Podcasts about ihmist

SPV-tähti Riku Hakanen on Pääkallon audiohenkilökuvien toinen päähenkilö. Hakanen, 23, on joukkueensa tärkein kenttäpelaaja ja on nakuttanut 24+26 (24 ottelua), kun seuraavaksi parhaat pistemiehet SPV:ssä ovat 20 pisteen päässä. Audiohaastattelussa käydään läpi Hakasen uraa Vaasasta Seinäjoelle. Laituri on edustanut urallaan molempia Seinäjoen liigajoukkueita. Hakanen avaa myös meneillään olevaa SPV:n pelillistä prosessia, joka ei ole ollut helpoimmasta päästä. Joukkueella oli edelliskaudella selkeitä kasvukipuja, jotka ovat osin jo helpottaneet tällä kaudella, mutta matkaa on edelleen. Myös maajoukkueura nousee luonnollisesti esille. Hakanen oli viime vuoden MM-kisoissa varapelaaja ja mukana vielä syksyn viimeisessä EFT:ssä. Vuonna 2026 MM-kisat pelataan Tampereella ja sinne on jo asetettu tähtäin. Ihmistä pelikentän ulkopuolella pyritään raottamaan. Mitä mieltä Hakanen on ajankohtaisista asioista, mitä hän tekee vapaa-ajallaan ja mitä elokuvaa suosittelee. Sählyhörhöksi tunnustautuva Hakanen kertoo muun muassa uudesta sääntöehdotuksesta ja kuinka hyvin hän pärjää SPV:n cooper-rankingissa. Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 49 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Edellisessä audiohenkilöhaastattelussa äänessä oli Miska Mäkinen. Haastattelun sisältö Tausta - Woodcutters ja SB Vaasa - Lahjakkuus, joka otti salibandyn tosissaan Seinäjoelle - Alaikäisenä Seinäjoelle - Alkuun menestystä, mutta sitten takapakkia. - Siirto Jymyyn - mitä toi uralle? SPV - Paluu SPV:hen - oliko helppo valinta? - Isomäki ja Koponen muutoksia? - Pelillisen prosessin kaskivut - Seinäjoella salibandy on aidosti iso juttu - Cooper ja harjoittelu Maajoukkue ja pelaajaprofiili - Millä sanoilla Hakanen myisi itsensä huippujoukkueeseen? - Kehityskohteet - Tehoketjun rikkominen - Suunsoittaja vai herrasmies? - Ajatuksia MM-kisapaikasta - Ulkomaat? Salibandy kiistakapulat - 33 peliä vai vähemmän? - Pelin aktivointi sännöillä vai ei? - Suojalasit vai ei? - Mitä sääntöä muuttaisit? Elämä salibandyn ulkopuolella - Elämä salibandyn ulkopuolella - Idolit - Muut harrastukset/kiinnostuksen kohteet - Suositukset eri kulttuurituotteista

Juhani Rekola (1916–1986) oli esseisti, teologian tohtori ja pappi, jonka teologiset pohdinnat erityisesti kärsimyksen kohtaamisesta, Jumalan poissaolon kokemuksesta sekä uskon merkityksestä herättävät yhä edelleen keskustelua ja kiinnostusta. Rekolan ajattelua ovat hehkuttaneet esimerkiksi arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen, pappiskirjailija Jaakko Heinimäki, esseisti Antti Nylén sekä edesmennyt teologi-filosofi Torsti Lehtinen. Rekolan teologiassa keskeistä ei ollut niinkään oppi tai totuus, vaan inhimillinen kokemus ja tähän liittyvä mysteeri, jota hän sanoitti luontevammin taiteen kuin uskonnon kielellä. Eläessään Rekola tunnettiin erityisesti elämän laitapuolen kulkijoiden pappina, jonka ajattelun on kuvattu edustavan muun muassa kulkurin, pakolaisen, muukalaisten, siirtolaisten, hylättyjen ja unohdettujen sekä menetyksen teologiaa. Rekolan ajattelua leimasi omasta elämänhistoriasta sekä esimerkiksi toisen maailmansodan kauhuista ammentava kokemus siitä, että Jumala ei auta ihmistä tämän kohtaaman kärsimyksen keskellä. Samalla Rekola koki Jumalan olevan kuitenkin salatulla tavalla läsnä, virtaavan läpi siitä muurista, joka tässä maailmassa erottaa ihmistä ja Jumalaa toisistaan. Kristuksessa Rekola näki vastaavalla tavalla hylätyn Herran, joka oli käynyt saman läpi – kun Pyhä tulee, maan päälle, se murtuu, Rekola ajatteli. Kukaan ei maailmasta lähde voittajana. Juhani Rekolan teologisen ajattelun merkitystä ovat avaamassa tämän jumalakäsityksestä väitellyt teologian tohtori Anne Sumela sekä laajasti Rekolan kirjoituksiin perehtynyt toimittaja ja teologian maisteri Heimo Hatakka. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Jeesus sanoi heille: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti.  Näin tapahtui, jotta kävisi toteen tämä profeetan sana: - Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla. Opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt. He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istuutui aasin selkään. Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi: - Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!Matt. 21: 2 ja 4-9Seurassasi on Kirsi Jokela

Meitä ja maailmankuvaamme määrittelevät erilaiset mieleen jäävät hetket: lyhyet kokemukset, jotka ovat sekä muistettavia että merkityksellisiä. Hae paikkaa Jari Sarasvuon maksuttomassa Tienhaara-aamuvalmennuksessa: https://jarisarasvuo.fi/tienhaara

Tuomas Enbuske ja Otto Juote keskustelevat syistä, joiden perusteella ihmistä saa tai ei saa äänestää.

Ohjelmistoalan maailmankuva on muuttunut kuluneina vuosikymmeninä puhtaasti luonnontieteellisestä kohti humanistisempaa. Ketterä ohjelmistokehitys edellyttää ymmärrystä ihmisestä ja ihmisen toiminnasta, sillä pelkkä matematiikka ei riitä ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät useammin ihmisiin kuin teknologiaan. Lisäksi teknisillä aloilla halutaan vahvistaa esimerkiksi sisäsyntyistä motivaatiota ja itseohjautuvuutta. Näkökulmia näihin teemoihin antaa jakson vieras, agile coachina OP:lla toimiva psykologi ja psykoterapeutti Ari-Pekka Skarp.Jakson muistiinpanotValviraVoimavara- ja ratkaisukeskeinen suuntausIntegratiivinen psykoterapiaRalph D. StaceyDouglas GriffinEsko KilpiJeremy D. Safran, J. Christopher Muran: Negotiating the Therapeutic AllianceTietoisuustaidot-blogiFractal Sauna -blogi (englanniksi)Mindfulness, mielenselkeys ja myötätuntoMielen laboratorioG.H.Mead: Mieli ja minä: Mielen dialoginen rakentuminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Kennelliiton viestintäpäällikkö Liisa Suoninen neuvoi torstaina Radio Voimalla uusia koiranomistajia käymään uuden vuoden aattona koiran kanssa pidemmällä lenkillä jo päivällä. - On tärkeää, että koiralla on riittävän hyvä talutin tai valjaat, ettei se varmasti pääse karkaamaan, jos se pelästyy jotain. Suonisen mielestä aattona on ehdottoman tärkeää keskittyä ulkona liikkuessa koko ajan koiraan. - Varsinkin, jos on uusi koiranomistaja, eikä tiedä, miten oma koira reagoi. Missään nimessä ei katsella kännykkään tai touhuta jotain muuta, vaan keskitytään siihen koiraan. Jos kovat äänet pelottavat koiraa, on sille hyvä luoda mahdollisimman rauhallinen ja turvallinen ympäristö sisällä ollessa. - Jos kuuluu pauketta, ei hätkähdetä sitä itse, tai näytetä siltä, että pelätään. Koira osaa lukea ihmistä todella hyvin. Musiikin tai television auki pitäminen voivat rauhoittaa koiraa. - Välkkyvät valot voivat myös haitata. Silloin kannattaa vetää verhot ikkunoiden eteen tai pistää sälekaihtimet kiinni, ettei välkettä tule kovin paljon. Jos uutta vuotta vietetään koiran kanssa, kannattaa ihmistenkin ottaa Suonisen mukaan rauhallisesti ja jättää juhlimiset toiseen kertaan. - Keskitytään siihen, että koiralla on hyvä olla ja se tietää, että siinä on turvalliset ihmiset apuna.

Ihmissusilla, nagualeilla ja muilla vastaavanlaisilla muodonmuuttajilla on taipumusta ilmaantua silloin, kun raja ihmisen ja eläimen välillä on järkkymässä.

Ihmistä kiinnostaa planeetta Maan puolustus mahdollisia törmääviä asteroideja kohtaan. Siksi jo parin vuosikymmenen ajan on tutkittu, miten Maata puolustetaan. Ensimmäinen kunnon testi tuli päätökseen 29. syyskuuta, kun NASAn DART-luotain törmäsi kaksoisasteroidi Didymoksen kuuhun Dimorphokseen. Miten luotain löytää 11 miljoonan kilometrin päässä olevan kohteen? Kuu on läpimitaltaan vain 160 metriä. Kuinka iskusta saadaan kuvia, kun luotain tuhoutuu törmäyksessä? Entä mikä merkitys on asteroidin pinnalla itse törmäykseen? Sitähän me emme voi ennakkoon tietää. NASAn ja John Hopkins yliopiston tutkimusryhmä on kansainvälinen ja mukana ovat yliopistotutkijat Antti Penttilä ja Tomas Kohout. Muutama päivä törmäyksen he osaavat kertoa, että isku onnistui. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Huomisen Kalevalanpäivän kunniaksi nyt sukelletaan kansanperinteen metsärunoihin. Löytyykö sieltä suomalaisten metsäsuhteen pohja? Voiko vanhojen runojen perusteella päätellä, olemmeko me metsäkansaa? Miten erilainen on ollut naisten ja miesten metsä? Minna Pyykkö oli Joensuussa metsäretkellä perinnetutkimuksen dosentin Tiina Sepän kanssa.

Kunnissa on ”kansallispuistomania”. Sallaan avattiin Suomen 41. kansallispuisto, Kolille houkutellaan kahta miljoonaa turistia, kymmenen kertaa nykyistä enemmän.

Vaikka stressiin ei kuolisi, niin se kyllä vanhentaa. Ja se näkyy myös päälle. Ihmisten stressinsietokyvyssä on suuria eroja ja osa niistä on geneettisiä. Lisäksi lapsuuden ja nuoruuden kasvuoloilla on suuri merkitys. Jos alle 16-vuotias joutuu kokemaan vakavia sairauksia, omia tai vanhempien päihdeongelmia, kuolemantapauksia tai muita raskaita menetyksiä kolmeen otteeseen, niin 30-vuotiaana hänellä on lyhentyneet telomeerit. Pitkäaikainen stressi tai ahdistuneisuus voivat vanhentaa ja rappeuttaa soluja ja koko ihmistä. Stressi ja ahdistus aiheuttavat luonnollisen fyysisen taistele tai pakene -reaktion. Se on elimistön hälytystila, jossa stressihormoni kortisolin taso nousee ja nostaa verenpainetta, kuivaa suuta ja hiostaa kämmeniä. Hälytystila rasittaa elimistöä, ja pitkään jatkuessaan se syö ihmistä. Toisaalta näyttää siltä, että jos olosuhteet paranevat, niin tilanne voi korjaantua suotuisissa oloissa. Eri ihmiset rapistuvat hyvin erilaisella nopeudella. Kun ihmis- tai eläinsolut jakautuvat, niin kromosomien päitä suojaavat telomeerit lyhenevät joka jakautumiskerralla. Monilla soluilla on 50-60 jakautumiskertaa ja telomeerit toimivat soluissa ikäänkuin jakautumisten laskureina. Stressi ja ahdistuneisuushäiriö nopeuttavat telomeerien lyhenemistä. Telomeerien pituudessa on suuria eroja jo syntymästä alkaen, ja lisäksi stressaava tai ahdistava kasvuympäristö voi edistää stressiherkkyyttä ja telomeerien lyhenemistä. Epäterveellisillä elintavoilla telomeerejään voi lyhentää vielä rivakammin. Kohtalo ei kuitenkaan ole määrätty geeneissä, sillä vanhenemiseen voi aikuisena vaikuttaa itsekin omilla elintavoillaan ja valinnoillaan, toteaa käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta Helsingin yliopistosta. Samat terveelliset elämätavat, joita suositellaan sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen ennaltaehkäisyyn pätevät tässäkin. Leena Mattila tapasi professori Hovatan Haartman-instituutissa Helsingin Meilahdessa.

Eräs lähihistorian suurimmista tulivuoripurkauksista tapahtui Ranskalle kuuluvalla Martiniquen saarella Karibialla. Tulivuori purkaantui räjähtäen 8. toukokuuta 1902. Purkauksen tuho suuntautui saaren silloiseen pääkaupunkiin Saint-Pierreen, joka kärventyi hetkessä kuuman kaasun iskiessä siihen hurjalla nopeudella. Yli 30 000 ihmistä kuoli ja kaikki rakennukset tuhoutuivat suurelta alueelta. Kyseessä oli inhimillinen tragedia, mutta myös historian ensimmäinen suuri tulivuorenpurkaus, jota pystyttiin tutkimaan nykyaikaisin tutkimusvälinein. Purkausta edeltävät tapahtumat, purkaus itse ja sen seuraukset pystyttiin raportoimaan hyvin valokuvin, elokuvin ja uusin 1900-luvun alussa jo käytössä ollein tutkimuslaittein. Niinpä Pelée-vuoren purkaus on jättänyt jälkensä tulivuoritutkimuksen historiaan. Toimittaja Jari Mäkinen kertoo tulivuoriin erikoistuneen Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentin Arto Luttisen kanssa toukokuun 1902 purkauksen tapahtumat, osin paikan päältä Martiniquelta ja osin Helsingistä, ja jutustelu laajenee tietysti tulivuoriin ja vulkaaniseen aktiivisuuteen laajemminkin.

Minkä mainoksen uhriksi Sini joutui? Miksi plastiikkakirurgiaa pidetään negatiivisena ja turhamaisena hömpötyksenä? Tunnistaako plastiikkakirurgiset toimenpiteet jo kaukaa? Stereotypioille ja ennakkokäsityksille annetaan kyytiä toden teolla, kun Yökylässä-podcastin viidennessä jaksossa tutkivat journalistit Sari ja Sini syventyvät plastiikkakirurgiaan ja omiin ennakko-oletuksiinsa kauneusleikkauksista.

Tässä jaksossa kerron, miten vaikeaa minulle oli hyväksyä toisen ihmisen halua - ja mitä opin, kun hyväksyin sen (ainakin osittain)?  Lue lisää: http://www.jpjakonen.fi Lue kirjojani: https://www.stressivapaajohtaja.fi/kirjat/

Tässä jaksossa tapaat Sonya Lindforsin, joka on koreografi ja taiteellinen johtaja. Sonyaa tekisi mieli kutsua myös kasvattajaksi, joka tulkkaa vaikeat asiat ymmärrettävään muotoon. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2013, ja samana vuonna hänen perustamalleen urbaanille kulttuuri-, taide- ja tapahtumayhteisö UrbanApalle myönnettiin tanssitaiteen valtionpalkinto rohkeasta ja merkityksellisestä työstä tanssin kentän hyväksi. Neljä vuotta myöhemmin Helsingin kaupunki valitsi Lindforsin vuoden taiteilijaksi. Sonya käsittelee työssään ja teoksissaan esimerkiksi mustuutta ja toiseutta. Hän puhuu väsymättä yhdenvertaisuuden puolesta herättelemällä kuulijansa miettimään olemassa olevia valtarakenteita. Näitä teemoja mietimme myös tässä Luovia-podcastin jaksossa, jossa Sonya rohkaisee meitä pohtimaan taidealan rakenteellista rasismia. Sonyan ajattelu kumpuaa ihmisen ihailusta ja rakkaudesta vahvaan vuorovaikutukseen. Näitä molempia koreografi tarvitsee kiinteästi työssään, joka on suhteiden taidetta. Nyt jaksoon. Jakson runko 01:09 Johdanto jaksoon 02:15 "Paskaa ja timanttia, molempia tulee" 04:29 Kuka on Sonya Lindfors ja mitä hän tekee? 05:42 Lapsuuden tanssitunneista ammattitanssijaksi ja koreografiksi 11:20 Millaista koreografin työ on? 14:15 Katso ja näe ihminen 16:07 Millainen koulutus Sonyalla on työhönsä? 17:15 Rasismi taidealalla 19:12 Miksi on niin vaikeaa nähdä itsessään rasistisia piirteitä? 23:30 Yhteiskunnan normit ja kasvuympäristö muovaavat yksilöä 28:22 Huomioi toinen ihminen arkisissa tilanteissa 32:13 Rakenteellinen rasismi taidealalla 36:18 Tuttua suositaan, vierasta vältellään 41:09 Miten normit ja ennakkoluulot näkyvät arjessa? 43:58 Erilaisuus on rikkautta 48:20 Muuta ajatteluasi, muuta maailmaa 50:22 Ketkä ovat tanssitaiteessa Sonyan idoleita, jotka ovat muuttaneet maailmaa? 52:10 Mitä Sonya toivoo työltään tulevaisuudessa? 56:13 Mitä kirjaa Sonya on parhaillaan lukemassa? 56:45 Mistä Sonyan löytää netistä? Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

”Meidän käsitys vanhuudesta on täysin vanhentunut”, sanoo gerontologian professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta. Hän perustelee näkemystään ryhmänsä tutkimuksilla. Tämän päivän 75- ja 80-vuotiaat ovat paremmassa kunnossa kuin 30 vuotta sitten. Esimerkiksi kävelynopeus ja käden puristusvoima ovat suurentuneet, mitkä tuovat sujuvampaa toimintakykyä. Rantasen mukaan vanhuus alkaakin keskimäärin 80-vuotiaana eikä 65-vuotiaana, jolloin moni on jo eläkkeellä. Tutkija Sini Siltanen tutki väitöstyössään Rantasen ryhmässä, mitkä tekijät saavat ikäihmisen jatkamaan aktiivista elämäänsä. Sinnikkyys ja joustavuus osoittautuivat juuri sellaisiksi psyykkisiksi voimavaroiksi, jotka kantavat elinpiirin ylläpitämisessä vastoinkäymisten tullen. Siltasen mukaan nämä ominaisuudet ovat sellaisia, joita ihminen voi kehittää elämän loppuun saakka ja kehittyä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Janni ja Jenni ovat asuneet nyt Dubaissa reilut 4 vuotta. On aika pysähtyä pohtimaan onko Dubaissa asuminen muuttanut heitä jotenkin. Onko suhtautuminen rahankäyttöön muuttunut? Onko aavikolla asuminen muuttanut kummankaan luonnetta? Mitkä muutokset näkyvät arjessa?

Ilman tolkkua olemme menossa kohti maailmaa, joka palkitsee ehdottomuutta ja se on ehdottomasti pelottavaa, pohtii Sean Ricks blogissaan

Tarja Törmänen on NLP-viestintävalmentaja ja kirjakauppa Era Novan toinen kirjakauppiatar. Hän jakaa valoaan siellä, missä kulkee, eikä tämä ole edes liioittelua. Hän uskoo, että hyvä ihmisyys on kehittymistä ja kasvua. Tarja alleviivaa, että omaa mielipidettä ja näkemystä voi aina päivittää, vaikka ihmissuhteissa ja rakkaudessa. Hän halusi ystävystyä silloisen kumppaninsa ex-vaimon kanssa kolmiodraaman jälkimainingeissa ja myös onnistui siinä.

Sivumennen on lukenut Philip Teirin rakkaus- ja uusperheromaanin Neitsytpolku ja kysyy, saako ihminen valita, kun kaikki valinnat on jo tehty. HBO:n Mrs America tuo mieleen, miten vaikea liberaalien on nähdä konservatismin lumoa ja miksi sisaruus ei ole käytännöllinen käsite. Johannalla on teoria siitä, miksi muu maailma on pakkomielteisen kiinnostunut Ruotsin koronalinjasta. Jonna puolestaan huomaa ilokseen, ettei autofiktion aika ole ollenkaan ohi. LUE: Philip Teir: Neitsytpolku (Otava, Jaana Nikula) Vigdis Hjorth: Perintötekijät (S&S, Katriina Huttunen) KATSO: Mrs America (HBO)

Sivumennen on lukenut Philip Teirin rakkaus- ja uusperheromaanin Neitsytpolku ja kysyy, saako ihminen valita, kun kaikki valinnat on jo tehty. HBO:n Mrs America on liimannut Sivumennen-nenät ruutuun. Sarja tuo mieleen, miten vaikea liberaalien on nähdä konservatismin lumoa ja miksi sisaruus ei ole käytännöllinen käsite. Johannalla on teoria siitä, miksi muu maailma on pakkomielteisen kiinnostunut Ruotsin koronalinjasta. Jonna puolestaan huomaa ilokseen, ettei autofiktion aika ole ollenkaan ohi.

Moni meistä joutuu elämässään olemaan henkisenä tukena toiselle ihmiselle. Usein kärsimys saattaa "tarttua" meihin ja alamme itsekin voimaan huonosti toisen puolesta. Miten voimme parhaiten olla henkisenä tukena toiselle ilman, että oma hyvinvointimme kärsii liiaksi? Tähän kysymykseen Niko ja Antti tarjoavat näkemyksensä tässä Zenittäjät jaksossa.

Miten tekoäly näkyy nykyään arjessa, ja missä sitä tulevaisuudessa sovelletaan? Mihin ihminen pystyy, mutta kone ei pysty? Viekö tekoäly työpaikat, ja viekö se ihmistä kuin pässiä narussa? Mitkä ovat suurimmat väärinkäsitykset tekoälystä? Keskustelemassa Helsingin yliopiston professori Petri Ylikoski sekä Inbot Inc:n toimitusjohtaja Mikko Alasaarela. Jakke Holvas juontaa.

Tekoäly helpottaa sisältöjen tekemistä jo nyt niin Suomessa kuin maailmallakin, mutta jatkossa ratkaisut vain laajenevat. Mitä täytyy ottaa huomioon, kun tekoäly otetaan avuksi sisältömarkkinointiin? Entä voidaanko jossain vaiheessa olla tilanteessa, ettei ihmistä tarvita sisältöjen tuottamisessa enää lainkaan? WTF Markkinointi -podcastissa aiheesta ovat keskustelemassa luova strategi Veera Sydänmaanlakka Dagmar Storiesista ja machine learning developer Tero Kemppi Radlysta. Juontajana on Sanna Ala-Seppälä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Areenaan: Monella on mielipide mielenterveysongelmien syistä, vaikka me lopulta tiedämme vähän niiden yksilöllisistä taustoista, pohtii Mona Mannevuo kolumnissaan.

Ihmisten ja eläinten välillä on monenlaisia suhteita. Joissakin niistä, kuten hevosurheilulajeissa, keskitytään oppimaan yhteistyötä. Eläinten kanssa mielen ja kehon taitoja voi kehittää eri tavalla kuin ihmisten kesken.

“Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa?” – Mark. 8:36

Lihavuus määritellään painoindeksin perusteella: paino jaetaan pituuden neliöllä. Ihmistä voi sanoa lihavaksi, jos painoindeksi on yli 30. Mutta painoindeksi ei kerro sitä, minne rasva kerääntyy. Onko se ihon alla vai sisäelinten ympärillä? Toisaalta normaalipainoisillakin voi olla liikaa rasvaa vatsaontelossa, missä se on haitallisempaa kuin ihon alla. Vyötärölle kertyvä rasva on aineenvaihdunnan kannalta aktiivisempaa kuin lantiolle ja reisiin kertyvä rasva. Vatsaontelon rasva on myös sairaampaa ja siksi terveydelle vaarallisempaa kuin ihon alla. Tähän sisälmysrasvaan tulee tulehdussoluja, jotka ylläpitävät haitallista tulehdusta. Rasva kulkeutuu helposti maksaan, jolloin maksakin voi rasvoittua. Tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa selvästi. Mittanauhalla voi sujuvasti mitata vyötärönympäryksensä. Pitääkö sisälmysrasvaa mitata jollain laitteella? Antavatko kuntosalien kehonkoostumusmittarit ja kotipuntarit luotettavaa tietoa sisälmysrasvasta? Vai riittääkö tiettyjen laboratorioarvojen otto ja arvio niiden perusteella? Liikunta tepsii vyötärölihavuuteen. Helsingin yliopistossa on tutkittu pienenevätkö vatsamakkarat reilun 10 minuutin hulailulla päivässä? Mukana sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki, professorit Kirsi Pietiläinen ja Hannele YkiJärvinen sekä lääkäritutkija Mari Lahelma Helsingin yliopistosta, emeritus professori Raimo Sepponen Aallosta sekä tutkija Kim Blomqvist. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva All over Press.

Feminismi on yksi ihmiskunnan historian tärkeimpiä liikkeitä. Jokaisen asema maailmassa paranee, kun naisten valta lisääntyy. Siksi #metoo on perusteltu ja välttämätön. Ihmistä pitää moittia, jos siihen on aihetta. Moitteita kuitenkin satelee sellaisillekin henkilöille, jotka eivät ole syytteitä ansainneet. Kun väärässä paikassa avaa suunsa, niin empire strikes back. Olen julistanut olevani feministi, mutta en ole asiasta enää varma. Viimeisen vuoden aikana olen taantunut tasa-arvon kannattajaksi.

Oppiminen on suurimmassa määrin motivaatiokysymys, ei lahjakkuuskysymys. Kun ihmisen motivaatio on kunnossa, hän on valmis oppimaan myös epämiellyttäviä asioita ja valaistuu oman motiivinsa ja tekemisensä kausaalisuhteiden kannalta. Ihmistä, joka on motivoitunut ensisijaisesti rahasta, ei kannata palkata vastuulliseen tehtävään, koska hän ulosmittaa sen itsestään, ympäristöstään ja tulevaisuudesta.

Riskialtis ympäristö, erityinen luonto ja jääkarhu ovat monin tavoin osa Huippuvuorilla asuvien elämää, toimijuutta  ja identiteettiä. The post Jääkarhu osana ihmistä appeared first on AntroBlogi.

The post Ihmistä ymmärtävän terapeutin jäljillä appeared first on AntroBlogi.

Matkustajamäärän arviot ovat vaihdelleet viime päivinä 35:n ja sadan ihmisen välillä. Lisää >> http://ift.tt/2rVE3cG

Lisää >> http://ift.tt/2FrB4e4

Kiväärien valmistus on turvallisempaa robottien kuin ihmisten tekemänä. Robottien hyvinvoinnista huolehtii huoltoinsinööri. Lisää >> http://ift.tt/2E2LpA0

Kolmelta ihmiseltä on löytynyt norovirusta, joka leviää erittäin herkästi. Kaikki vatsavaivat eivät välttämättä johdu vesijohtovedestä. Lisää >> http://ift.tt/2rUrH4s

Ambulanssiin kätketty pommi räjähti alueella, jonka lähellä on useita suur­lähetystöjä ja hallinnon rakennuksia. Lisää >> http://ift.tt/2Ei3xmU

Poliisi on muistuttanut melomisen tai uimisen Seinessä olevan ”kiellettyä ja erittäin vaarallista”. Lisää >> http://ift.tt/2FkO7hd

Turkin rajantakainen operaatio Palmunlehvä kiihtyi sunnuntaina. Tavoitteena on siivota rajaseutu kurdiaktivisteista, joita Turkki pitää terroristei Lisää >> http://ift.tt/2niJaOH

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=N-MTOt2_RyE RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin kolmannen jakson vieraana on Kaj Sotala, joka tekee tutkimustyötä tekoälyn, teknologiaan liittyvien dystooppisten uhkien ja kärsimyksen vähentämisen äärellä. Jakso taltioitiin 14.11.2017. Joitakin jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Ihmistä älykkäämpi tekoäly • Asiantuntijuus • Lapsinerot • Ihmistenväliset erot oppimisessa • Kompleksisten järjestelmien tulevien tilojen ennustaminen • Koneet ja empatia • Mielirikokset ja kärsimyssimulaatiot • Tietoisuus • Tekoälyn uhat niin todellisuudessa, populaarikulttuurissa kuin julkisessa keskustelussakin • Tekoälyn kehitysnopeus • Kognitiotiede • Scifi • Kehitystö • Efektiivinen altruismi • Tarpeellinen ja tarpeeton kärsimys • Emotionaalinen resilienssi • Verta vuotavaan nenään liittyvä sosiaalinen hassuus • Meditaatio • Laajan tunnekirjon arvo • Epäonnistuminen • Löytymistä vastustavien esineiden aiheuttama raivo. Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Kajn paperi "How Feasible Is the Rapid Development of Artificial Superintelligence?": http://kajsotala.fi/assets/2017/10/how_feasible.pdf • Freddie Mercury -paperi: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27079680 • Superforecasters-kirja: https://www.goodreads.com/book/show/23995360-superforecasting • Kehitystö: https://kehitysto.wordpress.com/ • Efektiivinen altruismi: https://en.wikipedia.org/wiki/Effective_altruism • Kärsimyskeskeinen etiikka: https://foundational-research.org/the-case-for-suffering-focused-ethics/ • Stiftung für Effektiven Altruismus: https://ea-stiftung.org/ • GiveWell: https://www.givewell.org/ • 80,000 Hours: https://80000hours.org/ • Urban Philantropy: http://urbanphilbykp.com/causes/lettuce-live/ • Kajn kotisivut: http://kajsotala.fi • Kajn tutkimusjulkaisut: http://kajsotala.fi/academic-papers • Kajn työnantaja: https://foundational-research.org • Kajn Twitter: https://twitter.com/xuenay • Kajn Facebook: https://www.facebook.com/Xuenay • Kajn blogi Kehitystössä: https://kehitysto.wordpress.com/author/xuenay/ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Ihmisiä, siis eläimiä Facebookissa: https://facebook.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Twitterissä: https://twitter.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Instagramissa: https://www.instagram.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Soundcloudissa: https://soundcloud.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Kiekussa: https://www.kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Onko seksipositiivisuus poissulkevaa ja epäturvallista? Aktivisti ja Wonderlust-seksifestivaalin tuottaja Kasper Kamppuri liittyy seuraan Sokos Hotel Vantaalla pidetyssä esityksessä, juttelemaan muunsukupuolisten sivuuttamista julkisessa keskustelussa. Melissa kysyy kenen on pakko meikata, ihmettelee huonoja seksibileitä ja kertoo metsästävänsä vaihtoehtoista pornoa. Iris ei ole kokenut sukupuolieuforiaa, mutta todistaa miksi Jatkoilla-ohjelma on oikeasti Suomen ensimmäinen livepodcast. Kiitos Valtuusto Podcastin Hannu Oskalalle live-äänityksen yhteistuotannosta. Lisätietoja: Kasper Kamppurin haastattelu: https://www.city.fi/suhteet/seksivallankumous+tulee+ja+tama+henkilo+nayttaa+meille+tieta/11278 Wonderlust-festivaali: https://www.wonderlust.fi Valtuusto Podcast: https://soundcloud.com/user-769318490 Live-esityksen tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/171721553410256/ Kaikki jaksot: http://jatkoilla.fi

Mitä se tarkoittaa, kun pistetään kirjaimellisesti kroppa peliin? Tätä ihmetellään niin karnevalistisen burleskin kuin spartalaisen fitness-elämäntavan kautta. Vieraana burleskitaiteilija Bettie Blackhard eli Petra Innanen ja fitness-ammattilainen Minna Pajulahti. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon.

Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon. Kuinka helppoa ihmistä on huijata? Miten luodaan vaikutelma jostain mikä ei ole totta? Juuso Pekkinen selvittää ensimmäisessä ohjelmassan sitä, onko huijaukseen lankeava ihminen tyhmä vai oisko meillä jokaisella jotain opittavaa siitä miten illuusioita luodaan. Vieraana ovat tietoturva-asiantuntija Antti Kurittu ja mentalisti Pete Poskiparta.

Markus Lehtonen 10.1.2016

Jyri Uurtimo 23.8.2015

Jyri Uurtimo 22.8.2015

Jyri Uurtimo 15.8.2015

Jyri Uurtimo 16.8.2015