Podcasts about luottamuksen

YEL-hirviö kuntoon | Hanen Träskbäck | #neuvottelija 333. Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja ja varakansanedustaja Jocka Träskbäck ovat Suomen merkittävimpiä YEL-kritisoijia ja sen uudistamisen edistäjiä. Keskustelussa on mm. YEL:n ja TyEL:in yhdistäminen sekä osittainen rahastoeläke.00:00 Liisa Hanén ja Jocka Träskbäck vieraana00:42 YEL-vertaus ja klassikkovideo setelien heittämisestä ruotsinlaivalta01:40 Jockan varhainen havainto YEL:n hyödyttömyydestä02:05 Samin oma tilanne: Neuvottelija-sivubisnes ja Translinkin palkkatyö02:40 Liisa ja MyRy auttaa yrittäjiä YEL-käytännöissä03:13 Nykyinen lainsäädäntö on epäoikeudenmukainen03:51 Sivutoimisen tulon vaikutus YEL-maksuun04:23 Eläkeyhtiöiden tulkintaeroista ja asiakkaan oikeusturvasta05:20 Mediaani- ja liikevaihtopohjaiset oikeusmurhat05:49 Aloittelevan yrittäjän vähimmäismaksu06:19 Eläkeyhtiöiden virheratkaisut ja valta06:54 Lottokonevertaukset ja ulosottokelpoiset YEL-maksut07:23 Jockan kokoomustausta ja poliittinen vaikuttaminen08:25 Väliriihen vaikutukset ja ratkaisujen puute09:26 Yritysten ahdinko ja aikataulukritiikki lainsäädännössä11:06 Korotuskatto ja menneiden virheiden vaikutus12:15 YEL:n linkitys muuhun sosiaaliturvaan13:16 Selvityshenkilö Jukka Rantalan rooli14:19 Työryhmän kokoonpano ja kritiikki kolmikannasta15:26 Valitustien puute ja virheellisten päätösten seuraukset17:05 Eläkemaksukiila ja kansainväliset vertailut18:31 Työeläkemaksun kokonaisuus ja ihmisten tietämättömyys20:18 Liikevaihtopohjaisen maksun ongelmat21:23 Hierojaesimerkki ja nykyjärjestelmän kestämättömyys22:28 Sanna Marinin esimerkki ja poliittinen viive23:27 Pääomatulojen ja ansiotulojen rajanveto25:03 Ansiotulojen verotuksen määritelmä ja tulkintaerot26:33 Brittien ja ruotsalaisten rahastomallit esimerkkinä28:08 Vaihtoehdot rahastointiin ja omistajuuden lisääminen29:11 Sijoitusosaamisen puute ja nuorten turvattomuus30:42 Samin omat sijoituskokemukset ja tuotot31:38 Suomen järjestelmän huono tuotto ja yksilöllinen valinta32:08 YEL:n rahastointiongelma ja historiallinen tausta34:08 500 miljoonan alijäämä ja valtion rooli35:10 TyELin ja YELin yhdistämisen mahdollisuus36:35 Suljettujen ovien kritiikki ja päätöksenteon avoimuus38:05 Luottamuksen merkitys ja sukupolvien ketju39:07 Alivakuuttamisen ja ylivakuuttamisen keinotekoisuus41:17 Valtion eläkerahasto ja onnistunut rahastomalli (VER)42:15 Sosiaaliturvan näkökulma ja sen vähäinen ymmärrys43:18 Eläkejärjestelmän poliittinen turva ja pitkä muutos44:58 Valtion mahdollisuus rahoittaa rahastointia46:19 Sosiaalivakuutuksen kattavuus ja suoja yllättävissä tilanteissa47:17 Periytyvät eläkesäästöt ja YELin minimimaksun määrittely48:55 Säästämisen vaativuus ja realistinen minimitaso49:56 Kansaneläkkeen “hygieniarajan” ajatus ja valtion rooli50:28 Yhdistämismalli YEL + TyEL ja 10 % rahasto50:58 Selvitystyön fokus ja toiveet rahastointiin51:28 Myryn kasvu rooli ja kenttätyö53:01 Jäsenpalvelu ja yrittäjien auttaminen käytännössä53:29 Uudistus vaatii rohkeaa keskustelua54:02 SuomiAreena54:35 Liisan ja Jockan mediataustaSisäpiirissä Liisa ja Jocka keskustelevat Suomen mediakentästä ml. MTV ja YLE

Tässä lämminhenkisessä keskustelussa koulutusohjelmamme johtaja Mathias Hellsten haastattelee kasvuohjelmaa käyvää Eva Haapalaa. He käyvät syvällistä dialogia itsetunnon ja identiteetin rakentumisesta.Eva jakaa avoimesti kokemuksiaan siitä, miten hän on oppinut arvostamaan itseään ilman ulkoisia määritteitä ja löytänyt rohkeutta astua mukavuusalueen ulkopuolelle. Evan elämäntarina avaa näkymiä siihen, miten lapsuuden kokemukset, sukudynamiikka ja kulttuuriset odotukset ovat muovanneet hänen käsitystään itsestään.Matkan varrella Eva on kehittänyt uudenlaista suhdetta itseensä ja oppinut puhumaan itselleen lempeästi. Hän jakaa käytännöllisiä vinkkejä itsensä hyväksymiseen, kuten oman äänen nauhoittamisen ilta- ja aamutarinoiksi. Evan kokemukset kertovat siitä, miten uusille alueille uskaltautuminen on avannut hänelle mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun ja vahvempaan luottamukseen elämää kohtaan.Eva HaapalaKasvuohjelman opiskelijaMathias HellstenTommy Hellsten -instituuttiKoulutusjohtaja, psykologi

Tähtijoukkueen luottamusmallit pohjautuvat Johtoryhmästä tähtijoukkue -johtoryhmäkirjaan (Alma Talent), jossa käsitellään tieteellisesti tutkittuja luottamuksen eri osa-alueita ja luottamuksen syntymisen mekanismeja. Luottamus on asia, joka on jokaiselle ihmiselle tärkeä olla olemassa riittävässä määrin. Mutta se, miten luottamus syntyy ja näyttäytyy ovat hyvin yksilöllisiä jokaiselle ihmiselle. Mutta onneksi luottamuksesta on kuitenkin saatu mallinnettu erilaisia tapoja, joiden kautta voimme ymmärtää, mitä kokemuksellisesti luottamus on ja miten sitä voi vahvistaa. Luottamuksen syntymisessä ja ylläpidossa on tärkeää kommunikoida sitä miten itse kullekin luottamus syntyy ja miten se rikkoontuu. Podcastissa esitellään neljä erilaista luottamuksen mallia, jotka ovat osaamisluottamus, sopimusluottamus, kommunikaatioluottamus ja asenneluottamus.

Mikko Alasaarela, algoritmisen vaikuttamisen asiantuntija ja Equel Socialin perustaja, Suomen virallinen TikTok-guru keskustelee epäsosiaalisen median tilanteesta. Algoritimivaikuttaminen mädättää kaikki kanavat, vain suljetut luottamusverkostot taistelevat imperiumia vastaan. 00:00 Mikko pohtii Samin kolmea TikTik-videota – Moccamasterin nokkahuilukahvivuoto, Halla-ahon musiikkimaku ja Jockan ruotsilaivalta mereen YEL-seteleitä. Sisällöntuottajat ovat algoritmien orjia 06:03 Sosiaalinen media, antisosiaalinen media, seinäsome ja ryhmäsome. Instagram seuraa TikTokia kuin hai laivaa. Some tulevaisuus, deep faket ja autenttinen ryhmäviestintä 09:34 Pitkä formaatti, X:n puhdistusliike on poistanut kaksisuuntaisuuden kuplien välillä 12:46 Somet koukuttavat aistikanavia. Lyhyet pystyvideot TikTokin erityistaika, muita formaatteja kokeillaan. Youtube telkkarista ilman mainoksia oppimisalustana. Jyri Engeströmin haba 16:08 Onko TikTok Kiinan kommunistipuolueen psyop. Kiinalaisen kommunistisen puolueen sensuuri. Leviämisestot, kuratointi ja yhteistyösopimukset sisällöntuottajien. Universal 18:46 Some bisneksenä vaatii sisällöntuottajien palkitsemista rahalla. TikTokin miljardin rahasto sisällöntuottajille. Seuraajista ei palkita 20:45 TikTok on epäsosiaalinen media, sosiaalisuus on keinotekoista 23:05 Epäsosiaalinen likakaivo. Aloitettiin kaksipuolisesta double opt in:istä -yksisuuntainen seuraaminen ja vaikuttajat- algoritminen feed. Kaikki ovat korvattavissa 25:34 Sisällöntuottajien sosiaalinen valuutta. Häivämisen tai canceloinnin pelko. Joe Rogan on taas vapaa yksinoikeudesta 27:19 Pitkä sisältö ja äänipodcastit. Miksatut alustat. Inhimillisen kohtaamisen palkitsevuus 41:45 Yhteisön luottamus, lähiyhteisöt. #neuvottelija Sisäpiiri ja Neuvottelijat-ryhmä Equel-alustalle? 43:54 Equel Socialin julkiset ja yksityiset keskustelut. Neuvottelujen epälikvidisyys vs markkinat. Luottamuksen mittaaminen algoritmisesti 53:49 Dataismi. Bitcoin esimerkkinä kollektiivisesta fiktiosta. FIAT-raha. Harari 59:33 Ihmiskunnan tulevaisuus. Relflektio Elon Muskin scifi-suosikeista Heinley Stranger in a stranger land, Ian M. Banksin tekoälyjen kulttuuri-universimi. 01:01:21 Max Tegmarkin kolme elämän tasoa. Life 3.0 tekoälyn evoluutio 01:07:15 #Sisäpiirineuvottelija keski-ikäisten miesten kuntoilu Mikko Alasaarela Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Älkää luottako maan mahtaviin, älkää luottako yhteenkään ihmiseen – ei ihmisestä ole auttajaksi. Hänen henkensä lähtee, hän tulee jälleen maaksi, ja sinä päivänä kaikki hänen hankkeensa raukeavat. Onnellinen se, jonka auttaja on Jaakobin Jumala, onnellinen se, joka turvaa Herraan, Jumalaansa. (Ps.146:3-5)Herra on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaiken mitä niissä on. Herra on iäti uskollinen. Herra hankkii oikeutta sorretuille, nälkäisille hän antaa leipää. Herra päästää vangitut kahleista, hän antaa sokeille näön ja nostaa maahan painetut jaloilleen. Herra rakastaa oikeamielisiä, hän suojelee muukalaisia ja tukee leskiä ja orpoja, mutta jumalattomien tien hän tekee mutkaiseksi. Herra hallitsee ikuisesti. Hän on sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Halleluja! (Ps.146:6-10) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Arvi Lumme ja Anette Feršel kertovat rakennusalan ahdingosta ja toivonpilkahduksista yrittäjyyden ja työn uudelleenjärjestelyn kautta. 00:00 Arvi Lumme matkalla tapaamaan Sauli Niinistöä ja Jenni Haukiota. #neuvottelija 206 Rakennusliitto yrittäjien kimpussa 01:06 Arvin ja Sofian juhlapukeutuminen ja Samin #neuvottelija-puku. Anette Feršel Hyvinkäältä, hyvin käy, Raptori. Tappara vai Ilves? 02:58 LummeCo:n toimintamalli – onko vertailu Wolttiin onnistunut? 05:00 Pienten ja keskisuurten yritysten -4% romahdus syyskuussa on vielä pahempi rakennusyrityksissä -6%. Asuntolainan korot ennätyskorkealla Suomessa 05:56 EuroWorkin ja Lummecon yrittäjämallien edut nykytilanteessa07:30 Yrittäjiä kuritetaan YEL-uudistuksella eli Samin sanoin ”oikeusmurhalla”. Hyvät ja huonot puolet 13:28 YEL, TyeL, rahastoeläke, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus14:51 Rakennusalan -6% liikevaihdon lasku syyskuussa ei näy täysin yrittäjien keskuudessa korjausvelan purun vuoksi. Tue pienyrittäjää!17:05 Kun korot laskevat, käänne voi olla nopea. Hyviä työntekijöitä vapaana19:15 Nuoret vs. vanhat. Suomelaiset vs. ulkomaalaiset rakennualalla. Virolaisten kotiinpaluu20:26 Woltin liiketoimintamalli vs. LummeCon malli24:20 Maalauskeikkojen hallinta25:46 Euroworkin osuuskuntamalli26:40 ”Kevytyrittäjyys” ei toimi rakennustoimialalla, negatiivinen klangi. Vastuiden ja velvoitteiden asiallinen hoitaminen29:43 Sami tunnustaa rikoksen31:00 Luottamuksen hallinta ja vastapuoliriski. Minkä pitäisi muuttua? Rovaniemeläiset juuret33:13 Miten maalauskeikka toteutetaan korkealla laadulla LummeCo:n mallissa?35:35 Laatu on subjektiivista – kärsivätkö ulkomaalaiset kommunikaatiovaikeuksista liian kovan hinnan?37:33 Yrittäjän vapaus ja laatuasenne. Kulttuuriaspektit. Suomen kielen merkitys on yllättävän suuri41:14 Net Promoter Score, NPS on erittäin raju asiakastyytyväisyyden mittari. Mitä NPS 90 vaatii käytännössä?43:31 Yrittäjävetoiset palvelumallit tulevat yleistymään ja toimimaan hyvin muuallakin45:12 Linnan juhlat Arvi Lumme Anette Feršel #neuvottelija Sisäpiiri 33-jakso. Liity tilaajaksi!

Luottamuksen rakentamisessa puhutaan paljon siitä, että pitää asettua haavoittuvaiseksi ja paljastaa omat heikkoutensa. Käytännön kokemus liike-elämästä voi kuitenkin olla raadollisempi. Heikkoina näyttäytyvät henkilöt eivät ole kovin kiinnostavia yhteistyökumppaneita tai työntekijöitä. Heikkouden paljastaminen voi olla terapeuttista, mutta onko siitä myös bisnesetua?

Avainmedia lähetysjärjestö toimii lahjoitusvaroin. Kuinka haastavaa tässä ajassa on saada ja ylläpitää lahjoittajien luottamus ja kuinka haastavaa on rakentaa uuden toimintavuoden strategiaa ja talousarvioita, kun tulot riippuvat täysin lahjoittajista? Talouspohdintojen äärellä toimittaja Reija Taupila ja Avainmedian toiminnanjohtaja Eero Antturi.

Hallituksen luottamuksesta, sekä valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja elinkeinoministeri Ville Rydmanin (ps.) luottamuksesta äänestettiin perjantaina. Äänestyksestä vähemmän jännittävän teki se, että RKP viime metreillä päätti tukea hallitusta ja oppositiopuolue keskusta päätti äänestää tyhjää. Keskustelemassa politiikan toimittajat Eeva Lehtimäki MTV:ltä, Elli Harju Iltalehdestä ja Magnus Swanljung Yle Svenskalta. Lehtimäki arvioi, että koko kesän vellonut rasismikeskustelu on ollut erityisen rankka RKP:lle, ja perussuomalaiset selvästi edelleen kokeilevat rajoja siitä, mitä voi sanoa ja tehdä. Hän pitää hallituksen hajoamisen todennäköisyyden olleen huomattavasti suurempi kesällä, mutta aika, valtapoliittiset syyt ja luotto päämininsteri Petteri Orpoon pitävät RKP:tä hallituksessa. Swanljung kuvaa kansanedustaja Eva Biaudetin (r.) päätöstä kaiken kritisoinnin jälkeen äänestää hallituksen luottamuksen puolesta "moraaliseksi kuperkeikaksi". Hän arvioi, ettei RKP:n pysyminen hallituksen linjassa kaikissa muissa kysymyksissä ole selvää. Mitä tapahtuu jos uusia rasismitapauksia ilmenee hallituspuolueiden riveistä? Kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) käytti jo rasismitiedonannon keskustelussa rasistista N-sanaa. Keskisarja myös väitti, että suomalaiset eivät ole historiassa olleet rasistisia, vaan rasismi on kohdistunut suomalaisiin. Harju muistuttaa, että Suomessa on pitkä historia saamelaisiin ja romaneihin kohdistuvasta rasismista, eli Keskisarjan väite ei aivan pidä paikkaansa. Swanljung ihmettelee, miksi N-sanan käytöstä eduskunnassa ei tullut mitään seurauksia. Saiko rasismikeskustelu nyt päätepisteen kun hallitus sai luottamuksen ja millaiset haavat koko prosessi on jätttänyt? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Jos haluat olla avaintekijä uuden yrityksen kasvutarinassa, ota yhteyttä Tomiin niin jutellaan! Tomin saat kiinni parhaiten joko LinkedInistä tai puhelimitse: https://www.linkedin.com/in/tomitolonen/ Puh: 045 205 4747 Suomen johtava verkkokoulutuspalvelu käyttöön yrityksellesi? Tsekkaa alta linkki: https://www.eduhouse.fi Jaksossa keskustelimme esimerkiksi asiakaslisäarvon luomisesta myyntityössä sekä luottamuksen merkityksestä liiketoiminnassa. Markus Myllymäki on Toivo Groupin toimitusjohtaja ja Suomen nuorin pörssiyhtiön toimitusjohtaja. Hän aloitti yrittämisen 11-vuotiaana ja gryndasi ensimmäisen rivitalokohteensa parikymppisenä. Kiinteistöalalla menestynyt yrittäjä ja asuntosijoittaja näkee kuitenkin, että menestys on tullut hyvien lähtökohtien seurauksena: ehjä perhe, yrittämisen esimerkki ja lapsuudenkodista saatu rohkaisu ovat kantaneet nykyiseen pisteeseen. Täältä löydät Markuksen: https://www.linkedin.com/in/markus-my... https://toivo.fi/ Audiovisuaalinen tuotanto: Mikko Suikkari

Tunnetko että sinuun luotetaan töissä? Luotatko työkavereihisi? Luottavatko työyhteisösi jäsenet toisiinsa?Organisaatiossa, jossa vallitsee luottamuksen kulttuuri tuntuu siltä, että kaikki on hyvin. Ei tarvitse epäröidä tai olla huolissaan, että toinen loukkaa tahallaan tai tuottaa kitkaa yhteistyösuhteeseen. Jos luottamusta ei ole, ihmiset eivät tee - tai eivät edes voi tehdä - parastaan. Luottamuksen puute siirtää energian muuhun kuin työhön.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina luottamuksesta ja luottamuskulttuurin rakentamisesta keskustelemassa ovat Luottamuskulttuuri kirjan tekijät, johtamisesta ja työpsykologiasta väitellyt tekniikan tohtori Minna-Kaarina Forssén ja yhteiskuntatieteiden tohtori, tietokirjailija Sari Kuusela.Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Mitä luottamus on? - Miksi luottamus on työelämässä tärkeää? - Mistä tunnistaa työyhteisön, jossa vallitsee luottamus? - Miten luottamus syntyy ja miten sitä voi rakentaa? - Mikä heikentää luottamusta tai jopa rikkoo sen? - Mitä voi ja kannattaa tehdä, jos luottamus rikkoutuu?Lisätietoja:Tilaa kirja Luottamuskulttuuri - työyhteisön voimavara. Minna-Kaarina Forssén, Sari Kuusela (Value Books, 2021).Lue juttu luottamuksesta Tiedon silta -verkkolehdestä: Luottamus rakentuu hyvistä käytöstavoista, Tiedon silta 20.1.2022Minna-Kaarina Forssén on johtamisesta ja työpsykologiasta väitellyt tekniikan tohtori, joka on työurallaan keskittynyt työyhteisöjen onnistumisia tukeviin toimintatapoihin ja muutosten johtamiseen.Sari Kuusela on vallasta ja vuorovaikutuksesta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori ja tietokirjailija, joka on työssään ja kirjoissaan syventynyt työyhteisöjen sosiaalisiin tilanteisiin ja johtamiseen. Sari Kuuselan verkkosivut ja blogi: SolmukohtiaSari Kuusela LinkedIn:ssa.Sari Kuusela Instagramissa: _solmukohtia-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Martin Mikael Lilius on kirjoittanut kirjan luottamuksesta: Trust, Knowledge and Society - Trust as the Foundation of Societal Development. Mikael keskustelee mm. nimestään jota sotketaan toisinaan onnekkaastikin Fortumin entiseen toimitusjohtajaan. Hänen kirjansa määrittelee luottamuksen kyvykkyyden, hyväntahtoisuuden ja integriteetin summana, joka vahvistuu tai heikkenee tiedon ja kokemusten kasvaessa. Luottamuksella on suuri merkitys yhteiskunnassa, jossa se on mm. lähtenyt murenemaan erityisesti USA:n kaksipuoluejärjestelmässä ja Venäjän ja länsimaiden välillä. 00:00-00:30 Luottamuksen ylätasot: kyvykkyys, hyväntahtoisuus ja integriteetti. Luottamustili 00:30-34:32 Mikael Lilius ja Sami Miettinen keskustelevat luottamuksesta #neuvottelija #neuvottelut #luottamus #trust #hyväntahtoisuus #integriteetti #kyvykkyys #pankit #yhteiskunta Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Jakson toisessa osassa Markus Raivio jatkaa keskustelua yhteistyöstä ja verkostoista Timo Järvensivun kanssa. Esiin nousevat asioiden ja ilmiöiden kriittinen tarkastelu, ristiriitojen luomat mahdollisuudet sekä aidosti toiseen tutustumisen tärkeys yhteyttä luotaessa. Kuuntele jakson osa 1: https://www.kukunori.fi/verkostojen-luottamuksen-peli-osa1-timo-jarvensivu/ Tutustu Järvensivuun: Twitterissä https://twitter.com/TimoJarvensivu Kirja: Verkostojen johtaminen https://verkostojenjohtaminen.fi/

Millaisista elementeistä rakentuu hyvinvoiva verkosto ja miten verkoston toimintaa voidaan mitata? Markus Raivion vieraana on verkostojohtamiseen perehtynyt tutkija ja kouluttaja Timo Järvensivu. Jaksossa Raivio ja Järvensivu pohtivat luottamuksen ja epäluottamuksen rakentumista verkostoissa sekä johtamisen ajatusta verkostojen näkökulmasta. Tutustu Timo Järvensivuun Twitter Järvensivun kirja "Verkostojen johtaminen"

Pyhä Joosef oli Jeesukselle todellinen isä maan päällä. Hellä isä. Hän opettaa myös meille monia asioita.

Tässä jaksossa pureudutaan rakkauden ja parisuhteiden äärelle. Mikä on meidän mielestä tärkeintä parisuhteessa? Milloin on aika erota? Mikä on pitkän parisuhteen salaisuus?

LASSE NIIVUORI Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä hankkeessa mukana olevan yrityksen Laajis Oy:n toimitusjohtaja Lasse Niivuoren kanssa johtamisesta. Johtamisessa ei useinkaan peiliin katsoessa liian usein löydä totaalista tyytyväisyyttä eli aina löytyy parannettavaa omassa toiminnassa ja omassa johtamisessa. Johtaminen onkin jatkuvaa kasvua ja nöyryyden oppimista terveellä tavalla. Viestintä ja kommunikointi ovat tärkeitä, mutta mikään ei korvaa kuuntelua ja ymmärtämistä. Kommunikointi on hyvin pitkälti vain helisevä vaski, ellei siihen aidosti syvenny ja keskity. On tärkeää istua kahden kesken alas ja jutella rehellisesti vaikeistakin asioista. Näitä aikoja kannattaa laittaa kalenteriinkin. Näissä tilanteissa esimiehellä on vastuu tehdä tilanteesta turvallinen ja rikkoa jää. Tilaisuudella on oltava tietty arvo, jota tärkeä kunnioittaa. Luottamus onkin avainroolissa kohtaamisissa eikä sitä voi oikein korvata millään muulla. Luottamuksen vastakohta ei ole epäluottamus, vaan ehkä ennemminkin epävarmuus. Tällöin keskustelu ei varsinaisesti johda mihinkään. Ihmisten tunteminen on tärkeää. Tai ainakin kyky tulkita erilaisia luonteenpiirteitä. Toiset ihmiset ovat enemmän varautuneita kuin toiset ja tämä täytyy tunnistaa ja se onnistuu vain olemalla aidosti läsnä. Johtamisessa tarvitaan tunneälykkyyttä (emotional intelligence, emotional quotient; EQ). Psykologiset testit osaltaan auttavat, mutta toki on vaikea tietää millä tunnistaa ihmisen tunneälykkyystaidot. Joka tapauksessa johtajien kannattaa itsekin miettiä sopiiko laji itselle. Pohdintaa voi verrata pitkämatkanjuoksuun, johon esimerkiksi harva isokokoinen aidosti soveltuu. Toki, jos itse on avoin ja kiinnostunut ihmisistä, niin sillä pääsee jo aika pitkälle viestinnässä ja johtamisessakin. Kuuntelu ja läsnäolo toki vaativat aikaa ja aika on kustannusta, joten aivan rajattomasti sitäkään ei voi tehdä. Oleellista on tunnistaa myös millä kehityksen tasolla mennään yrityksessä viestinnässä eli ollaanko alkutaipaleella vai hiotaanko jo timanttia. Tunnistamalla taso voidaan aidosti kehittää viestintää ja oikeita asioita siinä. Esimerkiksi sähköiset päiväkirjat ja keskusteluryhmät voivat edistää monia asioita. Toki on muistettava varmistaa tietoturva-asiat erilaisten sähköisten työkalujen ja kanavien käyttämisessä. Joskus yksinkertainen, esimerkiksi ihan tavallinen sähköinen tekstidokumentti voi olla paras ja toimivin työkalu. Usein myös paras tiedon arkistointitapa on ihan vain tavallinen kaikille tuttuun kansiorakenteeseen pohjautuva tallennusmuoto. Erityisesti tällöin tiedon karsiminen tärkeää ja se haastavaa. Voi myös miettiä toimisivatko äänitallenteet tai vaikkapa screen shot-kuviin perustuvat videot esimerkiksi työntekijöiden ohjeistuksessa ja perehdytyksessä. Työtekijät tulee myös saada innostumaan viestinnän parantamisesta. Parhaimmat ideat kun tulevat usein juuri työntekijöiltä. Suurimmalla osalla on kuitenkin halu tehdä työnsä hyvin ja laadukkaasti ja viestintä tärkeää siksikin. Johtamisessa tulee olla reilu ja tasapuolinen. On äärimmäisen tärkeää, että jokainen saa saman kohtelun. Siispä, jos hoidat johtamishommasi huonosti, niin hoida se huonosti kaikki kohtaan. Tai hyvin kaikkia kohtaan. Tärkeää on myös, että puututaan niin asioihin, joihin myös täytyy puuttua. Toki tietynlaista pelinlukua tarvitaan siihen, että missä kohtaa annetaan esimerkiksi kriittistä palautetta. Pitkän työvuoron päätteeksi tai kesken asiakastilanteen ei varmasti ole otollisin hetki. Toki joskus kriittinen palaute on kuitenkin annettava eikä sen antamishetken optimointia voi loputtomiin tehdä. Teksti: Mirva Leppälä

Sujuvassa yhteistyössä, kuten esimerkiksi valmentaessa, työelämässä, arjen vastuita hoidettaessa tai vaikkapa keskustelussa, on isossa roolissa luottamus. Mutta millaisista rakennusaineksista se koostuu ja miten sitä voi ylläpitää? Entä miten toimii ihmisen kehonkieli ja miten se vaikuttaa ihmisten väliseen kanssakäymiseen? Miten on mahdollista säilyttää toimintakyky kun stressikuorma ja paine kasvavat? Näitä ja muita tematiikan kysymyksiä kanssani pohtimassa turvallisuuden ja kehonkielen ammattilainen, poliisin peitetehtävissäkin työskennellyt Sami Sallinen. Verkkosivut: https://www.kehokoodi.fi

Radio Cityn Aamussa vertailtiin rajun kuuloisia hammalääkärikokemuksia ja ihmeteltiin Instagramin tyttökuvia. Jere kertoi kikkansa sushibuffetista varastamiseen ja Samuelin kotona kuuluneen äänen syy selvisi. Mukana myös Burger Kingin kokin "lihaveitsi" ja pew pew -viesti.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Gradian kehittämisjohtaja, KTT, Anu Tokilan kanssa johtamisesta. Iästä riippumatta kaikki kaipaavat ja ansaitsevat hyvää johtajuutta. Johtamisessa esillä olevat asiat muuttuvat. Vuosia sitten puhuttiin paljon ikääntyneiden johtamisesta, kun nyt sen sijaan nuorten johtamisesta. Toki kuitenkin niin, että johtamista ei pidä luokitella iän mukaan, vaikka eri sukupolvet isossa kuvassa muuttavat johtajuutta ja arvostavat eri asioita. Lisäksi nykyisin tuodaan aiempaa enemmän esiin sitä, että johtajuuden tulee muuttua ja johtajien tulee kehittää johtamistaan. Merkityksellisyyden hakeminen on erityisen selvää nuorille sukupolville. Nuoret eivät usein käy töissä vain rahan takia, vaan työn tulee olla mielekästä ja siellä pitää olla erilaisia näkymiä. Nuorilla se ei välttämättä tarkoita, että näkymät ovat lineaarisia uralla ylöspäin meneviä. Koko työyhteisön tulee olla toimiva, jotta kokonaisuus toimii. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että töissä pitäisi aina olla kivaa, vaan kunkin tulevaisuuteen on olemassa visio ja näkymä. Ja siitä myös keskustellaan henkilökohtaisesti henkilöstön jäsenten kanssa. Jokaisella on halu kehittyä ja siksi arvostetaan sitä, jos osaamisen kehittymisessä autetaan eli keskustellaan avoimesti työnkuvan kehittymisestä ja mahdollisuudesta. On myös hyväksyttävä se, että työntekijän polku voi joskus johtaa toiseen organisaatioon. Toki tärkeää, että työntekijä itse avoimesti kertoo tarpeistaan saada muutosta tai kehittää osaamistaan. Nuoret myös näkevät työnantajan mahdollistaman koulutuksen ym. tärkeänä oman osaamisen kehittämisenä, kun taas vanhemmat voi joskus kokea sen työaikaa vievänä. Nykyisin on tärkeää, että johtaja osaa sanoittaa mihin suuntaan ollaan menossa eli jalkauttaa strategiaa. Toki strategian itse täytyy jo olla niin selkeä ja ymmärrettävä, että henkilöstökin pystyy sen omaksumaan. Strategian tehtävä on yksinkertaistaa kompleksista maailmaa ja näyttää suuntaa mihin ollaan menossa. Tällöin päätöksenteon perustelukin on helpompaa. Nuoret haluavat ehkä vanhempia enemmän myös merkityksellistä vapaa-aikaa. Korona-aika omalla tavallaan muuttanut työ- ja vapaa-ajan rajaa. Se on mahdollistanut myös monia hyviä muutoksia. Olennaista etäjohtamisessakin olla läsnä eli ottaa aikaa myös vapaamuotoiselle kuulumisten vaihtamiselle. Johtamisen on iästä riippumatta oltava yksilöllistä kuin aiemmin eli täytyy tutustua johdettaviin henkilöihin, jotta tietää millaista johtamista kukin tarvitsee. Ja ainoa keino varmasti on läsnäoleva keskustelu. Ihmiset myös muuttuvat eli tarvitsevat erilaista johtajuutta eri tilanteissa ja elämävaiheissa. Johtajan tuleekin aktiivisesti analysoida omaa tekemistään ja pyytää palautetta siihen. Johtamista on ennen kaikkea tulevaisuuden suunnan näyttäminen ja luottamuksen rakentaminen. Teksti: Mirva Leppälä

Luottamuksen voi saada takaisin, mutta se vaatii tekoja. Tämän podcastin teksti on luettavissa Gestionin sivuilta myös blogina.

Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho esitti eduskunnan täysistunnossa epäluottamuslauseen ministeri Krista Kiurulle (sd.). Epäluottamuslauseen keskeisin väite oli hallituksen poliittinen ohjaus maskilinjauksesta. Mikä on epäluottamuslause? Onko se sama kuin välikysymys, joka päättyy luottamusäänestykseen? Ansaitseeko ministeri Kiuru maskiasiassa eduskunnan luottamuksen? Minkälaisista asioista epäluottamusta on esitetty ja kuinka usein? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Kausi 2: Jakso 4 – Harold Shipman oli yksi modernin historian tuhoisimmista sarjamurhaajista. Tässä tapauksen toisessa osassa paneudutaan vuoden 1998 ja sitä seuraaviin tapahtumiin, kun murhat tulivat julki, ja pohditaan miehen motiiveja.instagram: @murhananatomiapodcastmusiikki: anonyymi muusikkoLähteet:Uhrien nimet: http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/2138888.stm (luettu 6.9.2020)https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC318504/ (luettu 22.7.2020)https://www.dailymail.co.uk/femail/article-8099343/Harold-Shipman-witness-breaks-silence-22-years-reveals-discovered-friends-body.html (luettu 22.7.2020)Ramsland, Katherine; Inside the Minds of Healthcare Serial Killers – Why They Kill; Praeger 2007https://www.manchestersfinest.com/articles/manchesters-vilest-harold-shipman/ (luettu 24.7.2020)https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1258/rsmmlj.68.2.37 (luettu 22.7.2020)https://www.theweek.co.uk/102793/who-was-harold-shipman (luettu 22.7.2020)https://www.britannica.com/biography/Harold-Shipman (luettu 23.7.2020)https://www.manchestereveningnews.co.uk/news/greater-manchester-news/who-harold-shipman-victims-murder-14577608 (luettu 23.7.2020)The Shipman Inquiry – First Report July 2002 by Dame Janet Smith: http://news.bbc.co.uk/2/shared/bsp/hi/pdfs/27_01_05_shipman_firstreport.pdf (luettu 24.7.2020)https://www.dailymail.co.uk/news/article-3501201/Dr-Death-Harold-Shipman-timed-suicide-wife-100-000-pension-payout.html (luettu 31.8.2020)https://en.wikipedia.org/wiki/Opioid (luettu 26.7.2020)http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/5252902.stm (luettu 17.9.2020)https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1179/096992610x12624290276700?journalCode=yppc20 (luettu 17.9.2020) See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kausi 2: Jakso 3 - Harva on voinut välttyä kuulemasta brittiläisestä yleislääkäristä Harold Shipmanista, joka on saanut lisänimet Dr. Death, The Angel of Death ja The Good Doctor. Tässä jaksossa pureudutaan miehen elämään ja uraan vuodesta 1946 vuoteen 1998 ennen kuin murhatapaukset tulivat julki. Toinen osa ilmestyy viikon kuluttua ja siinä paneudutaan tarkemmin tapauksen tutkintaan ja jälkipyykkiin.instagram: @murhananatomiapodcastmusiikki: anonyymi muusikkoLähteet:https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC318504/ (luettu 22.7.2020)https://www.dailymail.co.uk/femail/article-8099343/Harold-Shipman-witness-breaks-silence-22-years-reveals-discovered-friends-body.html (luettu 22.7.2020)https://www.manchestersfinest.com/articles/manchesters-vilest-harold-shipman/ (luettu 24.7.2020)https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1258/rsmmlj.68.2.37 (luettu 22.7.2020)https://www.theweek.co.uk/102793/who-was-harold-shipman (luettu 22.7.2020)https://www.britannica.com/biography/Harold-Shipman (luettu 23.7.2020)https://www.manchestereveningnews.co.uk/news/greater-manchester-news/who-harold-shipman-victims-murder-14577608 (luettu 23.7.2020)The Shipman Inquiry – First Report July 2002 by Dame Janet Smith: http://news.bbc.co.uk/2/shared/bsp/hi/pdfs/27_01_05_shipman_firstreport.pdf (luettu 24.7.2020)https://en.wikipedia.org/wiki/General_Medical_Council (luettu 26.7.2020)Kay, Adam: This is Going to Hurt: Secret Diaries of a Junior Doctor; Picador; 2017https://www.duodecimlehti.fi/duo93873 (luettu 26.7.2020)https://en.wikipedia.org/wiki/Pethidine (luettu 26.7.2020)https://en.wikipedia.org/wiki/Opioid (luettu 26.7.2020) See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Keskustelin Jari Kantosen kanssa johtamisesta. Jari on Taksi Helsinki Oy:n toimitusjohtaja ja hänen aikanaan taksi on toimialana muuttunut lähes täysin. Konservatiivisesta, tarkkaan säädellystä toimialasta tuli lähes yhdessä yössä liberaali ja pelikentän logiikka muuttui lähes täysin. Keskustelemme Jarin kanssa siitä, miten hän on johtanut tätä transformaatiota ja mikä siinä onnistumisessa on ollut olennaista. Jari on ensimmäiseltä koulutukseltaan poliisi ja sen lisäksi juristi, MBA ja paljon muuta koulutusta kaupalliselta alalta. Pitkä tausta turvallisuusalalta on tuonut hänelle hyvät valmiudet onnistua nykyisissä tehtävissään. Keskustelussamme Jari kertoo mielenkiintoisen tarinan poliisina toimimisen ajoiltaan, joka on huikea tarina luottamuksen merkityksestä. Löydät lisää tietoa Kantosesta täältä: https://www.linkedin.com/in/jari-kant... Taksi Helsinki Oy:stä lisää tietoa täältä: https://www.taksihelsinki.fi Ammatiltani olen laillistettu psykologi ja työkseni valmennan yksilöitä ja organisaatioita muutostilanteissa. Puhun, keskustelen ja kirjoitan mielelläni muutokseen, työssä onnistumiseen, huippusuoriutumiseen ja hyvään elämään liittyvistä teemoista. Löydät tietoni osoitteesta http://www.ilonarauhala.fi Facebookissa minulla on sivut: https://www.facebook.com/ilonarauhala... Instagramista löydät minut nimellä: ilonarauhala https://www.instagram.com/ilonarauhala/ Twitteristä löydät minut nimellä Ilona Rauhala https://twitter.com/IlonaRauhala Blogini löydät täältä: https://www.palomacorento.fi/blogi Valmennussivustoni on: https://www.palomacorento.fi #taksihelsinki #johtaminen #luottamus

  Tänään haluan puhua myyntitekstien tuottamisesta. Kerron 8 pahinta virhettä, joita myyntitekstiä kirjoittaessa voi tehdä. Ja kyllä, tämä koskee ihan jokaista yrittäjää, myös sinua. Jokainen yrittäjä joutuu nimittäin tuottamaan myyvää tekstiä, osasi sitä tai ei, sähköpostitse, tarjouksissa ja sosiaalisessa mediassa. Ei niin että kaikki olisivat mainoksia, mutta ihan jokainen viesti brändää sinua. Jokaiseen julkaisuun ja viestiin voit upottaa jonkin koukun, joka ei tunnu myynniltä vastaanottajasta mutta edistää silti sun myyntiä.     Mutta se että osaa ilmaista ja viestiä asioista oikealla tavalla on ihan elintärkeää jokaisen bisnekselle. Erityisen tärkeää on miettiä miten palveluistaan puhuu verkossa. Jos et myy teksteissäsi, et löydä asiakkaita verkossa. Mutta mitä siihen oikeastaan liittyy, että saa tuotettua tekstiä, joka myy? Vaikka moni voi niin luulla, että kyse on kirjoitustaidoista, niin niin ei ole. Sä voit tehdä kirjoitusvirheitä myyntitekstissä. Sä voit kuulostaa ihmiseltä eikä sun tarvitse kirjoittaa niin kuin ammattimainen copywriter kirjoittaisi. Siis jos ulkoistaisit myyntitekstisi tuotannon. Ja siitä ulkoistamisesta sen verran, että sä et voi ulkoistaa ihan kaikkea. Valitettavasti. Sä voit ulkoistaa jonkun kampanjan, tai kotisivut, mutta sun pitää itse osata päivittäin tuottaa myyvää tekstiä verkkoon. Sähköposteihin, someen, vaikket varsinaisesti myisi, niin se että sulla on oikea mindset ja asenne siihen sun yrityksen markkinointiin, on ihan huikean tärkeää. Okei, no mutta aloitetaan. Mulla on siis tässä nyt 8 pointtia, jotka ainakin kannattaa huomioida siinä omassa tekstin tuottamisessaan. Ensimmäisenä se tärkeä juttu, että et puhu kaikille, vaan yhdelle ihmiselle. Tai yhdelle profiilille. Puhutaan avatareista ja ostajapersoonista. Tai vaikka nichestä. Rakkaalle lapselle on monta nimeä mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, että kohdistat viestisi. Mikä on sun kohderyhmä? Tein tästä videon Youtubeen, jos haluat käydä katsomassa, mitä sinun ainakin pitäisi kohderyhmästäsi tietää. Kolme asiaa, ainakin se, (1) mikä heidän elämäntilanteensa juuri nyt on, missä hän tarvitsee sinun apuasi. Ja (2) mikä on se polttavin ongelma, joka hänellä on, johon hän on valmis ostamaan apua. Ja kolmantena (3) se, mikä on se yhdistävä tekijä sinulla ja hänellä. Mitkä arvot, mielipiteet, kiinnostuksen kohteet, kokemus, elämäntarina, mikä on se juttu, millä luot häneen yhteyden? Sillä yhteyden tunne on todella tärkeä. Se että kohderyhmäsi pystyy luottamaan sinuun palveluntarjoajana ja että oikeasti ymmärrät häntä. No toinen iso virhe on myös se, jos vaikka vahingossa aliarvioit yleisöäsi väheksymällä heidän älykkyyttään tai tilannetajun puutteella. Vahingossa tämä voi käydä silloin, jos yrität tehdä myyntitekstiä jonkun yleisen kaavan mukaan, ajattelematta sitä tiedon tasoa, joka sun kohderyhmällä on, tai markkinoita. Mitä muita vaihtoehtoja, vaihtoehtoisia palveluita tai kilpailijoiden palveluita on? Jos vaikka joku väittäisi olevansa ainoa alallaan, vaikka kohderyhmä tietää, että hänellä on muitakin vaihtoehtoja. Tai jos yrität tyrkyttää liikaa, ärsytät liikaa, tai käytät fraaseja, itsestäänselvyyksiä. Näin voi käydä jos kirjoittaa myyntitekstiä itsestään lähtöisin, siis ei kohderyhmän tilannetta ja tiedon tasoa huomioiden. Tämän vältät siis välttämällä ensimmäisen virheen, eli sen että et olisi määritellyt kohderyhmääsi. Kun tiedät kenelle puhut, tiedät, mitä hän tietää jo ennestään ja tiedät että hän osaa vertailla palveluita ja palveluntarjoajia keskenään. Et siis viesti ylhäältä alas, vaan samalla tasolla. Toivottavasti sait tästä kiinni. Pointti on siis se, että kirjoita tekstejä siitä lähtökohdasta, että arvostat asiakkaitasi. No kolmas iso virhe voi olla se, että puhut liikaa palvelusi sisällöstä, etkä riittävästi hyödyistä. Tämä on varmasti monelle tuttua. Mutta sitä ei voi korostaa riittävästi. Eli keskity siihen, mitä hyötyä asiakkaalle palvelustasi on, mikä on se tulos, johon voitte yhdessä päästä. Keskity siihen palvelusi arvoon, jonka asiakkaasi saa. Ja tästä pääsen suoraan virheeseen numero neljä. Et ajattele hyötyä laajemmin, vaan vähättelet, et hehkuta riittävästi, vähän himmailet sitä, mitä se hyöty parhaimmillaan voi olla. Eli mieti miten palvelusi muuttaa asiakkaasi elämää, arkea. Mitä perhosefektejä sillä on hänen tunnemaailmaansa, ihmissuhteisiin, onnellisuuteen? Mikä tahansa palvelusi on, sillä on syvempi merkitys, kuin mitä heti voisi ajatella. Kun opiskelin myyvää kirjoittamista, meidän piti miettiä tikusta asiaa, siis ihan konkreettisesti. Eli mitä hyötyä tulitikuista on, laajemmin kuin vain tulen sytyttäminen? Mitä muuta tikuilla voi tehdä? Miksi juuri nämä tikut ovat parhaat? Mitä brändiarvo voi tuoda lisää? Tässä kannattaa käyttää vähän mielikuvitustakin. Mitä hyötyjä kannattaa teksteissä nostaa esiin, mitä asiakaskaan ei välttämättä tule ajatelleeksi. Mikä on se muutos, jonka palvelusi tuo hänen elämäänsä. Oli kyseessä sitten yritysasiakas tai yksityishenkilö. Jollain tavalla palvelusi muuttaa heidän elämäänsä. No viidentenä virheenä voi olla se, että unohtaa itsensä koko myynnistä. Että keskittyy niin paljon palvelun myyntiin, ettei huomaa miten iso osa sitä itse on. Eli kun olet itse palveluidesi tuottaja, muista tuoda itsesi esiin. On iso vaikutus palvelukokemuksessa sillä, minkälainen sinä itse olet. Minkälainen on persoonallisuutesi ja mikä on elämänkokemuksesi? Mitä arvoja sinulla on? Tarkoitus itsensä esiin tuomisessa ei ole se että pitäisi paukuttaa henkseleitään ja hehkuttaa miten loistava on. Tai tietenkään ei tarvitse vähätellä saavutuksiaan ja ne pitääkin tuoda esiin, mutta tiedät varmaan mitä tarkoitan. Eli tilannetaju tässäkin. Älä vähättele mutta älä puhu vain itsestäsi. Paras tapa tuoda esiin omia hyviä puoliaan on asiakkaiden palautteet. Ja se että todistaa verkkosisällöissään sen, mitä muuten sanoisi adjektiiveina. Jos vaikka haluat sanoa olevasi rento, osoita se somessa ottamalla rennosti. Tai jos haluaisit sanoa että olet kiva, näytä se kokemuksistasi kertomalla, ja osoittamalla empatiaa ihmisiä kohtaan. Tässä kyse on henkilöbrändäämisestä, josta puhun enemmän muissa jaksoissa. Kuudes virhe myyntiteksteissä voi olla se, että et hyödynnä myynnin elementtejä. Eli et tietoisesti käytä hyväksesi esimerkiksi niukkuutta tai vastalauseiden kumoamista. Et ole määritellyt myynnillesi strategiaa, ja tietoisesti ohjaa ihmisiä kohti ostamista. Myyntikehotus on tosi tärkeä, mutta jos myyntitekstin strategia perustuu siihen, et hyödynnä kaikkia keinoja. Esimerkiksi hinnanalennuksen sijasta pitäisi käyttää enemmän aikaa sen miettimiseen, miten voit tuottaa lisäarvoa itse palvelulle tai mitä porkkanoita voit myynnissä käyttää. Jotta saisit kohderyhmäsi tekemään sen päätöksen ostaa, varata, tilata, ilmoittautua juuri nyt, ei myöhemmin, vaan mahdollisimman pian. No sitten taas eteenpäin seitsemänteen kohtaan. Eli seitsemäntenä mun listalla on se, että myyntitekstit eivät kuulosta sinulta. On tosi tärkeää että kuulostat itseltäsi teksteissä. Miten oikeasti puhut ihmisille myyntitilanteissa? Miten teksteistä voi tunnistaa sinut, nähdä arvosi tai persoonallisuutesi? Näin voi käydä, jos kopioit toisten myyntitekstejä. Käytät jotain sanoja joita sinun on käsketty käyttää. Eli jos olet saanut valmiita lauseita käytettäväksesi, ja kirjoitat vaikka jenkkityylisesti, en tiedä oletko tätä itse huomannut, mutta joskus myyntitekstien lauseiden rakenteista voi tunnistaa, että ne on ajateltu englannista suomeksi. Luottamuksen rakentaminen myynnissä on tärkeää, ja siihen liittyy se, että viestit tulevat ihmiseltä ihmiselle. Ihmiset ostavat tunteella, ja niiltä joihin kokevat voivansa luottaa. Nykyään yhä enemmän. On siis todella tärkeää, että panostat yhteyden luomiseen sellaisen inhimillisyyden kautta, että puhut oikeasti sille yhdelle ihmiselle, henkilökohtaisesti ja luottamuksella. No kahdeksantena sitten se, että kun kirjoitat mainoksia, jätä niistä ammattikieli pois. Et kirjoita mainoksia alan muille toimijoille, kollegoille, eikä sinun tarvitse tehdä heihin vaikutusta. Kohderyhmäsi ei välttämättä ymmärrä sitä ammattijargonia, monimutkaisia lauseenrakenteita. Eli älä tee lauseista vaikeita ymmärtää. Ne pitää pystyä vilkuilemaan ja ymmärtämään nopeasti. Älä kirjoita siis myyntitekstejä asiapohjalta, vaan tunnepohjalta. Tuo esiin hyödyt, elämänmuutos, luo yhteys ja tuo esiin oma persoonasi, puhu niinkuin puhuisit henkilökohtaisestikin. Fiilistele tekstiäsi, minkälainen tunne siitä syntyy. Rohkaise ostamaan ennemmin kuin pakota tai pelottele ostamaan. Itse olen tuottanut myyntitekstejä jo vuodesta 2003 työkseni ja joskus ajattelin etten pysty tätä kouluttamaan, koska kirjoitan tekstit aikalailla sydämestäni. Se miten olen aina tehnyt niitä asiakkaille, on alkanut faktojen tarkistamisesta, markkinatutkimuksesta, asiaan perehtymisestä syvällisesti ja pyrkinyt pääsemään asiakkaan pään sisään niin että ymmärtäisin ostamisen motiivit. Lopulta teksti tulee sydämestä ja fiilistelemällä. Yksinkertaistamalla ja vaikeitakin asioita inhimillistämällä ja ilmaisten mahdollisimman puhekielisesti. Toki harjoitus tekee kirjoittamisessakin mestarin, mutta on tiettyjä asioita, joilla voi kehittää tekstinsä toimivuutta. Mulla on just nyt 10.7. alkamassa Kirjoita myyvästi verkossa valmennus, jota varten tutkailin tarkasti sitä miten tuotan tekstejä ja tajusin että mulla onkin oikeasti tosi paljon siitä sanottavaa. Sellaisia ajatusmalleja ja tekniikoita, joita itsekin hyödynnän ehkä jo tiedostamatta. Olen myös keksinyt muutamia kikkoja, miten itsestään voi saada irti todella vaikuttavat tekstit, vaikkei olisi mestari kirjoittamisessa tai olisi asiantuntijana niin syvällä siinä omassa asiantuntemuksessaan, ettei osaisi siitä viestiä. Tossa valmennuksessa rakennetaan itselle sellainen tietopankki, mikä toimii työkaluna myyntitekstien kirjoittamisessa. Nyt olen päättänyt myös antaa valmennukseen osallistuville myös koulutusvideot mailchimpin ja active campaignin käyttöön, jos haluaa rakentaa sähköpostimarkkinointia ja automatisoida sitä kautta markkinointiaan. Rakentaa sellaista myyntiputkea. Mutta nyt, toivottavasti tämän jakson vinkeistä oli sulle hyötyä. Jos oli ja jos koet että olisi jollekin muullekin, niin jaa ihmeessä eteenpäin. Näin autat minuakin jatkamaan tämän podcastin julkaisua. Nyt on kesä 2020 ja tämä podcast jää heinäkuun ajaksi tauolle. Kuuntele sillä välin aiempia jaksoja ja jos kesän aikana ehdit, osallistu Bisneskoulun koulutuksiin ja valmista yritystäsi käynnistämään toiminta tehokkaasti syksyn alussa. Kesä on ihan huippuaikaa luovuudelle, joten siksi juuri nyt käynnistän heinäkuulle kirjoitusvalmennuksen. Joka siis jää ikuisesti käyttöösi, jos päätät lähteä mukaan, joten heinäkuussa sitä ei tarvitse kokonaan tehdä.         Mutta ihanaa kesää sinulle, kiitos että kuuntelit tänne asti. Kerää voimia, pidä huolta itsestäsi, rentoudu ja anna ajatuksien virrata. Kuullaan taas elokuussa!

Arkhimedeen sivupersoonat eivät tunnustaudu hyväuskoisiksi hölmöiksi, vaikka lähtökohtaisesti he luottavat ihmisiin. Yhteiskunta toimii vain paremmin, mitä enemmän ihmiset voivat luottaa toisiinsa. Luottamuksen menettämisellä on aina hintansa, ja se näkyy sekä koronakriisissä että työmarkkinoilla. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Yhtäkkiä olemme tilanteessa, jollaista kukaan meistä ei ole koskaan kokenut. Millaisia tunteita se herättää? Miten välttää hysteria ja kuitenkin toimia vastuullisesti? Jos mahdollista, luo hieman tilaa uutisten ja tunnereaktioidesi väliin. Hengittele hetki. Mieti, millaista tarinaa haluat lähteä kertomaan tilanteesta. Nyt kannattaa olla tietoinen ja toimia tuosta tietoisuudesta käsin, rauhassa ja luottavaisena.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKin johtamisen lehtorin Anita Hukkasen kanssa johtamisesta ja erityisesti palautteen merkityksestä. Anita Hukkanen on lehtorin työnsä lisäksi aktiivisesti mukana yrityskehittämistyössä sekä valmentamisessa ja erilaisissa kehittämisprojekteissa. Hän on kiinnostunut johtamisen eri ilmiöistä, ihmisestä, oppimisesta ja kasvusta. Feed back vs. feed forward Ihmisen keskeinen perustarve on tuntea, että pärjää ja osaa. Siksikin tärkeä saada palautetta, että tietää menevänsä oikeaan suuntaan. Palautteen tarkoitus on katsoa ja motivoida eteenpäin eikä katsoa peruutuspeiliin, johon englanninkielinen sana viittaa 'feed back'. Pitäisikin puhua sen sijaan feed forward. Se on hyvä merkitä, vaikka kalenteriinsa tai laittaa itselleen ylös, että seuraavassa palaverissa antaa tietoisesti palautetta. Kaikki kaipaavat palautetta sukupolvesta riippumatta. Yleistäminen onkin haastavaa. Nuorempi sukupolvi kaipaa enemmän vuorovaikutusta. Onkin tärkeä kysyä, että mitä palaute tarkoittaa. Lisäksi johtajan on hyvä miettiä, että mikä sen tarkoitus ylipäätänsä on: ohjaava vai korjaava liike vai kenties hyvinvointia lisäävää arvostuksen osoittamista? Tasa-arvoinen ja arvostava keskusteluyhteys Kuuluminen johonkin on todella tärkeä myös motivoitumisessa. Yhdessä ohjautuminen nykyisin jopa tärkeämpää kuin yksilöohjautuminen. Nuoret syntyneet hyvin tasa-arvoiseen maailmaan, joten se on heille itsestäänselvyys. Ja siksikin haetaan tasa-arvoista keskusteluyhteyttä esimiehen kanssa. Tittelit eivät enää merkitse niin kuin ennen, vaan enemmänkin niin, että ihminen kohtaa ihmisen. Perinteiset kehityskeskustelut muutaman kerran vuodessa eivät enää riitä, vaan täytyy olla säännöllistä systemaattista kohtaamista. Olennaista on pitää yllä arvostavaa vuorovaikutusta, joka tarkoittaa ensisijaisesti ystävällistä ja kunnioittavaa keskustelua. Voikin kysyä ”mitä sinä ajattelet tästä; kuinka sinä näet tämän asian?”. Esimies on esimerkki Se on tärkeää, että kuinka esimies toimii vai toimiiko ylipäätänsä. Esimieskin on ihminen ja hänellä on myös historia siitä, kuinka se oma minäkuva on rakentunut ja miten on totuttu toimimaan. Tärkeää tehdä itsetutkiskelua, että pystyy antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Psykologinen turvallisuus on tärkeää, jotta voidaan keskustella palautteista ja se vaatii luottamusta. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa, joten täytyy hyväksyä myös se. Kaikki tämä vaatii harjoittelua puolin ja toisin. Kysyvä keskustelu on tärkeää ja avointen kysymysten kautta parempi lähestyä sen sijaan, että sanoittaa itse mielipiteitä tai määrittää tarvittavia mielipiteitä. Kysyminen edellyttää aina myös kuuntelua. Jo neljän minuutin kuuntelu on jo fyysistä ponnistelua vaativa asia, mutta ei se toki tarkoita sitä, että pitäisi olla hiljaa koko ajan, vaan kuuntelua voi osoittaa juuri kysymyksillä: ”kerro toki lisää…aivan, en ollut tuota itse hoksannutkaan.” Sanoittamisen tärkeys Tärkeä myös sanoittaa omia pelkojaan ja tuo esiin omaa haavoittuvuuttaan. Se rohkaisee usein muitakin paremmin ottamaan esiin asioita. Lähtökohtaisesti usein oletetaan liikaa ja oiotaan mutkia helposti suoriksi. Meidän on tärkeä oppia koko ajan uutta ja nimenomaan yhdessä ja siinä on tärkeä pystyä olemaan avoin ja rohkeasti sanoittaa omaa ajatteluaan ja tunteitaan. Piilevät kyvyt saadaan paremmin esiin keskustelemalla ja tärkeää onkin rohkaista aktiivisesti tiettyyn tapaan toimia. Tasavertaisuuden kulttuurissa esimiehenä olemisessa poistuu tietty kilpi ja joutuu olemaan eri tavalla paljaana. On tärkeää mennä lähelle ihmistä ja kysellä ”mitä sinä ajattelet?” Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Luottamuksen rakennuspalikat lahjaksi päättäjille. Ainakin Antti Rinne, Katri Kulmuni, Sanna Marin, Antti Lindtman, Pekka Haavisto, Petteri Orpo#SDP ja #Keskusta ovat olleet keskiössä, kun on keskusteltu hallituksen ja pääministerin luottamuksesta tai ennemminkin sen puutteesta. Tarkempaa erittelyä on tivattu. Tässä podcastissa puran luottamuksen 30 ominaisuuteen, jotka rakentavat (tai tuohoavat) luottamuksen. Tämä on lahjani menneille ja tuleville päättäjille ja johtajille, joita luottamuspula huolettaa. Olkaa hyvä.

Sanotaan, että kukaan ei ole niin huono myymään kuin suomalainen insinööri. Pitääkö väite paikkansa? Lähdimme selvittämään niin insinöörien kuin muidenkin asiantuntijoiden ja konsulttien myyntitaitoja ja roolia yritysten myynnissä yhdessä asiantuntijavieraamme, myynti-insinööri ja tietokirjailija Janne V. Korhosen kanssa, joka on kirjoittanut kirjan "Insinööri myy". Podcastia isännöi tuttuun tapaan Loyalisticin Antti Pietilä. Videopodcastin ajastetut muistiinpanot: [03:36] Asiantuntijoiden rooli B2B-yritysten myynnissä [11:39] Asiakkaan ongelman, tarpeen ja tavoitteen huomioiminen myynnissä [18:19] Luottamuksen rakentaminen asiakkaan kanssa [19:47] Asiantuntijan myyntitaidot ja erilaiset tavat myydä [27:43] Kirjan kirjoittamisen prosessi Muista tilata Loyalisticin podcast-kanava! Tykkää Loyalisticista Facebookissa: https://www.facebook.com/Loyalistic/ Lue lisää markkinoinnin automaatiojärjestelmä Loyalisticista: https://loyalistic.com/fi/ Tutustu Antti Pietilään LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Tutustu Antti Pietilään Twitterissä: https://www.twitter.com/anttipietila/ Tutustu Janne Korhoseen LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/jannekooo/ Lisämateriaaleja: Janne Korhosen kirja "Insinööri myy" (2016): http://www.jannekorhonen.com/ Saat koodilla ”LOYALISTIC” 100 % alennuksen e-kirjasta (norm. 29 €) ja koodilla ”LOYALISTIC2” painetun kirjan 10 eurolla (norm. 35 €). Tarjous on voimassa heinäkuun 2019 loppuun saakka!

Luottamuksella myydään vakuutuksia, autoja ja maitoa, sillä voitetaan eduskuntavaalit ja muodostetaan hallitus. Luottamus on yksi hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista. Miksi luottamus kukoistaa Suomessa? Entä millaisia ovat luottamusta synnyttävät mekanismit? Haastateltavana on yliopistotutkija Antti Kouvo.

Marianne ja Verneri puhuvat velasta. Globaali velka on noussut yli 200 prosenttiin BKT:sta (IMF). Miksi tarvitsemme velkaa ja mikä on rahoitusjärjestelmän merkitys? 00:34 Velan määritelmä 01:59 Velan merkitys 03:00 Velan historiaa 10:00 Arvon mitta 12:03 Luottamuksen merkitys 13:12 Miksi tarvitsemme velkaa? 14:28 Milloin velasta tulee ongelma? 29:24 Onko velka hyvästä vai pahasta? 32:42 Pitääkö velka maksaa takaisin? 41:39 Yhteenveto

TuplaTurinat - Miten makkaraa tehdään (24.2.2017) Mitä tapahtuu, kun kokki loihtii maan mahtavimman pippuripihvin? Tarina tästä on tylsältä nimeltään prosessikuvaus. Miksi siitä kannattaa kertoa asiakkaille? Sitä pyöriteltiin tänään Tuplaturinoissa. - ”Eihän asiakasta kiinnosta kuin lopputulos” - Luottamuksen rakentaminen - Asiakas haluaa tietää reitin - ”Mitähäm mää ny oon tässä ostamassa” - Muista näkökulmat - Tuotteistamisen ensiaskeleet - Kiinnostaako prosessi ketään?

Luottamuksen sanotaan olevan hyvän suhteen pohja. Olen samaa mieltä. Voi olla jopa niinkin, että luottamusta ei osaa arvostaa ennenkuin tietää mitä on, kun se on horjunut. Kyseessä on vähän sama efekti kuin siinä että tajuaa miten julmetun arvokas se oikea käsi on vasta kun se on kipsissä. Joskus ihmissuhteissa kuitenkin luottamus vaurioituu, erilaisista syistä. Jokainen joka tämän on kokenut tietää, miten julmetusti se koskee. Luottamusta ihmissuhteessa voi eheyttää ja sen voi löytää uudelleen, mutta se kysyy sisäistä työskentelyä molemmilta. Vaikka toinen osapuoli ei olisikaan valmis tähän, on loukatun itsensä kannalta tärkeää kääntyä itse sisäisen työn pariin, jotta luottamus voisi jatkossa olla mukana elämän ihmissuhteissa. Tällä podcastilla vastaan kuulijan kysymykseen luottamuksen palauttamisesta parisuhteessa.