Podcasts about maapallon

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/121095092 Onko sinulla tai yritykselläsi kimurantti ongelma, jonka kanssa tuntuu hankalalta päästä eteenpäin? Tilaa minut palvelukseesi – autan hidastamaan olennaisten kysymysten äärelle. Lue lisää: https://tinyurl.com/syvenny 82. jakson vieraana petrologi Jussi S. Heinonen. Jakso taltioitiin 15.11.2024 Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/82-jussi-s-heinonen Videoversio: https://youtu.be/1nGAfX4wcg8 Spotify: https://bit.ly/4gdZCrO Apple Podcasts: https://apple.co/40SdPGl RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X Virheenkorjaus: Viittasin kyborgeja käsittelevässä osiossa Neil Harbissoniin. Hänen antenninsa ei poimi radioaaltoja vaan esimerkiksi elektromagneettista säteilyä ja värejä. Huomio: Toolia koskevassa keskustelussa käsitelty Arizona Bay ei välttämättä viittaa laattatektoniikkaan. Tool on lainannut fraasin Bill Hicksistä, joka Kaliforniaa vihaavana toivoi koko osavaltion vajoavan veteen. (+ Olikohan mainintani siitä, että joidenkin Sunn O))):n biisien tempo ois tyyliin yks isku minuutissa, kuitenki överi? Muistelin tällaista sieltä livekeikalta, mutta voi olla että ajan rakenne oli muuttunut!) Johtolanka: Googlailin vähän timantin kovuutta koskevan keskustelumme inspiroimana. Oleellisia termejä timantin luonteen ymmärtämiseksi ovat kovuuden lisäksi lujuus ja sitkeys. 00:00:00 Kannattaako tulivuori sammuttaa vedellä? 00:01:00 Mikä on tulivuori? 00:04:02 Laava, magma ja tulivuorityypit. 00:12:19 Merenalaiset tulivuoret. 00:16:54 Keskiselänteet. 00:18:32 Vuorten synty ja litosfäärilaatat. 00:28:02 Aineiden rikastuminen, köyhtyminen ja viihtyminen. 00:39:33 Maanjäristysaallot. 00:42:22 Moon Ribas ja Kyborgit. 00:45:07 Onko tulivuoren koolla rajoituksia? 00:48:49 Kuhmon tulivuori ja valkoinen laava. 00:52:14 Japanilaisen tulivuoren äärellä. 00:56:15 Fire of Love -dokumentti. 01:00:17 Miksei Suomessa enää ole tulivuoria? 01:04:00 Suomi ja supermantereet. 01:09:31 Jääkausi lytisti Suomen. 01:14:43 Maapallon sisärakenne. 01:22:36 Maailman yleisin mineraali. 01:23:57 Sulkeumat ja timantit. 01:27:47 Mitä timanttivuori kestäisi? 01:30:39 Syvällä maan kuoressa on mystisiä möllyköitä. 01:35:28 Mitä ovat kivet ja kivilajit? 01:42:10 Mitä ovat mineraalit, ja ovatko kivet aina mineraaleja? 01:46:25 Onko kiderakenteita, jotka eivät olisi kiviä? 01:49:59 Miten kivilajit syntyvät? 01:55:08 Uniformitarianismi. 01:59:33 Kivilajien olomuotojen muutokset. 02:04:42 Metamorfisten kivien fasiesoppi. 02:06:52 Shokkimetamorfoosi ja mikrotimantit. Kadonneet mineraalit. 02:12:49 Onko mineraaleja ja kivilajeja loputtomasti? 02:21:19 Onko fasieksien määrä rajallinen? 02:26:19 Mitä on laattatektoniikka? 02:34:07 Vuorijonojen syntyteoriat ja gravitaatio. 02:36:18 Laattatektoniikkateorian synty ja väärässä oleminen. 02:43:42 Wegener. 02:47:16 Geo- ja biodiversiteetti. 02:55:17 Mitä ovat intruusiot? 02:59:10 Darwin ja geologia. 03:03:25 Kuu, Europa ja laattatektoniikka. 03:08:18 Jää. 03:12:32 Kosminen geodiversiteetti. 03:14:22 Mikä tektonisia laattoja liikuttaa? 03:19:26 Tool, The Ocean ja geologiset prosessit. 03:24:02 Suomen tulivuorten tulevaisuus. Svekofennidit. 03:27:44 Kamerunin tappava hiilidioksidipurkaus. 03:31:39 Yellowstonen supertulivuori. 03:33:59 Onko Marsin terraformaatio realistinen tavoite? 03:36:54 Miljoonien vuosien ihmissivilisaatio ja geologia. 03:39:43 Loppulyhyet. Jussin Åbo Akademin tutkijasivu https://t.ly/kjV2G Jussin Helsingin yliopiston tutkijasivu https://t.ly/WJsVr Jussin ja Elina Lehtosen Suomen muinaiset tulivuoret -sivu https://t.ly/_aVuP Suomen muinaiset tulivuoret -kirja https://t.ly/dslG6 Utelias mieli -keskustelu https://t.ly/dAD1C Moon Ribas https://t.ly/M_jyV Neil Harbisson https://t.ly/ycMTu Fire of Love -dokumentti https://t.ly/uGiTL Grizzly Man -dokumentti https://t.ly/6DIIu Marcia Bjornerud Henryn podcastissa https://t.ly/wqPP0

Maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan ja kriittinen 1,5 asteen rajapyykki on ylittymässä lähivuosina. Lämpeneminen saattaa aiheuttaa arvaamattomia ketjureaktioita ympäristössämme. Mihin kaikkeen jäätiköiden sulaminen vaikuttaa, hiipuvatko Pohjois-Atlantin merivirrat, virkoaako ikiroudasta muinainen pandemian aiheuttaja ja voidaanko Amazon vielä pelastaa? Tiedekulmassa keskustellaan Jari Hanskan johdolla siitä, mitä meillä on edessämme, jos emme saa ilmastonmuutosta hallintaan – ja miksi jokainen asteen kymmenys on tärkeä. Mukana ovat ympäristömuutoksen professori Atte Korhola, ilmakehätieteiden apulaisprofessori Anna Lintunen ja hydrosfäärin geofysiikan professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten maapallon käy? -tapahtumassa 13.11.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/X_5joJKbGX0

Miten varhaisen maapallon mantereinen kuori on muodostunut? Onko nykyisenkaltainen laattatektoniikka toiminut varhaisella maapallolla ja mistä alkaen vai ovatko varhaisimmat mantereet ja kivet syntyneet erilaisten ja osittain tuntemattomien prosessien tuloksena? Heilimo kertoo luennolla, mitä teorioita varhaisen maapallon mantereiden synnystä on esitetty geologisen aineiston perusteella, ja mistä alkaen laattatektoniikka on toiminut maapallolla. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/esa-heilimo

Ihmisen vahva vaikutus näkyy luonnossa. Kuusi yhdeksästä planeetta Maan kantokyvyn rajasta on ylittynyt ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuudessa, makean veden käytössä, maankäytössä, välttämättömien ravinteiden typen ja fosforin kierrossa sekä kemiallisessa saastumisessa. Näiden tekijöiden turvaraja on ylitetty, mikä koskee varsinkin ihmisen toimintaa. Maa on vaarassa suistua keikahduspisteeseen, jossa luonto ja ihmisen välitön ympäristö muuttuvat ratkaisevasti. Maapallon toiminta on monimutkainen biofysikaalinen järjestelmä, jossa kantokykyyn liittyvät seikat ovat laajasti kytkeytyneet toisiinsa. Ne voivat kiihdyttää toisiaan, joten lumipallon tavoin etenevä dramaattinen muutos heikentäisi ihmisen elinympäristöä emmekä enää pystyisi nojaamaan luonnon palveluihin. Luonto kyllä selviää, mutta todennäköisesti ihmisen elämän laatu heikkenee. Miten ongelma ratkaistaan? Pitäisikö tuotteiden ympäristökustannukset ja -haitat kytkeä niiden hintoihin? Haastateltavana yliopistotutkija Maija Heikkilä Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Kolmen vuoden työt tehtiin yhdessä vuodessa, sote-alueuudistuksen veteraanit kertovat. Suomen historian suurin byrokraattinen uudistus ainakin nuorentaa Suomen kansan. Mummot ja papat kun ehtivät potkaista tyhjää matkalla yhä pidempien etäisyyksien päässä oleviin sairaaloihin.

 Suomessa, Virossa, Nigeriassa ja Turkissa on parlamenttivaalit vuonna 2023. Turkin vaalit vaikuttavat Suomen tulevaisuuteen voimakkaimmin. Suomessa pitäisi puhua paitsi leikkauslistoista, myös vientiosaamisesta ja työn tuottavuuden parantamisesta.

 Vuonna 2023 asuntolainojen korot jatkavat nousuaan. Inflaatiokin nousee. 5G valloittaa maaliman. Se piti mullistaa kaiken. Käykö todella niin? Maapallon väestöstä 80 prosenttia pääsee digiyhteyteen. Ennusteiden mukaan 3D-lasit lyövät läpi alkaneena vuonna.

Se, että juuri täällä meillä on nestemäistä vettä, on satumaisten sattumien summa: Sijaitsemme sopivalla etäisyydellä auringosta, ilmakehän paine on sopiva, ja meillä on hapen ja vedyn karkaamista suojaava magneettikenttä. Lisäksi täällä on vulkaanista toimintaa. Hämmästyttävää kyllä juuri tulivuorenpurkaukset saivat aikaan veden nousun maapallon pinnalle. Veden tarkka syntymekanismi on kuitenkin toistaiseksi arvoitus. Haastateltavat: geologian yli-intendentti Arto Luttinen Luonnontieteellisesta keskusmuseosta Luomuksesta Helsingin yliopistosta, avaruustutkija Riku Järvinen Aalto yliopistosta ja planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana Pirjo Koskinen

Maapallolla on käynyt niin, että ihminen voitti ja luonto hävisi. Maailman maat haluaisivat antaa luonnolle takaisin kolmasosan maapallon pinta-alasta, ja tästä ne keskustelevat nyt YK:n luontokokouksessa. Nykytilaan verrattuna tämä kolmasosa on paljon. Toimittajana Anni Keski-Heikkilä, vieraana Petja Pelli. Tämä podcast julkaistiin 12.12.2022. Lue lisää aiheesta: -> https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009234234.html #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Veera Luoma-aho ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Antero Mukka. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 58. jakson vieraana avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tieteen kansantajuistaja Esko Valtaoja. Jakso taltioitiin 13.11.2021. Videoversio: https://youtu.be/xUI1bolcs0o Spotify: https://spoti.fi/34kg22P Apple Podcasts: https://apple.co/3gwr8nP RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Esittely. Mitä on tieto? 00:02:17 Onko sellaista tietoa, joka ei ole tieteen ulottuvilla? 00:13:26 Tietoisuuden vaikea ongelma. Dennett, Rovelli ja muu hölynpöly. 00:16:09 Meditaatio ja tiede. Aivojen uudelleenohjelmointi. 00:24:09 Mitä tarkoittaa, ettei meditaatio toimi Eskolla? Mikään uskonto tai lääke ei toimi kaikille. 00:32:04 Missä mielessä "sielu" tai "minuus" ovat mielekkäitä käsitteitä? Tietoisuuteen havahtuminen. 00:37:55 Miksi kirjoitit Tiedonjano-kirjan? Informaationarkkarit. 00:44:17 Todellisuuskäsityksen muodostaminen ja päivittäminen. 00:53:50 Maailman kompleksistuminen. Maapallon pyöreys ja todellisuuskäsitysten etääntyminen. 01:00:33 Tieteenalojen sokeat pisteet ja paradigmanmuutokset. 01:04:19 Lääketiede, lääketeollisuus ja opioidikriisi. Lääkeaineiden erilaiset vaikutukset eri ihmisryhmiin. 01:07:56 Tieteen itseäänkorjaavuus ja avomielisyys. 01:11:52 Tieteen valtavirtakäsitysten ja omien näkemysten haastamisen vaikeus. Vertaisarviointi ja vinoumat. 01:19:33 Mitä on teknologia? Onko kieli teknologiaa? Eskon teknologiaoptimismi ja teknokraattisuus. 01:25:33 Pinker-optimismin ongelmat. Öljyriippuvuus ja fossiilisista irtautumisen vaikeus. 01:34:31 Entä jos öljylle ei löydy korvaajaa? 01:39:39 Jarruttaminen, kasvu, energia ja kohtuullistaminen. 01:48:06 Miltä näyttäisi ulkoisvaikutukset huomioiva BKT? Henryn tappamisen myönteinen vaikutus BKT:hen. 01:50:45 Kestävä sivilisaatio. Eskon luottamus ihmisten kykyyn ratkaista ongelmia. 01:55:56 Esko, Elokapina ja Greta. 01:57:11 Minne avaruus laajenee? 02:00:46 Henry, aikahuimaus ja kauhu. Esko, pimeän pelko ja eksistentiaaliset kysymykset. 02:04:38 Ihmisten pohjimmainen ja synnynnäinen erilaisuus. 02:09:37 Onko elämän levittäytyminen mahdollisimman laajalle maailmankaikkeudessa moraalinen hyvä? Emergenssi, omegapiste ja viimeinen kysymys. 02:15:00 Loppulyhyet. Muita avainsanoja: Tietoteoria Uskomukset Fysiikka Jumala Simulaatio Totuus Todellisuus Tieteenfilosofia Usko Luulo Rajallisuus Tietoisuuden vaikea ongelma Kvaliat Neuroplastisuus Zenbuddhalaisuus Uteliaisuus Ihmettely Asiantuntijuus Salaliittoteoriat Litteä maa Kannustimet Itseäänkorjaavuus Teknokraattisuus Muutosvastarinta Teknologiauskovaisuus Ympäristötuho Kohtuullistaminen Bruttokansantuote Tragedia Teleologia Linkkejä: Eskon kirjat https://bit.ly/35SHDsv Luonnonlain puolue https://bit.ly/3HKzzIx Thoreaun Walden https://bit.ly/3J3bzQX Marcia Bjornerud Henryn Curious on Earth -podcastissa https://bit.ly/3J8pQMq Stuart Kauffmanin Pyhän uudelleen keksiminen https://bit.ly/3B2fquY Asimovin novelli The Last Question https://bit.ly/3utkerR Patrick Rothfussin The Kingkiller Chronicle -trilogia https://bit.ly/3HxC8gJ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi

Lifeplan tekee inventaariota maapallolla. Arviolta 80 % kaikista maapallon eliölajeista odottaa löytämistä. Lajeja on niin paljon, ettei niitä ehditä löytämään perinteisin menetelmin ja suuri osa ehtisi jopa hävitä. Tässä teknologia ja CSC tulee avuksi. Tästä suuresta palveluksesta maapallolle keskustelevat hostina toimiva tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roosin kanssa Lifeplan-hankkeen johtaja, matemaattisen ekologian professori Otso Ovaskainen ja projektisuunnittelija Bess Hardwick sekä CSC:ltä Hanna Koivula. Lifeplan-hanke mittaa luonnon monimuotoisuuden muutosta automatisoidun tiedonkeruun, koneoppimismenetelmien ja mallintamisen avulla. Dataa analysoimalla yritetään ymmärtää maankäytön muutosten ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ja eliöstön monimuotoisuuteen.

Lyhytjännitteinen ihmislaji on saanut aikaan ilmastokriisin ja kiihtyvän luontokadon. Millaisena toimintamme näyttäytyy, kun sen laittaa maapallon aikaperspektiiviin? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Akatemiatutkija Maija Heikkilän teksti Maapallon ympäristökriisien pitkä historia on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja. Afganistanin taistelut. Koronan kotitestit. Maapallon lämpötilat. Sääennuste.

Tunnemme koko maailmankaikkeudesta vain yhden paikan, missä on elämää. Maapallon. Sen sijaan mitä enemmän on elämää tutkittu, niin sitä enemmän olemme löytäneet sopukoita, missä elämää voisi olla. Tai ainakin olisi voinut olla joskus. Tiedeykkösessä selvitetään miten elämän oletetaan nykyisin alkaneen, eli kuinka eloton muuttui elolliseksi. Silmänräpäyksessä se ei tapahtunut, sillä elämän reseptissä sopivien olosuhteiden ohella tärkein aineosa on aika. Myös itse eksobiologian eli astrobiologian synty on niin ikään kiinnostava tarina, sillä biologit ja avaruustutkijat löysivät toisensa kunnolla vasta suuren töppäyksen jälkimainingeissa 1990-luvulla. Tietysti tämä nolo tapahtumaketjukin käydään läpi ohjelmassa. Turun yliopistossa molekyylibiologiaa ja astrobiologiaa tutkiva Kirsi Lehto juttelee aiheesta toimittaja Jari Mäkisen kanssa, ja mukaan tulee vähäksi aikaa myös Kirsin tähtitieteilijäpuoliso Harri Lehto. Hän tuli korjaamaan etäyhteydessä käytettyä mikrofonia, mutta jäi yllättäen nalkkiin myös haastateltavaksi.

Kasvaako tulevaisuuden pihvi laboratoriossa? Tuotetaanko ruokaa joskus yhä useammin bioreaktoreissa? Ruoantuotannon kehittäminen on monessa mielessä ihmiskunnan ja planeettamme kohtalonkysymys. Ruokajärjestelmää toki viedään eteenpäin jatkuvasti, mutta ehtivätkö uudet teknologiat ratkaista ongelmat tarpeeksi nopeasti? Tutkija ja food tech -sijoittaja Lauri Reuter on päässyt tutustumaan tämän päivän ruoan tehotuotantoon, sekä tulevaisuuden ruoka-innovaatioita kehittäviin laboratorioihin. Reuter on mukana kokki Henri Alénin kanssa ruoan tulevaisuutta kartoittavassa Voiko tätä syödä? -sarjassa. Juuso Pekkinen ja Lauri Reuter keskustelevat geenimuuntelusta, laboratorioissa kasvavasta solulihasta, sekä ruokajärjestelmän kehittämisestä. Kohtaamisia syvässä päässä.

Eteläiseen Ranskaan lähelle provencelaista Cadarachen kylää ollaan rakentamassa maailman ensimmäistä suurikokoista fuusiovoimalaa. Laitteen kokoonpanon loppusuora alkoi heinäkuun lopussa ja jos kaikki sujuu suunnitellusti, hörähtää fuusioreaktori toimintaan ensimmäisen kerran vuonna 2025. Kyseessä on laite nimeltä ITER (International Thermonuclear Experimental Reactor), ja sitä tehty pitkään ja hartaasti. Sähköä se ei kuitenkaan tulee koskaan tuottamaan, sillä sen päätuote on tieto. Sen avulla voidaan ensimmäisen kerran testata miten fuusio toimii kaupallisen voimalaitoksen mittakaavassa ja miten fuusio sopisi mahdollisesti rutiininomaiseen energian tuotantoon. Fuusio-optimisteille ITER on askel kohti saasteetonta, turvallista ja käytännössä rajattomasti saatavissa olevaa energiaa. Kriitikot muistuttavat fuusion monista hankaluuksista ja olettavat, että ITER tulee vain todistamaan sen, ettei tekniikka ainakaan tässä muodossa ole käytännöllistä. Tiedeykkösessä on mukana ITER-hankkeen johtaja Bernard Bigot sekä mukana laitteen rakentamisessa lähes alusta alkaen ollut Petri Mäkijärvi. Fuusiovoimasta laajemmin ja ITERin kanssa eräällä tapaa kilpailevista tekniikoista – kuten niin sanotuista stellaattoreista – kertovat puolestaan Aalto-yliopiston plasmafyysikot Simppa Äkäslompolo ja Antti Snicker. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen. Kuva: ITER

Maapallon luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. Selkärankaisten villieläinten määrä on vähentynyt keskimäärin 60 prosentilla vain reilun 40 vuoden aikana. Suomessa eliölajeista uhanalaisia on jo 11,9 prosenttia. Kolmannes maamme linnuista ja sammalista ovat uhanalaisia, samoin selkärankaisista eläimistämme. Yhden lajin katoaminen johtaa toiseen ekosysteemissä.Biodiversiteetin huonoon jamaan vaikuttaa ensisijaisesti ihmisen toiminta. Suuressa merkityksessä on muun muassa kaupungistuminen, ja luonnon raivaaminen pois ihmisen tieltä. Luonnon monimuotoisuudesta kanssamme on keskustelemassa ympäristöasiantuntija ja Ramboll Finlandin ryhmäpäällikkö Jussi Mäkinen, joka työkseen arvioi eri hankkeiden ympäristövaikutuksia ja niiden minimoimista, sekä eräopas, yksinvaeltaja, luonnon ystävä ja ilmastovouhottaja Minna Jakosuo, joka on mm. vaeltanut kuukauden yksin erämaassa, ja elää ja hengittää luontoa - ja näkee hyvin läheltä ja konkreettisesti sen muutokset.Minne on kadonneet yöpakkaset? Entä 65 % Afrikan leijonista? Ja onko sillä oikeastaan edes mitään merkitystä Suomen kannalta?"Joissain arvioissa on sanottu, että noin 20 prosenttia maapallon maapinta-alasta olisi riittävä taso, jotta se riittäisi ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta. Etelä-Suomessa suojeltuja alueita on noin 2 %. Ollaan noin kymmenesosassa siitä, mikä arvioidaan riittäväksi tasoksi", kertoo Jussi Mäkinen.Tässä jaksossa VastuullisuusPodcastia käydään läpi missä jamassa tällä hetkellä ollaan, miten se näkyy, ja mitä voimme tehdä luonnon monimuotoisuuden osalta. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Monet asiat ovat muuttuneet digitaalisessa maailmassa matematiikaksi. Teollisuusmatematiikka tuottaa hyötyä ja ratkaisuja loppukäyttäjälle. Sen avulla saadaan vastauksia muun muassa ihmisen biologiasta, geologiasta ja universumista. Tässä Uteliaan mielen jaksossa teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen avaa esimerkiksi käänteisiä eli inversio-ongelmia ja sitä, mitä tekemistä Instagramin filttereillä on matematiikan kanssa. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella. Sen juontaa Reetta Rönkä.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Rätisevien satelliitti- ja etäyhteyksien avulla kokoontunut Pyöreä pöytä puhui edesmenneestä Pentti LInkolasta, koronaviruksen hinnasta Suomessa ja Ruotsissa sekä koronan vaikutuksesta ajantajuun.

Tiedeykkösessä pohditaan maan kestävyyskriisiä ja sen ratkaisuja. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden niukkeneminen, ruokakriisi ja muuttoaalto haastavat maapallon kantokykyä ja selviytymistä. Vanhat toimintatavat eivät riitä, vaan tarvitaan merkittävää muutosta. Mitä ne ovat? Onko kilpailu aina tarpeen - voisiko yhteistyö olla osa ratkaisua. Onko ihminen ensisijaisesti vain kuluttaja? Mitä jos arvo taloudessa syntyisikin luonnonvarojen niukkuudesta, ja meillä olisi käytössä planeettavaluutta? Mukana ovat tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius Turun yliopistosta, kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta ja väitöstutkija Roope Kaaronen Helsingin yliopistosta. Ohjelma on tallennettu ennen koronapandemiaa. Roope Kaaronen pohtii, kuinka ihmisten käytös pystyttäisiin muuttamaan kestävämmäksi isossa mittakaavassa.Helena Kahiluoto tutkii kannustimia kestävyysmuutoksiin, ja ruokaturvaa. Markku Wilenius puolestaan siirtyi heti ohjelman tallennuksen jälkeen Dubain johdon tulevaisuusneuvonantajaksi. Jokainen keskustelija tuo pöytään tärkeitä teemoja. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva: Alamy / All Over Press

Maapallon luonnonjärjestelmät kuohuvat. Onko globaaliin ongelmaan olemassa paikallisia ratkaisuja? Kestävyyspaneeli-podcastin toisessa jaksossa keskustelevat soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta sekä tulevaisuudentutkimuksen yliopistonlehtori Katriina Siivonen Turun yliopistosta. Onko pohjoisten havumetsien hakkuita mahdollista lisätä ekologisesti kestävällä tavalla? Entä miten viime vuosien maastopalot Australiassa, Amazonilla ja muualla tulevat vaikuttamaan globaaleihin luonnonjärjestelmiin pitkällä aikavälillä?

Lihaa, kalaa vai kasvisproteiineja? Mitä meidän pitäisi suuhumme pistää? Ei ole yhdentekevää, millaisessa paketissa saamme proteiinit, rasvat ja hiilihydraatit. Yhä useampi ajattelee, että herkullisen maun lisäksi ruuan pitää olla myös terveellistä ja lisäksi sen pitäisi olla hyvä valinta maapallon kantokyvyn kannalta. Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä- Suomen yliopistosta on tutkinut kalan terveyshyötyjä jo pitkään. Kalan hyödyt ovat kiistattomat monen sairauden suhteen, vaikka vieläkään ei täsmällisesti tiedetä, mistä edut johtuvat. Ilmastonmuutos, lajien katoaminen peltojen ja laidunten tieltä ja rehevöityminen kytkeytyvät toisiinsa. Villikala ei rasita luontoa, päin vastoin silakan ja särjen kalastuksella Itämerestä poistuu rehevöittäviä ravinteita. Meillä riittää myös kalastettavaa niin ettei kalakannat vaarannu. Suomessa on poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus valita sekä terveellistä että ympäristöystävällistä ruokaa, sillä kala on hyvä vaihtoehto molempien näkökulmien puolesta. Näistä kertovat elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm Maa- ja metsätalousministeriöstä, joka on myös valtakunnallisen ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja sekä erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta. Toimittaja on Pirjo Koskinen. Kuva: Yle / Risto Salovaara

Olen koko aikuiselämäni opetellut häivyttämään, pienentämään, hoikentamaan ja sulautumaan. Opetellessani olen kilauttanut lukemattomia kolikoita pikamuotiketjujen kirstuun ja kasvattanut tekstiileistä rakennettuja jätevuoria, pohtii Emmi Nuorgam kolumnissaan.

Tässä jaksossa käydään läpi keinoja oman värähtelytaajuuden nostamiseen. Maapallon värähtelytaajuus on vääjäämättömästi kohoamassa ja se vaikuttaa myös meihin ihmisiin voimakkaasti. Millaisia keinoja on olemassa nostaa omaa värähtelytaajuutta, jotta siirtymävaihe sujuisi mahdollisimman helposti?

Ilmastokatastrofin uhka pakottaa vanhemmat ja opettajat pohtimaan uudestaan kasvatuksen perusteita, sanoo professori Veli-Matti Värri. Julkaistu 8.10.2018, kirjoittaja Taneli Kylätasku, lukija Pälvi Ahoinpelto

Ilmastokatastrofin uhka pakottaa vanhemmat ja opettajat pohtimaan uudestaan kasvatuksen perusteita, sanoo professori Veli-Matti Värri. Julkaistu 8.10.2018, kirjoittaja Taneli Kylätasku, lukija Pälvi Ahoinpelto

Vastuuta maapallosta ei voi langettaa kaupungeille, valtioille tai hallinnollisille yksiköille. Moraalinen vastuu on henkilökohtainen ja se koskee kaikkia, sanoo Kari Enqvist kolumnissaan.

Trombit voivat aiheuttaa kesäisten ukkosmyrskyjen yhteydessä aikamoista tuhoa. Puut kaatuvat lakoon, talojen katot vaurioituvat, autot kaatuvat kyljelleen. Ohjelmassa selvitämme, miten trombit syntyvät, eli mikä saa ilman pyörimään niin vinhasti. Käymme Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jenni Rauhalan kanssa läpi muutamia Suomen tuhoisimpia tapauksia. Keskustelemme myös siitä, miksi Itä-Suomessa trombeja havaitaan eniten. Suomeen asti ei onneksi tule trooppisia hirmumyrskyjä, mutta niitäkin seurataan Ilmatieteen laitoksella. Ne saattavat iskeä moniin suomalaisten suosimiin lomakohteisiin. Hirmumyrskyt ovat nimensä mukaisesti hirmuisia. Pahimmillaan niissä on kuollut satoja tuhansia ihmisiä. Tiettävästi eniten kuolonuhreja kautta aikojen aiheuttanut trooppinen hirmumyrsky oli Bangladeshiin vuonna 1970 iskenyt Bholan sykloni, joka aiheutti arviolta jopa yli 500 000 kuolonuhria. Meteorologi Pauli Jokinen kertoo, miten ja milloin hurrikaanit, taifuunit ja syklonit kehittyvät lämpimillä merialueilla. Toimittaja Mari Heikkilä. Kuva: Trombeja esiintyy paitsi maalla, myös vesillä, jolloin niitä kutsutaan vesipatsaiksi. Kuvan vesipatsas kuvattu Italiassa, mutta vastaavia voi nähdä myös Suomessa. (Kati Johansson)

Millaista on tulevaisuuden seksi? Millainen tunteiden kriisi on käynnissä? Miltä prekaarin Danten inferno näyttäisi? Miten työstäkieltäytyminen liittyy tulevaisuuteen? Ja vaatimaton kysymys: mihin koko planeetta on menossa? Oraakkeli Mia Haglund saapuu keskustelemaan. Jaksossa käydään läpi VR-pornoa ja Arttu Wiskarin levy-yhtiötä, peräänkuulutetaan seksikultteja ja rahaa sekä suoritetaan rituaali. Perjantaina 29.3. MMV-livepodcast Lymyssä Helsingissä klo 18.

Maapallon resurssien riittäminen on yksi tämän hetken suurimmista haasteista. Yhtenä ratkaisuna on uusiutuvien materiaalien käyttö, joista puupohjainen sellumateriaali toimii erinomaisena esimerkkinä. Kuuntele jaksostamme, kuinka sellua on kehitetty pitkäjänteisellä tutkimustyöllä ajatellen tulevaisuuden tarpeita – älymateriaaleja, tekstiileitä, arjen tuotteita. Tulevaisuudessa sellu voi ratkaista esimerkiksi mikromuoviongelman. Aiheesta kanssamme keskustelemassa on VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin, joka on tehnyt pitkän uran materiaalitutkimuksen parissa. Työssään Harlinia innostaa uusien näkökulmien ja aiheiden löytäminen, sekä niiden käytäntöön vieminen.

Tulivuoria purkautuu koko ajan maapallolla mutta suureen julkisuuteen tulevat yleensä vain ihmisiä ja asutuksia uhkaavat purkaukset. Hawaijilla purkautui menneenä keväänä Kilauea-tulivuori ja purkaus jatkuu yhä. Guatemalassa purkautui vastikään Fuego-tulivuori. Maapallon historiassa on ollut valtavia tulivuorenpurkauksia ja nykyisen Suomenkin maaperästä voi jäljittää merkkejä menneistä tulivuorista. Tiedeykkösessä ovat haastateltavana akatemiatutkija Jussi Heinonen ja tohtorikoulutettava Paavo Nikkola Helsingin yliopistosta. Nikkola on perehtynyt tulivuoriin Islannissa ja kertoo Tiedeykkösessä rakopurkauksesta, jossa tasaiselle kentälle avautui puolentoistakilometrin pituinen rako laavavirtoineen. Akatemiatutkija Jussi Heinonen puolestaan kertoo tulivuoresta Japanissa. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Kuva Shutterstock: Tulivuori Fuego purkautuu yöllä Guatemalassa.

Ihmiskunta sahaa omaa oksaansa - lajimme toimet maapallolla ovat heikentäneet ja hävittäneet elinympäristöjä sekä vähentäneet luonnon monimuotoisuutta. Elinympäristöjen ja biodiversiteetin heikkenevä tila taas uhkaa potentiaalisesti jopa 3,2 miljardin ihmisen hyvinvointia. Näin väittää kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n laatima, noin 3000 tieteelliseen artikkeliin lähteeseen perustuva raportti. Juuso Pekkinen keskustelee raportista Jari Niemelän ja Janne Kotiahon kanssa. Niemelä on Suomen kansallisen IPBES-paneelin puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen professori. Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho on yksi raportin koordinoivista pääkirjoitustoimittajista. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Kunka usein Etelämantereella saunotaan? Se riippuu tietenkin vuodenajasta, joulun tienoilla saunotaan päivittäin. Miten Etelämantereen oloissa pärjätään tai pysytään edes hengissä? Entä mitä geologit selvittävät miljoonia vuosia vanhoista laavakönteistä ja niissä olevista zirkoneista? Muualla zirkoneista tehdään koruja, mutta Antarktiksella ne ovat apuna, kun maapallon nuoruusvuosia tutkitaan. Zirkonit auttavat hyvin vanhojen näytteiden ajoituksessa, kertoo geologi Arto Luttinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Pakkasta kestävät tutkimusryhmät viettävät vuodenvaihteen Etelämantereella, koska silloin siellä on kesä parhaimmillaan ja pakkanen pysyy tolkun rajoissa. Etelämanner-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski kertoo, millaista on liikkuminen ja työskentely Antarkitsella. Kylmissä oloissa suomalaisten selviytymistä helpottaa tietenkin saunominen. Etelämantereella joka ilta on saunailta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila. Kuvassa: Etelämanner-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski (Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa, Mika Kalakoski/FINNARP)

Maapallon väkiluvun ennustetaan kasvavan yli kahdella miljardilla nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Väestönkasvu on kiivasta etenkin osissa Afrikkaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää ohjelma pohtii väestönkasvun aiheuttamia paineita. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Ama Sarpong

Polttoainekauppias Mika Anttonen on ennenkin saanut ja esittänyt huimia ideoita, mutta nyt hän on keksinyt jotain, joka painii aivan omassa sarjassaan. Energiayhtiö St1:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja esittää vakavissaan, että Saharan autiomaa pitäisi metsittää. Perusideana on ilmastomuutoksen hillintä. Anttosen mielestä vain yhteyttävien kasvien, kuten puiden, lisäämisellä voidaan saada riittäviä tuloksia koko maailmaa uhkaavan ilmastokatastrofin torjunnassa. Anttonen on pannut vireille suunnitelmien teon työryhmässään. Nyt vaikuttamisen kohteena on muun muassa Marokon kuningas, joka pitäisi saada vakuuttuneeksi israelilaisten kastelualan osaamisesta. Vaikeuksia riittää varmasti, mutta Mika Aanttosen päätä ei palele. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi Anttosen - missäs muualla kuin bensa-asemalla. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Onko aamu- ja iltavirkkuisuus sukuvika vai opittu tapa? Mitä siitä seuraa, jos ihminen elää eri tahdissa kuin biologinen kellonsa? Entä miksi yövalvominen lisää syöpäriskiä ja sydäninfarkteja? Tiedeykkönen tutkii sisäistä kelloa ja sen vaikutuksia. Sisäinen biologinen kello löydettiin 1700-luvulla kasvilta, Mimosalta. Biologinen kello noudattaa maapallon pyörähdysaikaa, joten niin meillä ja kärpäsillä sekä kasveilla on 24-tunnin vuorokausirytmi. Kellokoneisto toimii itsenäisesti itseään säätäen, joten vuorokausirytmi säilyy suht samana myös ilman päivänvalon tuomaa ajastusta. Ihmisellä sisäinen kello tahdistaa elimistön toimintoja unesta verenpaineeseen ja ruumiinlämmöstä hormoneihin eli hela systeemi toimii 24h-sykleissä. Mannertenväliset lennot pistävät elimistön koville, koska perille saapuessaan elimistö ja aineenvaihdunta ovat vielä lähtömaan aikataulussa. Aivot tointuu jet lagin jäljiltä nopeammin kuin maksa ja muut sisuskalut. Aivoista löytyy sisäisen kellon ylin johto. Suprakiasmaattinen tumake ajastaa itsensä päivänvalon mukaan ja säätää sitten elimistön soluissa tikittävät pienet sisäiset kellot uuteen aikatauluun. Kuinka sisäinen kello pysyy oikeassa ajassa ja mitä väliä sillä on, siitä kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen. Leena Mattila tapasi Timo Partosen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Kuva: Eric Ward/Unsplash.com

Formulaselostaja, moottoriurheilutoimittaja Timo Pulkkinen on työnsä vuoksi matkustanut oman arvionsa mukaan kymmeniä kertoja, lähemmäs sata kertaa maapallon ympäri. - Kaunein lentokenttä löytyy Barcelonasta, siellä pääsee kummallakin puolella ulos, kuten Singaporessakin. Exit-paikka on köyhän miehen bisnesluokka, pitkät lennot kuluvat kirjaa lukien, kannattaa pakata harkiten - tällaisia neuvoja tottuneelta matkustajalta saa. Pulkkisen kanssa keskustelee ja nauraa Olga Ketonen. Keskustelu kuultiin alunperin Ihan pihalla -lähetyksessä 18.2.2016.

Maapallon seuratuin urheiluviihdespektaakkeli on alkamassa Brasiliassa. Kuningas jalkapallo on urheilun lisäksi miljardien arvoista liiketoimintaa. Ketkä ovat kymppipaikalla järjestelemässä MM-kisojen kuvioita? Minkä arvoinen on mestaruuspokaali? Jalkapallo on yksinkertainen peli, jossa 22 miestä juoksee puolitoista tuntia pallon perässä ja lopuksi FIFA voittaa. Tai Nike. Tai Adidas. Mutta harvemmin järjestävä seura. Studiossa Suomen Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande, MM-kisojen historiikin suomeksi kirjoittanut Jari Ekberg ja supertähtitaloutta tutkinut professori Marko Terviö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Toimittajana on Matti Toivonen