Podcasts about irlannin

Tässä uutisjaksossa Milla, Jyri, Laura ja Pilvi keskustelevat viimeaikojen mielenkiintoisimmista tietosuojamaailman uutisista ja draamasta.    Ensimmäiseksi nelikkomme löytää itsensä tekoälykulmasta, jossa ihmetellään EDPB:n Open AI Task Forcen raporttia ja oikeutettua etua oikeusperusteena kaapia tietoa internetistä. Entä miltä Italian tietosuojaviranomainen juuri julkaisema ohje kaavinnasta näyttää? Tekoälykulmaan mahtuu myös keskustelua NOYB:in uudesta Metaan liittyvästä tekoälytapauksesta sekä Adoben uusista käyttöehdoista, joissa kaikki oikeudet materiaaliin luovutetaan Adobelle. Nelikkomme päätyy pohtimaan, mikä lopulta toimii parhaiten jarruna tekoälykehityksen datan ylensyömiselle: tietosuoja, tekijänoikeudet, kilpailuoikeus vai kuluttajien närkästyminen?    Suomessa tapahtuu myös, sillä tiedusteluvaltuutettu on julkaissut viidennen vuosikertomuksensa, jonka perkasimme (ainakin melkein kokonaan) kuulijoillemme: yksi lause raportissa pysäyttää. Lisäksi kommentoimme pohjoismaisten tietosuojaviranomaisten (ei-niin-yllättävää) lausuntoa siitä, että hallinnolliset seuraamusmaksut tulisi laajentaa myös julkiselle sektorille.   Satuitko EU-vaalien aikaan käyttämään Metan palveluita? Huomasitko, että sinulle kerrottiin vaalien olemassaolosta ja tarjottiin mahdollisuutta saada lisää tietoa äänestämisestä? Espanjan tietosuojaviranomainen AEPD huomasi tämän myös ja otti yhteyttä Irlannin vastaavaan viranomaiseen joka oli helmikuussa tiedottanut tästä ominaisuudesta, että ihanko oikeasti olette sitä mieltä, että tämän toteuttaminen sopimus oikeusperusteena on GDPR:n mukaista? Jyri avaa kuuntelijoillemme tarkemmin, miten tällainen prosessi toimii ja mitä verhojen takana tapahtuu.   Lopuksi vielä käsittelemme uusimman Googlen hakukoneeseen liittyvän oikeus tulla unohdetuksi-tapauksen, jossa henkilö halusi Googlen poistavan hakulinkin vuonna 2018 julkaistuun mielipidekirjoitukseen. Tapaus käsiteltiin ensiksi tietosuojavaltuutetun toimistossa ja lopulta hallinto-oikeudessa ja koska KHO ei myöntänyt tapauksessa valituslupaa, päätös on nyt lainvoimainen.   Kaada siis (jää)teetä mukiisi ja pistä jakso pyörimään! Tykkäsitkö jaksostamme? Tue meitä täällä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Netflixin hittisarja Bridgerton on 1800-luvun Englantiin sijoittuva leikkisä ja rohkea epookki, jossa valtaa monella tasolla käyttää kuningatar Charlotte, alkujaan saksalainen prinsessa, josta tuli Yrjö III:n puolisona Englannin ja Irlannin kuningatar. Bridgerton-sarjassa hän on tummaihoinen, mitä hän ei perintötietojen mukaan ollut. Yhdysvaltalaisen Julia Quinnin vuosituhannen alun kahdeksanosaiseen romaanisarjaan perustuva Bridgerton eli ole ainoa tuotanto, jossa historiaa muokataan moninaisuuden nimissä. Osa yleisöstä tervehtii tulkintoja riemulla, osa suhtautuu niihin penseästi. Historian uusista tulkinnoista ovat keskustelemassa näyttelijä ja aktivisti Laura Eklund Nhaga, taiteilijafilosofi Maija Kalikwela Baijukya, historiantutkija Laura Kolbe ja elokuva-asiantuntija Jari Sedergren. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tänään alkava Arrow24-sotaharjoitus on kirvoittanut Venäjältä kommenttia. Millaista on Venäjän uhittelun retoriikka? Studiossa vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa, Ulkopoliittinen instituutti ja Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen. Trumpin syytesuojatapauksen kuulemiset käynnissä. Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Irlannin taloudessa menee vaihteeksi hyvin. Dublinista raportoi Eeva Eronen. Suomalaisen oikeusvaltion tila. Vieraina korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi sekä puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju, Suomen asianajajaliitto. Puhelimessa julkisoikeuden prof. Janne Salminen, Turun yliopisto. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Rasmus Montonen ja Anssi Väisänen. Tuottaja Hanna Juuti.

Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n toimitusjohtaja keskustelee kirjansa Talouden ilmestyskirjan teemoista ja Suomen talouden madonluvuista. 00:00 Aki Kangasharjun Talouden ilmestyskirja — Velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja. Matti H. Virtanen 01:35 Sami tunnustaa olevansa rahapoliittinen radikaali. Heterodoksisuus 02:27 Miksi Suomen talous on rikki bruttokansantuotteen näkökulmasta. Ei kasvua, ei edes hyvä kurjuuden mittari 03:42 Julkisen sektorin bkt ei ole pitkään aikaan perustunut vain julkisiin kulutusmenoihin. Tuotosmittareiden mittausongelmat kustannusten noustessa, laatu 05:15 Tuotekehityspanostusten uudelleenluokituksen vaikutus Irlannin bkt:hen. Julkisen sektorin tuottavuustilastoinnin julkistaminen on lopetettu. Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen 07:25 Yksityisen sektorin bkt:n ongelmat. Yrityksien arvonlisäketjujen mittaaminen palkkojen ja voittojen kautta. Rahoitussektorin ja asiantuntijapalkkioiden arvonlisää on vaikea mitata 09:40 Suomi on tytäryhtiötalous jossa on vähän suomalaista omistusta ja vain 5 miljardia yksityishenkilöiden osinkoja. Vaihtotase mittaa tytäryhtiötalouden tasoa 11:10 Kotitalouksien arvonlisään lisätään mm. hallusinoitu omistusasujien asuntotulo eli ”itsellensä maksama vuokra”. Jos se poistetaan yksityinenkään arvonlisä ei ole Suomessa kasvanut 12:35 Maatalousyrittäjien ja toiminimien suuri vaikutus kotitaloussektorin työtunteihin 14:35 Suomen surkeuden juurisyy on surkistunut yrityssektori. Absoluuttinen alamäki 2008-2015 ja pieni toipuminen 2015-2022. Paras toimiala on tietotekniikkapalvelut 16:52 Suomen vaihtotase on aneeminen 17:50 Reaalinen vs. nominaalinen bkt. Suomen velkaantuminen on holtitonta. Haastattelun jälkeen velkaantuminen 2023 nousi -11,5mrd€ tasosta -14,4mrd€ tasolle! 19:35 Suomen veroasteet ovat maailman huippuluokkaa, niiden nosto vain kiihdyttäisi tuhoa 21:20 Suomen julkinen sektori valtaa yksityishyödykkeiden markkinoita ilman strategiaa. Yksityiset tuottajat halutaan sysätä pois mm. kuntien hankintayhtiöillä 22:50 Kirjan analyysi - julkinen sektori on tehottomampi kuin yksityinen 24:45 Viranhaltijat palvelun tarjoajana ovat ongelmallisia. Politiikka ja tehottomuus ovat tappava yhdistelmä tuottavuudelle 26:42 Talousnobelisti Bengt Holmströmin onnellisuuskritiikki 28:58 Suomen kokonaisveroaste 43,0% on maailman 4. korkein mutta se ei ole hyvä mittari. Verottomat ja verolliset tulonsiirrot 30:09 Työn jyrkkä veroprogressio on suuri ongelma. Useat tutkimukset tukevat korkeimman rajaveron laskua 33:50 Lafferin käyrä ei toimi kokonaisverotasolla Kiinteistöveroissa olisi vielä korottamisen varaa, työn ja pääoman veroissa ei niinkään 37:10 Rakenneuudistukset lisäävät työnpanosta ja tuottavuutta. Osa-aikatyön määrä on noussut. Suurin arvolisä tulisi kuitenkin hyvätuloisten lisätyömäärästä rajaveroa laskemalla 40:15 Työpanoksen lisäämisen näkökulmasta veroaste ei ole alimmassa tuloluokassa ongelma vaan tulonsiirrot ja työn vastaanottamisen marginaalivero 42:00 Nettotuloissa ja yhteiskunnallisen liikkuvuuden suhteen Suomi on maailman tasapäisimpiä maita 44:53 ETLA:n medianäkyvyys on noussut, mutta media on aina kuvitellun pienemmän puolella, jopa silloin kun yrityssektori voi huonosti kuten nyt. 47:15 Porvarit vai talousoikeistolaiset. Faktoja ja tutkimusta löytyy tästä näkökulmasta 48:40 Onko eurojärjestelmä radikaali rahakokeilu? Euron ottaminen pois ei ratkaisisi EU:n rakenteellisia ongelmia 52:11 Pitkällä aikavälillä liittovaltio ja euron hajoaminen mahdollisia, lyhyellä aikavälillä eurojärjestelmää on korjattu merkittävästi 53:35 Miksi MMT ei toimi? Liikepankkien korvaaminen keskuspankilla ei ole hyvä idea. QE ei ollut MMT:n mukaista 56:46 Rakennemuutosten puutosvertailua ei tehdä Suomessa muihin maihin. Työkyvyttömien tukien poisto ei ole hyvä idea. Saavutetuista eduista ei luovuta 58:35 Yksilötason liberalismi puuttuu Suomesta 01:01:20 Pörssiklubin joululounas Aki Kangasharju #neuvottelija Sisäpiiri 36

Ehkä maailman kovin drifting-sarja Drift Masters European Championship (DMEC) alkaa taas, ja suomalaisedustus on kovempi kuin koskaan! Markus ja Muumi käyvät läpi sarjan kaikki 50 kuljettajaa, Irlannin kisan villikorttikuskit ja kuulumisia kuullaan sekä suomalaisilta että valituilta irlantilaiskuljettajiltakin. Lopuksi tietysti ennustetaan sekä sarjan, että avauskisan top3 tulokset. Linkkivinkit:Markuksen kanavat:https://www.tiktok.com/@markusmarteliushttps://www.youtube.com/@markusmarteliushttps://www.instagram.com/markusmarteliusMuumin instagram: https://www.instagram.com/muumi81Muut äänessä olevat osapuolet:Dylan Garvey: https://www.instagram.com/dylangarvey26/Lauri Heinonen: https://www.instagram.com/lauriheinonen18/Mika Keski-Korpi: https://www.instagram.com/keskikorpimotorsport/Juha Pöytälaakso: https://www.instagram.com/power2drift_team/Juha Rintanen: https://www.instagram.com/juharintanen/Darren McNamara: https://www.instagram.com/dmac86official/Alan Hynes: https://www.instagram.com/_hynesz_/Yhteistyössä:Cartec Shop - koodilla #liikennepodiisi 10% alennus - https://cartecshop.fi/FPDA - Suomen laadukkainta driftingiä - https://fpda.infoTapahtumakauppa.fi/leiska tai koodi: leiskaEt saa alennusta, mutta tuet toimintaani ostaessasi FPDA / FDS pääsylippuja, kiitos!Podcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastLiikennepodiisi Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISILeiska Facebook - https://www.facebook.com/Leiska.fiLeiska Instagram - https://www.instagram.com/leiskafiLeiska TikTok - https://www.tiktok.com/@leiskafiLeiska Twitter - https://twitter.com/LeiskaFiPodcastin graafinen ilme - Wiisas Crew  - https://wiisas.fiSupport the show

Kuinka taantumassa tuetaan? Vieraina Etlantutkija Ville Kaitila sekä Työn ja talouden tutkimus Laboren toimitusjohtaja Mika Maliranta. Pohjois-Irlanti jakaa EU-rajan Irlannin kanssa. Millaisissa tunnelmissa Pohjois-Irlanti odottaa Britannian uutta pääministeriä. Erja Tuomaala raportoi.  Milloin Yhdysvaltojen kongressi ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet? Toimittaja Juri von Bonsdorf raportoi Washingtonista.  Missä vaiheessa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on? Vieraina valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta sekä johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.  Maxim Fedorov raportoi Ukrainasta.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Seija Vaaherkumpi ja Mikko Pienipaavola. Tuottajana Marija Skara. 

Martin Cahill, joka tunnettiin myös nimellä “kenraali” oli kuuluisa Dublinin jengipomo 1980- ja 90-luvuilla. Hän aloitti rikollisen uransa jo lapsuudessaan ja syyllistyi koko ajan vain suurempiin ja suurempiin rikoksiiin. Lopulta hänen toimensa johtivat siihen, että IRA eli Irlannin tasavaltalaisarmeija tappoi hänet vuonna 1994. Ota yhteyttä: rikosjaratkaisu@gmail.com Instagram: @rikosjaratkaisu Facebook ryhmä: Rikos ja Ratkaisu -podcast TikTok: @rikosjaratkaisu_podcast Musiikki: Kevin MacLeod-Bleeping Demo Lähteet: https://en.wikipedia.org/wiki/Martin_Cahill https://www.irishmirror.ie/news/irish-news/ira-reveal-first-time-shot-23376274 https://www.belfasttelegraph.co.uk/life/features/public-enemy-number-one-38410402.html https://www.thesun.ie/news/7809618/inside-home-owned-martin-the-general-cahill-cab/ https://www.spikeislandcork.ie/the-general-martin-cahill/ https://gangstersinc.org/profiles/blogs/irish-crime-boss-martin-the https://www.archiseek.com/2014/marlborough-house-glasnevin-dublin/ ‘https://www.independent.ie/irish-news/dedicated-killer-who-murdered-the-general-26201852.html https://en.wikipedia.org/wiki/James_O%27Donovan https://www.independent.ie/entertainment/books/the-general-and-his-daughter-26439207.html https://www.irishexaminer.com/news/arid-20044396.html lapset https://www.dib.ie/biography/cahill-martin-a1366 https://www.irishtimes.com/culture/putting-the-general-in-the-picture-1.146023 https://www.youtube.com/watch?v=Go0EEGGHIZA https://www.youtube.com/watch?v=_ZD7fsjck-w https://www.independent.ie/irish-news/site-of-major-cahill-jewel-heist-on-sale-for-350000-29051669.html https://www.youtube.com/watch?v=78yO95mJzpQb https://www.irishtimes.com/business/commercial-property/350-000-paid-for-former-jewellers-in-harold-s-cross-1.1433465 https://www.irishtimes.com/news/beit-robbery-was-biggest-art-theft-in-state-s-history-1.123323 https://www.rte.ie/news/2001/0626/16372-paintings2/ https://www.independent.ie/opinion/analysis/two-priceless-art-treasures-still-lie-buried-in-mountains-26243113.html https://www.irishexaminer.com/news/arid-10083930.html https://www.youtube.com/watch?v=4BkzRu4Yuv8 https://www.irishtimes.com/business/financial-services/ex-chief-executive-s-past-eventually-catches-up-with-him-1.567631 https://www.independent.ie/business/irish/bankers-colourful-and-controversial-career-26544284.html

Tämän viikon podijaksossa seuraamme jälleen kerran mielenkiinnolla, kuinka pysäkoinninvalvonta on pian Suomen tietosuojaystävällisin ala. Näin ainakin voisi olettaa, ottaen huomioon tietosuojavaltuutetun aktiivisuus alan valvonnassa. Rekisteröidyn pääsyoikeutta koskien on puolestaan nähty viime viikkoina ainakin jaksossa käsittelemämme kaksi päätöstä, Suomesta ja Hollannista. Toisessa maassa 5000 € sakko, toisessa maassa 525 000 € - arvaa kumpi sakko annettiin Suomessa? Ja hei, meillä on mukana uusi juontaja, salaperäinen Heinonen! Kuuntele jaksosta lisää. NOYB:lta 270 uutta evästebannerivalitusta https://www.euractiv.com/section/data-protection/news/privacy-activists-launch-new-offensive-against-non-compliant-cookie-banners/ https://noyb.eu/en/more-cookie-banners-go-second-wave-complaints-underway Irlannin tietosuojaviranomaiselta tulossa päätös koskien Metan tiedonsiirtoa Jenkkeihin https://techcrunch.com/2022/02/21/dpc-meta-draft-data-transfers-decision/ Liechtensteinin tietosuojaviranomaisen lausunto koskien Google Analyticsia https://www.datenschutzstelle.li/aktuelles/google-analytics-und-der-datenschutz Telenor lopettanut Google Analyticsin käytön https://www.digi.no/artikler/telenor-har-slatt-av-google-analytics-etter-tilsyn/517801?key=M6Qr8C4G Lääkäriklinikalle Suomessa 5000 € sakko https://tietosuoja.fi/documents/6927448/105358665/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+8493.161.21.pdf/088848b7-6e21-a2de-ddd4-dda30b1ad6f1/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+8493.161.21.pdf?t=1646036420416 TSV:n päätös pysäköintiyhtiötä vastaan koskien tekstiviestikuitteja https://tietosuoja.fi/-/mahdollisuus-saada-kuitti-pysakointimaksusta-ainoastaan-tekstiviestitse-vikatilanteissa-ei-ollut-tietojen-minimointivaatimuksen-mukaista Alankomaissa 525 000 € sakko pääsyoikeuden toteuttamista koskevassa asiassa https://autoriteitpersoonsgegevens.nl/nl/nieuws/ap-boete-dpg-media-voor-onnodig-opvragen-identiteitsbewijs Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Radio Cityn Aamussa työpaikkalahjoja! Torttu ei ehkä ole oikea tapa työntekijän palkitsemiseen. Samuel ja Jere puivat myös maailman johtajien rikkinäisen puhelimen ja Irlannin lottohädän. Miten voit ansaita fiksulla sialla ja miksi nuohoojaa ei ikinä epäillä Gävlen olkipukin polttamisesta? Mukana myös Pornoo vai Saippuaa -kilpailu perjantaiseen tapaan ja suomalaista siivousta!

Tämän viikon jaksossa tuttuun tapaan mukana täysin sekalainen setti tietosuojauutisia. Heikki ja Milla keskustelevat paljon puhuttaneesta Facebook consent bypass -tapauksesta – voiko Facebook käyttää personoidun mainonnan oikeusperusteena sopimusta? Lisäksi uutisissa mukana mm. Vattenfallin läpinäkyvyysongelmat Saksassa ja pohdintaa siitä, millä tasolla henkilötietojen käsittelystä tulisi kertoa tietosuojaselosteissa. Muistutamme myös meneillään olevasta Tietoturva ry:n hausta vuoden tietosuojavastaavaksi ja vuoden tietosuojateoksi, muista ilmiantaa esimerkiksi lempitietosuojapodcastisi tunnustusta varten! Irlannin tietosuojaviranomainen – Facebook consent bypass case https://noyb.eu/sites/default/files/2021-10/IN%2018-5-5%20Draft%20Decision%20of%20the%20IE%20SA.pdf CNIL – vaihtoehdot evästeille tarvitsevat suostumuksen: https://www.cnil.fr/fr/alternatives-aux-cookies-tiers-quelles-consequences-en-matiere-de-consentement Vattenfallin läpinäkyvyysongelmat Saksassa: https://datenschutz-hamburg.de/pressemitteilungen/2021/09/2021-09-25-vattenfall2 NOYB:in valitus koskien Amazonin automatisoitua päätöksentekoa: https://noyb.eu/en/black-box-amazon-algorithm-discriminates-customers Jalkapallonpelaajat valittavat vedonlyöntitoimistojen harjoittamasta henkilötietojen käsittelystä: https://www.bbc.com/news/uk-wales-58873132 IAPP:n annual governance report: https://iapp.org/resources/article/iapp-ey-annual-privacy-governance-report-2021/ Ehdota Vuoden Tietosuojatekoa ja Vuoden Tietosuojavastaavaa https://tietoturva.fi/toiminta/vuoden-tietosuojavastaava/   Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy   Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Instagramissa olemme nimellä @privacypod, stooreista löytyy huikeaa behind the scenes -materiaalia!

Oliver Cromwellin valtakausi vuosina 1649-1658 oli lyhyt, mutta vakuuttava. Oliver Cromwell loi Englannista tasavallan vuonna 1649 vain yhdellä hyvin tähdätyllä ja vähäeleisellä iskulla, kun kuningas Kaarle I menetti päänsä mestauslavalla. Mutta kuinka kävi Englannin tasavallalle? Ei kovinkaan hyvin. Cromwellin valtakaudella ote kansasta vain tiukkeni, ja kansalaisvapauksia rajoitettiin entisestään. Kansa ja parlamentti saivat nopeasti tarpeekseen tasavaltakokeilusta, kun tarjolla oli pelkkää paastoa ja rukoilua. Cromwell ehti kuitenkin painaa nimensä historiankirjoihin pysyvästi. Hänen toimeenpanemansa raa'at joukkomurhat loivat pohjaa Ulsterin tulevalle kehitykselle, eli Englannin ja Irlannin väliselle katastrofille. Cromwellin armeija teki Irlannin maaperästä markkinatavaraa ja myi sitä etukäteen "jaardihintaan" englantilaisille sotilastarvikesijoittajille, jotka pakkolunastivat panoksiaan vastaavat maa-alueet voitetun valloitussodan loputtua. Menetelmä havaittiin niin onnistuneeksi, että Englannin parlamentti antoi vuonna 1652 lain, jonka mukaan kapinaan syyllistyneet menettivät maansa, joko osittain tai kokonaan. Tämän laki oli avaus tulevalle siirtomaapolitiikalle ympäri maailmaa. Säädetyn lain oheen kirjattiin etnisten puhdistusten salliminen. Oliver Cromwellin englantilainen tasavalta oli yhden miehen show, toteaa toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Miten tietosuoja velvoittaa rekisterinpitäjiä jo ennen kuin henkilötietojen käsittelyä on aloitettu? Voiko yksityisyyttä loukata, vaikka rekisteröityjä ei vielä edes ole? Tässä Tietosuojamakasiinin jaksossa keskustellaan näiden teemojen ohella myös siitä, kuinka Irlannin tietosuojaviranomainen on jälleen ollut eurooppalaisen sakkokiistelyn keskiössä. Voit seurata Tietosuojamakasiinia Twitterissä tunnuksella @TSMakasiini. Voit myös lähettää meille palautetta osoitteella tietosuojamakasiini@use.startmail.com.    Jakson kuva: Risto Laine

Irlannissa on menossa ympäristöystävällisen politiikan aika sekä EU:n politiikan että Irlannin oman politiikan vuoksi, ja resursseja on varattu ympäristöasioiden kuntoon saamiseen. Mutta minkälaista ympäristöosaamista suomalaiset yritykset ovat nyt myymässä Irlantiin? Ja miten Irlannin talouteen on vaikuttanut EU:ssa ärtymystä herättänyt Irlannin matala yhteisöveron taso? Ja miksi Irlannissa maanviljelijät eivät halua istuttaa metsää, vaikka syytä olisi? Haastateltavana on Suomen Irlannin suurlähettiläs Raili Lahnalampi ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Keitä ovatkaan Henna ja Lotta Marie? Tässä syväluotaavassa jaksossa pääset tutustumaan meihin pintaa syvemmältä! Kerromme meidän uran vaiheista ja avaamme myös millaisia tyyppejä oikeasti olemme muusikkouden takana. Miten meihin liittyvät menninkäistä muistuttava Irlannin presidentti, reality -sarjat, 250km hiihto, kissat ja musiikkiteatterin opiskelu? Kumpi meistä on erityisherkkä ja kumpi eläväinen ilopilleri? Tiesimmekö aina, että meistä tulee muusikoita? Millaisia oppeja kansainvälinen ura on antanut? Kumpi häpesi soitintaan teini-iässä? Tervetuloa tutustumaan meihin! 

Turpeen energiakäyttö ja ilmastotavoitteet ovat ristiriidassa. Keskustelemassa ympäristöekonomian professori, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja Sitran ilmastoratkaisujen johtava asiantuntija Outi Haanperä. Turve-energialla tuotetaan noin kuusi prosenttia Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Turpeen tuottajat protestoivat vappuna Eduskuntatalon edessä, ja vaativat turpeen luokittelua uusiutuvaksi. Haanperän ja Ollikaisen mukaan turvetta ei voi muuttaa osittain uutisutuvaksi energialähteeksi, ja jokatapauksessa turpeen energiakäytöstä pitää lupua sen ilmastohaittojen takia. Sanna Marinin hallitus sopi yhteensä 70 miljoonan euron tuesta, josta valtaosa ohjataan alalle jo tänä vuonna. Yrittäjille tarjotaan tukea yritystoiminnasta luopumiseen ja uuden yritystoiminnan käynnistämiseen tai kouluttautumiseen. Turpeen energiakäyttö Suomessa halutaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman mukaisesti. Suomella on kansainvälisesti kunnianhimoinen ilmastotavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Haanperän mielestä hallituksen turvepäätös ja hiilineutraaliustavoite ovat ristiriidassa. "Tämä päätös, jolla nostettiin turpeen käytön verottomuuden ylärajaa on tuki turpeen tuotantoon ja on tuki turpeen tuotantoon, ja on epäjohdonmukainen hallituksen ilmastopoliittisten linjausten kanssa," Haanperä sanoo. Turvetukia on perusteltu pitkälti sillä, että turpeen tuotanto työlllistää ihmisiä. Miten estetään tilanne, jossa turpeen tuottajia odottaa työttömyys? Ollikaisen mielestä rahaa tulisi käyttää turvesoiden ennallistamiseen, ja siinä olisi myös työtä ihmisille. "Jos soita ei ennallisteta, niistä tulee kaivosongelmiin verrattavissa oleva ympäristöhaitta", Ollikainen toteaa. Hän korostaa myös, että uusiutuvat energiaratkaisut työllistäisivät vielä enemmän ihmisiä kuin turpeen tuotanto. Irlannissa entisille turvesoille on tehty tuulipuistoja. Mitä Suomessa voidaan oppia Irlannin esimerkistä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ovatko Pohjois-Irlannin mellakat ja rajatarkastukset kaatamassa Iso-Britannian ja EU:n välistä kauppasopimusta? Upottaako brexit-aika Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen? Pohjois-Irlannin brexit-tilannetta analysoivat Kriisinhallintakeskuksen johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki, sekä Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa tapaat valokuvaaja Susanna Nordvallin, joka on kymmenvuotisen uransa aikana luonut nahkansa useammin kuin kerran. Elämyksellisiä asiakaskokemuksia tarjoava Susanna aloitti uransa Raumalta mutta on sittemmin siirtänyt yritystoimintansa pääkaupunkiseudulle. Mitkään rajat eivät kuitenkaan tunnu pidättelevän Susannaa, joka on työskennellyt ympäri maailmaa Nykkiä ja Irlannin länsirannikkoa myöten. Häntä voi pitää myös eräänlaisena outolintuna: osa töistä tallentuu edelleen filmille, vaikka yhden kuvan hinta on moninkertainen digitaaliseen valokuvaan nähden. Miten Susanna perustelee tämän ja muut personoidut päätöksensä? Millaisen asiakaskokemuksen hän haluaa asiakkailleen tarjota? Ja miten true crime liittyy Susannan arkiseen aherrukseen? Tämä jakso on osa Hio asiakaskokemusta -sarjaa. Vaikka lukuisissa jaksoissa on puhuttu asiakaskokemuksesta, varsinaiset tämän sarjan muut jaksot ovat 53, 74 ja 123. Susannan kanssa jatkamme juttua Instagramissa 10. helmikuuta klo 12 liven merkeissä. Toivottavasti nähdään siellä. Mutta nyt jaksoon. Jakson runko 02:22 Johdanto jaksoon 03:46 Kuka on Susanna Nordvall ja mitä hän tekee? 07:15 Miten Susannasta tuli valokuvaaja? 14:55 Miksi Susanna valokuvaa sekä filmille että diginä, ja miten hän on päätynyt tähän? 20:01 Miten asiakkaat suhtautuvat tapaan valokuvata hybridinä? 21:15 Miten Susanna on onnistunut yhdistämään työn ja perheen? 25:45 Vaihtelevat työpäivät ja itselle sopiva työskentelytapa vanhempana 29:21 Kaksi selkeää, erillistä brändiä on parempi kuin yksi sekava 34:15 Miten asiakaspalvelu ja asiakaskokemus ovat kehittyneet elämyksien tarjoamiseksi? 41:27 Valokuvauksen vs. valokuvien myyminen 44:00 Miten Susanna kokee asiakaspalvelun ja asiakaskokemuksen tuottamisen? 47:46 Asiakaspolku prosessina ja elämyksenä 53:29 Miten huolehtia brändin näyttämisestä yhdenmukaiselta? 56:00 Kun valokuvaaja investoi asiakkaaseen, myös asiakas investoi valokuvaukseen 01:06:13 Vinkkejä uudelleenbrändäykseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen 01:08:22 Susannan toiveet tulevaisuudelleen 01:11:55 Mitä kirjaa Susanna lukee parhaillaan? 01:14:51 Mistä Susannan löytää netistä? Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

TietosuojaPodin 19. jaksossa perehdytään jälleen kerran viime aikojen kutkuttavimpiin uutisiin. Vieraana on Data Privacy Leader Laura Tarhonen Ingka Ikea Retail:stä. Laura kertoo mielenkiintoisesti työstään kansainvälisessä yrityksessä tietosuojan parissa. Uutiskatsauksessa käsitellään seuraavia aiheita: Ranskan tietosuojaviranomainen CNIL:n evästeohjeistus: Garante määräsi TikTokin Italiassa poistamaan kaikki alle 13-vuotiaat käyttäjät: https://www.dataguidance.com/news/italy-garante-announces-tiktoks-measures-comply-age LIBE-valiokunnan päätöslauselmaluonnos jossa arvosteltiin Irlannin tietosuojaviranomaista sekä henkilötietojen siirtoja koskevaa oikeustilaa: https://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2014_2019/plmrep/COMMITTEES/LIBE/RE/2021/02-04/1222135EN.pdf https://www.dataguidance.com/news/eu-libe-committee-calls-commission-begin-infringement Clubhouse -sovelluksen ongelmat Saksassa: https://www.jdsupra.com/legalnews/clubhouse-app-faces-court-action-in-6123803/ Voit seurata TietosuojaPodia nyt Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit myös lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com

Irlannin suojeluspyhimyksen pyhän Patrickin kunniaksi Kirkko ja kaupunki tarjoaa irlantilaisen version Titanic-hymninä tunnetusta virrestä. Virren kerrotaan olleen viimeinen kappale, jonka RMS Titanicin orkesteri soitti ennen aluksen uppoamista 1912. Nykyvirsikirjassa se on virsi nro 396. Muusikot: Heikki Kylkisalo, irlantilainen säkkipilli Verna Kylmänen, harmonikka Samuli Karjalainen, kehärumpu

Terroristijärjestö IRA:n poliittisena siipenä pidetty Sinn Féin nousi Irlannin suosituimmaksi puolueeksi maan äskeisissä vaaleissa. Vaikka puolue ei tue väkivaltaisuuksia, kertoo Sinn Féinin kansanedustaja David Cullinane brittivankilassa nälkälakkoon kuolleiden IRA:n jäsenten inspiroivan häntä. Äänivyöryn saanut Sinn Féin on vankasti vasemmistolainen puolue. Cullinanen mukaan Irlannin yhdistyminen on tulossa nyt Brexitin tapahduttua aiempaa lähemmäksi. Ohjelman on Dublinissa toimittanut Visa Noronen Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Lukija: Jorma Mattila Kuvassa: David Cullinane, Sinn Féinin kansanedustaja Irlannin parlamentissa Kuva: Visa Noronen

Liian tiukasti vai sopivasti koordinoitu Suomen malli työmarkkinoille. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, SAK ja toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK. Irlannin vaalien tulos. Väitöskirjatutkija Susanna Sulkunen, Jyväskylän yliopisto. Kiinan vakaus. Itä-Aasian politiikan professori Lauri Paltemaa. Kannatus laskee - keskustan kiperä tilanne. Keskustalainen veteraanipoliitikko Sirkka-Liisa Anttilna ja keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen. Blogi Anton Vanha-Majamaa. Ahdistumme liikaa kaikesta - mitä, jos unohtaisit osan asioista? Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Atte Uusinoka, Hanna Juuti ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Vaikka Britannian EU-ero on lykkääntynyt, nakertaa se jo kuningaskunnan yhtenäisyyttä. Sekava eroprosessi on lisännyt itsenäisyyden kannatusta Skotlannissa. Vuonna 2016 selkeä enemmistö skotlantilaisista vastusti brexitiä ja halusi jäädä unionin jäseneksi. Skotlannin itsenäisyys saattaisi innoittaa myös Irlannin yhtenäistymistä ajavia tahoja. Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen, Johanna Numminen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Robert Perry / EPA

EU ja Iso-Britannia ovat saavuttaneet sovun neuvotteluissa Iso-Britannian EU-eron uusista yksityiskohdista. EU:n pääneuvottelijan Michel Barnierin mukaan neuvottelutulos on pääpiirteissään sama kuin edellinenkin brexit-sopimus, mutta Iso-Britannian pyynnöstä Irlantia ja Pohjois-Irlantia käsitteleviä kohtia neuvoteltiin uusiksi. Jo edellistä sopimusta vastustanut Pohjois-Irlannin unionistipuolue tyrmää neuvottelutuloksen uusista EU-eron yksityiskohdista. Onko uudella neuvottelutuloksella mahdollisuuksia mennä läpi Iso-Britannian parlamentissa, kun Pohjois-Irlannin unionistipuolue on jo vetänyt tukensa? Minkälainen on EU:n juridinen tulkinta syntyneestä neuvottelutuloksesta? Ovatko uudet EU-eron yksityiskohdat poliittisesti hyväksyttävissä Euroopan unionin puolesta? Brexit-tilannetta analysoimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa tutkimuksen keskuksesta. Analyysi alkaa tiedosta, että neuvottelutulos sovusta olisi syntymässä. Varsinainen tieto syntyneestä neuvottelutuloksesta ennättää studioon Politiikkaradion lähetyksen loppupuolella. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten todennäköistä on että Irlannin saari yhdistyy lähiaikoina ja miten voisi ratketa brexittiin liittyvä Irlannin iso rajakysymys? Milloin katollisten määrä Pohjois-Irlannissa ohittaa protestanttien määrän ja mikä sen poliittinen vaikutus on? Miksi levottomuudet Irlannissa taas kiihtyisivät, jos Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välille muodostuu kova raja ja kuinka paljon Britannia tukee taloudellisesti Irlantia ja kuinka paljon EU? Mm näistä teemoista keskustelee Pohjois-Irlannin rauhanprosessia tutkinut väitöskirjatutkija Susanna Sulkunen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Kuva: AOP

Ehjänä eläkkeelle on videoluento, jolla on vahva yleissivistävä merkitys. Se on jaettu omiin kokonaisuuksiinsa alkaen esittelystä, mennen pentuvaiheen kautta nuoriin aikuisiin ja siitä aktiivin uran jälkeen tavoitteeseen: jos ei rauhalliseen, niin ainakin seesteisen terveisiin eläkevuosiin. Selko-KATISKA: Selkokielinen versio Harrastavien koirien omistajat painivat aina kahden asian kanssa: miten koiran kanssa pärjätään miten koira saadaan pysymään ehjänä Lähes kaikissa harrastuksissa joudutaan tekemään pientä riskiarviointia. Jokaisessa harrastuksessa on riskinsä. Toisaalta, ei arkipäiväkään ole riskitöntä. Silti riskejä on minimoitava aina kun mahdollista. Riskien arviointi vaatii ymmärrystä koirasta, miten mitkäkin asiat harrastuksessa vaikuttavat koiraan ja missä ne aidot riskit piilevät. Intro: https://www.youtube.com/watch?v=JIJHewUIWyw Audio: Voit ladata luennon diat tästä: Pentuaika Pentuaikana tehdään pohja tulevalle uralle. Yleensä pennut ovat kohtuullisen turvassa, sillä niillä ei ei riitä voima eikä vauhti aiheuttamaan mitään vakavampaa. Se, että jossain vaiheessa jalat vievät nopeammin kuin pää, voi muuttaa tilannetta. https://www.youtube.com/watch?v=JJ3FceCKDfM Audio: Pentu ei saa itseään rikki, ellei sen rakenne ole jo syntymästään pielessä. Jos pentu hajoaa liikkuessaan synnynnäisten tai perinnöllisten vikojen vuoksi, niin sillä ei olisi ollut muutenkaan eväitä elämään. Surullista. mutta näin asiat ovat. Siksi pentua ei saa pitää kuplamuoviin pakattuna lasipallossa. Liikkuminen tekee kolme asiaa: se vahvistaa elimistöä, myös niveliä se paljastaa synnynnäiset ongelmat se parantaa pennun koordinaatiota Samalla toki lihaksisto vahvistuu, mutta se ei ole samanlaista vahvistumista kuin aikuisen lihastreeni. Siinä lihaksisto oppii ja valmistautuu treeniä varten sillä hetkellä, kun kasvuhormoni lakkaa kasvattamasta luustoon pituutta ja muuttukin lihasvoimaa tekeväksi työkaluksi. Pentuna riittävästi liikkuneen lihaksisto ei tarvitse yhtä paljon työtä kehittymiseen kuin sohvalla maanneen, joka aloittaa nollapisteestä. Nuori aikuinen Nuoret koirat ovat välimuoto. Kroppa alkaa olla valmis, mutta mieli ei. Tekeminenkin on hieman samanlaista. https://www.youtube.com/watch?v=iGxUcrAyVys Audio: Koiralla on hyvin samankaltainen kehittyminen kuin ihmislapsella. Vauvavaihe on ennen luovutusta kasvattajalla. Lapsuus alkaa siinä kuuden viikon korvilla ja jatkuu noin puoleen vuoteen asti. Alkaa murrosikä. Noin kahdeksan kuukauden kohdalla käyttäytydytään kuin 15-kesäinen teini ja siitä siirrytään nopeasti eteenpäin nuoruudessa. Vuoden kohdalla koira vastaisi ihmisissä jotain 17 - 19 vuoden väliä. Ollaan nuoria aikuisia, mutta ei ihan vielä aidosti. Tuo oli kaavamainen kuvaus ja pätee noin 30 kg kokoluokassa. Toki yksilöeroja kehitysvauhdissa löytyy, kuin myös roduissa, mutta suurempi merkitys on koiran kokoluokalla. Kääpiöt kehittyvät kasvussaan nopeammin ja ovat usein käytännössä aikuisia jo viimneistään puolen vuoden kohdalla. Kiihkein kasvu, joka on merkityksellisin mittari, on pienillä koirilla ohitettu jo samoihin aikoihin kun otetaan toiset rokotukset. Jäteillä kehitys on taasen hitaampaa. Niillä kiihkeä kasvu saattaa alkaa vasta kuuden kuukauden jälkeen ja loppua 10 kuukauden tietämissä. Kasvu on käytännössä loppunut viimeistään 14 kk kohdalla. Kasvun merkitys terminä ei ole aina aivan selvä, ja siksi monet vetävät tässä vaiheessa syvään henkeä ja aloittavat vastaväitteet. KAsvun loppuminen tarkoittaa, että koira on saavuttanut 95 - 97 % aikuiskorkeudestaan. Se voi vielä kasvaa hieman säkäkorkeutta lisää, mutta sillä ei ole enää merkitystä koiran fysiologialle. Kasvu ei tarkoita henkistä kasvua, joka saattaa osassa rotuja viivästyä jopa lähelle elinikää (tai ei tapahdu koskaan). Kasvu ei myöskään tarkoita lihavuutta ja painoa. Se on lihomista. Kasvu ei myöskään tarkoita lihaksikkuutta. Se tulee treenaamalla. Kasvu on vain ja ainoastaan litkien luiden pituuskasvua ja sitä kuuluu mitata säkäkorkeudesta. Suositus: Koiran kasvu Suositus: Pennun ruoka ja kasvu Nuoruus ei muuta mitään koiran elämässä, kun mietitään treeniä. Tehdään samaa kuin pentunakin. Määrää ja rasitusta lisätään koko ajan sen mukaan miten koira jaksaa ja kykenee. Mutta lajista riippuen ollaan kilpatreenin kynnyksellä. Koulutettavissa lajeissa ollaan koko ajan treenattu osaamispuolta. Se aloitettiin samana päivänä kun pentu tuli kotiin. Fyysisissä lajeissa taasen viimeistään vuoden kohdalla aletaan siirtämään painotusta varsinaiseen treeniin. Tässä on kuitenkin pidettävä jalat maassa. Koiran henkisen ja fyysisen kypsyyden on riitettävä. Greyhoundeissa on hyvin tyypillistä, että pienillä nartuilla päästään aloittamaan varsinainen työ hyvin nuorena ja ne ovat valmiita kilpailuihin 14 kk ikäisenä. Isoilla uroksilla on tuon ikäisenä mielessä enemmänkin leluautot ja hiekkalaatikko, kuin työnteko. Fysiikkaa ehkä olisi, mutta jalat eivät kulje samassa tahdissa. Niillä joudutaankin usein odottamaan seuraavaan kesään, antamaan käytännössä vuosi enemmän aikaa kypsyä. Valjakot ja vinttikoirat ovat ääriesimerkkejä syntymäajan merkityksestä. Jo pelkästään siksi, että niiden ura on vuodenaikasidonnainen. Agilityssä on siltä osin helpompaa, koska varsinaista kautta ei ole - unohdetaan nuorilla koirilla arvokilpailujen sijoittuminen kalenteriin. Koiria voidaan niputtaa syntymävuoden mukaan vasta komivuotiskaudelta eteenpäin. Sitä ennen ikä on muutakin kuin numeroita. Se on hyvinkin merkityksellinen asia. Kun koulu alkaa, niin samana vuonna syntyneet ovat samalla luokalla ja ovat samanikäisiä. Tammikuun ensimmöinen syntynyt on vuoden vanhempi kuin uudenvuidenaattona lahjansa avaava ja se näkyy. Nuorilla muutos 13 ja 14 välillä voi olla hyvinkin radikaali. 17 vuotias ei kykene lähellekään sitä mitä 19 vuotias pystyy. Sen sijaan 30 ja 40 ovat samalla akselilla. Ero vahvistuu taas vanhemmiten. 40 ja 50 vuoden välillä on jo suurempi kuilu kuin edellisellä kymmenjaksolla. 55 ja 60 ero vain kasvaa. Koirissa pätee aivan sama. Aikavälit ovat vain huomattavasti lyhyempiä. Tämä tulee pitää takaraivossa, kun esittää, että fyysissä lajeissa 8 vuotias on elämänsä kunnossa ja laittaa sen kilpailemaan kolmevuotiaita vastaan. Tilanne on täysin sama, kuin että laittaisi 50 vuotiaan kilpailemaan 20 vuotiaiden kanssa. Ihmissä ei kukaan vakavissaan esitä, että moinen olisi järkevää. Jos koirissa 8-vuotias voittaa, niin se ei kerro mitään tuosta vanhuuden kynnyksellä olevasta. Se kertoo masentavaa tarinaa kolmivuotiaiden tasottomuudesta. Koulutuksellisissa lajeissahan ikä on helpostikin etu. Silti lajin vaatimukset fysiikalle on mietittävä. Nuoren koiran tyypillisimmät vammat Kun jalat vievät nopeammin kuin pää, niin jotain aina tapahtuu. Hyvä puoli on siinä, että keho korjaantuu myös nopeasti. https://www.youtube.com/watch?v=WPka0ZPZ-EQ Audio: Se, että kasvavaa koiraa ei saa pitää lasipallona, tarkoittaa myös sitä, että aina jotain tapahtuu. Kasvuaika itsessään saattaa aiheuttaa ongelmia. Ne ratkaistaan aina sitä mukaa, kun niitä tulee. Kasvava koira opettelee itseään ja ympäristöään törmäilemällä. Itse uskon vakaasti noin. Aidosti kyse on kuitenkin siitä, että koordinaatio ja silmä kehittyvät hitaammin kuin nopeus ja voima. Omia rajoja ja rajoitteita ei tunneta ja sitten kolisee. Kasvun ongelmat, tapaturmat ja rasitusvammat kannattaa luokitella sen mukaan kuinka nopeasti niistä toivutaan ja voiko ne hoitaa kotona. On toinenkin luokitus, mutta siitä kukaan ei pidä: vaikuttaako se treenamiseen ja uraan, ja jos kyllä, niin kuinka pahasti. Hieman yllätyksettömästi nuoren koiran vammat keskittyvät jalkoihin. Kun tulee sivuosumaa vartaloon, niin se johtuu kolarista - joko koira juoksee toista koiraa vastaan, tai sitten puu ei väistänytkään. Kaatumiset ovat myös yleisiä. Työssä käyvä aikuinen Jos kasvuajan merkitys eläkeajoille riippui enemmänkin tuurista, niin aikuisaikana omistaja päättää näkeekö koira terveitä eläkeläisvuosia vai ei. Toki tuuri ja onni on edelleen mukana. Ei rouva Fortunasta päästä koskaan täysin eroon. https://www.youtube.com/watch?v=8aQLIWTCx34 Audio: Kun puhutaan rasituksesta, niin ahneus tappaa. Se ei liity mitenkään rahapalkintoihin, vaan omistajan persouteen maineeseen ja menestykseen. Mitä enemmän taistellaan kunniasta, niin sitä suuremmassa riskissä ovat koirat. Olen usein puhunut amatööreistä ja ammattilaisista. Jako ei liity rahaan, vaan suhtautumiseen. Amatöörit harrastelevat ja heille ei ole mikään ongelma, jos koira hiukan ontuu. Balanssi on tuntematon termi tai sen kuvitellaan liittyvän etäisesti ruokaan. He hakevat titteleitä, koska koiralla on on kivaa. Ammattilaiset myöntävät kilpailuviettinsä ja halunsa voittaa. Siksi he opettelevat asioita ja pitävät kilpakoiransa kunnossa. Jos koira ei ole balansissa, niin sitä ei viedä töihin. Ontuva koira rikkoo itsensä ja sen jälkeen sillä ei voi kilpailla. Ammattilainen tietää, ettei koira halua kilpailuihin, Koira tekee töitä vieteillään eikä erota treeniä finaalista. Kaikki ne asiat, jotka vaikuttavat tekemiseen ja mitä mistäkin seuraa, voidaan laittaa kaavioon. Kaavion rakenne riippuu täysin tekijästä, hänen arvostuksistaan sekä painotuksistaan ja mitä halutaan esittää. Luennolla esitettu syy/seuraus-rakenne on siten vain yksi tapa esittää asiat. On ymmärrettävä, että koiraa ja sen hoitoa, treenaamista sekä kilpailemista ei voida toteuttaa vuokaavioilla. Kaavioissa on kyse perusteoriasta. Teorian toteuttaminen vaatii ymmärrystä siitä kokonaisuudesta, jota kutsutaan todellisuudeksi. Teoriaa ja siihen liittyviä seurauksia käytetään kahteen asiaan: tekemisen syiden ymmärtämiseen ja ongelmien ratkaisuun. Kaavio näyttää monimutkaiselta siksi, että monet asiat ovat päällekkäisiä. Ne pitäisi esittää kolmiuloitteisessa matriisissa, mutta siihen ei ole tekniikkaa. Ehkä joskus hologrammiaikana sitten. Veteraani-ikä Veteraani käsitteenä on tuttu näyttelyistä ja kaikissa sellaisissa lajeissa, jossa vanhoja koiria säästetään nuorten ylivoimalta. Se milloin koira siirtyy käsitteellisesti veteraaneihin, säännöt ovat oma asiansa, riippuu vahvasti lajin rasittavuudesta. https://www.youtube.com/watch?v=zoJUvHVp5r0 Audio: Koiralla on kaksi mittaria: kalenteri tuntimittari Kalenteri mittaa ikää, luonnollisesti. Mutta tarkoitan sitä, että vanheneva koira ei enää ole nuori. Tuo ollaan ymmärtävinään, mutta ei sitä aina aidosti tajua. Ikääntyvät ihmiset ymmärtävät asian helpommin ja joskus jopa osaavat tulkita sitä koirillaankin. Kun nuorena kolautti polvensa, niin saattoi kahden viikon päästä ihmetellä, että mistä tuo mustelma on tullut. Kun viidenkympin jälkeen kolauttaa polvensa, niin ensimmäisen viikon harkitsee sairaslomaa ja ontuu hivenen vielä kuukaudenkin kuluttua. Kovempi kolaus muistuttaa itseään loppuiän. Kyse on siitä, että elimistö ei enää palaudu ja korjaannu kuin ennen. Koira ei ole yhtään erilaisempi. Viiden vuoden kohdalla koira on kuin 40 tai 50 vuotias. Vauhtia piisaa edelleenkin, mutta joutuu hieman useammin istua hengähtämään. Ei olla nuoria enää, vaikka haluaisikin. Harmaatakin saattaa löytyä, vaikka se onkin enemmälti geneettinen taipumus. Keski-ikäiselle vuoden vanheneminen ei ole isompi juttu. Tuntuu vain tapahtuvan tiheämmin kuin nuorena. Koiralle vuoden vanheneminen vastaa helpostikin ihmisten kymmentä vuotta. Toki tuo on osaltaan rotu- ja yksilökysymys. Oikeammin rodun kokoon liittyvä. Pieni terrieri potkii helposti menemään lähelle 20 vuotta. Irlannin susikoira ei näe kymmenettä ikävuottaan. Jäteillä viiden vuoden kohdalla tapahtuva romahdus on nopea ja jyrkkä. Terrierillä se on huomaamattomampi, mutta alamäki silläkin on. Tuota alamäkeä omistajan on kunnioitettava. Tuntimittari pyörii kun koira on työssä. Se, että onko kyse treenistä vai kilpailusuorituksesta, ei ole merkityksellinen. Greyhoundeissa on vakaa usko, että reisilihaksella on kilometrimittari. Kun se tulee täyteen, niin se oli siinä ja hoidetaan revähdystä. Kyllä, uskon tuohon itsekin. Itseasiassa en tiedä greyhoundeista ensimmäistäkään osaavaa täysipäistä treenaria, joka ei väitettä allekirjoittaisi. Osaksi tuon takia menestyjät eivät tee turhia ratatreenejä. Aito syy on kuitenkin se, että treeni on yhtä riskialtis kuin kilpailu, ja turhan treenin takia ei riskejä kannata ottaa. Tunti- tai kulutusmittari kuvaa ajatusta, että elinikäinen kuormitus kertyy ja vaikuttaa koiraan. Se vanhenee nopeammin. Ajatus ei sinällään ole uusi. Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan juokseva koira ei elä vanhaksi. Se on samaa ajattelutapaa. Se, että voidaanko veteraanilla harrastaa ja kuinka kauan, riippuu tietenkin koiran lisäksi lajista. Mitä fyysisempi laji, niin sitä aikaisemmin aletaan keventämään ja harventamaan työtaakkaa. Kilpailut ovat aina yhtä raskaita, mutta kilpailu- ja treenikertoja voidaan harventaa. Eläkepäätös on myönnetty Kun koira siirtyy eläkkeelle, yleensä erittäin lyhyen veteraanikauden jälkeen, niin se todellakin on eläkkeellä. Töihin ei mennä. https://www.youtube.com/watch?v=rdgvuosdxPA Audio: Eläkeikä tarkoittaa muutamaa asiaa: paino saa noustaa puuhaillaan kaikkea hauskaa saa nukkua, jos nukuttaa EI TEHDÄ TÖITÄ Vanhusta hoidetaan hyvin pitkälle aivan samalla tavalla kuin pentua. Liikutaan sen minkä koira pakottamatta haluaa ja syödään hyvälaatuista ruokaa. Ei laihdutella eikä murehdita vyötäröstä - lihapullaksikaan ei tulla. Leikitään, jos leikityttää. Nukutaan, jos nukuttaa. Se siitä. Urakoira on ehtoopäivien levon ansainnut ja omalla tavallaan itse eläkkeensä maksanut. Se kuinka pitkä ehtoo on odotettavissa, on luojan huomassa - ja hiukan siitä miten omistaja on vastuunsa kantanut edeltäneinä vuosina. Kysyttävää? Jos sinulle tuli jotain kommentoitavaa, ajatuksia tai kysyttävää, niin käytä sivun kommentointia. Tarvitsetko apua oman koiran fysiikkatreenien kanssa, mietityttääkö palauttaminen, ruokintaongelmia vai kaipaatko apua terveysongelmissa? Anna Katiskan ammattilaisten auttaa ja buukkaa puhelinaika.

Yle Luonto osallistui toukokuussa legendaariseen, Irlannin yleisradioyhtiön RTÉ Radio 1:n luomaan The Dawn Chorus- lähetykseen. Sen ideana on seurata linnunlaulun alkua eri puolilla Eurooppaa. Suomen osuus toteutettiin Lohjalta, Hyvelänjärven peltoalueelta. Paikka on ollut järvi, joka on jo 1800- luvulla kuivattu maanviljelytarkoituksiin. Alue tulvii nykyään keväisin, ja houkuttaa paikalle kahlaajia ja muuttolintuja. Paikalla olivat lintuasiantuntijana Jan Södersved Birdlife Suomesta ja Ylen luontotoimittajat Asko Hauta- aho ja Minna Pyykkö.

Valtaosa pohjoisirlantilaisista on sitä mieltä, että Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin yhdistymisen on entistä todennäköisempää. Britannian brexit-neuvotteluiden vaikein kysymys on liittynyt Pohjois-Irlannin asemaan. Kahden vuoden takaisessa brexit-kansanäänestyksessä Pohjois-Irlanti äänesti Britannian suurista alueista voimakkaimmin EU:ssa pysymisen puolesta. Pohjoisirlantilaisten enemmistö on aiemmin tukenut selvästi Britanniaan kuulumista, mutta brexit on saanut pohjoisirlantilaiset arvioimaan asemansa uudelleen. Monet kokevat, että brittien äänestäjäkunta on pettänyt heidät, sanoo pohjoisirlantinen, Lontoossa asuva tutkija Bharain Mac An Bhreithiún-Bertapelli. Uusimmat mielipidekyselyt osoittavat, että jopa 62 prosenttia pohjoisirlantilaisista uskoo, että Irlannin yhdistyminen on nyt todennäköisempää kuin ennen brexit kansanäänestystä. Pohjoisirlantlaiset hakevat myös kilvan itselleen uusia, Irlannin tasavallan passeja. Ohjelman on Lontoossa toimittanut Visa Noronen. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila Kuvassa : Lontoossa asuva pohjoisirlantilainen tutkija Bharain Mac An Bhreithiún-Bertapelli. Kuva: Visa Noronen.

Britannian ero EU:sta, brexit, herättää irlantilaisissa monia synkkiä muistoja ja pelkoja. -Kaikkein suurin pelkomme Irlannissa on palaaminen entiseen tilanteeseen, missä raja halkaisee Irlannin ja viha Britanniaa vastaan pääsee taas valloilleen, sanoo uuden Moniääninen Eurooppa-ohjelman vieras, irlantilainen kirjailija Hugo Hamilton. Hugo Hamilton (s.1953) kuuluu Irlannin nykykirjallisuuden merkittävimpiin prosaisteihin.Hän on syntynyt Dublinissa jyrkän patrioottisen irlantilaisen isän ja saksalaisen äidin poikana. Teoksissaan hän on tutkinut eurooppalaisen ja kansallisen identiteetin kysymyksiä. Hugo Hamilton näkee paljon yhtäläisyyksiä Suomen ja Irlannin välillä. - Sekä Irlannilla, että Suomella on kokemuksensa sortajasta. Molemmat ovat kokeneet omaan vapauteensa kohdistuvan uhkan. Suomalaisten ja irlantilaisten kokemukset sorrosta ja imperiumin alla elämisestä tekee meille erityisen luontevaksi olla yhdessä osana Euroopan integraatiota, korostaa Hugo Hamilton. Ohjelmasarjan tuottajana toimiii Jorma Mattila. Hän on myös toimittanut Dublinissa sarjan tämänkertaisen jakson. Kuvassa: Irlantilainen kirjailija Hugo Hamilton Kuva: Jorma Mattila

Ensimmäinen live podcast lähetys r/suomi aiheiselle Radioääni & Radiokasvot podcastille. 1:22 Itkeminen elokuvissa 9:24 Tikopian paradox 14:38 Uskottava puolustus ehkäisee tappamista 18:28 Irlannin tuleva aborttilainsäädäntöäänestys 44:00 Susanna Koski ja pitkäaikaistyötön 54:50 Luoko minipalkan korottaminen luo työttömyyttä? 1:01:46 Tieteentekijä Laura Huhtasaari 1:13:45 Feissarit 1:20:39 Self-help 1:26:15 Extreme ownership

Tässä jaksossa Tripsterin Dublin-oppaan tekijä Moona Laakso kertoo täydellisestä Irlannin matkasta. Mikä on paras tapa reissata Irlannin rannikolla ja huikaisevassa luonnossa, mitä syödä ja missä majoittua? Kuuntele niin tiedät! Lisäksi Moona kertoo dublinilaisesta baarista, jossa Pentti Saarikoski vietti aikaansa, Dublinin livemusaskenestä ja tietysti irlantilaisista viskeistä ja letkeistä puheenparsista. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Mian vieraana tässä jaksossa on kirjailija Johannes Ekholm. Mia ja Johannes käyvät läpi pelkojaan monella tasolla. Mitä pelkäsi lapsena ja mitä pelkää nyt aikuisena, onko pelkoja erilaisia ja miltä pelko tuntuu. Mihin muihin tunteisiin pelko kietoutuu ja miten sitä käytetään yhteiskunnallisena välineenä? Jakson alussa keskustellaan lyhyesti Irlannin aborttilainsäädännön kansanäänestyksestä. Suositukset: Mia Suosittelen tutustumaan kirjailijaan nimeltä Laurie Penny. Lukiessaan hänen feministisellä otteella yhteiskuntaa tarkastelevia esseitä tuntuu siltä, kuin omat ajatukset ja tunteet olisi imaistu ja aseteltu uudelleen hauskoiksi, tarkkanäköisiksi ja viiltävän osuviksi lauseiksi ja kokonaisuuksiksi, tavalla johon ei itse kykenisi. Penny on julkaissut monia kirjallisia teoksia, joista olen lukenut seuraavat: Unspeakable Things: Sex, Lies and Revolution sekä Bitch Doctrine: Essays for Dissenting Adults. Suosittelen myös Laurie Pennyn ja hänen siskonsa Eleanor Pennyn podcastia The Sisterhood. Johannes Suosittelen katsomaan elokuvan “It comes at night” (ohjannut Trey Edward Shults), jos tykkää pelottavista elokuvista. Jos ei tykkää pelottavista elokuvista en suosittele, koska se on todella hirveä, ja minua pelottia tosi paljon katsoa sitä, jopa pieneltä tietokoneen ruudulta huonolaatuisena striiminä. Se ei ole kuitenkaan mikään perinteinen kauhuelokuva, vaan se on genreltään on “neo-horror”, jotain sukua elokuvalle “Get Out”, joka on myös elokuva jota suosittelen. Suosittelen myös kirjaa “Trip”, jonka on kirjoittanut amerikkalainen kirjailija Tao Lin. Trip kertoo psykedeelisistä huumeista asiallisesti ja kiinnostavasti ja myös runollisesti.

Irlannin kansanäänestys aborttilainsäädännöstä järjestetään toukokuun lopussa, kertoo pääministeri Leo Varadkar. Äänestyksen tarkka päivämäärä ei o .. Lisää >> http://ift.tt/2DL3zTn

On tarinoita, joissa paikalla on väliä. Neljännessä jaksossa teemme nojatuolimatkoja Helsinkiin, Barcelonaan ja Irlannin maaseudulle. Ane Riel: Pihka Yuval Noah Harari: Sapiens Hanna Tuuri: Tuulen maa & Irlantilainen aamiainen Susan Fletcher: Irlantilainen tyttö Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä Carlos Ruiz Zafón: Tuulen varjo & Marina Dan Brown: Alku Antonio Hill: Kuolleiden lelujen kesä & Kauniina kuolleet

rlanti on maa, jossa Euroopan unionin kannatusluvut ovat Euroopan korkeimmat. Maa selvisi rankasta talouskriisistä ja nykyään se on houkutteleva kohde ulkomaisille sijoittajille. Mutta kuinka Vihreä saari selviää brexitin tuomista haasteista? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen ohjelmassa keskustellaan Irlannin historiasta ja tulevaisuudesta. Vieraina ovat lähetystöneuvos Juha Parikka Ulkoministeriöstä ja tutkija Brendan Humphreys Helsingin yliopistosta. Lähetykset