Podcasts about sixten korkman

Suomen talous - Teoria ja käytäntö Jussi Lindgren #neuvottelija 273. TkT Jussi Lindgren keskustelee kirjastaan Ohjaustalous vai näkymätön käsi? — Euroopan talouspoliittiset valinnat kriisin jälkeen (Vastapaino) -talousterioista. Sami osin komppasi Pentti Pikkaraisen kirja-arviota. Kritiikinkohteina mm. yleinen tasapaino, Sayn laki, Marxin hallusinaatiot, Coasen teoreema ja neutraali raha-oletus. Kunniaa annetaan Loordi Keynesille rämän euron T2-piilorakenteesta, joka on vähän kuin Bancor vahingossa ja esittelyssä myös Sami Miettisen ECU-2-malli digitaalikeskuspankkirahan sovelluksena! Toisessa osiossa Sami haastaa Jussia puolustamaan teorioiden käytännön sovelluksia Suomen Valtiovarainministeriössä ml. Samin mielestä väärä kokonaisveroaste-ennuste, eläke- ja velkaantumista vääristävä Sixten Korkman-eläkevirtahuijaus, Valtiokonttorin kyvyttömyys hankkia velkarahoitusta suomalaisilta ja tietysti mielipuolisen korkeat verot ja julkiset kulutusmenot! Taisin taas vähän kiihtyä, Jussi vastasi minusta asiallisesti kaikkeen. #neuvottelija - Sisäpiiriin tulee juttua mm. Riikka Purrasta ja miksi Leibniz oli Jussin mielestä kovempi, Samin mielestä Newton.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ihmetellään miksi meitä suomalaisia kiehtoo niin paljon se, mitä vaikkapa naapurimme tienaa? Olemmeko me itse suoraselkäisiä veronmaksajia vai uskaltaisimmeko jopa ottaa riskejä vältelläksemme veroja? Pohdimme myös miten paljon viihdeohjelmalla, kuten Elämäni biisillä, voi olla vaikutusta presidentinvaalikampanjaan. Viitataanko tulevaisuudessa ohjelman jaksoon ja todetaan, että tämä oli ratkaiseva presidentin valinnassa? Käsittelemme lisäksi Sixten Korkman -ilmiötä. Mistä Korkmanin suosio johtuu ja miksi hänestä on tullut arvoprofeetta, joka täyttää jopa kirkkoja arvopuhekiertueellaan? Miten Suomessa ylipäänsä pääsee suosituksi intellektuelliksi ja mahtuuko tänne kerrallaan aina yksi setäikäinen profeetta? Lisäksi kysymme ovatko nykyajan isät omia isiään ja isoisiään parempia lastensa kanssa. Kulttuurin ilmiöitä ja muitakin ajankohtaisia asioita ihmettelevät Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Arvostettu taloustieteilijä Sixten Korkman seikkaili lukiokesinä maailman merillä kansipoikana. Kyseessä oli eräänlainen sukutraditio, sillä sekä isä-Korkman että vanhemmat veljet olivat myös työskennelleet merillä. Ensimmäisenä kesänä hän sai pestin suurelle norjalaisalukselle. Norjalla oli tuohon aikaan hieno merimieskulttuuri, ja laivan yhteisö oli todella hyvä. – Kokeneemmat matruusit kantoivat huolta meistä nuorimmista pojista, kertoo Sixten Korkman, joka on tänä päivänä kysytty yhteiskunnallinen keskustelija.

Mielen puolikkaiden neljännessä jaksossa puhutaan mielenterveydestä talouden näkökulmasta. Vieraana on taloustieteilijä Sixten Korkman, jonka kanssa keskustellaan mm. siitä, millaisia kuluja mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuosittain. Korkmanin mukaan panostukset varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tukevat myös valtiontaloutta. Arvostus hyvinvointivaltion palveluita kohtaan syntyi jo lapsena: kun Korkmanin äiti kuoli, päiväkoti kannatteli haastavina aikoina. Mielen puolikkaat -podcastissa kaksi ihmistä pysähtyy puhumaan mielenterveydestä. Haastattelijana toimii psykologi Frans Horneman, joka työskentelee MIELI ry:ssä Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkönä. Podcast ilmestyy kerran kuukaudessa. Podcastia tuottaa MIELI Suomen Mielenterveys ry. Järjestön perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy.

Taloustieteilijä Sixten Korkman on innokas kulttuurin ystävä, mutta hänkään ei osaa perustella taiteen tärkeyttä rahallisesti.

Politiikot ja asiantuntijat eri maissa varoittavat kansalaisia, että edessä on edelleen vaikeita aikoja. Millainen vuosi mahtaa olla edessä? Mihin pitää varautua? Miten maailmantalous kehittyy ensi vuonna? Entä mitä tapahtuu, kun elintaso laskee? Voisiko taloudellinen taantuma vaikuttaa positiivisesti arvomaailmaamme? Vuoden ensimmäisessä Maamme-kirjassa pohditaan talouden, yhteiskunnan ja ihmiskunnan vointia ja kehitystä ja yritetään löytää taivaanrannalta hopeareunusta ja muita positiivisia merkkejä. Vieraana on taloustieteilijä ja kirjailija Sixten Korkman.

Saat valita supervoiman. Mikä se on ja mitä sillä teet? Kirjailija, näyttelijä, taloustieteilijä, tutkija ja vaikuttaja vastaavat.

Taloustietelijä ja kirjalija Sixten Korkman aiemmasta Futucast-vierailusta on yli 5 vuotta aikaa. Miten aika menee niin nopeasti? Nyt hän on kirjoittanut kirjan nimeltään Talous ja humanismi. Siinä Sixten argumentoi, että meidän tulee ymmärtää kulttuurihistoriaamme ja humanismia, jos haluamme ymmärtää taloutemme. Humanistiset tieteet kuvaavat ihmisen erilaisia suhteita luojaansa, toisiinsa ja itseensä. Nämä eri uskomukset ovat Sixtenin mukaan myös maailman erilaisten talousjärjestelmien perusta. Miten protestanttinen vallankumous ja kapitalismi liittyy toisiinsa? Miksi taloustieteen ja humanististen tieteiden välillä on niin iso kuilu? Voiko kapitalismia uudistaa? Tervetuloa kuuntelemaan Sixtenin ajatuksia. Sixtenin kirja: https://otava.fi/kirjat/talous-ja-humanismi/ — Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Mil­lai­nen on tu­le­vai­suu­den ta­lous, joka ot­taa ny­kyis­tä pa­rem­min huo­mioon maa­pal­lon ra­jal­li­set re­surs­sit? Onko ta­lous­kas­vua ja ym­pä­ris­tö­krii­sien hi­das­ta­mis­ta mah­dol­lis­ta yh­dis­tää? Tiedekulmassa kes­kus­tel­laan sii­tä, mik­si ja mi­ten ta­lous­jär­jes­tel­mäm­me pi­tää muut­tua ym­pä­ris­tö­krii­sien myö­tä. Tulevaisuuden kestävää taloutta pohtivat taloustieteilijä Sixten Korkman, Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar, tutkijatohtori Tero Toivanen Helsingin yliopistosta sekä yliopistotutkija Tuuli Hirvilammi Tampereen yliopistosta. Keskustelua luotsaa Jari Hanska. Mitä mieltä olit keskustelusta? Vastaa kyselyyn ja osallistu Tiedekulmapokkareitten arvontaan! https://bit.ly/suunnanmuutos2022 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/Dl0YdBpTwo4 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten käy kapitalismin? -tapahtumassa 24.11.2022. Tapahtuma on osa Tiedekulman Suunnanmuutos -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/suunnanmuutos

Onko kapitalistisella markkinataloudella vielä tulevaisuutta sen useista ongelmista huolimatta? Miksi talouskriisejä on yhä useammin? Miten järjestelmää pitäisi muuttaa? Haastateltavana taloustieteilijä Sixten Korkman. "Kaikki hyvin jos markkinataloust tai kapitalismi on yhteiskunnan renkin, mutta jos se pääsee niin hallitsevaan asemaan kuin nyt on tapahtunut niin silloin vaarana on, että elämme rahavallassa pikemminkin kuin kansanvallassa. Silloin ongelmia ei ehkä korjata ja ne sen kun kärjistyy ja ovat uhkana viime kädessä jopa demokratialle, kuten on tapahtunut modernin demokratian kehdossa eli Yhdysvalloissa", Korkman sanoo. Kirjassa Korkman kertoo, että "maailma on kolmen viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kokenut yli sata merkittävää finanssikriisiä" ja "finanssikriisejä on maailmassa esiintynyt ainakin yhtä kauan kun on ollut pankkeja". Järjestelmää pitäisi Korkmanin mukaan parantaa. Uusliberalismi on Korkmanin mukaan viety liian pitkälle esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Mitä Suomi voi oppia näistä esimerkeistä? Kapitalistisella järjestelmällä on suuria ongelmia vastata eriarvoisuuden ja ilmaston kuumenemisen kärjistymiseen. Korkman on erityisen huolissaan siitä, miten Eurooppa, Amerikka ja Kiina pääsevät riittävään yhteistyöhön ilmastotoimissa. Hänen mielestään talouskasvua ei pidä kuitenkaan lopettaa ilmastotoimena, vaan suunnata kulutusta uudelleen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Viime vuoden kesällä Euroopan unioni teki historiallisen päätöksen: ensimmäistä kertaa valtioliitto ottaa yhteistä velkaa, rahoittaakseen jäsenmaidensa elpymistä koronakriisin jälkeen. Tästä niin kutsutusta elpymisvälineestä 390 miljardia euroa on suoria tukia ja 360 miljardia euroa on lainaa. Mutta miten nämä tukiaiset käytännössä jaetaan? Kuka maksaa ne takaisin, millä ehdoilla ja milloin? Mitä tapahtuu, kun Euroopan Unionin jäsenmaille jaetaan roppakaupalla rahaa? Vieraina ovat ekonomistit Juhana Brotherus ja Sixten Korkman.

Puoliväliriihi kriisiytti hallituksen. Keskustelemassa politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta ja toimittaja Unto Hämäläinen sekä varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi, kesk. Perustuslakivaliokunta päätti EU:n elvytyspaketin vaativan 2/3 enemmistön eduskunnassa. Mitä päätös tarkoittaa? Keskustelemassa talousvaikuttaja Sixten Korkman, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän pj Kai Mykkänen. Saimaan norpan suojelu. WWF Suomen Ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen, kalastusneuvos Eija Kirjavainen ja entinen Etelä-Karjalan maakuntajohtaja, nykyinen norppalaskija Matti Viialainen. Uusinta. Puoliväliriihi kriisiytti hallituksen. Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Atte Uusinoka, Jukka Vanninen ja Marjo Näkki. Tuottajana Tarja Oinonen.

En ny skola bland ekonomer hävdar nu att en stat i princip kan låna hur mycket pengar som helst. Behöver staten mera pengar är det bara att trycka upp nya sedlar. Inflation leder det inte till, anser de här ekonomerna. Är det här fantasier eller lösningen på problemet med skenande statsskuld? I Slaget efter tolv diskuterar företagaren och forskaren Katarina Sehm-Patomäki och professor Sixten Korkman. Programledare: Bettina Sågbom E-post: slaget@yle.fi

Miten syvä talouden ahdinko Suomessa on edessä ja miten siitä päästään ylös? Vieraina taloustieteilijä Sixten Korkman ja Pellervon taloustutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Janne Huovari. Huovari kertoo, että vaikka Suomen teollisuudessa on ollut lomautuksia, tilanne on huomattavasti parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. "Meillä ei ole ensimmäistä iskua teollisuuteen edes vielä tullut, mutta kysynnän kautta tulee meillekin. Se on kiinni siitä, miten nopeasti talous toipuu tästä pohjasta. Kulutus näyttää toipuvan", Huovari sanoo. Hän arvioi, että jos tautitilanne oli tässä, Suomen talous toipuu nopeasti. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Suomi kärsii vientimaiden talouden heikkenemisestä. "Jos syksyllä tulee toinen aalto, sitten ollaan syvällä suossa. Euroopassa on maita, joihin voi syntyä jopa maksukyvyttömyyttä. Silloin koko Euroopan talous kärsii. Nyt on olennaista, että kaikkialla elvytetään riittävän voimakkaasti", Korkman sanoo. Korkman ja Huovari ovat yksimielisiä siitä, että jos tarvittavat toimet koronakriisin hoidossa tehdään, talous voi elpyä nopeastikin. "Oli hyvin tärkeää, että taudin leviäminen saatiin tukahdutettua. Tilanne täytyy pitää kurissa myös syksyllä", Huovari sanoo. Korkman muistuttaa, että mitään fyysistä pääomaa ei ole tuhoutunut, joten koronakriisiä ei voi suoraan verrata sotatilaan. "Jos pystytään viemään eteenpäin niin että vaurioita ei synny, pystytään aika nopeastikin toipumaan. On ihan oikein että yritystukia maksetaan", Korkman sanoo. Mutta kuinka paljon Suomi voi velkaantua koronakriisin hoidossa? "Jos investoidaan sellaisella tavalla joka vahvistaa talouden suorituskykyä pitkällä aikavälillä ja elvyttää lyhyellä aikavälillä, niin tällä korkotasolla on ihme jos ei löydy investointeja jotka siinä perspektiivissä ovat kannattavia", Korkman sanoo. "Meidän korkomenot ovat suhteessa BKT:hen alempana kuin viimeksi 70-luvulla. Saamme nollakorolla lainaa. Edes 20 vuoden lainassa ei tarvitse juurikaan maksaa korkoa", Huovari sanoo. Korkmanin mielestä suomalaisten synkkyys ja heikko itsetunto eivät tee hyvää taloudelle. "Nyt pitäisi kannustaa. Onneksi meillä on yrittäjiä jotka uskovat itseensä enemmän kuin me vanhemmat sukupolvet. Tämä maa on hirveän hyvä, ja se ei ole vain minun mielipiteeni", Korkman kertoo. Tarvitaan myös Eurooppa-tasoista finanssipolitiikkaa. "Jos jättäisimme heikommin pärjäävät maat, ne hyvin ne syöksyvät helposti velkakriisiin, millä olisi hyvin rankkoja vaikutuksia koko Euroopalle", Korkman kertoo. Huovari korostaa, että paljon pienempi summa on se, jolla Euroopan koronakriisiä tuetaan kuin silloin jos koko Eurooppa ajautuisi pahaan taantumaan. Korkman ja Huovari arvioivat myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätösten onnistumista koronakriisissä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Korona iski rajusti Iraniin. Mikä tilanne on nyt ja miten korona on vaikuttanut maassa? Studiossa tutkija Joonas Maristo. EU:n komission on määrä antaa esityksensä kiistanalaisesta elvytysrahastosta, kirjeenvaihtaja Susanna Turunen, Bryssel. Elvytysrahasto on kova pala monelle EU-maalle. EU:n tilannetta pohtivat Jean Monet-professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja taloustieteilijä Sixten Korkman. Takaisin Fukushimaan. Mitä alueelle kuuluu yhdeksän vuotta ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen,  tuottaja-ohjaaja Marko Lönnqvist. Kolumni: Emmi Nuorgamin kolumni: Lapsi tarvitsee itkevän isän. Uusinta: Korona iski rajusti Iraniin. Mikä tilanne on nyt ja miten korona on vaikuttanut maassa? Studiossa tutkija Joonas Maristo. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Marija Skara ja Atte Uusinoka, tuottajana Tarja Oinonen.

Hallitus antoi maaliskuun lopulla neljälle Suomen eturivin talousasiantuntijalle tehtävän: laatia arvio koronakriisin talousvaikutuksista, sekä kirjata toimenpiteet, joilla talousvauriot voidaan korjata niin nopeasti kuin mahdollista. Hallituksen tilaustyön kirjoittajiksi valikoituivat Vesa Vihriälä, Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Roope Uusitalo. Minkälaista strategiaa hallituksen nimeämien talousviisaiden ryhmä ehdottaa koronakriisistä selviämiseksi? Miten estetään Suomen köyhtyminen? Vieraana on raportin kirjoittajista julkistalouden professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta ja Valtion taloudellista tutkimuslaitoksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ruotsin koronatilanne ja mielialat, puhelu Markku Broas, infektioylilääkäri, Lapin sairaanhoitopiiri. Keskustelemassa professori Anu Koivunen, Tampereen yliopisto ja pohjoismaiden tutkimuksen apulaisprofessori Johan Strang, Helsingin yliopisto. Talous vai terveys, onko meillä varaa kaikkiin rajoituksiin? Keskustelemassa johtaja Emilia Kullas. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ja taloustieteilijä Sixten Korkman. Alkoholi, korona ja kaikki koko ajan kotona, A-Klinikan toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki ja ohjelmajohtaja Miia Pitkänen, Lastensuojelun keskusliitto. Kolumni Pekka Juntti: Koronatoimet näyttävät, kuinka diktatuurit syntyvät. Uusinta: Ruotsin koronatilanne ja mielialat. Keskustelemassa professori Anu Koivunen, Tampereen yliopisto ja Pohjoismaiden tutkimuksen apulaisprofessori Johan Strang, Helsingin yliopisto. Juontajana Tom Kankkonen, toimittajina Hanna Juuti, Marja Ala-Kokko ja Marija Skara. Tuottajana Tarja Oinonen.

Allt görs för att hindra den vidare spridningen av coronaviruset i Finland. Men när kommer gränsen för att de långsiktiga ekonomiska och sociala konsekvenserna av nedstängningen av hela samhället ter sig större än den akuta situationen inom sjukvården?I Slaget efter tolv diskuterar filosofen och socialdemokraten Tomas Wallgren och ekonomen Sixten Korkman. Programledare: Stefan Winiger E-post: slaget@yle.fi

Miten koronavirus vaikuttaa taloutemme ja mitä nyt tulisi tehdä? Tästä keskustelemme Sixten Korkmanin kanssa. Ovatko hallituksen toimet alimitoitetut, liialliset vai kenties juuri oikeat? Och hur klarar sig barnen där hemma?

Ilmastonmuutoskeskustelussa talouden kasvu ja sen hillitseminen nousevat usein esille. Mitä mieltä maailmantalouden kasvusta ovat ekonomistit Sixten Korkman ja Timo Tyrväinen? Voiko talous kasvaa ilman päästöjen kasvua vai ei? Ja mitä mieltä ekonomistit ovat kansainvälisestä ilmastopolitiikasta? Sixten Korkmanin ja Timo Tyrväisen kanssa Ilmastovaroitus-podcastissa mukana Hermanni Seppälä.

Inspirerade av den franske ekonomen Thomas Piketty föreslår nu vänstern att man borde införa ett förmögenhetstak, där förmögenheter på över tio miljoner euro skulle beskattas väldigt högt eller till och med konfiskeras. På så sätt skulle man få loss pengar till exempel för klimatomställning och för att utjämna inkomstklyftor i samhället, resonerar man inom Vänsterförbundet. Huruvida det här är en bra eller en dålig idé diskuteras i Slaget efter tolv, på tisdag. I debatten deltar Mia Haglund (t.h.) från Vänsterförbundet, riksdagsman Juhana Vartiainen (t.v.) och nationalekonomen Sixten Korkman. Diskussionen leds av Bettina Sågbom.E-post: slaget@yle.fi

Euroopan pankkien vakaus? Pitkän linja talousvaikuttaja Sixten Korkman. Israelissa parlamenttivaalit. Ulkomaantoimittaja Sampo Vaarakallio, Yle. Miten toteuttaa hoitajamitoitus ja taata hyvä hoiva? Asiantuntija Elina Kiuru, Yksityinen sektori ja vanhustyö, Super ja kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.). Millainen Aino Sibelius todella oli? Elämäkerran kirjoittaja  tietokirjailija ja Helsingin yliopiston taidehistorian professori emerita Riitta Konttinen. Kolumni Matti Mörttinen. Koomikko piristää politiikkaa - mutta pelle vaihtuu pian pelottelijaan, ja silloin on itku naurua lähempänä. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Mira Stenströnm ja Marjo Näkki. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Sote-uudistus eteenpäin hallitusneuvotteluissa. Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja erikositoimittasja Tiina Merikanto, Yle. Blogi Sanna Ukkola. Murheellisten vanhusten maa. EU tienhaarassa? Tutkijatohtori Suvi Kansikas, taloustieteilijä Sixten Korkman ja yliopistotutkija Timo Miettinen. Intian vaalitulos selvillä. Lähetystöneuvos Ari Tasanen ulkoministeriön  Etelä-Aasian yksikkö. Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Jukka Vanninen, Marko Tammi ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

"Lapsuuteni Vaasa on täysin muuttunut, mutta yksi iso kivi on jäänyt", sanoo Sixten Korkman. Kulttuuriykkösen kisastudiossa kotiseuturakkaudesta ja kulttuurin ajankohtaisista aiheista keskustelemassa ovat talousasiantuntija Sixten Korkman, palkittu esseisti Silvia Hosseini ja professori Henrika Franck. Juontajana on Jakke Holvas.

Kulttuuriykkösen Kisastudion vakiovieraat talousasiantuntija Sixten Korkman, professori Henrika Franck ja esseisti Silvia Hosseini keskustelevat ilmiöksi nousseesta draamasta Game of Thrones, länsimaisen kulttuuriaarteen Notre Damen palon herättämistä tunteista, koneiden ja taiteen suhteesta sekä korkeakulttuurin opettelemisesta lapsena. Töölön yhteiskoulun lukiolaiset kysyivät raatilaisilta, miten he ajattelevat tämän päivän nuorten kokemasta ahdistuksesta. Juontajana on Pauliina Grym.

Millaisia näkymiä suuryritysten osavuosikatsaukset lupaavat?  Elinkeinoelämän keskusliitton EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki sekä Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. Hallituksen muodostaminen. Valtio-opin professori Heikki Paloheimo. Valtiopäivät avattiin, presidentti puhui. Miten tulkitaan? Neuvonantaja Tuuli Kaskinen ja valtiotieteiden tohtori, ekonomisti Sixten Korkman. Blogi Jenny Matikainen. Tavarataivas tuo nopean nousuhumalan ja kaamean krapulan. Omaishoito haluaa huomiota. Omaisliitto ry:n toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen ja omaishoitajana toiminut Ritva Särkkä. Juontaja Jari Niemelä. Toimittajat Kaija Kellman ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

M/S Romantic aiheuttaa myötähäpeää, hallitus erosi, mutta poliittinen satiiri on valjua Suomessa. Jakke Holvaksen juontamassa Kulttuuriykkösen kisastudiossa keskustelevat talouden tuntija Sixten Korkman, esseisti Silvia Hosseini ja taidehistorian tuntija Pia Maria Montonen.

Kulttuuriykkösen Kisastudiossa talousvaikuttaja Sixten Korkman, yrittäjä Anna Moilanen ja kirjailija Silvia Hosseini keskustelevat siitä kuinka ahdistavia muumit voivat olla ja miksi kirjallisuuspalkintoja Suomessa jaetaan vain suomen- ja ruotsinkielisille kirjoille. Keskustelu käy kiivaana myös rumasta suomalaisesta arkkitehtuurista ja kulttuuripalvelujen muuttumisesta ihmisten selfiekuvien kulisseiksi. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Kulttuuriykkösen kisastudiossa aiheina pakkosuomi, nujerretut nerot, elämäkertojen tirkistely, yhteiskunnallinen ja eheyttävä taide. Vakiovieraina Anna Moilanen, Sami Kuusela ja Sixten Korkman. Jakke Holvas juontaa.

Kisastudion vakiovieraista vuorossa ovat Sixten Korkman, Jussi Turhala ja Helena Ranta. Aiheina ovat musiikkiopetuksen rahoitus, Lucia-neito -perinteenä, lihavuuden esittäminen ja yksityisyyden katoaminen nykyajassa. Juontajana on Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Kisastudiossa taloustieteilijä Sixten Korkman, yrittäjä Anna Moilanen sekä copywriter-yrittäjä Jussi Turhala puivat Haminaan nousevaa 100-metristä lipputankoa, UMO Jazz Orchestran rahoituksen leikkausta, sitä miten läsnäolo vaikuttaa ihmisen luovuuteen, älykkyyteen ja merkityksen tunteeseen sekä kulttuurin itseisarvon merkitystä suhteessa sen välinearvoistamiseen. Juontajana Tuukka Pasanen.

Sixten Korkman ehdottaa markkinafundamentalistisen hurmion rationaalista populismia, joka kuulostaa meidän mielestämme jokseenkin ristiriitaiselta, mahdollisesti tehokkaalta, luultavasti vähän vaaralliselta ja kokeilemisen arvoiselta. Weekend Festival meni vähän reisille jo seitsemättä vuotta peräkkäin, mutta toisaalta festari otti ensimmäistä kertaa vastuun jostain. Edistystä?

Sixten Korkman varttui Vaasassa oloissa, jotka olivat kaukana auvoisesta. Lisää >> http://ift.tt/2DP8TFo

Joulukuussa tuhanteen sattumanvaraisesti valittuun suomalaiskotiin jaettiin virsikirjan kokoinen teos nimeltä Sampo - ohjekirja vapauteen. Teos lupaa selvittää maailmantalouden, demokratian ja ympäristön ongelmat ja lähtee liikkeelle hyvin pompöösillä toteamuksella: -Jos kirjan näkemys toteutuu, voimme luopua tuloverosta, velasta, korosta ja monista muista kahleistamme. -Luottamusyhteiskunnassa hyvistä teoista palkitaan rahallisesti ja huonoista sakotetaan. Toive on, että näin ihmiskunta löytää nopeasti sellaisen kestävän ja yhteisöllisen tavan elää, joka hyödyttää kaikkia. Ei kannattaisi olla kusipää, siitä sakotettaisiin. Sakko on esimerkiksi huono maine, visioi Sampo-teoksen anonyymi kirjoittaja. -Toki mainejärjestelmä vaatisi jonkin verran moderointia. Taloustieteen professori Sixten Korkman arvioi Sampo-talousjärjestelmää ja muita talousutopioita. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Toisen #futucast-jakson vieraana Sixten Korkman. Keskustelua Suomen taloudesta, EU:sta, maahanmuutosta, Pohjoismaisesta federaatiosta ja nuorista. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Politiikan syksy alkaa jälleen kerran talousmurheilla. Valtiovarainministeri Petteri Orpo joutuu rakentamaan ensimmäistä budjettiaan vaikeassa tilanteessa. Kasvunäkymät ovat edelleen heikot, mutta pientä talouden piristymistäkin on havaittavissa. Millaista talouspolitiikka nyt pitäisi harjoittaa? Miltä Suomen talouden lähitulevaisuus näyttää? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraana on professori Sixten Korkman.

Om EU, kriser och politik, men också om identitet, värderingar och sjömansliv handlar professor emeritus Sixten Korkmans sommarprat. - Vad är nyckeln till lycka? Handlar det om pengar? Blir man lyckligare om man får högre inkomst? Det är några av frågorna som Korkman, professor emeritus vid Aalto universitetet, försöker ge svar på i sitt program. Men vi får också följa med ut på havet, till exempel till Bilbao, till finkan vid Nylands brigad - och till Bryssel och senare Tokyo där det dansas på bord i restauranger.

Sixten Korkmanin mukaan talouden suurin ongelma on vaikeasti ennustettava ja hallittava rahoitusjärjestelmä. Globaali rahoitusjärjestelmä on iso, nopealiikkeinen, minimutkainen ja haavoittuva. Suurimmat pankit ovat liian suuria eikä niitä ei uskalleta päästää konkurssiin. Miksi näin on? Onko taloudessa olemassa lainalaisuuksia ja sääntöjä? Miten talous toimii? Tässä ohjelmassa etsitään vastausta kaikkeen siihen, mitä olet aina halunnut tietää klassisesta talousopista, keynesläisyydestä ja monetarismista, mutta et ole koskaan rohjennut kysyä. Ja miten nuo kaikki vaikuttavat talouskeskusteluumme? Vieraana Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman. Toimittajana Juho-Pekka Rantala.

Isäntänä Tapani Ruokanen -ohjelmassa tällä viikolla vieraana Aalto-yliopiston professori, ekonomisti Sixten Korkman. Sixten Korkman on suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa näkyvä hahmo jota aktiivisesti niin lainataan kuin kritisoidaankin. Häneltä on vast'ikään ilmestynyt uusi kirja, Väärää talouspolitiikkaa. Millaista on Suomen talouspolitiikka, mihin pitäisi pyrkiä?

Maanantain #kasvuaperkele -ohjelman vieras väitteli valtiotieteen tohtoriksi kansantaloustieteestä Helsingin yliopistosta jo vuonna 1980. Hän on toiminut muun muassa OECD:n sihteeristössä Pariisissa sekä eri tehtävissä Suomen Pankissa. Hän on ollut myös valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajana ja Euroopan unionin neuvoston talouspoliittisen osaston Ecofinin pääjohtajana. Parhaiten tunnemme hänet Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ex-toimitusjohtajana. Hän on lausunnoissaan suora ja analyyttinen asiantuntija, joka haluaa rakentavasti hakea ratkaisuja Suomen talouden haasteisiin. Hän on vaikuttaja, kenen sanomisia moni media kuuntelee ja referoi. Maanantainan yhdeltä Tuomo Luoman vieraana on Suomen talouden huippuasiantuntija, professori Sixten Korkman.