immuuni Donald Trumpille ja polarisaatio vain syvenee ja kysessä olisi ainoastaan vaalikampanjan kikka?

Miksi Turun tuomiokirkkoon haudattiin sammakko? Kumpi oli kovempi palvomaan Saatanaa, Pekka Siitoin vai Tapio Kotkavuori? Miten käy kun parapsykologiaa tutkitaan yliopistossa? Miksi Suomen kulttuurin kätilöihin kuulunut Aurora-seura harjoitti salaisia rituaaleja? Ja miksi kaikki tämä on tapahtunut juuri Turussa? Kirjauutuus "Salatieteiden Suomi - Esoteerinen ja okkultti Turku" (Like) perehtyy suomalaisen salatieteen paikallishistoriaan uskontotieteellisellä otteella mutta pilke silmäkulmassa - erikoismenon taivastelu jää lukijan osalle. Koska salatieteet kiehtovat myös Kulttuuriykköstä, vieraiksi saapuvat kirjan toimittajista Boris Brander ja Janne Bäckström sekä Turun yliopistosta uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Tiestö on historiallisen heikossa kunnossa, eikä asialle olla tekemässä mitään. Liikenteestä kerätään vuosittain lähes 8 miljardia euroa, mutta teiden hoitoon siitä päätyy 0,3 miljardia. Miksi tiestön annetaan sulaa pois alta?   Moottorin löydät somesta nimellä @moottorimedia, Tuomaksen @rajalantumppi ja Aaken @mondostic3000.

Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n toimitusjohtaja keskustelee kirjansa Talouden ilmestyskirjan teemoista ja Suomen talouden madonluvuista. 00:00 Aki Kangasharjun Talouden ilmestyskirja — Velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja. Matti H. Virtanen 01:35 Sami tunnustaa olevansa rahapoliittinen radikaali. Heterodoksisuus 02:27 Miksi Suomen talous on rikki bruttokansantuotteen näkökulmasta. Ei kasvua, ei edes hyvä kurjuuden mittari 03:42 Julkisen sektorin bkt ei ole pitkään aikaan perustunut vain julkisiin kulutusmenoihin. Tuotosmittareiden mittausongelmat kustannusten noustessa, laatu 05:15 Tuotekehityspanostusten uudelleenluokituksen vaikutus Irlannin bkt:hen. Julkisen sektorin tuottavuustilastoinnin julkistaminen on lopetettu. Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen 07:25 Yksityisen sektorin bkt:n ongelmat. Yrityksien arvonlisäketjujen mittaaminen palkkojen ja voittojen kautta. Rahoitussektorin ja asiantuntijapalkkioiden arvonlisää on vaikea mitata 09:40 Suomi on tytäryhtiötalous jossa on vähän suomalaista omistusta ja vain 5 miljardia yksityishenkilöiden osinkoja. Vaihtotase mittaa tytäryhtiötalouden tasoa 11:10 Kotitalouksien arvonlisään lisätään mm. hallusinoitu omistusasujien asuntotulo eli ”itsellensä maksama vuokra”. Jos se poistetaan yksityinenkään arvonlisä ei ole Suomessa kasvanut 12:35 Maatalousyrittäjien ja toiminimien suuri vaikutus kotitaloussektorin työtunteihin 14:35 Suomen surkeuden juurisyy on surkistunut yrityssektori. Absoluuttinen alamäki 2008-2015 ja pieni toipuminen 2015-2022. Paras toimiala on tietotekniikkapalvelut 16:52 Suomen vaihtotase on aneeminen 17:50 Reaalinen vs. nominaalinen bkt. Suomen velkaantuminen on holtitonta. Haastattelun jälkeen velkaantuminen 2023 nousi -11,5mrd€ tasosta -14,4mrd€ tasolle! 19:35 Suomen veroasteet ovat maailman huippuluokkaa, niiden nosto vain kiihdyttäisi tuhoa 21:20 Suomen julkinen sektori valtaa yksityishyödykkeiden markkinoita ilman strategiaa. Yksityiset tuottajat halutaan sysätä pois mm. kuntien hankintayhtiöillä 22:50 Kirjan analyysi - julkinen sektori on tehottomampi kuin yksityinen 24:45 Viranhaltijat palvelun tarjoajana ovat ongelmallisia. Politiikka ja tehottomuus ovat tappava yhdistelmä tuottavuudelle 26:42 Talousnobelisti Bengt Holmströmin onnellisuuskritiikki 28:58 Suomen kokonaisveroaste 43,0% on maailman 4. korkein mutta se ei ole hyvä mittari. Verottomat ja verolliset tulonsiirrot 30:09 Työn jyrkkä veroprogressio on suuri ongelma. Useat tutkimukset tukevat korkeimman rajaveron laskua 33:50 Lafferin käyrä ei toimi kokonaisverotasolla Kiinteistöveroissa olisi vielä korottamisen varaa, työn ja pääoman veroissa ei niinkään 37:10 Rakenneuudistukset lisäävät työnpanosta ja tuottavuutta. Osa-aikatyön määrä on noussut. Suurin arvolisä tulisi kuitenkin hyvätuloisten lisätyömäärästä rajaveroa laskemalla 40:15 Työpanoksen lisäämisen näkökulmasta veroaste ei ole alimmassa tuloluokassa ongelma vaan tulonsiirrot ja työn vastaanottamisen marginaalivero 42:00 Nettotuloissa ja yhteiskunnallisen liikkuvuuden suhteen Suomi on maailman tasapäisimpiä maita 44:53 ETLA:n medianäkyvyys on noussut, mutta media on aina kuvitellun pienemmän puolella, jopa silloin kun yrityssektori voi huonosti kuten nyt. 47:15 Porvarit vai talousoikeistolaiset. Faktoja ja tutkimusta löytyy tästä näkökulmasta 48:40 Onko eurojärjestelmä radikaali rahakokeilu? Euron ottaminen pois ei ratkaisisi EU:n rakenteellisia ongelmia 52:11 Pitkällä aikavälillä liittovaltio ja euron hajoaminen mahdollisia, lyhyellä aikavälillä eurojärjestelmää on korjattu merkittävästi 53:35 Miksi MMT ei toimi? Liikepankkien korvaaminen keskuspankilla ei ole hyvä idea. QE ei ollut MMT:n mukaista 56:46 Rakennemuutosten puutosvertailua ei tehdä Suomessa muihin maihin. Työkyvyttömien tukien poisto ei ole hyvä idea. Saavutetuista eduista ei luovuta 58:35 Yksilötason liberalismi puuttuu Suomesta 01:01:20 Pörssiklubin joululounas Aki Kangasharju #neuvottelija Sisäpiiri 36

Antti X Antti -podcastin 156. jaksossa käsitellään Teoston tutkimusta Suomen musiikkialan tasa-arvosta. Näyttää vahvasti siltä, että vallalla on yhä tilanne, jossa miehet eivät edes huomaa tasa-arvo-ongelmia, vaikka ne ovat muille arkipäivää. Tutkimuksen voi lukea täältä: https://www.teosto.fi/tutkimus-nais-ja-miesmusiikintekijoilla-taysin-eri-kasitys-alan-tasa-arvoisuudesta-musiikkiala-ryhtyy-toimenpiteisiin/ Keskustelemme myös Antti Tuiskun ja Madboialin peruttuun yhteistyöhön. Johtuiko yhteistyön peruminen homofobiasta - ja kuka siihen mahdollisesti syyllistyi?

Juuri kukaan ei tunnu tietävän mitä kauppakamarit oikeastaan tekevät, tämän jakson jälkeen sinun ei enää tarvitse viettää unettomia öitä miettiessäsi, että mitä ihmettä he siellä kauppakamareissa puuhastelevat. Jaksossa keskustelemme toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen kanssa myös kauppakamareiden kehityksestä merirosvoajoilta tähän päivään ja siitä miten Keskuskauppakamarista on tullut merkittävä tämän ajan influensseri. Tässä jaksossa opit: Mitä Keskuskauppakamari tekee? Mitä alueelliset kauppakamarit ja nuorkauppakamarit tekevät? Kauppakamarit perustettiin alun perin puolustamaan kauppiaita merirosvoja vastaan, suojeleeko kauppakamarit yrityksiä myös tämän päivän merirosvoilta kuten hakkereilta? Kauppakamarit puhuvat aina avoimen kilpailun puolesta, mutta kenen kanssa Keskuskauppakamarit kilpailee? Miksi Suomen laki määrää Kauppakamarin olemassaolon sekä monia sen tehtäviä asioita, miksi samanlaista pakkoa ei ole esim. Urheiluliitolle? Keskuskauppakamari pyrkii vaikuttamaan moniin asioihin meidän yhteiskunnassa ja onkin nykypäivän suuri influensseri, kehen, millä tavalla ja miksi he yrittävät vaikuttaa? Paljonko Suomen hallitus kuuntelee kauppakamarilaisten vaikuttamista? Jaksossa mainitut: Keskuskauppakamari Muuta: Juhon twitter Sosiaalinen media: RAHA-ASIAA Instagram RAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram #kauppakamari #keskuskauppakamari #nuorkauppakamari #juhoromakkaniemi #romakka #politiikka #vaikuttaminen #hallitus #talous #vapaatalous #rahaasiaa #podcastsuomi #raha #rahapodcast #rahapodi #merirosvot #koulutus

Miksi inflaatio on noussut korkeaksi ja mitä vaikutuksia korkealla inflaatiolla on? Miksi Suomen talouskasvu on ollut hidasta 2010-luvulla ja onko Suomi matkalla taantumaan? Miten globaalit tuotantoketjut toimivat, mitä haavoittuvuuksia niihin liittyy ja millä tavalla koronaepidemia ja Ukrainan sota ovat vaikuttaneet tuotantoketjuihin? Studiossa vieraana taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Jakso on nauhoitettu 20.1.2023. AIKALEIMAT (0:00) Ajankohtainen taloustilanne (2:36) Inflaation syyt (6:04) Headline-inflaatio (8:13) Finanssikriisi (11:16) Rahapolitiikka (14:30) Inflaation vaikutukset (20:39) Keskuspankit (31:58) Stagflaatio (35:41) Taantuma (40:57) Suomen hidas talouskasvu (47:48) Euro (52:10) Kiky-sopimukset (53:16) Tuottavuus (58:41) Tuotantoketjut (1:06:10) Globalisaatio (1:11:20) Kiina (1:16:31) Suurvaltapolitiikka

Luonnonsuojelulain käsittely äityi eduskunnassa parlamentaariseksi sekasorroksi. Muun hallituksen hämmästykseksi keskusta liittoutui yllättäen oppositiopuolueiden kanssa. Seurauksena muun muassa hallituksen laissa esittämät uhanalaiset luontotyypit äänestettiin kumoon keskustan ja opposition yhteisvoimin. Käynnistivätkö uhanalaiset luontotyypit parlamentaarisen hulabaloon? Saiko virkamiehen rustaama tukkimiehen kirjanpito keskustan karkaamaan opposition leiriin? Äityykö luonnonsuojelulain käsittely hallituksen sisäiseksi koston kierteeksi? Miksi Suomen luonnonsuojelulaissa seikkailevat kirahvit, kamelit ja gorillat? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Nyt puhutaan Suomen taloudesta! Mistä Suomen talous koostuu, missä jamassa nyt ollaan ja miten nykyisestä taloustilanteesta pääsisimme eteenpäin kohti parempaa tulevaisuutta. Tiukkoihin kysymyksiin on tällä kertaa vastaamassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eli Etlan toimitusjohtaja Aki KangasharjuTässä jaksossa opit:Mistä Suomen talous on perinteisesti koostunut?Mitä tarkoittaa tuottavuus ja miksi senkin pitää kasvaa?Miksi Suomen talous ei ole kasvanut yli 10 vuoteen?Miksi maailma ei pelastu ilman talouskasvua?Mitä pitää tehdä että Suomen talous alkaisi taas kasvaa?Onko jotain mitä Suomi voisi tehdä että lama ei olisi tulossa vai onko laman tulo nyt varma nakki?Mitä lama tarkoittaa Matti Meikälläiselle jokapäiväisessä elämässä?Onko ekonomistien pakko ennustaa tulevaisuuden taloutta vaikka siitä ei esimerkiksi tällaisessa epävarmassa ympäristössä ei ole minkäänlaista varmuutta?RAHA-ASIAA podcast jää tämän jakson myötä myöhäiselle kesätauolle ja palaa alkuvuodesta uusin jaksoin! Jaksossa mainitut:Elinkeinoelämän tutkimuslaitos eli Etla Muuta:Akin TwitterSosiaalinen media:RAHA-ASIAA InstagramRAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Ensimmäisen Ihmisiä, siis eläimiä -livejakson vieraina tietokirjailija, ydinvoima-viestijä ja ympäristöaktiivi Rauli Partanen ja kestävän yhteiskunnan edellytyksiin perehtynyt tutkija ja tietokirjailija Janne M. Korhonen. Jakso taltioitiin Zoom-livenä 18.8.2022. Videoversio: https://youtu.be/kSow-eccTo8 Spotify: https://spoti.fi/3BpFLVx Apple Podcasts: [tulee kohta] RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Alkusanat ja esittelyt. 00:08:25 Ukrainan sota ja muutokset energia- ja ympäristökontekstissa. Ensi talven energianäkymiä. 00:18:38 Voivatko poikkeussäännöt jäädä päälle? 00:26:09 Vähähiilisten energianlähteiden kilpailukyky. 00:32:00 Saksan energiapoliittisten linjausten historia ja seuraukset. 00:44:54 Eri energiantuotantomuotojen riskit ja psykologia. 00:53:28 Putin, informaatiovaikuttaminen ja energia. 01:01:43 Ydinvoiman tulevaisuus Saksassa. 01:08:31 Miksi Suomen ydinvoimaa koskevat lupaprosessit ovat niin raskaita? 01:14:14 Missä määrin ydinvoimaa voidaan lisätä kokonaisenergiapaletissa? 01:20:40 Ydinvoiman ja muiden energiamuotojen optimaalinen suhde. Ydinaseet ja ydinvoima. 01:33:57 Zaporižžjan ydinvoimalan käyttö sodan pelinappulana. 01:42:01 Pienydinvoimalat ja niiden telakkasarjatuotanto. 01:53:06 Sotamobilisaatio ja ilmastokriisin ratkaisu. 02:04:04 Kamppailu autokratioiden ja demokratioiden välillä. 02:07:59 Jos Ukrainan sota päättyy rauhaan, palaako Eurooppa venäläiseen energiaan? 02:15:20 Nato ja sotateollinen kompleksi. Ympäristöystävällinen puolustuspolitiikka. 02:23:39 Oikeus elossapitojärjestelmämme vahingoittamiseen. 02:31:28 Teknologian ja kasvun suhde hyvinvointiin. 02:37:49 Loppusanat Muita avainsanoja: Ympäristökriisi Energiakriisi Sivilisaatio Fossiiliset polttoaineet Ilmastomobilisaatio Sähköntuotanto Ekomodernismi Päästökauppa Ydinpelko Radioaktiivisuus Säteily Pienreaktorit Säätövoima Uusiutuvat Telakat Geopolitiikka Luonnonvarat Kauhun tasapaino Liittoutuminen Kantokyky Uudelleenvilliinnyttäminen Linkkejä: Jannen ja Raulin kirja Uhkapeli ilmastolla https://bit.ly/3cXLGaR Jannen ja Raulin kirja Musta hevonen – Ydinvoima ja ilmastonmuutos https://bit.ly/3qkSodZ Think Atom https://thinkatom.net/ Replanet Europe https://www.replanet.ngo/ Switch Off Putin https://www.switchoffputin.org/ Raulin ja Aki Suokon Energian aika -kirja https://bit.ly/3RybGbRPandora's Promise -dokkari https://www.imdb.com/title/tt1992193/ Jessikka Aron Putinin trollit -kirja https://bit.ly/3BjPv2r Daniel Schmachtenberger -haastattelu In Search of the Third Attractor https://www.youtube.com/watch?v=8XCXvzQdcug Jannen Twiittiketju koskien elossapitojärjestelmän vahingoittamista https://twitter.com/jmkorhonen/status/1559465781716570113 Raulin Twitter https://twitter.com/Kaikenhuippu Raulin Facebook https://www.facebook.com/rauli.partanen Raulin blogi https://kaikenhuippu.com Jannen Twitter https://twitter.com/jmkorhonen Jannen blogi https://jmkorhonen.fi ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Miksi Suomen tulee liittyä puolustusliitto Natoon? Miksi liittyminen ei kannattaisi? Miten Suomen turvallisuus ja ulkopolitiikka muuttuvat Nato-jäsenyyden myötä? Keskustelemassa kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.), Matias Mäkynen (sd.) ja Antti Häkkänen (kok.). Veronika Honkasalo vastustaa Suomen liittymistä Natoon. "Pitkällä aikavälillä globaalisti tarkasteltuna tämä lisää jännittteitä maailmassa. Allekirjoitamme Naton myötä tällainen ydinasejärjestelmä, tekee ydinaseriisunnasta vaikeampaa ja lisää aseellista voimapolitiikkaa", Honkasalo perustelee kantaansa. Mäkysen mukaan Nato-jäsenyys "varmistaa rauhan jatkumisen Suomessa. Pidäke, jota ikävä kyllä joudutaan rakentamaan, on tarpeellinen, jotta Suomeen ei kohdistuisi aggressioita tilanteessa jossa Venäjä on valmis käyttämään jopa sotilaallista voimaa ajaakseen poliittisia tavoitteita". Häkkänen toteaa, että "Nato-jäsenyys lisää rauhan edellytyksiä myös pohjolassa". Hän muistuttaa millaista puolueettomuuspolitiikkaa tehtiin sata vuotta sitten epäonnisin seurauksin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat eilen, että Suomen ulkopoliittinen johto lähettää Nato-hakemuksen sen jälkeen kun sitä on käsitelty eduskunnassa. Vain kymmenkunta kansanedustajaa on vastustamassa Nato-hakemusta, joten lopputulos on odotettavissa. Voiko Suomen Nato-jäsenyydelle kuitenkin tulla vielä mutkia matkaan vai onko reitti jo täysin selvä? Entä miten varmistetaan turvallisuus aikana, jolloin Naton turvatakuita ei vielä ole? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomen ulkopolitiikan johdon Nato-kanta julkistettiin tänään. Presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin tiedotteen mukaan Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Johtopäätös on, että Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Miksi Suomen ulkopolitiikan johto päätyi kannattamaan Suomen liittymistä Natoon? Mihin historialliseen päätökseen presidentti Niinistön linjaus vertautuu? Suomen Nato-ratkaisua analysoi Helsingin yliopiston professori Juhana Aunesluoma. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Mika Niikon (ps.) varomaton twitter-viestittely johti Niikon nopeaan eroon valiokunnan johdosta. Kuinka usein ulkopolitiikan johtopaikoilta on erottu harkitsemattomien sanavalintojen takia? Miten ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi nimetyn Jussi Halla-ahon (ps.) Venäjä-kriittinen Facebook-kirjoitus istuu Suomen ulkopolitiikan viralliseen liturgiaan? Miksi Suomen ulkopolitiikassa yhä punnitaan yksittäisiä sanoja kultavaa'alla? Convoy Finlandin ja Elokapinan yhteydessä on puhuttu niin sanotusta kansalaistottelemattomuudesta. Mitä on kansalaistottelemattomuus? Kilauta kansanedustajalle -osiossa vieraana on asiaa kommentoinut kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Pohjoismainen työllistymismalli ja muut ajankohtaiset työllisyyskysymykset. Työministeri Tuula Haatainen. Puhelussa toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz skandaalin pyörteissä. Kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen,Wien. Miksi Suomen rokotuskattavuus laahaa? Keskustelemassa akatemiatutkija Anna Soveri, Turun yliopisto, ylilääkäri Hanna Nohynek, THL ja johtajaylilääkäri Juhani Sand, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Nobelin rauhanpalkinto. Kenen pitäisi saada palkinto tänä vuonna ja millaista porua valinta on aiheuttanut aiemmin? Ville Brummer, ohjelmajohtaja, CMI ja Marko Lehti, vanhempi tutkija, Tampereen yliopisto.  Kolumni. Antti Rönkä: Halusin elää 90-luvulla, mutta tulin järkiini. Uusinta. Pohjoismainen työllistymismalli ja muut ajankohtaiset työllisyyskysymykset. Työministeri Tuula Haatainen. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Janette Leino, Veera Sinervo ja Hanna Juuti. Tuottajana Tarja Oinonen.

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 48. jakson vieraana kolmen lapsen isä, yrittäjä, freelance-kirjoittaja, energia-analyytikko, tietokirjailija ja capoeira-opettaja Rauli Partanen. Jakso taltioitiin 17.10.2020. Videoversio: https://youtu.be/BUmy8LVAaLs RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Jaksossa käsiteltyjä teemoja: 00:00:12 Esittely. Energia ja ekologia. Ekomodernismi. 00:12:35 Valintojen tekeminen puutteellisen tiedon pohjalta. Totuuden hahmottaminen. 00:31:42 Päästöttömiin energiamuotoihin siirtymisen haasteet. Suomen kaivoslaki ja vastuullinen liiketoiminta. 00:46:21 Energiainfrastruktuurin päivittäminen. Elokapinan vaatimukset ja pyrkimykset. Öljyhuippu. 01:22:11 Suomen öljyriippuvuuden erityispiirteitä. 01:38:14 Öljyn kustannustehokas korvaaminen. Ydinenergia-alan pelkovetoisuus. Ydinvoimaloiden sarjatuotanto. 02:03:17 Energian rooli taloustieteessä. Ydinvoima ja ilmastonmuutos. 02:30:08 Hiilineutraalius ilman ydinvoimaa. EROEI. Rebound-vaikutus. 03:00:56 Ydinjäte ja sen loppusijoitus. Fukushima. 03:40:10 Pienreaktorit ja niiden purkaminen purkamiskustannukset. 03:54:00 Hyötöreaktorit. Ydinkärjet energiaksi. Ydinaseet. 04:05:27 Ydinvoimalaprojektien aikataulut. Suomalainen uraani. Valtio ja ydinvoiman rahoitus. 04:29:06 Paljonko ydinvoimaa tarvitaan? Talouskasvun rajat. Biopolttoaineiden ympäristövaikutukset. 04:50:02 Tulevaisuuden energiatuotanto. Otaniemen reiät ja vetytalous. 05:02:32 Miksi markkinaehtoiset ratkaisut eivät riitä? Ekologinen jälleenrakennus. 05:17:01 Miksi Suomen pitää, kun Kiina? 05:23:19 Romahdus. Trump, kaaos ja epäluottamus. Ydinvoiman missattu potentiaali. 05:32:05 Capoeira. 05:41:33 Mikä on Suomen Ekomodernistit ry? 05:45:52 Loppukysymykset Lisäksi: • Ulkoiskustannukset • Fossiiliset polttoaineet • Ympäristöongelmat • Energiatehokkuus • Nettoenergia • Energiapolitiikka • Synteettiset polttoaineet • Jevonsin paradoksi • Kierrättäminen • Ympäristötuho • Biodiversiteetti Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Ilmastoratkaisut ja impossible burger https://bit.ly/3mWMnjr • IEA:n World Energy Outlook -raportti https://bit.ly/3mUbQtS • LUTin raportti https://bit.ly/2Md5V6H • IEA:n raportti voimaloiden käyttöikien jatkamisesta https://bit.ly/2WLZn0X • BIOSin ekologisen jälleenrakennuksen ohjelma https://eko.bios.fi • J. M. Korhonen ja ekologinen jälleenrakennus https://bit.ly/2KDrTzi • Suomen Ekomodernistit ry https://bit.ly/2L00CGY • Ydinvoimaloiden sarjatuotannon kustannusvaikutukset https://bit.ly/3rzL1yH • Raulin Kaikenhuipun blogi https://bit.ly/3aKxnms • Raulin FB https://bit.ly/3nY3piD • Raulin Twitter https://bit.ly/38CDGpz • Raulin, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen kirja Suomi öljyn jälkeen https://bit.ly/34KORv2 • Raulin ja Aki Suokon kirja Energian aika https://bit.ly/2KE3x8C • Missing Link -raportti https://bit.ly/3nUswD5 • Decarbonising cities: Helsinki metropolitan area https://bit.ly/2KZIVHw • Raulin kirjoitukset Fennonen-sivustolla https://bit.ly/3mSvZk3 • Raulin kirjoitus Verde-lehdessä https://bit.ly/2KHxxjZ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi Suomen kattavin ääninäyttelijäpankki Audiospot, https://www.audiospot.fi

Kausi 5, 5/6. Mistä Irakin lapsille ja nuorille löytyy toivo ja tulevaisuus, kun maata ovat runnelleet pitkäkestoiset sodat ja kriisit? Miksi Suomen kannattaa työskennellä Irakissa - mitä annettavaa meillä on, ja mitä voimme oppia? Keskustelemassa Suomen Irakin suurlähettiläs Vesa Häkkinen ja Fidan Irakin maakoordinaattorin sijainen Johanna Korhonen.

Kannattaako Suomen osallistua nyt suunniteltuun 750 miljardin koronan talousvaikutuksia lieventämään suunniteltuun EU:n elvytysvälineeseen? Mitä muita yhteisvastuita Suomella tällä hetkellä on EU:ssa? Mitä maita nyt suunnitteilla oleva koronan talousvaikutuksia korjaava elvytysväline hyödyttää ja mitä maita ei? Onko tässä elvytysvälineessä kyse vain koronan aiheuttamien talousvaikutusten korjaamisesta vai myös jostain muusta? Ja miten Suomen eurojäsenyys vaikuttaa Suomen talouteen? Haastateltavana on valtiotieteen tohtori Peter Nyberg ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

EU:n hankala tapaus, Puola.  Suomen Puolan suurlähettiläs Juha Ottman. Missä kunnossa Putinin kotipesä? Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Putin Suomessa. Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.), ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja ja kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala, Tampereen yliopisto, tasavallan presidentin entinen neuvonantaja. Kolumni Heikki Hiilamo. Miksi Suomen hävittäjähanketta valmistelevat vain sotilaat? Työaika lyhyemmmäksi. Suomessa 1990-luvun lopussa työaikakokeilua johtanut työmarkkinaneuvos, tietokirjailija Pekka Peltola. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Jukka vanninen, Hannele Muilu ja marija Skara. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Miksi Suomen tuottavuus jämähti finanssikriisiin, ja miten tuottavuuden saa nousuun? 75%-podcastin kevään viimeisessä jaksossa TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson ja Etlan tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta puhuvat siitä, ovatko Suomen keinot tuottavuuden ja työllisyyden kasvuun oikeat, ja mitä voisi tehdä vielä paremmin.  Podcastin juontaa Reetta Räty.

Miksi Suomen sisällissota tapahtui? Millaista se oli? Voisiko se tapahtua uudelleen? Onko siitä toivuttu? Miten sitä pitäisi muistella? Studiossa historiantutkijat Kati Katajisto ja Samu Nyström, sekä toimittaja Ville Blåfield, joka kertoo Long Play -jutustaan ”Kaksi miestä maan alla”. Keskustelua luotsaa Long Playn Anu Silfverberg.

Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Olavi Uusivirta ja Maija Vilkkumaa. - Kaukokaipuu ja ahtauden tunne ajavat ulkomaille. - Miksi Suomen takseilla ei ole ollut yhtä hyvää applikaatiota kuin Uberilla? - Vihreiden Ville Niinistö ymmärsi Bernerin tahallaan väärin? Keskustelun aluksi mainitaan mm. Anders Breivik, murhaaja, kosto, oikeuslaitos ja kuolemantuomio. Kirjailija Juha Itkosen valitseman keskusteluaiheen avainsanoja ovat mm. superlahjakas Antti Holma, Lontoo, Terhi Kiemunki, (mutta miksi mummot?), ahtaus, umpimielisyys, New York, Timo Soini, Karkkila, päiväkoti. Muusikko Maija Vilkkumaan synnyttämässä keskustelussa käytettiin mm. sanoja nuoriso, jakamistalous, riisto, Uber, Airbnb, eläke ja kolme sointua. Muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirran valitseman aiheen käsittelyn aikana mainittiin mm. Anne Berner, väyläyhtiö, Ville Niinistö, yksityistäminen, yhtiöittäminen ja pyöräilykypärä. Twitterissä #pyöreäpöytä Palautetta saa antaa myös @InkeriK, inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi, tuottaja

Kokeellinen urheilupuhe Petteri Sihvosen ja Tommy Lindgrenin johtamana tarjoili lääkettä MM-kisojen jälkeiseen häviökrapulaan. Miksi Suomen tie katkesi puolivälierissä Tsekkiä vastaan? Millaista jääkiekkopuhetta MM-kisat synnyttävät? Sihvosen ja Lindgrenin vieraana on jääkiekkovalmentaja Pekka Virta, joka kysyy muun muassa sitä, että mistä Suomi saisi omat Messinsä ja Jagrinsa. Entäpä millaisena nykyään KalPaa luotsaava Virta näkee suomalaisen jääkiekon tulevaisuuden?