Podcasts about opettajan

Jussi on edelleen valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla tankkaamassa tajuntansa täyteen tietoa turvallisuudesta. Toivolla onkin tämän viikon jaksossa vieraana etäyhteydellä Mervi Uusitalo-Heikkinen, joka on luokanopettaja 25 vuoden kokemuksella. Hän on myös vasemmistoliiton koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja.Millaista on kouluarki nykyajan Suomessa? Miten opettajan työ on muuttunut neljännesvuosisadassa? Miten saataisiin koulutyöskentelyä ja opetusta helpommaksi? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia tämän viikon jaksossa!Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Millaisena koulumaailma näyttäytyy oikeudellisten silmälasien läpi? Millainen on oppilaan ja opettajan välinen oikeussuhde? Aiheesta keskustelemassa Virve Valtonen (EduRESCUE & UEF) ja Saara Ylisaukko-oja (EduRESCUE & UTU). Podcast julkaistaan myös opintojaksolla Oikeus ja Koulu, joka avautuu syksyllä 2023: https://sites.utu.fi/sote/oikeus-ja-koulu/ Tekstivastine: Dialogiblogissa, https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-oppilaan-ja-opettajan-valinen-oikeussuhde/

Tällä viikolla Suomessa Nurmeksessa vietettiin ulkonaoppimisen suurtapahtumaa ja paikalla kävi myös aihetta pitkään tutkinut kanadalainen professori Sean Blenkinsop. Minna Pyykkö juttelig hänen kanssaan luonnon merkityksestä oppimisessa. Lisäksi kouluttaja Ulla Myllyniemi ja vararehtori Anna Kettunen kertoivat ulos-ut out-tapahtuman lähtökohdista.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/81144826 69. jakson vieraana liikkuva filosofi, luova generalisti ja luokanopettaja Lauri Häggman. Jakso taltioitiin 16.12.2023. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/69-lauri-haggman Videoversio: https://youtu.be/ulJw7trMDVc Spotify: https://spoti.fi/3GoKjNO Apple Podcasts: https://apple.co/3Mjlk2m RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss / http://bit.ly/3zsSJ1X 00:00:00 Esittely. 00:01:44 Mikä on flow-akatemia? 00:04:25 Mitä on flow? 00:11:22 Flow ei sovi kaikkialle. 00:14:55 Flow ja nöyryys seksissä ja tilannetaju. 00:25:27 Päättyvät ja päättymättömät pelit. 00:33:39 Terve ja epäterve kilpailu ja Game B. 00:40:49 Välinäytös: Laurin kilpailutulos. 00:47:01 Paremmaksi pelaajaksi. 00:56:57 Joustavuus, yksilön ja yhteiskunnan kukoistus ja peliteoria. 01:03:19 Ian McGilchrist ja aivopuoliskojen merkitys maailman hahmottamisessa. 01:17:26 Patojen ja mahdollistavien rajoitteiden rooli virtauksessa. 01:21:29 Tauot ja flow'n vaiheet. 01:25:11 McGilchrist, mestari ja renki. 01:30:10 Järki, tunne ja viisaus. 01:38:58 Mitä on viisaus ja miten se voidaan tunnistaa? 01:45:47 Tietämisen tavat ja päätöksenteko. 01:51:36 Perfektionismi ja heittäytyminen. 01:57:23 Onko iällä ja viisaudella yhteyttä? 02:06:28 Onko ihmiselimistössä tai muissa eläimissä viisautta? 02:12:19 Viisauden ja typeryyden tunnistaminen. 02:15:40 Miksi viisaus liitetään hörhöjuttuihin? 02:18:07 Miten arvioida viisauden arvostusta menneinä aikoina? 02:30:08 Oman viisautensa arvioinnin viisaus. 02:41:31 Ego ja viisaus. 02:45:32 Voiko viisaudesta kilpailla? 02:50:24 Viisaus, kultit ja hyväksikäyttö henkisissä yhteisöissä. 03:04:24 Vessamonologit. Typeryys ja kärsimys. 03:11:32 Uskonnot ja totuus. 03:31:58 Laurin polku opettajaksi. 03:34:36 Opettajien tietoisuustaidot ja tietoisuustaitojen opettaminen. 03:50:24 Suomen koulumaailman rakenteelliset ongelmat. 04:00:42 Opettajan työn haasteet. 04:10:35 Tietoisuusharjoitusten vastustaminen. 04:17:11 Yleissivistys, metapedagogiikka ja koulujärjestelmän tarkoitus. 04:26:14 Mitä opettaa teknologiamullistuvassa maailmassa? 04:31:43 Loppulyhyet. Laurin Facebook https://bit.ly/3ZRzWsR Laurin Instagram https://bit.ly/3ZMKx8w Laurin LinkedIn https://bit.ly/43crxD4 Laurin Soundcloud https://bit.ly/43fZL8G Laurin gradu https://bit.ly/3miUXyT James P. Carsen Finite and Infinite Games https://bit.ly/40MR4Bq Game B https://www.gameb.wiki Hanzi Freinacht https://bit.ly/3GowPBD Iain McGilchristin The Master and His Emissary https://bit.ly/3Gozb3J Nina Sajaniemi Flow Akatemian podcastissa https://bit.ly/3zBrlQq Maailmanpuu-podcast https://maailmanpuu.fi Simo Routarinne Flow Akatemian podcastissa https://bit.ly/3Mp8qQl Vervaeke, Hall ja the religion that is not a religion https://bit.ly/3Mp8rDT – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Tämän päivän jaksossa keskustellaan opettajan vaikutusvallasta ja sen seurauksista. Meillä jokaisella on varmasti muistoja laidasta laitaan matkan varrelle osuneista opettajista. Joiltakin saattaa löytyä kultaisia muistoja, joiltakin ehkä jopa ikäviä ja kipeitäkin muistoja, monilta varmasti molempia. Minkälaisia kokemuksia meiltä löytyy opettajan vaikutusvallasta ja sen seurauksista? Jaksoa varten pyydettiin myös teiltä, meidän rakkailta kuuntelijoilta, kokemuksia ja stooreja aiheeseen liittyen. Näistä suuri kiitos teille oman tarinansa jakaneille! Jakso löytyy Spotifyista ja muista tutuista audio-kanavista eli ei muuta kuin jakson pariin! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa kuullaan keskustelu tai haastattelu. Niissä puhutaan kristityn elämäntavasta, johdatuksesta ja elämän merkityksellisyydestä silloinkin, kun on vaikeaa. Tässä jaksossa saamme tutustua Marju Slipiin. Hänen elämäänsä, kutsumukseensa ja erilaisiin vaiheisiin. Luvassa on rehellistä tilitystä, rajujakin näkökulmia ja toivoa joka on tätä elää suurempaa. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Marju kertoo taustoistaan, uskon kirkastumisesta 12- vuotiaana ja kutsumuksesta suuntautua opettajan työhön. Hänen äitinsä ja siskonsa ovat myös tulleet Herran löytämiksi. Itä-Suomesta matka toi pääkaupunkiseudulle. Sydämellä tehty opettajantyö vei mehut ja uupumus tuli kohdalle. Opettajan työhön tuli muutaman vuoden tauko, kunnes Espoon kristillisestä koulusta otettiin yhteyttä kesän lopulla. Oli opettajan tarve. Marju löysi sen yhteisön, jossa sai kukkia ja toteuttaa kutsumustaan. Jumala järjesteli asiat täydellisesti. Ohjelman toisessa osuudessa kuulemme miten Marjun elämässä puhkesi yllättäen myrsky. Ennen korona-aikaa koettu pitkä flunssa kuumeineen ja säryt saivat viimein syyn lääkärin vastaanotolla. Järkyttynyt lääkäri kertoi tutkimusten paljastaneen syövän iskeneen rajusti ja tehneen etäpesäkkeitä kaikkialle luustoon. Pimeys hiipi ja lopulta hyökkäsi päälle hyökyaallon tavoin. Syöpää voisi ehkä hidastaa, mutta ei parantaa. Tuntu, kuin maapallo olisi lakannut pyörimästä. Ihmiset rukoilivat ja asettuivat rinnalle. Rukousystävä antoi kohdan psalmista 41, jonka Marju oli saanut itselleen jo vuosia aiemmin. Jumala antoi ymmärtää, että uudet lääkkeet tulisi ottaa vastaan Jumalan antamana apuna. Rukous, lääkkeet ja Jumalan yli ymmärryksen antama rauha kannattelivat. Alkoi paranemisen prosessi ruumiin, sielun ja hengen alueilla. Edessä oli lääkärin tapaaminen. Kolmannessa osuudessa Marju kertoi lääkärin kertoneen hyviä uutisia. Syöpä oli pysähtynyt ja etäpesäkkeet olivat pienentyneet. Marju oli kokenut olonsa kohentuneen huomattavasti. Vaikka lääkäri sanoi, ettei hän ole vielä täysin terve, niin Marju on päässyt palaamaan takaisin työhönsä Espoon kristillisen koulun opettajana. Käyty pimeä matka syövän kanssa on vienyt yhä lähemmäs Jumalaa. Siksi Marju käyttää paljon aikaa Jumalan kanssa olemiseen. Marju rohkaisee kaikkia turvautumaan Jumalaan aina ja kaikessa. Elämässä ja kuolemassa. Muuta kestävää ei ole. Tämä ohjelma kannattaa kuunnella. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Ernest ”Erkku” Lawson on koko kansan tuntema näyttelijä, ja Roopen hyvä ystävä. Tämä jakso on äärilaitaisten tunteiden jakso ja suosittelemmekin kuuntelemaan ensin alun sisältövaroituksen. Jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle. Shownotes: 06:30 Ensimmäinen käännekohta: Erkku koki ensimmäiset erilaisuuden kokemukset jo lapsuudessaan, joista seuraamukset kantautuvat vielä tähän päivään. 31:15 Toinen käännekohta: Opettajan teatteriharrastus ja improvisaation kokeilu vei miehen kansankynttilästä kansanviihdýttäjäksi – Erkun sanojen mukaan näin toistaiseksi.. 48:34 Kolmas käännekohta: Vuosi 2019 oli menetyksen, surun ja itsesyytösten vuosi. On aika puhua avoimesti asiasta, jonka monien pitäisi kuulla.

5.SANAT - Valitus vai ylistys?Puhu ainoastaan, kun kauttasi puhutaan.Opettajan vastuu.Varo sopimatonta puhetta.Valitus vai ylistys?

Pohdinta Kukin meistä on vastuussa vain omasta kehityksestään, jokainen pitäköön ensin huolta itsestään. Ei toki niin, etteikö muista välitetä, vaikka nyt muotia onkin kaikki etä, vaan oikeastisinä olet itsellesi se ykkönen, pystytkö sinä sisäistämään sen? Opettajan kehitys hidastuu, jos oppia ottaa joku muu. Turha saarnata miten tehdä mitäkin, jokainen oppii tavallaan, sen käsitin. Vastuu on jokaisen oma, on tämä maailma oikeasti aika soma. Ulla-Maija Mantere

Miltä näyttää mennyt vuosi opettajan näkökulmasta? Miten merkittävä muutos oli siirtyminen etäopetukseen? Entä miten pitkä jono turvavälin pitävistä kuutosluokkalaisista muodostuu? Kuuntele, kun (melkein) kaiken kokeneet luokanopettajat Kaitsu ja Paavo ruotivat koronavuoden!

Kolme vierailijaa, neljä roolia. Kolme teosta, neljä säveltäjää. Opettajan ja oppilaan välinen kunnioitus ja oppijan matka ovat esillä viikon musiikissa, säveltäjien kesken sekä solistien välillä. Joensuun kaupunginorkesterin Opettaja ja oppilas -konserteissa torstaina 29.10.2020 kapellimestarina ja laulusolistina Taavi Oramo ja pianosolisteina ovat Tuija Hakkila ja Iiro Rantala.

Mitä annettavaa aivotutkimuksella on koululle? Miten liikkuminen ja musiikki tukevat kaikkea oppimista? Oliko W.A.S.P:n kuunteleminen nuorena sittenkään niin vahingollista? Reippaat podcastaajat Kaitsu ja Paavo ruotivat aivotutkija Minna Huotilaisen teoksen Näin aivot oppivat. Myös itse kirjailija tietysti haastattelussa! Jakso on toteutettu yhteistyössä Opettajan tietopalvelun kanssa ja he tarjoavat Oppitunnin keskeytyksen kuuntelijoille Minna Huotilaisen kirjoja erikoishintaan! https://www.opettajantietopalvelu.fi/kampanjat/oppitunninkeskeytys.html

Ratsastaja onnistuu, jos opettaja saa ratsastajan oivaltamaan miten pitää toimia. Vai onnistuuko? Onko opettaja huono vai oppilas tyhmä, kun homma ei etene? Kavioliitossa-jaksossa riviratsastaja ja valmentaja keskustelevat aiheesta, mukana huumoria.

Tarja Papantoniou works in Melbourne as an interpreter and teacher of Finnish. Just like in many other professions, the coronavirus epidemic really changes her work pattern. - Tarja Papantoniou työskentelee Melbournesta käsin tulkkina ja suomenkielen opettajana. Aivan kuin monessa muussakin ammatissa, koronavirus todella sotkee kuvioita.

Yläkoulun opettajan pohdintaa etäkouluarjesta ja kouluun palaamisesta.

Tässä jaksossa puhutaan ruotsin kielestä ja sen opettamisesta, koska vieraana on Sweducation Oy:n perustaja Nina Niemelä! 00:14 Ninan esittely 00:38 Ruotsin opettajan palkinto 2016 01:26 Miten kiinnostui ruotsin kielestä - taustat 03:11 Professorin vaikutus ruotsin kielen valintaan 04:13 Kielikylpy 05:40 Vaatimukset kielikylpyyn 07:18 Ninan väitöskirja tohtoriksi 08:25 Unelma päästä vaikuttamaan opetusmaailmaan 09:15 Myykö koulutuksia kouluille vai opettajille 11:01 Miksi professori vaikutti niin paljon Ninan valintaan? 13:32 Opettajan pätevyyden opiskeleminen 15:05 Projekti: Millä tavalla kielikylpyä voidaan soveltaa Bolivian yhteiskuntatilanteeseen? 16:44 Syventyminen kielikylpyyn 18:28 Ninan juttu ei ole opettaa kielioppi edellä? 19:13 Tomin tyyli opetella ruotsia 20:17 Ruotsi vs. englanti 21:16 Tavat oppia, oppijaprofiili, ja testit sitä varten 23:01 Motivaatio oppia ruotsin kieltä 24:50 Pedagogiikan rakentaminen, ongelman/asian ratkaiseminen kielen avulla 26:00 Pedagogiikkavinkit 28:33 Oppijan motivoiminen sitouttamalla henkilökohtaisella tasolla 29:28 Tiskaaksä vai imuroiksä? 30:30 Opettajana Tampereen Teknillisessä Yliopistossa 31:42 Ruotsin kielen opiskelijat koulussa vs. yrityksissä; syy yrittäjäksi lähtemiseen 33:19 Opettajana, kun oppilaita ei kiinnosta 34:34 "On kivaa ruotsin tunneilla" - ei kiinnostuneen opiskelijan käännyttäminen 37:01 Yrittäjän ammattitutkinto 38:59 Yrittäjyyden alku 40:17 Myyminen 42:40 Podcastit ja niiden myyminen tulevaisuudessa 43:08 "Hankala" asiakas, kriittisyys asiakkaana 43:38 Lähtötason tietäminen ennen koulutusta; osoittaminen koulutuksen alussa, että on lukenut asiakkaan jutut 44:56 Henkilökemian merkitys kielten opetuksen palveluissa 45:32 Kielitaidon arviointi asiakkaan lyhyen videon ja tekstin avulla 46:34 Kielitaidon arvioinnin tilaaminen 47:21 Käännökset kielitieteilijänä, Tekoälyn perusteet, The Elements of AI 49:02 Ideaali koko koulutusryhmille 49:37 Harrastuksena vesipelastus koiran kanssa 55:07 Minkä vaikutuksen maailmaan Nina haluaa saada aikaiseksi? 57:21 Ninan elämänohje

Podcastissa pohdin ja pyrin yhdistämään eri teorioita liittyen ihmisenö kehittymiseen ja olemiseen. sosiaalisessa kontekstissa. Puhummeko asioista vai ihmisistä? Teemana taustalla on häpeä, haavoittuvaisuus, asenne, itseluottamus ja pystyvyyden kokemus. Jakso koostuu: Opettajan työn arvosteleminen ja Dunning – Gruger n. 0 – 5 min. (https://lapsenmaailma.fi/blogit/lapselliset-miehet/ylakoulun-opettaja-sinulla-on-suomen-paskin-ammatti-ja-hoidat-senkin-huonosti/) (http://www.tervettaskeptisyytta.net/niin-tietamaton-etta-luulee-tietavansa/) Asiat Vs Ihmiset ja Juuso Pekkinen podcast: Elisa Aalto Turun yliopisto syyllisyys Vs häpeä n. 6 – 11 min. Tommy Helsten – elämän paradoksit n. 11 – 14 min. Martella Frank – n. 14 – 16 min. (https://www.hs.fi/elama/art-2000006290526.html?fbclid=IwAR3_prq8FwRZlGhaPnX-9XDUaS82fzkAwOSWkIWAlKyz3sNh63TgW7G8BGc) Maslow Abrahaman – perusturva n. 16 – 17 min. Stern Daniel – ihmisen sisään rakennettu uteliaisuus n. 17 – 19 min. Bandura Albert – Pystyvyyden ja sosiaalisen oppimisen teorian kehittäjä n. 19 min. ja n. 29 min. (https://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/sosiaalipsykologia/bandura.htm) Brene Brown – häpeä ja haavoittuvaisuus n. 19 – 25 min. (https://www.ted.com/talks/brene_brown_on_vulnerability?language=fi#t-25444) Carol Dweck – mindset n. 25 – 29 min. (https://www.youtube.com/watch?v=qjBdcyueom8) Ilkka Palviainen – vuorovaikutus joukkueurheilussa, mindset n. 27 – 28 min. Jari Sarasvuo – Mojomornings – itseluottamus ja itse-epäily ja kritiikki n. 30 – 40 min. (Edit. ei tehtäväorientaatio vaan tavoiteorientaatio n. 31 min 50 sek.)

Olemme luokanopettajaopiskelijoita, jotka uppoutuvat aina kahvipöytäkeskusteluissa filosofoimaan elämää ja oppimista. Podcastissamme pyrimme vapaamuotoiseen keskusteluun. Podcastin tarkoitus on kehittää omaa ajattelua ja sanoittaa omaa oppimista. Keskustelujen teemat valitsemme osittain etukäteen ja pyrimme myös heittämään ajatuksia lennosta podcastin aikana. Aiheet voivat siten vaihdella meidän arkikokemuksista jopa syvällisempään filosofointiin. Pyrimme käsittelemään aiheita, jotka ovat pinnalla kohta valmistuvilla luokanopettajilla. Meitä kiinnostaa taidot, onnellisuus ja ihmiselämän sosiaaliset ulottuvuudet kielestä kulttuuriin. Podcastissa: Pilotti 2 - jaksossa aiheena: Aiheiden heittelyä 0-3min Sosiaalinen väsymys noin. 3-25min. Tietoisuus, ajattelu, mieli, ärsykkeet, kokemus, havainnot(skeemat ja scriptit. noin. 25-30min. Introvertti ja Ekstrovertti noin. 30- 35min. Ihmisten vahvuudet ja heikkoudet noin. 35-41 min. Teemme Pilottina vapaamittaisen tuotantokauden, jossa opettelemme podcastin saloja, etsimme kehystä tuleville höpöttelyille ja kehittämme itseämme siinä ohessa. Viittaukset: Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta Hintikka Jaana: Tunteen ja käyttäytyminen hallintaan. Tunnetaitojen opettaminen. Agression portaat –opetusohjelman avulla. Opettajan käsikirja.

Oppiminen on suurimmassa määrin motivaatiokysymys, ei lahjakkuuskysymys. Kun ihmisen motivaatio on kunnossa, hän on valmis oppimaan myös epämiellyttäviä asioita ja valaistuu oman motiivinsa ja tekemisensä kausaalisuhteiden kannalta. Ihmistä, joka on motivoitunut ensisijaisesti rahasta, ei kannata palkata vastuulliseen tehtävään, koska hän ulosmittaa sen itsestään, ympäristöstään ja tulevaisuudesta.

Monen vanhemman päätä alkaa varmasti kiristää jo kesälomien alku, kun taas saa arvuutella, että uskaltaako teiniä jättää kotiin mökkireissun ajaksi. NRJ:n Aamulla onneksi tarjolla neuvot koko perheelle! Lisäksi listatiistaissa Veronica jakoi asiantuntijan vinkit terdeflirttailuun, minkä perusteella Jannen ja Jeren mielestä koko treffien ajan puhuminen futiksen mm-kisoista olisi erittäin jees. Mielessä myös opettajien lahjat ja lihansyönnin korvaus.

Jakso on julkaistu osana EduCornin joulukalenteria 2017.

Ajankohtaista Ovatko valeuutiset ongelma somessa? Google news merkitsee nykyisin todeksi todetut uutiset. Opettajan videointi oppitunnilla ja videon levittäminen sosiaalisessa mediassa  Onko Maker -kulttuuri nuorisotyön välineenä seuraava digitaalisen nuorisotyön “big thing”? -Juha Televisio ei enää kiinnosta teinejä. 71 % nuorista haluaisi sosiaalisen median opetusta oppilaitoksiin, mutta samalla toivovat opetusta tapahtuvan kotona, kertoo ebrandin & Oulun kaupungin tekemä tutkimus. Teema Nuorisotyö ja kansainvälisyys

Anneli lähti Ruotsiin 1970 tuomaan kalakukkoa siskolleen. Sillä reissulla hän on vieläkin. Ruotsinsuomalainen kirjallisuus olisi varmasti nyt heikommissa kantimissa, jos hän ei olisi jäänyt tänne. En katso taaksepäin. Mulla on niin paljon tekemistä vielä, että suuntaan katseen vain eteenpäin. Anneli Tikkanen-Rózsa kirjoittaa elämästään: Lapsuus Suomessa oli turvallista aikaa. Aina lämmin kesä ja paljon kärpäsiä ja paarmoja, ja talvella oli suuret kinokset lunta.Opettajan viransijaisuuksia tein jo kouluaikana ja yhtenä kesänä olin kesälomittajana osuuskaupassa. Eka varsinainen työ oli toimittajana Kiuruvesi-lehdessä. Kirjoittelin kouluaikana mm. runoja lehden nuorten osastoon, joten se ehkä auttoi saamaan paikan, jota haki paljon muitakin.Olin lapsuudessani kova kirjoittamaan. Perustin oman lehdenkin jo ihan alaluokilla kansakoulussa siihen aikaan järjestettyjen Raittiuskilpakirjoitusten innoittamana. Toimitukseen kuului pikkusiskoni ja pari samanikäistä tyttöä. Kun sitten oppikouluaikana jouduin asumaan kirkonkylällä pitkien koulumatkojen takia, menin mukaan partioon. Olin ihan sikahyvä suorittamaan ansiomerkkejä!Olin sihteerinä kunnan ja seurakunnan nuorisoneuvostoissa. Koska olin toimittaja, niin minut valittiin aina sihteeriksi kaikkialla - paitsi kun olin tekemässä juttua Marttojen joillakin piimäkursseilla, jouduin mannekiiniksi!Toimittajana ollessa harrastin myös kunnan nuorisotyötä ja kävin useita kerhonohjaaja- ja jengityön kurssejakin, ja kunta palkkasi minut iltaohjaajaksi 200 markan kuukausipalkalla ja tehtäväksi tuli perustaa ja rahoittaa nuorten toiminnalla nuorisoklubi. Se voisi olla haasteellista nykyajan nuorille, mutta me teimme sen. Myöhemmin kunta lienee jo järjestänyt nuorille ihan oikeat toimitilat ja ohjaajia.  Minulle se oli hyvä homma, sillä sain toiminnastamme paljon hyviä uutisia lehteen sekä rahaa, jolla rahoitin autokouluni.Autokoulusta tulee mieleeni kiva muisto: pankinjohtaja (joka kuului lehden johtokuntaan) soitti minulle toimitukseen ja käski majurin äänellään heti puheilleen pankkiin. Toteltava oli. Otin kaiken varalta kameran mukaan, vaikka määräystä siitä ei ollut tullutkaan. Eihän sitä koskaan tiennyt, minkä uutisen perään minut komennettaisiin.  Mutta tällä kertaa ei kysymys ollut siitä.  Pankinjohtaja tarjosi minulle lainaa auton ostoa varten. Hän oli nähnyt minut ajamassa autokoulun autoa. Hän sanoi myös, että auton tulisi olla minulle sopivan kokoinen, pieni. Mielellään Fiat 600. Siihen aikaan Timo Mäkinen oli kuuluisa ralliautoilija ja ajoi Miniä, joten kerroin pankinjohtajalle ajatelleeni kylläkin Miniä. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän antoi luvan semmoisen ostamiseen. No, onhan se pieni sekin.En ollut todellisuudessa ajatellut minkään auton ostoa.Päätin pistäytyä Eskilstunassa v. 1970.  Menin siihen majurin pankkiin nostamaan kaikki säästöni. Pankkineiti nauroi minulle ja neuvoi ystävällisesti, että ottaisin vain pari sataa markkaa ja ne matkasekkeinä, koska tulisin kuitenkin pian takaisin, enkä varmaan tarvitsisi rahaa vierailuni aikana.Saavuin laivalla Tukholman satamaan kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaiaamuna 1970, eikä matkasekeillä voinut ostaa junalippua Eskilstunaan. Siinä onkin sitten oma tarinansa, miten pääsin Eskilstunaan, ja sen voit kuunnella tästä radio-ohjelmasta.Kotona olivat luulleet, että tulisin kotiin siskon perheen mukana juhannuksen aikoihin, mutta he menivät ja minä jäin kastelemaan kukkia.Eskilstunassa oli silloin töitä tarjolla, niitä sateli joka puolelta enkä kielitaidottomana osannut sanoa aina Ei käy.  Pääsin pian RSKL:n ja työnvälityksen nuorille järjestämään nuorisonohjaaja- ja seurakonsulenttikoulutukseen Eskilstunan Suomi-seuraan. Ja niin oltiin taas ajan hermolla, järjestötoiminnassa, jonka tiimoilta järjestyi yhtä jos toistakin lisähommaa.  Sekä Eskilstunan Kuririssa että Folketissa oli suomalaisia sivuja, Ruotsinsuomalainen oli silloin RSKL:n nimissä ja julkaisi juttujani.  Sain jopa oman lehtimieskortinkin, jota en ollut koskaan Kiuruvesi-lehdessä saanut.  Minulla oli nimittäin niin huono palkka, ettei minua hyväksytty lehtimiesliittoon. Ensimmäisestä jutustani, jonka tein AMS:n lehteen sain ison rahan! Se oli yhtä paljon kuin kuukausipalkkani Kiuruvesi-lehdessä oli ollut v. 1966.Aikansa kutakin. Ilta- ja yösiivouksia eri paikoissa, töissä matkatoimistossa ja lapsenlikan pesti yms, siinä joitakin hommistani.Pari vuotta meni Eskilstunassa ja sen jälkeen oli edessä muutto Södertäljeen, piti päästä lähemmäksi Tukholmaa ja uusia haasteita.Ensimmäinen työtarjous Södertäljessä oli Eskilstunasta. En ollut koskaan hakenut sieltä töitä, mutta jotenkin maineeni nuorisonohjaajana oli levinnyt ruotsalaisten tietoisuuteen, ja minulle tarjottiin töitä jostakin vapaa-ajan talosta.  Siitä sain idean kysyä töihin vastaavanlaiseen työhön Södertäljessä ja pääsin. Luovuin siitä sitten kun sain opettajan hommia ja vakituisen leipätyön.  Ennen sitä ja siinä sivussa olin tietenkin opiskellut yhtä jos toistakin ja tehnyt erilaisia hanttihommia, mm. perustin Södertäljen Kuriiriin suomalaiset sivut. Sain ne sillä ehdolla, että sivuille hankittaisiin ilmoituksia, joiden tuloista sekä minä että ilmoitushankkija saisimme palkkamme. Joku Saabilla töissä oleva henkilö hoitikin ilmoitushankinnan ja rahoitti siten suomalaiset sivut. Ja kun hän lopetti, loppuivat sivut, sillä kukaan ei jaksanut enää hankkia ilmoituksia. Joku sitä kokeili kylläkin.Jotenkin jouduin opettajaksi Södertäljeen.  En tietääkseni ole koskaan hakenut sitä virkaa, mutta syksyllä 1975 minulle vain tuli kirje, jossa kutsuttiin töihin. Vasta ensimmäisenä työpäivänä minulle selvisi, että olin saanut ensimmäisen suomalaisen luokan opettajan viransijaisuuden! Kiitos mukavien työkavereiden, selvisin siitäkin järkytyksestä. Olinhan minä jo vähän ihmetellytkin, miksi kaikki 6-7 vuotiaat lapset alkoivat tervehtiä ja hiippailla minun perässä kesällä, kun ulkoilutin koiraani.  Kuvittelin, että ne olivat vain kiinnostuneita komeasta, sinisestä Grand Danoisistani.Varsinaista opettajakoulutusta minulla ei silloin vielä ollut, mutta olin ollut yhden kesän Jyväskylän kesäyliopistossa alkeisopetuskurssilla.  Sillä piti pärjätä, aluksi.Opettajan työtä kesti 40 vuotta. Urani aikana sain kokeilla mitä moninaisempia opettajan töitä.  Olin luokanopettajan suomalaisilla luokilla 1-9, ja myöhemmin minulla oli myös ruotsalaisia luokkia aina 6-vuotisryhmästä lähtien ja ruotsinkielisiä erityisluokkia 6-9 reilut toistakymmentä vuotta. Sain opettaa suomea kotikielenä, ja sitten myöhemmin äidinkielenä sekä valinnaisaineena aina päiväkodeista lukioon saakka. Kun viimein päätin jäädä eläkkeelle, niin sain vielä kuin boonuksena kokeilla suomen opetusta yliopistossa vieraana kielenä ja sain palata takaisin tuntemattomaksi muuttuneeseen kouluuni Nykvarniin pariksi vuodeksi ja yrittää opettaa suomea myös entisten oppilaitteni lapsille, joista suurin osa oli nyt puolisuomalaisia, kolmannen tai neljännen polven suomalaistaustaisia lapsia. Hieno kokemus sekin.Vaikka opettajan työ onkin niin vaihtelevaa ja antoisaa (en tarkoita nyt palkkaa), saattaa sekin käydä yksitoikkoiseksi, ellei keksi vähän vipinää opetukseen.  Ainakin oppilaat voivat kokea sen tylsäksi.  Paremman puutteessa keksin maustaa opetustani kielikylvyllä.  Anoin siihen projektirahaa kouluhallitukselta ja sain sekä siirtolaisrehtorin että oman paikallisen rehtorin siunauksen, joten siitä vain. Vuokrasimme sopivat tilat seurakunnan omistamasta Herrgårdenista ja olin siellä evakossa viikon suomea lukevien oppilaitteni kanssa. Kaikki opetus kaikissa aineissa sujui suomeksi, joten oppilaat eivät varmaankaan olleet pahasti jäljessä ruotsalaisista luokkatovereistaan, kun palasivat takaisin kouluun.Yhdellä koululla teimme koululehteä suomentunneilla useita vuosia. Lapset hankkivat lehteen ilmoituksia ja kustansimme sillä painokulut + maksoimme Suomen risteilymme.  Yhtenä vuonna kävimme opintomatkalla Unkarissa yhdessä unkaria lukevia oppilaiden kanssa.  Se matka kesti kaksi viikkoa, sillä matkasta innostui myös Unkari-seura ja siellä järjestettiin myyjäiset matkamme hyväksi. Omaa rahaa ei taidettu tarvita.  Seuraavana vuonna kävimme sitten samalla porukalla Suomessa opintomatkalla.Jouduin aloittamaan myös ruotsalaisen koululehden teon ollessani eräällä toisella koululla erityisopettajana. Silloisen rehtorini mielestä minun piti saada opettaa myös muita oppilaita, ja koska kävin siihen aikaan IKT-maisterin kurssia Tukholman opettajakorkeakoulussa (IKT= information-kommunikation-teknik) se sopi minulle ihan hyvin. Koululehteä tein työaikani ulkopuolella ja oppilaat tulivat koulun jälkeen toimitustyöhön.Eihän elämä saa olla vain työtä, niin mukavaa kuin se onkin!Olen aina ja kaikkialla ollut mukana monissa järjestöissä, ja minulla on ollut sormeni pelissä usean perustamisessakin. Mutta minä en aio jatkaa mitään ikuisesti. Nyt on aika jättää hyvästit yhdelle jos toisellekin. Nykvarnin suomi-seura saa etsiä itselleen uuden puheenjohtajan, Finn-Kirjalle se saatiin jo, ja ensi syksynä on kirkollisvaalit. Silloin voin jättää kirkkovaltuuston ja muut luottamustoimet siellä.En tiedä, olenko saanut jotakin aikaan järjestöelämässäni, mutta jotakin koen sentään tehneeni.Kirjoittajayhdistyksen sihteerinä ollessani aloin pitää kirjakahviloita Södertäljen kirjastossa, mutta kun kunta alkoi vaatia vuokraa, niin muutin toiminnan Nykvarniin, jossa olen jatkanut sitä jo yli 20 vuotta yhdessä Salme ja Veijo Kosusen kanssa. Saamme kokoontua seurakunnan tiloissa Herrgårdenilla ja tämä on yksi seurakunnan suosituimmista toiminnoista.  Seurakunta innostui myös noin 10 vuotta sitten ajatuksestani luovuttaa Muumi kyseisen vuoden aikana viimeiseksi kastetulle ruotsinsuomalaiselle lapselle seurakunnan järjestämässä itsenäisyyspäiväjuhlassa. Kaikki kunnia sotaveteraaneille, mutta suomen kielen tulevaisuuskin on kiinnostava ajatus. Kannustamme muumituksellamme suomen kielen ja kulttuurin jatkuvuutta ja samalla muistutamme myös kasteesta ja seurakuntaan liittymisestä.Nykvarnin kunta, Suomi-seura ja Finn-Kirja lähtivät mukaan ideaani ja Nykvarnissa järjestettiin Ruotsin ainoat runokaraokemestaruuskilpailut joku vuosi sitten. Ikävä kyllä niille ei ole ilmaantunut jatkajaa. Reija Vuorela on edelleen ainut runokaraokemestari.Toimintani Kirjoittajayhdistyksessä vaihtui LIEKKIIN, jonka päätoimittajana olin muutaman vuoden. Sitten minut houkuteltiin Finn-Kirjan puheenjohtajaksi. Se oli silloin aika heikoilla, ja jotain piti keksiä tavallisen kirjojen julkaisun lisäksi. Tuija Liiti toimi silloin Kirjoittajayhdistyksen puheenjohtajana ja yhdessä aloimme järjestää Ruotsinsuomalaisia kirjamessuja Tukholman Suomen instituutissa. Järjestimme messut vielä yhden kerran 11 vuotta sitten kun Finn-Kirja ja Liekki täyttivät 30 vuotta, paikka oli silloin Eskilstunan kirjasto ja Maire Dahlman Kirjoittajayhdistyksen puheenjohtajana.  Nyt messut jatkuvat, mutta nimi on muuttunut kirjallisuustapahtumaksi, mutta aika on sama; lokakuu.  Tapahtuma ei kilpaile mitenkään Kulttuuri.se:n Kirja- ja kulttuurimessujen kanssa, sillä ruotsinsuomalaisten kirjailijoiden tapahtumalla on erilaiset motiivit.Olen toimittanut yhteensä kymmenkunta antologiaa, kokoomateosta ja historiikkia sekä muutaman Ruotsinsuomalaisen kulttuurikalenterin. Nyt on muiden vuoro.Neljä vuotta sitten ehdotin Vuoden ruotsinsuomalaisen kirjailijan valintaa. Finn-Kirjan johtokunta innostui, ja nyt valitaan neljäs vuoden kirjailija. Kolme vuotta sitten aloimme järjestää myös kirjailijaristeilyjä, nyt se toteutuu marraskuussa.Olen tehnyt, minkä olen keksinyt ja jaksanut. Jokkaane tuaploo tyylillään, minä tein sen jotenkin noin. Toiset tehkööt tavallaan.-Anneli Tikkanen-Rózsa Soili kertoo ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Mitä tapahtuu Alzheimerin tautia sairastavan aivoissa? Filosofiakahvila: Kirkon usko ja tieteellinen maailmankuva. Opettajan lämminhenkisyys motivoi oppimaan.

Onko 15-16 -vuotiaiden elämä kiehnäämistä, seukkaamista, snäppäämistä, mopoilla päristelyä, kuteita ja pitkään nukuttuja aamuja vai koulunkäyntiä, esitelmien tekoa, liikuntaa ja perheen kanssa oleilua? Aikuisuuden kyynistämät korvat saivat vastaanottaa nuorten raikkaita ajatuksia Kaikki kotona -lähetyksessä, kun vieraina olivat Helsingin Uuden yhteiskoulun oppilaat, uutisluokkalaiset Julia Mäntylä, Sarah Hadaya ja Nahian Hoquet. Julia, Sarah ja Nahian pitävät koulunkäynnistä. Tarkoin pohtien he määrittelivät, millainen on hyvä opettaja. - Hyvä opettaja on iloinen, kannustava ja osaa tukea oppilasta. Hän osaa myös kontrolloida luokkaa ja säilyttää siellä työrauhan. Oppilaiden huomioiminen yksilöinä on tärkeää, sillä opimme niin eri tavoilla, toiset hahmottavat asioita visualisesti toiset taas lukemalla. Aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret ovat tulevaisuudensuunnitelmiakin jo miettineet. Sarahin suunnitelmissa on kesän jälkeen lukio ja sitten kenties yliopisto. Opettajan ammatti kiinnostaa häntä. Koulutus on avain hyvään elämään kiteyttää Nahian. Myös hän pyrkii lukioon, mutta lukion jälkeiset jatko-opinnot ovat vielä miettimättä. - Toivottavasti saan hahmotettua lukiossa, mitä haluan sen jälkeen opiskella. Koska kaikki ovet ovat vielä avoinna, tilanne on toisaalta pelottava, mutta myös aika kiva. Julia myöntää olevansa hyvin tiedonjanoinen ja häntä motivoi oppimisessa hyvät koenumerot. Hän tähtää myös lukio-opiskeluun ja lääkäriopinnot siintävät ajatuksissa. Mitä suomalaisesta kulttuurista nuorille tulee mieleen? Kolme uutisluokan nuorta vastaavat kuin yhdestä suusta. - Karjalanpiirakat ovat sikahyviä ja saunakin on jees! Toimittajina Paula Jokimies ja Maria Jyrkäs. Haastattelu kuultiin Kaikki kotona -lähetyksessä 26.4.2016.

Suomi on järjestöjen luvattu maa - kuinka saada järjestötyöhän lisää puhtia? Miten ennen sisustettiin? Osa 3/4. Parempi päivä: Palaudu aivotyöstä. Opettajan lämminhenkisyys lisää lapsen oppimismotivaatiota. Kirkon pyhät: itsenäisyyspäivä.